Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 524/2009 vp Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus. Taudin ainoa hoito ja lääke on tarkasti noudatettava gluteeniton erityisruokavalio. Suomessa keliakiaa on tutkittu paljon. Viimeisimpien tutkimusten perusteella keliakiaa sairastaa Suomessa kaksi prosenttia väestöstä eli n henkilöä. Näistä vasta 1/4 eli n henkilöä (2009) on diagnosoitu. Gluteenittomat tuotteet ovat merkittävästi kalliimpia kuin ns. tavalliset ruokatuotteet. Keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea ruokavaliokorvausta sairauden hoidon aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin lokakuusta 2002 alkaen. Ruokavaliokorvausta ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin, joten korvauksen määrä, 21 euroa/kk, on pysynyt muuttumattomana. Erityisruokavalion aiheuttamat lisäkustannukset ovat kuitenkin 48,50 euroa/kk (Gluteenittomien tuotteiden hintaselvitys, Keliakialiitto 2008). Elinkustannusindeksin perusteella ruokavaliokorvauksen ostovoima on heikentynyt seitsemän vuoden aikana 11 %. Ruokavaliokorvauksen taso tulisi määrittää nykyisen lääkekorvausjärjestelmän alemman erityiskorvausluokan (72 %) mukaisesti muiden vastaavien pitkäaikaissairauksien ohella. Erityisen haasteellinen tilanne on pienituloisille keliakiaa sairastaville: nuorille aikuisille, ikääntyville, opiskelijoille ja työttömille. Lapsen vammaistuki päättyy 16 vuoden iässä, minkä jälkeen keliakiaa sairastava nuori siirtyy ruokavaliokorvauksen piiriin. Kalliiden, gluteenittomien tuotteiden poisjättäminen aiheuttaa ruokavalion yksipuolistumisen ja lisää potilaan terveysriskejä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus turvaa sen, että keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvausten taso määritetään riittäväksi ja että ruokavaliokorvaus sidotaan jatkossa indeksiin? Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2009 Anne-Mari Virolainen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 524/2009 vp: Miten hallitus turvaa sen, että keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvausten taso määritetään riittäväksi ja että ruokavaliokorvaus sidotaan jatkossa indeksiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Samaa asiaa on käsitelty hiljattain kirjallisessa kysymyksessä KK 463/2009 vp. Ruokavaliokorvausta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta Vuoden 2008 alusta lukien ruokavaliokorvaus on ollut erillinen Kansaneläkelaitoksen myöntämä vammaisetuus, josta säädetään vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 14 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan ruokavaliokorvaukseen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden vuoksi ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Keliakia on asianmukaisesti määritelty silloin, kun henkilöllä on todettu ohutsuolen koepalassa tulehdus, johon liittyy keliakialle ominainen suolinukan vaurioituminen. Ihokeliakiassa määrittelyn tulee perustua ihosta otettuun koepalaan. Koepalan löydös tulee olla kuvattuna lääkärinlausunnossa, joka liitetään hakemukseen. Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti vammaistuen tai hoitotuen kanssa. Vakiomääräinen ruokavaliokorvaus kattaa osan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvista lisäkustannuksista. Korvauksen määrä on 21 euroa kuukaudessa. Ruokavaliokorvausta koskevan hallituksen esityksen (HE 149/2001 vp) perustelujen mukaan ruokavaliokorvaus on verrattavissa sairausvakuutuksesta korvattaviin kliinisiin ravintovalmistekustannuksiin, joista sairausvakuutuksen saaja joutuu maksamaan osan itse. Normaalia ruokavaliota noudattavan henkilön on korvattava itse omat ravintovalmisteensa. Myös tämän vuoksi on katsottu, että gluteenitonta ruokavaliota noudattavan henkilön tulee kustantaa osa lisäkustannuksista itse. Ruokavaliokorvauksen määrää ei ole sidottu elinkustannusindeksiin. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tämä johtuu siitä, että yksittäisten gluteenittomien valmisteiden hintakehityksestä ei ole varmuutta. Ruokavaliokorvausta säädettäessä hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että Kuluttajaviraston vuonna 1998 tekemän selvityksen perusteella gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat lisäkustannukset olivat euroa kuukaudessa. Sittemmin Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen vuonna 2004 tekemän gluteenittomien elintarvikkeiden hintavertailun mukaan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutui lisäkustannuksia 34,40 43,10 euroa kuukaudessa. Erityisruokavaliosta aiheutuvat lisäkustannukset olivat siten alentuneet vuoden 1998 hintaselvityksen tasosta, joka oli perusteena nykyisen ruokavaliokorvauksen tasoa määritettäessä. Tarkkaa tietoa gluteenittoman ruokavalion tämän hetkisistä kustannuksista ei ole käytettävissä. Keliakialiitto ry:n maalis toukokuussa 2008 tekemän selvityksen mukaan ruokavalion välittömät lisäkustannukset ovat 42,40 54,60 euroa kuukaudessa. Ruokavaliokorvausta saavia henkilöitä oli vuoden 2008 lopussa henkilöä. Saajien lukumäärä on kasvanut kahden viime vuoden aikana tasaisesti noin 5,5 % vuodessa. Vuonna 2008 ruokavaliokorvauksia maksettiin 6,5 miljoonaa euroa. 2

3 Ministerin vastaus KK 524/2009 vp Anne-Mari Virolainen /kok Ruokavaliokorvausta koskevat kehittämistarpeet on tarpeen selvittää ja vasta selvityksen valmistuttua voidaan arvioida mahdolliset muutostarpeet. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 524/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml: Hur kommer regeringen att säkerställa att kostersättningarna för personer som lider av celiaki fastställs på en tillräcklig nivå och att kostersättningen i fortsättningen binds vid index? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Samma fråga har nyligen behandlats i det skriftliga spörsmålet SS 463/2009 rd. Lagstiftningen om kostersättning trädde i kraft den 1 oktober Från början av år 2008 har kostersättningen varit en särskild handikappförmån som beviljas av Folkpensionsanstalten. Bestämmelser om ersättningen finns i 14 i lagen om handikappförmåner (570/2007). Rätt till kostersättning har enligt lagrummet i fråga den som fyllt 16 år och som på grund av en korrekt diagnostiserad sjukdom är absolut tvungen att använda glutenfria produkter. Sjukdomen är korrekt diagnostiserad om personen i fråga vid biopsi av tunntarmen konstateras ha en inflammation som är förenad med skador på tarmluddet som är typiska för celiaki. Diagnosen hudceliaki ska ställas utifrån resultatet av biopsi av huden. Undersökningsfyndet ska beskrivas i ett läkarutlåtande som bifogas ansökan. Kostersättningen kan betalas samtidigt med handikappbidrag eller vårdbidrag. Kostersättningen, som utgör ett fast belopp, täcker en del av de merkostnader som den glutenfria kosten orsakar. Ersättningen är 21 euro per månad. Enligt motiveringen till regeringens proposition (RP 149/2001 rd) om kostersättning är kostersättningen jämförbar med de kostnader för kliniska näringspreparat som ersätts via sjukförsäkringen och som ersättningstagaren måste betala en del av själv. Personer som äter en normal kost måste själva betala sina näringspreparat. Även därför har man ansett att personer som äter en glutenfri kost själva ska stå för en del av merkostnaderna. Kostersättningsbeloppet är inte bundet vid levnadskostnadsindex. Enligt motiveringen till regeringens proposition beror detta på att prisutvecklingen för enskilda glutenfria produkter inte kan förutsägas med säkerhet. När bestämmelserna om kostersättning infördes konstaterades det i motiveringen till regeringspropositionen att merkostnaderna för en glutenfri kost var euro i månaden enligt en undersökning gjord av Konsumentverket år Enligt en prisjämförelse av glutenfria livsmedel utförd av Konsumentverket och länsstyrelsen år 2004 orsakade en glutenfri kost 34,40 43,10 euro i merkostnader per månad. Merkostnaderna för specialkosten hade således minskat jämfört med nivån vid prisundersökningen år 1998, som låg till grund när nivån på den nuvarande kostersättningen fastställdes. Det finns inga exakta uppgifter om de nuvarande kostnaderna för en glutenfri kost. Enligt en utredning som Celiakiförbundet gjorde i mars maj 2008 uppgår de direkta merkostnaderna för kosten till 42,40 54,60 euro i månaden. Antalet mottagare av kostersättning uppgick till personer i slutet av år Antalet ersättningstagare har stadigt ökat med ca 5,5 procent om året under de två senaste åren. År 2008 uppgick de utbetalade kostersättningarna till 6,5 miljoner euro. 4

5 Ministerns svar KK 524/2009 vp Anne-Mari Virolainen /kok Behoven av att utveckla systemet med kostersättning måste utredas och först när den utredningen är klar kan eventuella ändringsbehov övervägas. Helsingfors den 25 juni 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5