Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. syyskuuta 2017 (OR. en) 12019/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM 97 RELEX 742 NT 5 CO EUR-PREP 43 Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 470 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Seitsemäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 470 final. Liite: COM(2017) 470 final 12019/17 jk DGD 1B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 470 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Seitsemäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä FI FI

3 Johdanto EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamalla julkilausumalla 1 on ollut tämän seitsemännenkin kertomuksen 2 kattamalla ajanjaksolla keskeinen rooli sen varmistamisessa, että osapuolet ratkovat yhdessä ja tuloksellisella tavalla muuttoliikkeestä johtuvaa haasteellista tilannetta itäisellä Välimerellä. Vaikka tulijoiden päivittäinen määrä on hieman noussut kesää edeltäneeseen kauteen verrattuna, luvattomien rajanylitysten määrä on pysynyt alhaisena (keskimäärin 93 tulijaa päivässä kuudennen kertomuksen antamisen jälkeen). Aiempaan verrattuna myös Egeanmerellä kuolleiden määrä on laskenut huomattavasti. Kreikan ja Turkin välisen maarajan kautta tulleiden määrä on sekin pysynyt alhaisena. Uudelleensijoittaminen on edennyt tasaiseen tahtiin: Turkista on sijoitettu EU:hun jo lähes syyrialaista. Edistymistä on tapahtunut myös Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä (jäljempänä koordinointiväline ) rahoitettavaksi hyväksyttyjen hankkeiden ja suoritettujen maksujen osalta. Vuosiksi 2016 ja 2017 rahoitusta on käytettävissä 3 miljardia euroa. Toistaiseksi on allekirjoitettu 48 hankesopimusta, joiden yhteenlaskettu arvo on 1,664 miljardia euroa (1,572 miljardia edellistä kertomusta annettaessa), ja suoritettujen maksujen määrä on noussut 838 miljoonaan euroon (811 miljoonasta eurosta edellisestä kertomusta annettaessa). Edellisissä kertomuksissa raportoituja puutteita ei ole kuitenkaan korjattu. Varsinkaan Kreikan saarilta Turkkiin suoritettavien palautusten tahdissa ei ole tapahtunut edistystä. Palautusten määrä on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin tulijoiden määrä, mikä lisää saarilla sijaitseviin järjestelykeskuksiin kohdistuvaa painetta. EU:n ja Turkin poliittisen vuoropuhelun puitteissa 25. heinäkuuta 2017 järjestetyssä korkean tason tapaamisessa osapuolet toistivat olevansa sitoutuneita yhteisen julkilausumansa täytäntöönpanoon. EU on edelleen sitoutunut panemaan julkilausuman täytäntöön täysimääräisesti ja syrjimättömästi kaikilta osin ja kaikkiin jäsenvaltioihin nähden 22. ja 23. kesäkuuta 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 3 mukaisesti. 1. Nykytilanne Kuudennen kertomuksen antamisen jälkeen Turkista Kreikan saarille ( ) saapuneiden kokonaismäärä oli 7 807; päivittäin tulijoita oli siis keskimäärin 93. Vaikka päivittäinen tulijamäärä on korkeampi kuin ennen kesää, se on edelleen selkeästi matalampi julkilausuman antamista edeltävään kuukauteen verrattuna. Egeanmerellä on kirjattu Edelliset kertomukset: COM(2016) 231 final, , COM(2016) 349 final, , COM(2016) 634 final, , COM(2016) 792 final, , COM(2017) 204 final, , ja COM(2017) 323 final, (kuudes kertomus)

4 henkilöä kuolleeksi tai kadonneeksi sen jälkeen, kun julkilausumaa alettiin soveltaa. 4 Julkilausumaa edeltäneen vuoden aikana kuolleeksi tai kadonneeksi kirjattiin ihmistä Laittomat merirajan ylitykset Kreikasta Turkkiin viikoittain, 2016 ja EU:n ja Turkin julkilausuma Viikko 35: asti. Reilusti yli kolmen miljoonan pakolaisen vastaanottaminen Syyriasta 5, Irakista ja muista maista on ollut edelleen yksi Turkin viranomaisten prioriteetti, ja asianmukaisten vastaanottovalmiuksien ja elinolojen varmistamiseksi on tehty valtavasti työtä. Koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen EU:n koordinaattori tekee edelleen tiivistä yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa varmistaakseen julkilausuman ja sen täytäntöönpanoa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman 6 päivittäisen seurannan. Yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano perustuu toimenpiteisiin, joita Kreikka toteuttaa jatkuvasti kaikkien jäsenvaltioiden operatiivisella tuella. Edellisen kertomuksen antamisen jälkeen komissio on tukenut Kreikan viranomaisia seuraavissa: turvallisuuden koordinointi ja hallinta saarilla; vastaanottokeskusten ja elinolojen parantaminen saarilla; tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn ohjattujen tulijoiden, myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, siirtojen nopeuttaminen mantereella sijaitseviin keskuksiin; tarvittavien 4 Lähde: Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ylläpitämä kadonneita siirtolaisia koskeva tietokanta, huhtikuun 2016 ja välinen ajanjakso. 5 Turkin virallisten tilastojen mukaan maa on myöntänyt tilapäistä suojelua syyrialaiselle (tilanne ). 6 COM(2016) 792 final, Eurooppa-neuvosto vahvisti yhteisen toimintasuunnitelman joulukuussa 2016: 3

5 menettelyjen käyttöönotto toisen asteen turvapaikkapäätösten suman purkamiseksi niin, että etusijalla ovat saarilla olevien turvapaikanhakijoiden hakemukset; sekä maasta poistamista edeltävän vaiheen säilöönottokapasiteetin lisääminen saarten järjestelykeskuksissa palautusten vauhdittamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin edelleen toimenpiteisiin, joilla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, esimerkiksi muistuttamalla tarpeesta nimittää vastaanottokeskuksiin lastensuojeluviranomaisia, myös kaikkiin niihin järjestelykeskuksiin, jotka ottavat vastaan lapsia. Julkilausuman tehokas täytäntöönpano edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta jatkuvia toimia, joilla voidaan nopeasti vastata Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston yksilöimiin tarpeisiin. Tällaisia tarpeita ovat muun muassa riittävän pitkät ja annettuja tehtävänkuvauksia vastaavat komennukset. Erityisesti tarvitaan turvapaikka-asiantuntijoita saarten järjestelykeskuksiin, myös haavoittuvuuden arviointiin erikoistuneita henkilöitä. Edellisissä kertomuksissa raportoituja puutteita ei ole kuitenkaan vielä korjattu kaikilta osin. EASO oli lähettänyt Kreikkaan 4. syyskuuta mennessä 98 tulkkia ja 96 jäsenvaltioiden asiantuntijaa, jotka kaikki työskentelevät järjestelykeskuksissa, 84 tapausten käsittelijöinä. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä puuttuu 54 asiantuntijaa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on lähettänyt Poseidon-yhteisoperaatioon 888 virkamiestä, joista 35 työskentelee julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvissä takaisinottotehtävissä. Julkilausuman mukaisen takaisinottojärjestelmän henkilöstövaje on syyskuun osalta 11 asiantuntijaa ja lokakuun osalta 13 asiantuntijaa. Jäsenvaltioiden lähettämien ja Europolin kouluttamien vierailevien virkamiesten määrä on 278. Heidät lähetetään Kreikan viiteen ja Italian neljään järjestelykeskukseen kolmen kuukauden komennuksille tekemään ylemmän tason turvatarkastuksia. Tällä hetkellä Kreikan järjestelykeskuksissa on kymmenen vierailevaa virkamiestä. Lisäksi kaksi Europolin virkamiestä toimii koordinointitehtävissä Euroopan unionin alueellisessa toimintayksikössä (EURTF) Pireuksessa. EURTF on keskeinen meri- ja maaoperaatioiden koordinointifoorumi, joka huolehtii tiedonkulusta kansallisten sidosryhmien ja EU:n virastojen välillä. Pyrkimyksiä ratkaista järjestelykeskusten monialaisia kysymyksiä on tehostettu huhtikuusta alkaen, mistä syystä EURTF on alkanut kutsua Kreikan viranomaisia kahden viikon välein järjestettäviin kokouksiinsa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on jatkanut yhteistyötä Naton sekä Kreikan ja Turkin rannikkovartiostojen kanssa. Turkin rannikkovartiosto on jatkanut aktiivista partiointia ja lähtöjen estämistä Turkista. Tiedotusaloitteet Chioksella ja Lesboksella käynnissä olevien hankkeiden jatkoksi Samokselle ja Kosille on hiljattain perustettu tiedotuspisteet, jotka jakavat siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä heille tarjolla olevista vaihtoehdoista muun muassa turvapaikan ja paluun suhteen. Komissio on korostanut tiedotuspisteiden tarpeellisuutta ja kehottanut vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavaa Kreikan virastoa perustamaan sellaiset kaikkiin järjestelykeskuksiin. 4

6 Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Jäsenvaltioiden on osoitettava kiireesti EASOn ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttöön niiden tarvitsema henkilöstö. Toimenpiteitä julkilausuman täytäntöönpanoa koskevaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttamiseksi olisi jatkettava. 2. Kaikkien uusien laittomasti Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden palauttaminen Turkkiin Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 jälkeen laittomasti tulleet uudet maahantulijat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemuksia ei oteta käsiteltäväksi tai joiden hakemukset on todettu perusteettomiksi, palautetaan Turkkiin. Nämä toimenpiteet toteutetaan EU:n ja kansainvälistä oikeutta sekä palauttamiskiellon periaatetta tiukasti noudattaen. 7 Nykytilanne Julkilausuman nojalla on palautettu edellisen kertomuksen antamisen ja 4. päivän syyskuuta 2017 välisenä aikana 97 Turkista Kreikkaan saapunutta henkilöä, mukaan lukien 11 syyrialaista. Palautettavien joukossa oli lisäksi 30 algerialaista, 27 pakistanilaista, 5 bangladeshilaista, 4 irakilaista, 3 marokkolaista, 2 kamerunilaista, 2 haitilaista, 2 iranilaista, 2 nigerialaista, 2 senegalilaista, 1 libanonilainen, 1 afganistanilainen, 1 egyptiläinen, 1 kongolainen, 1 gambialainen, 1 norsunluurannikkolainen ja 1 zimbabwelainen. Julkilausuman antamisen jälkeen Turkkiin on palautettu kaikkiaan henkilöä 8. Palautusten määrä Kreikan saarilta Turkkiin on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin tulijoiden määrä, mikä lisää saarilla sijaitseviin järjestelykeskuksiin kohdistuvaa painetta. Tämä johtuu yhtäältä turvapaikkahakemusten toisen asteen käsittelyn ruuhkautumisesta Kreikan saarilla ja toisaalta riittämättömästä palauttamisen valmisteluun ja sitä edeltävään säilöönottoon liittyvästä kapasiteetista varsinkin Chioksella ja Samoksella. Lesboksella ja Kosilla maasta poistamista edeltävää säilöönottokapasiteettia on lisätty. Majoituspaikkaa koskevien ajantasaisten tietojen puuttuminen hankaloittaa sellaisten tulijoiden henkilöllisyyden todentamista ja kiinni ottamista, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen toisessa asteessa. Siksi virallisessa majoituksessa saarilla olevat siirtolaiset on rekisteröitävä kiireesti, ja heidän paikallaoloaan ja turvapaikkahakemuksensa tilaa on seurattava säännöllisesti. 7 Jokaisella Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 jälkeen saapuneella henkilöllä on oikeus hakea turvapaikkaa. Kukin hakemus käsitellään erikseen hakijan henkilökohtainen tilanne huomioon ottaen, ja käsittelyssä noudatetaan turvapaikkamenettelydirektiiviä. Minkäänlaisia joukkokarkotuksia ei toteuteta. Hakijoilla on oikeus tehdä valitus turvapaikkahakemusta koskevasta kielteisestä päätöksestä ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Sekä Kreikka että Turkki ovat vahvistaneet asianmukaiset oikeudelliset toimet ja panevat ne täytäntöön, jotta voidaan varmistaa EU:n ja kansainvälisen oikeuden täysimääräinen toteutuminen. 8 Turkkiin on palautettu 20. maaliskuuta 2016 jälkeen henkilöä julkilausuman nojalla ja 589 henkilöä Kreikan ja Turkin kahdenvälisen pöytäkirjan nojalla. Palautetut henkilöt olivat joko saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen (mukaan lukien toisessa asteessa annetut kielteiset päätökset), olivat peruuttaneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa tai eivät olleet lainkaan hakeneet turvapaikkaa. 5

7 Edellisen kertomuksen antamisen jälkeen 372 tulijaa on palannut saarilta (ja 929 mantereelta) vapaaehtoisesti lähtömaahansa avustetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen ohjelman taloudellisella tai materiaalisella tuella. Ohjelmaa on näin hyödyntänyt tulijaa sen jälkeen, kun se käynnistettiin vuonna Kreikan olisi hyödynnettävä täysimääräisesti EU:n rahoittamia yhteisiä palauttamisohjelmia (etenkin eurooppalaisten uudelleenkotouttamisvälineiden verkostoa) ja osallistuttava niihin, jotta se voisi ohjelman avulla lisätä kapasiteettiaan. Sitä varten sen on tehtävä tiivistä ja ennakoivaa työtä tärkeimpien täytäntöönpanovirastojen kanssa sekä hyödynnettävä saatavilla oleva tuki täysimääräisesti. Kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestöllä (IOM) on edelleen pysyvä edustus viiden saaren järjestelykeskuksissa, joissa se kampanjoi avustetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen ohjelman puolesta ja jakaa tietoa keskusten asukkaille. Tähän mennessä 57 9 palautettua henkilöä, jotka eivät ole Syyrian kansalaisia, on toimittanut Turkin viranomaisille kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen: kahdelle on myönnetty pakolaisasema, 39 hakemuksen käsittely on kesken ja yhdeksän on saanut kielteisen päätöksen. 10 Lähtömaahansa on palautettu 831 henkilöä. Toistaiseksi kaikki palautetut syyrialaiset oli ennakkorekisteröity tilapäistä suojelua varten lukuun ottamatta 16:tta henkilöä, jotka päättivät palata vapaaehtoisesti Syyriaan. Syyrialaisista 19 päätti jäädä Turkin viranomaisten tarjoamiin majoitustiloihin ja 177 päätti asua niiden ulkopuolella. Oikeudelliset toimet Turvapaikkavirasto on tehnyt Kreikan saaria koskevissa tapauksissa tähän mennessä kielteistä ensimmäisen asteen päätöstä 11, jotka koskevat hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita; niistä tapauksessa 12 on tehty valitus. Kyseisistä valituksista on tähän mennessä tehty toisen asteen päätöstä (valituksista on siis käsitelty 58 prosenttia). Tutkittavaksi ottamisesta tähän mennessä tehdyistä 556:sta toisen asteen päätöksestä 135:ssä vahvistettiin ja 421:ssä 13 kumottiin ensimmäisen käsittelyasteen päätös olla ottamatta hakemusta tutkittavaksi. Perusteita koskevista 1 590:stä toisen asteen päätöksestä 1 560:ssa vahvistettiin ja 17:ssä 14 kumottiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös. Lisäksi 13 tapauksessa hakijalle myönnettiin toissijaista suojelua. Raportointijakson aikana 252 tapauksessa valituksen käsittelyn lopettamisen syy oli jokin muu kuin tapauksen perusteet. Tällaisia ovat implisiittisesti tai nimenomaisesti peruutetut valitukset, joiden uudelleen käsittelyä ei ole pyydetty. Valituslautakuntien 15 ja esittelijöiden 16 määrä ei ole muuttunut edellisestä kertomuksesta. Esittelijät auttavat keräämään asiaan liittyvät tosiseikat, valituksentekijän lausumat ja tietoa 9 Lähde: Turkin viranomaiset. 10 Lisäksi seitsemän hakemusta on luokiteltu ryhmään Muut (hakemus peruutettu tms.). 11 Kreikan saarilla on jätetty julkilausuman antamisen jälkeen yhteensä turvapaikkahakemusta (tilanne ). Kreikan turvapaikkavirasto on tehnyt kyseisistä hakemuksesta saarilla 20. maaliskuuta 2016 alkaen sovellettujen menettelyjen mukaisesti päätöstä, joista koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. 12 Tilanne Kokonaismäärä sisältää toisen käsittelyasteen päätökset, joilla kumotaan ensimmäisen asteen päätös jättää hakemus tutkimatta tai myönnetään pakolaisasema. 14 Kokonaismäärä ei sisällä toisen asteen päätöksiä, joilla myönnetään pakolaisasema tai kumotaan ensimmäisen asteen päätös jättää hakemus tutkimatta. 15 Tällä hetkellä 12 valituslautakuntaa käsittelee tapaukset, joissa on valitettu Kreikan turvapaikkaviraston tekemistä ensimmäisen asteen päätöksistä. Lisäksi yksi valituslautakunta korvaa muut lautakunnat, jos ne eivät ole toimintakykyisiä (eli jos jäsenten enemmistö jostain syystä puuttuu). 6

8 tämän lähtömaasta. Kreikan muutoksenhakuviranomainen on jatkanut menettelyjensä parantamista esimerkiksi priorisoimalla tapaukset saarilla rekisteröinnistä ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavan Kreikan viraston toimittamien suojatiloja koskevien luettelojen perusteella ja edistymällä pysyvän ajanvaraussovelluksen käyttöönotossa, joka voisi myös helpottaa lautakuntien erikoistumista lähtömaittain. Näillä säännöksillä varmistetaan, että muutoksenhakuviranomaisella on asianmukainen varustus (toimistotarvikkeet ja laitteet). Lisäksi säännöksillä pyrittiin parantamaan valituslautakuntien työtä ja lyhentämään toisen asteen päätösten odotusaikaa saarilla, eli myöntämään kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville ja ohjaamaan laittomasti maahan tulleet palauttamismenettelyyn. Näistä toimenpiteistä huolimatta valituslautakuntien päätöksenteko on edelleen hidasta (keskimäärin 30 päätöstä viikossa edellisen kertomuksen antamisen jälkeen). Toistaiseksi ne ovat tehneet osana julkilausuman täytäntöönpanoa vasta päätöstä, joista 132 koski tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Kreikan viranomaiset ovat tietoisia siitä, että valituslautakuntien työtä on vauhditettava nopeasti, ja ne selvittävätkin mahdollisia lisätoimenpiteitä. Kreikan ylimmän hallintotuomioistuimen täysistunnossa 10. maaliskuuta 2017 kuultujen kahden tapauksen käsittely on vielä kesken, eikä päätösten antamiselle ole asetettu määräaikaa. Ratkaistavana oli kysymys siitä, voidaanko Turkkia pitää turvallisena kolmantena maana, johon kaksi syyrialaista turvapaikanhakijaa voidaan palauttaa. Kyseiset henkilöt olivat valittaneet toisen asteen päätöksistä, joilla vahvistettiin ensimmäisen asteen päätös olla tutkimatta heidän hakemuksiaan. Operatiiviset toimet Kreikan viranomaisten mukaan saarilla on tällä hetkellä siirtolaista. Viranomaisten Kreikan saarilla tarjoama virallinen vastaanottokapasiteetti oli paikkaa järjestelykeskuksissa, joita ylläpitää vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava Kreikan virasto, ja 228 paikkaa ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitetuissa majoitustiloissa, joita ylläpitää Kreikan kansallinen sosiaalisen yhteisvastuun keskus, minkä lisäksi tarjolla oli paikkaa osana vuokrajärjestelyä, jonka YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) toteuttaa EU:n rahoituksella. 19 Kreikan viranomaiset jatkoivat osittain komission tuella työtä olosuhteiden parantamiseksi järjestelykeskuksissa ja saarilla kunnostamalla tiloja ja tehostamalla menettelyjä. Vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava Kreikan virasto on aloittanut säännöllisten listojen laatimisen majoituspaikkojen jakamisesta kussakin saarten 16 Esittelijöistä kymmenen on muutoksenhakuviranomaisen omia ja kaksitoista EASOn sinne lähettämiä työntekijöitä. 17 Ensimmäisen asteen kielteinen päätös vahvistettiin tapauksessa ja kumottiin 17 tapauksessa. Lisäksi 12 tapauksessa myönnettiin toissijaista suojelua. 18 Tilanne Koska on olemassa raportteja, joissa nämä luvut kyseenalaistetaan, komissio kehottaa Kreikan viranomaisia tekemään selkoa saarilla ja järjestelykeskuksissa olevien siirtolaisten lukumäärästä. Siitä olisi apua suunnittelussa ja toteutuksessa. 19 Lähde: Kreikan kansallinen raja-, muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden koordinointikeskus. Aiemmin tulijoiden vastaanottoa saarilla koskevia tietoja tuotti Kreikan poliisi. Poliisin aiemmin laatimista raporteista poiketen koordinointikeskuksen raporteissa ei huomioida kuntien ylläpitämien leirien kapasiteettia. Sen sijaan niistä käy ilmi ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettujen paikkojen määrä majoitustiloissa, joiden toiminnasta vastaa kansallinen sosiaalisen yhteisvastuun keskus. 7

9 järjestelykeskuksessa. Komission tuella on otettu käyttöön menettely näiden listojen jakamiseksi vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavan viraston, Kreikan turvapaikkaviraston ja valituslautakuntien välillä, mikä auttaa vähentämään käsittelyä ensimmäisessä ja toisessa asteessa odottavien turvapaikkahakemusten määrää. Vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavan viraston on nyt huolehdittava näiden majoituspaikkojen jakamista koskevien listojen säännöllisestä päivityksestä ja jakelusta asiaankuuluville viranomaisille. Listat käsittävät myös kunnallisviranomaisten ylläpitämät leirit ja UNHCR:n vuokrajärjestelyn. Maasta poistamista edeltävää säilöönottoa varten Kosille perustettavan keskuksen rakennustyöt saatiin valmiiksi elokuussa, ja sen koko kapasiteetti (500 paikkaa) on nyt käytössä. Hankkeen tavoitteena on lisätä palautusten määrää. Maasta poistamista edeltävään säilöönottoon tarkoitetun keskuksen rakennustyöt Lesbosin järjestelykeskuksessa on saatu päätökseen, ja keskuksen kaikki 210 paikkaa ovat nyt käytössä. Ministeriöiden yhteispäätös maasta poistamista edeltävään säilöönottoon tarkoitetun keskuksen rakennuttamisesta Samokselle on allekirjoitettu, mutta rakennustyöt eivät ole alkaneet, koska aluetta käytetään sellaisten tulijoiden majoittamiseen, jotka on kiireesti siirrettävä toiseen kohteeseen. Chioksella ei ole tapahtunut edistystä maasta poistamista edeltävään säilöönottoon tarkoitetun keskuksen osalta paikallisasukkaiden vastustuksen vuoksi. Kreikan poliisi on laatinut evakuointisuunnitelmat kaikkia järjestelykeskuksia varten, ja ne on jaettu järjestelykeskusten koordinaattoreille. Turvallisuusharjoituksia on järjestetty kaikissa järjestelykeskuksissa, ja evakuointiharjoitukset Chioksella, Kosilla, Leroksella, Samoksella ja Lesboksella sujuivat ongelmitta. Tähänastiset toimenpiteet eivät riitä korjaamaan saarten tilannetta, ja Kreikan viranomaisia kehotetaankin ryhtymään tarvittaviin, jo edelliseen kertomukseen kirjattuihin toimenpiteisiin. Erityisesti olisi lyhennettävä hakemuksen tekemisen ja jättämisen välistä määräaikaa turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen mukaan Kreikan viranomaisten on huolehdittava siitä, että turvapaikkaa hakevilla henkilöillä on mahdollisuus jättää hakemus mahdollisimman pian. EU:n rahoitustuki Kreikalle Muuttoliikkeeseen liittyvien tarpeiden täyttämiseen sovellettavan, aiempaa kestävämmän lähestymistavan käyttöönotossa on edistytty sitä mukaa kuin hätätilanteen tuen antamista EU:n sisällä koskevan välineen samoin kuin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnettävän hätäavun käytöstä on asteittain siirrytty käyttämään kyseisiin rahastoihin liittyvistä Kreikan monivuotisista kansallisista ohjelmista myönnettävää rahoitusta. Kreikan vastaanottokeskuksia koskevan, vuoden 2017 rahoitussuunnitelman mukaisesti Kreikan viranomaiset ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet rahoituksen varmistamiseksi kansallisista ohjelmista vastaanottopalvelujen tarjoamiseen saarilla ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettujen suojatilojen toimintaan. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvää Kreikan kansallista ohjelmaa tarkistettiin 16. elokuuta 2017 kotouttamista ja palauttamisia koskevien politiikkatavoitteiden rahoituksen lisäämiseksi 28 miljoonalla eurolla. Tarkistuksen myötä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ja sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvien Kreikan kansallisten ohjelmien kokonaismäärärahat vuosille nousivat 537 8

10 miljoonaan euroon. Lisäksi vuodesta 2015 on myönnetty huomattavaa hätäapua, noin 371,2 miljoonaa euroa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta. Rahoituksella on autettu Kreikkaa vastaanottotilojen parantamisessa ja valmiuksien lisäämisessä muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvonta-asioissa. Tämä apu käsittää myös kaksi UNHCR:lle 6. ja 31. heinäkuuta 2017 myönnettyä avustusta, joilla järjestö tukee Kreikan hallitusta. Apu keskitetään Egeanmeren itäisille saarille palveluntarjonnan jatkuvuuden varmistamiseksi siksi aikaa, kun toiminnan rahoitus siirretään hätäavun puolelta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ja sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyviin Kreikan kansallisiin ohjelmiin. Tilanne 4. syyskuuta 2017 oli se, että hätätilanteen tuen antamista EU:n sisällä koskevasta välineestä oli käytetty 410,6 miljoonaa euroa sopimuksiin 15 humanitaarisen yhteistyökumppanin kanssa. Kreikan vastaanottokeskuksia koskevan, vuoden 2017 rahoitussuunnitelman mukaisesti hätätilanteen tuen antamista EU:n sisällä koskevan välineen tämänhetkisiä painopisteitä ovat asteittainen siirtyminen leireistä vuokramajoitukseen (koskee enintään :tta henkilöä) sekä moneen tarkoitukseen suunnatun käteisapuohjelman laajentaminen koskemaan myös elintarvikkeita olosuhteiden sen salliessa. Näiden kahden painopisteen tukemiseksi käynnistettiin heinäkuussa 2017 hätätilanteen tukea kotouttamiseen ja majoitukseen koskeva ohjelma. Ohjelma muodostuu kahdesta, määrältään 93,5 ja 57,7 miljoonan euron sopimuksesta UNHCR:n kanssa. Vuokramajoituksen osalta UNHCR toteuttaa jo toimia kumppaneiden kanssa ja yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. Lisätarpeisiin on käytettävissä 34,9 miljoonaa euroa vuoden loppuun saakka. Humanitaaristen yhteistyökumppaneiden kanssa tässä yhteydessä käytävät neuvottelut uusista hankkeista ja lisärahoituksesta täytäntöönpanovaiheessa oleville hankkeille ovat loppusuoralla. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Turvapaikkahakemusten käsittelyä ja valituslautakunnan päätöksentekoa on nopeutettava pikaisesti, saarilla tehdyt valitukset on asetettava etusijalle ja palauttamisia Turkkiin EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla on vauhditettava. Kaikilla saarilla on huolehdittava vastaanottoon ja maasta poistamista edeltävään säilöönottoon tarvittavasta kapasiteetista. Kreikan kansallisista ohjelmista saatavilla olevan EU:n rahoituksen oikea-aikainen, tehokas ja tuloksellinen käyttö on varmistettava kiireesti. 3. Yksi yhteen -periaatteen mukainen uudelleensijoittaminen Turkista EU:hun Nykytilanne Turkista oli uudelleensijoitettu 4. syyskuuta 2017 mennessä yksi yhteen -järjestelyn puitteissa syyrialaista EU:n alueelle. Raportointijakson aikana syyrialaista on uudelleensijoitettu 15 jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Viro). 20 Uudelleensijoitettavaksi hyväksyttyjä henkilöitä on tällä hetkellä Toukokuuhun 2017 sijoittuneen huipun jälkeen uudelleensijoitusten kuukausimäärä laski hieman. Sittemmin vakiintunutta tahtia on kuitenkin kiristettävä sen osoitukseksi, että Turkissa oleville syyrialaispakolaisille on tarjolla vaihtoehtoinen ja laillinen väylä Eurooppaan. 20 Lisäksi Norja on vastaanottanut 4. huhtikuuta 2016 jälkeen 629 Turkista uudelleensijoitettavaa syyrialaista. 9

11 Uudelleensijoitusten tasaista tahtia on pidettävä yllä, jotta vuodelle aiemmin raportoidut lupaukset henkilön vastaanottamisesta vuonna 2017 voidaan lunastaa. Uudelleensijoittamisoperaatioita koskevissa jäsenvaltioiden valmisteluissa on tapahtunut lisäedistystä, myös käynneissä Turkkiin mahdollisesti uudelleensijoitettavien henkilöiden haastattelemiseksi. Turkin viranomaiset ovat toimittaneet UNHCR:lle vuonna 2017 uudet ehdokasluettelot, joissa on lähes henkilön nimet. Jäsenvaltioista ei ole vielä vastaanottanut Turkista uudelleensijoitettavia henkilöitä. Maltan edustajat tekivät kuitenkin valintamatkan Turkkiin heinäkuussa, Kyproksen odotetaan toteuttavan uudelleensijoittamisoperaation lähiviikkoina, ja Kroatia on korottanut vastaanottolupauksensa 30 henkilöstä 150 henkilöön, ja se aikoo tehdä todentamismatkan lokakuun alussa. Slovenia on toimittanut UNHCR:lle pyynnön saada uudelleensijoittaa 60 henkilöä julkilausuman perusteella. Operatiiviset toimet EU:n edustusto on laatinut yhdessä jäsenvaltioiden ja UNHCR:n kanssa kyselylomakkeen, jonka avulla uudelleensijoitettaviksi ehdotettaville syyrialaisille annetaan monipuolisesti tietoa vastaanottavista jäsenvaltioista. Lomaketta olisi ryhdyttävä käyttämään pian syyrialaisten ehdokkaiden haastatteluissa, jotta voidaan vähentää ohjelmasta poisjättäytyvien määrää. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Uudelleensijoittamisten määrä on pidettävä riittävällä tasolla. 4. Sääntöjenvastaiseen maahantuloon käytettävien uusien meri- ja maareittien syntymisen estäminen Ei ole näyttöä siitä, että ponnistelut muuttovirtojen hillitsemiseksi itäisen Välimeren reitillä olisivat johtaneet siihen, että Turkista lähtöisin olevat reitit olisivat muuttuneet merkittävästi. Vaikka Turkki on jatkanut Aegean Hope- ja Safe Med -operaatioita 22, Turkista on saapunut kuudennen kertomuksen antamisen jälkeen eli 9. kesäkuuta ja 3. syyskuuta välisenä aikana Italiaan 23 venettä, joissa oli yhteensä ihmistä, ja Kyprokselle kaksi venettä, joissa oli yhteensä 228 ihmistä, kaikki syyrialaisia. Havaittujen laittomien rajanylitysten määrä Turkin Bulgarian- ja Kreikan-vastaisilla maarajoilla näyttää pysyneen vähäisenä viimeisten kuuden kuukauden aikana: päivittäin on kirjattu keskimäärin 12 laitonta rajanylitystä Kreikkaan ja kaksi Bulgariaan. Viimeisimmällä vuosineljänneksellä laittomat rajanylitykset Kreikan-vastaisella rajalla kuitenkin lisääntyivät nostaen päivittäisen keskimäärän 18:aan kyseisellä ajanjaksolla. Tilannetta on siis seurattava jatkuvasti ja tarkkaan. Bulgarian ja Turkin välisellä rajalla työskentelee tällä hetkellä 87 ja Kreikan ja Turkin välisellä rajalla 20 eurooppalaisen raja- ja merivartioston virkamiestä. 21 Bulgaria, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. 22 Näihin operaatioihin on osoitettu työntekijää, 65 rannikkovartioalusta, 2 pelastusvenettä, 10 helikopteria ja 3 kiinteäsiipistä ilma-alusta. Turkin viranomaisten luovuttamien, vuotta 2017 koskevien tietojen mukaan Aegean Hope -operaatiossa on otettu kiinni laitonta maahantulijaa ja Safe Med - operaatiossa laitonta maahantulijaa. 10

12 5. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä Neuvottelut vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevista menettelyohjeista järjestelmään osallistuvien valtioiden ja Turkin kanssa ovat edistyneet. Tavoitteena on sopia ohjeista mahdollisimman pian. Nopea sopiminen menettelyohjeista ja päätös niiden käyttöönotosta edistäisi julkilausuman täytäntöönpanoa ja tarjoaisi syyrialaisille turvallisen ja laillisen vaihtoehdon sääntöjenvastaiselle maahanmuutolle EU:hun. 6. Viisumivapaus Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpano edellyttää yhä seitsemän vaatimuksen täyttämistä, kuten edellisissä kertomuksissa on todettu: täysin EU:n vaatimusten mukaisten biometristen matkustusasiakirjojen myöntäminen; etenemissuunnitelmassa ehdotetun korruptiota estävän toimenpiteen käyttöönotto; operatiivisen yhteistyösopimuksen tekeminen Europolin kanssa; terrorismia koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen tarkistaminen eurooppalaisten normien mukaisiksi; henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa; tuloksellisen rikosoikeudellisen yhteistyön tekeminen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpano, mukaan lukien 1. lokakuuta 2017 voimaan tuleva kolmansien maiden kansalaisia koskeva määräys. Komissio kannustaa edelleen Turkkia täyttämään mahdollisimman pian kaikki viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman jäljellä olevat vaatimukset. Komissio ja Turkki käyvät vuoropuhelua ratkaisujen löytämiseksi, myös jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista lainsäädännöllisistä ja menettelyjä koskevista muutoksista. 7. Turkin-pakolaisavun koordinointiväline Komissio on kuudennen kertomuksen antamisen jälkeen vauhdittanut pyrkimyksiään vastata pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tärkeimpiin tarpeisiin Turkissa. Toimintaan osoitetuista 2,9 miljardista on käytetty 1,664 miljardia euroa yhteensä 48 hankkeeseen, joita koskevat sopimukset on allekirjoitettu (edellistä kertomusta annettaessa määrä oli 1,572 miljardia). Sekä humanitaariseen että muuhun apuun on käytetty yhteensä 838 miljoonaa euroa (811 miljoonaa euroa edellistä kertomusta annettaessa). 23 Viimeisimmässä ohjauskomitean kokouksessa 28. kesäkuuta 2017 todettiin, että koordinointivälineellä koordinoidulla rahoituksella on edelleen merkittäviä välittömiä vaikutuksia kenttätasolla. Ohjauskomitealle esiteltiin koordinointivälineen tuloskehyksen ensimmäiset seurantatulokset 24. Komissio työskentelee tiiviisti Turkin viranomaisten ja 23 Varat maksetaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti kokonaisuudessaan (erissä) vasta sitten, kun hankkeet on saatu päätökseen. Koordinointivälineen näkyvyyden lisäämiseksi on laadittu interaktiivinen kartta, joka näyttää eri hankkeiden sijaintipaikat ja odotetut tulokset: 24 Esimerkiksi 30. huhtikuuta 2017 mennessä (tuloskehyksen ensimmäisen neljännesvuosiraportoinnin päättymispäivä) kuljetuspalveluja oli tarjottu syyrialaispakolaiselle koulunkäynnin 11

13 muiden kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että myönnetyt varat (lähes 1,4 miljardia euroa) käytetään sopimusten tekemiseen vuoden 2017 loppuun mennessä ja että toteutus ja maksatus on jatkossakin nopeaa. Koordinointivälineen käytössä kiinnitetään erityistä huomiota pakolaisten ihmisoikeuksiin yleisesti ja tuetaan erityisesti naisia, lapsia ja vammaisia. Komissio jatkoi toimia, joilla se pyrkii lisäämään koordinointivälineestä pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisölle annettavan tuen näkyvyyttä kaikilla tasoilla tietoisuuden ja hyväksynnän lisäämiseksi. Turkin osallistuminen näihin toimiin on tärkeää, myös yhteisten aloitteiden muodossa. Humanitaarinen apu Humanitaarisen strategian täytäntöönpano koordinointivälineen puitteissa etenee suunnitellusti. 25 Hankesopimuksia on tehty 19 kumppanin kanssa: 35 hankkeeseen on myönnetty rahoitusta 593 miljoonaa euroa, joilla rahoitetaan perustarpeita (suojelu, koulutus, terveydenhuolto, ruoka ja majoitus). Näistä 593 miljoonasta eurosta on tähän mennessä maksettu 463 miljoonaa euroa. Hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon tukea saavien haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten määrä on noussut nopeasti ja on nyt Komission tavoitteena on tuoda hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon piiriin 1,3 miljoonaa pakolaista vuoden 2017 loppuun mennessä. Turvaverkon piiriin pääsyssä on vielä joitakin ongelmia, jotka liittyvät pääasiassa rekisteröintiin. EU ja Turkki tekevät kuitenkin yhteistyötä löytääkseen ratkaisuja sen varmistamiseksi, että kaikki haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset voivat hakea turvaverkon apua. Heinäkuussa pakolaisperheille suoritettiin toinen kahden kuukauden välein suoritettava maksu ehdollista rahansiirtoa koulutukseen koskevan ohjelman puitteissa. Edunsaajia on jo yli , ja komissio uskoo, että kaikkiaan lasta tulee hyötymään suoraan tästä laatuaan suurimmasta, hätätilanteissa järjestettävää koulutusta koskevasta ohjelmasta sen ensimmäisenä toimintavuotena. Muita YK:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisiä humanitaarisen alan hankkeita on käynnissä perusterveydenhuollon, mukaan lukien kuntoutus ja mielenterveys, sekä epävirallisen koulutuksen ja suojelun aloilla. Suojelutoiminnassa keskitytään pakolaisten tukemiseen rekisteröinnissä ja heidän ohjaamiseen tarvitsemiensa Turkin viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tarjoamien palvelujen piiriin. Komissio tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa saadakseen valmiiksi vuotta 2017 koskevaan Turkin humanitaarisen avun toteutussuunnitelmaan liittyvät sopimukset koordinoidusti Turkin ministeriöiden kanssa. Koordinointivälineen humanitaarisen avun mahdollistamiseksi ja perusterveydenhuollon palveluja kertaa. Lisäksi tehtiin toinen vuosineljänneksittäin esitettävä valvontatietopyyntö. 25 Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan edelleen humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 26 Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi siirtoarvo ja väljemmät kelpoisuuskriteerit; tukeen oikeutetut perheet saavat nyt 120 Turkin liiraa henkeä kohden kuukaudessa sekä neljännesvuosittaiset lisät. 12

14 määrärahojen (714 miljoonaa euroa) pääkohteita ovat jatkuva apu eräille kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille Turkissa sekä toimet, joilla heidät saatetaan viranomaisten tarjoamien palvelujen piiriin; tärkeimpänä välineenä on edelleen hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko. 27 Ensimmäiset sopimukset on määrä allekirjoittaa syyskuussa Muu kuin humanitaarinen apu Koordinointivälineen muun kuin humanitaarisen avun määrärahoista on tehty sopimuksia 1,071 miljardin euron arvosta ja maksuja täytäntöönpanokumppaneille on suoritettu 375 miljoonaa euroa. Maailmanpankin kanssa allekirjoitettiin 50 miljoonan euron hanke 15. kesäkuuta Hankkeella parannetaan lyhyt- ja pitkäkestoista työllistymistä pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen keskuudessa. Siihen kuuluu myös rahaa työtä vastaan -ohjelmien sekä ammatti- ja kielikoulutuksen rahoittaminen hengelle 10 maakunnassa. KfW:n kanssa allekirjoitettiin 1. syyskuuta 2017 hankkeen laajentamista koskeva 45 miljoonan euron sopimus 40:n elementeistä rakennettavan koulun pystyttämiseksi alkavaa kouluvuotta varten. Pysyvien koulurakennusten rakentamisesta on jo tehty sopimukset. EU:n Syyrian-erityisrahaston johtokunta hyväksyi 13. kesäkuuta 2017 neljä toimintaasiakirjaa, joissa ehdotetaan 131,5 miljoonan euron rahoituksen myöntämistä erityisrahastosta. Ehdotuksista kolmen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta syyrialaispakolaisten keskuudessa sekä kehittää syyrialaispakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen selviytymiskykyä ja muiden pakolaisten kuin syyrialaisten elämänhallintataitoja. Neljännessä ehdotuksessa keskitytään naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Se osoittaa, miten tärkeänä koordinointivälineessä pidetään sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia yleensä. Kahta erityistoimenpidettä tarkistettiin 20. heinäkuuta 2017, jotta niillä voidaan vastata paremmin Turkissa olevien pakolaisten tarpeisiin. Heinäkuussa 2016 sovittua 1,415 miljardin euron erityistoimenpidettä muutettiin: sen määrärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla ja sen tavoitteita mukautettiin, jotta jäljellä olevia hankkeita koskevien sopimusten tekeminen kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa helpottuisi. Mukautus mahdollistaa rahoituksen Hatayn uudelle sairaalarakennelmalle, jonka toteutuksesta vastaa Agence française de développement, sekä edellä mainituille elementtikouluille. Toisella muutoksella, joka tehtiin Turkin maahanmuuton hallintayksikön kanssa huhtikuussa 2016 sovittuun 60 miljoonan euron erityistoimenpiteeseen, laajennettiin Turkin viranomaisille annettavan tuen soveltamisalaa. Tavoitteena on parantaa viranomaisten valmiuksia hallinnoida, vastaanottaa ja majoittaa EU:n jäsenvaltioista Turkkiin palautettavia siirtolaisia. Edellisen kertomuksen antamisen jälkeen EU on toteuttanut monia toimenpiteitä helpottaakseen infrastruktuuriin ja palveluihin paikallistasolla kohdistuvaa painetta. Esimerkiksi Kilisiin toukokuussa avattu ensimmäinen maahanmuuttajille tarkoitettu terveysklinikka on jo tuottanut merkittäviä tuloksia: siellä on tutkittu noin syyrialaispotilasta, joista yli 600 oli raskaana olevia naisia. 28 Syyskuussa 2017 on määrä avata uusi maahanmuuttajille tarkoitettu terveyskeskus Ankaraan. Valmisteilla on myös uusia 27 Strategia perustuu kolmeen pilariin: toimeentuloon liittyvät perustarpeet, terveydenhuoltopalvelut ja koulutustuki. Pilareita tuetaan monialaisilla toimilla. 28 Touko- ja heinäkuun 2017 välisellä ajanjaksolla. 13

15 hankkeita terveydenhoidon ja paikallisen infrastruktuurin aloilla. Niiden painopisteenä on vesi ja sanitaatio, ja ne toteutetaan kriisin eniten koettelemissa maakunnissa. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Kaikista jäljellä olevista, erityistoimenpiteisiin kuuluvista ja vuotta 2017 koskevan humanitaarisen avun toteutussuunnitelman toimista on tehtävä nopeasti sopimukset ja varmistettava niiden tuloksellinen täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen. 8. Tulliliiton kehittäminen EU:n ja Turkin poliittisen vuoropuhelun puitteissa 25. heinäkuuta 2017 järjestetyssä korkean tason tapaamisessa osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että tulliliiton modernisointi on yksi EU:n ja Turkin suhteiden tärkeimmistä painopisteistä. Sen vuoksi komissio kehottaa neuvostoa viemään päätökseen komission ehdotuksen 29 käsittelyn. Ehdotus koskee neuvottelujen aloittamista Turkin kanssa kahdenvälisen kaupan puitteiden nykyaikaistamiseksi. Näin voitaisiin aloittaa neuvottelut tärkeästä, kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavasta sopimuksesta, joka vapauttaisi toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia EU:n ja Turkin kaupallisissa ja taloudellisissa suhteissa. 9. Liittymisprosessi Liittymisneuvotteluissa on tähän mennessä avattu 16 neuvottelulukua; niistä yksi on suljettu toistaiseksi. Raportointijaksolla ei järjestetty kokouksia. EU odottaa Turkin noudattavan tiukimpia mahdollisia normeja demokratian, oikeusvaltion ja perusvapauksien suhteen sananvapaus mukaan lukien. 10. Syyrian humanitaarinen tilanne Syyrian humanitaarinen tilanne on edelleen äärimmäisen huolestuttava. Maassa on 6,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista monet ovat joutuneet siirtymään useita kertoja, ja kiireellistä apua tarvitsevia on 13,5 miljoonaa. Vuotta 2017 koskeva YK:n rahoituspyyntö Syyriaa varten on suuruudeltaan 3,3 miljardia euroa. Määrästä on tähän mennessä saatu 35 prosenttia. Väkivallan on raportoitu vähentyneen eräillä alueilla sen jälkeen, kun eri puolille Syyriaa on perustettu turvavyöhykkeitä, mutta siviiliväestön humanitaarinen ja suojelutilanne on edelleen erittäin vaikea monissa osissa maata. Luoteis-Syyriassa on ollut heinäkuussa sotilasoperaatioita ja aseellisten ryhmien välisiä taisteluja, joissa on kuollut siviilejä. Joitakin humanitaarisia avustustoimintoja on jouduttu tilapäisesti keskeyttämään, ja yksi keskeinen rajanylityspaikka Turkin-vastaisella rajalla on tilapäisesti suljettu. Raqqassa esiintyy edelleen väestön laajamittaista liikehdintää 30, huomattavia sairaanhoitotarpeita sekä pulaa juomavedestä, elintarvikkeista ja muista tuotteista. Tilanne valtiosta irrallaan olevien aseellisten ryhmien hallinnassa olevilla alueilla on edelleen erittäin huolestuttava väestön 29 Komissio antoi neuvotteluohjeita koskevan ehdotuksensa joulukuussa Yli ihmistä on joutunut siirtymään asuinalueiltaan 1. heinäkuuta lukien ja yli ihmistä 1. huhtikuuta lukien (hätäavun varakoordinaattorin selonteko YK:n turvallisuusneuvostolle: 14

16 suurten humanitaaristen tarpeiden takia. Tilanne on heikkenemässä myös Kaakkois-Syyriassa, jossa maan sisäisten pakolaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Pääsy vaikeasti saavutettavilla alueilla olevien, arviolta 4,5 miljoonan ihmisen luokse, joista sijaitsee piiritetyillä alueilla, on edelleen haastavaa olkoonkin, että YK:n avustuskuljetukset onnistuivat heinäkuussa pääsemään joillekin vaikeasti saavutettaville alueille ja Nashabiyehin piiritettyyn kaupunkiin. YK:n apua vuonna 2017 on tähän mennessä voitu toimittaa vain 13 prosentille vaikeasti saavutettavien alueiden väestöstä ja 39 prosentille piiritettyjen alueiden väestöstä. Avustustyöntekijät ovat raportoineet useista humanitaarisen avun toimittamisen tiellä olevista esteistä 31. Rajatylittävä apu on entistä tärkeämpää. Useimmat avustukset toimitetaan rajan yli Turkista ja Jordaniasta, jotka edelleen helpottavat paikalle pääsyä kaikkia mahdollisia reittejä käyttäen. EU tukee ihmishenkiä pelastavia operaatioita, joissa humanitaariset kumppanijärjestöt toimittavat Turkista rajan yli Pohjois-Syyriaan elintarvikkeita, vettä, suojatarvikkeita, sairaanhoitoa ja suojelua niitä eniten tarvitseville. Näyttää siltä, että kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä koskeva uudelleenrekisteröitymisvelvoite ja sääntely Turkissa on vaikuttanut niiden kykyyn toteuttaa avustusoperaatioita Syyriassa. Koska väkivaltaisuudet jatkuvat ja humanitaariset tarpeet ovat valtavat, EU vaatii edelleen kaikkia osapuolia noudattamaan kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen perustuvia velvoitteitaan ja varmistamaan, että siviilien suojelu menee kaiken muun edelle, tulivatpa he maahan mistä tahansa rajanylityspaikasta, myös Turkista ja Jordaniasta. Tämä koskee myös eri puolilla Syyria olevia turvavyöhykkeitä. EU suhtautuu myönteisesti kaikkiin tätä tavoitetta edistäviin toimiin sillä edellytyksellä, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan. 11. Päätelmät EU:n ja Turkin julkilausuma tuottaa edelleen konkreettisia tuloksia. Laittomat ja vaaralliset rajanylitykset samoin kuin ihmishenkien menetykset Egeanmerellä ovat vähentyneet. Yhtä tärkeinä tuloksina voidaan pitää myös Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen käytännön tukea syyrialaispakolaisille ja vastaanottajayhteisöille Turkissa sekä syyrialaisten uudelleensijoittamisia Turkista Eurooppaan turvallisesti. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen työntötekijät eivät ole kuitenkaan kadonneet, ja julkilausumalla onkin ollut keskeinen rooli sen varmistamisessa, että osapuolet ratkovat yhdessä ja tuloksellisella tavalla muuttoliikkeestä johtuvaa haasteellista tilannetta itäisellä Välimerellä. Julkilausuman täysimääräinen ja kestävä täytäntöönpano edellyttää jatkuvaa toimintaa ja poliittista määrätietoisuutta kaikilta osapuolilta. Hankesopimusten tekoa ja hankkeiden täytäntöönpanoa koordinointivälineen puitteissa on pyrittävä vauhdittamaan koko ajan, jotta voidaan nopeuttaa konkreettisen tuen toimittamista syyrialaispakolaisille ja heidän vastaanottajayhteisöille Turkissa. 31 Tällaisia ovat muun muassa hallinnollisen hyväksynnän ja järjestelyjä sujuvoittavien saatekirjeiden puute, turvattomuus ja taistelut sekä mielivaltaiset rajoitukset, joita aseelliset ryhmät, YK:n turvallisuusneuvoston nimeämät terroristiryhmät ja itse itsensä nimittäneet paikallisviranomaiset määräävät. 15

17 Jäsenvaltioiden olisi jatkettava syyrialaispakolaisten uudelleensijoittamista Turkista Eurooppaan nykyiseen tahtiin ja pidettävä kiinni antamistaan sitoumuksista. Nopea sopiminen vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä ja sen käyttöönotto tukisi tätä. Kreikan viranomaisilta, EU:n virastoilta ja jäsenvaltioilta tarvitaan kiireesti merkittäviä lisäponnisteluja, jotta voidaan parantaa tilannetta Kreikan saarilla, kehittää Kreikan hallinnon valmiuksia hallita muuttoliike- ja turvapaikka-asioita sekä lisätä sellaisten henkilöiden palauttamista Turkkiin, joilla ei ole oikeutta jäädä Kreikkaan. Tässä toiminnassa on noudatettava kaikkia EU:n ja kansainvälisiä sääntöjä. Komissio aikoo jatkossakin edistää tätä työtä ja raportoida saavutetusta edistyksestä säännöllisesti. 16