KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg COM(2017) 323 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Kuudes kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä FI FI

2 Johdanto Kuudes kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä Tämän kuudennen kertomuksen 1 kattaman ajanjakson aikana EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamaa julkilausumaa 2 on edelleen hyödynnetty muuttovirtojen tehokkaassa hallinnassa Itäisen Välimeren reitillä ja vahvistettu siten edellisissä kertomuksissa kuvattu kehityssuuntaus. Laittomien rajanylitysten määrä on pysynyt alhaisena (viidennen kertomuksen jälkeen keskimäärin 52 päivässä). Viime aikojen traagisista tapahtumista huolimatta Egeanmerellä henkensä menettäneiden määrä on myös laskenut merkittävästi. Haasteita on kuitenkin vielä jäljellä, erityisesti siksi, että Kreikan saarille saapuvia on edelleen enemmän kuin niiltä Turkkiin palaavia, mikä lisää saarten järjestelykeskuksiin kohdistuvaa painetta. Turvapaikkahakemuksia koskevan muutoksenhakumenettelyn ja muuttajien saarilta palauttamiseen liittyvän kapasiteetin tehostaminen ovat siksi etusijalla, ottaen huomioon myös kesäkauden alkamisen aiheuttamat mahdolliset muutokset rajanylitysten määrässä. Edistystä on havaittavissa julkilausuman kaikkien muiden osien täytäntöönpanossa, esimerkiksi nopeutuneessa Turkista tulevien syyrialaispakolaisten uudelleensijoittamisessa. Turkin pakolaisavun koordinointivälineen täytäntöönpano on myös jatkunut tasaisena. Kaudelle myönnetyistä 3 miljardista eurosta on nyt kohdennettu 2,9 miljardia euroa (noussut edellisen kertomuksen 2,2 miljardista eurosta). Sopimuksia on allekirjoitettu 47 hankeen osalta yhteensä 1,572 miljardin euron edestä (noussut 1,495 miljardista eurosta), ja kaikkien hankkeiden toteutus on aloitettu. Maksatukset ovat nousseet 811 miljoonaan euroon (edellisen kertomuksen aikaan 750 miljoonaa euroa). Puheenjohtajat Jean-Claude Juncker ja Donald Tusk ja presidentti Recep Tayyip Erdoğan korostivat 25. toukokuuta 2017 pidetyssä kokouksessaan EU:n ja Turkin julkilausuman keskeistä merkitystä muuttoliikkeen haasteiden yhteiselle hallinnoimiselle sekä heidän yhteistä sitoumustaan julkilausuman täytäntöönpanemiseksi. 1. Nykytilanne Viidennen kertomuksen jälkeen Turkista Kreikan saarille on tullut yhteensä henkilöä ( ). Näin ollen tulijoita on ollut keskimäärin 52 päivässä. Määrät ovat huomattavasti alhaisempia kuin samalla ajanjaksolla edellisenä vuonna (noin henkilöä 27. helmikuuta jälkeen) ja julkilausuman antamista edeltäneen kuukauden aikana (jolloin tulijoita oli keskimäärin yli päivässä). Sääolosuhteiden parantuessa ihmisten salakuljetus saattaa kuitenkin lisääntyä. Se käy ilmi sekä Kreikan saarille saapuvien että Turkin viranomaisten mantereella pysäyttämien henkilöiden kasvavasta määrästä. EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Egeanmerellä on kirjattu hukkuneeksi tai kadonneeksi 105 ihmistä 3. Lukumäärä on traaginen, mutta se on huomattavasti pienempi kuin julkilausumaa edeltävänä vuonna, jolloin kuolleita tai kadonneiksi ilmoitettuja oli noin COM(2016) 231 final, ; COM(2016) 349 final, ; COM(2016) 634 final, ; COM(2016) 792 final, ja COM(2017) 204 final, , jäljempänä viides kertomus. Tieto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kadonneita muuttajia koskevasta tietokannasta, ajanjakso vuoden 2016 huhtikuusta 7. kesäkuuta 2017 saakka. 2

3 18.3. EU:n ja Turkin julkilausuma Laittomat merirajojen ylitykset Turkista Kreikkaan viikoittain Yksi Turkin viranomaisten keskeisistä tavoitteista on kolmen miljoonan Syyriasta 4, Irakista ja muista maista peräisin olevien pakolaisen vastaanottaminen. Asiamukaisten vastaanotto- ja asuinolosuhteiden varmistamiseksi tehdään merkittäviä ponnistuksia. Näiden ponnistusten ansiosta myös syyrialaisten laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet. Koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen EU:n koordinaattori tekee edelleen tiivistä yhteistyötä kaikkien asianomaisten kumppaneiden kanssa varmistaakseen EU:n ja Turkin julkilausuman 5 ja sen täytäntöönpanoa varten yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa laaditun toimintasuunnitelman päivittäisen seurannan. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin joulukuun Eurooppa-neuvostossa, joka kehotti Kreikkaa ja kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan sen täytäntöönpanon. Edellisen kertomuksen jälkeen on pyritty erityisesti nopeuttamaan turvapaikkamenettelyn käsittelyä toisessa asteessa ja lisäämään saarten maasta poistoa edeltävään säilöönottoon liittyvää kapasiteettia. Samanaikaisesti komissio tuki Kreikan viranomaisia saarilla toteutettavassa koordinoinnissa, hallinnoinnissa ja turvallisuudessa saarten vastaanottokeskusten ja asuinolosuhteiden parantamiseksi sekä tavanomaiseen turvapaikkaprosessiin ohjattujen muuttajien, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, siirtojen nopeuttamiseksi erityisiin mantereella sijaitseviin keskuksiin. Myös komission täytäntöönpanema suositus palauttamisten tehostamiseksi soveltamalla palauttamisdirektiiviä 6 on tukenut ponnistuksia palautusten määrän lisäämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös toimenpiteisiin, joilla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, esimerkiksi muistuttamalla tarpeesta palkata vastaanottokeskuksiin lastensuojeluviranomaisia, mukaan lukien kaikkiin niihin järjestelykeskuksiin, jotka ottavat vastaan lapsia. Jäsenvaltioiden on välttämätöntä vastata pikaisesti ja tuntuvasti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja Euroopan raja- ja rannikkovartioston määrittelemiin tarpeisiin, jotta EU:n virastot voivat tukea tehokkaasti EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Tämä sisältää tilapäisiä siirtoja riittävän pitkäksi aikaa annettujen erittelyjen mukaisesti. Edellisissä kertomuksissa tunnistettuja henkilöstövajeita ei ole kuitenkaan saatu vielä kaikilta osin korjattua. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto oli lähettänyt 9. kesäkuuta mennessä Turkin virallisten tietojen mukaan Turkki on 25. toukokuuta 2017 mennessä antanut tilapäistä suojelua syyrialaiselle. Yhdeksän eniten syyrialaisia vastaanottanutta provinssia ovat Istanbul, Şanliurfa, Hatay, Gaziantep, Adana, Mersin, Kilis, İzmir ja Mardin. COM(2016) 792 final, 8. joulukuuta C(2017) 1600 final, 7. maaliskuuta

4 Kreikkaan 101 tulkkia ja 100 jäsenvaltioiden asiantuntijaa, joista 99 toimii järjestelykeskuksissa ja näistä 85 tapauskäsittelijöinä. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä puuttuu 50 asiantuntijaa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on lähettänyt Poseidon-yhteisoperaatioon 891 virkamiestä, joista 88 toimii EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvissä takaisinottotoimissa. Henkilöstövaje Poseidon-yhteisoperaatiossa ja EU:n ja Turkin julkilausuman takaisinottojärjestelmässä on kesäkuun loppuun mennessä 13 asiantuntijaa ja heinäkuusta elokuun puoliväliin 43 asiantuntijaa. Jäsenvaltioiden lähettämien ja Europolin kouluttamien vierailevien virkamiesten määrä on hiljattain nostettu 278:aan valmiusluettelossa, joka on perustettu tarjoamaan tukea tarvittaessa. Nämä virkamiehet toimivat kolmen kuukauden vuoroissa Kreikan viidessä järjestelykeskuksessa tekemässä ylemmän tason turvatarkastuksia. Vierailevien virkamiesten lukumäärä voi vaihdella viikoittain. Tällä hetkellä järjestelykeskuksissa on 15 vierailevaa virkamiestä. Lisäksi kaksi virkamiestä toimii koordinointitehtävissä Euroopan unionin alueellisessa toimintayksikössä Pireuksessa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto ja Nato tekevät edelleen yhteistyötä varhaisvaroitus- ja valvontatoimien osalta sekä jakamalla operatiivista tietoa myös Kreikan ja Turkin merivartiostojen kanssa. Turkin rannikkovartiosto on puolestaan partioinut edelleen aktiivisesti ja estänyt lähtöjä Turkista. Lisäksi Turkki lisäsi 29. huhtikuuta 2017 ulkomaalaisia ja kansainvälistä suojelua koskevaan lakiinsa toimenpiteitä liittyen ihmisten salakuljetukseen käytettyjen ajoneuvojen takavarikointiin. Tämän ansiosta salakuljettajien on nyt todistetusti yritettävä useamman kerran onnistuakseen kuljettamaan muuttajia Egeanmeren yli. Tiedotusaloitteet Verkkokäyttöinen, monikielinen InfoMigrants.net -tietoportaali lanseerattiin toukokuun 2017 puolivälissä. Sen tarkoitus on tavoittaa muuttoa harkitsevia ihmisiä eri puolilla maailmaa ja tiedottaa heille muuton vaaroista ja oikeudellisista kysymyksistä. Chioksen ja Lesboksen saarilla tiedotuspisteet tarjoavat edelleen tietoa muuttajille ja turvapaikanhakijoille heidän oikeuksistaan, vastuistaan ja tarjolla olevista turvapaikkaa tai palauttamista koskevista vaihtoehdoista. Komissio on painottanut Kreikan vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavalle virastolle, että tällaisia tiedotuspisteitä on oltava kaikissa järjestelykeskuksissa. Vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto on perustamassa tiedotuspistettä Kosin saarelle. Sekä tiedotuspisteiden henkilökunta että muut saarella työskentelevät tiedottajat noudattavat yhteistä tiedotusaineistoa. Komissio on saanut hiljattain valmiiksi tiedotusaineiston, joka on tarkoitettu Kreikan saarille laittomasti saapuville muuttajille. Se on laadittu yhteistyössä Kreikan viranomaisten, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja YK:n pakolaisvaltuutetun kanssa. Asiaankuuluva aineisto on toimitettu vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavaan virastoon järjestelykeskuksissa käytettäväksi. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Jäsenvaltioiden on annettava kiireellisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttöön niiden tarvitsema henkilöstö. On jatkettava yhteisiä toimia EU:n ja Turkin julkilausuman toteuttamiseksi laaditun yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. 4

5 2. Kaikkien uusien laittomasti Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden palauttaminen Turkkiin Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 jälkeen laittomasti tulevat uudet maahantulijat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemuksilta on todettu puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tai joiden hakemukset on todettu perusteettomiksi, palautetaan Turkkiin. Nämä toimenpiteet toteutetaan noudattaen tiukasti EU:n ja kansainvälistä oikeutta ja palauttamiskiellon periaatetta 7. Nykytilanne Edellisestä kertomuksesta lähtien 9. kesäkuuta saakka 311 Kreikkaan Turkista saapunutta henkilöä on palautettu EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla, mukaan lukien 42 syyrialaista. Palautettavien joukossa oli lisäksi 163 pakistanilaista, 37 algerialaista, 35 bangladeshilaista, 8 marokkolaista, 7 nepalilaista, 5 ghanalaista, 3 nigerialaista, 3 kamerunilaista, 1 irakilainen, 1 afgaani, 1 egyptiläinen, 1 kongolainen, 1 norsunluurannikkolainen, 1 haitilainen, 1 senegalilainen ja 1 palestiinalainen. EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Turkkiin on palannut yhteensä muuttajaa. Kreikan saarilta Turkkiin palautettujen määrä on edelleen selvästi pienempi kuin saapujien määrä, mikä pitää yllä saarten järjestelykeskuksiin kohdistuvaa painetta. Tämä johtuu pääasiassa valitusasteessa olevien turvapaikkahakemusten käsittelyn ruuhkautumisesta Kreikan saarilla, riittämättömästä palauttamisen valmisteluun ja sitä edeltävään säilöönottoon liittyvästä kapasiteetista sekä jäljempänä esitetyistä oikeudellisista ongelmista. Palauttamistahti on kuitenkin edelliseen kauteen verrattuna parantunut, ja sen odotetaan kiihtyvän entisestään seuraavina kuukausina turvapaikkajärjestelmän kapasiteetin kasvaessa (mikä luultavasti johtaa kasvuun valitusasteen päätöksien määrässä), uudelleen kiinniottamisten lisääntyessä ja maasta poistettaville henkilöille varatun kapasiteetin kasvaessa. Jotta palauttamisoperaatioita voitaisiin kehittää, toinen komission, Kreikan ja Turkin kolmikantakokous pidettiin 5. toukokuuta Ateenassa. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa takaisinottotoimenpiteiden virtaviivaistamista tehokkuuden maksimoimiseksi, tietojen jakamista ilmoituksensa mukaan vailla huoltajaa olevista alaikäisistä sekä ehdotetuista tai hylätyistä palaajista, lisääntyneiden palauttamisoperaatioiden käsittelytapoja sekä tehokkaiden viestintäkanavien luomista tietojen jakamiseksi niistä palautettaviksi ehdotetuista muuttajista, joiden turvapaikkahakemus on hylätty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi. Seuraava kokous pidetään todennäköisesti heinäkuun alussa Toimia on jatkettava, jotta muuttajille voidaan tarjota mahdollisuus palata joko Turkkiin tai lähtömaahansa. Viimeisimmän kertomuksen jälkeen 579 muuttajaa on palannut saarilta vapaaehtoisesti lähtömaahansa (sekä mantereelta) Kreikasta palaajille tarkoitetun avustetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelman avulla. Tukiohjelmaa on hyödyntänyt yhteensä noin muuttajaa sen jälkeen, kun se lanseerattiin vuoden 2016 alussa. Kreikkaa kannustetaan osallistumaan täysipainoisesti EU:n rahoittamiin yhteisiin 7 8 Jokaisella Kreikan saarille 20. maaliskuuta jälkeen saapuneella henkilöllä on oikeus hakea turvapaikkaa. Kukin hakemus käsitellään erikseen hakijan henkilökohtainen tilanne huomioiden, ja käsittelyssä noudatetaan turvapaikkamenettelydirektiiviä. Minkäänlaisia joukkokarkotuksia ei toteuteta. Hakijoilla on oikeus tehdä valitus turvapaikkahakemusta koskevasta kielteisestä päätöksestä ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Sekä Kreikka että Turkki ovat vahvistaneet asianmukaiset oikeudelliset toimet ja panevat ne täytäntöön, jotta EU:n ja kansainvälisen oikeuden täysimääräinen noudattaminen voidaan varmistaa. Palautetut henkilöt olivat joko saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen (mukaan lukien valitusasteessa annetut kielteiset päätökset), olivat peruuttaneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa tai eivät olleet alun perin hakeneet turvapaikkaa. Turkkiin on palautettu 20. maaliskuuta 2016 jälkeen EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla henkilöä ja Kreikan ja Turkin kahdenvälisen pöytäkirjan perusteella 588 henkilöä. 5

6 palauttamisohjelmiin (etenkin eurooppalaisten uudelleenkotouttamisvälineiden verkostoon) ja hyödyntämään niitä työskentelemällä tiiviisti ja ennakoivasti keskeisten täytäntöönpanovirastojen kanssa sekä hyödyntämällä täysipainoisesti saatavilla olevaa taloudellista ja teknistä tukea. Muut kuin syyrialaiset palautetaan Kreikan saarilta Turkkiin laivalla ja siirretään Kayserin säilöönottoyksikköön, jossa he saavat tietoa oikeuksistaan, kuten mahdollisuudesta hakea suojeluasemaa Turkissa. Tähän mennessä 9 56 henkilöä on jättänyt hakemuksen Turkin viranomaisille. Kahdelle on myönnetty pakolaisasema, 38 hakemuksen käsittely on kesken ja yhdeksän on saanut kielteisen päätöksen henkilöä on palautettu lähtömaihinsa. EU:n viranomaisten äskettäisen vierailun avulla voitiin varmistaa, että tilanne keskuksessa vastaa asetettuja vaatimuksia. Syyrialaiset palautetaan Kreikan saarilta lentokoneella ja sijoitetaan İslahiye 2 -pakolaisleirin tilapäiseen vastaanottokeskukseen lähellä Syyrian rajaa. EU:n viranomaiset vierailivat äskettäin keskuksessa ja totesivat sen vastaavan asetettuja vaatimuksia. Syyrialaisilla on oikeus hakea tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua varten suoritettavan nopean ennakkorekisteröinnin jälkeen he saavat vapaasti joko asettua valitsemaansa maakuntaan tai jäädä keskukseen. Tähän mennessä kaikki palautetut syyrialaiset ovat suorittaneet ennakkorekisteröinnin lukuun ottamatta 16:ta henkilöä, jotka ovat päättäneet palata vapaaehtoisesti Syyriaan. Kahdeksan syyrialaista päättivät jäädä Turkin viranomaisten tarjoamiin vastaanottotiloihin ja 168 ovat päättäneet asua niiden ulkopuolella. Oikeudelliset toimet 12 valituslautakuntaa käsittelee parhaillaan valituksia, jotka koskevat Kreikan turvapaikkaviraston ensimmäisenä käsittelyasteena tekemiä päätöksiä. Lisäksi yksi valituslautakunta korvaa muut komiteat, jos ne eivät ole toimintakykyisiä (ts. jostain syystä jäsenten enemmistö puuttuu). Turvapaikkavirasto on tehnyt Kreikan saaria koskevissa tapauksissa tähän mennessä kielteistä ensimmäisen asteen päätöstä 11, jotka koskevat hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Päätöksistä on tehty valitusta, joista on tähän mennessä tehty päätöstä (valituksista on siis käsitelty 59 prosenttia). Tutkittavaksi ottamisesta tähän mennessä tehdyistä 477:stä toisen käsittelyasteen päätöksestä 57:ssä vahvistettiin ja 420:ssä kumottiin ensimmäisen käsittelyasteen päätös olla ottamatta hakemusta tutkittavaksi 13. Perusteita koskevista 1 416:stä toisen asteen päätöksestä 1 399:ssä vahvistettiin ja 17:ssä 14 kumottiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös. Raportointijakson aikana 195:ssä tapauksessa valituksen käsittelyn lopettamisen syy oli jokin muu kuin tapauksen perusteet. Tällaisia ovat implisiittisesti tai nimenomaisesti peruutetut valitukset, joiden uudelleen käsittelyä ei ole pyydetty. Kreikan parlamentti hyväksyi 15. maaliskuuta 2017 säännökset, jotka mahdollistavat valituslautakunnalle esittelijöiden käytön ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle näiden esittelijöiden väliaikaisen siirron. Esittelijät auttavat valituslautakunnan jäseniä päätöksenteossa keräämällä asiaan liittyvät tosiseikat, valittajan lausumat ja tietoa valittajan lähtömaasta, tämän Turkin viranomaisilta saatujen tietojen mukaan. Lisäksi 7 hakemusta on luokiteltu ryhmään muut (hakemus peruutettu tms.). Kreikan saarilla on jätetty julkilausuman antamisen jälkeen 4. kesäkuuta mennessä yhteensä turvapaikkahakemusta. Kreikan turvapaikkavirasto on tehnyt saarilla näiden hakemuksen perusteella 20. maaliskuuta 2016 jälkeen sovellettavien menettelyjen mukaisesti päätöstä, joista koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Tilanne 4. kesäkuuta Kokonaismäärä sisältää toisen käsittelyasteen päätökset, joilla kumotaan ensimmäisen käsittelyasteen päätös jättää hakemus tutkimatta ja joilla myönnetään pakolaisasema. Kokonaismäärä ei sisällä toisen käsittelyasteen päätöksiä, joilla myönnetään pakolaisasema ja joilla kumotaan ensimmäisen käsittelyasteen päätös jättää hakemus tutkimatta. 6

7 kuitenkaan rajoittamatta valituslautakunnan jäsenten riippumattomuutta. Yhteensä 22 esittelijää 15 avustaa jo valituslautakunnissa. Näiden säännösten täytäntöönpanon tarkoitus on parantaa valituslautakuntien työtä ja vähentää aikaa, joka valittajien on oleskeltava saarilla odottamassa valitusasteen päätöstä. Näin viranomaiset voivat myöntää kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville, ja laittomat muuttajat voidaan ohjata palauttamismenettelyyn. Siitä huolimatta, että valituslautakuntien lukumäärä on noussut ja on alettu käyttää esittelijöitä, uudet valituslautakunnat ovat tehneet päätöksiä edelleen hitaasti (noin 47 viikossa edellisen kertomuksen jälkeen). Ne ovat tehneet tähän mennessä EU:n ja Turkin julkilausumaan liittyvää päätöstä, joista 54 koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Kreikan viranomaiset ovat tietoisia asian tärkeydestä ja kiireellisyydestä. Sen lisäksi, että muutoksenhakuviranomaisen on oltava asianmukaisesti varustettu (ts. toimistotarvikkeilla ja varusteilla) ja että saarilla tehdyt valitukset käsitellään ensisijaisesti, Kreikan muutoksenhakuviranomainen on parantanut työnkulkuaan edelleen esimerkiksi ottamalla käyttöön väliaikaisen tietoteknisen työkalun ajanvarausten tekemistä varten ja tutkimalla mahdollisuutta antaa esittelijöille ja lautakunnille lähtömaiden viitetiedostojen mukaista erityiskoulutusta. Tällaisten toimien odotetaan lisäävän päätösten määrää ja siten nopeuttavan toteutuneita palautuksia Kreikan saarilta Turkkiin. Kreikan ylimmän hallintotuomioistuimen täysistunnossa käsiteltiin 10. maaliskuuta 2017 tapaukset, jotka koskivat valituslautakuntien kokoonpanon perustuslainmukaisuutta ja sitä, voidaanko Turkkia pitää turvallisena kolmantena maana, johon kaksi syyrialaista turvapaikanhakijaa voisi palata. He olivat valittaneet toisen oikeusasteen päätöksistä, jotka vahvistivat ensimmäisen asteen antaman tuomion heidän hakemustensa tutkimatta jättämisestä. Täysistunto antoi 8. toukokuuta 2017 päätöksen, joka koski kahta yhteensä neljästä asiasta. Täysistunto vahvisti päätöksessään, että valituslautakuntien nykyinen kokoonpano on perustuslain mukainen. Ylimmän hallintotuomioistuimen täysistunnon käsittely kahdessa muussa asiassa, jotka koskivat sitä, voidaanko Turkkia pitää turvallisena kolmantena maana, on vielä kesken, eikä päätösten antamiselle ole asetettu määräaikaa. Operatiiviset toimet Saarilla on tällä hetkellä Kreikan viranomaisten mukaan muuttajaa, mutta virallisia vastaanottopaikkoja on vain UNHCR:n vuokrajärjestelyn avulla on saatu lisäpaikkaa. Kreikan viranomaisiin kohdistuvat paineet hankaloittavat myös järjestelykeskusten tilanteen hallintaa. Kreikan viranomaiset, joita komissio tukee, ovat työskennelleet edelleen parantaakseen olosuhteita järjestelykeskuksissa ja Kreikan saarilla parantamalla tiloja ja varmistamalla tehokkaammat menettelyt EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanemiseksi laaditun yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Palauttamisten tehostamiseksi Kosilla avattiin uusi keskus 30. maaliskuuta 2017 maasta poistamista edeltävää säilöönottoa varten. Keskuksessa on tällä hetkellä 224 paikkaa, joita lisätään täyteen 500 paikan kapasiteettiin saakka heinäkuuhun 2017 mennessä. Myös Lesboksen ja Samoksen järjestelykeskusten yhteyteen ollaan rakentamassa keskuksia maasta poistamista edeltävää Kymmenen muutoksenhakuviranomaisen palkkaamaa esittelijää ja 12 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston muutoksenhakuviranomaiselle lähettämää esittelijää. Päätöksissä vahvistettiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös tapauksessa ja kumottiin se 16 tapauksessa. Tilanne 9. kesäkuuta Ottaen huomioon raportit, jotka kyseenalaistavat annetut luvut, komissio kehottaa Kreikan viranomaisia selventämään Kreikan saarilla ja järjestelykeskuksissa olevien muuttajien lukumäärät. Selkiyttäminen auttaisi suunnittelussa ja toteutuksessa. 7

8 säilöönottoa varten. Niiden odotetaan valmistuvan kesäkuussa ja niiden kapasiteetti tulee olemaan heinäkuun loppuun mennessä 996 paikkaa. Chioksella on päätetty rakentaa keskus maasta poistamista edeltävää säilöönottoa varten kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle alueelle. EU:n alueellisen toimintayksikön alaisuuteen on perustettu turvallisuusneuvoston pysyvä työryhmä, joka kokoaa yhteen komission ja EU:n virastojen turvallisuusasiantuntijat neuvomaan Kreikan viranomaisia keskeisistä riskitekijöistä. Kreikan viranomaiset ovat saaneet järjestelykeskuksille tarkoitetut evakuointisuunnitelmat valmiiksi, mutta niiden virallisen julkistaminen on myöhästynyt kaikilla saarilla. Myöskään evakuointiharjoituksia henkilökunnalle ei ole vielä järjestetty. Kreikan pysyvät koordinaattorit aloittivat helmikuussa tehtävissään kaikissa järjestelykeskuksissa. He vastaavat edelleen järjestelykeskusten yleisestä hallinnosta ja puuttuvat erityisesti turvallisuuteen ja järjestyksenpitoon liittyviä ongelmiin. Kreikan hallitus asetti palauttamisoperaatioiden helpottamiseksi määräajan myös vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaan hakemiselle, jotta vältetään mahdolliset ohjelman väärinkäytökset, erityisesti juuri ennen palauttamisoperaatiota 18. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö jakaa muuttajille kohdistettua esitettä, jonka tarkoitus on varmistaa ohjelman tehokas toimeenpano ja tiedottaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita hakemusten jättämisen määräajasta. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on myös jatkanut pysyvää läsnäoloa viidellä järjestelykeskuksia ylläpitävällä saarella, joilla se tiedottaa ohjelmasta ja tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa. Tähänastisista parannuksista huolimatta tilanne saarilla edellyttää vielä lisätoimia. Kuten jo aiemmin on raportoitu ja edellä mainitun lisäksi, hakemuksen tekemisen ja jättämisen välistä aikaa olisi lyhennettävä, jotta turvapaikkahakemuksen tehneellä henkilöillä olisi mahdollisuus jättää hakemus mahdollisimman pian, niin kuin turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Vaikka eurooppalainen raja- ja merivartiosto yhteisrahoittaa 280 kreikkalaisen poliisin lähettämisen järjestelykeskuksiin, henkilöstön koordinoitua ja tehokasta käyttöä on kehitettävä edelleen, jotta voidaan varmistaa edelleen keskusten paras mahdollinen turvallisuustilanne. EU:n rahoitustuki Kreikalle Kreikka on edistynyt turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston alaisten kansallisten ohjelmiensa käyttöönotossa. Komissio tukee Kreikan viranomaisia edelleen ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamisessa, jotta niiden kautta myönnetty rahoitus (509 miljoonaa euroa vuosiksi ) saadaan täysimääräisesti käyttöön muuttoliikkeen hallinnoinnin tarpeisiin Kreikassa. Tämän vuoksi Kreikan viranomaisten olisi toteutettava kaikki tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja operatiiviset toimenpiteet ja parannettava asianomaisten sidosryhmien välistä koordinointia, vahvistettava operatiivisia valmiuksia sekä tehostettava täytäntöönpanomekanismeja, myös yksinkertaistamalla hankintamenettelyjä. Kansallisten ohjelmien kautta myönnetyn rahoituksen lisäksi vuonna 2015 alkaneen muuttoliikekriisin alusta alkaen on myönnetty huomattavaa hätäapua, noin 356,8 miljoonaa euroa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta. Rahoituksella on tuettu Kreikkaa vastaanottotilojen parantamisessa ja maan muutto-, turvapaikka- 18 Niillä laittomilla muuttajilla, jotka ovat anoneet turvapaikkaa yhdessä vastaanotto- ja henkilöllisyyden todentamiskeskuksista, on oikeus hakea vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaan milloin tahansa enintään viiden päivän kuluttua siitä, kun he saavat turvapaikkavirastolta ilmoituksen turvapaikkahakemuksensa hylkäämisestä (ensimmäisen asteen turvapaikkapäätös). Vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen vaihtoehto on myös tarjolla niille muuttajille, joiden osalta Turkkiin palaamista on ehdotettu, mutta joiden paluun Turkki on estänyt. Tässä tapauksessa edellä mainittua määräaikaa ei sovelleta. Niille turvapaikanhakijoille, jotka olivat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ensimmäisessä oikeusasteessa siinä vaiheessa, kun määräaika asetettiin, annettiin mahdollisuus hakea vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaan 9. huhtikuuta mennessä. 8

9 ja rajavalvonnan hallintokapasiteetin vahvistamisessa. Kreikan viranomaiset tekivät helmikuussa 2017 taloudellisen suunnitelman vuodelle 2017 vastaanottotilojen perustamista ja toimintaa varten. Sen tarkoituksena on varmistaa koordinoitu lähestymistapa Kreikan kaikkein kiireellisimpien vastaanottotarpeiden kattamiseksi nopeasti ja tehokkaasti. Samalla käytetään kaikkia mahdollisia synergioita kaikista käytettävissä olevista lähteistä (mukaan lukien EU:n rahoittamat kansalliset ohjelmat ja hätäapu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta, hätätilanteen tuki hätätilanteen tukea koskevan välineen kautta EU:n alueella sekä valtion talousarvio). Tilanne 6. kesäkuuta 2017 on se, että hätätilanteen tuesta EU:n sisällä on käytetty 249 miljoonaa euroa sopimuksiin 14 humanitaarisen kumppanin kanssa Kreikassa olevien pakolaisten ja siirtolaisten humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Tähän mennessä tämä tuki on kohdistettu suojiin, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden hankkimiseen tarkoitettuihin käteisvaroihin, ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja koulutukseen sekä joihinkin tärkeimpiin terveyteen liittyviin toimiin. Käytettävissä on vielä 196 miljoonaa euroa, joilla tuetaan pakolaisten tilanteeseen reagoimista sovellettavien perusteiden mukaisesti. Nyt keskitytään vähitellen siihen, että yhteensä tuensaajaa siirretään leireiltä vuokramajoitukseen. Moneen tarkoitukseen suunnattua käteisapua koskeva ohjelma kattaa elintarvikkeet ja muut tuotteet kuin elintarvikkeet 1. toukokuuta 2017 alkaen. Sen tarkoitus on tarjota ihmisarvoiset elinolot apua tarvitseville. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet turvapaikkahakemusten käsittelyä ja valituslautakunnan päätöksentekoa on nopeutettava pikaisesti asettamalla saarilla tehdyt valitukset etusijalle, ja palauttamisia Turkkiin on nopeutettava EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti; saarilla tarvittava vastaanottokapasiteetti ja maasta poistettavia henkilöitä koskeva kapasiteetti on varmistettava; kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla varmistetaan Kreikan kansallisista ohjelmista saatavilla olevan EU:n rahoituksen nopea, tehokas ja tuloksellinen käyttö, on otettava pikaisesti käyttöön. 3. Yksi yhteen -periaatteen mukainen uudelleensijoittaminen Turkista EU:hun Nykytilanne Turkista oli uudelleensijoitettu 9. kesäkuuta 2017 yksi yhteen -järjestelyn mukaisesti syyrialaista EU:n alueelle. Raportointijakson aikana syyrialaista on uudelleensijoitettu kymmeneen jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa ja Suomi) 19. Uudelleensijoittamista odottavia hyväksyttyjä henkilöitä on tällä hetkellä Uudelleensijoittamisissa on edelleen edistytty huomattavasti verrattuna palautuksiin Kreikan saarilta. Uudelleensijoittamisten tasainen tahti 20 on tarpeen säilyttää. Jäsenvaltiot edistyvät yhä hyvin uusien uudelleensijoittamisoperaatioiden valmisteluissa, myös käynneissä Turkkiin mahdollisesti uudelleensijoitettavien henkilöiden haastattelemiseksi. Turkin Lisäksi Norjaan on tähän mennessä uudelleensijoitettu 563 syyrialaista Turkista 4. huhtikuuta 2016 jälkeen. Vaikka Norja soveltaa uudelleensijoittamisesta yksi yhdestä -järjestelyn puitteissa Turkin kanssa sovittuja menettelytapaohjeita, Norjaan järjestelyn puitteissa uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä ei sisälly Kreikasta palautettujen syyrialaisten määrään. COM(2017) 212 final, 12. huhtikuuta 2017; COM(2017) 260 final, 16. toukokuuta 2017; COM(2017) 330 final, 13. kesäkuuta

10 viranomaiset pyrkivät antamaan luetteloja ehdokkaista. Vuoden alusta lähtien viranomaiset ovat toimittaneet UNHCR:lle uudet ehdokasluettelot, joihin sisältyy yli henkilöä. Ehdokastarjonta on ennakkoedellytys sille, että uudelleensijoittamisia voidaan jatkaa samaan tahtiin. EU:n jäsenvaltiot ovat samaan aikaan ilmoittaneet UNHCR:lle kuluvan vuoden vastaanottolupauksensa, joita on yhteensä lähes vuodelle Operatiiviset toimet EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla toteutettavien uudelleensijoittamisten tukemiseksi EU:n Ankaran edustusto on jatkanut viikoittaisia kokouksia Turkin viranomaisten, jäsenvaltioiden, UNHCR:n ja IOM:n kanssa. Kokouksissa verrataan tilastotietoja ja keskustellaan käynnissä olevista operaatioista. EU:n edustusto on laatinut luonnoksen uudelleensijoittamista koskevaksi kyselylomakkeeksi ja jakanut sen jäsenvaltioille ja UNHCR:lle. Lomakkeella pyritään antamaan uudelleensijoitettaviksi ehdotettaville syyrialaisille kattavasti tietoa yksittäisistä vastaanottavista jäsenvaltioista. Tämän odotetaan pienentävän uudelleensijoittamisohjelmasta putoavien määrää. UNCHR ja monet jäsenvaltiot suhtautuvat kyselylomakkeeseen myönteisesti, ja UNCHR:n on tarkoitus käyttää sitä lähiaikoina syyrialaisten ehdokkaiden haastatteluissa. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Tasaisen uudelleensijoittamistahdin ylläpitäminen. 4. Sääntöjenvastaiseen maahantuloon käytettävien uusien meri- ja maareittien syntymisen estäminen Ei ole saatu minkäänlaista näyttöä siitä, että ponnistelut muuttovirtojen hillitsemiseksi itäisen Välimeren reitillä olisivat johtaneet Turkista lähtöisin olevien reittien merkittäviin muutoksiin. Vaikka Turkki jatkoi Aegean Hope ja Safe Med -operaatioita 21 viidennen kertomuksen jälkeen, Turkista saapui Italiaan 20 venettä, joissa oli yhteensä ihmistä, ja Kyprokselle kaksi venettä, joissa oli yhteensä 116 ihmistä, kaikki syyrialaisia. Havaittujen laittomien rajanylitysten määrä Turkin maarajoilla Bulgarian ja Kreikan kanssa näyttää pysyneen vähäisenä viimeisten kuuden kuukauden aikana: päivittäin on kirjattu keskimäärin noin viisi laitonta rajanylitystä Kreikkaan ja kaksi Bulgariaan. Bulgarian ja Turkin rajalla työskentelee tällä hetkellä 105 Euroopan raja- ja merivartioston lähettämää virkamiestä. 5. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä Komissio jatkaa toimintaansa, jotta vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevat menettelytapaohjeet saadaan nopeasti viimeisteltyä siihen osallistuvien valtioiden ja Turkin kanssa. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaan järjestelmä aktivoidaan, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai kun ne ovat ainakin vähentyneet huomattavasti ja kestävällä tavalla. Turkille lähetettiin toukokuun lopussa menettelytapaohjeiden luonnoksen uusin versio. Komissio ja Turkki keskustelivat siitä rakentavasti 8. kesäkuuta Ankarassa, ja keskusteluissa lähennyttiin merkittävästi. Nopea sopiminen menettelytapaohjeista ja päättäminen niiden käyttöönotosta edistäisi julkilausuman täytäntöönpanoa ja tarjoaisi syyrialaisille 21 Näissä operaatioissa käytetään työntekijää, 65 rannikkovartioalusta, kymmentä helikopteria ja kolmea kiinteäsiipistä ilma-alusta. 10

11 turvallisen ja laillisen vaihtoehdon sääntöjenvastaiselle maahanmuutolle EU:hun. 6. Viisumivapaus Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpano edellyttää yhä seitsemän vaatimuksen täyttämistä, kuten edellisissä kertomuksissa on todettu: täysin EU:n vaatimusten mukaisten biometristen matkustusasiakirjojen myöntäminen; etenemissuunnitelmassa ehdotetun korruptiota estävän toimenpiteen käyttöönotto; operatiivisen yhteistyösopimuksen tekeminen Europolin kanssa; terrorismia koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen tarkistaminen eurooppalaisten normien mukaisiksi; henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa; tuloksellisen rikosoikeudellisen yhteistyön tekeminen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpano. Kuten aiemmin on raportoitu, komissio kannustaa edelleen Turkkia täyttämään mahdollisimman pian kaikki viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman jäljellä olevat vaatimukset. Komissio ja Turkki ovat jatkaneet sitoutunutta vuoropuhelua ratkaisujen löytämiseksi, mukaan lukien jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat lainsäädännölliset ja menettelyjä koskevat muutokset. Kaikkien viisumivapauden piiriin kuuluvien maiden kansalaisten viisumivapaan matkustamisen keskeyttämismekanismia vahvistava muutettu asetus (EY) No 539/2001 tuli voimaan 28. maaliskuuta Turkin-pakolaisavun koordinointiväline Komissio on jatkanut edellisen kertomuksen jälkeen pyrkimyksiään vastata pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tärkeimpiin tarpeisiin Turkissa. Kaudelle myönnetyistä 3 miljardista eurosta on nyt osoitettu 2,9 miljardia euroa (edellisen kertomuksen aikaan 2,2 miljardia euroa), kun vuoden 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelma on julkaistu. Näiden 2,9 miljardin euron osalta sopimuksia on tehty 47 hankkeesta 1,572 miljardin euron edestä (viimeksi määrä oli 1,495 miljardia euroa), ja kaikkien hankkeiden toteutus on aloitettu. Humanitaariseen ja muuhun kuin humanitaariseen apuun myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä on kasvanut 811 miljoonaan euroon (ennen 750 miljoonaa euroa). 23 Viimeksi pidetyssä ohjauskomitean kokouksessa 31. maaliskuuta 2017 todettiin, että Turkinpakolaisavun koordinointivälineen rahoituksella on edelleen merkittäviä välittömiä vaikutuksia kenttätasolla. Komissio työskentelee tiiviisti Turkin viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta sopimusten tekemistä, toteutusta ja maksatusta voidaan edelleen nopeuttaa. Myönnettäessä apua Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä tuetaan lasten oikeuksia ja yleensä pakolaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2017/371, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, luettelon vahvistamisesta niistä kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (keskeyttämismekanismin tarkistus). Varat maksetaan kokonaisuudessaan (erissä) vasta sitten, kun hankkeet on saatu päätökseen, moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Koordinointivälineen näkyvyyden lisäämiseksi on laadittu interaktiivinen kartta, joka näyttää suoraan eri hankkeiden sijaintipaikat ja odotetut tulokset: 11

12 ihmisoikeuksia, myös naisten ja miesten tasa-arvoa. Koordinointivälineen tuloskehys saatiin päätökseen maaliskuussa 2017, ja koordinointivälineestä tuettavien hankkeiden seuranta on aloitettu. Humanitaarinen apu Komissio on jatkanut koordinointivälineen mukaista humanitaarisen strategian toteuttamista. 24 Komissio nostanut sopimuksiin käytetyn summan 593 miljoonaan euroon. Sopimukset on tehty 19 kumppanin kanssa 35 humanitaarisesta hankkeesta, joilla vastataan perustarpeisiin (suojelu, koulutus, terveydenhuolto, ruoka ja majoitus). Näistä 593 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, on tähän mennessä maksettu 463 miljoonaa euroa. Humanitaarisen ohjelman lippulaivan, hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon (Emergency Social Safety Net) täytäntöönpano on nopeutumassa. Sen alustava talousarvio on 348 miljoonaa euroa, ja se on tehnyt sopimuksen Maailman ruokaohjelman (WFP) kanssa. Hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko tukee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia antamalla perheille suoria rahansiirtoja pankkikortilla. Hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko on tukenut toukokuun 2017 loppuun mennessä yli pakolaista Turkissa. Komissio on sopinut tämän raportointijakson aikana uudesta siirtoarvosta ja kohdentamiskriteereistä, mikä tarkoittaa, että tukeen oikeutetut perheet saavat nyt 120 Turkin liiraa henkeä kohden kuukaudessa sekä neljännesvuosittaiset lisät. Näin yhä useampi tuensaaja saa tukea nopeammin. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa Komissio aikoo nostaa muutosten avulla tuen kohderyhmän 1,3 miljoonaan pakolaiseen. Toukokuussa 2017 suoritettiin ensimmäiset maksut pakolaisperheille ehdollista rahansiirtoa koulutukseen koskevan ohjelman puitteissa. Ohjelma noudattaa hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon mallia ja tarjoaa haavoittuvassa asemassa oleville perheille rahansiirtoja, jotta pakolaislapset kävisivät koulua säännöllisesti. Ehdollista rahansiirtoa koulutukseen koskevaa ohjelmaa toteutetaan Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston (Unicef) kanssa tehdyn 34 miljoonan euron sopimuksen kautta. Kyseessä on komission kaikkien aikojen suurin ohjelma, joka koskee hätätilanteissa järjestettävää koulutusta. Komissio odottaa, että lasta hyötyy suoraan ehdollista rahansiirtoa koulutukseen koskevasta ohjelmasta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Komissio on tehnyt kumppaneiden kanssa lisää turvallisuutta ja terveydenhuoltoa koskevia sopimuksia. Suojeluun liittyvät sopimukset kattavat tuen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille, kuten vammaisille pakolaisille. Sopimusten avulla luodaan myös yhteys pakolaisten ja suojelupalvelujen välille ja autetaan pakolaisia kotoutumaan Turkkiin. Terveydenhuoltoon liittyvien hankkeiden tavoitteena taas on parantaa konfliktista kärsivien pakolaisten mahdollisuutta saada erikoistuneita palveluja ja tarjota ihmishenkiä pelastavaa sairaanhoitoa, fyysistä kuntoutusta, mielenterveyspalveluja sekä tukea ja suojaa haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille, myös sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille. Uusimmalla 3. toukokuuta 2017 Maailman terveysjärjestön kanssa allekirjoitetulla sopimuksella tuetaan syyrialaisen terveydenhuoltohenkilöstön kouluttamista heidän liittämisekseen osaksi Turkin terveydenhuoltojärjestelmää. Komissio julkaisi 3. toukokuuta 2017 Turkkia koskevan vuoden 2017 humanitaarisen avun 24 Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan edelleen humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 12

13 toteutussuunnitelman. Siinä asetetaan prioriteetit 714 miljoonan euron suuruisen humanitaarisen avun täytäntöönpanolle. Komissio jatkaa tämän toteutussuunnitelman nojalla avun antamista joillekin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille Turkissa ja yhteyden luomista heidän ja viranomaispalvelujen välille. Komissio hyödyntää lähinnä hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa terveyden, koulutuksen ja suojelun kaltaisten peruspalvelujen täytäntöönpanossa. Toiminnassa keskitytään edelleen leirien ulkopuolella asuviin pakolaisiin. He muodostavat Turkissa olevien pakolaisten enemmistön ja ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Muu kuin humanitaarinen apu Koordinointivälineestä annettava muu kuin humanitaarinen apu, jonka suuruus on 1,577 miljardia euroa, on nyt osoitettu. Sopimusten arvo on noussut 979 miljoonaan euroon ja maksatukset täytäntöönpanosta vastaaville kumppaneille 348 miljoonaan euroon. Maaliskuun 31. päivänä 2017 allekirjoitettiin uusi sopimus Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston puitteissa (EU:n Syyria-erityisrahasto) 33 miljoonasta eurosta. Hanketta toteuttaa Tanskan Punainen Risti yhdessä Turkin Punaisen Puolikuun kanssa. Hankkeella perustetaan kymmenen yhteisökeskusta useisiin kaupunkeihin, ja ne hyödyttävät yli syyrialaispakolaislasta. Lisäksi on tarkoitus esittää 13. kesäkuuta 2017 kolme toiminta-asiakirjaa eli ehdotusta, joille haetaan rahoitusta EU:n Syyrian-erityisrahastosta ja joiden arvo on yli 120 miljoonaa euroa, EU:n Syyrian-erityisrahaston johtokunnan hyväksyttäväksi. Näiden ehdotusten tarkoituksena on parantaa syyrialaispakolaisten mahdollisuutta saada terveyspalveluja sekä parantaa syyrialaispakolaisten selviytymiskykyä, vastaanottavien yhteisöjen paineensietokykyä ja muiden kuin syyrialaispakolaisten elämäntaitoja. Heinäkuussa 2016 hyväksytystä 1,4 miljardin euron erityistoimenpiteestä rahoitetuilla toimilla on saatu aikaan merkittäviä vaikutuksia kenttätasolla. Kilisiin avattiin 23. toukokuuta 2017 ensimmäinen pakolaisille tarkoitettu terveysklinikka, jolla pyritään keventämään paikalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuvaa painetta. 25 Toinen pakolaisille tarkoitettu klinikka on tarkoitus avata kesäkuussa Ankaraan. Kaiken kaikkiaan pakolaisille tarkoitettuja terveysklinikoita on tarkoitus avata 220. Koulutuksen osalta 23 maakunnassa on palkattu yhteensä turkin kielen opettajaa opettamaan pakolaisille kieltä ja auttamaan heitä kotoutumaan. Lähes opiskelijaa on ohjattu tukiopetukseen, ja on valittu yli opiskelijaa, jotka saavat rahansiirtoja koulutusta varten. Lisäksi lähes 500 opinto-ohjaajaa ja neuvoa-antavaa opettajaa auttaa opiskelijoita. Koordinointivälineestä tuetaan myös Turkin hallituksen työtä koulutuksen laadun parantamiseksi. Noin syyrialaista vapaaehtoisopettajaa on saanut opetusmenetelmiä koskevaa koulutusta ja on läpäissyt kirjallisen kokeen ja saanut virallisen todistuksen. Syyrialaislasten erityistarpeet tunnustetaan, ja yli tyttöä ja poikaa saa psykososiaalista tukea ja lähes teiniä ja nuorta 20 maakunnassa on hyötynyt nuoriso-ohjaajien vertaistuesta. Koordinointivälineen tuella on myös autettu saamaan yli syyrialaista lasta käymään koulua, tuettu 280 yliopisto-opiskelijaa, annettu englannin opetusta 120 yliopistoikäiselle opiskelijalle ja opinto-ohjausta 70 opiskelijalle siitä, mitä mahdollisuuksia heillä on jatko- ja korkeakouluopintoihin. Ohjauskomitea päätti viimeksi pidetyssä kokouksessaan muuttaa tätä heinäkuussa 2016 hyväksyttyä erityistoimenpidettä 26 ja nostaa sen kokonaistalousarvion 10 miljoonaan euroon. Tämä tehdään Kyseessä on myös ensimmäinen koordinointivälineen kautta toimitettu terveydenhuollon rakenne ja hyvä esimerkki siitä, kuinka koordinointivälineestä annettua humanitaarista ja muuta kuin humanitaarista apua on toimitettu synkronoidusti. Muulla kuin humanitaarisella avulla rahoitettiin klinikan rakentaminen ja sen varustuksen hankkiminen. Humanitaarisella avulla tuettiin syyrialaisten lääkäreiden koulutusta ja pätevyyden täydentämistä. Tärkeimmät muutokset koskevat paikallisinfrastruktuuria koskevan täytäntöönpanokumppanin muutosta, elementtikoulujen ja ylimääräisen sairaalan rakentamista koskevan säännöksen lisäämistä ja sosioekonomisen tuen 13

14 tiiviissä yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa kesäkuussa 2010 tehdyn tarvearvioinnin perusteella ja ottaen huomioon se, että koordinointiväline on otettava nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti käyttöön. Koska palautettujen määrä on odotettua pienempi, myös palauttamista koskevaa erityistoimea muutetaan siten, että parannetaan Turkin maahanmuuton hallintayksikön valmiuksia hallinnoida, vastaanottaa ja majoittaa maahantulijoita ja paluumuuttajia, erityisesti työntekijöiden ja infrastruktuurin osalta. Hanke on toistaiseksi kattanut syyrialaisten ja muiden kuin syyrialaisten paluusta aiheutuneet kustannukset, maahanmuuton hallintayksikön logistiikka-alan välineiden ostot ja 750 hengelle tarkoitetun säilöönottoyksikön rakentamisen. Komissio toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa lisätoimia myös sosioekonomisen tuen ja paikallisinfrastruktuurin aloilla. Allekirjoitukset olisi saatava ennen kesätaukoa, ja toimet olisi pantava täytäntöön kansainvälisten rahoituslaitosten avulla. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet nopeutetaan sopimusten tekemistä kaikista jäljellä olevista erityistoimenpiteisiin kuuluvista toimista ja varmistetaan niiden tuloksellinen täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; nopeutetaan sopimusten tekemistä vuoden 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelman puitteissa; hyväksytään ennen kesätaukoa muutettu erityistoimenpide, joka koskee koulutusta, terveydenhuoltoa, paikallisinfrastruktuuria ja sosioekonomista tukea sekä palauttamista. 8. Tulliliiton kehittäminen Edellisen kertomuksen jälkeen neuvosto on jatkanut aktiivisesti komission ehdotuksen käsittelyä; ehdotus koskee neuvottelujen aloittamista Turkin kanssa kahdenvälisen kaupan puitteiden nykyaikaistamiseksi 27. Komissio kehottaa neuvostoa saattamaan työn päätökseen mahdollisimman pian, jotta voidaan aloittaa neuvottelut tärkeästä kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavasta sopimuksesta, jolla vapautettaisiin EU:n ja Turkin välisten kauppa- ja taloussuhteiden vielä käyttämättömät mahdollisuudet. 9. Liittymisprosessi Liittymisneuvotteluissa on tähän mennessä avattu 16 neuvottelulukua, ja niistä yksi on suljettu toistaiseksi. Kuten viimeksi raportoitiin, neuvostolle toimitettiin viime keväänä valmisteluasiakirjat energiasta (neuvotteluluku 15), koulutuksesta ja kulttuurista (neuvotteluluku 26) sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (neuvotteluluku 31). Ne eivät rajoita jäsenvaltioiden kantoja. Valmistelutyö on jatkunut keskeisillä aloilla: oikeuslaitos ja perusoikeudet (neuvotteluluku 23) sekä oikeus, vapaus ja turvallisuus (neuvotteluluku 24). EU odottaa Turkin noudattavan tiukimpia mahdollisia normeja, kun on kyse demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, kunnioittamisesta. 10. Syyrian humanitaarinen tilanne 27 luonteen uudelleenmäärittelyä ja keskittymistä pakolaisten integroitumiseen työmarkkinoille ja työllistymismahdollisuuksiin. Komissio hyväksyi ehdotuksen neuvotteluohjeista joulukuussa

15 Syyrian humanitaarinen tilanne on edelleen äärimmäisen huolestuttava. Maassa on 6,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista monet ovat joutuneet siirtymään useita kertoja, ja 13,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee kiireellistä apua. Yhdistyneet kansakunnat pyytää vuonna 2017 Syyriaa varten noin kolmea miljardia euroa. Tästä määrästä on saatu tähän mennessä 20 prosenttia. Vastauksena syyrialaisten tarpeisiin Syyriassa sekä pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa kansainvälinen yhteisö antoi Brysselin konferenssissa 28 ennennäkemättömät 5,6 miljardia euroa humanitaariseen ja muuhun kuin humanitaariseen rahoitukseen pelkästään vuodelle 2017 sekä vielä 3,5 miljardia euroa vuosille Yksi keskeisiä haasteita on edelleen avun toimittaminen perille. Avun toimittamista haittaavat jatkuvat taistelut ja muut rajoitukset, joita ovat asettaneet kaikki konfliktin osapuolet eri puolilla Syyriaa. Näistä syistä on yhä haastavaa toimittaa humanitaarista apua arviolta 3,9 miljoonalle ihmiselle vaikeasti saavutettavilla alueilla ja lähes ihmiselle piiritetyillä alueilla. Lisäksi paikallisviranomaiset hyväksyvät myöhään avun toimittamisen myös kurdien hallinnassa oleville alueille Koillis-Syyriassa. Tietojen mukaan Turkista käsin toimivien kumppaneiden on yhä haastavampaa saada toimitettua humanitaarista apua rajan yli Luoteis-Syyriaan. Valtiosta riippumattomat aseelliset oppositioryhmät ja terroristiryhmät (jotka on sellaisiksi määritelty YK:n turvallisuusneuvostossa) asettavat yhä enemmän vaatimuksia kansalaisjärjestöille, joista jotkut ovat joutuneet vähentämään toimintaansa tai keskeyttämään toimintansa toistaiseksi. Piiritetyillä alueilla YK:n avustuskuljetukset tavoittivat huhti-toukokuussa 2017 ainoastaan 10 prosenttia apua tarvitsevista ihmisistä. Tämän vuoksi avun toimittamisesta rajan yli on tullut yhä tärkeämpää. Avustusta toimitetaan useimmiten rajan yli Turkista ja Jordaniasta, jotka edelleen helpottavat rakentavasti paikalle pääsyä kaikilla mahdollisilla reiteillä. EU tukee ihmishenkiä pelastavia operaatioita, joissa toimitetaan Turkista rajan yli Pohjois-Syyriaan humanitaaristen kumppanijärjestöjen välityksellä elintarvikkeita, vettä, suojaa, sairaanhoitoa ja turvaa suurimmassa tarpeessa oleville väestönosille. Ottaen huomioon jatkuvat väkivaltaisuudet ja suuret humanitaariset tarpeet EU vaatii jatkuvasti kaikkia osapuolia noudattamaan kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen perustuvia velvoitteitaan ja varmistamaan, että siviiliväestön suojelu kaikista mahdollisista rajanylityspaikoista, myös Turkista ja Jordaniasta, käsin asetetaan etusijalle. Tätä sovelletaan myös eri puolilla Syyriaa oleviin turvavyöhykkeisiin, joiden käsitteestä Turkki, Iran ja Venäjä ovat sopineet. Ne ovat myös 30. joulukuuta 2016 sovitun tulitauon takaajia. Tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu luomalla alueita, joilla vihollisuudet lopetetaan. EU suhtautuu myönteisesti kaikkiin näihin toimiin sillä edellytyksellä, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan. 11. Päätelmät EU:n ja Turkin julkilausuma tuottaa edelleen tulosta. Laittomien ja vaarallisten merenylitysten on vahvistettu vähentyneen merkittävästi, samoin kuin ihmishenkien menetysten Egeanmerellä. Tähän ovat vaikuttaneet myös Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen perustuvat, syyrialaispakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen tukemiseen tähtäävät hankkeet. Siitä huolimatta, että merenylitysten määrä on vakiintunut matalalle tasolle, Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen työntötekijät ovat edelleen olemassa. EU:n ja Turkin julkilausuma on edelleen tärkeässä asemassa varmistettaessa, että EU ja Turkki puuttuvat yhdessä tehokkaasti muuttoliikkeen haasteisiin itäisellä Välimerellä, kuten puheenjohtajat Jean-Claude Juncker ja Donald Tusk sekä presidentti Recep Tayyip Erdoğan korostivat 25. toukokuuta 2017 pidetyssä kokouksessa. 28 EU järjesti Brysselissä kansainvälisen Supporting the future of Syria and the region -konferenssin. Konferenssin puheenjohtajina toimivat EU, YK, Saksa, Kuwait, Norja, Qatar ja Yhdistynyt kuningaskunta. 15