KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 204 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Viides kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä FI FI

2 Johdanto Viides kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä EU:n ja Turkin julkilausuma annettiin 18. maaliskuuta , ja sitä on nyt pantu täytäntöön lähes vuoden ajan. Tämä viides kertomus 2 osoittaa edellisten tavoin, että julkilausuma tuottaa konkreettisia tuloksia haastavista olosuhteista huolimatta. Julkilausuman antamisen jälkeen rajanylitysten määrän huomattava väheneminen on jatkunut edelleen ja ihmishenkiä on menetetty vähemmän. EU ja jäsenvaltiot ovat edelleen pyrkineet parantamaan Kreikan hallinnon valmiuksia hallita muuttoliikettä ja käsitellä turvapaikkahakemuksia. Kreikan saarille saapuvien henkilöiden määrä on vähentynyt neljännen kertomuksen antamisen jälkeen alle 50:een päivässä. Tästä huolimatta saapuvien määrä on edelleen suurempi kuin Kreikan saarilta Turkkiin palautettujen määrä. Elinolosuhteet Kreikan saarten ylikuormitetuissa vastaanottotiloissa ovat olleet edelleen erittäin vaikeat, erityisesti poikkeuksellisen kylmän talvisään vuoksi. Lisää edistystä on saavutettu myös muilla julkilausuman osa-alueilla. Turkista tulleiden syyrialaispakolaisten uudelleensijoitustahti on tasainen ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen perustuva työskentely on vauhdittunut. Maksut ovat nousseet 750 miljoonaan euroon (677 miljoonasta eurosta). Kaudeksi jo osoitettujen 2,2 miljardin euron osalta sopimuksia on nyt tehty 39 hankkeesta. Sopimusten yhteenlaskettu arvo on noussut 1,5 miljardiin euroon (mikä vastaa puolta koko kolmesta miljardista eurosta), ja kaikkien hankkeiden toteutus on aloitettu. Joulukuussa 2016 komissio esitti neuvostolle myös luonnoksen neuvotteluohjeista EU:n ja Turkin tulliliiton nykyaikaistamiseksi, jotta EU:n ja Turkin kauppa- ja taloussuhteita voidaan syventää entisestään. Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 15. joulukuuta 2016, toisti sitoutumisensa EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon. Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää panna täytäntöön täysimääräisesti ja syrjimättömästi kaikki julkilausuman osa-alueet, ja hyväksyi Kreikan ja komission laatiman yhteisen toimintasuunnitelman EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanosta 3. Viidennessä kertomuksessa kuvaillaan 8. joulukuuta 2016 jälkeen saavutettua edistystä ja toimenpiteitä, joita julkilausuman täysimääräinen täytäntöönpano vielä edellyttää. 1. Nykytilanne Neljännen kertomuksen jälkeen Turkista Kreikan saarille tulleiden henkilöiden määrä on yhteensä ( ). Näin ollen tulijoita on ollut keskimäärin 43 päivässä. Määrät ovat huomattavasti alhaisempia kuin samalla ajanjaksolla edellisenä vuonna (lähes kahden kuukauden aikana eli ) ja julkilausuman antamista edeltäneen kuukauden aikana (jolloin tulijoita oli keskimäärin yli päivässä). EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Egeanmerellä on kirjattu hukkuneeksi tai kadonneeksi 70 ihmistä 4. Inhimillinen tragedia jatkuu, mutta lukumäärä on tippunut huomattavasti samasta ajanjaksosta vuosina , jolloin kuolleita oli noin Aiemmat kertomukset: COM(2016) 231 final, (ensimmäinen kertomus), COM(2016) 349 final, (toinen kertomus), COM(2016) 634, (kolmas kertomus) ja COM(2016) 792 final, (neljäs kertomus). Tiedot ovat Kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä, ja kattavat ajanjakson

3 EU:n ja Turkin julkilausuma Laittomat merirajan ylitykset Turkista Kreikkaan , viikossa Koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen EU:n koordinaattori teki tiivistä yhteistyötä Kreikan viranomaisten, EU:n virastojen, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman 5 toteuttamiseksi. EU:n koordinaattori huolehti myös edelleen julkilausuman päivittäisestä seurannasta Kreikan ja Turkin viranomaisten, EU:n virastojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena oli vauhdittaa turvapaikkamenettelyjä, lisätä Kreikan saarilta Turkkiin palautettavien määrää ja ottaa asianmukaiset turvajärjestelyt käyttöön järjestelykeskuksissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty elinolojen parantamiseen ja asianmukaisten suojien rakentamiseen (myös saarten suljetut keskukset) sekä valituslautakuntien toiminnan tehostamiseen 6. Eurooppa-neuvosto on toistuvasti todennut, että jäsenvaltioiden osallistuminen on välttämätöntä, jotta EU:n virastojen antama tuki julkilausuman täytäntöönpanolle olisi tuloksellista. Sääntöjenvastaisesti saapuneiden maahantulijoiden ja turvapaikanhakijoiden suuri määrä Kreikan saarilla, joilla vastaanottovalmiudet ovat vähäiset, aiheuttavat humanitaarisia ongelmia ja järjestyshäiriöiden riskejä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on vastattava kiireellisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja eurooppalaisen raja- ja 5 6 Kreikan ja komission yhteinen toimintasuunnitelma sisältää operatiivisia toimenpiteitä, joilla nopeutetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, myös valitusvaiheessa; parannetaan koordinointia, hallinnointia ja turvallisuutta saarilla; lisätään sellaisten turvapaikanhakijoiden palautuksia Turkkiin tai heidän alkuperämaihinsa, joiden hakemuksista puuttuvat tutkittavaksi ottamisen edellytykset tai jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, parantamalla tuetun vapaaehtoisen paluun kannustimia; lisätään vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksia saarilla ja parannetaan niiden infrastruktuuria; kuljetetaan tavanomaisen turvapaikkaprosessin piiriin ohjatut muuttajat, myös haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät, erityistiloihin Manner-Kreikkaan. Yhteisen toimintasuunnitelman tärkeimpiin täytäntöönpanokumppaneihin lukeutuvat Kreikan turvapaikkavirasto, vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto, muutoksenhakuviranomainen, Kreikan poliisi, EASO ja eurooppalainen raja- ja merivartiosto. EU:n koordinaattori seuraa tiiviisti täytäntöönpanoa, laatii kahden viikon välein seurantakertomuksen (ks. liite 1) ja tarjoaa tarvittaessa tukea täytäntöönpanon varmistamiseksi asetetuissa määräajoissa. Toimintaa koordinoidaan edelleen kahden viikon välein pidettävissä ohjauskomitean kokouksissa, kahden viikon välein pidettävissä virastojen välisissä kokouksissa ja joka viikko pidettävissä Euroopan unionin alueellisen toimintayksikön kokouksissa. EU:n alueellinen toimintayksikkö tehostaa operatiivisia koordinointitehtäviään. Se pyrkii toimimaan ensisijaisena foorumina, jossa keskustellaan muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvistä valikoiduista aiheista ja järjestelykeskusten toiminnan haasteista. Tulevat virastojen väliset kokoukset on tarkoitus kutsua koolle tapauskohtaisesti keskustelemaan toimista, joihin osallistuu tiettyjä sidosryhmiä. 3

4 merivartioston havaitsemiin tarpeisiin. Nykyisen lähetetyn henkilöstön toiminnan tehokkuus voidaan maksimoida osoittamalla käyttöön määrätynlaisia profiileja vastaavaa henkilöstöä ja lähettämällä henkilöstöä pidemmäksi aikaa. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) on kehottanut jäsenvaltioita kirjaamaan asiantuntijoita turvapaikkavalmiushenkilöiden luetteloon, jotta etulinjassa olevia jäsenvaltioita voidaan tukea milloin tahansa riittävällä henkilöstöllä. Lisäksi se on laatinut kattavan pilottikoulutusohjelman, jotta Kreikan viranomaisten avuksi voidaan edelleen lähettää hakemusten käsittelijöitä, joilla on vain rajallista kansallista kokemusta. Edellisissä kertomuksissa esitettyjä henkilöstövajeita ei ole kuitenkaan saatu vielä kaikilta osin täytettyä. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto oli lähettänyt 27. helmikuuta mennessä Kreikkaan 118 tulkkia ja 89 jäsenvaltioiden asiantuntijaa, joista 73 toimii järjestelykeskuksissa ja 59 toimii tapauskäsittelijöinä. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä puuttuu 77 asiantuntijaa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on lähettänyt rajoilla tarjottavaa tukea varten Kreikkaan 790 virkamiestä, joista 70 osallistuu EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvien takaisinottotoimien toteuttamiseen. Saattamis- ja takaisinottotarkoituksia varten on käytettävissä riittävästi virkamiehiä, mutta rajavalvontatehtäviin on käytettävissä liian vähän virkamiehiä ja tekniset laitteet ovat riittämättömät. Europol on kouluttanut 116:sta jäsenvaltioiden lähettämästä vierailevasta virkamiehestä koostuvan reservin, joka tarjoaa tukea tarvittaessa. Nämä virkamiehet ovat toimineet kolmen kuukauden vuoroissa Kreikan viidessä järjestelykeskuksessa syyskuusta 2016 lähtien. Europol on nyt toteuttamassa toisen ehdotuspyynnön jälkeistä valintamenettelyä, ja tarkoituksena on kasvattaa henkilöstöreserviä noin 250:een vierailevaan virkamieheen. Vierailevien virkamiesten lukumäärä voi vaihdella viikoittain. Tällä hetkellä Kreikan järjestelykeskuksissa toisen linjan tarkastuksia tekee 12 vierailevaa virkamiestä. Lisäksi kolme virkamiestä toimii Euroopan unionin alueellisessa toimintayksikössä Pireuksessa koordinointitehtävissä. Koordinointitehtävien hoitoa helpottaa myös se, että Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilö aloitti tehtävissään Turkissa 1. helmikuuta. Nato tukee kansainvälisiä toimia ihmissalakuljetuksen ja laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi Egeanmerellä tiedustelun, valvonnan ja tunnistuksen keinoin. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja Naton operaatioihin sisältyy varhaisvaroitus- ja valvontatoimia sekä operatiivisen tiedon jakamista Kreikan ja Turkin merivartiostojen kanssa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto ja Naton merivoimien esikunta jatkavat yhteistyötään yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi. Tavoitteena on lisätä tietoa salakuljetustapauksista ja -reiteistä, parantaa tietojenvaihtoa ja viime kädessä tehostaa salakuljettajien havaitsemista ja pidätyksiä. Nato on antanut käyttöön laitteita, joilla eurooppalainen raja- ja merivartiosto pääsee sen alueelliseen rajoitettuun verkkoon. Euroopan raja- ja merivartiovirasto on puolestaan antanut pääsyn raportointisovellukseensa tietojenvaihtoa varten, ja Natoon lähetetty yhteyshenkilö varmistaa jatkuvan operatiivisen koordinoinnin 7. Tiedotusaloitteet Komission perustama maahantulotiedottamisen strategiatyöryhmä on valmistellut korkean profiilin mediaalan yhteenliittymän perustamista. Tarkoitus on perustaa verkkokäyttöinen monikielinen InfoMigrants.net - tietoportaali. Portaalilla pyritään tavoittamaan miljoonia muuttoa harkitsevia ihmisiä eri puolilla maailmaa ja tiedottamaan heille matkan vaaroista ja oikeudellisista kysymyksistä. Portaalin toinen versio on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuussa Kreikka on perustanut Chioksen ja Lesboksen saarille tiedostuspisteitä, jotta maahantulijoille voidaan välittää yhdenmukaista tietoa. Se aikoo nyt perustaa vastaavia pisteitä muiden järjestelykeskusten yhteyteen. Taustatietomateriaalia ja esitteitä, joissa esitetään selkeä yhteinen viesti, valmistellaan parhaillaan yhteistyössä Kreikan viranomaisten, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) kesken. Tiedotusmateriaalia on tarkoitus jakaa kaikille maahantulijoille heidän saapuessaan. 7 Lisäksi eurooppalaisen raja- ja merivartioston päätoimipaikka ja Naton merivoimien esikunta järjestävät säännöllisesti strategisia operatiivisia kokouksia. 4

5 Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Jäsenvaltioiden on annettava kiireellisesti käyttöön henkilöstö, joka tarvitaan Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston (EASO) ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston määrittelemiin tarpeisiin vastaamiseksi, myös määrätynlaisia profiileja vastaavaa henkilöstöä ja pidempiaikaisia toimeksiantoja varten. 2. Kaikkien uusien sääntöjenvastaisesti Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden palauttaminen Turkkiin Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta jälkeen sääntöjenvastaisesti tulevat uudet maahantulijat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemuksilta on todettu puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tai joiden hakemukset on todettu perusteettomiksi, palautetaan Turkkiin. Nämä toimenpiteet toteutetaan noudattaen tiukasti EU:n ja kansainvälistä oikeutta ja palauttamiskiellon periaatetta 8. Nykytilanne Neljännen kertomuksen antamisesta 24. helmikuuta asti ulottuvalla ajanjaksolla 151 Kreikkaan Turkin kautta saapunutta henkilöä (joista 64 syyrialaista) on palautettu EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa. Palautettavien joukossa oli lisäksi 35 pakistanilaista, 17 algerialaista, 10 marokkolaista, 7 bangladeshilaista, 6 iranilaista, 5 nigerialaista, 3 irakilaista, 2 afgaania, 1 egyptiläinen ja 1 palestiinalainen. EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Turkkiin on palautettu yhteensä muuttajaa. Palautetut henkilöt olivat joko saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen (myös valitusasteessa), olivat peruuttaneet turvapaikkahakemuksensa tai kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa tai eivät olleet alun perin hakeneet turvapaikkaa. Vaikka Kreikan saarilta palautetaankin tulijoita Turkkiin, palautettujen määrä on selvästi pienempi kuin saapujien määrä, mikä lisää saarten järjestelykeskuksiin kohdistuvaa painetta. Tämä johtuu hakemusten käsittelyn ruuhkautumisesta turvapaikkaprosessin jokaisessa vaiheessa Kreikan saarilla sekä ongelmista, jotka liittyvät muuttajien olinpaikan selvittämiseen turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen eri vaiheissa. Yhteinen toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään ratkaisemaan nämä ongelmat: otetaan käyttöön tehokas tapausten seurantajärjestelmä, jatketaan maantieteellisen rajoituksen soveltamista saarille tulijoihin ja luodaan riittävä vastaanottokapasiteetti myös saarten suljettuihin keskuksiin. Näitä toimenpiteitä toteutetaan parhaillaan ja työtä olisi vauhditettava, jotta palauttamisessa saavutettaisiin edistystä. Jotta yhteistyötä voitaisiin tehostaa ja palauttamisoperaatioita kehittää, ensimmäinen komission, Kreikan ja Turkin kolmikantakokous pidettiin 20. tammikuuta 2017 Ankarassa. Tähän mennessä toteutetuista palauttamisoperaatioista keskusteltiin yksityiskohtaisesti ongelmien kartoittamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi tulevaisuutta varten. Turkki ja Kreikka ovat nimenneet yhteyspisteet suoran yhteydenpidon mahdollistamiseksi erityisesti yksittäisissä palauttamisoperaatioissa ja jotta voidaan toteuttaa mahdollisesti havaittuja ongelmia koskevia jatkotoimia. On sovittu, että kolmikantakokouksia järjestetään säännöllisesti kahden viikon välein. Lisätoimet ovat tarpeen, jotta muuttajille voidaan tarjota mahdollisuus vapaaehtoiseen paluuseen joko Turkkiin tai heidän alkuperämaahansa. Toimia vapaaehtoisen paluun lisäämiseksi Kreikan saarilta jatketaan edelleen. Lisätukea on saatu vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelman äskettäisen vahvistamisen myötä, sillä ohjelma sisältää nyt uudelleenkotoutuspaketit kaikille osallistujille. Neljännen kertomuksen antamista seuranneen 12 viikon aikana noin 283 muuttajaa on palannut Kreikan saarilta (ja 900 Manner-Kreikasta) vapaaehtoisesti lähtömaahansa ohjelman tuella. Tämä merkitsee, että yhteensä lähes 8 Jokaisella Kreikan saarille 20. maaliskuuta jälkeen saapuneella henkilöllä on oikeus hakea turvapaikkaa. Kukin hakemus käsitellään erikseen hakijan henkilökohtainen tilanne huomioiden ja käsittelyssä noudatetaan turvapaikkamenettelydirektiiviä. Minkäänlaisia joukkokarkotuksia ei toteuteta. Hakijoilla on oikeus tehdä valitus turvapaikkahakemusta koskevasta kielteisestä päätöksestä ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Sekä Kreikka että Turkki ovat vahvistaneet asianmukaiset oikeudelliset toimet ja panevat niitä täytäntöön, jotta EU:n ja kansainvälisen oikeuden täysimääräisen noudattaminen voidaan varmistaa. 5

6 7 000 muuttajaa on hyödyntänyt vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaa vuoden 2016 alusta lähtien. Kreikkaa kannustetaan osallistumaan täysipainoisesti EU:n rahoittamiin yhteisiin palauttamisohjelmiin (etenkin eurooppalaisten uudelleenkotouttamisvälineiden verkosto), työskentelemään tiiviisti ja proaktiivisesti keskeisten täytäntöönpanovirastojen kanssa ja hyödyntämään kaiken saatavilla olevan rahoitus- ja teknisen tuen. Muut kuin syyrialaiset palautetaan Kreikan saarilta Turkkiin laivalla ja siirretään Kirklarelin säilöönottoyksikköön, jossa heille annetaan tietoa heidän oikeuksistaan, kuten mahdollisuudesta hakea suojeluasemaa Turkissa. Tähän mennessä Turkin viranomaisille on jättänyt hakemuksen 55 henkilöä 9, joista yhdelle on myönnetty pakolaisasema, 43 hakemuksen käsittely on kesken ja neljä on saanut kielteisen päätöksen. 10 Alkuperämaihinsa on palautettu 529 henkilöä, jotka eivät hakeneet pakolaisasemaa. EU:n viranomaisten äskettäisen vierailun avulla voitiin varmistaa, että tilanne keskuksissa vastaa asetettuja vaatimuksia. Syyrialaiset palautetaan Kreikan saarilta lentokoneella ja sijoitetaan Duzicin pakolaisleirille. Heillä on oikeus hakea tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua varten suoritettavan nopean ennakkorekisteröinnin jälkeen he saavat vapaasti joko asettua valitsemaansa maakuntaan tai jäädä leirille. Tähän mennessä kaikki palautetut syyrialaiset ovat suorittaneet ennakkorekisteröinnin lukuun ottamatta kymmentä henkilöä, jotka päättivät palata vapaaehtoisesti Syyriaan. Turkkiin jääneistä syyrialaisista 133 päätti asua leirin ulkopuolelle ja 16 päätti jäädä leirille. Oikeudelliset toimet Kreikan muutoksenhakuviranomainen on perustanut 13 valituslautakuntaa, eli valituslautakuntia on nyt seitsemän enemmän kuin neljännen kertomuksen aikaan. Näistä 12 on toiminnassa. Ne käsittelevät 20. heinäkuuta jälkeen tehtyjä valituksia, jotka koskevat Kreikan turvapaikkaviraston ensimmäisenä käsittelyasteena tekemiä päätöksiä hakemuksen tutkittavaksi ottamisesta ja hakemuksen perusteista. Turvapaikkavirasto on tehnyt Kreikan saaria koskevissa tapauksissa tähän mennessä päätöstä 11, jotka koskevat hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Päätöksistä on tehty valitusta 12. Näistä valituksesta on tehty päätöstä (eli valituksista on käsitelty 46 prosenttia). Tutkittavaksi ottamisesta tähän mennessä tehdyistä 439:stä toisen käsittelyasteen päätöksestä 24:ssä vahvistettiin ja 415:ssä kumottiin ensimmäisen käsittelyasteen päätös olla ottamatta hakemusta tutkittavaksi. 13 Perusteita koskevista 880:stä toisen asteen päätöksestä 876:ssä vahvistettiin ja neljässä 14 kumottiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös. Päätöksenteko on ollut edelleen hidasta uusissa valituslautakunnissa. Ne ovat tehneet tähän mennessä 880 EU:n ja Turkin julkilausumaan liittyvää päätöstä, joista 21 koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden neljäs jaosto antoi 15. helmikuuta 2017 päätöksensä kahden Syyrian kansalaisen ja kreikkalaisen kansalaisjärjestön esittämästä kanteesta. Tuomioistuin päätti siirtää korkeimman hallinto-oikeuden täysistunnon käsiteltäväksi kysymyksen siitä, onko valituslautakunnan päätös, jonka mukaan kantajan turvapaikkahakemukselta puuttuivat tutkittavaksi ottamisen edellytykset turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella, Kreikan ja EU:n oikeuden mukainen. Ennakkoratkaisupyyntö koskee myös kysymystä siitä, oliko kantajalla käytettävissään tehokkaita Turkin viranomaisilta saatujen tietojen mukaan. Lisäksi 7 hakemusta on luokiteltu ryhmään muut (hakemus peruutettu tms.). Kreikan saarilla on jätetty julkilausuman ja 19. helmikuuta välisenä aikana yhteensä turvapaikkahakemusta. Kreikan turvapaikkavirasto on tehnyt niistä saarilla 20. maaliskuuta alkaen sovellettavien menettelyjen mukaisesti päätöstä, joista koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita. Tilanne 19. helmikuuta Kokonaismäärä sisältää toisen käsittelyasteen päätökset, joilla kumotaan ensimmäisen käsittelyasteen päätös jättää hakemus tutkimatta ja joilla myönnetään pakolaisasema. Kokonaismäärä ei sisällä toisen käsittelyasteen päätöksiä, joilla myönnetään pakolaisasema ja joilla kumotaan ensimmäisen käsittelyasteen päätös jättää hakemus tutkimatta. Menetelmä poikkeaa neljännessä kertomuksessa käytetystä. Päätöksissä vahvistettiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös 876 tapauksessa ja kumottiin se neljässä tapauksessa. 6

7 oikeussuojakeinoja. Asiassa odotetaan nyt korkeimman hallinto-oikeuden täysistunnon päätöstä. Täysistunto on tarkoitus pitää 10. maaliskuuta Operatiiviset toimet Kreikan viranomaiset toteuttivat komission tuella toimia, joilla puututtiin järjestelykeskusten tilanteeseen sekä muuttajien, paikallisväestön ja saarilla työskentelevien vaikeisiin oloihin. Saarilla on tällä hetkellä Kreikan viranomaisten mukaan tulokasta 16, mutta virallisia vastaanottopaikkoja on vain UNHCR:n vuokrajärjestelyn avulla on saatu lisäpaikkaa. Kreikan viranomaisiin kohdistuvat paineet, jotka aiheutuvat Manner-Kreikassa ja saarilla yhteensä oleskelevista noin muuttajasta, hankaloittavat myös järjestelykeskusten tilanteen hallintaa. Kreikka on toteuttanut monia toimia tilanteen parantamiseksi. Se on kohentanut tiloja ja tehostanut menettelyjä. Komission tuella on toteutettu toimenpiteitä, joilla varmistetaan talvioloihin soveltuvat vastaanottotilat kaikille muuttajille ja annetaan humanitaarista apua, joka kattaa ravinnon, vaatetuksen, terveydenhoidon sekä asianmukaiset vesi- ja sanitaatiopalvelut. Tällä hetkellä kaikki tilapäisissä yksittäisissä teltoissa Lesboksella oleskelleet on siirretty talvioloihin paremmin soveltuviin suojiin. Samalla jatketaan rakennustöitä Morian leirin elinolojen parantamiseksi ja Kara Tepen leirin kapasiteetin lisäämiseksi. Muuttajia on siirretty hotelleihin ja asuntoihin, Kara Tepen leirille, paremmin talvioloihin soveltuviin telttoihin sekä telttamajoitukseen Morian leirin lähelle. Työt ovat myös käynnissä Samoksella suojien lisäämiseksi nykyisiin järjestelykeskuksiin. Muuttajien elinolosuhteiden parantamiseen ja heidän lukumääränsä vähentämiseen järjestelykeskuksissa tähtääviin toimiin on sisältynyt myös haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien ja perheiden siirtäminen hotelleihin tai vuokra-asuntoihin UNHCR:n vuokrajärjestelyn avulla. Pakolaisia ja muuttajia, joita ei voida palauttaa Turkkiin, kuten haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, siirretään myös mantereelle. 17 Mantereelle on nyt siirretty noin tällaista henkilöä 18. Kreikan pysyvät koordinaattorit aloittivat tehtävissään kaikissa järjestelykeskuksissa 20. helmikuuta mennessä. He vastaavat järjestelykeskusten yleisestä hallinnosta ja puuttuvat erityisesti turvallisuuteen ja järjestyksenpitoon liittyviä ongelmiin. Hätätilanteissa noudatettavat evakuointiohjeet on laadittu Euroopan unionin alueellisen toimintayksikön kanssa, ja työhön osallistui myös vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava Kreikan virasto. Kreikan poliisi valmistelee parhaillaan kullekin järjestelykeskukselle yleisiä turvallisuussuunnitelmia, jotka kattavat sekä henkilöstön että muuttajien turvallisuuden. Suunnitelmat sisältävät viralliset evakuointisuunnitelmat molemmille ryhmille. Julkilausuman täytäntöönpanoa koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa menettelyjä pyritään tehostamaan nopeuttamalla turvapaikkamenettelyjä ensimmäisessä ja toisessa käsittelyvaiheessa. Kreikan turvapaikkavirasto on myös lisännyt valmiuksiaan, ja saarten järjestelykeskuksiin lähetetään lisää henkilöstöä. Huolimatta yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi jo toteutetuista toimista, saarten tilanteen ratkaisemiseksi on tehtävä enemmän. Rekisteröinti- ja tunnistusyksikön olisi saatava pikaisesti valmiiksi ja käyttöön järjestelykeskusten viralliset menettelytapaohjeet, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n ja Turkin julkilausuma. Lisäksi hakemuksen tekemisen ja jättämisen välistä aikaa olisi lyhennettävä, jotta turvapaikkahakemuksen tehneellä henkilöillä olisi mahdollisuus jättää hakemus mahdollisimman pian, kuten turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Vaikka eurooppalainen raja- ja Tilanne 27. helmikuuta Näitä siirtoja tehdään vain erityistapauksissa, kun turvapaikkahakemus on arvioitu ensimmäisessä käsittelyasteessa ja se on siirrettävä tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn jatkokäsittelyä varten. Tilanne 10. helmikuuta Heidät on siirretty UNHCR:n vuokrajärjestelyyn tai mantereella sijaitseviin majoituspaikkoihin tai he ovat hankkineet majoituksen omin avuin. Sopivan majoituksen järjestäminen ilman huoltajaa oleville alaikäisille on edelleen komission tärkeysjärjestyksen kärjessä, ja se on myöntänyt rahoitusta vastaanottovalmiuksien lisäämiseen. Se on myös kannustanut jäsenvaltioita ottamaan Kreikasta ja Italiasta sisäisenä siirtona enemmän ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. 7

8 merivartiosto yhteisrahoittaa 280 kreikkalaisen poliisin lähettämisten järjestelykeskuksiin, henkilöstön koordinoitua ja tehokasta käyttöä on helpotettava ja suunniteltava edelleen, jotta varmistetaan keskusten paras mahdollinen turvallisuustilanne. EU:n rahoitustuki Kreikalle Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahoitettavien Kreikan vuosien kansallisten ohjelmien tarkistus on saatu päätökseen ja sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitettavien ohjelmien tarkistus on loppusuoralla. Kreikka on vihdoin alkanut käyttää näiden ohjelmien määrärahoja. Komissio kannustaa kuitenkin Kreikan viranomaisia käyttämään edelleen kansallisia ohjelmiaan 19 tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Kreikan viranomaisten olisi toteutettava kaikki tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja operatiiviset toimenpiteet ja parannettava asianomaisten sidosryhmien välistä koordinointia, vahvistettava operatiivisia valmiuksia ja tehostettava täytäntöönpanomekanismeja, myös yksinkertaistamalla hankintamenettelyitä. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta Kreikalle myönnetty hätäapu on noussut 356,8 miljoonaa euroon 20. Arvioiden mukaan tästä noin 70 miljoonaa euroa on suoraa tukea EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa varten, ja se myönnetään joko suoraan Kreikan viranomaisille tai unionin virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi vuonna 2016 komissio osoitti 192 miljoonaa euroa uudesta hätätilanteen tukivälineestä rahoittamaan yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta voidaan vastata Kreikan pakolaisten humanitaarisiin tarpeisiin. Tämän tukivälineen kautta annetaan käyttöön 253,6 miljoonaa euroa lisää vuonna 2017 avustustoimien jatkamiseksi. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu mantereella oleskelevien henkilöiden auttamiseen. Varoilla tuetaan kuitenkin myös toimia saarilla, joilla apua annetaan käteisapuna ja tarjoamalla terveydenhuoltoa, elintarvikkeita, sanitaatiopalveluja sekä muita peruspalveluja. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet nopeutetaan pikaisesti turvapaikkahakemusten käsittelyä ja muutoksenhakulautakuntien päätöksentekoa asettamalla saaret etusijalle ja nopeutetaan palauttamisia Turkkiin EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti; varmistetaan tarvittava vastaanottokapasiteetti, myös saarten suljetuissa keskuksissa; viimeistellään ja hyväksytään järjestelykeskusten viralliset menettelytapaohjeet, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n ja Turkin julkilausuma; otetaan käyttöön kaikki lainsäädännölliset, hallinnolliset ja operatiiviset toimenpiteet, joilla varmistetaan kiireellisesti Kreikan kansallisista ohjelmista saatavilla olevan EU:n rahoituksen tehokas ja tuloksellinen käyttö. 3. Yksi yhteen -periaatteen mukainen uudelleensijoittaminen Turkista EU:hun Nykytilanne Turkista oli uudelleensijoitettu 27. helmikuuta 2017 yksi yhteen -järjestelyn mukaisesti EU:hun syyrialaista. Neljännen kertomuksen jälkeen 954 syyrialaista on uudelleensijoitettu yhdeksään jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Italia, Latvia, Luxemburg, Ranska, Saksa, Suomi, Viro). 21 Uudelleensijoittamista Näistä kansallisista ohjelmista voidaan myöntää 509 miljoonaa euroa rahoitusta kaudella Tätä merkittävää EU:n tukea on käytetty majoitukseen, terveydenhuoltoon, kuljetuksiin ja muihin palveluihin järjestelykeskuksissa ja muualla saarilla antamalla rahoitusta puolustusministeriölle ja UNHCR:lle. Sillä on parannettu sisäministeriön valmiuksia ja tuettu turvapaikkahakemusten käsittelyn hallinnollista uudistusta sekä järjestetty palveluja kolmansien maiden kansalaisille. Sillä on myös lisätty ensivaiheen vastaanottokeskusten henkilöstöä ja parannettu Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston valmiuksia turvapaikka-asioiden käsittelyssä ja sormenjälkien ottamisessa. Luvut vastaavat tilannetta 27. helmikuuta 2017 asti. Lisäksi Norjaan on tähän mennessä uudelleensijoitettu 150 syyrialaista Turkista 4. huhtikuuta jälkeen. Vaikka Norja soveltaa uudelleensijoittamisesta yksi yhteen -järjestelyn 8

9 odottavia hyväksyttyjä henkilöitä on tällä hetkellä 965. Kuten edellisellä raportointijaksolla, uudelleensijoittaminen on edistynyt huomattavasti verrattuna palautuksiin Kreikan saarilta. Uudelleensijoittamisten tahti on tasainen. 22 Se on tarpeen säilyttää ja sitä olisi nopeutettava edelleen. Jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin uusien uudelleensijoittamisoperaatioiden valmisteluissa, myös käynneissä Turkkiin mahdollisesti uudelleensijoitettavien henkilöiden haastattelemiseksi. Turkin viranomaiset ovat myös noudattaneet sitoumustaan antaa laajempia luetteloja ehdokkaista. Vuoden alusta lähtien viranomaiset ovat toimittaneet UNHCR:lle uudet ehdokasluettelot, joihin sisältyy yli henkilöä. EU:n jäsenvaltiot ovat samaan aikaan ilmoittaneet UNHCR:lle kuluvan vuoden uudelleensijoituskiintiönsä. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että Yhdysvaltojen äskettäiset päätökset voivat aiheuttaa seurauksia EU:lle, koska ne kaventavat huomattavasti UNCHR:n Turkissa rekisteröimien ja uudelleensijoittamisesta kiinnostuneiden lähes muun kuin syyrialaisen muuttajan käytettävissä olevia oikeudellisia vaihtoehtoja. Operatiiviset toimet Välittömänä jatkotoimena neuvoston päätöksen (EU) 2016/ hyväksymiselle komissio on saanut ensimmäiset tiedot jäsenvaltioilta niiden Turkissa olevien syyrialaisten lukumäärästä, joille jäsenvaltiot aikovat myöntää kyseisen päätöksen nojalla laillisen maahanpääsyn. Jäsenvaltiot aikovat myöntää maahanpääsyn Turkista yli syyrialaiselle soveltamalla muun muassa yksi yhteen -periaatteen mukaista uudelleensijoittamista Turkista EU:hun. Näiden uudelleensijoittamislupausten johdosta komissio tarkisti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvät kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset ohjelmat, jotta niihin voidaan sisällyttää yhteensä noin 213 miljoonaa euroa Turkissa olevien syyrialaispakolaisten vastaanottoa varten. Puolet näistä varoista on jo maksettu ennakkorahoituksena. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet pidetään yllä uudelleensijoittamistahtia. 4. Sääntöjenvastaiseen maahantuloon käytettävien uusien meri- ja maareittien syntymisen estäminen On saatu hyvin vähän näyttöä siitä, että ponnistelut muuttovirtojen hillitsemiseksi itäisen Välimeren reitillä ovat johtaneet Turkista lähtöisin olevien reittien merkittäviin muutoksiin. Vaikka Turkki jatkoi Safe Med -operaatiota 24, raportointijaksolla Turkista Italiaan saapui 7 venettä, joissa oli yhteensä 580 ihmistä, ja Kyprokselle 3 venettä, joissa oli yhteensä 123 ihmistä 25 (lähes kaikki syyrialaisia). Havaittujen laittomien rajanylitysten määrä Turkin maarajoilla Bulgarian ja Kreikan kanssa näyttää pysyneen vähäisenä viimeisten kuuden kuukauden aikana: päivittäin on kirjattu keskimäärin noin kahdeksan laitonta rajanylitystä Kreikkaan ja viisi Bulgariaan. Euroopan raja- ja merivartioston lokakuussa 2016 käynnistämän operaation myötä Bulgarian ja Turkin rajalle on tällä hetkellä 114 lähetettyä virkamiestä puitteissa Turkin kanssa sovittuja menettelyohjeita, järjestelyn mukaisesti Norjaan uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä ei sisälly Kreikasta palautettujen syyrialaisten määrään. COM(2017) 74 final, , ja COM(2017) 202 final, Syyskuun 29. päivänä annettiin neuvoston päätös (EU) 2016/1754, jotta jäsenvaltiot voisivat täyttää päätöksen (EU) 2015/1601 mukaiset velvoitteensa käyttämällä täyttämättä olevat sisäisiin siirtoihin varatut paikkaa joko siirtämällä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä Italiasta ja Kreikasta tai päästämällä alueelleen Turkissa olevia selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia Syyrian kansalaisia uudelleensijoittamisen tai muun laillisen maahanpääsyperusteen nojalla. Turkin viranomaisilta saatujen tietojen mukaan Safe Med -operaatioon osallistuu henkilöä, 21 Turkin merivartioston alusta ja neljä Turkin merivartioston helikopteria/lentokonetta. Operaatioon osallistuu myös kannettavilla tutkalaitteilla varustettuja ajoneuvoja. EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Turkista on saapunut Kyprokselle sääntöjenvastaisesti kaikkiaan 447 ihmistä. 9

10 5. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä Äskettäisen Turkkiin tehdyn asiantuntijavierailun perusteella komissio odottaa, että vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevat menettelytapaohjeet saadaan nopeasti viimeisteltyä neuvoston ja Turkin kanssa. Kun menettelytapaohjeista on sovittu, olisi arvioitava, onko ehdot järjestelmän täytäntöönpanemiseksi täytetty. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaan järjestelmä aktivoidaan, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai kun ne ovat ainakin vähentyneet huomattavasti ja kestävällä tavalla. Järjestelmän mahdollisimman nopea käyttöönotto edistäisi julkilausuman täytäntöönpanoa ja antaisi syyrialaisille turvallisen ja laillisen vaihtoehdon sääntöjenvastaiselle maahanmuutolle EU:hun. 6. Viisumivapaus Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon osalta on edelleen täyttämättä seitsemän vaatimusta, kuten edellisissä kertomuksissa on todettu: täysin EU:n vaatimusten mukaisten biometristen matkustusasiakirjojen myöntäminen; etenemissuunnitelmassa ehdotetun korruptiota estävän toimenpiteen käyttöönotto; operatiivisen yhteistyösopimuksen tekeminen Europolin kanssa; terrorismia koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen tarkistaminen eurooppalaisten normien mukaisiksi; henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa; tuloksellisen rikosoikeudellisen yhteistyön tekeminen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpano. Kuten aiemmin on raportoitu, komissio kannustaa edelleen Turkkia täyttämään kaikki jäljellä olevat viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimukset mahdollisimman pian. Komissio ja Turkki ovat jatkaneet sitoutunutta vuoropuhelua ratkaisujen löytämiseksi, mukaan lukien jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat lainsäädännölliset ja menettelyjä koskevat muutokset. Biometrisiä matkustusasiakirjoja koskevan vaatimuksen osalta voidaan todeta, että toisen sukupolven passeja on myönnetty marraskuusta 2016 alkaen väliaikaisesti ja kolmannen sukupolven passeja (EU osallistuu rahoitukseen; täysin EU:n vaatimusten ja viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten mukainen passi) on tarkoitus alkaa myöntää vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Komissio on edelleen pyytänyt Turkkia jatkamaan Kreikan, Bulgarian ja Romanian kanssa tehtyjen kahdenvälisten takaisinottosopimusten täytäntöönpanoa. Kolmansien maiden kansalaisten takaisinottoa koskevista käytännön järjestelyistä sovittiin Bulgarian ja Turkin välillä syyskuussa Turkki on kuitenkin hyväksynyt Bulgarian esittämistä 735 henkilön takaisinottoa koskevista pyynnöistä tähän mennessä vasta 19, ja ne ovat johtaneet kuuden henkilön palauttamiseen. Kreikan ja Turkin kahdenvälisen takaisinottopöytäkirjan osalta voidaan todeta, että kumpikin osapuoli on keskittänyt resurssinsa EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon ja muuttajien palautuksiin Kreikan saarilta. Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät 7. joulukuuta 2016 sopimukseen komission ehdotuksesta 26 vahvistaa olemassa olevaa keskeyttämismekanismia. Ehdotuksessa esitetään ne olosuhteet, joissa kaikkien viisumivapauden piiriin kuuluvien maiden kansalaisten viisumivapaa matkustaminen voidaan keskeyttää. Asetuksen (EY) N:o 539/ muutoksen on määrä tulla voimaan maaliskuun 2017 loppuun mennessä COM(2016) 290 final, Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. 10

11 7. Turkin-pakolaisavun koordinointiväline Komissio on jatkanut neljännen kertomuksen jälkeen pyrkimyksiään vastata pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tärkeimpiin tarpeisiin Turkissa. Koordinointivälineestä humanitaariseen ja muuhun kuin humanitaariseen apuun myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä 28 on kasvanut 750 miljoonaan euroon. Niiden varojen määrä, joista on tehty sopimus (39 hanketta), on kasvanut ennätysajassa 1,5 miljardiin euroon kaudeksi jo osoitetuista 2,2 miljardista eurosta. Tämä on puolet yhteensä 3 miljardin euron määrärahoista vuosiksi Humanitaarisen avun toimet, jotka on suunniteltu hyväksyttäviksi maaliskuussa järjestettävässä ohjauskomitean kokouksessa, kasvattavat kokonaismäärän lähelle 3 miljardia euroa. Viimeksi pidetyssä ohjauskomitean kokouksessa 12. tammikuuta 2017 todettiin, että koordinointivälineen rahoituksella on edelleen merkittäviä välittömiä vaikutuksia kenttätasolla. Monet tähänastiset saavutukset kuvaavat hankkeiden myönteisiä vaikutuksia: yli pakolaista on jo saanut tukea hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon kautta, turkin kielen opettajaa on palkattu ja koulutettu ja oppilaitosten johtajaa on saanut koulutusta syyrialaisten opiskelijoiden kotouttamisessa 29. Komissio työskentelee tiiviisti Turkin viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta sopimuksien tekemistä, toteutusta ja maksatusta voidaan edelleen nopeuttaa. Humanitaarinen apu Komissio on jatkanut koordinointivälineen mukaista humanitaarisen strategian toteuttamista. 30 Sopimuksia on tehty jo 551 miljoonan euron (tähän mennessä osoitetuista 595 miljoonasta eurosta) arvosta. Sopimukset koskevat 28 humanitaarista hanketta 19 kumppanin kanssa, ja hankkeilla vastaan perustarpeisiin (suojelu, koulutus, terveydenhuolto, ruoka ja majoitus). Näistä 551 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, on tähän mennessä maksettu 411 miljoonaa euroa. Neljännen kertomuksen antamisen jälkeen hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon täytäntöönpano on nopeutunut huomattavasti. On saatu noin hakemusta, mikä vastaa lähes miljoonaa haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista, jotka ovat hakeneet 100 Turkin liiran kuukausittaista rahansiirtoa henkilöä kohti. Näistä hakemuksista noin kolmannes on todettu hätätilanteiden sosiaaliseen turvaverkkoon sovellettavien kriteerien mukaisiksi. Helmikuun 2017 loppuun mennessä yhteensä noin pakolaista oli jo saanut tukea tämän ohjelman avulla. Maailman elintarvikeohjelman edustajien, Turkin Punaisen Puolikuun ja asianomaisten Turkin ministeriöiden kanssa keskustellaan parhaillaan kohdentamiskriteerien ja mahdollisesti siirtoarvon mukauttamisesta, jotta EU:n kaikkien aikojen suurimman humanitaarisen ohjelman kattavuus ja vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret. Suojelun alalla on saatu viimeisteltyä kattava toimintasuunnitelma, ja monia suojelutoimenpiteitä on jo käynnissä. Viimeisin eli 5 miljoonan euron sopimus Mercy Corps -kansalaisjärjestön kanssa allekirjoitettiin joulukuun 2016 lopulla. Hankkeen tarkoituksena on kohentaa pakolaisen turvallisuustilannetta parantamalla heidän (itsesuojelu)valmiuksiaan ja kehittämällä yhteisöturvaverkkoja, joilla helpotetaan palvelujen saatavuutta (kuten terveydenhuolto, tietopalvelut, tulotuki esim. hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon avulla, oikeudellinen neuvonta, koulutus ja kuljetukset). Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston (Unicef) kanssa tehtiin hiljattain 34 miljoonan euron sopimus ehdollisesta rahansiirrosta koulutukseen. Tämä hanke yhdistetään hätätilanteiden sosiaaliseen Varat maksetaan kokonaisuudessaan (erissä) vasta sitten, kun hankkeet on saatu päätökseen, moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Koordinointivälineen näkyvyyden lisäämiseksi on laadittu interaktiivinen kartta, joka näyttää suoraan eri hankkeiden sijaintipaikat ja odotetut tulokset: Ensimmäiset Turkin opetusministeriölle myönnettyyn suoraan avustukseen 300 miljoonaa euroa perustuvat koulutukset aloitettiin lokakuussa Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan edelleen humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 11

12 turvaverkkoon, ja se auttaa osaltaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ilmoittautumista ja osallistumista koulunkäyntiin. Muu kuin humanitaarinen apu Koordinointivälineeseen sisältyvää muuta kuin humanitaarista apua koskevien sopimusten arvo on noussut 944 miljoonaan euroon ja maksatukset täytäntöönpanosta vastaaville kumppaneille 339 miljoonaan euroon. Käyttöön osoitetut varat (noin 1,6 miljardia euroa) on kohdennettu lähes kokonaan. Kaksi uutta sopimusta, joiden kokonaisarvo on 200 miljoonaa euroa, allekirjoitettiin saksalaisen kehityspankin Kreditanstalt für Wiederaufbau (KfW) ja Maailmanpankin kanssa joulukuussa Rahoituksella rakennetaan ja varustetaan 70 uutta koulua alueille, joissa on paljon pakolaisia Syyriasta. Hankkeen odotetaan hyödyttävän syyrialaista lasta. Sopimuksilla on tarkoitus lisätä myös opetusministeriön täytäntöönpano- ja hallinnointivalmiuksia. 31 Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston puitteissa allekirjoitettiin 2. helmikuuta 2017 uusi sopimus. Tämän hankkeen (5,9 miljoonaa euroa) toteuttaa hollantilainen kansalaisjärjestö Spark, ja sillä pyritään lisäämään haavoittuvassa asemassa olevien syyrialaisnuorten osallistumista ja tasapuolista pääsyä jatko- ja korkeakouluopintoihin. Sen tavoitteisiin kuuluu myös tarjota 484 syyrialaiselle opiskelijalle kandidaatin tutkinnon täysin kattava apuraha (mukaan lukien kuljetukset ja päivärahat). Koordinointivälineen alaisten, kouluikäisille pakolaisille Turkissa suunnattujen koulutushankkeiden tuloksena lapselle on hankittu koulutarvikkeet ja kannustimia on luotu lähes syyrialaiselle vapaaehtoiselle opettajalle, opinto-ohjaajalle ja muulle opetusalan henkilöstölle. Näiden hankkeiden tavoitteena on tarjota muodollista koulutusta lapselle ja koulukuljetukset lapselle. Komissio valmistelee koordinointivälineen puitteissa lisätoimenpiteitä sosioekonomisen tuen sekä kunnallistekniikkaan ja terveydenhuoltoon liittyvien infrastruktuurien aloilla. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2017 alkupuoliskolla. Ne olisi pantava täytäntöön kansainvälisten rahoituslaitosten avulla. Heinäkuussa 2016 hyväksyttyyn kolmanteen erityistoimenpiteeseen sisältyi myös hankkeiden valmisteluväline. Sen kokonaismäärärahat ovat 25 miljoonaa euroa ja tarkoituksena on auttaa määrittelemään tulevia investointihankkeita ensisijaisilla aloilla (terveydenhuolto, koulutus ja kunnallistekniikka) kohteiksi valituissa Turkin maakunnissa. Koska tavoitteena on allekirjoittaa sopimukset kevääseen 2017 mennessä, komissio tarkastelee parhaillaan hankkeiden valmisteluvälineeseen toimitettuja hakemuksia ja niitä koskevat jatkotoimet olisi toteutettava asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa Turkin viranomaisia kuullen. Myös koordinointivälineen tuloskehystä 32 koskeva työ jatkuu, ja kehystä viimeistellään viimeksi pidetyn ohjauskomitean kokouksen perusteella. Tuloskehys on osa koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmää, ja siinä esitetään koordinointivälineen tuotokset ja tulokset ja todetaan sen saavutusten vaikutukset. Koordinointivälinettä varten laadittu tiedotusstrategia on nyt saatu valmiiksi. Ensimmäinen koordinointivälinettä koskeva vuosikertomus 33 esitetään yhdessä tämän viidennen kertomuksen kanssa, ja se sisältää lisätietoja. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet nopeutetaan edelleen sopimusten tekemistä kaikista suunnitelluista toimista mukaan lukien jäljellä Tämän hankkeen lisäksi koordinointivälineen ulkopuolella toteutetaan toinen, 70 miljoonan euron hanke, jossa rakennetaan ja kalustetaan 26 uutta koulua. Tuloskehyksen pitäisi olla päivitettävä asiakirja, jossa on mahdollista jatkuvasti tarkistaa koordinointivälineen toimien asianmukaisuutta ja tuloksia. Koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmällä on kolme tehtävää: se palvelee vastuuvelvollisuuden tarkoitusta ja on toiminnan seurannan ja tiedonhallinnan väline. COM(2017) 130 final,

13 oleva määrä vuoden 2016 humanitaarisen avun toteutussuunnitelmasta ja niiden tuloksellista täytäntöönpanoa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; otetaan hankkeiden valmisteluväline käyttöön keväällä 2017; julkaistaan vuoden 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelma ja tehdään ensimmäiset vuotta 2017 koskevat humanitaarisen avun sopimuksen vuoden 2017 toisella neljänneksellä; saatetaan koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmä toimintavalmiiksi kesään 2017 mennessä; aloitetaan koordinointivälinettä koskevat viestintätoimet. 8. Tulliliiton kehittäminen Komissio sai sisäisen valmistelutyönsä päätökseen joulukuussa 2016 ja julkaisi vaikutustenarvioinnin 34 sekä siihen liittyvän ulkopuolisen selvityksen 35, jossa painotettiin laajennetun ja nykyaikaistetun tulliliiton huomattavia taloudellisia etuja sekä EU:lle että Turkille. Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani tavarakaupan alalla. Kahdenvälisen kaupan arvo on kasvanut yli nelinkertaiseksi vuodesta 1996, ja se on tällä hetkellä 140 miljardia euroa vuodessa. EU:n kauppatase oli 17 miljardia euroa ylijäämäinen. EU:n ja Turkin kauppa- ja taloussuhteissa on kuitenkin vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Komissio antoi joulukuussa neuvostolle ehdotuksen neuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa kahdenvälisen kaupan puitteiden nykyaikaistamiseksi. Tavoitteena on ensinnäkin laajentaa kahdenvälisiä etuuskohteluun perustuvia kauppasuhteita ottamalla mukaan uusia aloja (erityisesti kaupan lisävapautukset maatalous- ja kalastustuotteiden alalla) ja sisällyttämällä niihin laaja-alaisesti palvelut, julkiset hankinnat sekä liiketoiminnan ja investointien tukemista koskevat säännöt (myös kestävä kehitys). Toisena nykyaikaistamistoimien tavoitteena on tulliliiton toiminnan parantaminen siten, että puututaan parempien neuvottelumekanismien avulla Turkin vaikeuksiin saattaa kauppapolitiikkansa ja tulliliiton kannalta merkityksellinen tekninen lainsäädäntönsä vastaamaan EU:n säännöstöä. Lisäksi tavoitteena on luoda tulliliitolle nykyaikainen riitojenratkaisumenettely, jotta voidaan puuttua tehokkaammin nykyisiin kaupan esteisiin ja ehkäistä tulevia ongelmia. Neuvosto on aloittanut ehdotuksen käsittelyn, ja kun neuvotteluohjeet on hyväksytty, neuvottelut Turkin kanssa voidaan aloittaa. 9. Liittymisprosessi Liittymisneuvotteluissa on tähän mennessä avattu 16 neuvottelulukua, ja niistä yksi on suljettu toistaiseksi. Valmistelutyö on jatkunut keskeisillä aloilla: oikeuslaitos ja perusoikeudet (neuvotteluluku 23) sekä oikeus, vapaus ja turvallisuus (neuvotteluluku 24). Näissä neuvotteluluvuissa käsitellään monia ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä, joita ovat muun muassa perusoikeudet (kuten sananvapaus), oikeuslaitos, korruption torjunta, maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, viisumisäännöt, rajaturvallisuus, poliisiyhteistyö sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. EU odottaa Turkin noudattavan tiukimpia mahdollisia normeja, kun on kyse demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, kunnioittamisesta. Neuvostolle toimitettiin jo viime keväänä valmisteluasiakirjat energiasta (luku 15), koulutuksesta ja kulttuurista (luku 26) sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (luku 31). Ne eivät rajoita jäsenvaltioiden kantoja. Komissio raportoi yleisesti Turkin tilanteesta 9. marraskuuta 2016 antamassaan kertomuksessa Syyrian humanitaarinen tilanne SWD(2016) 366 final. 13

14 Tulitaukosopimus tuli voimaan Aleppossa, ja se näyttää pitävän osittain. Väkivaltaisuuksien raportoidaan kuitenkin jatkuneen pommituksin, tulituksin tai maahyökkäyksin Itä-Ghoutassa, Idlebissä, Al Waerissa, Hamassa, Wadi Baradassa ja Daraassa. Isisin vastaiset sotilasoperaatiot jatkuvat puolestaan Pohjois- Syyriassa. EU suhtautuu myönteisesti vihollisuuksien lopettamiseen, tulitauon takaajien sitoumukseen helpottaa humanitaarisen avun pääsyä alueelle, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman uusimiseen, jonka avulla mahdollistetaan avustustoimet rajojen yli, myös Turkista, ja kaikkiin ponnisteluihin, joilla pyritään palauttamaan rauha Syyriaan. Humanitaarisen avun osalta nämä toimet voisivat tarjota tilaisuuden päästä piiritetyille ja kiistanalaisille alueille, vaikka vihollisuuksien lopettaminen ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman uusiminen eivät ole vielä lisänneet merkittävästi humanitaarisen avun ja avustushenkilöstön pääsyä alueelle. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa väestön huomattavasti heikentyneitä elinolosuhteita sekä hallituksen että opposition vallassa olevilla alueilla. Kaikkialla Syyriassa humanitaarinen tilanne on huono ja tuhot ovat laajamittaisia. Peruspalveluiden, suojelun ja infrastruktuurien tarve on mittava sekä kaupungeissa että maaseudulla. Päätavoitteina on tarjota terveydenhuoltotukea, elintarvikeapua, vettä, sanitaatio- ja hygieniahuoltoa, suojia, polttoainetta ja talvivarusteita. On ratkaisevan tärkeää edistää humanitaarisen avun toimittajien (YK:n järjestöjen, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen) pääsyä apua tarvitsevien luo Syyriassa. EU ja sen jäsenvaltiot johtavat yhdessä kansainvälisen avun toimittamista Syyriaan. Yli 9,4 miljardia euroa hätäapua ja muuta apua on jo annettu Syyriassa oleville (kaikkia mahdollisia pääsykeinoja käyttäen) sekä pakolaisille ja heidän vastaanottajayhteisöilleen naapurimaissa Libanonissa, Jordaniassa, Irakissa, Turkissa ja Egyptissä. Syyrian kriisiin vuonna 2016 osoitetulla 445 miljoonan euron EU:n humanitaarisella avulla ja vuonna 2017 myönnettäväksi suunnitellulla 425 miljoonalla eurolla täytetään Syyriassa olevien sekä syyrialaisten pakolaisten ja naapurimaiden vastaanottajayhteisöjen tarpeita. Varoilla tuetaan humanitaarisen alan kumppaneita ihmishenkiä pelastavan avun tarjoamisessa (kuten elintarvikkeet ja juomavesi, muut tuotteet kuin elintarvikkeet, suojat, lääketieteellinen hoito hätätilanteissa ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelu). EU jatkaa kampanjointia esteettömän pääsyn saamiseksi kaikkien apua tarvitsevien luo, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiseksi ja siviiliväestön suojelemiseksi koko maassa. 11. Päätelmät Nyt kun EU:n ja Turkin julkilausuman antamisesta on kulunut lähes vuosi, sen tulokset ovat vahvistuneet. Laittomien ja vaarallisten rajanylitysten kuten myös Egeanmeren kuolemantapausten määrän selkeä väheneminen on varmistunut suuntaus. Vaikka EU:n ja Turkin julkilausuman kaikilla osa-alueilla on edistytty, täytäntöönpano edellyttää jatkuvaa toimintaa ja sitoutumista. Julkilausuman onnistunut täytäntöönpano edellyttää kaikilta osapuolilta ennen kaikkea poliittista määrätietoisuutta tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen perustuvien, syyrialaispakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen tukemiseen tähtäävien hankkeiden vaikutukset tuntuvat jo konkreettisesti. Sopimusten tekemistä ja hankkeiden toteutusta voidaan kuitenkin vielä nopeuttaa. Myös syyrialaispakolaisten uudelleensijoittamista Turkista Eurooppaan voidaan vauhdittaa edelleen sopimalla nopeasti vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevista menettelytapaohjeista ja päättämällä ottaa järjestelmä käyttöön. EU:n ja jäsenvaltioiden on jatkettava toimia, joilla tuetaan Kreikan viranomaisten valmiuksia hallita muuttoliikettä ja käsitellä turvapaikkahakemuksia. Tavoitteena on erityisesti varmistaa, että palauttamisten päivittäisessä toteuttamisessa noudatetaan kaikkia EU:n ja kansainvälisiä sääntöjä ja että palauttamisia nopeutetaan. Tämä edellyttää Kreikan viranomaisten, EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden jatkuvaa sitoutumista sen varmistamiseen, että tilanne Kreikan saarilla paranee nopeasti. Komission ja Kreikan viranomaisten yhteinen toimintasuunnitelma, jonka Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt, tarjoaa lähtökohdan tälle työlle. 14