JOKINIEMEN YHTENÄISKOULU

Transkriptio

1 JOKINIEMEN YHTENÄISKOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ: A-OSA Koulun esittely Koulun perustiedot Koulun toiminta-ajatus ja työohje Koulun työn painopistealueet Oppimisen järjestäminen Jokiniemen koulussa Yleistä Lähikoulu Integraatio ja inkluusio Jokiniemessä Koulun työtavoista Opiskelun yleinen tuki Koti ja koulu Opintokirja Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Arviointi arviointi Työyhteisön arviointi Tiimit Erityisopetuksen tiimi huolto Erityistä tukea tarvitsevat lapset Eri tukimuodot Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat Romanit Viittomakieliset sekä viittomakieltä käyttävät huonokuuloiset ja kuulevat oppilaat Jokiniemessä...20 B-OSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Toinen kotimainen kieli: RUOTSI Ruotsi A-kielenä Ruotsi B-kielenä VIERAAT KIELET Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet luokilla Aihekokonaisuudet luokilla

3 2.2 Työtavat kielenopetuksessa A-kieli Englanti A-kielenä Ranska A - kielenä Saksa A - kielenä...67 Kielitaito...67 Keskeiset sisällöt...67 Kielitaito B-kieli Ruotsi Varhennettu kieltenopetus MATEMATIIKKA Aihekokonaisuudet Toimintatapoja ja menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Luokat Luokat Ajattelun ja työskentelyn taidot...80 Luvut, laskutoimitukset ja algebra Luokat YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain luokka luokka luokka luokka BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia luokka luokka Luokat Maantieto luokka luokka Luokat FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Luokat Luokat EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO Vuosiluokat luokka luokka luokka luokka luokka Vuosiluokat luokka...128

4 luokka luokka luokka ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Tavoitteet ja sisällöt Luokat Luokat HISTORIA Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Luokat Luokat YHTEISKUNTAOPPI Keskeiset painopistealueet Työtavat Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Luokat MUSIIKKI Aihekokonaisuudet Tavoitteet ja sisällöt Luokat Luokat Luokat Luokat KUVATAIDE Aihekokonaisuudet Tavoitteet ja sisällöt Luokat Luokat Luokat luokka KÄSITYÖ Tekstiilityö Tekninen työ LIIKUNTA Tavoitteet ja sisällöt luokat luokat KOTITALOUS VALINNAISET AINEET Musiikki Käsityö valinnaisaineena Kotitalous Tietotekniikka OPPILAANOHJAUS Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Luokat Luokat TIETOTEKNIIKKA JOKINIEMEN KOULUSSA Tietotekniikan käyttö opetuksessa Tehtäväpankki Jokiniemen tiedon- ja taidon portaat tietotekniikassa Oppisisällöt...182

5 19.4 Koulun viestintä Koulun kotisivu ( Koulun sisäisen tiedonkulun kehittäminen Liitteet

6 JOKINIEMEN YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA A-OSA 1 KOULUN ESITTELY 1.1 KOULUN PERUSTIEDOT Jokiniemen koulu on suomenkielinen yhtenäiskoulu, joka kasvaa täyssarjaiseksi yhtenäiskouluksi lukuvuonna Koulumme sijaitsee Vantaan Jokiniemessä osoitteessa Valkoisenlähteentie 51. Koulussa on käytössä kolme erillistä rakennusta; v valmistunut tiilitalo, v valmistunut valkoinen talo ja v valmistunut Paviljonki. Uudisrakennusta suunnitellaan. 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS JA TYÖOHJE Jokiniemen koulu on kaikkien lasten lähikoulu, jossa jokainen saa opiskella ja kasvaa oman kehitysvaiheensa ja edellytystensä mukaisessa vauhdissa. Lapsia ja nuoria ohjataan tekemään alusta asti opiskeluvalintoja ja kantamaan niistä vastuuta, kukin yksilöllisten voimavarojen puitteissa. Lapset myös opettelevat arvioimaan omaa työtään aikuisen tuella ja vertaisryhmässään vuorovaikuttaen. Oman ja toisen elämän, persoonan ja kulttuurin kunnioittamisen periaate ohjaa koulun toimintaa. Jokiniemen työohje 1.3 KOULUN TYÖN PAINOPISTEALUEET Koulun toiminnassa painottuvat sosiaaliset taidot, esim. vuorovaikutustaidot, sekä oppimisen ja työn tekemisen taidot. Näihin valmiuksiin kytkeytyvät myös oleelliset ihmisenä kasvamisen ja elämisen valmiudet: taito oppia tuntemaan itseään oppijana ja asettaa paremman itsetuntemuksen myötä itselleen myös uudenlaisia haasteita. Omien oppimistyylien tuntemus vahvistuu aikuisen ohjauksessa itse asetettujen tavoitteiden ja monenlaisen tekemisen kautta tasavertaisessa vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa.

7 TOIMINNASSA TOISIINSA LIMITTYVÄT PAINOPISTEALUEET: sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot työn tekemisen taidot (aloitus, ylläpito ja työn loppuun saattaminen) oppimisen taidot (Ymmärrys oppimisesta syklisenä prosessina: suunnittelu, toteutus, arviointi, tarkennetut suunnitelmat jne. Eri oppimistyylit ja oppimisstrategiat, esim. tutkiva oppiminen ja ongelmalähtöinen oppiminen.) ajattelutaidot (kognitiiviset ja metakognitiiviset valmiudet, itsereflektion taidot) yleissivistys, tiedot ja taidot 2 OPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN JOKINIEMEN KOULUSSA 2.1 YLEISTÄ Oppiminen on yksilöllinen prosessi ihmisyhteisössä. Yhteisö tarjoaa harjoitusareenan ihmisenä kasvamiselle ja yhteistyövalmiuksien oppimiselle. Ihmisenä kasvamisen pyrkimys pitää sisällään ajatuksen kaikenlaisten lasten yhdessä oppimisesta ja työskentelemisestä, elämän koko kirjon sisällyttämisestä samojen seinien sisään. Jokaisella on oikeus tavoitella omaa onneaan ja hyvää elämää, satuttamatta tai polkematta muita. Koulu tukee lapsen luontaista pyrkimystä yrittää ja erehtyä, hakea rajojaan ja ulottuvuuksiaan. Tavoitteena on, että koulu ohjaa lasta olemaan yhä varmempi omasta merkityksellisyydestään ja arvostaan ihmisenä. Lapsen perustehtävä koulussa on oppia työskentelemään monipuolisesti, oppia itsenäistä ja luovaa ajattelua sekä keskeisiä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä elämässä selviämisen tietoja ja taitoja. Varsin vaativana, mutta täysin mahdollisena perustehtävänä on kasvaa elinikäiseksi oppijaksi mm. kriittisen ajattelun- ja ongelmanratkaisuvalmiuksien karttuessa. Lapsen tehtävänä on opetella huolehtimaan mahdollisimman itsenäisesti koulutöistään, opiskelemaan yhdessä ikätovereidensa kanssa ja pyytämään apua sitä tarvitessaan. Lisäksi hän opettelee huolehtimaan itsestään ja rajoistaan, jotta käsitys itsestä rakentuu todenmukaiseksi ja rehelliseksi. Lapsen tehtävänä on myös oppia elämään yhteisössä, esim. odottamaan vuoroaan ja sietämään aikuisen huomion jakautumista myös muille oppilaille. Tärkeää yhteisöllisyyden kannalta on myös kasvaa kanssaihmiseksi, jolla on kyky toimia toiselle ihmiselle turvallisena peilinä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta yhdessä keskustellen. Aikuisen perustehtävä koulussa on tukea lapsen perustehtävän toteutumista, luoda suotuisia ja turvallisia puitteita oppimiselle ja kasvulle sekä purkaa oppimisen esteitä. Opettajan tehtävänä on ohjata sekä yksittäisen oppijan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Aikuinen auttaa sietämään epäonnistumisia ja antaa tukensa rajojen löytämisessä. Aikuisen tehtävä on ohjata lasta rehelliseen ja monipuoliseen itsearvioon, tarjota mahdollisuuksia valintoihin, vastuunottoon ja kriittiseen ajatteluun. Aikuisen tehtävänä on myös opastaa lasta erimielisyyksien sopimisissa ja pelisääntöjen noudattamisessa. Kodin perustehtävä on huolehtia lapsen kasvusta ja kasvatuksesta siten, että oppiminen on mahdollista. Vanhempien velvollisuus on antaa apua koulutöissä lapsen sitä pyytäessä ja samalla tukea lapsen itsenäistä vastuunkantamista.

8 2.2 LÄHIKOULU Jokiniemen koulu huolehtii kaikkien oman alueensa lasten oppimisesta; oppimisen vaikeuksien, kehityksen eriaikaisuuden, vammaisuuden tai sosiaalisen ja tunne-elämän puutteellisuuden takia kenenkään ei tarvitse vaihtaa omaa lähikouluaan. Koulumme oman oppilaaksiottoalueen lapset aloittavat oppivelvollisuutensa inklusiivisesti, mahdollisuuksiensa mukaan. 2.3 INTEGRAATIO JA INKLUUSIO JOKINIEMESSÄ Integraatio tarkoittaa ehjäksi tulemista ja liittämistä yhteen; erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai erityisluokan sijoittamista tavalliseen kouluun. Jokiniemen koulussa kunkin erityisoppilaan kohdalla integroinnin määrä ja toteutustapa (inkluusio, yksilöintegraatio tai osittainen integraatio) mietitään yksilöllisesti henkilökohtaisessa opetuksenjärjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Inkluusio (inclusion=sisältyä, kuulua mukaan) tarkoittaa kaikkien yhteistä koulua. Perustana inkluusiossa ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Näiden arvojen pohjalta inkluusiossa jokaisella lapsella on yhtäläiset oikeudet saada opetusta lähimmässä koulussa siinä luokassa, jota hän kävisi myös ilman esim. vammaisuutta tai oppimisvaikeutta. Kaikkien lasten koulu. Jokiniemen koulu kehittää inkluusion ja integraation mahdollistavia oppimisympäristöjä, jotka sisältävät sekä sosiaalisen että kognitiivisen ulottuvuuden. Tavoitteena on rakentaa joustavia oppimisympäristöjä, joita voidaan muokata ja kehittää yhä paremmin kaikille sopiviksi. Jokainen lapsi, myös erityisoppilas, nähdään yksilönä, jolla on yksilölliset oppimisedellytykset. Tavoitteena on antaa jokaiselle lapselle myös vertaistukiryhmä oman ikäisistään oppijoista. Opetusta järjestetään vantaalaisittain pienissä integroiduissa yleisopetuksen ryhmissä, joissa opettajan lisäksi työskentelee yksi tai useampi avustaja. Luokkamuotoisena erityisopetuksena koulussamme toimii syvästi kehitysvammaisten, autistien- ja, harjaantumisoppilaiden ryhmät, jotka palvelevat koko Itä-Vantaata. 2.4 KOULUN TYÖTAVOISTA TYÖTAPOJEN TAVOITTEET Työtavat vahvistavat ajatusta, että jokaisen on mahdollista oppia ylläpitävät ja virittävät halua oppia ja kantaa vastuuta omasta oppimisesta aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti ja ottavat huomioon, että oppiminen on kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen prosessi auttavat oppijaa tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan sekä mahdollisuuksista vaikuttaa siihen kehittävät tietojen ja taitojen hankkimisen ja soveltamisen strategioita edistävät käsitteellistä muutosta ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät valmiuksia arvioida oppimista; ottaa vastaan ja hankkia aktiivisesti palautetta sekä arvioida itse omaa ja yhteisön toimintaa. tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta; kykyä toimia rakentavasti yhteistyössä ja kantaa myös yhteisöllistä vastuuta sisältävät riittävän määrän toistoja, rutiineja ja rakenteita turvaamaan oppimista

9 Hyvät ja monipuoliset työskentelytaidot ovat pohja, jolle tulevaisuus rakentuu. Jokiniemen koulussa opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppilaiden erilaiset valmiudet, oppimistyylit, kehityserot, kiinnostuksen kohteet ja taustat otetaan huomioon opiskelun suunnittelussa ja järjestämisessä. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät peruskoulun aikana itselleen mielekkäitä tapoja oppia ja työskennellä. Eri työtapojen avulla harjoitellaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppimistavat ja -tyylit huomioon ottaen oppimisympäristöt ja -materiaalit pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Monipuolisten työtapojen on tarkoitus edistää myös tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapoja valitessa on tavoitteena yksilöllisyyden lisäksi myös yhteisöllisyyden vaaliminen ja kehittäminen; koulumme alueella on erityisen tärkeää turvallisuuden tunteen ja tuttuuden lisääntyminen kaikkien oppilaiden ja heitä ohjaavien aikuisten kesken. Itseohjautuvuus korostuu opintojen edetessä ajattelun taidoissa, omakohtaisten oppimisen strategioiden soveltamisessa ja työskentelyn suunnittelussa. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole lähtökohta vaan tavoite, jota kohden vähitellen kuljetaan harjoittelemisen ja kokeilujen kautta. Toiminnallisuus. Toiminnalliset työtavat korostuvat koko peruskoulun ajan. Matematiikan ja äidinkielen perustaitojen oppimisessa on tärkeä sija sillä, että lapsi oppii leikin ja itse tekemisen kautta ymmärtämään käsitteiden sisältöjä yhä syvemmin ja laajemmin (=käsitteellinen muutos). Oppimista helpottavien välineiden merkitys korostuu kirjojen sijaan. Koulussamme toimivien montessori-ryhmien materiaaleja ja työtapoja voidaan käyttää kaikkien koulumme oppilaiden opiskelun välineenä ja tukena. Koulussamme vaalittava juhla- ja tapahtumaperinne ylläpitää ja kehittää toiminnallisia yhteistyön muotoja. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa. Jokiniemessä tärkeä tavoite on liittää leikki ja hoiva eläväksi osaksi myös koulun arkea. Jokiniemen koulussa pyritään rakentamaan 5-8- vuotiaiden lasten koulua yhdessä samassa talossa työskentelevän Tiedonjyvän päiväkodin kanssa. Tavoitteena on luoda koulun ja päiväkodin yhteinen arki, jossa lapset kulkevat opintietä yhdessä kavereidensa kanssa kukin omaan tahtiinsa edeten. Pyrkimyksenä on kehittää sellaisia työmuotoja, jotka mahdollistavat eri-ikäisten lasten yhteistyön. Esi- ja alkuopetus kokoaa yhteen myös lastentarhanopettajien, luokanopettajien sekä koulun ja päiväkodin muun henkilöstön osaamisen. Moniammatillinen työryhmä tarjoaa apua kaikille lapsille. Oppilaanohjaus. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä erityisesti oppilaan itseohjautuvuutta ja valmiuksia tehdä itse töitä oman kehittymisensä eteen. Oppilaanohjauksen keskiössä ovat tuntemus itsestään oppijana ja toimijana, opiskeluvalmiuksien kehittyminen, sosiaalinen kypsyminen sekä elämänsuunnittelun valmiudet. Oppilaanohjauksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntemusta ja uskoa omiin kykyihinsä sekä kiinnostuneisuuteen perustuvaa opiskelua. Tavoitteena on myös innostaa lasta asettamaan omaa elämää ja esim. jatkokoulutusta koskevia tavoitteita. Työelämään ja tuleviin opiskelupaikkoihin tutustutaan etukäteen.

10 Oppilaanohjaukseen liittyy myös yhteisöllisyys, sillä yhtenä olennaisena tavoitteena on tukea lapsen valmiuksia toimia ryhmässä ja laajemminkin yhteiskunnassa. Alkuopetuksessa alkavan oppilaanohjauksen tavoitteena on selkeyttää myös opettajalle kunkin oppijan yksilöllisiä vahvuuksia ja tuen tarpeita. Opettajan tehtävänä on kannustaa tekemään valintoja ja tukea vastuunkannossa. Oppilaanohjauksessa jäsennetyt arviot, tavoitteet ja suunnitelmat dokumentoidaan yhdessä esim. opintokirjaan. Toimintapäivät. Erilaisiin vaihtoehtoihin tutustuminen ja valintojen tekeminen ovat osa elämän perustoimintaa. Koulumme arjen valinnaisuutta ovat virallisten valinnaisaineiden lisäksi mm. säännöllisesti toimintapäivät, jolloin lapset osallistuvat valitsemilleen kursseille. Toimintapäivän kurssien suunnittelu ja toteutus pohjautuu Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin seitsemään aihekokonaisuuteen (ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia). Kurssit toteutetaan kaikille koulun oppilaille esiluokkalaisista 9.-luokkalaisiin. Aihepiireiltään ja toteutustavoiltaan kurssit ovat sellaisia, että kaikilla koulun opiskelijoilla on niihin mahdollisuus osallistua. Toimintapäivät ylläpitävät ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Tämä parhaimmillaan lisää kiinnostusta kouluun, mikä osaltaan ehkäisee syrjäytymisen vaaraa. (Valinnaisuudesta lisää ks. C-osa) 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 KOTI JA KOULU Huoltajien osallisuus koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, oppimisen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista keskustelua ja yhteistyötä sekä tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja perustana on oppimista tukeva turvallinen aikuisen johtama kotoinen arki. Vanhempaintapaaminen järjestetään tarpeen mukaan 1-2 kertaa lukuvuoden aikana. Tapaamisessa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapsestaan opettajan kanssa. Tapaamisissa vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsen kehittymisestä ja edistymisestä eri oppiaineissa ja sosiaalisissa taidoissa sekä työskentelytaidoissa. Lapsi osallistuu tapaamiseen, jossa keskeiset asiat voidaan kirjata ylös. Vanhempaintapaamisessa keskustellen rakennettu arviointi lapsen koulunkäynnistä toimii myös osana lapsen tulevan koulutyön suunnittelua.

11 3.2 OPINTOKIRJA Jokiniemessä jatkuvaa oppimisen suunnittelua, dokumentointia ja arviointia edustaa jokaisen lapsen mukana kulkeva opintokirja. Opintokirjaan kuvataan sosiaalisten taitojen, ns. akateemisten tietojen ja taitojen (oppiaineet) sekä työskentelytaitojen kehittymistä. Opintokirjaa täytetään oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteistyönä. Ensimmäisinä kouluvuosina opettaja ohjaa vahvemmin lasta jäsentämään eri tavoin, esim. kuvin ja sanoin, omaa toimintaansa erilaisista näkökulmista. Tavoitteena on, että vähitellen oppilas ottaa itse enemmän vastuuta oman opiskelunsa suunnittelusta, dokumentoinnista ja arvioinnista. Oppilaiden tarpeet huomioiden opintokirjaa voidaan käyttää luokkaopetuksessa sekä yhteisesti että yksilöllisesti. Opintokirjaan kirjataan esim. oppimiseen liittyviä tavoitteita (Millaisia taitoja ja tietoja tavoittelemme nyt tai seuraavaksi?) tavoitteisiin pohjautuvat työskentelysuunnitelmat (Mitä teemme ja miten käytännön tasolla toimimme tavoitteiden saavuttamiseksi?) päiväkirjaa ja kuvausta työskentelystä (Mitä olemme tällä viikolla tehneet? Tunnelmia, toiminnan ja tilan kuvausta, kriittistä pohdintaa jne.) suoritetut opinto-ohjelman osiot ja opinnoissa eteneminen tavoitteiden ja työskentelyn arviointia (Miltä osin olemme saavuttaneet tavoitteemme? Millainen toiminta on vienyt meitä tavoitettamme kohti? Ovatko tavoitteemme ylipäätään saavutettavissa ja mielekkäitä tässä maailmassa?) 3.3 TUKIOPETUS Tukiopetus on tilapäinen ja ennaltaehkäisevä eriyttämisen muoto. Tukiopetuksen perustana ovat yksilölliset tehtävät sekä yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti tarvittaessa, mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin oppijan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppijan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppijan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppijalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta järjestetään yhteisymmärryksessä oppijan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tarvittaessa opettaja voi suunnitella ja muokata yksilöllisen tukiohjelman (suunnitelma tukiopetuksesta) lapselle tulevaa lukuvuotta varten. Yksilöllisen tukiohjelman rakentaminen tapahtuu aina yhdessä vanhempien, erityisopetustiimin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. 3.4 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun

12 opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille. Koulun osa-aikainen erityisopetus vastaa lasten/nuorten tarpeeseen saada oppia erikokoisissa ryhmissä. Osa-aikainen erityisopetus tähtää tilapäisesti työkyvyttömien lasten saattamiseen työkykyisiksi. Lisäksi sen tavoitteena on kohentaa vähäisemmillä valmiuksilla varustettujen oppilaiden oloa ja oppimista koulun muun väen kanssa. 3.5 ARVIOINTI Koulumme toiminnan kehittyminen ja kehittäminen nojaa vahvasti menneen ja nykyisen toiminnan arviointiin ja arvioinnin pohjalta päivitettyihin tulevaisuuden suunnitelmiin. Arvioinnissa ovat aktiivisesti mukana kaikki koulun toimijat opettajista lasten vanhempiin. Arvioinnin peruspilareita ovat itsearviointiin painottuneet oppilasarviointi ja työyhteisön arviointi sekä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan kerätty palaute OPPILASARVIOINTI arvioinnin tavoitteet auttaa lasta tutustumaan itseensä oppijana (Millaisessa oppimisympäristössä, millaisten työtapojen ja materiaalien avulla opin uusia asioita? Mitä jo osaan, mitä haluan harjoitella lisää?) tukea lasta ymmärtämään oppimisen ja kehittymisen merkitystä hänelle itselleen. (Mitä merkitystä näiden asioiden oppimisella minulle on?) antaa lapselle myönteistä kannustusta ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin (Onnistun paremmin, kun uskon itseeni.) antaa oppimista ohjaaville aikuisille tietoa oppilaiden yksilöllisistä oppimisprosesseista ja niihin liittyvistä haasteista ja tarpeista. Miksi arvioidaan? Oppilaan työskentelyn arviointi on parhaimmillaan opettajien ja lasten välistä sekä lasten keskinäistä jatkuvaa vuorovaikutusta arjessa. Vuorovaikutuksen tavoitteena on, että osapuolet pääsevät antamaan ja vastaanottamaan palautetta omasta työstään ja toiminnastaan. Tavoitteena on, että osapuolet pääsevät kilpailua välttäen tarkastelemaan ja vertailemaan erilaisia keinoja opiskella, työskennellä ja ratkoa ongelmia. Tavoitteena on myös, että ymmärrys oppilaiden oppimisen yksilöllisistä edellytyksistä syvenee vuorovaikutuksessa kaikille osapuolille. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa sekä opettajaa että oppilasta täydentämään opiskelun sisältöjä ja strategioita koskevia uusia suunnitelmia. Mitä arvioidaan? arviointi kohdistuu oppilaan sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen, sekä työskentelytaitoihin, oppimistaitoihin ja edistymiseen opinnoissa. arviointeja tehdessään ja itsearviointeja ohjatessaan opettajilla on käytössään ohjeistus, joka pitää sisällään mm. hyvän osaamisen kriteerit (ks. Opetussuunnitelman perusteet).

13 arvioinnin foorumit ja keinot Jatkuva arjen vuorovaikutus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Opintokirja Itsearviointilomakkeet Oppilaan, vanhempien ja opettajan yhteiset arviointikeskustelut Lukuvuositodistus, päättöarviointi Muut, esim.: Vuoden kyky-katselmus, portfoliot, näyttökokeet, TET-harjoittelu, video- ja ryhmäarvioinnit jne. Itsearviointi. arvioinnissa iso rooli on itsearvioinnilla, jota harjoitellaan jatkuvasti kouluarjessa, vuorovaikutuksessa sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Itsearviointia harjoitellaan myös kirjallisesti opintokirjan avulla ja koulumme käyttöön räätälöidyissä itsearviointilomakkeissa. Itsearvioinnissa tavoitteena on, että lapset oppivat arvioimaan itseään monipuolisesti toimijoina ja oppijoina. Itsearvioinnissa aikuisen tehtävänä on kysymyksin ja arjen todellisuudesta nousevin esimerkein auttaa lasta jäsentämään mielekkäistä näkökulmista omaa toimintaansa koululaisena. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta arvioimaan omien valmiuksiensa kehittymistä esim. ohjaamalla lasta vertailemaan hänen nykyistä osaamistaan aiempaan (Esim. Miten olen kehittynyt kirjoittajana? Mitä osasin syksyllä ja miten taitoni ovat siitä muuttuneet?). Aikuisen vastuulla on myös lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ohjaaminen. Aikuisen tehtävänä on auttaa lapsia suuntaamaan arviointia yksilöllisen tason lisäksi myös luokkayhteisöön ja koko koulunkin toimintaan. Tavoitteena siis on, että itsearviointi on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Vanhempaintapaamisissa yhdistyvät opettajan, oppilaan ja vanhempien arviot oppilaasta koululaisena. Tapaamisissa oppilas on mukana tuomassa oman näkökulmansa ja arvionsa toiminnastaan. Samalla oppilas kuulee opettajan näkemyksen siitä, miten hän on edistynyt koulun virallisten tavoitteiden suhteen. Tavoitteena on, että yhteisessä vuoropuhelussa lapsen itsearviointi ja ulkoinen arviointi (opettajan ja vanhempien näkemykset) auttavat lasta jäsentämään selkeämpää kuvaa omista vahvuuksista ja haasteista sekä uusista tavoitteista. Samalla aikuiset saavat varmistusta, kuinka tukea lasta oppimisen poluilla. Lukuvuositodistuksessa oppilaan edistymistä arvioi opettaja. Lukuvuositodistuksena käytetään Vantaan virallisia todistuslomakkeita, joiden rinnalla käytämme omia, Jokiniemen käyttöön kehitettyjä itsearviointilomakkeita. Vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa hyväksytyt Jokiniemen omat itsearviointilomakkeet ovat linjassa valtakunnallisen, kunnallisen ja koulun oman opetussuunnitelman kanssa. (Lukuvuositodistus liitteenä) Päättöarviointi tapahtuu aineesta riippuen yläkoulun kolmen viimeisen vuoden aikana ja sen tehtävänä on asettaa opiskelijat valtakunnallisesti vertailukelpoisiksi.

14 3.5.2 TYÖYHTEISÖN ARVIOINTI Työyhteisön itsearviointi toimii yhtenä koulun toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Itsearvioinnissa tavoitteena on, että työyhteisö jäsentää yhteistä ymmärrystä koulun toiminnan ja kehittämisen edellytyksistä ja esteistä. Työyhteisön itsearvioinnissa tarkastellaan koulun toimintaa yksilön, tiimien ja koko kouluyhteisön tasoilla. Edellisiä tasoja voidaan tarkastella esim. oppimisen, oppimisen ohjaajuuden ja johtajuuden näkökulmista. Erilaisten näkökulmien valossa tarkennetaan mm. sisäisen koulutuksen tarpeita. Koulun aikuisyhteisön itsearviointi toteutetaan ns. retriiteissä eli arviointi- ja suunnittelupäivissä. Itsearvioinnit toimivat pohjana seuraavaa lukuvuotta koskevassa suunnittelupäivässä ennen syyslukukauden alkua. Koulun johtokunta osallistuu tarvittaessa vanhempien äänenä talon työn arviointiin. Vanhempien ja oppilaiden palaute. Toimintamme laatua selvitetään myös vanhemmilta ja lapsilta kerättävällä palautteella. Vanhemmille ja oppilaille tehdyn kyselyn avulla pyritään kehittämään toiminnan lisäksi myös arvioinnin käytäntöjä. 3.6 TIIMIT Kaikki koulun aikuiset, niin opettajat kuin avustajatkin, suunnittelevat ja organisoivat arkista työtä yhdessä. Koko koulun avustava ja opettava henkilökunta on jaettu tiimeihin, jotka nimetään tulevaa lukuvuotta varten keväällä. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti, jolloin niissä käydään läpi tiimiä ja koko koulua koskevia asioita. Jokaisella aikuisella on vastuu omasta työtehtävästään ja arjen tuki siihen tulee tiimiltä. Tiimi pitää päiväkirjaa kokoontumisistaan. Pari jäsentä kerrallaan osallistuu koko koulun yhteiseen viikoittaiseen kokoukseen ja välittää tiedot tiimilleen. TIIMIEN PERUSTEHTÄVÄT: Yhteisen toiminnan ja arjen suunnittelu lasten ja nuorten sekä työtovereiden tuntemuksen lisääminen vastuualueiden jakaminen eri tehtävissä alustava lukujärjestyksen suunnittelu ja vaihtotunnit lukuvuoden työsuunnitelman teko ja tarkistus retriiteissä. Työsuunnitelmaan kirjataan myös luokan/luokkien arkiset käytänteet sekä kuvataan kulloisenkin lukuvuoden oppimisympäristöä. yhteisten teemojen, retkien jne. suunnittelu palkkituntien, tukiopetustuntien ja muun arjen suunnittelu ja kirjaaminen osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen Työkyvyn ylläpito toisten aikuisten tuki ja kannustus arjen työssä oman työn tutkiminen vertaisvuorovaikuksessa ammattilaistapaamiset ja tutustumiset ison yhteisön jäsenenä huolehtiminen omasta työkuntoisuudesta ja osallistuminen tarvittaessa työnohjaukseen uusien tulokkaiden perehdyttäminen ja ohjaaminen oikean tiedon äärelle (uusi tulokas, kysy aina usealta talon aikuiselta)

15 Koulun tapahtumien suunnittelu tiimin vastuualueena olevien talon yhteisten tapahtumien ja tilaisuuksien suunnittelu, toteutus, organisointi ja niistä tiedottaminen tiimin sisäisten tapahtumien suunnittelu ja toteutus mm. retket, diskot, leirikoulut, yökoulut jne. 3.7 ERITYISOPETUKSEN TIIMI Yleisopetuksen tukeva toimivan erityisopetuksen tiimiin kuuluvat kaikki koulun osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat ja pienryhmäerityisopettajat. EO - tiimin tehtävänä on järjestää niiden lasten, joilla on oppimisvaikeuksia, erityisopetus ja tukitoimet yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. EO - tiimi kokoontuu säännöllisesti sekä keskenään että yhdessä luokan- / aineenopettajan kanssa keskustelemaan tämän oppilaiden oppimisongelmista. EO - tiimi on kiinteässä yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän (OHR) kanssa. Koulumme autismi- ja EHA2 luokkien erityisopettajat kokoontuvat apulaisrehtorin kutsumana säännöllisesti kehittämään työryhmiensä opetusta, keskustelemaan oppimisesta ja miettimään oppilaiden ja aikuisten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. 3.8 OPPILASHUOLTO huoltoryhmään (HYRRÄ) kuuluvat terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opintoohjaaja, laaja-alaiset erityisopettajat ja rehtorit. huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraa ja tukee koulun toimintaa. Tärkeä osa ryhmän työtä ovat luokkakohtaiset palaverit, joissa luokkaa opettavien aikuisten kanssa selvitetään luokan ja oppilaan erityistarpeet sekä niitä seuraavat tukitoimenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Koulupsykologi ja kuraattori toimivat talossa lasten ja aikuisten henkisen hyvinvoinnin tukena tuomalla oman alansa asiantuntemuksen koulun ja kotien käyttöön. Tavoitteena on yhteistyössä hakea ymmärrystä, apua ja ratkaisuja arkipäivässä esiin tuleviin oppimisen tai elämisen ongelmiin. Kuraattori toimii myös linkkinä sosiaalitoimeen. Koulussamme rehtori ja kuraattori tekevät lastensuojeluilmoitukset. huollon toiminta perustuu kodin, koulun ja sosiaali- ja terveystoimen moniammatilliseen yhteistyöhön. Toiminnan tavoitteena on auttaa lasta perheensä jäsenenä selviytymään arjestaan syrjäytymättä ja poistamaan oppimisen esteitä. OHR seuraa oppilaan poissaoloja erityisesti yläkoulun osalta. 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET Koulussa on lapsia, joiden oppimisen tiellä on joko väliaikaisia tai pysyvämpiä esteitä. Lapsen ja perheen elämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös oppimisen kykyyn. Koulu haluaa huomioida nämä erilaiset tilanteet ja tarjota jokaiselle aikaa ja apua kussakin elämäntilanteessa. Kaikille yhteisessä koulussa oppilaita arvostetaan ja kunnioitetaan tasa-arvoisena koulun jäsenenä. Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus oppimiseen ikätovereidensa kanssa heterogeenisissä ryhmissä. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa ryhmässä otetaan huomioon oppilaan yksilöllisiä edellytyksiä ja henkilökohtaisia tarpeita.

16 4.1 ERI TUKIMUODOT Vahvin tuki oppimiselle ryhmässä on oppilaan oma käsitys itsestään arvokkaana yhteisön jäsenenä ja siitä, että opettaja välittää hänestä. Tämän vuoksi opettajan haasteena ovat toimivat vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot sekä kyky ohjata rakentavalla tavalla ristiriitatilanteiden ratkaisemista. Tähän opettaja saa tarvittaessa apua muilta koulun aikuisilta, erityisesti johdolta. Oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan tukiopetusta tarvittaessa ja/tai osa-aikaista erityisopetusta. Osa opiskelusta voidaan järjestää pienryhmässä (vrt. kielet). Koulumme painottaa integraatiota pitkällä tähtäimellä jokaisen oppilaan kohdalla. 4.2 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS (Toimintamme pohjana Vantaalla julkaistu VERSO) ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET JOKINIEMESSÄ. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on mahdollisuus suoriutua oppivelvollisuudesta edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus tukee oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu ryhmän muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että hän voi saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, asia käsitellään OHR:ssä, tarvittaessa tehdään tutkimuksia, joiden pohjalta päädytään oppimäärän yksilöllistämiseen, mikä kirjataan aina HOJKSiin. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamista. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, että ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi.

17 Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 4.3 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppimissuunnitelma. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa sekä koulun opetussuunnitelmassa kuvataan niitä aihepiirejä ja oppiaineita joita lapsen työvuoteen kuuluu. Oppimissuunnitelma on suunnitelma jokaisen oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa ja sitoutua sovittavalla tavalla tukemaan lapsen ja nuoren koulutietä. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman ja siinä kuvataan miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. HOJKS. Lapsilla, joilla on erityisopetuspäätös, laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma), johon lisätään oppimissuunnitelma. Se laaditaan koulun opetussuunnitelman pohjalta. HOJKS korvaa aiemman oppimissuunnitelman. Suunnitelmasta käy selville seuraavat asiat opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

18 Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKS:ssa. HOJKS:n laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilas, oppilaan huoltajat, opettajat ja oppilashuollon asiantuntijoita mahdollisuuksien mukaan. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti siirtymävaiheissa ja -tilanteissa. Arvioinnin perustana on HOJKS -neuvottelussa määritellyt opiskelun tavoitteet, joita tarkastellaan HOJKS -neuvotteluissa vuosittain. Myös lapsi itse arvioi oppimistaan ja edistymistään mahdollisuuksiensa mukaan. 4.4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi seuraavasti: Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomia, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueet sisältävät vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueet sisältävät terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueet sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmaratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

19 5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Koulu hoitaa lähikouluperiaatteella kaikki alueensa koulun aloittajat sekä resurssien puitteissa myöhemmin alueelle muuttavat koululaiset. Tikkurilan alueella eri kouluissa on maahanmuuttajille valmistavaa opetusta ikätasonmukaisesti. 5.1 MAAHANMUUTTAJAT Maahanmuuttajalapsilla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan tätä opetussuunnitelmaa oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetus tukee oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijoiden oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan tarvittaessa koulun opetuskielen (suomen kieli) mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä. Maahanmuuttajille järjestetään myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tuetaan maahanmuuttajia myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 5.2 ROMANIT Romanilasten- ja nuorten opetuksessa huomioidaan Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset otetaan huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetus edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetus antaa romanioppilaalle luontevan mahdollisuuden ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

20 5.3 VIITTOMAKIELISET SEKÄ VIITTOMAKIELTÄ KÄYTTÄVÄT HUONOKUULOISET JA KUULEVAT OPPILAAT JOKINIEMESSÄ Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakieltä käyttävä on kuuleva tai huonokuuloinen oppilas, jonka aktiivisena käyttökielenä voi olla sekä viittomakieli että puhuttu kieli (suomi). Viittomakieltä käyttävät huomioidaan kasvavana ryhmänä ja huolehditaan myös heidän erityistarpeistaan. Viitottu puhe (suomi) seuraa suomen kielen rakennetta, ei siis viittomakielen rakennetta. Viitotun puheen yhtenä tarkoituksena voi olla mm. harjaannuttaa kuulon ja kuulokojeen käyttöön sekä tukea puhutun kielen käyttöä visuaalisin keinoin. Tukiviittomia voidaan käyttää kommunikoidessa puheella, jolloin yksittäiset avainsanat puheesta viitotaan. Huonokuuloisten lisäksi myös monet muut koulumme oppilaista käyttävät kommunikoidessaan tukiviittomia. Oppimistavoitteet. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opiskellakseen Jokiniemessä viittomakielisellä lapsella tulee olla henkilökohtainen tulkki, joka kääntää yleisopetuksessa käytetyn suomen kielen viittomakielelle. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. ta ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisivat mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Puhevammaisten kommunikaatiossa käytetään erilaisia menetelmiä mm. tukiviittomia ja viitottua suomea puheen ymmärtämisen ja tuottamisen tukena. Puhevammaisten ryhmässä toimii tulkki, joka tulkkaa useamman oppilaan vuorovaikutustilanteessa sekä opettaa kussakin tilanteessa uutta sanastoa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen tueksi. Näissä luokissa järjestetään tukiviittomien opetusta ryhmissä ja yksilöllisesti.

21 B-OSA 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan ajattelua, ilmaisua, sosiaalisten suhteiden, yhteistoiminnallisten taitojen ja maailmankuvan muodostumista sekä oppilaan kulttuuriidentiteettiä. Äidinkieli on myös itsetunnon vahvistamisen väline. Oman ajattelun kehittymisen kautta oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on monipuolinen tieto-, taito- ja taideaine. Äidinkieli on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen perustuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Opetuksen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle sellaiset kielelliset ja vuorovaikutukselliset perustaidot, joiden avulla hän pystyy kommunikoimaan, hankkimaan ja jäsentämään tietoa ja ilmaisemaan itseään. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oppimisympäristöt. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellaan riittävän monipuolisissa ympäristöissä. Tavallisten opetus- ja ryhmätyötilojen lisäksi mahdollisuuksien mukaan käytetään sekä koulun omaa että kaupungin kirjastoa. Lisäksi on oltava mahdollisuus ajan tasalla olevien Atk-välineiden ja -ohjelmien, sekä Internet- ja sähköpostiyhteyksien käyttöön. Ilmaisutaitojen kehittämistä varten tulisi koululla olla tarkoituksenmukaisia opetustiloja ja -välineitä. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan teatterissa, elokuvissa, näyttelyissä ym. kulttuurikohteissa tai järjestetään vastaavia esityksiä koululle. Työskentelytavat. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellaan itsenäisesti, pienryhmän jäsenenä sekä suuremman opetusryhmän yhtenä oppijana. Opitaan kuuntelemalla, lukemalla ja kuvaa lukemalla. Harjoitellaan analysoimaan kuvallista ja äänellistä esitystä. Opitaan ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitä sekä pienen että suuren ryhmän keskuudessa. Opitaan itsenäistä ja kriittistä tiedonhankintaa erilaisista kirjallisista, kuvallisista ja sähköisistä lähteistä. Opitaan kirjoittamaan monipuolisia ja rikkaita kertomuksia ja asiatekstejä omien kokemusten, ulkoisten virikkeiden ja hankitun tiedon pohjalta. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen kuuluvat olennaisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus sekä viestintä- ja mediataidot. Äidinkieli on ajattelun väline ja erottamaton osa ihmisen identiteettiä. Kielen avulla opiskellaan, opitaan ja ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa peruskoulun jälkeenkin. Oppimaan oppimisen taidot ovat perustavan tärkeitä elinikäistä oppimista ajatellen.

22 Kirjallisuus tarjoaa lukijoille samastumiskokemuksia, ongelmanratkaisutaitoja sekä mahdollisuuden tutustua omaan ja muihin kulttuureihin. Kirjallisuus avartaa. Kielentuntemuksen opiskelun tarkoituksena on perehdyttää oppilas kieleen, sen kehitykseen ja ominaispiirteisiin. Kieli on kulttuuriperintöämme, jonka keskellä elämme ja toimimme. Mediataitojen opiskelu taas ohjaa oppilasta kriittisyyteen oli kyse sitten puhutusta tai kirjoitetusta tekstistä. Äidinkielen opetuksen tavoitteena on aktiivinen lukija, kirjoittaja ja vuorovaikuttaja, joka kykenee toimimaan itsenäisesti muuttuvassa yhteiskunnassa LUOKKA 1. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET oppii kuuntelemaan keskittyen haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti tai vaihtoehtoisin menetelmin oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppii keskeiset käsitteet: kirjain, äänne, tavu, sana osaa lukea ja kirjoittaa 2-3 -tavuisia sanoja ja helppoja lauseita kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT: Vuorovaikutustaidot harjoitellaan keskustelun periaatteita erilaisissa ryhmissä: puheenvuoron pyytämistä kuuntelemista aiheessa pysymistä opetellaan kuuntelemaan keskittyneesti kerrotaan omista kokemuksista ja havainnoista Lukeminen ja kirjoittaminen äänne kirjainvastaavuuden runsas harjoittelu tavu, sana, lause harjoitellaan oikeinkirjoitusta sana-lausetasolla oikea kynäote ja kirjoitusasento sanavälien harjoittelua lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua lausetasolla isot ja pienet tekstauskirjaimet omien tekstien kirjoittamista (esim. lorut, mielikuvituskertomukset) Kirjallisuus ja kieli tutustutaan kirjoihin kuunnellen ja vähitellen itsekin lukien, esim. sadut, kertomukset, lorut, pienet tietotekstit kirjaston käytön harjoittelua