Asiakirjayhdistelmä Hallinto. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö 01. Hallinto Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon ja kotouttamisen toiminnallisia tavoitteita ja toimintalinjauksia, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa. Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymää, sisäasiainministeriön johdolla valmisteltua sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Ohjelmassa kuvataan sisäisen turvallisuuden keskeiset haasteet. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Ohjelmassa määritellään poikkihallinnolliset linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Tehokkaita toimenpiteitä kohdistetaan ohjelman mukaan esim. rasististen rikosten selvittämiseen, tietoverkkorikollisuuden torjuntaan, lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, suuronnettomuuksien hallintaan sekä syrjäytymisen torjuntaan. Siviilikriisinhallinta Edistetään Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin toimeenpanemalla tehokkaasti valtioneuvoston elokuussa 2008 hyväksymä Suomen kansallinen siviilikriisinhallintastrategia sekä ottamalla huomioon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hyväksytyt linjaukset. Kansallisessa strategiassa asetetut tavoitteet saavutetaan vahvistamalla siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia, tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisen ja siviilivoimavarojen käytössä ja tehostamalla kokonaisvaltaisuutta siviilikriisinhallintatoiminnoissa. Siviilikriisinhallinnassa ulkomailla ministeriöiden (SM, UM, PLM) välistä koordinaatiota parannetaan. Siviilikriisinhallinnan asiantuntemusta tehostetaan EU-tasolla lähettämällä asiantuntija Suomen EU-edustustoon. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian pohjalta ylläpidetään ja kehitetään siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia osana Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta. Kriisinhallintakeskuksen ja Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) perustama kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus aloitti koulutuksen vuoden 2008 lopulla. Yhteisellä koulutuksella ja tutkimustoiminnalla tiivistetään ja syvennetään yhteistyötä sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa liittyen edellä mainittuun eri hallinnonalojen väliseen yhteistyön tiivistämiseen. Hallinnon tietotekniikkakeskus Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) on jatkuvan toiminnan operatiivinen keskus, joka tuottaa sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemat tieto- ja viestintätekniset palvelut. Keskus vastaa myös hallinnonalan tietojärjestelmien keskeisestä kehittämistyöstä ja strategisten järjestelmien ylläpidosta. Keskuksen päätoimipaikkana on Rovaniemi. Tietotekniikkakeskuksella on useita sivutoimipaikkoja. 01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan ja EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 2) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 3) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton ja kotouttamisen kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2010: Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiatyö on tavoitteellista ja toimintaa ohjaavaa. Jatketaan ministeriön strategiatyön uudistamista. Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Henkisten voimavarojen kehittäminen Toteutetaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyö hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitetään ja selkeytetään. Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa. Toiminnallinen tehokkuus Luodaan edellytyksiä ministeriön tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisia hankkeita toteutuma 2009 arvio 2010 tavoite Henkilötyövuodet 272,0 267,0 260,0 Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,0 enintään 7,6 enintään 7,6 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,5 vähintään 3,5 vähintään 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteutuma 2009 budjetoitu 2010 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen -60 Hallinnonalan palvelukeskuksen tuottavuusvähennys -3 Tuottavuustoimet (-7 htv) -150 VaEL-maksun muutokset VEL-hoitokuluosuus -25 Toimitilamenojen siirto momentille Kotouttamisen ja työllistämisen pilottiohjelma Siirto momentilta Siirto momentille ( euroa euroa) -893 Siirto momentilta (2 htv) 169 Kieku-hankkeesta aiheutuva siirto momenteilta , 20.01, 30.01, ja Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvä toiminta 135 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Uudelleenkohdentaminen -500 Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan kappaleen kohta yksi korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan yksi. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Siviilihenkilöstön kriisinhallintaan osallistumiseen (mom ) esitetty määräraha mahdollistaa operaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrän pitämisen 150 henkilön tasolla. Osallistumistason ylläpitäminen on kuitenkin mahdollista vain, jos kotimaan valmiuksista, kuten operatiivisista valmiuksista ja toimintakyvyn kehittämisestä, vastaavan Kriisinhallintakeskuksen resurssit on mitoitettu oikein. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kasvanut asiantuntijamäärä on lisännyt rekrytointikustannuksia ja koulutuksen tarvetta mm. poliisitehtäviin lähetettävien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden osalta. Samoin kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan koulutuksen vahvistaminen yhdessä Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kanssa vaikuttaa kustannuksiin. Valiokunta toteaa, että Kriisinhallintakeskukselle kotimaan valmiuksiin esitettävä määräraha ei ole riittävä 150 asiantuntijan koulutukseen ja rekrytointiin ja lisää momentille euroa kyseiseen tarkoitukseen talousarvio II lisätalousarvio 2009 talousarvio tilinpäätös (02.) Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Hallinnon tietotekniikkakeskus (HAL- TIK) tuottaa hallinnonalan virastoille ICT-palveluina mm. työasema- ja lähiverkkopalveluja, keskeisten tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämispalveluja niihin liittyvine konesali- ja tietoliikennepalveluineen sekä keskitettyä käyttöoikeuksien hallintaa ja HelpDesk-toimintaa. HALTIKin perusrahoituksen kokonaismäärä vuonna 2010 ilman Kajaanin yhteyspalvelukeskuksen menoja arvioidaan olevan yhteensä 37,5 milj. euroa. HALTIKin toiminta rahoitetaan vuoden 2010 alusta alkaen täysin palvelusopimuksiin perustuvilla palvelumaksuilla. Vuoden 2010 alusta HALTIKiin yhdistetään Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen (PALKE) Kajaanin yhteyspalvelukeskus. Siirron yhteydessä HALTIKin palvelukseen siirtyy 36 henkilöä. Yhteyspalvelukeskuksen kokonaismenot vuonna 2010 tulevat olemaan 1,8 milj. euroa, joka rahoitetaan myös kokonaisuudessaan asiakasvirastojen palvelumaksuilla. Palvelusopimuksilla tuotetaan asiakasvirastojen tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä sekä niihin liittyviä palveluja. Edellisen lisäksi HALTIK vastaa poliisin kehityshankkeiden ja julkisen hallinnon verkkoturvallisuushankkeen toteutuksesta. HALTIKin toimitilahanke (HATO) toteutetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. HALTIK jatkaa vuonna 2010 toimipisteverkostonsa keskittämistä nykyisestä 39 toimipaikkakunnasta 26 paikkakuntaan. Keskittäminen edellyttää uusien toimitilojen vuokraamista sekä niiden varustamista. Sisäasiainministeriö asettaa HALTIKille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010: Tulosmittarit toteutuma tavoite tavoite Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (1 5 asteikolla) 2,75 3,5 3,2 Keskeisten järjestelmien saatavuus, % 1) virka-aikana 99, ,5 24/7 99, ,0 Suodatetut roskapostit/%-osuus kaikista saapuneista sähköpostiviesteistä ) Pois lukien sovitut huoltotoimenpiteet, jolloin mittari kuvaa järjestelmien palvelimien toimivuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Virka-aikana 1-tasolla ratkaistut palvelupyynnöt, % 32, Palvelutasojen saavuttaminen, % 97, HALTIKin vastuulla olevien pr. eteneminen suunnitellusti, % 2) Suoritteet/Tuotokset Tuettujen työasemien määrä Viraston tuottamien valtakunnallisten järjestelmien määrä, kpl Taloudellisuus Viraston kokonaiskustannukset (pl. hankkeet)/aktiivinen käyttäjätunnus, Viraston kokonaiskustannukset (pl. IT-ostot ja lisenssikulut)/tehty työpanos (htv), Palveluiden oston ja investointien osuus viraston kokonaiskustannuksista, % Viraston hallinnolliset menot/viraston kokonaiskustannukset, % 9,0 10,3 10, Henkiset voimavarat toteutuma tavoite tavoite Henkilötyövuodet, lkm Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 76, Henkilöstö yhteensä, lkm josta vakinaisessa palvelussuhteessa Naisia, %-osuus Keskeisten järjestelmien määritykset ja saatavuudet on kuvattu HALTIKin palvelukuvauksissa ja niiden liitteissä. Kriittisten järjestelmien määritykset ja saatavuudet on kuvattu HALTIKin ja asiakkaan palvelusopimuksessa ja niiden tavoitetason tulisi olla vähintään 99,5 %. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Asiakastyytyväisyyttä seurataan asiakasvirastoihin kohdistetulla kyselyllä. Muita palvelukykyä ja laatua kuvaavia mittareita seurataan joko järjestelmistä saatavilla mittaritiedoilla tai palvelutuotannon raporttien tietojen perusteella. HALTIKin vastuulla olevien projektien etenemistä arvioidaan puolueettomilla laatukatselmoinneilla. Keskuksen palvelujen piirissä tulee olemaan n aktiivista käyttäjätunnusta vuonna HALTIKin toimintaa kuvaavia mittareita kehitetään vuosien aikana vastaamaan paremmin keskuksen toiminnan kuvausta. Mittareiden kehittäminen on osa keskuksen toiminnan vakiinnuttamista toteutuma 2009 budjetoitu 3) 2010 varsinainen talousarvio 4) Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 71 2) Sisältää myös keskeisten kehittämishankkeiden suunnitellun toteutumisen alkuperäisen ohjausryhmän hyväksymän suunnitelman mukaisesti (arvioidaan laatukatselmoinneissa). 3) Ilman Kajaanin yhteyspalvelukeskuksen menoja ja tuloja 4) Kajaanin yhteyspalvelukeskuksen menot ja tulot huomioon otettuna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Bruttomäärärahan arvioitu käyttö Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat IT-palvelut Muut palvelut Matkakulut Muut kulut (sis. lisenssit) Investoinnit Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkaisujärjestelmät Muut järjestelmät Sähköinen asiointi Tietoturvallisuus Lähiverkko Muut tietohallintomenot Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille Siirto momentilta Yhteensä Siirto momentilta Siirto momentilta Siirto momentilta Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen -7 VaEL-maksun muutokset Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Uudelleenkohdentaminen -19 Muu muutos yhteensä -99 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon sekä yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Palvelusopimus Strateginen ohjaus Asiankäsittelyjärjestelmät talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 435/2007/EY, 573/2007/EY, 574/2007/EY, 575/2007/ EY) 2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja 4) siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Rahastosta myönnetään tukea pääsääntöisesti enintään kolme vuotta kestäville hankkeille. Euroopan yhteisöjen komissio on määrittänyt Suomelle seuraavat rahastokohtaiset osuudet vuodelle EU:n tukiosuuksista suoritettavat arvioidut maksatukset Pakolaisrahasto Ulkorajarahasto Kotouttamisrahasto Paluurahasto Yhteensä Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille , , ja 70 sekä , 03 ja 63. Vastaavat tulot on budjetoitu momentille Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista. Rahoitusohjelmilla pyritään edistämään Haagin ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan. Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt). Rahaston avulla kehitetään kansallisia maahanmuuttostrategioita niin, että integraatio nähdään kaksisuuntaisena prosessina, jossa sekä uusien tulijoiden valmiuksia integroitua että vastaanottavan maan kykyä tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluita kehitetään tasapuolisesti ja vaikutetaan myönteisen asenneilmaston syntymiseen. Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen. Tavoitteena on ns. integroitu ja tehokas paluustrategia, jossa eri vaiheiden toimenpiteet (yhteistyö edustustojen ja kolmansien maiden maahanmuuttoviranomaisten kanssa, informaation jakaminen, paluu/ palauttamisprosessi ja uudelleenintegroitumisen tukitoimet) nivoutuvat tulokselliseksi kokonaisuudeksi. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan kappaleen kohta neljä lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi neljä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF 5), Schengen C-SIS 6), SISNET 7), FIUNET 8), Egmont 9), IGC 10), IOM, ICMPD 11) ja COSPAS-SARSAT) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa 5) FATF=Financial Action Task Force 6) C-SIS=Communication-Schengen Information System 7) SISNET=Schengen Information System Network 8) FIUNET=Financial Intelligent Unit Network 9) Egmont Group=rahanpesuun liittyvä ryhmä, jonka sihteeristö toimii Torontossa, Kanadassa 10) IGC=Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia 11) ICMPD=International Centre for Migration Policy Development Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen. IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Suomi toimii IGC:n puheenjohtajamaana vuosina Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä talousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahan arvioitu käyttö Interpol FATF Schengen C-SIS SISNET FIUNET Egmont IGC IOM ICMPD COSPAS-SARSAT Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7