Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat: tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Sisäasiainhallinnon viranomaisten toiminta painottuu nykyistä enemmän rikosten, onnettomuuksien ja sisäistä turvallisuutta vaarantavien muiden häiriö- ja uhkatekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen operatiivisen toiminnan ja valmiuden keinoin säilyy edelleen tärkeänä painopisteenä. Kolmas tärkeä painopiste on maahanmuutto. Sisäasiainhallinto toteuttaa aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi sisäasiainhallinto varautuu poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla. Toimintaympäristön kuvaus Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä on perustellusti mahdollista tarkastella useista näkökohdista. Väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa. Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat. Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin :43 Sivu 1

2 merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi uusi oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma vuosille 2014 vaikuttaa EU:n perussopimuksia uudistaneen Lissabonin sopimuksen ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen. Maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Hallinnon tietotekniikkakeskus Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. 2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan. 3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan. 4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa. Tunnusluku/mittari 1 arvio tavoite ICT-varautuminen (ind) Poliisitoimi 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot määritellään nyt ensimmäistä kertaa talousarvioesityksessä. Vuoden toteuma indeksoidaan arvoksi :43 Sivu 2

3 Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista ja parantamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä. Kehityskuvaaja arvio tavoite Rikoslakirikosten määrä, enintään Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 91,3 94,0 92,0 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) n. 145,0 145,0 142,0 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Tunnusluku/mittari arvio tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) Pelastustoimi Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Tunnusluku arvio tavoite Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) :43 Sivu 3

4 (kpl) josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) Palokuolemien määrä, enintään (hlö) Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa) Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä 2-96,0 - Hätäkeskustoiminta Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Tunnusluku arvio tavoite Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1 5), vähintään 4,33 4,4 4,4 Maahanmuutto Toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan uudistamalla ottaen huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Työvoiman tarpeeseen perustuvaa maahanmuuttoa edistetään. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen. Tunnusluku tavoite tavoite Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa (sis. tston osapäätöksen) oleskelulupa, opiskelija Kansainvälinen suojelu turvapaikka (kaikki) normaali menettely nopeutettu menettely Kansalaisuushakemukset (kaikki) Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) 3 >99,4 >95 >95 Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk 4 3,5 2,0 2,0 2 Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden : 96 % asukkaista. 3 Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon. 4 Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika :43 Sivu 4

5 Tuottavuusohjelman vaikutukset Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on arviolta 641 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman johdosta tehtävien määrärahavähennysten yhteismäärä on 3,054 milj. euroa vuonna vuoteen verrattuna. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuonna Sisäasiainministeriö -9 Poliisitoimi -587 Rajavartiolaitos -33 Pelastusopisto (ml. CMC) 1 Hätäkeskuslaitos -2 Maahanmuuttovirasto -40 Valtion vastaanottokeskukset 0 Yhteensä -670 Tasa-arvovaikutukset Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus. Säädöshankkeissa arvioidaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Hallinnonalan pääluokan määrärahojen kohdentumista tasaarvonäkökulmasta ei ole systemaattisesti tutkittu eikä tästä ole toteutettu ulkopuolisia arviointeja. Poliisihallitus jatkaa vuonna aloitettua valtakunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamista. Lisäksi aloitetaan poliisiyksikkökohtaisten suunnitelmien laadinta. Vuonna tavoitteena on, että naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä säilyy nykytasollaan (27,6 %). Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna turvapaikanhakijoista oli miehiä 69 prosenttia. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 72 prosenttia. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) :43 Sivu 5

6 varsinainen talousarvio esitys Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilausvaltuus 31, Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 62,0 - Pääluokan valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 48,469 40,997 25,479 7, ,424 Vuoden sitoumukset Menot yhteensä 48,469 40,997 25,479 7, ,424 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. Muutos esitys % 01. Hallinto Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) (21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) Poliisitoimi Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) Pelastustoimi ja hätäkeskukset :43 Sivu 6

7 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. Muutos esitys % 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Erityismenot (arviomääräraha) (30.) Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön pääomittamiseen (siirtomääräraha 2 v) Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) Maahanmuutto Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (03.) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) (30.) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) Yhteensä Pääluokan henkilötyövuosien kokonaismäärä (sisältää kaikki momentit) arvio tavoite Sisäasiainministeriö Vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta Hallinnon tietotekniikkakeskus Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastusopisto (ml. CMC) Hätäkeskuslaitos Maahanmuuttovirasto Valtion vastaanottokeskukset Yhteensä Hallinto Selvitysosa: Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategi :43 Sivu 7

8 sia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa. Hallinnonalan tietohallinto Sisäasiainministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. Hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja valmistelu maksetaan pääsääntöisesti hallinnonalan yhteiseltä tietohallintomomentilta. Solid-rahastot Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla pakolaisten turvapaikkaprosesseja, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajoihin liittyvää kehittämistoimintaa. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriö edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia vahvistetaan edelleen vastaamaan Suomen osallistumistasoa yhteen sovittamalla siviilikriisinhallinnan kansallisia valmiuksia valtioneuvostotasolla ja tehostamalla kokonaisvaltaisuutta siviilikriisinhallintatoiminnoissa mm. tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. 01. ( , osa) Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Selvitysosa: Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiatyö on tavoitteellista ja toimintaa ohjaavaa. Toteutetaan hallinnonalan strategiaa vuosille Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista :43 Sivu 8

9 Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa. Toiminnallinen tehokkuus Luodaan edellytyksiä ministeriön tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisia hankkeita. Henkisten voimavarojen kehittäminen arvio tavoite Henkilötyövuodet Sairauspoissaolot (pv/htv) 8,4 8,0 7,5 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,6 3,6 3,6 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta (12 htv) 780 Siirto momentilta Keskitetyt menot siirto momentilta siirto momentilta siirto momentilta siirto momentilta siirto momentilta Palkeet-kompensaatio 74 Palkkausten tarkistukset 322 Vuokramenojen palautus 200 Palvelukeskusvähennys -45 Kieku-hankkeesta aiheutuvat siirrot -200 Tuottavuustoimenpiteet -100 Kotouttamisasioiden siirto momentille Siirto momentilta (1 htv) 70 Toimintamenosäästö (HO) -155 Yhteishankinnoista aiheutuva säästö (HO) -65 Muu muutos yhteensä 18 Yhteensä 739 talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät :43 Sivu 9

10 Kehykseen luettava Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät, hankkia hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut. HALTIKin palvelutuotannon menojen kokonaismäärän vuonna arvioidaan olevan yhteensä 44,7 milj. euroa. Lisäksi HALTIK tuottaa erikseen asiakkailta laskutettavia projekti- ja asiantuntijapalveluita sisäasiainministeriön hallinnonalalle noin 15,2 milj. eurolla sekä TUVE-hankkeelle noin 10,4 milj. eurolla. HALTIKin toiminta rahoitetaan palvelusopimuksiin perustuvilla palvelumaksuilla. Sisäasiainministeriö asettaa Hallinnon tietotekniikkakeskukselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : HALTIKin keskeisin tulostavoite on palvelutuotannon turvaaminen ja sen laadun varmistaminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Virastossa jatketaan ja syvennetään ITIL-prosessien (Information Technology Infrastructure Library, selvitys alaviitteeseen) käyttöönottoa. Tietoliikennepalvelut Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilyy korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee. Viranomaisten tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan edelleen. Hallinnonalan lähiverkkojen yhdistäminen etenee suunnitellusti. Tietoliikennepalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Tietoliikennepalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,61 2,7 2,8 Suoritteet Tietoliikennepalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Käyttöpalvelut Käyttöpalveluissa varmistetaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta. Hallinnonalan palvelinten keskittämistä ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan :43 Sivu 10

11 Käyttöpalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Käyttöpalvelussa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,67 2,8 3,0 Suoritteet Käyttöpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Järjestelmien ylläpitopalvelu Sisäisen turvallisuuden toimijoiden järjestelmien (sovellukset ja tietokannat) käytön tukea ja ongelmanratkaisua kehitetään edelleen. Järjestelmien ylläpitopalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,34 2,5 2,7 Suoritteet Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Työasemapalvelu Työasemapalvelussa tuotetaan sisäasiainministeriön hallinnonalan vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittainen palvelu. Vuonna jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 ympäristöön erillisen suunnitelman mukaisesti. ITIL-prosessien käyttöönottoa jatketaan ja syvennetään. Työasemapalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Työasemapalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,98 3,1 3,2 Suoritteet Työasemapalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Viestintäpalvelu Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on varmistaa se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista. Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista :43 Sivu 11

12 Viestintäpalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Viestintäpalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (puhe- ja videopalveluiden toimivuus) 2,8 2,9 3,0 Suoritteet Viestintäpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Service Desk -palvelut Palvelutuotantomallin tavoitetilana on, että palvelut toimivat yhtenäisen prosessin mukaisesti. Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta lähtökohtaisesti yhdessä palvelupisteessä (Service Desk), joka toimii virtuaalisesti. Toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Service Desk -palvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Service Deskissä päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,05 3,1 3,2 HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä (%) 27,1 29,0 30,0 Suoritteet ServiceDeskissä I-tasolla päätetyt palvelupyynnöt (kpl) Aluepalvelut Aluepalvelun henkilötyö ja kustannukset kohdennetaan muille palveluille. Aluepalvelut 5 tavoite tavoite Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,98 3,1 3,2 Aluepalvelussa keskitetysti päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista aluepalvelun päättämistä palvelupyynnöistä (%) 36,5 37,0 37,5 Yhteyspalvelut Yhteyspalveluun kuuluvat seuraavat palvelut: puhelunvälitys, siihen liittyvä asiakaspalvelu, asiakastietokannan tietojen ylläpito sovituilta osin ja raportointi. Yhteyspalveluyksikkö tuottaa puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Keskeisimpinä kehittämiskohteina ovat sisäasiainministeriön hallinnonalan ympäristön kalenteri- ja kulunvalvontaliitännät sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen. 5 Aluepalvelun henkilötyö ja kustannukset kohdennetaan muille palveluille :43 Sivu 12

13 Yhteyspalvelut tavoite tavoite AVIt AVIt SM ja mtit ja ELYt SM ja mtit ja ELYt SM ja mtit Taloudellisuus Käsitellyn puhelun kustannus ( ) 1,00 1,29 1,15 1,31 1,16 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden käsitellyt puhelut (kpl/htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,68 2,8 3,7 3,3 3,72 Suoritteet Yhteyspalveluissa käsitellyt puhelut (1000 kpl) Projekti- ja asiantuntijapalvelut Projekti- ja asiantuntijapalvelut vastaa julkisen hallinnon verkkoturvallisuushankkeen (TUVE) sisäasiainministeriön hallinnonalan osahankkeen TUVE-tietoverkkopalvelut -projektin etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin kohteena on turvallisuusverkkoon liittyvä palveluoperaattoritoiminta ja sen vaatimien kriittisten palveluiden kehittäminen sekä erikseen määriteltyjen muiden palveluiden tuottaminen ja sovittaminen TUVE-ympäristöön. Projekti- ja asiantuntijapalvelut jatkavat myös poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistusta (VITJA). Projekti- ja asiantuntijapalvelut tavoite tavoite Taloudellisuus Projektien ja asiantuntijapalveluiden henkilötyökustannukset: Tuottavuus Projekteille ja asiantuntijapalveluille kohdennettu työaika (htv) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (Tyytyväisyys lopputulokseen) 2,70 2,8 3,0 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet: Henkiset voimavarat tavoite tavoite Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,4 3,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,4 9 8 Henkilöstö yhteensä, htv josta vakinaisessa palvelussuhteessa Naisia, %-osuus Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta :43 Sivu 13

14 siirtynyt seuraavalle vuodelle Yllä olevissa luvuissa on mukana sekä palvelusopimustoiminnan että erillisten projektien kulut. Vuonna TUVE -tietoverkkopalvelut -projektin kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin hankkeen muina vuosina ( ja ). Määrärahan arvioitu käyttö Palvelusopimus Projektitoiminta Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) 174 Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) 249 Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) 27 Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) 90 Yhteiset palvelut (siirto momentilta ) 27 Palkeet-kompensaatio 64 Toimintamenosäästö (HO) -3 Yhteishankinnoista aiheutuva säästö (HO) -1 Muu muutos yhteensä -200 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava ( , osa) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Selvitysosa: Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäasiainministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudattamista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi. Asiakastapausten lukumäärä arvio tavoite :43 Sivu 14

15 Vähemmistövaltuutettu Syrjintälautakunta Henkilötyövuosien lukumäärä arvio tavoite Vähemmistövaltuutettu ,5 Syrjintälautakunta 2 2 1,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot 955 Bruttotulot 50 Nettomenot 905 Nettomäärärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Vähemmistövaltuutettu 795 Syrjintälautakunta 110 Yhteensä 905 talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehykseen luettava Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin sekä Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen ja momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. Selvitysosa: Määrärahan arvioitu käyttö TUVE-käyttömenot Palvelusopimus Strateginen ohjaus Asiankäsittelyjärjestelmät Julkaisujärjestelmät Muut järjestelmät Ei sisällä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen tai tiedotusvälineiden yhteydenottoja eikä tieto- tai materiaalipyyntöjä :43 Sivu 15

16 Sähköinen asiointi Tietoturvallisuus Lähiverkko Muut tietohallintomenot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava (21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio Kehykseen luettava EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY) 2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen 4) siirtomenojen maksamiseen. Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. Selvitysosa: Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset. Euroopan yhteisöjen komissio on määrittänyt Suomelle seuraavat rahastokohtaiset osuudet vuodelle : :43 Sivu 16

17 Rahastojen vuoden rahoituskehys Pakolaisrahasto Ulkorajarahasto Kotouttamisrahasto Paluurahasto Yhteensä Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille , , ja 70 sekä , 03 ja 63. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista. Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan. Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt). Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehyksen ulkopuolinen ( , osa) Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää 1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja 3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Selvitysosa: Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäasiainministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta :43 Sivu 17

18 toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta. Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin. Kehitetään erityisesti toiminnan kustannustehokkuutta pyrkimällä johdonmukaisesti edullisempiin suoritteisiin koulutettavapäivien hintojen osalta. Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista nousee edelleen. Toiminnan tunnuslukuja arvio tavoite Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät Koulutettavapäivän hinta Kriisinhallintatehtäviin tehtävät nimitykset Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot Bruttotulot 10 Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehykseen luettava Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehyksen ulkopuolinen ( ) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille - (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa :43 Sivu 18

19 Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF 7, IGC 8, IOM, ICMPD 9, COSPAS-SARSAT 10 ja ICAO PKD 11 ) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen. IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä. Määrärahan arvioitu käyttö Interpol FATF IGC IOM ICMPD COSPAS-SARSAT ICAO PKD Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehykseen luettava Poliisitoimi Selvitysosa: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisin hallintorakenteen uudistaminen saatetaan tuottavuuden parantamiseksi loppuun siirtämällä henkilöstön painopistettä rakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti edelleen Poliisihallituksen ja poliisilaitosten hallinnosta ja johtamisesta operatiiviseen toimintaan. 7 FATF=Financial Action Task Force 8 IGC=Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia 9 ICMPD=International Centre for Migration Policy Development 10 COSPAS-SARSAT=satellittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä. 11 ICAO PKD=kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki :43 Sivu 19

20 Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa tietojohteisesti yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden kielelliset palvelut mukaan lukien, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa niiden asuinpaikasta riippumatta. Poliisi panostaa tietoliikenneinfrastruktuurin hyödyntämiseen tiedon ja palveluiden luomisessa, välittämisessä ja tarjoamisessa verkostoissa, asiakaspalveluissa ja arjen monialaisessa turvallisuustyössä. Poliisin toimintaa painotetaan rikollisuutta ennalta estävään ja paljastavaan suuntaan lisäämällä rikostorjunnan viranomaisyhteistyötä ja kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvää työnjakoa edelleen kehitetään selkeyttämällä ja tehostamalla valtakunnan rajan yli tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa. Poliisi kehittää edellytyksiä ennalta estää, paljastaa ja selvittää kansainvälistä vakavaa rikollisuutta. Rikosten selvitystaso laskee hieman. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti harmaan talouden torjuntaan. Talousrikostorjunnan vaikuttavuutta parannetaan laatimalla viranomaisten yhteinen talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntastrategia. Lisäksi luodaan edellytykset viranomaisten yhteisen talousrikollisuuden tilannekuvan ylläpitämiselle ja tehokkaalle tietojen vaihdolle, jota hyödyntäen torjuntatoimenpiteitä kohdennetaan esille nouseviin ongelmakohtiin ja selvitetään viranomaisten toimintaedellytysten ja valtuuksien kehittämistarpeita harmaan talouden torjunnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät. Laaditaan järjestäytyneen rikollisuuden kansallinen haittaamisstrategia, jossa rikosoikeudellisin ja hallinnollisin keinoin vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten vastavuoroista tiedonvaihtoa kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen sekä rikosten ennalta estämiseen. Yksityinen turva-ala ja asehallinto toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt turvaavat laillista maassaoloa. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät ulkoistetaan, sähköistä asiointia lisätään voimakkaasti ja ajanvarauksen käyttöä tehostetaan. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti :43 Sivu 20

21 Poliisin kansainvälisen tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön mahdollisuudet erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa hyödynnetään tehokkaasti sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuutta. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin vaikutetaan siihen, että sen maan viranomaiset pystyvät itse torjumaan rikollisuutta, jonka vaikutukset muutoin ulottuisivat Suomen alueelle. Poliisitoiminnassa hyödynnetään myös tarpeen mukaan Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuuden parantamiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Niissä määritellään konkreettisia toimenpiteitä yleisten paikkojen häiriökäyttäytymisen, alkoholihaittojen ja erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuten lapsiin, nuoriin, naisiin ja ikääntyviin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi sekä luodaan toimintamalleja perhe- ja läheisväkivallan ennalta estämiseksi, alkoholihaittojen vähentämiseksi ja ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan, tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuonna Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tuottavuustavoitteiden saavuttamiselle. Kansalaisten sähköistä asiointia poliisin kanssa tehostetaan mahdollistamalla uusien lupien anominen ja maksaminen sähköisesti jo vireillepanovaiheessa. Poliisi edistää poliisihallintoa koskevaa yhteiskunnallisesti merkittävää monitieteistä tutkimusta. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle sekä 3) yliopistoille maksettaviin yhteistoiminnan kustannuksiin sekä 4) kansainvälisten jäsenmaksujen ja vastaavien maksuosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta :43 Sivu 21

22 Yleisen turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne sekä hälytyspalveluiden saatavuus eivät heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan tehokkaasti. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin ja hyödyntämällä teknisiä valvontamenetelmiä. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään. Valvonta arvio tavoite Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Valvonnan kustannukset, euroa Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, arvosana ,95 8,0 8,0 Onnistuminen liikennevalvonnassa, arvosana ,13 8,10 8,10 Poliisin partiointi, arvosana ,07 8,10 8,10 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 20,6 12,0 15,0 Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvio, vrk Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl Hälytystoiminta arvio tavoite Tuottavuus Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Hälytystoiminnan kustannukset, euroa Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa Palvelukyky ja laatu Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 10,5 10,0 10,0 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,4 17,4 17,4 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, arvosana ,09 8,10 8,10 Suoritteet Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm A ja B hälytystehtävien määrä, kpl, enintään A, B ja C hälytystehtävien määrä, kpl Rikostorjunta Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi painottaa harmaan talouden torjuntaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan ja avoinna olevien juttujen määrää vähennetään, tutkinta-aikoja lyhennetään ja takaisin saadun talousrikoshyödyn määrä kasvaa. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Rikosten ennalta estävää toimintaa tehostetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Väkivaltarikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja :43 Sivu 22