Suomen 2. Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Suomen 2. Avoimen hallinnon toimintasuunnitelma Vastausaika päättyy: Lausuntopyynnön taustatiedot Johdanto, Tausta, Tavoitteet Johdanto Elokuussa 2014 käynnistyi Suomen 2. avoimen hallinnon toimintasuunnitelman laatiminen. Ajatuksia toimintasuunnitelman teemoiksi ja toimenpiteiksi koottiin järjestetyssä avoimessa seminaarissa (videotallenne ja esitykset). Seminaarissa esille nousseita teemoja ja toimenpiteitä laitettiin tärkeysjärjestykseen avoimella verkkokyselyllä (nk. ZEF-kysely). Tulosten pohjalta järjestetiin otakantaa.fi- portaalissa kysely Kutsua osallistua kyselyyn jaettiin laajasti sähköpostilla kansalaisjärjestöille, aiemmin avoimen hallinnon tilaisuuksiin osallistuneille kansalaisille ja virkamiehille. Kutsua pyydettiin välittämään edelleen kaikille mahdollisille tahoille. Kyselyyn vastasi 37 henkilöä.kyselyssä pyydettiin osallistujia äänestämään aiemmissa vaiheissa esiin nousseita teemoja ja toimenpiteitä sekä esittämään uusia teemoja ja toimenpiteitä toimintasuunnitelmaan mukaan otettaviksi.yhteenveto otakantaa.fi-kyselyn tuloksista. Näiden lisäksi kansalaisilta on kerätty näkemyksiä Vaasan pohjalaisilla joulumarkkinoilla Tausta Suomelle hallinnon avoimuus on aina ollut perusarvo ja työtä avoimuuden eteen on tehty pitkään. Lisäpontta työhön saatiin, kun Suomi liittyi kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen Open Government Partnership huhtikuussa Kumppanuushankkeessa jokainen maa laatii omista lähtökohdistaan kaksivuotisen toimintasuunnitelman avoimuuden edistämiseksi hallinnossa. Suomen ensimmäisen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman toimeenpanokäynnistyi heinäkuussa 2013 ja päättyy kesäkuun lopussa 2015.Toimeenpanosta on tehty itsearviointi ja ulkopuolinen, riippumaton arviointi on meneillään. Tavoitteet Tällä lausuntokierroksella haemme näkemyksiänne valmisteilla olevaan Suomen toiseen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman luonnokseen. Toimintasuunnitelman tulee olla valmis helmikuun lopussa 2015 ja sen toimeenpano alkaa heinäkuussa Toimintasuunnitelma on rakennettu kansainvälisen Avoimen hallinnon kumppannuusohjelman mallin mukaisesti. Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille Jakelu: arja, arja VM, Arja Terho

2 Vastausohjeet vastaanottajille Toimintasuunnitelmaluonnos on jaettu neljään kappaleeseen: 1.) Esittely, 2.) Avoimen hallinnon kehittämisen aiemmat ponnistukset, 3.) Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman luomisprosessi ja 4.) Sitoumukset. Neljäs kappale muodostuu viidestä sitoumuksesta. Kunkin kappaleen ja sitoumuksen alla on esitetty kysymyksiä. Kysymysten alla on avoin kenttä, johon voit kirjoittaa näkemyksesi Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Aikataulu Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Arja Terho neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö PL VALTIONEUVOSTO puhelin , Asiasanat, Liitteet: Asiasanat avoin hallinto Liitteet: 2015_Toimintasuunnitelman_laadinta.pdf - Toimintasuunnitelman laatimisaikataulu _toimintasuunnitelman_osa-alueet.pdf - Toimintasuunnitelman osa-alueet Open_Government_Partnership.pdf - Open Government Partnership Lausuntoni Lausunnonantajien lausunnot (0) Lausunnonantajan saate Tähän voit lausunnon antajana kirjoittaa saatteen, esim. tiedot itsestäsi tai edustamastasi organisaatiosta. Luonnos Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaksi Lausuntokohtia: 0 1 Esittely

3 Luottamus on julkisen hallinnon perusta. OECD:n selvityksen mukaan kansalaisten luottamus hallintoon on Suomessa edelleen OECDmaiden korkeimpia (60 %), mutta se on pudonnut viiden vuoden aikana 16 prosenttiyksikköä. Tavoitteena on kansalaisten luottamuksen kääntäminen taas nousuun ja vakiinnuttaminen korkealle tasolle. Tämä on mahdollista vain, jos hallinnon rakenteet ja toiminta ovat kansalaisille ymmärrettäviä. Hallinnon kielen tulee olla selkeää ja tiedon avointa. Kansalaisten tulee voida luottaa hallinnon sähköisiin palveluihin ja käyttää niitä. Luottamusta voidaan tukea ottamalla kansalaiset mukaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, jossa he ovat suurin käyttämätön voimavara. Luottamuspääoma on merkittävä resurssi yhteiskunnallisten muutosten toimeenpanossa erityisesti silloin, kun muut resurssit vähenevät. Suomessa on meneillään useita isoja muutoshankkeita, jotka vaikuttavat julkisiin palveluihin ja kansalaisten arkeen. Tällaisia ovat mm. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntauudistus. Isojakin muutoksia voidaan panna toimeen, kun kansalaiset luottavat hallintoon ja julkisen hallinnon toimijat luottavat toisiinsa, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Kerran menetettyä luottamusta on vaikea hankkia takaisin. Luottamuksen menettäminen vaikeuttaisi yhteiskunnan hallittavuutta ja kehittämistä, vähentäisi veronmaksuhalukkuutta ja lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta. Julkisen hallinnon kestävyysvaje kasvaisi entistä suuremmaksi, jos tarvittavia muutoksia ei saataisi toimeenpantua. Hallinnon kustannukset kasvaisivat lisääntyvien valitusten myötä. Sähköisten palvelujen käyttöhalukkuus vähenisi, ja hallinto joutuisi ylläpitämään päällekkäisiä palvelukanavia. Luottamuksen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi kansalaiset tulee yhä vahvemmin ottaa mukaan päätösten valmisteluun jo valmistelun alkuvaiheessa. Päätösten valmisteluun liittyvä taustatieto ja vaihtoehtoiset ratkaisut tulee tarjota ymmärrettävässä muodossa. Päätösten perustelut ja niihin liittyvä tieto pitää avata. Kansalaiset, yritykset ja kolmas sektori tulee kytkeä mukaan suunnittelemaan, kehittämään ja tuottamaan hallinnon palveluja. Hallinnon toimintatapoja tulee muuttaa niin, että avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat virkamiehen arkea. Kuilu osallistuvien ja osallistumattomien väestöryhmien välillä on suuri Valtioneuvosto antoi eduskunnalle demokratiapoliittisen selonteon keväällä Eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti mietinnössään mm. sitä, miksi Suomessa kuilu osallistuvien ja osallistumattomien väestöryhmien välillä on merkittävästi suurempi ja politiikka koetaan monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ymmärtää kuin muissa Pohjoismaissa. Mietinnössä todettiin, että tavoitteiksi tulee asettaa eri väestöryhmien välillä olevien osallistumiserojen tasoittuminen. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan itseään ja ympäristöön koskeviin ratkaisuihin on tärkeää. Vaikuttamisen tulisi olla todellista ja kyse tulisi olla oikeista päätöksistä, joilla on merkitystä lasten ja nuorten arjessa. Valiokunta korosti, että kyseessä tulee olla jatkumo ja todelliset vaikutusmahdollisuudet tulee turvata myös aikuisiällä muun muassa asuin- ja työyhteisöissä ja sen jälkeenkin esimerkiksi järjestettäessä kulttuuri- ja liikunta- sekä terveys- ja sosiaalipalveluja

4 vanhuksille. Avoin, vastuullinen ja osallisuutta edistävä hallinto Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman otsikko on Avoin, vastuullinen ja osallisuutta edistävä hallinto. Toimintasuunnitelman teemat: Avoimuus, vastuullisuus ja osallisuuden edistäminen ovat samat kuin kansainvälisen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman (OGP) tavoitteet. OGPn neljäs päätavoite Teknologiat ja innovaatiot on Suomen ohjelmassa poikkileikkaavana teemana Digitalisaatio ja tuottavuus. Muut kaksi poikkileikkaavaa teemaa lasten ja nuorten sekä ikääntyvien osallisuuden edistäminen. Esittely- osassa kuvataan miksi avoimen hallinnon edistäminen on tärkeää Suomelle. Tässä osassa tulee kertoa, 1.) mitä ovat tärkeimmät hallinnon kehittämisen hankkeet Suomessa ja 2.) mihin kansainvälisen kumppanuusohjelman haasteisiin vastataan toimintasuunnitelman toimeenpanolla. Onko tässä esitetty oleelliset asiat? Mitä puuttuu, mitä pitäisi jäättää pois ja mitä pitäisi kirjoittaa toisin? 2 Avoimen hallinnon kehittämisen aiemmat ponnistukset Avoimuus on suomalaisen hallinnon perusarvo Avoimuus on suomalaisen hallinnon perusarvo. Yksi sen keskeisiä tukijalkoja on julkisuuslaki, joka uusittiin vuonna Avoimuutta ja kansalaisten osallisuutta on muutoinkin kehitetty viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Esimerkkejä kehittämistyöstä ovat muun muassa uudet sähköiset välineet kuten vuonna 1999 perustettu valtioneuvoston hankerekisteri ja vuonna 2000 käynnistetty otakantaa.fi keskustelufoorumi sekä erilaiset pitkäaikaiset kehittämis-hankkeet kuten Kuule kansalaista hankkeet ( ), hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma ( ) ja sen työtä jatkava demokratiaverkosto (2007-). -). Avoimen hallinnon ja osallisuuden teemat ovat olleet esillä erityisesti kuntia koskien Osallisuushankkeessa ( ) sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman alla toteutetussa Kunnallisen demokratian kehittämishankkeessa ( ). Myös kunnissa on pitkään toteutettu lukuisia osallisuuden kehittämiseen tähtääviä projekteja ja toimenpiteitä. Hallitus panostaa hallinnon sähköistämiseen. Yksi hallituksen kärkihankkeista on sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe. SADe- ohjelmassa kehitetään mm. oikeusministeriön vetämänä osallistumisympäristöä demokratia.fi. Osallistumisympäristö-hanke on tuottanut ja koonnut yhteen osallistumisen palveluja ja sähköisiä työkaluja vuorovaikutteisen asioiden valmistelun ja suunnittelun avuksi. Tällaisia palveluita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi. Sekä palveluja että työkaluja on otettu käyttöön esimerkiksi ministeriöissä, kunnissa ja kansalaisjärjestöissä. Osallistumisympäristössä on myös tarjolla kansalaisosallistumiseen tarvittavaa tausta-aineistoa ja demokratiaa koskevia tietolähteitä. Osallisuuden edistäminen on vahvasti esillä myös uudessa kuntalaissa, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa Lain tavoitteena on muun

5 muassa luoda kunnille nykyistä parempia lainsäädännöllisiä edellytyksiä tukea kuntalaisten osallisuutta. Tavoitteena on myös kannustaa kuntia aiempaa laajempaan avoimuuteen valmistelussa ja päätöksenteossa, edistää kunnan ja kuntalaisen välistä vuorovaikutusta ja viestintää sekä tuoda laajemmin esiin käyttäjälähtöisiä ja uusia osallistumisen keinoja ja tapoja, kuten kansalaisraateja ja osallistavaa budjetointia. Kuntalakiesitys sisältää myös lukuisia ehdotuksia sähköisen päätöksenteon ja kuntalaisten tiedon saannin parantamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös parantaa lasten ja nuorten osallisuutta muun muassa siten, että kaikkien kuntien tulisi asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Suomi liittyi kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan vuonna 2013 Avoimuuden pitkästä perinteestä huolimatta sen edistäminen vaatii jatkuvaa, aktiivista työtä. Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisessä on laajemmin kyse siitä, miten lainsäädännön mahdollisuuksia otetaan käyttöön ja millainen toimintakulttuuri hallinnossa omaksutaan. Myös yleiset toimintaympäristömuutokset ja kansalliset uudistushankkeet haastavat perinteiset osallisuuden muodot ja edellyttävät rinnalle avoimempaa toimintatapaa. Avoimuuden edistämisen aktiiviseksi esillä pitämiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi Suomi päätti keväällä 2012 liittyä kansainväliseen avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan (OGP) ja laati vaadittavan toimintasuunnitelman. Suomi hyväksyttiin kumppanuusohjelman jäseneksi huhtikuussa Avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa on toimeenpantu keväästä Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2014 demokratiaselonteon, jonka teemana on avoimuuden ja osallisuuden edistäminen. Valtioneuvosto on myös suunnannut strategisia tutkimusvaroja hallinnon avoimuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Kuva 1: Ulkokehällä kansainvälisen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman tavoitteet ja sisäkehällä Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelman osa-alueet (pdf) Suomen avoimen hallinnon ensimmäisen toimintasuunnitelman teema on Osallisuuden edistäminen. Toimintasuunnitelmaa on toimeenpantu neljällä osa-alueella, jotka ovat: 1. Avoin toiminta, 2. Selkeä kieli, 3. Avoin tieto ja 4. Hallinto mahdollistajana. Toimintasuunnitelman neljällä osa-alueella on ollut yhteensä 18 sitoumusta. Sitoumusten alla on ollut yhteensä 46 toimenpidettä. Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman ansio on, että se on yhdistänyt avoimuuden ja osallisuuden edistämisen osa-alueita, joita aiemmin on tehty toisistaan erillään. Ohjelma on tuonut lisäarvoa esimerkiksi siihen, miten selkeä kieli linkittyy avoimuuden edistämiseen. Aiemmin hallinnon avoimuuden kehittäminen on ollut ennen kaikkea oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön vastuulla, avoimen tiedon kehittämisestä ovat vastanneet erityisesti valtiovarain- ja liikenne- ja viestintäministeriöt. Selkeän kielen edistäminen on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kotimaisten kielten

6 keskuksen tehtävänä. Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma on tuonut eri osa-alueita kehittäneet toimijat saman pöydän ääreen. Tämä on lisännyt työn vaikuttavuutta ja edesauttanut osallisuuden kehittämistä aiempaa kattavampana kokonaisuutena Toimintasuunnitelmalla haetaan vaikuttavuutta keskittämällä työtä harvempiin kohteisiin Suomen toisen Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman valmisteluprosessissa on vahvasti noussut esiin näkemyksiä siitä, että työtä tulisi jatkaa nykyisillä teemoilla: avoin toiminta, selkeä kieli, avoin tieto ja hallinto mahdollistajana. Teemat ovat vasta juurtumassa osaksi hallinnon arkipäivää. Hallinto mahdollistajana- teema on koettu vaikeimmaksi hahmottaa. Hallinnon vastuullisuus, erityisesti korruptioepäilysten paljastajien suojelemisen edistäminen (whistle-blower protection), on myös tuotu esille valmisteluprosessissa. Tältä osin hallinnossa on valmistelu jo edennyt: oikeusministeriö on asettamassa korruptioepäilysten ilmoittajien suojelua selvittävän työryhmän. Sitoumuksia on ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa todettu olevan liikaa. Toisessa toimintasuunnitelmassa keskitytään harvempien, mutta yhä vaikuttavampien ja seurattavampien sitoumusten toimeenpanoon Toimintasuunnitelmassa on tavoitteiden: avoin, vastuullinen ja osallisuutta edistävä hallinto alle luotu viisi sitoumusta, jotka ovat: Selkeä hallinto, Hallinto mahdollistajana, Luotettava hallinto, Uudistuva hallinto sekä Lasten, nuorten ja ikääntyvien osallisuuden edistäminen. Kuva 2: Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman teemat (pdf) Tässä "Avoimen hallinnon kehittämisen aiemmat ponnistukset"- osassa kuvataan tärkeimmät tähän mennessä tehdyt avoimen hallinnon kehittämistoimet ja kerrotaan, miten uusi toimintasuunnitelma liittyy aiempaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaan ja aiempiin hallinnon avoimuutta vahvistaviin toimenpiteisiin. Puuttuuko kuvauksesta merkittäviä, aiempia kehittämistoimenpiteitä tai pitäisikö sieltä poistaa tai muuttaa jotain? 3 Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman luomisprosessi Kuva 3: Toimintasuunnitelman laatimisaikataulu (pdf) Toimintasuunnitelman laatiminen aloitettiin aloitusseminaarissa Kutsua aloitusseminaariin oli lähetetty laajasti kansalaisjärjestöille, aiemmin avoimen hallinnon tilaisuuksiin osallistuneille kansalaisille sekä valtion virkamiehille ja kuntien viranhaltijoille. Kutsua oli myös pyydetty välittämään kaikille kiinnostuneille. Työpajaan osallistui 11 henkilöä kansalaisjärjestöistä, 14 kunnista, 31 valtionhallinnosta ja 1 yritysedustaja. Työpajassa esille nousseita teema- ja toimenpide-ehdotuksia arvotettiin

7 verkkokyselyllä, johon osallistui 42 henkilöä. Avoin Suomi 2014 messujen työpajassa, Open Government Partnershipfacebookryhmässä sekä avoimella Googe- dokumentilla kerättiin toimenpideehdotuksia toimintasuunnitelmaan. Otakantaa- kysely, jossa oli mahdollista kannattaa ja kommentoida toimenpide-ehdotuksia tai esittää uusia ehdotuksia toimenpiteiksi, järjestettiin Lokakuun 7. päivä toimintasuunnitelmaa käsiteltiin valtionhallinnon virkamiesverkoston tapaamisessa. Marras- joulukuun vaihteessa ideoita toimintasuunnitelmaan kerättiin hallinnonaloittain järjestetyissä aamupuurotapaamisissa, joissa olivat mukana kunkin hallinnonalan virastojen avoimen hallinnon yhteyshenkilöt. Marraskuun lopulla ajatuksia uuteen toimintasuunnitelmaan kerättiin kansalaistapahtumassa Vaasassa (Vaasan pohjalaiset joulumarkkinat), joissa ideoitaan kirjallisena antoi 37 henkilöä ja äänestämällä kolmesta eniten esille nousseesta vaihtoehdosta mielestään tärkeintä 67 henkilöä. Joulukuun alussa tulevaa toimintasuunnitelmaa käsiteltiin Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnassa, joka koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton edustajista. Kerätyn materiaalin pohjalta työstettiin tämä toimintasuunnitelman luonnos, joka on kommentoitavana lausuntopalvelu.fi palvelussa. Yllä on kuvattu avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaluonnoksen luomisprosessi. Vastaako kuvaus sitä, miten toimintasuunnitelmaa on tehty? Puuttuuko siitä jotain tapahtumia, kyselyjä tai muita tapoja, joilla on tietoa kerätty toimintasuunnitelman pohjaksi? 4 Sitoumukset Lausuntokohtia: 0 Alla on kuvattu Suomen sitoumusluonnokset. Sitoumusten tulisi olla yksilöityjä, selkeitä ja ytimekkäitä. Sitoumusten ei tulisi kirjoitettuna olla muutamaa kappaletta tai puolikasta sivua pidempiä. Yhteys avoimen hallinnon tavoitteisiin tulee esittää. Sitoumusten määrä tulisi mielellään olla Selkeä hallinto Vastuuvirasto Hallinto Muut toimijat Kansalaisyhteiskunta, Yksityinen sektori Tilanne tai ratkaistava ongelma valtiovarainministeriö ministeriöt, virastot, kunnat Hallinnon rakenne on monitahoinen ja virkakieli vaikeaselkoista. Kansalaisen ei ole helppoa hahmottaa missä ja miten asiat päätetään ja valmistellaan. Hallinnon selkeyden edistämiseen liittyviä sitoumuksia oli jo Suomen aiemmassa toimintasuunnitelmassa. Ministeriöt, virastot ja kunnat ovat tehneet työtä monin toimenpitein, kuten: verkkosivujen uudistukset sekä asiakaskirjeiden ja viranomaisohjeiden kielen selkeyttäminen.

8 Kehittämisessä on otettu jossain määrin myös kansalaiset mukaan. Erityisesti asiakaskirjeiden ja ohjeiden selkeydellä nostetaan tuottavuutta: yhteydenotot asiakaspalvelukeskuksiin ja valitukset vähenevät, kun kansalaiset ymmärtävät päätösten sisällön ja perustelut paremmin. Työ hallinnon selkeyttämiseksi on saatu hyvään alkuun, mutta tekemistä on edelleen paljon. Meneillään olevissa isoissa muutoshankkeissa pyritään selkeämpään rakenteeseen ja hallintomalliin. Riskinä on, että muutostilanteessa kansalaiset kokevat hallinnon entistä sekavampana ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Työtä yhä selkeämmän hallinnon ja virkakieleen eteen on tästä syystä jatkettava. Päätavoite Hallinnon rakenteet ja toimintaprosessit on kuvattu niin, että kansalainen tietää mihin viranomaiseen tulee ottaa yhteyttä eri asioissa. Hallinnon käyttämä virkakieli on helposti ymmärrettävää. Valmisteilla olevista asioista on tietoa tarjolla avoimesti ja tieto löytyy helposti. Mihin OGPn päätavoitteista sitoumus liittyy Edistääkö tavoite Avoimuutta Vastuullisuutta Osallisuutta x x x Todennettavat ja mitattavat Uusi tai tavoitteet sitoumuksen jatkuva Alku pvm Loppu pvm toteuttamiselle sitoumus 1.Hallinnon rakenteet ja prosessit on kuvattu ymmärrettävästi. x Uusi valtioneuvoston hankerekisteri HARE on valmistunut x ja otettu käyttöön kaikissa ministeriöissä. 3.Hallinnon käyttämä kieli on x selkeää. 4.Valmisteluasiakirjoissa visuali-sointeja (infografiikka) x käytetään Kommenttini sitoumukseen 4.1 Selkeä hallinto: Tarvitaanko sitoumus? Mitä sitoumukseen tulisi lisätä, miten sitä tulisi muokata ja mitä siitä tulisi poistaa? Mitä

9 tavoitteita tähän sitoumukseen tulisi lisätä? 4.2 Hallinto mahdollistajana Vastuuvirasto Muut toimijat Hallinto valtiovarainministeriö ministeriöt, virastot, kunnat ja kuntayhtymät Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt Yksityinen sektori Hallinnon tietovarannot avoimeksi Hallinnon tietovarantojen avaaminen on käynnistetty. Monia merkittäviä tietovarantoja on avattu. Tietovarantojen avaamisen rahoitus on viety osaksi valtionhallinnon kehysprosessia. Vuosittain ministeriöt esittävät suunnitelmat hallinnonalansa virastojen tietovarantojen avaamisesta. Kaikkia tietovarantoja ei resurssien rajallisuuden ja virastojen kypsyyserojen vuoksi voida avata kerralla. Avattavia tietovarantoja joudutaan laittamaan tärkeysjärjestykseen. Tilanne tai ratkaistava ongelma Valtiovarainministeriön vetämässä avoimen tiedon ohjelmassa on luotu yhteinen alusta Avoindata.fi avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelulle. Virastoja ja kuntia on ohjeistettu tiedon avaamisessa. Suomi sijoittuu kansainvälisessä Global Open Data Index vertailussa neljännelle sijalle. Tietovarantojen avaaminen on kuitenkin vasta aluillaan. Toimintasuunnitelman laadintaprosessissa on noussut esille useita tietovarantoja, joiden avaamista pidetään tärkeänä. Näitä ovat mm. yritysten ja yhteisöjen tiedot, metsänkäyttöilmoitukset, valtion omistamien metsien maankäyttöpäätökset, ympäristövaikutusten arvioinnit, julkiset hankinnat, virastojen avoimen datan suunnitelmat ja muut keskeisimmät tietovarannot. Heinäkuussa 2015 päättyvässä avoimen tiedon ohjelmassa luodaan menettelytavat tietovarantojen avaamisehdotusten käsittelylle. Avattavista tietovarannoista on selvitettävä mahdollisuudet ja rajoitukset sekä toimenpiteet tiedon avaamiselle. Tarvittava työpanos on arvioitava ja koska

10 kaikkien tietovarantojen avaaminen kerralla ei ole mahdollista, on ne laitettava tärkeysjärjestykseen. Vapaaehtoistyötä tuetaan Hallinto ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhteistyössä. Vapaaehtoistoimintaa tuetaan useamman ministeriön toimesta. Menettelyt eri ministeriöissä vaihtelevat. Hallinnon ja järjestöjen yhteistyö kaipaa selkeyttämistä ja uusia toimintamalleja Päätavoite Hallinto luo mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja kansalaisjärjestöille avaamalla hallinnon tietovarantoja ja tukemalla vapaaehtoistyön edellytyksiä. Mihin OGPn päätavoitteista sitoumus liittyy Edistääkö tavoite Avoimuutta Vastuullisuutta Osallisuutta x x x Todennettavat ja mitattavat Uusi tai tavoitteet sitoumuksen jatkuva Alku pvm Loppu pvm toteuttamiselle sitoumus 1. Luotu toimintatavat, joilla x hallinnon avoimuuden näkökulmasta merkittävät tietovarannot saadaan mukaan tietovarantojen avaamisen prosessiin. Prosessissa selvitetään tietovarantojen avaamisen mahdollisuudet ja tärkeysjärjestys. Tulokset julkaistaan ja avaamista seurataan. 2. Tehty ehdotus siitä, miten x vapaaehtois-toiminnan yleisten edellytysten tukemista tulisi koordinoida ministeriöissä. 3. Tehty selvitys mahdollisista x lainsäädännön esteistä vapaaehtoistoiminnalle Kommenttini sitoumukseen 4.2 Hallinto mahdollistajana: Tarvitaanko sitoumus? Mitä sitoumukseen tulisi lisätä, miten sitä tulisi muokata ja mitä siitä tulisi poistaa? Mitä tavoitteita tähän sitoumukseen tulisi lisätä? 4.3 Luotettava hallinto Vastuuvirasto oikeusministeriö, valtiovarainministeriö

11 Hallinto Muut Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt toimijat Yksityinen sektori työnantaja- ja työntekijäjärjestöt Suomi sijoittuu Transparency Internationalin teettämässä korruptioindeksissä kolmanneksi vähiten korruptoituneeksi Tilanne tai ratkaistava ongelma valtioksi 175 arvioidun valtion joukossa. Suomea paremmin sijoittuivat Tanska ja Uusi-Seelanti. Hyvästä sijoituksesta huolimatta on työtä hallinnon luotettavuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehtävä jatkuvasti. Lobbaajarekisterin perustamista on pohtinut virkamieseettinen toimikunta vuonna 2014 julkaisemassaan raportissa (Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti VM 3/2014). Toimikunnan enemmistö ei välttämättä pitänyt lobbaajarekisterin perustamista toimivana ratkaisuna pienessä maassa, jossa vaikuttamista ei mitenkään pystytä rajaamaan vain muodollisiin tapaamisiin. Päätöksentekijät tuntevat toisensa monista yhteyksistä eivätkä eri tilaisuuksissa käydyt keskustelut ole järkevästi kontrolloitavissa. Tätä välitöntä vuorovaikutusta pidetään myös Suomen vahvuutena. Toimikunta näki keskeiseksi keinoksi lobbaukseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi toiminnan läpinäkyvyyden ja eri osapuolten tasapuolisen kuulemisen. Päätavoite Hallinnon luotettavuuden edistäminen Mihin OGPn päätavoitteista sitoumus liittyy Edistääkö tavoite Avoimuutta Vastuullisuutta Osallisuutta x Todennettavat ja mitattavat Uusi tai tavoitteet sitoumuksen jatkuva Alku pvm Loppu pvm toteuttamiselle sitoumus 1.Tehty selvitys lobbaajarekisterin luomisesta ja rekisterin tietojen uusi tarjoamisesta avoimena datana Avoin hallinto on esillä oikeusministeriön ja Transparency uusi International Suomi ry:n järjestämässä vuosittaisessa Kansainvälisen korruptionvastaisen päivän tapahtumassa.

12 Kommenttini sitoumukseen 4.3 Luotettava hallinto: Tarvitaanko sitoumus? Mitä sitoumukseen tulisi lisätä, miten sitä tulisi muokata ja mitä siitä tulisi poistaa? Mitä tavoitteita tähän sitoumukseen tulisi lisätä? 4.4 Uudistuva hallinto Vastuuvirasto Muut toimijat Hallinto Valtiovarainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö + muut ministeriöt Kunnat Kansalaisyhteiskunta, Kansalaisjärjestöt Yksityinen sektori Yhteiskunta kapungistuu kovaa vauhtia. Hallinto uudistaa palveluitaan keskittämällä ja digitalisoimalla. Digitaaliset palvelut lisäävät hallinnon tuottavuutta, parantavat erityisryhmien mahdollisuuksia käyttää palveluita ja tuovat palvelut sinnekin, josta muut palvelut ovat jo hävinneet. Palveluja rakennettaessa on otettava kansalaiset, erityisesti erityisryhmät, mukaan, jotta palvelut tulevat helposti käytettäviksi. Edistää erityisryhmien ja harvaanasutuilla seuduilla asuvien osallistumismahdollisuuksia ja pääsyä julkisiin palveluihin digitalisaation avulla. Tilanne tai ratkaistava ongelma Päätavoite Mihin OGPn päätavoitteista sitoumus liittyy Edistääkö tavoite Avoimuutta Vastuullisuutta Osallisuutta x x x Todennettavat ja mitattavat Uusi tai tavoitteet sitoumuksen jatkuva Alku pvm Loppu pvm toteuttamiselle sitoumus 1. Yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa on luotu toimintamalleja x erityisryhmien ja harvaanasutuilla alueilla asuvien henkilöiden sähköisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi Kommenttini sitoumukseen 4.4 Uudistuva hallinto: Tarvitaanko sitoumus? Mitä sitoumukseen tulisi lisätä, miten sitä tulisi muokata ja mitä siitä tulisi poistaa?mitä tavoitteita tähän sitoumukseen tulisi lisätä?

13 4.5 Lasten ja nuorten sekä ikääntyvien osallisuus Vastuuvirasto opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö + muut Hallinto Muut ministeriöt toimijat Kansalaisyhteiskunta, lasten ja nuortenjärjestöt Yksityinen sektori ikääntyvien järjestöt Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia on edistetty määrätietoisesti kunnissa ja kansalaisjärjestöissä. Valtionhallinnossa ja Tilanne tai ratkaistava ongelma erityisesti lainsäädännön valmistelussa lasten ja nuorten mukaan ottaminen lainsäädännön valmisteluun on ollut vähäisempää. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla nuorisolain uudistus. Tavoitteena on saada uusi nuorisolaki voimaan vuoden 2016 alussa. Edellisen avoimen hallinnon toimintaohjelman toimeenpanossa järjestettiin nuorille työpaja, jossa käsiteltiin valmistelussa olevia lainsäädäntöhankkeitta ja samalla kerättiin tietoa siitä, miten ja missä asioissa nuoria tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin. Toinen ikäryhmä, joka on usein ohitettu valmisteluprosesseissa, on ikääntyneet. Päätavoite Edistetään lasten ja nuorten sekä ikääntyvien mukaan ottamista päätösten valmisteluun, yhteiskunnan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Mihin OGPn päätavoitteista sitoumus liittyy Edistääkö tavoite Avoimuutta Vastuullisuutta Osallisuutta x x x Todennettavat ja mitattavat Uusi tai tavoitteet sitoumuksen jatkuva Alku pvm Loppu pvm toteuttamiselle sitoumus 1.Nuorisolain ja vuonna 2015 käynnistyvän lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valmistelussa vahvistetaan lasten ja nuorten uusi

14 osallistumista valtionhallinnon muutosten valmisteluun (ml. lakihankkeet). Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään. 2.Järjestetään ministeriöille opastusta eri ikäryhmien uusi kuulemisesta yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. 3.Valitaan tulevan hallituksen hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmasta ne kärkihankkeet, joissa kokeillaan uusi erilaisia menetelmiä lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden kuulemisessa. 4.Järjestetään yhteinen osallisuusleiripäivä ikääntyneille, uusi kesä 2016 lapsille ja nuorille. 5. Kommenttini sitoumukseen 4.5 Lasten ja nuorten sekä ikääntyvien osallisuuden edistäminen: Tarvitaanko sitoumus? Mitä sitoumukseen tulisi lisätä, miten sitä tulisi muokata ja mitä siitä tulisi poistaa? Mitä tavoitteita tähän sitoumukseen tulisi lisätä?