Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 28/2012 vp Kidutettujen käännytys takaisin kotimaahan Eduskunnan puhemiehelle Suomi on allekirjoittanut YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen vuonna Näin Suomi on sitoutunut hyväksymään julistuksen kaikkien ihmisten suojelemiseksi kidutukselta ja muulta julmalta, epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta tai rangaistukselta ja ilmaissut halunsa tehostaa taistelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan kaikkialla maailmassa. YK:n kidutuksen vastaisessa sopimuksessa lukee seuraavaa: "Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu. Se ei sisällä kipua tai kärsimystä, joka aiheutuu sellaisista lainmukaisista seuraamuksista, jotka ovat sopusoinnussa vankeinhoidon vähimmäisvaatimusten kanssa tai liittyvät olennaisesti tällaisiin seuraamuksiin. Kidutus on vakava ja tahallinen, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto." Sunnuntaina useat tiedotusvälineet (mm. STT) uutisoivat Mervi Junkkosen dokumenttielokuvaa, jossa ohjaaja voimakkaasti tuomitsee kidutettujen käännytykset Suomesta. Dokumentin mukaan Suomi palauttaa vuosittain kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita kotimaahansa. Monelle heistä tämä voi tarkoittaa kuolemantuomiota kotimaassaan. Tiedetään tapauksia, joissa kotimaahansa palautettuun ei ole enää saatu yhteyttä palautuksen jälkeen. Kidutetun palauttaminen takaisin kotimaahansa on kuitenkin vastoin YK:n kidutuksen vastaista sopimusta, jonka kolmannessa artiklassa todetaan, että "mikään sopimusvaltio ei saa karkottaa, palauttaa tai luovuttaa ketään toiseen valtioon, jos on perusteltu syy uskoa, että hän olisi siellä vaarassa joutua kidutetuksi" ja "Ratkaistessaan, onko tällainen syy olemassa, toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten mahdollisesti sen, tapahtuuko kyseisessä valtiossa jatkuvasti törkeitä, räikeitä tai laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia." Vastineessaan STT:lle Maahanmuuttovirasto muistutti, että "pelkkä kidutuksen uhriksi joutuminen ei aina riitä turvapaikan tai muunkaan oleskeluluvan perusteeksi. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa hakijan kotimaan olot". Kuitenkin esimerkiksi seurakuntien maahanmuuttajatyöntekijöiden mukaan Maahanmuuttovirastossa tiedot eri maiden turvallisuustilanteesta laahaavat joskus parikin vuotta perässä eikä muutoksia ole aina ehditty ottamaan huomioon. Tällöin näihin maihin on tehty huolestuttavia käännytyspäätöksiä em. sopimuksen näkökulmasta katsottuna. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomi ei missään tilanteessa riko YK:n kidutuksen vastaista sopimusta ja palauta turvapaikanhakijaa kotimaahansa tai toiseen valtioon, jossa hän on vaarassa joutua uudelleen kidutuksen uhriksi? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012 Eeva-Johanna Eloranta /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 28/2012 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 28/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomi ei missään tilanteessa riko YK:n kidutuksen vastaista sopimusta ja palauta turvapaikanhakijaa kotimaahansa tai toiseen valtioon, jossa hän on vaarassa joutua uudelleen kidutuksen uhriksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maahanmuuttovirasto arvioi oleskeluluvan myöntämisen edellytykset jokaisen turvapaikanhakijan osalta aina yksilöllisesti. Turvapaikkahakemus tutkitaan ensin kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävien oleskelulupaperusteiden osalta. Oleskelulupaharkinnassa huomioidaan hakijan esittämät ja Maahanmuuttoviraston hankkimat selvitykset hakijan olosuhteista hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan sekä eri lähteistä hankitut ajantasaiset tiedot kyseisen maan oloista. Liittyen hakijan olosuhteisiin selvitetään hakijaan hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kohdistunut vaino, muut oikeudenloukkaukset ja niiden uhat sekä näiden perusteet. Turvapaikka annetaan, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa ja vainon syy on esimerkiksi alkuperä tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että hakija on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen maan suojeluun. Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Turvapaikan antamisen edellytysten täyttymistä arvioitaessa on keskeistä, että vainoksi katsottavalla teolla, kuten esimerkiksi kidutuksella, on syy-yhteys vainon perusteeseen, esimerkiksi poliittiseen toimintaan. Jos kidutuksen uhriksi joutunut hakija voi saada kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan viranomaisten suojelua ja asianmukaista hoitoa tai kidutuksen uhka on poistunut, eivät oleskelulupaperusteet yleensä täyty. Kidutuksen uhriksi joutuneen omakohtainen pelko kidutuksen toistumisesta otetaan kuitenkin päätöstä tehtäessä huomioon. Eri lähteistä saatava ajantasainen maatieto on tärkeää muun muassa arvioitaessa, voivatko hakijan kotimaan tai pysyvän asuinmaan viranomaiset suojella hakijaa. Asia on ratkaistava hakijan eduksi, jos hakija on myötävaikuttanut asiansa selvittämiseen ja jos viranomainen on vakuuttunut hakemuksen uskottavuudesta kansainvälisen suojelun tarpeen osalta. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, turvapaikanhakijalle voidaan kuitenkin myöntää oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää, jos hakijaa uhkaa hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan esimerkiksi kuolemanrangaistus tai kidutus. Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella voidaan myöntää, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella on Suomen itse luoma kansainvälisen suojelun alaryhmä ja oleskelulupakategoria. 3

4 Ministerin vastaus Mitkään kansainväliset tai EU-tason normit eivät velvoita tämän oleskeluoikeuden antamiseen. Turvapaikkamenettelyssä selvitetään myös mahdolliset muut perusteet oleskeluluvan myöntämiselle. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi työpaikka Suomessa tai avioituminen Suomen kansalaisen kanssa. Jos hakijan turvapaikkahakemus hylätään, eikä hakijalla ole muitakaan oleskelulupaperusteita, päätetään samalla hakijan käännyttämisestä. Useimpiin Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Jos päätökseen ei haeta muutosta, päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika umpeutuu. Hallinto-oikeus voi joko hylätä tai kumota Maahanmuuttoviraston päätöksen. Jos se kumoaa päätöksen, asia lähetetään Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, muutoksenhakua voi jatkaa valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskeva päätös on kumottu laintulkinnan tai menettelyvirheen johdosta vain 0,8 prosentissa tutkituista valituksista. Turvapaikanhakijoille voi kuitenkin tulla Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen uusia oleskelulupaperusteita, kuten esimerkiksi työpaikka Suomessa, tai hakijan lähtömaan turvallisuustilanne on muuttunut, jolloin asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi uuden selvityksen tai olosuhdemuutoksen johdosta. Kun kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, hakija voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka valvoo Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden hyväksymän Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, Suomi ei käännytä hakijaa. Väliaikaismääräys ei ole vielä asian lopullinen ratkaisu. Useissa tapauksissa ihmisoikeustuomioistuin on perunut väliaikaismääräyksen, kun se on perehtynyt asiaan. Vuonna 2011 ihmisoikeustuomioistuin ei antanut Suomea koskettavia langettavia tuomioita turvapaikka-asioissa. Turvapaikanhakijalla on mahdollisuus valittaa myös YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, joka valvoo muun muassa Suomen hyväksymän YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen noudattamista. Kidutuksen vastainen komitea voi pyytää sopimusvaltiota pidättäytymään hakijan käännyttämisestä sen ajan, kun valitus on tutkittava komiteassa. Suomi noudattaa näitä pyyntöjä ja myös ratkaisuja, joita komitea valitusten johdosta mahdollisesti antaa. Suomesta ei palauteta ihmisiä valtioihin, joissa heillä on edelleen vaara joutua kidutetuksi. Ulkomaalaislakiin (301/2004) ja perustuslakiin (731/1999) sisältyy palautuskieltopykälä (nonrefoulement), joka on ehdoton. Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ulkomaalaislain mukainen turvapaikkamenettely palautuskieltoineen ja muutoksenhakumenettelyineen sekä mahdollisuus muutoksenhakuun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tai valitus YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle varmistavat sen, että Suomi ei missään tilanteessa riko YK:n kidutuksen vastaista sopimusta ja palauta turvapaikanhakijaa kotimaahansa tai toiseen valtioon, jossa hän on vaarassa joutua uudelleen kidutuksen uhriksi. Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 4

5 Ministerns svar KK 28/2012 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 28/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att se till att Finland under inga omständigheter bryter mot FN:s konvention mot tortyr och återsänder en asylsökande till sitt hemland eller någon annan stat där har eller hon riskerar att på nytt utsättas för tortyr? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Migrationsverket bedömer förutsättningarna för att bevilja uppehållstillstånd individuellt i fråga om varje enskild asylsökande. Asylansökan undersöks först utgående från möjligheten för att bevilja uppehållstillstånd på grund av internationellt skydd. Vid uppehållstillståndsprövningen beaktas de utredningar som den sökande lagt fram och de som Migrationsverket skaffat om den sökandes förhållanden i hemlandet eller permanenta bosättningsland samt aktuell information från olika källor om förhållandena i detta land. I anknytning till den sökandes förhållanden utreds den förföljelse, andra rättskränkningar och hot av sådana som han eller hon i sitt hemland eller permanenta bosättningsland blivit utsatt för samt grunderna för dessa. Asyl beviljas om den sökande uppehåller sig utanför sitt hemland eller permanenta bosättningsland därför att han har grundad anledning att frukta förföljelse där och orsaken till förföljelsen är till exempel den sökandes ursprung eller politiska åsikt. Dessutom förutsätts att den sökande på grund av sin fruktan inte vill använda sig av detta lands skydd. Som förföljelse betraktas handlingar som på grund av sin natur eller för att de är återkommande innebär en allvarlig kränkning av de grundläggande mänskliga rättigheterna. Vid bedömningen av om villkoren för beviljande av asyl är uppfyllda är det viktigt att en gärning som betraktas som förföljelse, t.ex. tortyr, har orsakssamband med orsakerna till tortyren, till exempel den politiska verksamheten. Grunderna för uppehållstillstånd uppfylls i regel inte om den sökande som har blivit offer för tortyr kan få myndigheternas skydd och lämplig vård i sitt hemland eller permanenta bosättningsland eller om hotet om tortyr har avlägsnats. Ifall den person som utsatts för tortyr har individuell fruktan för att tortyren kommer att upprepas beaktas detta när beslut fattas. Aktuell ländernformation från olika källor är viktig bland annat vid bedömning om myndigheterna i den sökandes hemland eller permanenta bosättningsland kan skydda den sökande. Ärendet ska avgöras till förmån för den sökande om den sökande har bidragit till utredningen av sitt ärende och om myndigheten är övertygad om att ansökan är trovärdig vad gäller behovet av internationellt skydd. Om förutsättningarna för erhållande av uppehållstillstånd inte uppfylls, kan den asylsökande dock beviljas uppehållstillstånd på grund av alternativt eller humanitärt skydd. Uppehållstillstånd på grund av alternativt skydd kan beviljas om den sökande i sitt hemland eller permanenta bosättningsland riskerar att bli utsatt för exempelvis dödstraff eller tortyr. Uppehållstillstånd på grund av humanitärt skydd kan beviljas om den sökande inte kan återvända till sitt hemland eller permanenta bosättningsland för att det har inträffat en miljökatastrof där eller säkerhetsläget i 5

6 Ministerns svar landet är dåligt. Uppehållstillstånd på grund av humanitärt skydd är en undergrupp till internationellt skydd och en tillståndskategori som Finland har skapat själv. Det finns inga internationella standarder eller normer på EU-nivå som förpliktar att bevilja denna uppehållsrätt. Vid asylproceduren utreds också andra eventuella grunder för att bevilja uppehållstillstånd. Sådana grunder är till exempel arbetsplats i Finland eller äktenskap med en finsk medborgare. Om den sökandes asylansökan förkastas och om det inte finns andra grunder för att bevilja honom eller henne uppehållstillstånd fattar man samtidigt ett beslut om att avvisa den sökande. I majoriteten av Migrationsverkets beslut om internationellt skydd kan ändring sökas genom besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Om ändring inte söks vinner beslutet laga kraft när besvärstiden går ut. Förvaltningsdomstolen kan antingen förkasta besvären eller upphäva Migrationsverkets beslut. Om beslutet upphävs, skickas ärendet till Migrationsverket för omprövning. Om förvaltningsdomstolen förkastar besvären kan beslutet överklagas vidare hos högsta förvaltningsdomstolen, om högsta förvaltningsdomstolen beviljar besvärstillstånd. Migrationsverkets beslut om internationellt skydd har upphävts på grund av lagens tolkning eller felaktigt förfarande endast i 0,8 procent av de fall där besvären prövats. Efter det att Migrationsverket har fattat beslut kan det tillkomma nya grunder för beviljande av uppehållstillstånd, till exempel arbetsplats i Finland eller en förändrad säkerhetssituation i den sökandes ursprungsland, varvid ärendet återsänds till Migrationsverket för ny behandling på basis av en ny utredning eller till följd av förändrade förhållanden. När de nationella rättsskyddsmedlen har uttömts, kan den sökande överklaga hos Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter som övervakar efterlevnaden av Europeiska människorättskonventionen som godkänts av Europarådets medlemsstater. Finland avvisar inte en sökande om Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter har ger ett interimistiskt förordnande att inställa verkställigheten av avvisningsbeslutet. Ett interimistiskt förordnande är inte det slutliga beslutet i ärendet. I flera fall har Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter återkallat det interimistiska förordnandet efter det att den har satt sig in i ärendet. I fråga om Finland meddelade människorättsdomstolen inte en enda fällande dom i asylärenden år Asylsökande kan också överklaga hos FN:s kommitté mot tortyr som övervakar till exempel efterlevnaden av FN:s konvention mot tortyr och annan grym, omänsklig eller förnedrande behandling eller bestraffning. Finland har godkänt denna konvention. Kommittén mot tortyr kan anhålla att en avtalsslutande stat avstår från att avvisa en sökande under den tid då ansökan behandlas av kommittén. Finland följer en sådan begäran som kommittén eventuellt lämnar på grund av besvär. Finland återsänder inte människor till stater där de fortfarande riskerar att bli utsatta för tortyr. I utlänningslagen (301/2004) och grundlagen (731/1999) finns en paragraf om förbud mot tillbakasändning (non-refoulement). Förbudet är ovillkorligt. Enligt förbudet mot tillbakasändning får ingen återsändas till ett område där han eller hon hotas av dödsstraff, tortyr eller någon annan omänsklig behandling eller behandling som kränker människovärdet. Asylproceduren enligt utlänningslagen med förbud mot tillbakasändning och ändringssökande samt möjlighet till sökande av ändring hos Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna eller överklagande hos FN:s kommitté mot tortyr säkerställer att Finland under inga omständigheter bryter mot FN:s konvention mot tortyr och återsänder en asylsökande till sitt hemland eller något annat land där han eller hon riskerar att utsättas för tortyr på nytt. Helsingfors den 5 mars Inrikesminister Päivi Räsänen