Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2013 vp Syyrian pakolaisten auttaminen Eduskunnan puhemiehelle Syyriassa on meneillään toisen maailmansodan jälkeen hirvittävin humanitäärinen katastrofi. Syyrian jo kolme vuotta kestänyt sisällissota on johtanut valtaviin pakolaisvirtoihin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi syyskuussa, että syyrialaisia pakolaisia on nyt jo yli 2 miljoonaa. UNHCR arvioi kuluvan vuoden elokuussa, että jo miljoona syyrialaista lasta on joutunut lähtemään kotimaastaan pakolaisiksi ja yli 2 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan Syyrian rajojen sisäpuolella. Tilanne on vain pahenemaan päin. Suurin osa pakolaisista suuntaa naapurivaltioihin, mutta moni on lähtenyt hakemaan turvapaikkaa myös kauempaa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset ja naiset, odottavat turvapaikkapäätöksiä lähialueiden pakolaisleireillä. Rikollisjärjestöt salakuljettavat puolestaan niitä pakolaisia, joilla on varaa maksaa. Muun muassa viime perjantaina Venäjän rajaviranomaiset ilmoittivat, että syyrialaispakolaiset pyrkivät nyt joukolla Venäjän kautta Suomeen ja Viroon ja kahden viime kuukauden ajan he ovat estäneet noin 45 Syyrian kansalaisen laitonta rajanylitystä. Suomi on antanut humanitäärista apua Syyrian pakolaisten auttamiseksi paikan päällä noin 12 miljoonaa euroa vuodesta 2011 lähtien. Pakolaisten auttaminen paikan päällä on ehdottoman tärkeää. Sen lisäksi Suomen tulee pystyä vastaamaan alati kasvavaan pakolaisongelmaan. Suomi on aiemmin tarjonnut hätätapauspaikkoja käytettäväksi, koska vuoden 2013 pakolaiskiintiö on jo täytetty. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että hätätapauskiintiö käytettäisiin sille aiemmin varattuun tarkoitukseen. Lisäksi hätätapauskiintiö on tällä hetkellä käytännössä täynnä. Tämä ei siis ole nyt ratkaisu asiaan. UNHCR on myös kesäkuussa vedonnut valtioihin, jotta ne harkitsisivat syyrialaisten pakolaisten ottamista humanitäärisena maahanmuuttona. Tähän mennessä Saksa on ainoa valtio, joka on tähän ryhtynyt. Myös Ruotsi ja Itävalta ovat olleet aktiivisia pakolaisten vastaanottamisessa. Ulkomaalaislain 93 :ssä sanotaan, että valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitäärisellä perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Yksi vaihtoehto on varata vuoden 2014 pakolaiskiintiöstä osa syyrialaisille pakolaisille ja perheen yhdistämisille, mutta koska pakolaisten määrä on niin suuri ja avun tarve akuutti, tulisi pakolaiskiintiön päälle tehdä oma kiintiö pelkästään syyrialaisille. Avun tarve ei ole vähentynyt muualla maailmassa, eikä ole oikein, että Suomi vie mahdollisuuden turvapaikkaan muilta apua tarvitsevilta. Kiintiön hyvänä puolena on se, että tulijat vastaanotetaan asianmukaisesti. Hankaluutena puolestaan on se, että kuntapaikkoja on vaikea saada ilman kustannuksia kattavaa lisärahoitusta. Toinen vaihtoehto olisi ottaa käyttöön humanitäärinen maahanmuutto. Helsingin Sanomat uutisoi ( ), että Ruotsin maahanmuuttovirasto on päättänyt myöntää kaikille suojelua tarvitseville syyrialaispakolaisille pysyvän oleskeluluvan. Ruotsi on si- Versio 2.0

2 ten ensimmäinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka antaa heti pysyvän oleskeluluvan syyrialaispakolaisille. Päätös sisältää sen, että kaikki tällä hetkellä Ruotsissa olevat noin syyrialaista, joilla on väliaikainen oleskelulupa, saavat pysyvän oleskeluluvan ja oikeuden tuoda perheensä Ruotsiin. Saksa on puolestaan ilmoittanut ottavansa tänä vuonna vastaan syyrialaista pakolaista tilapäiseen suojeluun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy Syyrian pakolaisten auttamiseksi, aikooko Suomi ottaa ulkomaalaislain 93 :n nojalla nopeutetussa ajassa syyrialaisia pakolaisia, aikooko Suomi ottaa käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten, ja mikäli näin on, otetaanko lisäkiintiö käyttöön jo tänä vuonna ja onko Suomi tietoinen siitä, mihin Venäjän rajalla kiinni otetut laittomat rajanylittäjät ovat joutuneet? Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013 Jani Toivola /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 796/2013 vp Jani Toivola /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jani Toivolan /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 796/2013 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy Syyrian pakolaisten auttamiseksi, aikooko Suomi ottaa ulkomaalaislain 93 :n nojalla nopeutetussa ajassa syyrialaisia pakolaisia, aikooko Suomi ottaa käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten, ja mikäli näin on, otetaanko lisäkiintiö käyttöön jo tänä vuonna ja onko Suomi tietoinen siitä, mihin Venäjän rajalla kiinni otetut laittomat rajanylittäjät ovat joutuneet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen. Hallitus päätti perjantaina kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä. Lisäksi tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Syyrialaispakolaiset otetaan normaalin kiintiömenettelyn mukaisesti yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Tällöin he myös asettuvat Suomeen saavuttuaan kunnan asukkaiksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Syyrian mittavan pakolaiskriisin vuoksi UNHCR on vedonnut valtioihin useaan otteeseen avun tarjoamiseksi pakolaiskriisissä humanitaarisen avun lisäksi. Vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä päätetään valtion talousarviossa eduskunnan päätöksellä. Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle Vuosille henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa. Asiaa valmisteltaessa esillä oli myös toisena vaihtoehtona ulkomaalaislain 93 :n soveltaminen (muu humanitaarinen maahanmuutto), joka perustuu valtioneuvoston päätöksentekoon ottaa erikseen sovittu ryhmä pakolaisia tilapäiseksi ajaksi Suomeen. Kiintiöpakolaisten lisäksi voi ilmetä tarvetta ottaa ulkomailta erinäisiä ryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kyseessä voi olla Suomen osallistuminen johonkin kansainväliseen hankkeeseen tai taustalla voivat vaikuttaa kotimaiset poliittiset tarpeet. Valtioneuvosto tekisi tällöin yleisistunnossa poliittisen päätöksen, joka olisi luonteeltaan hallinnollistyyppinen päätös. SM, UM ja TEM valmistelisivat yhteistyössä ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi, ja Maahanmuuttovirasto myöntäisi tämän jälkeen UlkL 112 :n nojalla tilapäiset oleskeluluvat enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Lainkohtaa ei ole käytännössä viime vuosina sovellettu. Menettelyn käyttöön otto edellyttäisi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä poikkeavan järjestelmän luomista humanitaarisin perustein otettujen henkilöiden nopeaksi sijoittamiseksi Suomeen. Koska tällä menettelyllä Suomeen saapuville henkilöille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, heillä ei oleskeluluvan perusteella olisi oikeutta kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan oleskelun alkuvaiheessa. Soveltamisessa ei pystyttäisi nopealla aikataululla turvaamaan pakolaisen kunta- 3

4 Ministerin vastaus paikkaa eikä siten myöskään palvelujärjestelmän piiriin pääsyä, ja käytännössä joudutaan hankaliin yhteensovittamistilanteisiin vastaanottojärjestelmän ja kunnallisen palvelujärjestelmän välillä. Suomen ja Venäjän rajalla kiinni otetut luvattomat rajanylittäjät toimitetaan vastaanottokeskukseen, mikäli heidät otetaan kiinni Suomen puolella ja he ovat hakeneet turvapaikkaa. Venäjän puolella kiinni otettujen henkilöiden kohtelu perustuu Venäjän lainsäädäntöön ja Venäjän viranomaisten toimivaltaan. Kohteluun vaikuttaa se, mihin rikkomuksiin henkilön katsotaan syyllistyneen, esimerkiksi oleskeleeko hän Venäjällä laillisesti vai laittomasti. Suomen ja Venäjän rajaviranomaiset vaihtavat säännöllisesti tietoa rajatilanteesta lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mahdollistamissa rajoissa. Mikäli kiinni otetut henkilöt eivät ole ylittäneet valtakunnan rajaa, niin tietojenvaihdossa keskitytään rajaturvallisuutta koskeviin seikkoihin. Kansallisen lainsäädännön mukaan toteutettavien jatkotoimenpiteiden seuranta ei kuulu Suomen ja Venäjän rajaturvallisuusyhteistyön piiriin. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 4

5 Ministerns svar KK 796/2013 vp Jani Toivola /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 796/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jani Toivola /gröna: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att hjälpa de syriska flyktingarna, har Finland för avsikt att med stöd av 93 i utlänningslagen ta emot syriska flyktingar genom påskyndat förfarande, kommer Finland att ta i bruk en tilläggskvot för syriska flyktingar, och om så är fallet, kommer tilläggskvoten att tas i bruk redan i år och är Finland medveten om var de personer som olagligt försökt passera gränsen från Ryssland har hamnat? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finland vill som en del av det internationella samfundet vara med om att underlätta den humanitära krisen i Syrien. Regeringen beslutade fredagen den 20 september 2013 att öka flyktingkvoten för 2014 med 300 personer. Av den sedvanliga kvoten på 750 personer ska dessutom 200 platser anvisas till syriska flyktingar. De syriska flyktingarna tas emot i enlighet med det normala kvotförfarandet i samarbete med FN:s flyktingorganisation UNHCR. När flyktingarna har anlänt till Finland blir de på så sätt också invånare i en kommun och får genast rätt till kommunal basservice och särskilda tjänster som stöder integrationen. På grund av Syriens omfattande flyktingkris har UNHCR flera gånger vädjat till staterna att de utöver den humanitära hjälpen ska erbjuda annan hjälp i flyktingkrisen. Beslut om den årliga flyktingkvoten fattas i anslutning till statsbudgeten genom riksdagens beslut. De kostnader som tilläggskvoten medför beaktas i den kompletterande budgetpropositionen för Behovet av tilläggsanslag är sammanlagt ca 1,5 miljoner euro år De tilläggskostnader som 300 personer medför är ca 2,8 miljoner euro. I samband med beredningen av frågan övervägde man som ett alternativ att tillämpa 93 i utlänningslagen (annan humanitär invandring), som baserar sig på statsrådets beslutsfattande att för viss tid ta en särskilt överenskommen grupp flyktingar till Finland. Utöver antalet kvotflyktingar kan det uppkomma ett behov att i mycket varierande situationer ta emot särskilda grupper eller enskilda personer från utlandet. Det kan vara fråga om att Finland deltar i ett internationellt projekt eller så kan inhemska politiska behov ligga bakom beslutet. I sådana fall fattar statsrådet vid sitt allmänna sammanträde ett politiskt beslut som har karaktären av ett administrativt beslut. Då ska inrikesministeriet, utrikesministeriet och arbets- och näringsministeriet tillsammans bereda ett förslag till statsrådets beslut och Migrationsverket efter det med stöd av 112 i utlänningslagen bevilja tillfälliga uppehållstillstånd för högst ett år i sänder. Under de senaste åren har paragrafen inte tillämpats i praktiken. För att ta i bruk detta förfarande krävs det att det skapas ett system som avviker från den gällande lagstiftningen och gällande praxis för att snabbt placera personer som tas på humanitära grunder i Finland. Eftersom personer som kommer till Finland genom detta förfarande beviljas tillfälligt uppehållstillstånd, skulle de med stöd av sitt uppehållstillstånd inte ha rätt till hemkommun en- 5

6 Ministerns svar ligt lagen om hemkommun i början av sin vistelse. Vid tillämpningen vore det inte möjligt att inom en snäv tidtabell säkerställa flyktingarna en kommunplats och sålunda inte heller att de omfattas av servicesystemet, varvid det i praktiken kan uppstå besvärliga situationer när det gäller samordningen av mottagningssystemet och det kommunala servicesystemet. De personer som olovligt passerat gränsen mellan Finland och Ryssland tas till en förläggning om de har gripits på den finska sidan och de har ansökt om asyl. Behandlingen av personer som gripits på den ryska sidan baserar sig på den ryska lagstiftningen och faller under de ryska myndigheternas behörighet. Behandlingen beror på vilka överträdelser personerna anses ha gjort sig skyldiga till, t.ex. om de vistas i Ryssland lagligt eller olagligt. Gränsmyndigheterna i Finland och Ryssland utbyter regelbundet uppgifter om situationen vid gränsen i den mån lagstiftningen och internationella avtal tillåter det. Om de personer som gripits inte har passerat riksgränsen koncentrerar man sig i informationsutbytet på de aspekter som gäller gränssäkerheten. Enligt den nationella lagstiftningen omfattar gränssäkerhetssamarbetet mellan Finland och Ryssland inte en uppföljning av de fortsatta åtgärder som vidtas. Helsingfors den 9 oktober 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 6