Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 11 tontit 13, Toripuistikko ja Korkalonkatu

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 11 tontit 13, Toripuistikko ja Korkalonkatu Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2016

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 1. kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 Toripuistikko ja Korkalonkatu laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p tekninen lautakunta , 68 vireilletulosta ilm. päivämäärä luonnosvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 96 kaupunginhallitus , 353 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustassa Toripuistikon ja Korkalonkadun kulmauksessa. Suunnittelualue käsittää korttelin 11 tontin 13. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 Toripuistikko ja Korkalonkatu. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä esittää, että tontin käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3) kerrosluku määräytyy rakennusalakohtaisesti joko ¾k V, a II+III tai VI. Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään k-m² (9 000 k-m² k-m²= k-m²).

3 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 15

4 4 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavanmuutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset

5 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (68 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 1. kaupunginosan korttelin 11 tontilla 13. Asemakaavan ja tonttijaon muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja lähinaapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaava ja asemakaavan muutos asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tontin käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K- 3). Alueelle voidaan myös sijoittaa julkisia lähipalveluja, asuntoja sekä palveluasumista. Rakennusoikeutta lisätään k-m². Valtakadunpuoleisen siiven kerroslukua nostetaan kerroksella. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös enintään 6 MW kokoinen lämmönjakokeskus. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan, hyväksymispäätöksen saatua lainvoiman (MRA 93). Asemakaavan toteuttamista varten on haettava rakennuslupa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

6 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella toimii Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitos. Oppilaitosrakennuksessa toimii myös Rovaniemen Energia Oy:n lämpölaitos. Koulutuskuntayhtymän opiskelijapaikat vähenevät 350 opiskelijalla vuoden 2016 loppuun mennessä, joten koulutuskuntayhtymä joutuu tarkastelemaan myös tila- ja kiinteistöratkaisuja Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Suunnittelualueen piha-alueet ovat lähes kokonaan asfalttipintaisia. Muutosalueella on pieniä nurmialueita ja pensasistutuksia. Kaavamuutosalueelta ei asemakaavan muutostyön yhteydessä ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Alue sijoittuu kokonaan rakennettuun ympäristöön, eikä siellä ole erityisiä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualueella sijaitsee 1988 valmistunut punatiilin verhoiltu oppilaitosrakennus. Rakennuksen kerrosluku vaihtelee välillä II-V, johon on 2000-luvulla rakennettu kiinni viereisen tontin 6-kerroksinen Santa Claus hotelli. Korkalonkadun vastapuolella oleva tontti on rakentamaton ja sorapintainen. Toripuistikon vastapuolella on viisikerroksisia lamellikerrostaloja. Rakennukset on rakennettu vuosina -61, -64, -67 ja -77. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella sijaitsee koulutuskuntayhtymän oppilaitosrakennus. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan Toripuistikon oppilaitoksesta on suunniteltu luovuttavan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla lukuisten julkisten ja kaupallisten palvelujen läheisyydessä. Virkistys Kaava-alueen lähellä sijaitsee Vanhantorin liikunta- ja leikkipaikka. Kemijoki ranta-alueineen tarjoaa asukkaille monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Lähialueen tie ja katuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alue liittyy Korkalonkadun ja Jaakonkadun kautta Toripuistikkoon.

7 7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Vieressä on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevedet alueelta voidaan johtaa kaupungin hulevesiverkoston kautta Kemijokeen. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesijohdot sinisellä, viemäri punaisella ja energiahuollon johdot turkoosilla Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymän omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan , kaava on lainvoimainen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toimin- Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015.

8 8 nallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Alue sijaitsee yleiskaavassa sekä tiiviillä että kaupunkikuvallisesti tärkeällä alueella. Asemakaava Alue on kaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jossa rakennukseen saadaan sijoittaa enintään 6 MW kokoinen lämmönjakokeskus. Energiantuotantotoiminta tarvitsee YSL:n 28 :n mukaisen ympäristöluvan (YO-1). Rakennusoikeutta kaavassa on k-m² ja kerrosluku on viisi (V). Tontille on lisäksi osoitettu kaksikerroksinen pysäköintitila, jonka keskiosan päälle voidaan rakentaa kolme pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosta. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä.

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan Toripuistikon oppilaitoksesta on suunniteltu luovuttavan vuoden 2017 loppuun mennessä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä esittää, että tontin käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liikerakennusten korttelialueeksi (KL) kerrosluvulla viisi (V). Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään k-m² (9 500 k-m² k-m²= k-m²). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on (68 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 1. kaupunginosan korttelin 11 tontilla Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Lautakunnat: (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut: Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) Vireille tulo Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään

10 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lapin ELY-keskukseen. Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnallisten aluidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15.

11 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaupungin kaavalle asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Asemakaavaan mahdollisesti liitettävillä rakentamistapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta VE 0 käyttötarkoitus YO-1 max. kerrosluku V rakennusoikeus k-m² paikoitus kahdessa tasossa VE 1 käyttötarkoitus K max. kerrosluku rakennusalakohtaisesti joko II, ¾ V, a II+III tai VI rakennusoikeus k-m² paikoitus kahdessa tasossa VE 2 käyttötarkoitus K max. kerrosluku rakennusalakohtaisesti joko ¾ V, a II+IV tai VI rakennusoikeus k-m² paikoitus kahdessa tasossa

12 12 Lisäkerrokset ja -rakennusoikeus on alla olevissa havainnekuvissa esitetty vaalean oranssilla sävyllä. VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 0. Asemakaavaa ei laadita 1. Asemakaavaa muutetaan hakijan esittämällä tavalla 2. Asemakaavaa muutetaan hakijan esittämien periaatteiden mukaisella vaihtoehtoisella ratkaisulla Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan viranomaisten ja asiantuntijoiden lau-

13 13 suntojen, suunnitelmien ja selvitysten perusteella Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta on tontille osoitettu k- m²:ä. Rakennusoikeus kasvaa 1. vaihtoehdossa k-m²:ä ja 2. vaihtoehdossa k-m²:ä. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei toteutuessaan ole oleellisia vaikutuksia kuntatalouteen, maakäyttösopimus uudistetaan kaavan mukaiseksi. Suunnittelualueella on kunnallistekniikka ja muu infra valmiina Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Molemmat vaihtoehdot (1 ja 2) tuovat muutoksen voimassa olevaan tilanteeseen (VE 0). Käyttötarkoitus muuttuu molemmissa vaihtoehdoissa opetustoimintaa palvelevasta korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta lisätään molemmissa vaihtoehdoissa, 1. vaihtoehdossa k-m² ja 2. vaihtoehdossa k-m². Molemmat muutosvaihtoehdot sallivat kaksi lisäkerrosta Toripuistikon varren rakennuksen osaan. Vaihtoehdossa 2 sallitaan myös yksi lisäkerros Santa Claus hotellin puoleiseen siipeen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valitaan muutosvaihtoehto 1. Vaihtoehto 1 täyttää parhaiten kaavamuutokselle asetetut tavoitteet. Kaavaan osoitettu lisärakentaminen mahdollistaa nykyisen rakennuksen sovittamisen sekä olemassa olevaan rakennuskantaan että tulevaan vastapäiseen 10-korttelin rakentamiseen. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavamuutokseen liittyen ei ole jätetty mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu korttelin 11 tontista 3. Ajoneuvoliikenne liittyy kaavamuutosalueelle Korkalonkadun ja Jaakonkadunkautta Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,4911 ha. Rakennusoikeutta alueella on k-m²

14 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus kasvaa tontilla k-m². Lisärakennusoikeus voidaan toteuttaa Toripuistikon suuntaiseen rakennuksen osaan. Tontilla olevaa rakennusta ei ole suojeltu, joten tontti on myös mahdollista rakentaa uudelleen. Lisärakentaminen mahdollistaa rakennuksen sovittamisen sekä olemassa olevaan rakennuskantaan että tulevaan vastapäiseen 10-korttelin rakentamiseen Kaavan suhde yleiskaavaan Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Alue sijaitsee yleiskaavassa sekä tiiviillä että kaupunkikuvallisesti tärkeällä alueella. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta on perusteltua, sillä koulutuskuntayhtymä on kiinteistöstrategiassaan linjannut, että kiinteistöstä luovutaan. Kaavamerkintä sallii kuitenkin edelleen myös julkiset palvelut. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Asemakaavamuutoksella ei muodostus uutta nimistöä.

15 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava on toteutettavissa, kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija

16 LIITE 1

17

18 LIITE päivitetty asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 Seuraa suunnitteluhanketta:

19 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. MAANOMISTUS Suunnittelualue on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistuksessa. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaavaalueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustassa Toripuistikon ja Korkalonkadun kulmauksessa. Suunnittelualue käsittää korttelin 11 tontin 13. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Rovaniemen koulutuskuntayhtymä esittää, että tontin käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liikerakennusten korttelialueeksi (KL) kerrosluvulla viisi (V). Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään k-m² (9 500 k-m² k-m²= k-m²). SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelualueella toimii Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitos. Oppilaitosrakennuksessa toimii myös Rovaniemen Energia Oy:n lämpölaitos. Kuva 3. Rovaniemen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartta. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan , kaava on lainvoimainen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Alue sijaitsee yleiskaavassa sekä tiiviillä että kaupunkikuvallisesti tärkeällä alueella.

20 3 VE 2: Asemakaavaa muutetaan toisella prosessin aikana esille tulleella vaihtoehdolla ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Asemakaavamuutoksen laatii Rovaniemen kaupungin kaavoitus. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Kuva 4. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaava Alue on kaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jossa rakennukseen saadaan sijoittaa enintään 6 MW kokoinen lämmönjakokeskus. Energiantuotantotoiminta tarvitsee YSL:n 28 :n mukaisen ympäristöluvan (YO- 1). Rakennusoikeutta kaavassa on k-m² ja kerrosluku on viisi (V). Tontille on lisäksi osoitettu kaksikerroksinen pysäköintitila, jonka keskiosan päälle voidaan rakentaa kolme pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosta. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut Napapiirin Energia ja Vesi Kuva 5. Voimassa oleva asemakaava TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne VE 1: Asemakaavamuutoksella tutkitaan hakijan tavoitteiden mukainen vaihtoehto SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 62 ja 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan teknisen lautakunnan ( 68) päätöksellä nähtäville , jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja - haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä

21 4 siihen asti kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville. KAAVOITUSPROSESSI Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Osviittaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä kuulutuksella Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä talvella ja asemakaavan muutosehdotus keväällä Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan syksyyn 2016 mennessä. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, Rovaniemi. Aloite kaavamuutokselle TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) päätös kaavoituksen käynnistämisestä VIREILLETULO OAS nähtävillä väh.14 vrk (mielipiteet) VALMISTELUVAIHE kaavaluonnos nähtävillä 14 vrk (mielipiteet) TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) esitys kaupunginhallitukselle KAUPUNGINHALLITUS (KH) kaavaluonnoksen hyväksyminen EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus julkisesti nähtäville 30 vrk (muistutus) KAUPUNGINHALLITUS (KH) esitys kaupunginvaltuustolle 4/2015 5/2015 kesä/2015 (arvio) talvi (arvio) talvi 2016 (arvio) talvi 2016 (arvio) kevät 2016 (arvio) kesä 2016 (arvio) KAUPUNGINVALTUUSTO (KV) kaavaehdotuksen hyväksyminen syksy 2016 (arvio) TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS Hallituskatu 7, Rovaniemen kaupunki MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois Suomen hallinto-oikeus 30 vrk YHTEYSHENKILÖT kaavasuunnittelija Nicholas Coull p , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi p , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

22 LIITE 3 p le V p a IV IV IV V ma IV VI V V sr le V u 1/2 sr-4 p p IV II a II a II+III ma-ajo a II u-5 VII II m u map-18 ma u-2 pp/h VI ma map VI p p map sr-4 1/4k IV u1/2

23 p LIITE 4 le V p a IV IV IV V ma IV VI V sr le p m 1/2 k IV u 1/2 sr-4 p IV II ma-ajo u-5 VII II u map-18 ma u-2 pp/h VI ma map VI p p map sr-4 1/4k IV u1/2

24 LIITE 5 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA MYÖS JULKISIA LÄHIPALVELUJA, ASUNTOJA SEKÄ PALVELUASUMISTA. RAKENNUKSEEN SAADAAN SIJOITTAA ENINTÄÄN 6 MW KOKOINEN LÄMÖÖNJAKOKESKUS. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. TORIPUISTIKKO KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. RAKENNUKSEN JULKISIVUPINNAN JA VESIKATON LEIKKAUSKOHDAN YLIN KORKEUSASEMA MERENPINNASTA. RAKENNUSALA. AUTON SÄILYTYSPAIKAN RAKENNUSALA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAON TULEE OLLA ERILLINEN. TONTILLA TULEE OLLA AUTOPAIKKOJA VÄHINTÄÄN SEURAAVASTI: ASUNNOT VÄHINTÄÄN 1 AP/100 M2 KERROSALAA JA ENINTÄÄN 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TOIMISTOT, LIIKEHUONEISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/50 M2 KERROSALAA. HOTELLIT JA RAVINTOLAT SEKÄ MUUT MAJOITUS JA RAVITSEMUSLIIKKEET 1 AP/150 M2 KERROSALAA. VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMILTÄ PINNOILTA TULEVIA HULEVESIÄ TULEE VIIVYTTÄÄ ALUEELLA ISTUTETTAVILLA ALUEEN OSILLA, VIIVYTYSPAINANTEILLA, ALTAILLA, KAIVOILLA TAI SÄILIÖILLÄ. ALUEITA SUUNNITELTAESSA TULEE KOVIEN PINTOJEN MÄÄRÄ PITÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENENÄ. HULEVEDET TULEE JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN.