Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, Keskusta kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, Keskusta kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2019

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p tekninen lautakunta , 82 vireilletulosta ilm. päivämäärä valmisteluvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskustassa 1. kaupunginosassa, osoitteessa Rovakatu 2. Suunnittelualue käsittää korttelin 34 tontin 15. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet.

3 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2. Teknisen toimialan johtoryhmä on kokouksessaan ( ) päättänyt ehdottaa tekniselle lautakunnalle tontin asemakaavamuutoksen käynnistämistä. Kaavamuutosprosessissa on tarkoitus tutkia tontin asemakaavan muuttamista vastaamaan viereisten tonttien käyttötarkoitusta, mittakaava sekä rakennustapaa.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavamerkinnät ja määräykset... 18

5 5 5.5 Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutoskartta 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. Rakentamistapaohjeet

6 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (82 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 1. kaupunginosan korttelin 34 tontilla 15. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä naapureille Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten korttelialue (Y), rakennusoikeudella 4350 k-m² ja kerrosluvulla IV, muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-10), jonka rakennusoikeus on 3000 k-m² ja kerrosluku on viisi (V), kellarikerroksessa saa käyttää puolet suurimman kerroksen alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

7 7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rovakatu 2:ssa sijaitsee vuonna 1963 valmistunut Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalona toiminut rakennus. Rakennus on toiminut kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen Rovaniemen kaupungin toimistorakennuksena. Rakennuksessa on toiminut mm. perhe- ja sosiaalipalveluiden toimistotiloja. Toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksen kuntoluokka (68 %) on alle suosituksen (75 %) ja rakennuksella on korjausvelkaa noin Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde kuuluu 1. kaupunginosaan, Keskusta. Keskustatoimintojen tilastoalueella oli asukkaita vuoden 2015 lopussa noin Etäsyyttä ydinkeskustaan tulee muutosalueelta vain noin 500 metriä Luonnonympäristö Maisemakuva Maisemakuvaltaan suunnittelualueen ympäristö on rakennettua, keskustalle tyypillistä asuin-, liike- ja toimistorakennusaluetta. Muutosaluetta ympäröivät tontit ovat rakennettuja, joissa puustoa ja istutuksia on niukasti Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualuetta ympäröivät rakennukset ovat pääosin 4-6 kerroksisia pis-

8 8 temäisiä asuin-/liikerakennuksia, lukuun ottamatta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus sekä kaavamuutosalueen viereisellä tontilla sijaitsevaa vanhaa Ounaskosken yläasteen koulukiinteistöä ja opettajien asuinrakennusta. Kortteliin 33 on vaiheittain rakentumassa yhtenäinen koko korttelin kattava asuinkerrostaloalue. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa selvityksessä kaupunkikuvaa on analysoitu jakamalla keskusta-alue vyöhykkeisiin. Suunnittelualue sijaitsee sinisellä kaupunkikuvavyöhykkeellä. Sinistä vyöhykettä kuvaillaan selvityksessä mm. seuraavasti: Sininen rajaus osoittaa alueet, joissa kaupunkikuva on ehyt ja muotoutunut pitkän ajan kuluessa melko valmiiksi ja pysyväksikin. Ote kaupunkikuva-analyysistä Piirteitä Rovaniemen kaupunkikuvasta, Sito Oy 2010 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla monipuolisten palveluiden läheisyydessä. Kaupungin ydinkeskustaan on vain muutaman sadan metrin matka Rovakatua pohjoiseen. Kaupungin hallinnollinen ja kulttuurinen keskus sijaitsee vastapuolella Hallituskatua. Rovakadun varren rakennusten katutasossa toimii useita eri yrityksiä. Virkistys Kaavamuutosalueeseen ei liity virkistysalueita. Suunnittelualueen lähellä virtaava Kemijoki ja sen ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Rovakadun liikenne on keskustan pääkadulle tyypillistä vilkasta heiluriliikennettä. Läheisen Ruokasenkadun kautta kulkevat lukuisat paikallisliikenteen linjat eri kaupun-

9 9 ginosiin. Rovakadun saneerauksen myötä kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat keskustan alueella parantuneet. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistokohteita. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Ounaskosken koulurakennukset on niin ikään merkitty museoviraston vuonna 2009 laatimaan Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventointiin osana arkkitehti Ferdinand Salokankaan tuotantoa. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alla on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesijohdot sinisellä, viemäri punaisella ja energiahuollonjohdot turkoosilla. Ennen rakennustöihin ryhtymistä johtolinjojen tarkka sijainti pyydetään verkon omistajilta.

10 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Oikealla on ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty Alue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Kerrosluku tontilla on neljä (IV) ja rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m² (e=2.67). Tontin pinta-ala on 1631 m². Rakennusoikeudesta on käytetty 2210 k-m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 )

11 11 uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyisiä olosuhteita. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rovakatu 2:ssa sijaitsevan vanhan Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalon pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksessa on toiminut mm. perhe- ja sosiaalipalveluiden toimistotiloja. Toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 34 tontin 15 käyttötarkoituksen muuttamista asuin- ja liikerakentamiselle sopivaksi noudattaen korttelin 34 voimassa olevan kaavan mukaista mittakaavaa ja rakennustapaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä ( 82) 1. kaupunginosan korttelissa 34 tontilla Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen aloitteen tekijä: Rovaniemen kaupunki Kaava-alue ja sen ympäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastapuoliset naapurit, Rovaniemen keskustan asukasyhdistys ry, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Muut: Napapiirin Energia ja Vesi, alueella toimivat teleoperaattorit, Rovaniemen verkko

12 4.3.2 Vireille tulo 12 Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Kaavaasiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla palvelupiste Osviitassa, Rinteenkulmassa. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kaupungin ilmoitustaululle palvelupiste Osviitassa Rinteenkulmassa. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä naapureille. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa nähtävillä pidon jälkeen. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksella ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia (MRL 13 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

13 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kaavamuutostontilla sijaitsevan toimitilarakennuksen toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksen kuntoluokka (68%) on alle suosituksen (75%) ja rakennuksella on korjausvelkaa noin Teknisen toimialan johtoryhmä on kokouksessaan ( ) päättänyt ehdottaa tekniselle lautakunnalle tontin asemakaavamuutoksen käynnistämistä. Kaavamuutosprosessissa tutkitaan tontin asemakaavan muuttamista vastaamaan viereisten tonttien käyttötarkoitusta, mittakaava sekä rakennustapaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennuksen on sopeuduttava

14 14 hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Asemakaavaan liitettävillä rakentamistapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 käyttötarkoitus Y Yleisten rakennusten korttelialue kerrosluku IV rakennusoikeus k-m² (e=2.67) maanalainen pysäköinti VE1 käyttötarkoitus AL-10 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa tiloja yksityisille ja julkisille palveluille sekä kokoontumistiloja. kerrosluku ½k V rakennusoikeus k-m² (e=1.84) pysäköinti maan alla

15 15 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä suurin sallittu kerrosluku neljä (IV) muuttuu ehdottomasti noudatettavaksi kerrosluvuksi viisi (V), jossa saa kellarin tasolla rakentaa puolet (½k) suurimman kerroksen alasta kerrosalaan luettavaksi rakennusoikeudeksi. Asemakaavaan merkitty rakennusoikeuden määrä pienenee k-m²:llä. Vaikutukset talouteen Kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Insinööritoimisto H. Kylmäsen päivätyn raportin mukaan rakennuksen korjaaminen kuntoluokituksen mukaiseen tasoon 72.3 % kustantaisi Rakennukselle ei ole kaupungin omassa palvelutuotannossa enää käyttöä, joten rakennukseen investoimisen sijaan rakennusoikeus voidaan kaavamuutoksen myötä vuokrata tai myydä eteenpäin osana korttelin 33 Kiela kokonaisuutta Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavamuutosalueen tontti liittyy kortteleiden 33 ja 34 Kielakokonaisuutena tunnettuun alueeseen. Korttelin 34 toteutuessa suunnitelman mukaisesti, tulee sillä olemaan merkittävä vaikutus alueen kaupunkikuvaan. Viereisen kuvan ylälaidassa näkyy uudistunutta korttelia 33 yhdistettynä Ounaskosken koulun ja Rovakatu 2 alueelle suunniteltuun rakentamiseen. Tontin tehokkuus laskee kerrosalamuutoksen myötä 1350 k-m²:iä. Voimassa olevan asemakaavan tehokkuus on e=2.67 ja asemakaavamuutoksessa e=1.84. Kerrosluku nousee yhdellä kerroksella (IV à V ) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valittiin luonnosvaihtoehto 1, joka parhaiten, sijainti ja ympärillä oleva rakennuskanta huomioon ottaen, toteuttaa asemakaavalle asetetut tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuuden.

16 16 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavamuutokseen liittyen on saapunut kaksi mielipidettä, toinen vireilletulon kuuluttamisen jälkeen ja toinen valmisteluvaiheen kuulemisen aikana. Saapunut palaute ja siihen liittyvä vastine on esitetty vuorovaikutuslomakkeela. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu keskustan korttelin 34 AL-tontista Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 0,1631 ha. Rakennusoikeutta tontilla on 3000 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e= Palvelut Kaavamuutosmerkintä AL-10 (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) sallii palvelut kaava-alueella. Rakennuksen 1. kerroksen kadunpuoleiselle sivulle on sijoitettava liike- ja/tai toimistotiloja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuksen on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Tarpeen vaatiessa kaupunkikuvatyöryhmä arvioi rakennuslupia kaupunkikuvan kannalta merkittävissä hankkeissa ja antaa niistä lausunnon ympäristölautakunnalle. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos kokonaisuutena muun korttelinosan kanssa tiivistää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta, vaikka kaavamuutosalueella rakennusoikeus laskee 1350 k-m²:llä (4350 à 3000 k-m²). Kerrosluku muuttuu suurimmasta sallitusta kerrosluvusta neljä ehdottomasti noudatettavaan kerroslukuun viisi, jossa kellarin tasolla saa käyttää rakennusalaan laskettavaksi tilaksi puolet suurimman kerroksen alasta. Paikoituksen sijoittaminen maanalle mahdollistaa, että piha-alueella jää riittävästi tilaa leikkiin ja oleskeluun.

17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohta 2: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa on huomioitu myös hulevedet Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaratkaisun rakennustehokkuus ei ylitä keskustan osayleiskaavassa tutkitusta rakentamisesta. Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaavan toteutumista on havainnoitu yleiskaavan mukaisesti 3D-kuvilla ja malleilla.

18 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö 18 Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto eikä muiden alueiden nimiä 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. Rovaniemellä Nicholas Coull kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö