Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet.

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet Suosiola KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2017

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet Suosiola Laatijan nimi: Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Janne Anttila Yhteystiedot: Hallituskatu 7, PL Rovaniemi puh / , vaihde Tekninen lautakunta: , 68 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat nähtävillä:

3 R A Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 9. kaupunginosassa, Suosiolan voimalaitoksen alueella ja ympäristössä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tontien , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueiden asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Suosiolan voimalaitoksen aluetta.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo kaavaa liittyvistä asiakirjoista ja lähdeaineistosta TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet taviotteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaikutus ympäristöön... 13

5 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Napapiirin Energia ja Vesi hakee asemakaavan muuttamista Suosiolan voimalaitosalueen laajentamiseksi, siten että mm. tontit ja sekä Lampelankadun pääty liitettäisiin voimalaitosalueeseen. Tarkoituksena on hyödyntää lisäalueita energiantuotantoon liittyvässä toiminnassa ja tulevissa investoinneissa. Tekninen lautakunta päätti (68 ) saattaa vireille ko. asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin Lapin Kansassa sekä kirjeillä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen vireille tulo pidettiin yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Asemakaava-asiaan on voinut tutustua myös kaupungin internet sivuilla, Kaavatorilla alkaen. Mielipiteitä ei ole jätetty. Asemakaava-aluetta on päädytty laajentamaan viereisille teollisuusraide (LRT)-, katu (kevyenliikenteen osuus)- ja virkistysalueille (PI) sekä tonteille ja 3. Laajennuksen tarkoituksena on varmistaa voimalaitosalueen tilantarve ja parantaa laitosalueen sisäistä liikennejärjestelyä. Em. LRT-, PI- ja katualueet eivät ole asemakaavan mukaisessa käytössä. 2.2 Asemakaava Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (EN). Tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku III ja tehokkuus e=0.30. Tontti on teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL), jolla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on 7079 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.30. Myös suunnittelualueeseen sisältyvällä Lampelankadun osalla on voimassa em. asemakaava. Tontti on TL -aluetta, tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Tontit ja 3 ovat yhdistettyä pienteollisuus- ja varastorakennusten ja laitosten korttelialuetta (TPV), jossa on voimassa hyväksytty asemakaava. Myös teollisuusraide- (LRT) ja puistoalueella (PI) sekä kevyenliikenteen osuudella on voimassa em. asemakaava. Tontin 2 pinta-ala on 3680 m 2 ja tontin m 2. Tonteilla kerrosluku on II ja tehokkuus e=0.40. Virkistysalueen (V) osalla on voimassa hyväksytty asemakaava.

6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 Tontilla sijaitsee Suosiolan lämpövoimalaitos. Tonteilla , ja on kolme varasto-/hallityyppistä rakennusta. Tontilla on varasto-/hallityyppinen rakennus. Näillä tonteilla rakennusoikeutta on käyttämättä alle puolet sallitusta rakennusoikeudesta. Muutoin alue on rakentamaton.

7 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 9. kaupunginosan teollisuusalueella, Lampelankadun päädyn ympäristössä Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita eikä pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Alueella on massiivisia lämpövoimalaitosrakennelmia. Lähiympäristössä on pääasiassa yksi- ja kaksikerroksisia teollisuusrakennuksia ja niitä tukevia varastoja ja katoksia sekä ulkovarastointialueita. Maastonmuodoltaan alue on tasaista. Liikenne Suunnittelualueen liikenneväylinä ovat Lampelankatu ja Ahjotie. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Maanomistus Alue on suurimmaksi osaksi Napapiirin Veden ja Energian hallinnassa (kaupungin maanomistus) ja omistuksessa (tontti ). Yleiset alueet (mm. kadut, virkistysalueet ja teollisuusraidealue) ovat kaupungin omistuksessa ja hallinnassa.

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alue on merkitty Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan teollisuus (T) ja taajamatoimintojen ja työpaikka-alueeksi (A-1). Yleiskaava Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2015, alue on merkitty energiahuollon (EN), palvelun- ja hallinnon alueeksi (P) ja virkistysalueeksi (V). Voimassa oleva yleiskaava ja aluerajaus

9 9 Alueidenkäytön strategia Rovaniemen alueiden käytön strategia esityksessä (päivitetty KV ) suunnittelualue on osoitettu kaupan ja teollisuuden alueeksi. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava ja aluerajaus Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (EN). Tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku III ja tehokkuus e=0.30. Tontti on teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL), jolla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on 7079 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.30. Myös suunnittelualueeseen sisältyvällä Lampelankadun osalla on voimassa em. asemakaava. Tontti on TL -aluetta, tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Yhdistetyn pienteollisuus- ja varastorakennusten ja laitosten (TPV) tonttien ja 3 pinta-alat ovat 3980 m 2 ja 1334 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Em. tonteilla sekä teollisuusraidealueella (LRT), istutettavalla puistolla (PI) ja kevyenliikenteen alueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Virkistysalueen (V) osalla on voimassa hyväksytty asemakaava. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennus-järjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi

10 10 Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa olosuhteita Suunnitelmat ja hankkeet Alue sisältyy vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole suojeltavia rakennuskohteita eikä voimassa rakennuskieltoja.

11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Napapiirin Energia ja Vesi hakee asemakaavan muuttamista Suosiolan voimalaitosalueen laajentamiseksi, siten että mm. tontit ja sekä Lampelankadun pääty liitettäisiin voimalaitosalueeseen. Tarkoituksena on hyödyntää lisäalueita energiantuotantoon liittyvässä toiminnassa ja tulevissa investoinneissa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta päätti (68 ) saattaa vireille Suosiolan voimalaitosalueen ja lähiympäristön asemakaavamuutoksen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa Vireille tulo Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja vuokralaisille sekä naapureille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavamuutoksen vireille tulo pidettiin yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Asemakaava-asiaan on voinut tutustua myös kaupungin internet sivuilla, Kaavatorilla alkaen. Mielipiteitä ei ole jätetty. Asemakaava-aluetta on päädytty laajentamaan viereisille teollisuusraide (LRT)-, katu (kevyenliikenteen osuus)- ja virkistysalueille (PI) sekä tonteille ja 3. Laajennuksen tarkoituksena on varmistaa voimalaitosalueen tilantarve ja parantaa laitosalueen sisäistä liikennejärjestelyä. Em. LRT-, PI- ja katualueet eivät ole asemakaavan mukaisessa käytössä Viranomaisyhteistyö Ilmoitus vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa tiedoksi Lapin ELY -keskukseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

12 12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid.,s.12) Kaavio oppaan sivulta 15. Asemakaavamuutoksella ei ole valtakunnallisia vaikutuksia (MRL 22 ). Maakuntakaava ja yleiskaava Alue on merkitty Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan teollisuus (T) ja taajamatoimintojen ja työpaikka-alueeksi (A-1). Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2015, alue on merkitty energiahuollon (EN), palvelun- ja hallinnon alueeksi (P) ja virkistysalueeksi (V). Asemakaavamuutos on maakunta- ja yleiskaavan mukainen. Asemakaava Asemakaavamuutoksessa laajennetaan olevaa EN korttelialuetta lisäalueeksi energiatuotantoon liittyvässä toiminnoissa.

13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 13 Asemakaavamuutoksen alkuperäisenä tavoitteena oli liittää nykyiseen EN kortteliin tontit , sekä osa Lampelankadun päätyä. Prosessissa on päädytty liittämään kortteliin myös vireiset LRT-, virkistys- kevyenliikenteen alueet sekä tontit ja Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0 : Alueen asemakaava säilyy entisellään. Vaihtoehto 1 : Laaditaan asemakaavan muutos, jossa energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeseen (EN) liitetään tontit , , ja3, teollisuusraidealuetta (LRT), virkistysalue (PI) ja kevyenliikenteen alue. Vaihtoehto 2 : Jokin muu prosessin aikana esille tuleva vaihtoehto. Valmisteluvaiheen jälkeen käsitellään palautteet ja laaditaan kaavaehdotus, muuttamalla tarvittaessa kaavaluonnosta Vaikutus ympäristöön Nykyisen tontin alueella olevaa rakennusta on tarkoitus käyttää varastokäytössä ja tontin piha-aluetta pysäköintiin. Tontin aluetta ja sinne sijoitettavia rakennuksia/rakennelmia on tarkoitus käyttää mm. kiinteän polttoaineen käsittelytilana, konehallina sekä kuljetuskaluston punnitusalueena. Tontit ja 3 ovat sekä niiden viereiset virkistysalue ja kevyenliikenteen osuus ovat voimalaitosalueen lisäaluevarauksina. Teollisuusraidealuetta on tarkoitus käyttää alueen liikenteelle. Kaavamuutoksen myötä mahdollistuu Suosiolan voimalaitosalueelta Hallitielle. Alueen rakennusoikeus ei merkittävästi nouse. Kaavamuutoksen myötä mahdollistuvat toimenpiteiden vaikutukset eivät ylitä Suosiolan voimalaitokselle myönnettyjä ympäristölupia. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi Kaavoituspäällikkö Janne Anttila Kaavasuunnittelija