Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 417/2009 vp Työllisyysmäärärahojen puutteen vaikutukset nuorten työttömien työllistämistoimenpiteissä Eduskunnan puhemiehelle Edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Nuorisotyöttömyys on jälleen kauttaaltaan kasvussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä lähentelee jo :ta. Tämä tarkoittaa yli :ta työtöntä nuorta enemmän kuin viime vuonna. Nuorten työttömyysongelma ei poistu automaattisesti sillä, että suuret ikäluokat alkavat pian jäädä eläkkeelle. Nuoret tarvitsevat tukea. Siksi meillä on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka alle 25-vuotiaille. Nyt yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan toteudu. Työvoimapalvelu on ihmistyötä. Vaikka työllisyystilanteemme vielä viime vuonna oli hyvä, työpaikkoja syntyi ja kuoli vauhdilla. Näin on käynyt työttömyyden rakenteen muuttumisen vuoksi, mikä on ollut kova haaste työ- ja elinkeinotoimistoille, jotka jo ennen talouden taantumaa olivat ylikuormitettuja. Taloudellisen taantuman oloissa työvoima- ja elinkeinotoimistot joutuvat entistä ahtaammalle joutuessaan kohtaamaan kasvavan työttömyyden. Monissa toimistoissa on jo luovuttu ajanvarauksista asiakkaille, mikä tarkoittaa, että työnhakusuunnitelmien tekemiseen ei löydy aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa saadaan varmasti hoidettua vain ns. alkupalvelut eli työnhaun uusiminen ja työttömyysturvan maksun käynnistäminen. Selvitysten mukaan nuoret pelkäävät nyt, etteivät he löydä työpaikkaa. Uhkana onkin, että nuoret passivoituvat. Heikentyneen talous- ja työllisyystilanteen takia hallitus on lisäbudjetissaan vuodelle 2009 lisännyt 22 miljoonaa euroa työvoimapolitiikan määrärahoja. Muutosturvan laajentamiseen lomautetuille arvioidaan kuluvan tästä summasta 7 miljoonaa euroa, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäämiseen 10 miljoonaa euroa ja starttirahan käytön lisäämiseen 5 miljoonaa euroa. Hallituksen tekemä 22 miljoonan euron lisäys työllisyyspoliittisiin määrärahoihin nostaa toimenpiteiden rahoituksen tänä vuonna vajaaseen 500 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa, että työllisyyspoliittisissa määrärahoissa on edelleen noin 50 miljoonan euron vaje verrattuna viime vuoteen, joka vielä oli hyvä vuosi työllisyyden kannalta. Raaseporin työvoimatoimiston tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut 100 % vuodessa. Inkoossa, Hangossa ja Raaseporissa oli maaliskuussa 2008 työttömiä alle 25- vuotiaita 106 ja vastaavasti maaliskuussa tänä vuonna 213. On positiivista, että työministeri on asettanut työryhmän pohtimaan nuorten miesten työelämään pääsyä. Työryhmämietinnöt eivät kuitenkaan riitä. Juuri ilmestyneen Sosiaalibarometri 2009:n mukaan työvoimatoimistot ruuhkautuvat, valtion tuottavuusohjelma leikkaa niiden henkilökuntaa rajusti ja uuden TEM:n koetaan palvelevan yrityksiä, ei ihmisiä. Tarvitaan asia- Versio 2.0

2 kaspalvelijoita työvoimahallintoon sekä rahoitusta työvoimapoliittiseen koulutukseen, työpajoihin ja tukityöllistämiseen. Tässä tilanteessa hallituksen tulisikin tehdä merkittävä lisäys työvoimapoliittisiin määrärahoihin niin, että tällaisia panostuksia voitaisiin tehdä. Nuoren tilanne voi heiketä entisestään, ja hän saattaa jäädä koulutuksen ja muiden työllistämistoimien tavoittamattomiin, jos hän ei saa työ- ja elinkeinotoimistosta juuri muuta palvelua kuin merkinnän työ- ja elinkeinotoimiston rekisteriin ja työttömyyskorvauksen. Jotta asiakkaiden työnhakua voidaan ohjata tehokkaasti, heille voidaan tehdä työpaikkaosoituksia ja työvoimatoimisto voi aidosti toimia välittäjänä avoinna olevien työpaikkojen ja työnhakijoiden välillä, tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistoihin lisää henkilöstöä. Työvoimatoimistojen henkilökunnasta on tällä hetkellä työttöminä satoja entisiä työntekijöitä, jotka ovat olleet mm. määräaikaisina ja työllistettyinä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Näitä henkilöitä voi kohtuullisen nopealla päivitysluonteisella perehdytyksellä työllistää työ- ja elinkeinotoimistoihin esimerkiksi 2 3 vuoden määräajaksi. Näin heillä olisi mahdollisuus myös olla työelämässä ja veronmaksajina taantumavaiheen yli. Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä tulisi myös laajentaa nykyisestä 25 ikävuodesta 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla. Liian moni myös syrjäytyy peruskoulun jälkeen, joten selvittämisen arvoinen asia olisi myös oppivelvollisuuden ulottaminen koulutuksen toiselle asteelle. Hallitus on väläyttänyt, että syksyllä 2009 lisätalousarvion yhteydessä tarkennetaan tilannetta. Jo tällä hetkellä rahoja on liian vähän, ja syksyllä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Jos hallitus antaa syksyllä lisärahoja lisätalousarvion yhteydessä, niitä ei ehditä käyttää. Jo itse rahojen jakaminen ja niiden jakautuminen eri TEkeskuksiin vievät aikansa puhumattakaan sen jälkeen järjestettävästä koulutuskilpailusta. Hallituksen mainostama koulutus ei tuo apua tähän kiperään asiaan. Jo nyt monen TE-keskuksen alueella vain pieni osa hakijoista pääsee koulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään ja miten hallitus aikoo turvata Länsi-Uudenmaan nuorison koulutus- ja työllisyysrahojen riittävyyden? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2009 Maarit Feldt-Ranta /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 417/2009 vp Maarit Feldt-Ranta /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 417/2009 vp: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään ja miten hallitus aikoo turvata Länsi-Uudenmaan nuorison koulutus- ja työllisyysrahojen riittävyyden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaliskuun 2009 lopulla työttömiä, alle 25- vuotiaita nuoria oli noin (TEM/Työllisyyskatsaus). Työttömien nuorten määrä oli kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 53 prosentilla eli nuorella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa vuotiaiden työttömyysaste oli 21,6 %. Naisten työttömyysaste oli 14,3 % ja nuorien miesten peräti 29,4 %. Nuorten tilannetta on pohdittu kevään aikana laaja-alaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia julkisen työvoimapalvelun avulla. Työryhmän toimikausi päättyy Vuonna 2008 pelkän peruskoulussa saadun perusopetuksen varassa oli keskimäärin kuukaudessa työtöntä nuorta. Pelkän perusasteen opetuksen varassa olevien työttömien nuorten suhteellinen osuus on viime vuosina vuosi vuodelta kasvanut. Peruskoulun varassa olevia työttömiä oli vuonna %, %, 2007 noin 35 % ja 2008 jo 36 % työttömistä alle 25-vuotiaista. Juuri tällä ryhmällä on suurin vaara syrjäytyä työstä ja koulutuksesta, mikäli työn ja koulutuksen ulkopuolella olo pitkittyy. Toisen suuren ryhmän työttömistä nuorista muodostavat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, joita oli vuonna 2008 ka/kk eli 48 prosenttia työttömistä nuorista. Tämä ryhmä suurenee toukokuun lopussa, kun uudet vastavalmistuneet astuvat työmarkkinoille. Ylioppilaita oli työttömänä keskimäärin kuukaudessa 12 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vain 4 % työttömistä alle 25-vuotiaista vuonna Nyt heidän osuutensa nousee ja nousu on huomattava korkea-asteen osalta erityisesti vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Nuorten miesten työryhmä on havainnut myös hyvin samantapaisia asioita kuin mitä kysymyksessä tuodaan esiin: työttömät nuoret tarvitsevat heti työttömyyden alussa henkilökohtaista palvelua, tilanteeseensa paneutumista, tietoa, neuvontaa ja motivointia sekä ennen kaikkea toimenpiteitä, joiden avulla he pääsisivät parantamaan osaamistaan ja valmentautumaan tulevaan työelämään. Samaan aikaan palvelutarpeiden kasvaessa TE-toimistoissa nuoriin erikoistuneiden virkailijoiden määrä on vähentynyt eikä harjoittelupaikkoja aikaisempiin yrityksiin tahdo saada. Nuorten neuvojien pitäisi ehtiä neuvotella uusien työnantajien kanssa nuorten työharjoittelusta ja kertoa palkkatukimahdollisuudesta. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi tulisi tarjota ryhmäpalveluja, valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta sekä räätälöidä harjoittelupaikkoja ja tuettuja työssä oppimisen mahdollisuuksia. 3

4 Ministerin vastaus Nuorten palveluja tulisikin pystyä priorisoimaan TE-toimistojen asiakastyössä. Lisäresursseja tarvitaan, jotta nuorten palveluja voidaan priorisoida. Erityistä panostusta tultaneen jatkossa tarvitsemaan oppisopimusmalleihin sekä erilaisiin työssäoppimismalleihin. Opetushallinnon puolella tulisi huolehtia koulutustakuun toimivuudesta. Työryhmä tulleekin esittämään lukuisia keinoja nuorten tilanteen huomioimiseksi. Työryhmä jättää esityksensä toukokuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 miljoonaa euroa käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. Uudenmaan TE-keskukselle myönnettiin euroa. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 4

5 Ministerns svar KK 417/2009 vp Maarit Feldt-Ranta /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 417/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Maarit Feldt-Ranta /sd: Tänker regeringen höja anslagen för sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder, så att i synnerhet arbetslösheten bland unga arbetssökande inte ska dra ut på tiden och hur tänker regeringen säkerställa att pengarna för utbildning och sysselsättning för unga i västra Nyland räcker till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I slutet av mars 2009 fanns det cirka unga arbetslösa under 25 år (ANM/ Sysselsättningsöversikt). Antalet unga arbetslösa hade i mars ökat med 53 procent jämfört med motsvarade tidpunkt föregående år, dvs. med unga personer. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var arbetslöshetsgraden bland personer i åldern år 21,6 % i mars Arbetslöshetsgraden för kvinnor var 14,3 % och för unga män hela 29,4 %. Situationen för unga har under våren övervägts i vid omfattning i en arbetsgrupp som arbets- och näringsministeriet tillsatt. Arbetsgruppen har i uppdrag att reda ut problem kring speciellt unga mäns etablering i arbetslivet och möjligheter att lösa problemen med hjälp av offentlig arbetskraftsservice. Arbetsgruppens mandatperiod går ut Under 2008 fanns det i genomsnitt unga arbetslösa per månad som endast hade grundläggande utbildning från grundskolan. Den relativa andelen unga arbetslösa med endast utbildning på grundstadiet har under de senaste åren ökat från år till år. Under 2005 fanns det 31 % arbetslösa som enbart slutfört grundskolan, år 2006 var andelen 32 %, 2007 cirka 35 % och 2008 redan 36 % av de arbetslösa som inte fyllt 25 år. Just denna grupp löper den största risken för utslagning i fråga om arbete och utbildning, om tiden utanför arbete och studier förlängs. En annan stor grupp av arbetslösa unga utgörs av dem som avlagt yrkesinriktad examen. Under 2008 var andelen i snitt per månad, dvs. 48 procent av de unga arbetslösa. Denna grupp blir större i slutet av maj, när nya nyutexaminerade personer träder in på arbetsmarknaden. Av de arbetslösa som inte fyllt 25 år var under 2008 i genomsnitt 12 % per månad studenter och endast 4 % av dem personer med högre examen. Nu kommer deras andel att stiga och ökningen är betydlig för det högre stadiets del, i synnerhet för gruppen av unga vuxna i åldern år. Arbetsgruppen som överväger frågan om unga män har också upptäckt mycket liknande aspekter som de som lyfts fram i spörsmålet. Arbetslösa unga behöver genast i början av arbetslösheten individuell service, att någon sätter sig in i deras situation, information, rådgivning och motivering, samt framför allt åtgärder med hjälp av vilka de kan förbättra sina kunskaper och färdigheter och förbereda sig för det kommande arbetslivet. Samtidigt som servicebehovet ökar har antalet tjänstemän som specialiserat sig på unga personer minskat vid TE-byråerna, och det är svårt att få praktikplatser hos tidigare företag. De som ger rådgivning till unga borde ha tid att förhandla med nya arbetsgivare om arbetspraktik för unga och berätta om möjligheten till lönesub- 5

6 Ministerns svar vention. Utöver den individuella servicen bör man erbjuda grupptjänster, förberedande och yrkesinriktad arbetskraftsutbildning samt skräddarsy praktikplatser och understödda möjligheter till lärande i arbete. I kundarbetet vid TE-byråerna borde man kunna prioritera tjänster för unga. Det behövs tillläggsresurser för att tjänsterna för unga ska kunna prioriteras. Särskild satsning torde i fortsättningen behövas på läroavtalsmodeller såväl som olika modeller för lärande i arbete. Utbildningsförvaltningen bör för sin del se till att utbildningsgarantin fungerar. Arbetsgruppen torde föreslå ett stort antal metoder för att beakta läget för unga. Arbetsgruppen lämnar sitt förslag i slutet av maj. Arbets- och näringsministeriet har genom beslut fattat den 13 maj 2009 delat ut 19 miljoner euro till TE-centralerna. Anslaget är i synnerhet avsett att användas i syfte att förhindra att ungdomsarbetslösheten ökar. Nylands TE-central beviljades euro. Helsingfors den 27 maj 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 6