Penkereen ja sillan rakentaminen Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso-Rapasalon saareen, Lemi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2012/2 Dnro ESAVI/540/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Penkereen ja sillan rakentaminen Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso-Rapasalon saareen, Lemi Perustettava Rapasalonsalmen yksityistiekunta / Jaakko Uuttu ja Jaakko Ahola Perustettava Rapasalonsalmen yksityistiekunta / Jaakko Uuttu ja Jaakko Ahola on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa penkereen ja sillan rakentamiseen Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso- Rapasalon saareen Lemin kunnassa. SUUNNITELMA Hankkeen taustaa Hankkeen tarkoitus Iso-Rapasalon saari sijaitsee Kivijärvellä Lemin ja Luumäen kuntien alueella. Iso-Rapasalon saaressa on noin 70 loma-asuntoa samoin kuin rakentamattomia tontteja. Nykyinen loma-asutus on keskittynyt erityisesti saaren pohjoispäähän. Rapasalossa on tarkoitus parantaa palvelutasoa ja nykyisiä huonoja kulkuyhteyksiä. Kuhasensaaresta rakennettava silta helpottaa alueen jätehuoltokuljetuksia, kesähakkuita, palo- ja pelastuslaitoksen toimintaa sekä mahdollistaa pysyvän asutuksen saaressa. Hanketta koskevat päätökset Yksityistietoimituksessa TNro koskien tieoikeuden perustamista Iso-Rapasalon saareen ovat toimitusmiehet antaneet välipäätöksellä tieoikeuden tievälille Rapasalon yksityistie Rapasalon pohjoispään tonttien takaraja. Toimitusmiehet ovat todenneet, että tien merkitys on loma- ja metsäkiinteistöjen käytön kannalta yhteiskunnan autoistumisen ja muiden muutosten vuoksi aiempaa tärkeämpi. Tiestä tai sen käytöstä ei saa aiheutua millekään kiinteistölle huomattavaa haittaa. Kiinteistön RN:o 1:23 omistajien kanssa on sovittu ehdoista, joilla kiinteistön alu- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 eella saisi tieoikeuden. Toimitusmiehet arvioivat tiestä aiheutuvan hakijoiden esittämällä linjauksella kiinteistölle RN:o 1:22 huomattavaa haittaa, joka on toimitusmiesten mukaan vältettävissä perustamalla uusi tieoikeus kiinteistön RN:o 1:23 keskelle likimain itä-länsisuuntaan ennen mahdollisen tien tai sillan siirtymistä vesialueelle. Tällöin tiestä aiheutuva haitta, joka ei ole huomattava, tulee toimituksessa myöhemmin arvioitavaksi. Toimitusmiehet päättivät muutoin noudattaa hakijoiden esittämää linjausta välillä Rapasalon yksityistie Rapasalon pohjoispään tonttien takaraja, johon perustetaan myöhemmin tarkemmin nähtävän kokonaisuuden kannalta määriteltävän levyinen yksityistieoikeus. Etelä-Savon käräjäoikeuden maaoikeus on tietoimituksesta tehdyistä valituksista antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla jättänyt toimitusratkaisun voimaan. Maaoikeus on toimittamassaan katselmuksessa todennut, että toimitusratkaisun mukainen tie alkaa Rapasalonsalmen länsirannalla olevan kiinteistön RN:o 1:267 alueella olevalta pysäköintipaikalta ja kulkee salmen rantaan maastossa ollutta sähkölinjaa noudattaen. Tie laskeutuu jyrkästi rantaan nykyisin käytössä olevan venevalkaman kohdalla. Tie sijoittuu Iso-Rapasalon saaressa keskelle kiinteistöä Pirtti RN:o 1:23. Tien keskilinja rannassa on kiinteistön Iltarusko RN:o 1:24 rantapyykistä mitattuna noin 29 metrin etäisyydellä pyykistä. Kohtisuora etäisyys samasta pyykistä tien keskilinjalle on noin 24 metriä. Kiinteistöllä oleva rakennus joudutaan purkamaan tien rakentamisen vuoksi. Kiinteistöllä Luontola RN:o 1:22 oli lomarakennus, joka näkyi tielinjalle. Rakennuksen terassi avautui järvelle päin. Päärakennuksen edestä ja rannalta oli näköyhteys puuston lomitse kiinteistön RN:o 1:23 lomarakennukselle ja suunnitellulle tielinjalle. Maaoikeuden mukaan autotien tarpeellisuus lomakiinteistöille on selvä myös oikeuskäytännön mukaisesti arvioituna. Maaoikeuden mukaan tien myötä saaressa olevien kiinteistöjen arvo tulee nousemaan, mikä koskee myös kiinteistöä Luontola RN:o 1:22, vaikka kiinteistö lyhyen vesimatkan vuoksi on kulkuyhteyden osalta edullisemmassa asemassa kuin pitkän vesimatkan päässä olevat lomakiinteistöt. Arvonnousun vastapainona tie aiheuttaa haittaa kiinteistölle, mikä alentaa kiinteistön arvoa. Tuntuvin haitta Luontolan kiinteistölle aiheutuisi lomarakennuksen edessä olevan pihaalueen ohella kiinteistön rannassa olevan grillipaikan käytölle, jota kiinteistön omistajien mukaan käytetään myös uimarantana. Haittaa ei voida poistaa istutettavalla kasvillisuudella kuten piha-alueella on mahdollista. Haitta koskisi kuitenkin vain rajoitettua osaa kiinteistöstä. Luontolan kiinteistöllä on käytettävissä ja käytössä myös eteläisempi rannan kohta, jolle vastaavaa tuntuvaa haittaa tien rakentamisesta ei aiheutuisi. Tiestä aiheutuva häiriö kohdistuisi merkittävästi vain rajoitettuun osaan Luontolan kiinteistöä, eikä tie merkittävästi rajoittaisi koko kiinteistön käyttöä myös virkistystarkoituksiin. Kiinteistön Pirtti RN:o 1:23 omistajat ovat esisopimuksen mukaisesti luovuttaessaan kiinteistön tietarkoituksiin luopuneet sen aiemmasta käytöstä lomakiinteistönä. Kiinteistön Iltarusko RN:o 1:24 omistajat ovat katsoneet, että tie ei aiheuta haittaa heidän kiin- 2

3 teistölleen vaan pikemminkin hyötyä. Iltaruskon kiinteistölle ei siten aiheudu yksityistielain tarkoittamaa huomattavaa haittaa, joka estäisi tieoikeuden perustamisen. Lemin kunnanhallitus on käsitellyt rantaosayleiskaavan muuttamista ja päättänyt käynnistää Kivijärven rantaosayleiskaavan muutoksen kiinteistöllä Pirtti RN:o 1:23. 3 Hankealue Siltapaikka sijaitsee Kivijärven Rapasalonsalmessa Iso-Rapasalon saaren ja Kuhasensaaren välillä Lemin kunnassa yhteisellä vesialueella RN:o 1:0. Penkereen rantautumiskiinteistöt ovat Kuhasensaaren Suomalaisenkylässä sijaitseva Salmela RN:o 1:267 ja Iso-Rapasalon saaren Ruomin kylässä sijaitseva Pirtti RN:o 1:23. Iso-Rapasalon saaren pinta-ala on 211 ha. Saaren ja mantereen erottava Rapasalonsalmi on kapeimmillaan siltapaikalla ollen noin 100 m leveä. Suunniteltu pengerlinja on noin 160 metrin pituinen ja suurin syvyys pengerlinjalla keskivedenkorkeudella on noin 2,5 m. Maaperä koostuu kantavista kivisistä moreenityyppisistä maa-aineksista. Salmessa ei ole laivaväylää eikä siinä harjoiteta uittoa. Salmen liikenne on virkistyspohjaista pienveneliikennettä. Alueella harrastetaan virkistyskalastusta. Hankealueen hallinta Yhteistä vesialuetta hallinnoi Ruomin osakaskunta, joka on kokouksessaan päättänyt suostua hankkeeseen seuraavilla edellytyksillä: virtausaukon on oltava vähintään m leveä virtaussuuntaisesti, vedenkorkeuden ollessa N ,7 m sillan vapaan korkeuden on oltava 2 m, sillan molemmissa reunoissa on oltava jatkuvasti auki pidettävät rummut, ruoppaus on tehtävä siltarakennusalueelta lietteen poistamiseksi ennen rakentamista ja siltatien ylitykseen on tehtävä talvitie. Kiinteistön Pirtti RN:o 1:23 kiinteistökaupasta on tehty esisopimus myyjinä olevien Kauko Johannes Nuutisen jakamattoman kuolinpesän osakkaiden ja ostajina olevien Jaakko Ilmari Uutun ja Jaakko Antero Aholan kanssa perustettavan yksityistiekunnan lukuun. Esisopimusta on muutettu siten, että lopullinen kauppa tehdään viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun lupaviranomainen on myöntänyt luvan pengertien ja sillan rakentamiseen Kuhasensaaresta Iso-Rapasalon saareen sopimuksen liitteenä olevaan karttaan merkittyyn paikkaan jo olemassa olevasta venevalkamasta Pirtti-nimiselle kiinteistölle. Vesistötiedot Vedenkorkeudet siltapaikalla määräytyvät Ylä-Kivijärven vedenkorkeuksien mukaan. Vuosien aikana vedenkorkeudet ovat olleet seuraavat:

4 4 HW = N ,79 m MHW = N ,45 m MW = N ,17 m NW = N ,73 m Ylä-Kivijärven tarkistetun säännöstelyn tavoitekorkeudet ovat seuraavat: HW = NW = N ,30 m N ,95 m Kovalla etelätuulella virtausnopeus salmessa voi olla 0,05 m/s, millä perusteella virtauksen voi arvioida olevan enimmillään 10,0 m 3 /s. Salmessa on TeliaSonera Finland Oyj:n ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kaapeleita. Viestintäkaapelit eivät ole käytössä, mutta sähkökaapelireitit aiheuttavat muutostöitä, joiden kustannukset ovat arviolta euroa. Kuvaus hankkeesta Sillan mitoitus perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päivättyyn aukkolausuntoon, jossa ympäristökeskus on todennut, että siltaaukon mitoitusta ei voi määrätä minimitarpeen mukaan ja että mitoituksessa on otettava huomioon luonnonolosuhteet ja alueen ympäristöarvot. Silta-aukon mitoituksen perusteena on ollut, että virtaukset eivät olennaisesti muutu penkereen ja sillan rakentamisen yhteydessä. Aukkolausunnossa on esitetty, että rakennettavan sillan vapaa-aukko olisi MW-tasossa vähintään 25,0 m ja vapaa korkeus vähintään HW + 1,50 m (N ,29 m). Silta voidaan rakentaa kaksi- tai kolmeaukkoisena. Sillan pohjan tulee olla tasossa N ,80 m eli noin 2,40 m keskiveden alapuolella. Suunnitellun sillan hyötyleveys on 4,5 m ja kannen runko joko liimapuu- tai teräsbetonipalkisto. Silta on 3-aukkoinen. Virtapilarit ja maatuet ovat teräsbetonia. Sillan kannen alapinta on vähintään tasolla +77,80 m ja uoman pohja tasossa +72,80 m tai sen alapuolella. Sillan ja penkereen mitoituksessa on otettu huomioon Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen aukkolausunnon mukaisesti veden virtauksen säilyminen salmessa. Penkereet rakennetaan mantereelta saatavista louhemassoista, mikä mahdollistaa veden vaihtumisen. Lisäksi penkereeseen on suunniteltu kaksi rumpua. Rakennustyöt rajoittavat vesiliikennettä yhden veneilykauden. Tie- ja siltahankkeen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä. Suunniteltu rakentaminen edellyttää Rapasalonsalmessa merkittäviä pengerrystöitä. Pengerkorkeus uoman pohjasta on suurimmillaan noin 6 m. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Hankkeen vaikutukset Hanke toteutetaan lomakauden ulkopuolella, joten sen työnaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Veden sameneminen rajoittuu penkereiden ajo-

5 vaiheeseen. Suunniteltu silta-aukko ei estä nykyistä vesiliikennettä. Penkereiden rakentaminen louheesta edesauttaa veden vaihtumista alueella. Talvella tapahtuvaa moottorikelkkailua varten on penkereeseen suunniteltu ajoluiskat. Vesienhoitosuunnitelma Ylä-Kivijärvi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Kaakkois- Suomen toimenpideohjelma-alueeseen. Kivijärven ekologisen tilan on arvioitu suppeaan ekologiseen aineistoon perustuvassa luokittelussa olevan erinomainen. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että nykyinen vesialueen erinomainen tila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Lisätoimenpiteet liittyvät metsätalouden toimenpiteisiin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lemin kunnassa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antaneen asiasta siltalausunnon. Silta on hakemuksessa esitetty siltalausunnossa edellytettyä kapeampana. Siltalausuntoa annettaessa silta oli esitetty kohtisuoraan salmeen nähden, ja hakemuksessa se on noin 45 asteen kulmassa ja varsinainen vapaa-aukko olisi vain 4,0 + 12,0 + 4,0 m. Silta ja penkereen paikka eivät esitetyissä asiakirjoissa vastaa samaa kuin siltalausuntoa annettaessa, jolloin ympäristökeskus oli arvioinut, että 25 m:n levyinen vapaa-aukko olisi alueen olosuhteet huomioiden riittävä. Sillan sijainti, aukon leveys ja siltapenkereen asento maastoon nähden ovat huomattavasti muuttuneet. Ylä-Kivijärvi on tärkeä vesi- ja virkistysalue, joka voi olla hyvinkin haavoittuva. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt, että uuden linjauksen penkereen ja sillan rakenteen vaikutukset virtausoloihin ja vesialueen veden laatuun selvitetään huomattavasti esitettyä tarkemmin. 2) Lemin kunnanhallitus on ilmoittanut uudistavansa asiasta päivätyn lausuntonsa, jossa se on todennut, että suunniteltu pengertie / siltahanke on rantaosayleiskaavan vastainen. Vesistöön, sen käyttöön ja maisemaan liittyvät ympäristövaikutukset tulee etukäteen riittävästi selvittää ja arvioida. Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvioon euron varauksen, joka koskee Iso-Rapasalonsalmen silta- ja tiehanketta. Avustuksen ehtona on, että hankkeen pohjalta on perustettu järjestäytynyt yksityistiekunta Tiekuntaa ei ole vielä perustettu ja sen perus- 5

6 tamiselle on haettu jatkoaikaa. Ottaen huomioon Iso-Rapasalon vapaaajanasutuksen suuren määrän, kunnanhallitus on pitänyt kulkuyhteyden parantamista saareen perusteltuna. Kunnanhallitus ei ole ottanut kantaa hankkeen yksityiskohtaisiin suunnitelmiin. Kunnanhallitus on aiemman lausuntonsa lisäksi edellyttänyt, että esitetyn hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu oleellista haittaa vesistölle. 3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on todennut, että pengertien rakentaminen muuttaa ympäristöoloja paikallisesti. Penger vähentää veden luonnollista virtaamaa Rapasalonsalmessa, mikä ajan myötä näkyy erityisesti tiepenkereen lähellä sijaitsevilla rantakiinteistöillä, joilla veden heikentyvä vaihtuvuus voi aiheuttaa liettymistä. Liettyminen ja paikallinen rehevöityminen voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa näille kiinteistöille lisääntyvää rantojen kunnostustarvetta. Näiden ympäristövaikutusten johdosta on perusteltua, että silta aiotaan toteuttaa 3-aukkoisena. Hakemuksessa ja siihen liitetyssä suunnitelmassa on esitetty rumpujen sijoituspaikat penkereessä, mutta ei minkäänlaisia mitoituksia. Virtaaman osalta on kuitenkin oleellista kuinka suurista rummuista on kyse. Ympäristölautakunta on todennut että hakemusta tulisi tältä osin tarkentaa. Vaikutukset virtauksiin ja lähirantoihin voidaan lisäksi minimoida sijoittamalla rummut suunnitelmassa esitettyä lähemmäksi rantaviivaa. Suunnitelmapiirustus on myös ristiriidassa hakemuksessa esitettyyn tietoon, jonka mukaan mitoitus on tehty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen aukkolausunnon mukaan. Suunnitelmapiirustuksesta mitattuna tukipalkkien väliin jäävä silta-aukko on leveydeltään 12 m eikä lausunnossa edellytetty 25 m. Hakemuksen mukaan louheen käyttö mahdollistaa veden vaihtumisen, mikä ei lautakunnan mukaan ole luotettavaa veden virtaamisen osalta. Hakemuksessa ei ole määritelty käytettävän louheen kokoa, mutta louheen itsensä lisäksi muun muassa orgaaninen ja muu kiintoaines sekä penkereelle muodostuvan kasvillisuuden juuristo tukkii penkereen veden kululta. Vesi voi vaihtua ainoastaan virtausaukkojen tai rumpujen kautta. 4) Liikenneviraston Lappeenrannan väyläyksikkö on edellyttänyt, että sillan rakennustyö ei kohtuuttomasti haittaa vesiliikennettä salmessa. Rakennustyön päätyttyä tulee varmistua siitä, että rakennustyö ei ole madaltanut uomaa vesiliikenneaukon kohdalla. Silta-aukko on merkittävä Liikenneviraston antaman määräyksen dnro 6154/040/2010 "Vesiliikennemerkit ja valo-opasteet sekä niiden sijoittaminen" mukaisesti alikulkukorkeutta osoittavilla merkeillä. Sillan valmistumisesta on ilmoitettava Liikenneviraston Lappeenrannan väyläyksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä karttaote ja selvitys alikulkukorkeudesta. 5) AA (Niemeke RN:o 1:52, Ruomi, Lemi) on toivonut, että hankkeesta luovutaan. Kivijärvi on Kuhasensaaren kohdalla erittäin matalaa. Järven mataluus ja mutapohja aiheuttavat jo nykyisellään ongelmia varsinkin loppukesästä. Veden virtaamista heikentävistä toimenpiteistä tulisi pidättäytyä. Mikäli siltahankkeesta ei voida kokonaan luopua, lupa tulisi myöntää 6

7 ainoastaan sellaiselle siltarakenteelle, jolla ei olisi vaikutusta veden virtauksiin. 6) BB ja CC (Lomala RN:o 1:32, Ruomi, Lemi) ovat kertoneet käyttävänsä sukulaisineen mökkiään noin puolet vuodesta ja puoltavansa siltahanketta. Muistuttajat ovat omistaneet kesäpaikan Iso-Rapasalossa vuodesta 1968 lähtien ja ovat Rapasalon pohjoispään ensimmäisiä asukkaita. Iän myötä tapaturmien ja sairauksien lisääntyessä sillan rakentaminen saareen on tullut ajankohtaiseksi. Saaressa on ollut tulipaloja, kuolemantapauksia ja sairaskohtauksia, joihin sillan avulla olisi saatu tarvittava apu nopeammin. Saaren asukkaista moni oleskelee saarella myös talviaikaan. Talvella avun saaminen on tavallista hankalampaa. 7) DD (Salparanta RN:o 1:209, Suomalaisenkylä, Lemi) on todennut, että hänen kesäasuntonsa sijaitsee suunnitellun sillan alapuolisella rantaalueella. Muistuttajan mukaan siltahanke on kannatettava ja perusteltu, mutta hän on pyytänyt ottamaan huomioon vedenlaadun heikentymisen Kivijärven Lemin puoleisilla vesialueilla. Erityisesti levien esiintymisfrekvenssi on kasvanut vuosittain nyt suunnitellun sillan yläpuolisilla vesialueilla. Ennen lupapäätöstä tulee mitata ja laskea virtausolosuhteita ja määriä erityisesti veden pinnan ollessa alhaalla, jotta selviää, siirtääkö silta pääosan virtauksesta Rapasalon itäpuolitse tapahtuvaksi. Aukon lisäksi siltaan on piirustusten mukaan suunniteltu kaksi rumpua. Virtaus Rapasalonsalmessa painottuu salmen saarenpuoleiselle osalle, minkä vuoksi on tarkasteltava ja huolehdittava, että virtaus ei tarpeettomasti heikenny Kuhasensaaren puoleisella osalla salmea. Ennen lupapäätöstä on rumpujen mitoitusta ja sijoitusta tarkasteltava tarkemmin. Sillan tasoa ja rummun kokoa voidaan maastosta johtuen helposti korottaa juuri mantereen puolella. 8) Ruomin osakaskunta on ilmoittanut päättäneensä kokouksessaan, että sillan alla tulee olla 25 m:n levyinen vapaa virtausaukko. Siltapiirustuksessa silta-aukon leveys on 25 m vain veden pinnalla ja supistuu pohjassa 12,5 m:iin. Muistuttaja on vaatinut, että virtausalan tulee myös pohjassa olla 25 m. Muistuttaja on liittänyt muistutuksensa oheen piirustuksen, johon on tehty muistuttajan edellyttämä korjaus. 9) EE ja FF (Rapalahti RN:o 1:268, Suomalaisenkylä, Lemi) ovat vastustaneet sillan ja varsinkin pengersillan rakentamista. Muistuttajien mukaan parempi vaihtoehto on rakentaa koko salmen yli kaarisilta, jolloin luontainen virtaus ei esty. Pengertie estää veden vapaan virtauksen, jolloin vesi alkaa seistä ja muodostuu levää. 10) GG (Auma RN:o 1:33, Ruomi, Lemi) on ilmoittanut puoltavansa siltahanketta. Muistuttaja on omistanut Auman kiinteistön saaren pohjoispäässä vuodesta 1991 lähtien. Se on perheen käytössä vuosittain noin puolet 7

8 vuodesta ja tulevina vuosina eläköitymisen myötä yhä enemmän. Sillan tarve tonteille on käynyt hyvin monelle saarelaiselle tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi. Mökkiläiset ovat suurimmalta osin ikääntyneitä tai ikääntyviä henkilöitä. Kulku saareen omalle tontille helpottuu oleellisesti, kun venematka mökki- ja välttämättömillä kauppakäynneillä jää pois. Tärkeää on myös, että pelastustoimet saareen nopeutuvat ja helpottuvat maaliikenteen myötä. Saaressa on jo kuluneina vuosina ollut kiireellisiä avuntarvetilanteita, kuten tulipaloja ja sairauskohtauksia. Silta ja tonteille johtava tie on ratkaisu nopean avun saamiseksi. Saaressa oleskelee mökkiläisiä myös talviaikaan, jolloin avun saaminen saareen on vielä hankalampaa ilman siltaa. Jään kantavuus ei aina salli edes moottorikelkalla kulkemista jään yli. Mökkien aktiivisempi käyttö lisääntyy, kun kulkuyhteys myös huonoissa sääolosuhteissa parantuu. Tieyhteyksien kunnossapidosta on jo vuosia huolehtinut paikallinen yrittäjä, ja tämä järjestely jatkuu myös tulevaisuudessa uuden sillan ja saareen suunnitellun tien osalta. Kiinteistöjen jätevesistä, käymälöistä ja jätteiden hävittämisestä annetut määräykset aiheuttavat lisäjärjestelyjä, jotka järjestyvät paikkakunnan omien yrittäjien avulla huomattavasti helpommin sillan ja tien avulla. Myös nuohoojan kulku ja raskaiden tavaroiden kuljetukset saarelle helpottuisivat. 11) HH (Kurrenlinna RN:o 1:87, Suomalaisenkylä, Lemi) ja II (Tuulirinne RN:o 1:155, Suomalaisenkylä, Lemi) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Hanke on yksityistielain vastainen, eikä tie ole välttämätön, koska Iso-Rapasalossa on ainoastaan kesämökkiasutusta eikä ympärivuotista asutusta. Pengersillasta aiheutuva melu, pöly, vesien pilaantuminen virtausten estyessä ja rannan rehevöityminen aiheuttavat kohtuutonta haittaa monelle naapurikiinteistölle. Muistuttajien kiinteistöjen ainoa käyttökelpoinen hiekkapohjainen uimaranta muuttuu käyttökelvottomaksi. Siltarakennelma ja sen korkeus pilaavat täydellisesti järvimaiseman ja vievät kiinteistöiltä yksityisyyden. Mikäli hanke toteutetaan, muistuttajien kiinteistöjen arvo romahtaa, jolloin muistuttajat tulevat vaatimaan täysimääräisen korvauksen kiinteistöjensä arvonalennuksesta. 12) JJ (Anttila RN:o 6:45, Ruomi, Lemi) on puoltanut hanketta ja todennut, että kulkuyhteyksien parantamiseksi silta ja metsäautotie on ehdottomasti saatava Rapasalon saareen. 13) KK (Rapula RN:o 1:131, Suomalaisenkylä, Lemi) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on vaatinut, että ennen lupapäätöstä ja rakennustoimien aloittamista vesistön virtaamat Rapasalon saaren ympäristössä on tutkittava eri vuodenaikoina ja vedenkorkeuksilla. Vedenkorkeuksien vaihtelut Kivijärvessä ovat yli 50 cm kesässä. Siten myös virtaukset matalassa salmessa vaihtelevat eri vedenkorkeuksilla huomattavasti. Kapean ja matalan salmen osittainenkin patoaminen voi aiheuttaa huomattavaa vedenlaadun heikentymistä Kivijärvessä. Silta/penger pilaisi myös maisemallisesti kauniin näkymän. Alue sijaitsee jääkauden jälkeisen vesistön väliväylän Rutola-Kivijärvi lasku-uoman varrella ja on siten esihistorial- 8

9 lisestikin osa ainutlaatuista maisemaa ja Suomen järviluonnon vesistöhistoriaa. 14) LL (Selinvuori RN:o 1:249, Arkaissaari RN:o 1:228 ja Kulmaranta 1:227, Suomalaisenkylä, Lemi) on kertonut käyttävänsä Rapasalonsalmea kulkureittinä venerannasta Selinvuoren kiinteistöltä Arkaissaaren kiinteistölle, jossa on kaksi mökkiä. Kulmarannan kiinteistöllä on yksi mökki. Muistuttajan mukaan sillasta aiheutuisi maisemahaittaa, ja louhinta aiheuttaisi vaaraa lähimmille mökeille, joista osa on rakennettu kallion päälle. Osakaskunnan kokouksessa virtausaukoksi esitettiin m järven pohjaan asti ja rannoille rakennettavaksi halkaisijaltaan noin 2,5 m:n rummut, jotka yltävät pohjasta vedenpinnan yläpuolelle. Pengertie aiheuttaa virtausmuutoksia myös muissa salmissa, joten on suuri vaara, että jäällä liikkuminen tulee erittäin vaikeaksi salmissa olevan voimakkaamman virtauksen vuoksi. Iso-Rapasalon saaressa Lemin puolella on kaavoitettuna 51 rakennuspaikkaa ja Luumäellä 41 rakennuspaikkaa eikä yhtään niistä ole kaavoitettu asuinrakentamista varten. 15) MM (Keloniemi RN:o 1:259, Suomalaisenkylä, Lemi) on vaatinut selvitettäväksi veden virtausmuutokset ja niiden vaikutukset Leviänlahden alueeseen. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Leviänlahden pohjoispuolella noin 700 m:n etäisyydellä suunnitellusta penkereestä. Muistuttaja on vaatinut noudatettavaksi vähintään selityksensä oheen liitettyä ympäristölautakunnan lausuntoa, jossa todetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttävän sillan vapaan aukon olevan vähintään 25 m (MW +75,17 m) ja vapaan korkeuden 1,5 m korkeimmalla vedenkorkeudella (HW +75,79 m). Muistuttajan mukaan silta tulee rakentaa 3- aukkoisena. Jos esiselvityksen perusteella esiintyy virtauksen osalta epäilys sen riittämättömyydestä, tulee aukkojen määrää lisätä tai aukkoja suurentaa. Muistuttaja on lisäksi vaatinut, että mallinnuksella esitetään virtaaman muutos lopulliseen suunnitelmaan. 16) Anjalankosken Sähkömiesten Vapaa-aikayhdistys ry. (Salmela RN:o 1:267, Suomalaisenkylä, Lemi) on ilmoittanut, ettei se anna lupaa penkereen rakentamiseen muistuttajan kiinteistön puolelta. Mahdollinen penger on aloitettava muistutukseen liitetyn piirroksen mukaisesti kiinteistön RN:o 1:155 alueelta. Penkereen pituus ja muoto huolestuttavat muistuttajaa, ja se on vaatinut, että rannan ja vesistön elinolosuhteet eivät muutu. Muistuttaja on vaatinut kaikkien vanhojen rasitteiden purkua lukuun ottamatta Salparanta-Salmela (Y ) rasitetta. Muistuttaja on edellyttänyt, että sille ei aiheudu hankkeesta mitään kustannuksia. 17) NN (Hiekka RN:o 1:19, Ruomi, Lemi) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle sen aiheuttaman ympäristön viihtyisyyden vähenemisen, maisemakuvan ja alueen luonteen muuttumisen sekä vesistön virkis- 9

10 tyskäyttömahdollisuuksien huonontumisen vuoksi. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna vähäinen. Muistuttajien mukaan ympäristö ilman siltayhteyttä on rauhallinen ja salmimaisema kaunis. Hankkeesta aiheutuisi merkittävää maisemahaittaa ja autoliikenteen myötä mökkialueen luonne muuttuisi. Alueella on vapaaajan asutusta, eikä autolla ajettava tieyhteys ole loma-asutuksen vuoksi välttämätön. Myöskään puunkuljetuksen vuoksi silta ei ole välttämätön. Rakentamisesta on haittaa myös osakaskunnalle rakentamiseen tarvittavan vesialueen menetyksenä. Hankkeen kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ei ole arvioitu lainkaan. Veden virtauksen heikentymisellä Rapasalonsalmessa on haitallinen vaikutus ainakin salmen eteläpuolisten lahtien kuten muistuttajien mökkilahden ekologiseen tilaan. Riski syvänteiden talviaikaiseen hapettomuuteen kasvaa myös virtausten heikentyessä. Muistuttajat ovat vaatineet, että pengerrys- ja siltahankkeen vaikutukset Kivijärven ympäristön tilaan arvioidaan. 18) OO (Eevala RN:o 1:21, Ruomi, Lemi) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Hanke on vastoin voimassaolevaa rantaosayleiskaavaa. Mikäli kaavaa muutettaisiin siten, että tiehankkeen alle jäävä lomarakennuspaikka poistettaisiin kaavasta ja kaavaa koskeva päätös saisi lainvoiman, voidaan suorittaa lupaharkinta penkereen rakentamiseksi vesialueelle. Hakemuksen liitteenä oleva kunnanhallituksen päätös rantaosayleiskaavan muuttamiseksi on päiväämätön eikä tarkoita kaavan muuttamista hakijan toivomalla tavalla. Hakemuksen liitteenä oleva ympäristökeskuksen lausunto on päivätty ennen liitteenä olevaa tietoimituksessa tehtyä päätöstä tieoikeuden sijainnista. Tien sijaintia on muutettu siten, että penkereen ja Iso- Rapasalon saaren välinen kulma on pienentynyt, mikä tarkoittaa sitä, että penger sijoittuisi tietoimituksen päätöksen mukaisesti salmeen ja sen virtaussuuntaan nähden vinompaan asemaan kuin mitä hakijat ovat esittäneet. Pengerlinjan suuntauksen muutoksen vuoksi silta-aukon virtaaman suuntainen koko pienenee. Ympäristökeskuksen lausunto koskee jotain aiempaa suunnitelmaa eikä yksityistietoimituksessa vahvistettua tielinjausta. Ympäristökeskuksen lausunnossa on lähdetty väärästä olettamasta, että Rapasalonsalmessa ei ole virtausta ja että virtaukset riippuisivat vain tuuliolosuhteista. Salmessa on jatkuva virtaus etelän suuntaan. Ympäristökeskus tai hakijat eivät ole suorittaneet virtausmittauksia. Suunniteltu penger estää luonnollisen veden virtauksen, minkä vuoksi lupaa hankkeelle ei tule myöntää. Mikäli hakemusta ei hylätä, ympäristökeskukselta on pyydettävä uusi lausunto, jossa se ottaa kantaa penkereen virtauksia estävään vaikutukseen ja penkereen edellyttämien virtausaukkojen kokoon. 10

11 Muistuttajan mukaan penkereellä pyritään supistamaan valtaväylää. Hankkeen aiheuttama vedenjuoksun ja vesiympäristön muutos aiheuttaisi vesilain 1 luvun 15 :ssä mainittua vahinkoa ja haittaa ainakin muistuttajan kiinteistölle. Hanke vähentäisi myös luonnon kauneutta ja ympäristön viihtyisyyttä sekä vesialueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön sekä huonontaisi vesistön puhdistautumiskykyä. Penger sulkee vesistön ja estää veden vaihtumisen. Hankkeesta aiheutuisi merkittävä yleisen ja yksityisen edun loukkaus. Muistuttajan kiinteistön eteläpuolisen rantapyykin ja suunnitellun siltaaukon väliin muodostuisi lahdeke, jonka alueella vesi ei vaihdu juuri lainkaan. Tämä aiheuttaa veden liettymistä ja virkistysarvojen romahtamisen paikallisesti ja myös laajemmalla alueella. Hanketta on perusteltu vakituisen asutuksen mahdollistamiseksi saaressa, mutta Iso-Rapasalon saaressa ei ole yhtään pysyvään asutukseen osoitettua rantarakennuspaikkaa eikä vakituista asumiseen käytettyä asuntoa. Pysyvän asutuksen kaavoitus kauas palvelurakenteista ei ole kunnan etujen mukaista. Saaressa olevat kiinteistöt on aikoinaan hankittu tietoisina niiden sijainnin aiheuttamista haitoista ja eduista. Metsätalouden kannalta tieyhteydellä olisi todellista etua vain vähäiselle osalle saaren metsäpinta-alasta. Hakemuksessa esitetystä poiketen saaressa on Lemin kunnan puolella yhteensä 52 ja Luumäen kunnan puolella yhteensä 31 kaavan mukaista tonttia. Tonttien lukumäärää on hakemuksessa liioiteltu suuresti. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on vaatinut suunnitelman muuttamista siten, että virtausaukon suuruus on vähintään kolmasosa salmen leveydestä eli vähintään 33 m. Tähän vesiaukkoon ei saa sisällyttää siltapilareiden vaatimaa leveyttä. Suunniteltu virtausaukko on vinossa salmen virtaussuuntaan nähden, minkä vuoksi virtausaukko on huomattavasti ympäristökeskuksen lausunnossa edellytettyä pienempi. Suunnitelman mukaisen silta-aukon eteläpuolella on veneliikennettä estäviä kareja. Silta-aukko on sijoitettava sellaiseen paikkaan, jossa liikennöitävä väylä on suora. Yhtenäisen silta-aukon lisäksi penkereeseen tulee rakentaa vähintään kaksi niin suurta rumpua, että niissä voidaan kulkea penkereen läpi veneellä. Vain siten voidaan turvata riittävä veden vaihtuminen penkereen ja maan rajaamissa teräväkulmaisissa lahdissa. Mikäli penkereeseen suunniteltu moottorikelkkareittiluiska rakennetaan, se on sijoitettava silta-aukon ja Kuhasensaaren väliselle penkereen osalle. Muistuttajan kiinteistön kohdalla on salmessa lähteitä, jotka talvella aiheuttavat sulan tai ainakin jään heikon kannon suunnitellun kelkkareitin kohdalle. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on vaatinut korvausta kiinteistönsä Eevala myyntiarvon alenemisesta vähintään euroa ja kiin- 11

12 teistön käyttöarvon vähenemisestä vähintään euroa eli yhteensä euroa 6 prosentin korkoineen vaatimuksen esittämisestä lukien viivästyskoron laskemisen alkamispäivään asti sekä korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 30 päivän kuluessa lupapäätöksen antamisesta lukien maksupäivään asti. Eevalan kiinteistö joutuisi vastaisessa tietoimituksessa tieosakkaaksi ja siten osallistumaan tien, penkereen ja sillan rakennuskustannuksiin. Vahinko tulee sen vuoksi korvata muistuttajalle täysimääräisenä. Muistutuksen oheen on liitetty kiinteistönvälittäjän arviointilausunto hankkeen vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Lausunnon mukaan Eevalan kiinteistön arvo on noin euroa. Arvo alenisi hankkeen seurauksena euroa. Kiinteistön käyttöarvon pysyvä väheneminen luonnonkauneuden turmeltumisen, ympäristön viihtyvyyden vähenemisen, maiseman pilaantumisen, penkereen tuoman meluhaitan ja muun häiriön kautta olisi 20 prosenttia kiinteistön nykyarvosta eli vähintään euroa, josta on suoritettava korvaus vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin 3-kohdan nojalla. Suunniteltu 4 m keskivedenkorkeuden yläpuolelle kohoava penger sijaitsisi vain noin 40 m:n etäisyydellä vesirajasta Eevalan kiinteistön rantaviivaan nähden. Penger ja silta sijaitsisivat vastapäätä Eevalan kiinteistön rantaviivaan nähden. Penger ja silta peittäisivät näkymän Kuhasensaareen ja rumentaisivat täysin kauniin näkymän kiinteistöltä järvelle. Vastaavasti penkereeltä avautuisi esteetön näkymä alaviistoon Eevalan kiinteistön saunarantaan. Penkereen täyttöön suunniteltu kiviaines on tarkoitus louhia niin, että Eevalan kiinteistöä vastapäätä noin m:n päähän vastarannalle louhitaan kallioon selkeästi maisemaa rumentava kallioleikkaus, joka on noin 15 m syvä ja jonka leveys mäen päällä on hakemuksen mukaan noin 30 m. Nyt vastaranta on metsän peitossa olevaa luonnonmaisemaa. Saareen on kaavoitettu lukuisia loma-asuntoja, joten penkereellä ja sillalla tulisi olemaan loma-aikoina ja viikonloppuisin melkoinen liikenne, joka aiheuttaisi myös huomattavaa meluhaittaa. Muistuttaja on vesilain 16 luvun 27 :n 2 ja 3 momentin perusteella vaatinut muistutukseen oheistetun laskun mukaisesti, että hakija velvoitetaan korvaamaan hänelle aluehallintovirastossa aiheutuneet kulut täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa ratkaisun antopäivästä lukien. Kulujen määrä muistutuksen jättövaiheessa on 2 026,11 euroa. 19) PP (Päivölä RN:o 1:37, Ruomi, Lemi) on puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle, koska silta on tärkeä turvallisuuden parantamiseksi seuraavista syistä: Ambulanssi (sairaskohtaukset) Paloautot (mökki ja metsäpalot) Sähkökatkojen korjaukset (salama ja myrskyvauriot) 12

13 13 Jätehuolto Muu huolto-ajo (polttopuut, rakennustarvikkeet ym.) Syysmyrskyt, veneellä turvatonta Mökkeilyn jatkaminen talvikauteen Kiinteistön arvon nousu 20) QQ (Luontola RN:o 1:22, Ruomi, Lemi) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on perustellut hakemuksen hylkäämistä sillä, että hanke turmelisi muistuttajan kiinteistön rantakäytön grilli- ja uimapaikkana sekä luonnonkauniin ympäristön ja maiseman, saaren kaikki liikenne kulkisi sillan kautta, pengertie tarjoaisi esteettömän näkymän muistuttajan kiinteistölle ja ranta-alueen suojaisuus menetettäisiin, kiinteistön arvo alenisi, eikä kiinteistöä voisi jatkossa käyttää loma-asumiseen. Penger aiheuttaisi vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia. Muistuttaja on todennut, että pengertie voidaan rinnastaa yksityistiehen ja on viitannut yksityistielain 72 :n 2 momentissa sanottuun. Pengerrakentaminen tuhoaa maiseman ja aiheuttaa korjaamattomia ongelmia. Pengersiltarakennelma vie tieväylän molemmin puolin vesialuetta enemmän kuin itse ajolinja. Vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista ei ole otettu huomioon pengersillan suunnittelussa. Kiinteistöjen RN:ot 1:20 ja 1:21 eteen muodostuisi matalikon ja pengersillan rajaama kiilamainen lampi, jossa veden vaihtuvuus olisi vähäistä. Pitkällä aikavälillä salmesta jää tältä osin jäljelle rehevöitynyt ja saasteinen lampi. Muistuttaja on liittänyt muistutuksensa oheen vuonna 2010 Kotalahdentien pengersillasta ja sen aiheuttamasta Kivijärven vahingollisesta muuttumisesta valokuvia. Penkereellä kasvaa pensaita ja puita ja ainoastaan aukkojen kohdalla veden virtaama on pysynyt auki. Hankkeesta aiheutuisi väistämättä luonnonympäristön ominaispiirteiden muuttuminen maiseman muutoksen ja rehevöitymisen vuoksi. Muistuttajan mielestä luonnollisin reitti salmen yli olisi kiinteistöjen RN:ot 1:20 ja 1:21 välissä, jossa on luonnostaan matalikko ja jossa salmen leveys on noin 100 m. Rakennuskustannukset olisivat huomattavasti edullisemmat ja ympäristön haittavaikutukset vähäisemmät. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, vesiluonnolle ja salmen rantojen asukkaille vähiten vahinkoa aiheuttavat vaihtoehdot olisi tutkittava sillan sijainnin ja rakenteiden osalta ja tehtävä ympäristöselvitys. Silta tulee rakentaa pilareille niin, että veden virtaus pysyy koko salmen yli vapaana. Maaja kiviainestäyttöjä ei tule hyväksyä. Rantojen lähellä olevat suunnitelman mukaiset rummut ovat riittämättömät veden vaihtumiselle. Suunnitelmassa esitetyt moottorikelkkasiivekkeet eivät sopeudu ympäröivään luontoon. Moottorikelkoille suunniteltu talvitie pengersillan ylitykseen tulee siirtää Kuhasensaaren rannan puolelle sillan alkupäähän. Entiset kulkuoikeudet tulee säilyttää, vaikka lupa hankkeelle myönnettäisiin. Muistuttaja on ilmoittanut, ettei hän osallistu hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin.

14 SELITYS JA SUUNNITELMAN MUUTOS Muistuttaja on vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan muistuttajan kiinteistölle aiheutuvat rakennusaikaiset vahingot ja haitat täysimääräisesti. Hakijoiden on korvattava myös luonnon kauneuden ja ympäristön viihtyisyyden vähentymisestä, muistuttajan kiinteistön soveltuvuuden virkistyskäyttöön vähentymisen, yksityisyyden häiriintymisestä sekä kiinteistön ja rakennusten arvon alenemisesta euroa. 21) RR (Perikato RN:o 1:40 ja Kolmoset RN:o 1:41, Ruomi, Lemi) ovat puoltaneet luvan myöntämistä hankkeelle saaren kulkuyhteyksien parantumisen ja turvallisuusnäkökohtien kuten palokunnan tai sairaankuljetuksen järjestämiseksi. Suurin osa mökkiläisistä on eläkkeellä olevia hyvin iäkkäitä ihmisiä, joten kulkuyhteyksien helpottaminen olisi tarpeen. Hakija on liittänyt aluehallintovirastoon toimittamaansa selitykseen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n lausunnon penkereen ja sillan rakentamisesta Rapasalonsalmen yli Iso-Rapasalon saareen. Mainitun selvityksen sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen perusteella hakija on ilmoittanut muuttaneensa siltasuunnitelmaa selitykseen liitetyn piirustuksen mukaiseksi. Suunnitelmassa on korjattu aukon koko, suurennettu rummut, täsmennetty rumpujen sijainti ja muutettu moottorikelkkareitin paikka. Penkereeseen rakennetaan kolmeaukkoinen silta ja kaksi rumpua. Penkereen pituus on 190 m. Aukon leveys on vesistön pohjassa 22 m ja keskivedenkorkeudella noin 25 m. Sillan kannen korkeus on tasossa N ,10 m ja kannen alapinta on korkeudella N ,80 m. Rumpujen halkaisija on 1,50 m. Hakija on selityksessään todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1), AA 5), DD 7) ja Ruomin osakaskunnan 8) muistutuksista, että hakijan korjaamassa suunnitelmassa on otettu huomioon muistutuksissa esitetyt näkökohdat. Hakija on todennut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 3) muistutuksesta, että aukkokoko, rumpujen sijoitus ja koko on tarkennettu muutetussa suunnitelmassa. Louheen käyttö penkereissä on lisävarmistus eikä mitoituksen lähtökohta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Liikenneviraston 4), BB ja CC 6), GG 10), JJ 12), PP 19) eikä RR 21) muistutuksista. Hakija on todennut EE ja FF 9) vaatimuksen olevan kohtuuton. Hakija on todennut HH11) vaatimuksesta, että hankkeesta on olemassa maaoikeuden antama tuomio nro 4563, ympärivuotista asutusta ei ole syntynyt, koska tieyhteys puuttuu, työnaikainen haitta ajoittuu lomakauden ulkopuolelle, kiinteistölle RN:o 1:155 ei ole rakennusoikeutta ja siitä on kaavoittajan lausunto, siltarakenteet on suunniteltu maisemaan sopivaksi ja että kiinteä tieyhteys yleensä nostaa loma-asunnon arvoa. 14

15 Hakija on todennut, että KK 13) muistutuksessa esitetyt näkökohdat on varmistettu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n lausunnon pohjalta. Siltarakenteiden suunnittelussa on otettu huomioon maisemaan sopivuus. Hakija on todennut LL 14) muistutuksesta, että penkereen taso on noin 4 m keskivedenpinnasta, louhintasuunnitelmat laaditaan siten, että työturvallisuus ja ympäristövaikutukset on huomioitu ja että vesiaukko ja rummut on suunniteltu siten, että mahdollisimman hyvä veden vaihtuvuus toteutuu. Hakija on todennut muistuttajan olevan oikeassa rakennuspaikkojen lukumäärän osalta. Hakija on todennut Lemin kunnanhallituksen 2) muistutuksesta, että suunnitelmien täsmennyksessä on varmistettu, että hanke ei aiheuta haittaa vesistölle. Hakemuksen liitteenä olevan aluearkkitehdin lausunnossa todetaan, että kiinteistön RN:o 1:23 rakennuspaikka poistetaan kaavasta. Kaavamuutos edesauttaa hankkeen toteuttamista. Hakija on todennut MM 15) muistutuksesta, että hakijan korjaamassa suunnitelmassa on otettu huomioon muistutuksessa esitetyt näkökohdat. Aukkomitoituksia ei ole laadittu louheen käytön pohjalta. Louhe mahdollistaa lisävarmistuksen, koska louhepenger ei pysty padottamaan vettä tuulen yläpuolella. Hakija on todennut Anjalankosken Sähkömiesten Vapaa-aikayhdistys ry:n 16) muistutuksesta, että tien linjaus mantereella ja saaressa on maaoikeuden tuomion 4563/ mukainen. Ympäristönäkökohdat on muutetussa suunnitelmassa otettu huomioon. Rasitteiden purku ei liity käsiteltävänä olevaan hankkeeseen. Hakija on todennut NN 17) muistutuksesta, että alueen höyrylaivaliikenne on päättynyt 1930-luvulla. Hakija on todennut ympäristö- ja virtausvaikutusten osalta, että muutetussa suunnitelmassa on otettu huomioon muistutuksissa esitetyt näkökohdat. Osaskunta on antanut hankkeelle suostumukensa. Hakija on todennut OO 18) muistutuksesta, että rakennuspaikkoja on 92, silta-aukko ja rummut mahdollistavat riittävän veden vaihtumisen, moottorikelkkareitti on siirretty penkereen mantereen puoleiseen osaan ja että korvausvaatimuksissa ei ole huomioitu kiinteän tieyhteyden kiinteistön arvoa lisäävää vaikutusta. Hakija on todennut QQ 20) muistutuksesta, että ympäristönäkökohdat on muutetussa suunnitelmassa otettu huomioon, rantojen lähellä olevien rumpujen sijainti ja koko on tarkistettu ja että kelkkareitti on siirretty. Muistuttajan korvausvaatimus on kohtuuton. 15 LAUSUNTO Aluehallintovirasto on varannut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Ruomin osakaskunnalle tilaisuuden lausua suunnitelman muutoksen johdosta. 22) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on päivätyssä lausunnossaan edellyttänyt, että silta-aukon leveys on vähintään 25 m myös vesistön pohjassa. ELY-keskus on pitänyt todennäköisenä, että hankkeella ei ole laaja-alaisia vesistövaikutuksia. Penkereen lähialueella vesistövaikutukset ovat toden-

16 SELITYS JA SUUNNITELMAN MUUTOS näköisiä, mutta vaikutusten suuruutta ja merkittävyyttä on vaikea arvioida. Penkereen välittömässä läheisyydessä oleville kiinteistöille maisemallinen vaikutus on ilmeinen. Rakentamisen yhteydessä on varmistettava, että silta-aukon edustalla ei ole veneliikennettä haittaavia kiviä. Rakentamistyöt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Työmenetelmien on oltava sellaisia, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Samentumista aiheuttavat työt on toteutettava välisenä aikana. Vesialuetta vasten sijoittuva pengerosa tulee vahvistaa riittävän karhealla louheella eroosion estämiseksi. Penkereen luiskat on viimeisteltävä siten, että penkereestä muodostuu yleisilmeeltään siisti ja ympäristöönsä soveltuva. Kiveys tulee rakentaa siten, että kiviä ei pääse irtoilemaan luiskasta voimakkaallakaan myrskyllä. Täyttöihin käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. ELY-keskus on edellyttänyt työnaikaista vedenlaadun tarkkailua, joka painottuu erityisesti samentumisvaikutuksiin. Mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten toteamiseksi rantavyöhykkeen kasvillisuuden nykytilanne tulee dokumentoida esimerkiksi edustavin loppukesän valokuvin. Kuvat tulee säilyttää 10 vuotta valmistumisilmoituksen tekemisen jälkeen mahdollista jälkiarviointia varten. Tarkkailusta tulee tehdä erillinen ohjelma. Vesistötarkkailusta on tehtävä yhteenveto, ja se on toimitettava Kaakkois-Suomen ELYkeskukseen. Luvan saajan on pidettävä rakenteet kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Ylä-Kivijärvi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Kaakkois- Suomen toimenpideohjelma-alueeseen. Ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella Kivijärvi arvioitiin käytettävissä olevan aineiston perusteella olevan erinomaisessa ekologisessa tilassa. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että nykyinen vesialueen erinomainen tila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Lisätoimenpiteet liittyvät pääasiassa maa- ja metsätalouden sekä haja- ja loma-asutuksen vesiensuojelun tehostamiseen. Hanke ei ELY-keskuksen mukaan vaikeuta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. Hakija on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä muuttanut suunnitelman lausunnossa edellytetyn mukaiseksi ja ilmoittanut olevansa valmis noudattamaan myös muita lausunnossa esitettyjä täsmennyksiä. Silta- 16

17 aukko on mitoitukseltaan vähintään 25 m leveä sekä vedenpinnan yläpuolella että vesistön pohjassa. Penkereeseen rakennetaan kaksi 1,5 m halkaisijaltaan olevaa rumpua. 17 TARKASTUS Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää perustettavan Rapasalonsalmen yksityistiekunnan lukuun Jaakko Uutulle ja Jaakko Aholalle luvan penkereen ja sillan rakentamiseen yhteiselle vesialueelle RN:o 1:0 (Yhteiset vesialueet, Lemi) Kuhasensaaresta Rapasalonsalmen yli Iso-Rapasalon saareen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti päivätyssä siltapiirustuksessa nro B olevan kartan osoittamaan paikkaan sanotussa piirustuksessa olevan pituusleikkauksen sekä päivätyn pituusleikkauspiirustuksen nro B ja päivätyssä piirustuksessa olevan tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti Lemin kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä kuin mitä lupamääräyksessä 7 on määrätty korvattavaksi. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja töiden suorittaminen 1. Silta-aukon leveyden on vesistön pohjassa oltava päivätyn siltapiirustuksen nro B mukaisesti vähintään 25,0 m. Sillan kansirakenteen alareunan on oltava vähintään korkeudella N ,80 m. Siltapenkereeseen on päivätyssä siltapiirustuksessa nro B olevan kartan osoittamiin paikkoihin tehtävä kaksi rumpua, joiden halkaisija on 1,50 m. Sillan länsipuoliseen penkereeseen on päivätyssä siltapiirustuksessa nro B olevan kartan osoittamaan paikkaan tehtävä ajoluiskat moottorikelkkoja varten. Silta-aukko on merkittävä Liikenneviraston antaman määräyksen dnro 6154/040/2010 "Vesiliikennemerkit ja valo-opasteet sekä niiden sijoittaminen" mukaisesti alikulkukorkeutta osoittavilla merkeillä. 2. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle. Veden samentumista aiheuttavia töitä ei saa tehdä välisenä aikana.

18 Kunnossapito Korvaukset Luvan saajan on huolehdittava siitä, etteivät rakennustyöt estä tai huomattavasti vaikeuta vesiliikennettä Rapasalonsalmessa. Vesialuetta vasten sijoittuva penkereen osa on eroosion estämiseksi vahvistettava riittävän karkealla louheella. Kiveys on tehtävä siten, että kivet pysyvät kaikissa olosuhteissa paikoillaan. Penkereeseen käytettävän kiviaineksen on täytettävä puhtaalle kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Silta-aukon edustalla olevat veneliikennettä haittaavat kivet on poistettava. 3. Luvan saajan on tehtävä siltaan ja penkereeseen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n jakeluverkon edellyttämät kaapelireitit putkituksineen ja vastattava myös muista hankkeen edellyttämien yhtiön jakeluverkon muutostöiden kustannuksista. Mikäli asiasta syntyy erimielisyyttä, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Luvan saajan on selvitettävä etukäteen myös muut työalueella mahdollisesti käytössä olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4. Mikäli työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 5. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Penkereen luiskat on viimeisteltävä ympäristöönsä soveltuviksi. 6. Penger ja silta rakenteineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 7. Luvan saajan on maksettava penkereestä ja sillasta aiheutuvasta rannan käytön vaikeutumisesta kiinteistön Luontola RN:o 1:22 omistajalle kertakaikkisena korvauksena euroa. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä, mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosentilla. Vesilain 11 luvun 15 :n 1 momentissa (1391/2009) tarkoitettua tallettamista ei ole toimitettava korvattavan edun vähäisyyden vuoksi. 8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten mukaisesti vas- 18

19 tuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on viivytyksettä korvattava asianomaiselle vahingonkärsijälle, ellei toisin sovita. 19 Tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vaikutuksia vesistön veden laatuun sekä hankkeen vaikutuksia rantavyöhykkeen vesikasvillisuuteen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaa koskeva ehdotus on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Töiden aloittaminen ja valmiiksi saattaminen Ilmoitukset 10. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin Kivijärven rantaosayleiskaava on lainvoimaisella päätöksellä muutettu kiinteistön Pirtti RN:o 1:23 osalta siten, että se mahdollistaa pengertien rakentamisen. 11. Työt on aloitettava neljän vuoden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa on katsottava rauenneeksi. 12. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä penkereen ja sillan lopullista sijaintia osoittava karttapiirros ja pituusleikkauspiirustus. Perustelut Yleistä Hankkeen tarkoituksena on tieyhteyden saaminen Kuhasensaaren ja Iso- Rapasalonsaaren välille. Rapasalonsalmi on kapeimmillaan noin 100 metriä leveä. Penger ja silta sijoittuvat salmeen vinottain noin 190 metrin pi-

20 tuudelta. Penkereen korkeus on enimmillään noin 4 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Sillan aukon leveys on keskivedenkorkeudella noin 31 metriä. Siltaan rakennetaan veden vaihtumisen turvaamiseksi kaksi rumpua, joiden halkaisija on 1,5 metriä. Penkereen rantautumiskohdat on määrätty lainvoiman saaneessa tietoimituksessa. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin (553/1994) mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa, mikäli rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Aluehallintovirasto on arvioinut hankkeen hyödyt ja haitat seuraavasti: Hyödyt Iso-Rapasalon saari on pinta-alaltaan 211 ha ja saarella on suunnitelman mukaan noin 70 loma-asuntoa. Rakennuspaikkoja on hakijan selityksen mukaan yhteensä 92 kpl. Penkereen ja sillan rakentaminen on tarpeen tieyhteyden saamiseksi mantereen ja Iso-Rapasalon saaren välille. Maakulkuyhteys parantaa saarten asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja helpottaa saaressa sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä ja hoitoa sekä mahdollistaa kiinteistöjen ympärivuotisen käytön. Hanke lisää näin ollen vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentissa (264/1961) tarkoitetulla tavalla saaressa olevien kiinteistöjen käyttöarvoa. Hankkeen hyötyä on vaikea arvioida rahassa. Tien tarpeellisuus on todettu myös tietoimituksessa ja Etelä-Savon käräjäoikeuden maaoikeuden antamassa lainvoimaisessa tuomiossa tietoimituksesta tehdyistä valituksista. Tie on maaoikeuden mukaan lomakiinteistöjen lisäksi tarpeen myös saaressa olevien metsätalouskiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä varten. Maaoikeuden mukaan tien myötä saaressa olevien kiinteistöjen arvo tulee nousemaan. Haitat Hankkeesta aiheutuu vähäistä työnaikaista samentumista. Kun samentumista aiheuttavia töitä ei saa tehdä välisenä aikana, ei töiden suorittamisesta aiheudu sanottavaa haittaa virkistyskäytölle. Kuhasensaaren ja Iso-Rapasalon saaren välille suunniteltu penger ja silta muuttavat haitallisesti maisemaa. Rakenteet heikentävät jonkin verran veden vaihtumista Rapasalonsalmessa ja sen läheisyydessä olevalla vesialueella. Tästä aiheutuva veden laadun heikkeneminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen on ennalta arvioiden vähäistä ja rajoittuu penkereen välittömään läheisyyteen lähinnä salmen länsirannalla penkereen pohjoispuolella. Sillan alikulkukorkeus on keskivedenkorkeudella noin 2,7 metriä ja yliveden aikana 2,0 metriä. Alueen vesiliikenne on virkistyspohjaista pienveneliikennettä, eikä silta estä tai sanottavasti vaikeuta tätä veneilyä. 20