VI. o P ETU S L A I T 0 K'S ET.' HELSINGIN, KAUPUNGIN,TILASTO. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA..

Transkriptio

1 HELSINGIN, KAUPUNGIN,TILASTO. VI. o P ETU S L A I T 0 K'S ET.' HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA.. HELSINGISSÄ 90 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTiÖ.

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. VI. ENSE IGNEMENT PUBLIE PAR Le BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS. HELSINGfORS, 90.

3 ALKULA USE. Esilläoleva julkaisu ilmestyy toisena vuosikertana sarjassa Helsingin kaupungin tilasto VI,Opetuslaitokset. Se sisältää alempain käsityöläiskoulujen, ammattiko.ulujen, kansakoulujen, kasvatuslautakunnan ja kasvatuslaitosten, Sedmigradskyn pienten lasten koulun ja Marian turvakodin, kansanlastentarhain ja työväenopiston vuosikertomukset. Näistä kohdistunut kasvatuslautakunnan sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin antamat kertomukset kalenterivuoteen 97, muut kertomukset lukuvuoteen Asianomaiset koulujen johtajat ovat antaneet eri opetuslaitosten vuosikertomukset käsikirjoituksina tilastokonttoriin, jossa niitä yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi on jossain määrin muovailtu. Tarpeellisen keskityksen ja suuremman selvyyden aikaansaamiseksi esitetään tiedot mikäli mahdollista taulujen muodossa, minkä johdosta tauluston taulujen Lukumäärä on Lisääntynyt 4:sta 44:ään, kun taas tekstiosasto käsittää vain 7.sivua edellisen vuosikerran 87 sivun asemesta. Työtä on sekä teksti- että tauluosastoon nähden johtanut v. t. amanuenssi Vai b 0 r g K u h Le tel t. HeLsingin kaupungin tilastokonttorissa, elokuun 0 p:nä 90. OTTcf'TRUUN. V. t.

4 SISÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATIERES.. Vuosikertomuksia.. Valmistava poikain ammattikoulu Sivu.. Tyttöjen ammattikoulu Aleksanterinkadun alempi käsityöiäiskoulu Kallion alempi käsityöläiskoulu. 5. Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakoulut Kasvatuslautakunta Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti Kansanlastentarhat... n Työväenopisto. A. Suomenkielinen osasto... 6 B. Ruotsinkielinen osasto II. Taulusto.. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku valmistavassa poikain ammattikoulussa lukuvuonna Valmistavain poikain ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 9&--8, ryhmitettyinä syntymäpaikan, kotipaikan, esitietojen ja iän mukaan..... Eri opetusaineiden viikkotuntien luku tyttöjen ammattikoulussa lukuvuonna Tyttöjen ;ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 96-8, ryhmitettyinä esitietojen ja ammatti osastojen mukaan Tyttöjen ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 9&--9, ryhmitettyinä syntymäpaikan, kotipaikan, iän ja opetuskielen mukaan Rapports annuels. Page.. Ecole 'preparatoire professionnelle de garc;ons Ecole professionelle de jeunes filles.. 5. Ecole primaire d'apprentis, rue Alexandre Ecole primaire d'apprentis åberghäll 5. Ecoles primaires finnoises Hi 6. Ecoles primaires suedoises... 7' 7. Conseil d'education Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria jardins populaires d'enfants Institut ouvrier. A. Section finnoise B. Section suedoise II. Tableaux.. Programme de i'ecole preparatoire professionnelle de garc;ons pendant I'annee scolaire 97-8; heures par semaine Eleves de I'ecole preparatoire professionnelle de garc;ons pendant les annees scolaires 96-8; reparfition d'apres le Iieu natal, le Iieu de domlcile, les etu des preliminaires et-, par äge.... Programme de. I'ecole professionnelle de jeunes filles pendant I'annee scolaire 97-8; heures par semaine * 4. Eleves de I'ecole professionnelle de jeunes filles pendant les annees scolaires 96-8; repartition d'apres les etudes preliminaires par casses et division... '.' Eleves de I'ecole professionnelle de jeunes filles pendant les annees scolaires 96-8; repartitlon d'apres le Iieu natal, le Iieu de domicile, par äge et langue d'instruction

5 VI Sivu. 6. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku alemmissa äsityöläiskouluissa lui kuvuonna * 7. Alemmat käsityöläiskoulut lukuvuonna Eri opetusaineiden viikkotuntien luku suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuonna v * 9. Oppilaiden vaihtuminen suomenkielisissä kansakouluissa luku\'uonna * 0. Suomenkielisistä kansakouluista eronneet oppilaat sekä eroamisen syy lukuvuonna *. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuoden 97-8 päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle, tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat... 9*. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä iän mukaan... 0*. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpalls:an ja koti paikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan * 4. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain 4* 5. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä kouluhuoneistojen mukaan * 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt luku päivät sekä poissaolon syy lukuvuonna * 7. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden opettajiston välityksellä tekemät säästöönpanot lukuvuosina * 8. Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuonna * 9. Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystblmlston toiminta lukuvuonna 97-8, kuukausittain... 8* Page. 6. Programme des ecoles primaires d'apprentis pendant I'annee scolaire 97-8; heures par semaine 4* 7. Ecoles primaires d'apprentis pendant I'annee scolaire '" 8. Programme des ecoles primaires finnolses pendant I'annee scolaire 97-8; heures par semaine.. ' * 9. Eleves des ecoles primaires finnoises pendant I'annee scolaire * 0. Eleves sortis des ecoles primaires finnoises pendant I'annee scolaire *. Eleves des ecoles primaires finnoises å la fin du semestre de printemps 98 etant sortis de I'ecole avec certificat d'hudes, ayant passe dans une classe superieure ou double une classe; eleves aspirant aux ecoles superieures *. Eleves des ecoles primalres finnoises au 8 janvier 98 par åge *. Eleves des ecoles primaires finnoises au 8 janvier 98; repartltion par sexe, selon la langue materneile, le Iieu de naissance, le Iieu de domicile et la profession des parents * 4. Eleves des ecoles primalres finnoises au commencement du semestre d'automne 97; repattition par arrondissement '" 5. Eleves des ecoles primaires finnoises au 8 janvier 98,.repartition d'apres les salles d'ecole differentes 5* 6. Absences dans les ecoles primaires finnolses pendant l' annee scolaire 97-8; repartltion d'apres la duree et la raison des absences... 6* 7. Epargnes des eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires * 8. Placement gratuit des eleves des ecoles primaires finnoises pendant I'annee scolaire * 9. Placement gratuit des eleves des ecoles primai.res finnoises pendant I'annee scolaire 97-8, par mois.... 8'"

6 VIl Sivu. 0. Kirjalainat suomenkielisten kansakoulujen oppilaskirjastoista lukuvuosina *. Suomenkielisten kansakoulujen (alemman koulun I luokkien) oppilaissa todetut taudit luvuvuonna *. Suomenkielisten kansakoulujen (alemman koulun I luokkien) oppilaiden ruumiinrakenne ja ravitsemistila lukuvuonna *. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuonna Oppilaiden vaihtuminen ruotsinkielisissa kansakouluissa lukuvuonna * 5. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmiteuyinä iän mukaan * (;. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan 4* 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain.. 6* 8. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa, ryhmitettyinä eri kouluhuoneistojen mukaan '7* 9. Kansakoulujen menot vuonna * 0. Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat vuoden 97 päättyessä...'.. 8*. Kasvatuslaitokset lukuvuonna *. Kasvatuslaitosten menot vuonna 97 0*. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin oppilaat lukuvuonna * 4. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin oppilaat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä iän mukaan... * 5. Kansanlastentarhat lukuvuonna ,.. * <J Page. 0. Volumes empruntes par les eleves des bibliotlieques scolaires pendant les annees scolaires *. Maladies collstatees chez des eleves des :eres classes des ecoles primai.res finnoises pendant l'annee scolaire *. Constitution et Hat de nutrition des eleves des!:eres classes des ecoles primaires finnoises pendant l'annee scolaire *. Programme des ecoles primaires suedoises pendant I'annee scolaire 97-8; heures par semaine * 4. Eleves des ecoles primaires suedoises pendant l'annee scolaire 97-8 '* 5. Eleves des ecoles primaires sumoises au 8 janvier 98, par åge... * 6. Eleves des ecoles primaires sumoises au 8 janvier 98; repartition par sexe, selon la langue maternelle, le lieu de naissance, le Iieu de domicile et la profession des parents... 4* 7. Eleves des ecoles primaires suedoises au commencement du semestre d'automne 97; repartition par arrondissemef * 8. Eleves des ecoles primaires sumoises au commencement du semestre d'automne 97; repartition d'apres les salles d'ecole differentes * 9. Depenses des ecoles primaires en 97. 7* 0. Les fonds legues å la ville au benefice des ecoles primaires (le decembre 97)...,... 8*. Maisons municipales d'education des enfants depraves (å la campagne) pendant l'annee scolaire *. Depenses des maisons municipales d'education des enfants depraves (å la campagne) en *. Eleves de I'ecole Sedmlgradsky et d'asile Maria pendant l'annee scolaire * 4. Eleves de l'ecole Sedmigradsky et d'asile Maria pendant I'annee scoiaire 97-8; repartition par Age * 5. Les jardins populaires d'enfants pendant I'annee scolaire 97-8 *

7 VIII Sivu. H. Kansanlastentarhojen oppilaat syyslukukaudella 97, ryhmitettyinä sukupuolen ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan 4* 7. Kansanlastentarhain oppilaat lukuvuonna 97-8, jotka nauttimastaan ruuasta suorittivat koko mak sun, alennetun maksun tai ei mitään maksuja * 8. Kansanlastentarhain tulot ja menot vuonna * 9. Työväenopiston suomenkielisen osaston luentokurssien osanottajat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä sukupuolen, lan, syntymäpaikan sekä sen mukaan, montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen... 8* 40. Työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiirien jäsenet syyslukukaudella 97, ryhmitettyinä lan ja esitietojen sekä sen mukaan, moneenko piiriin sama oppilas otti osaa... 8* 4. Työväenopiston suomenkielisen osaston luentokurssien osanottajat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan heidän ammateissaan * 4. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston kurssien osanottajat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan heidän ammateissaan * 4. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston kurssien osanottajat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä sukupuolen, iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan * 44. Työväenopiston kurssien osanottajat ammatin mukaan ryhmitettyinä lukuvuonna * Page. 6. Eleves des jardins populaires d'enfants pendant le semestre d'automne 97; repartition par sexe, par Age et d'apres la profession des parents 4* 7. Eleves des jardins populaires d'enfants payant la taxe entiere, une taxe modifiee et non-payants pendant I'annee scolaire * 8. Recettes et depenses des jardins populaires d'enfants en * 9. Les auditeurs des conferences de la section finnoise de I'institut ouvrier pendant I'annee scolaire 97-8; repartition par sexe, par äge, selon le Iieu natal et le nombre des semestres que les eleves presents avaient etu die å I'institut * 40. Les eleves des cours speciaux de la section finnoise de I'institut ouvrier pendant le semestre d'automne 97; repartition par Age, d'apres les etudes preliminaires et le nombre des. cours suivis par les eleves... 8* 4. Les auditeurs des conferences de la section finnoise de I'institut ouvrier pendant I'annee scolaire 97-8; repartition d'apres les heures de travail dans leur profession... 9* 4. Les auditeurs de la section suedoise de l'institut ouvrier pendant I'annee scol!lire 97-8; repartition d'apres les heures. de travail dans leur profession... 9* 4. Les auditeurs de la section suedoise de I'institut ouvrier pendant I'annee scolaire 97-8; repartition par sexe, par äge, selon le Iieu natal et les 6tudes preliminaires des auditeurs Nombre des eleves de I'institut ouvrier pendant I'annee scolaire 97-8 par profession... 4*

8 . VUOSIKER.TOMUKSIA.. RAPPORTS ANNUELS.

9 . Valmistava poikain ammattikoulu. EcoJe preparatoire professionnej/e de garcons. Koulun johtajan taiteilija Alex. Federleyn antama kertomus. Valmistavan poikain ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 seu- Johtokunta. raavat henkilöt: lehtori j. Reuter puheenjohtajana sekä insinööri G. R. Lindberg ja kunnallisneuvos V. von Wright jäseninä sekä insinöörit O. Lönnrot ja A. Engström varajäseninä. Koulun johtajana oli taiteilija A. Federley, joka samalla opetti käsivaraispiirustusta. Vaki- Opettajanaisina opettajina toimivat arkkitehti C. Lindgren (puutöiden ammattipiirustusta, mate- kunta. maattisia aineita ja projektio-oppia) ja insinööri H. Renholm (metallitöiden ammattipiirustusta, matemaattisia aineita, projektio-oppia, luonnontietoa ja teknologiaa). Tuntiopettajina olivat.vuoden varrella kirjanpitäjä M. Ahola (ammattilainsäädäntöä y. m. sekä kirjanpitoa), insinööri L. Blomstedt (metallitöiden ammattipiirustusta sekä matemaattisia aineita), opettajatar H. Kapari (suomea), opettajatar F. Rosqvist (ruotsia) sekä insinööri V. Tamminen (mittausoppia, luonnontietoa ja teknologiaa). Työpajoissa johtivat puutöiden työharjoituksia työnjohtajat Fr. jokela ja E. Rehn sekä metallitöiden työharjoituksia työnjohtajat J. A. Sandborg ja F. O. Löv. Herra jokelalla oli lukuvuoden kuluessa virkavapautta, ja hänen sijaisenaan oli puuseppä V. Lukander. Koulussa työskenteli 6 luokkaa: kaksi vakinaista suomalaista, kaksi vakinaista ruotsa-' Luokat. laista sekä kaksi suomalaista rinnakkaisluokkaa.. Opetusaika oli tavallisesti klo 8 a. p.-6 i. p., välillä -tunnin väliaika. Tunteja oli Opetusajat. siis keskimäärin 7, mistä tuntia käytettiin: työpajatyöhön, tuntia piirustukseen ja tuntia tietopuoliseen opetukseen. Viikkotuntien jakautuminen eri oppiaineiden kesken käy ilmi taulusta. ' Lukuvu.oden alussa otettiin kouluun 6 vakinaista oppilasta, joista 87 suomalaiselle Oppilaat. ja 9 ruotsalaiselle osastolle. Oppilaiden ryhmittyrpinen syntymä- ja kotipaikan, ennakkotietojen ja iän mukaan näkyy taulusta'. Puusepäntyöpajassa työskenteli sitäpaitsi koko lukuvuoden suomenkielinen ylimääräinen oppilas ja metallityöpajassa kevätlukukaudella, kunnes koulu kapinan' johdosta suljettiin, ruotsinkielinen ylimääräinen oppilas. Kaikki luokkien oppilaat työskentelivät sekä puu-' että metallityöosastolla; vaihto tapahtuilkevätlukukaudella. II luokkien oppilal,lt taasen työskentelivät yksinomaan yhdessä ammatissa ja jakautuivat vuoden kuluessa seuraavasti:

10 4 Eleves des II :es classes par division. Lukuvuoden alussa. Au dibut de l'annie scolain. Lukllvuoden lopussa. A la Iin de l'annie scolaire. Osasto. VI ::0 VI ::0 Division. ':::!CI) o 5.. c CI)Oo CI)o CI)oå OJ '" : illgi! OJ":I g ele.. C_ClJ_., Cl!!. ;;'.,' ö e!. t;.,. ö e. ;;'.,' ö e!. ;;... - II>!'OJ. =!'OJ. =!'OJ. = "OJPs' n> n> td n> = = = = Puutyöosasto (Division d'industries du bois) Metallityöosasto (Division d'industries mltallurgiques) Yhteensä (Totat) 47-5 I Lukuvuoden päättyessä siirrettiin II luokille suomenkielistä ja 7 ruotsinkielistä oppilasta, päästötodistuksen sai suomalaiselta osastolta ja ruotsalaiselta osastolta oppilasta. Palkinnot ja Palkintoja, joina oli työkaluja tai kirjoja, jaettiin 6 eroavaile oppilaalle, joista 0 oli apurahat. suomalaiselta ja 6 ruotsalaiselta osastolta. Apurahoja, jotka annetaan seuraavana 'Iukuvuonna jakamalla 5 mk. kultakin työkuukaudelta, myönnettiin 9 suomenkieliselle ja- ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka oli siirretty II luokalle. - Terveydentila. Oppilaiden terveydentila oli puheenaolevana lukuvuonna hyvä. Vain oppilasta oli sairauden takia pitemmän- aikaa poissa koulusta. Oppilas- Kirjalainojen luku oppilaskirjastosta oli 8, joista 60 suomalaisella ja ruotsalaisella kirjasto. osastolla. Kapinan aikana kirjasto oli suljettuna. Imaise /:!i- Osakeyhtiö Herman Lindell, joka useana vuonna on antanut piirustus- ja kirjoitustarruset peet ilmaiseksi avustusta nauttiville oppilaille, helpotti myöskin lukuvuonna 97-8 tällä tavoin 0 oppilaan koulunkäyntiä. Invent- Vuoden vaihteessa eräs kaupungin katsastusmiehistä toimitti tavanmukaisen inventteeraus. teerauksen. Kalustoluettelo osoitti, että koulun omaisuuden arvo silloin oli Smk. 6,49: 98. Koulun tulo- ja menoarvio lukuvuodelle 97-8 päättyi 66,700 markkaan. Valtioapu oli Smk. 0,579: 6 ja Helsingin kaupungin avustus Smk. 6,0: 84. Sen lisäksi kaupunginvaltuusto myö.nsi muutamia pienehköjä määrärahoja eräitä tilejä varten, joita oli ylitetty, Kesät yö. yhteensä Smk. 66:98.. Kesät yö oli monesta syystä peruutettu. Johtokunnan anomuksesta Suomen senaatti myönsi 0 vapaalippua oppilaille, jotka olivat ilmoittaneet aikovansa matkustaa maaseudulle ottaakseen osaa maanviljelystöihin. Lukuvuoden 97-8 päättyessä valmistava poikain ammattikoulu oli ollut toiminnassa 9 vuotta. Tammikuun 8 p:nä 98 koulu suljettiin kapinan puhkeamisen johdosta ja vasta huhtikuun 6 p:nä voitiin sen työ aloittaa uudelleen. Lukuvuosi muodostui niin ollen lähes kolme kuukautta tavallista lyhyemmäksi.

11 . Tyttöjen ammattikoulu. Ecole professionnelje de jeunes filjes. Koulun johtajattaren neiti Mathilda Blomqvistin antama kertomus. Tyttöjen ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 lehtori Jonatan Johtokunta. Reuter puheenjohtajana, kauppaneuvoksetar Hilma Schildt varapuheenjohtajana, neiti Annie Furuhjelm, kamarineuvoksetar Elin Sjöström ja arkkitehti Alarik Tavaststjerna jäseninä sekä koulunjohtajatar MathiIda von Troil, ammattientarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Hugo Lindberg varajäseninä. Johtajattarena oli neiti MathiIda Blomqvist. luokaj.ia opettivat koulun ammattiaineita seuraavat vakinaiset opettajattaret: neidit Anna Palmgren ja Lilly Sulin (liinavaateompelua, kaavapiirustuta ja nimeilyä), neiti Anna Pulkkinen (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva Ellen Calonius (pukuompelua jä kaavapiirustusta rinnakkaisluokalla), neiti Elin Moberg (ruuanlaittoa ja talousoppia) sekä neiti Ketty Tudeer (ruuanlaittoa ja talousoppia rinnakkaisluokalla). II luokalla opettivat seuraavat vakinaiset ammattiopettajattaret: neiti Edith Colerus (liinavaateompelua, kaavapiirustusta, paikkausta ja korko-ompelua), neiti Ellen Bremer (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva Ilta Stenius (pukuompelua ja kaavapiirustusta suomalaisella rinnakkaisluokalla), neiti Hilja Rikala (ruuanlaittoa ja talousoppia) sekä neiti. Wava Grönholm (ruuanlaittoa ja talousoppia rinnakkaisluokalla).. Tietopuolisia aineita ja piirustusta opettivat seuraavat tuntiopettajattaret: kansakoulunopettajatar Ingrid Grönberg (ammattilainsäädäntöä ja suomea); neiti Wava Grönholm (Iaskentoa ja kirjanpitoa), neidit Ilma ja Elin Hirn (piirustusta), kansakoulunopettajatar Helmi Kapari (suomea), neiti Sanni KarppiIa (laskentoa ja kirjanpitoa), kansakoulunopettajatar Olga Oinola (suomenkieltä ja kirjallisuutta sekä terveysoppia), neiti Anna Segerstråle (ruotsin kieltä ja kirjallisuutta), kansakoulunopettajatar Fanny Sundström (historiaa) sekä kansakoulunopettajatar Hilja Widenius (historiaa ja laskentoa). Tyttöjen ammattikoulu on aiottu Helsingistä kotoisin oleville tytöille, jotka ovat läpikäyrieet ylemmän kansakoulun, ja etusijassa sellaisille, jotka sen lisäksi ovat saaneet opetusta sen jatkoluokalla. Kouluun pääsyä varten vaaditaan ylemmän kansakoulun oppijakson suorittaminen tai todistus vastaavista tiedosta ja taidoista. Koulun tarkoituksena on antaa oppilaille sellaisia tietopuolisia ja käytännöllisiä tietoja, jotka voivat tehdä heistä kelvollisia ammatinharjoittajia. Oppiaika on vuotta. Opettajakunta. Tarkoitus.

12 Lukukausimaksu. Opetusaineet. Luokat. Tuntijako. Suoritetut työt. 6 Lukukausimaksu on 5 mk. ja suoritetaan kouluun kirjoittautuessa. Kertyneistä maksuista muodostetaan apurahoja, joita jaetaan ahkerille ja varattomille oppilaille heidän siirtyessään II luokalle. Ammattiaineiden opetusta annetaan kolmella osastolla, nimittäin liinavaateompelu-, pukuompelu- ja talousosastolla. Tietopuolinen opetus on jaettu kahdelle osastolle, suomalaiselle ja ruotsalaiselle; ja käsittää seuraavat aineet: äidinkieli ja kirjallisuus, laskento, kirjanpito, historia, piirustus, terveysoppi ja ammattilainsäädäntö. Lukuvuonna 97-8 oli 0 ammattiluokkaa toiminnassa, niistä luokkaa liinavaateompeluosastolla, vakinaista ja rinnakkaisluokkaa pukuompeluosastolla ja samoin vakinaista ja rinnakkaisluokkaa talousosastolla. Mitä tulee tietopuolisten aineiden opetukseen, työskentelivät ruotsalaiset oppilaat luokalla, suomalaiset taas vakinaiaella ja rinnakkaisluokalla. Tunteja oli keskimäärin 7 päivässä. Viikkotuntien luku oli sekä liina- että pukuompeluosaston luokilla 9 ja II luokilla 4 sekä talousosaston luokalla 0 ja II luokalla.5. Tietopuolisissa aineissa oli viikkotuntien luku luokalla ja II luokalla 8. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy selville taulusta. Lukuvuonna 97-8 valmistivat tyttöjen ammattikoulun oppilaat seuraavat työt: Travaux manuels executes par les eleves pendant l' annee scolaire Työn laatu. Oenre de travail. \::I :;;. Liinaompelu sao 5 ; osasto. Pukuompeluosasto. \C).I» - Division af! lin- Division de confedion de vetement. t:!!!!.g gerie. II 'f..,, IUOkka.!n luokka. ' luokka.!, luokka.!n luokka.!i luokka,!:e classe.!:e classl!. l:e dasse. li:e classe,, luokka.!:t! clasu, li'e classe. A. B. A. B.!:e classt!. Päiväpaitoja Yöpaitoja Miehen paitoja Paitahousuja Miehen housuja Irtotaskuja Liivinsuojustimia Kouluesiliinoja...' Pukuja Puseroita Päällyshameita' Alushameita : Malliliivejä Irtonaisia tk"llivälikkeitä, voile- ja batistikaulu sia Nykyaikaisiksi laitettuja pukuja, hameita ja puseroita Liinaompelu- Liinaompeluosaston luokalla suoritettiin esiharjoituksia käsin- ja koneompelussa, osasto. minkä jälkeen kukin oppilas valmisti itselleen kaksi kouluesiliinaa ja paidan. Lisäksi harjoitettiin ristipistenimeilyä. Kaavapiirustus käsitti kaavain piirtämistä valmistettavia töitä varten Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja Edith Coleruksen toimittaman oppikirjan )Liinavaatteiden piirustuksia) mukaan. Kaikki liinavaateompeluosaston luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi neliviikkoisen ruuanlaittokurssin.

13 7 II luokalla valmistettiin erinäisiä töitä (ks. ylläolevaa taul.), minkä lisäksi harjoitettiin paikkaamista ja paikattiin liinavaatteita. Kaavapiirustus käsitti mallien piirustamista valmitettavia töitä varten samaa menettelytapaa ja samaa oppikirjaa noudattaen kuin luokalla. Opetussuunnitelman mukaisesti liinavaateompeluosaston II luokan oppilaat sitäpaitsi suorittivat seitsenviikkoisen pukuompelukurssin valmistaen erilaisia töitä sekä oppien korjaamaan ja muuttamaan hameita ja puseroita. Hameen ja liivin kaavat piirrettiin saman menettelytavan ja saman oppikirjån mukaisesti kuin pukuompeluosaston luokalla. Pukuompeluosaston luokalla oppilaat suorittivat esiharjoituksia käsin- ja koneompe- Pukuopelulussa, kuten saumain laittamista puuvilla- ja' villakankaisiin, erilaisten hameenhalkojen osas o. valmistamista, volankien ja rimsujen kiinnittämistä hameihin, hihain istuttamista y. m. (ks. ylläolevaa taul.). Kaavapiirustuksessa noudatettiin Ellen Bremerin ja Anna Pulkkisen toimittamaa Pukukaavojen opasta. Sitäpaitsi oppilaat suorittivat neliviikkoisen ruuanlaittokurssin. II luokalla valmistettiin erinäisiä töitä, jotka tarkemmin käyvät ilmi ylläolevasta taulukosta. Kaavapiirustuksessa käytettiin samaa oppikirjaa kuin luokalla. Pukumalleja tehtiin muotilehden mukaan puolikokoiselle mallinukelle. Opetettiin puseroiden, hameiden ja alushameiden korjaamista ja muuttamista. Sitäpaitsi pukuompeluosaston oppilaat suorittivat seitsenviikkoisen liinavaateompelukurssin, jolla valmistettiin erilaisia töitä ja annettiin opetusta liinavaatteiden paikkaamisessa, pyyheliinojen ja sukkien parsimisessa sekä liinavaatteiden nimeilyssä. Oppilaat piirustivat valmistettavien vaatekappaleiden kaavat. Sekä töiden leikkaamisen että hinnoittelun oppilaat kaikilla osastoilla suorittivat itse opettajattarien johdolla. Käytännöllistä työtä varten talousosaston oppilaat olivat jaetut ryhmiin, )perheisiin), joiden jäsenet vuorotellen viikon kerrallaan hoitivat eri tehtäviä. Opetus tapahtui siten, että oppilaat havainnollisesti saivat oppia kaikkien keittiössä esiintyvien töiden perusteet. Käytännöllinen työ käsitti luokalla valmistettujen ruokalajien hinnoittelua sekä ruuanlaittoa. Aluksi opetettiin yksinkertaisempia ruokalajeja työläiskoteja varten, yksinkertaisempien leipälajien leipomista, hilloamista, mehunvalmistusta, pöydän kattamista, tarjoilemista, siivoamista, puhdistamista, pesua, mankeloimista ja siiitystä. Sekä liinavaate- että pukuompeluosaston oppilaille järjestettiin keittiöt yöt samoin kuin talousosaston oppilaille. Sitäpaitsi oppilaat suorittivat neliviikkoisen liinavaateompelukurssin, jonka kestäessä valmistettiin erilaisia töitä (ks. taul. siv. 6) sekä järjestettiin harjoituksia liinavaatteiden paikkaamisessa ja parsimisessa, sukkain parsimisessa sekä lankanappien ja kaulusten valmistamisessa. Samaten talousosaston luokan oppilaat suorittivat neliviikkoisen pukuompelukurssin, jonka kestäessä valmistettiin erilaisia vatekappaleita. Valmistettavien töiden kaavat piirrettiin saman menettelytavan ja samojen oppikirjojen mukaisesti kuin ompeluosastolla. Molemmilla II luokilla, A:lla ja B:llä, opetus jatkui vain lokakuun 4 p:ään 97, jolloin nämä molemmat luokat kaupungissa vallitsevan ruuanpuutteen johdosta lakkasivat toimimasta. Talousosasto. Tietopuolisissa aineissa, äidinkielessä ja sen kirjallisuudessa, laskennossa, kirjanpidossa, Tietopuoliset historiassa, ammattilainsäädännössä ei lyhyen työkauden takia ehditty suorittaa täydellisiä aineet.

14 oppijaksoja. Lukuaika kesti syyskuun 7 p:stä joulukuun 8 p:ään 98 ja tuskin viikkoa vuoden 98 tammikuussa. Oppilas- Lukuvuoden alussa oli kouluun kirjoittautunut 5 oppilasta, joista 96 suomalaiselle määrä. ja 9 ruotsalaiselle osastolle. Oppilaiden ryhmittyminen syntymä- ja kotipaikan, iän, aikaisempien tietojen ja ammattiosaston mukaan ilmenee tauluista 4-ja 5. Inventteeraus. Koulun irtaimen omaisuuden inventeerauksen toimitti tavanmukaiseen aikaan muuan kaupungin katsastusmiehistä. Kaluston arvo nousi Smk:aan,94: 4. Koulun johtokunnan hyväksymän poiston jälkeen kalustoluettelo päättyi Smk:aan 8,669: 4. Loppusanat. Pääkaupungissa syksyllä 97 vallinneipen vaikeiden elintarveolojen johdosta ei koulu kuten tavallisesti voinut aloittaa toimintaansa elokuun 5 p:nä, vaan johtokunta päätti,. että työn tuli alkaa syyskuun 7 p:nä. Talousosaston molempien II luokkien toiminta täytyi kuitenkin. keskyttää jo lokakuun 4 p:nä.. Syyslukukauden lyhyydestä oli seurauksena, että liina- ja pukuompeluosastojen l luokan ruuanlaittokurssit ja talousosaston luokkalaisten liina- ja pukuompelukurssit oli Iyhennettävä 7-viikkoisista vain 4 viikkoa kestäviksi. Kaikille ompeluosastojen II luokkien oppilaille järjestettiin lyhyitä kursseja kalliinajan ruuanlaitossa. Oltuaan kevätlukukaudella 98 toiminnassa viikkoa suljettiin koulu tammikuun 7 p:nä klo i. p. punakapinan puhkeamisen johdosta. Kapinan aikana punaiset lakkaamatta rettelöimisillään ahdistivat koulun johtajatarta. Koska oli pelättävissä, että jokin punainen järjestö anastaisi kouluhuoneiston kokoushuoneistokseen, vietiin koulun arkisto y. m. varmaan talteen ja koulussa olevat pienet ruokavarastot myytiin. Koulu säästyi kuitenkin tältä hävitykseltä, joka kohtasi niin lukuisia muita kaupungissa olevia laitoksia, virastoja y. m. Saksalaisten joukkojen saavuttua luovutettiin osa kouluhuoneistosta saksalaisen yliesikunnan pyynnöstä sotilaskodiksi ja koulu pysyi suljettuna. Johtokunnan päätöksen mukaisesti tuli kaikkien oppilaiden jäädä luokilleen, koska vuoden varrella oli ehditty suorittaa tuskin puoltakaan säädetyistä oppijaksoista. 8

15 '. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu. Eco/e primaire 'd'apprentis, rue Alexandre. Koulun johtajan arkkitehti E. A. Törnwallin antama kertomus. Alempien käsityöläiskoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 professori Johtokunta.. C. E. Holmberg puheenjohtajana sekä lehtori J. Reuter ja taiteilija V. Blomstedt jäseninä. Koulun johtajana oli arkkitehti E. A. Törnwall. ' Opettajisto. Opetusta hoitivat seuraavat opettajat ja opettajattaret:. kirjanpitäjä M. Ahola (kirjanpitoa), kansakoulunopettaja U. Autonen (Iaskentoa), kansakoulunopettajatar F. Calamnius (kaunokirjoitusta, oikeinkirjoitusta, ainekirjoitusta ja laskentoa), koneinsinööri H. Huttunen (ammatti piirustusta metallityöläisille syyslukukaudella), arkkitehti W. A. Hollo (kaunokirjoitusta, ainekirjoitusta ja laskentoa), arkkitehti A. Ekman (piirustusta vaatetustyöläisille), neiti Hanna Kapari (kaunokirjoitusta ja oikeinkirjoitusta), opettajatar Helmi Kapari (kaunokirjoitusta ja oikeinkirjoitusta), opettajatar A. Lindfors (mallipiirustusta ompelijattariile), kansakoulunopettaja R. Liukkonen (kaunokirjoitusta ja oikeinkirjoitusta), opettajatar A. A. Mesterton (kaavapiirustusta ja leikkaamista ompelijattarille ja vaattureille), koneinsinööri E. Mustakallio (Iaskentoa), vaatturimestari J. Kajander ) (kaavapiirustusta vaattureille), koneinsinööri E. Pohjanpalo (ammattipiirustusta metalityöläisiile syyslukukaudella), koneinsinööri R. Lönnberg (Iaskentoa ja ammattipiirustusta metallityöläisille), arkkitehti A. Rehnfors (piirustusta), opettajatar F. Rosqvist (Iaskentoa), koneisniööri U. Tikkanen (kaunokirjoitusta, ainekirjoitusta, ammattilaskentoa ja ammattipiirustusta metaliityöläisille), koulun johtaja arkkitehti E. A. Törnwall (ammatti piirustusta rakennustyöläisille sekä piirustusta), arkkitehti Ines Törn- Wall (ammattipiirustusta rakennustyöläisille sekä piirustusta) sekä opettajatar M. Öhrborn (laskentoa). Kansakoululuokalla opetti opettaja B. Holmström maantietoa, mittausoppia ja luonnontietoa sekä opettaja G. M. Strömsten historiaa, äidinkieltä ja laskentoa. yyslukukausi alkoi syyskuun 5 p:nä ja koulut yö jatkui säännöllisesti - lukuunotta- Luk,!kauden matta marraskuun lakkopäiviä, jolloin muutamia opetustunteja oli peruutettava - joulu- PItuUS. kuun p:ään. Tammikuun 5 p:nä alkoi kevätlukukausi, mutta jo saman kuun 8 p:nä koulu suljettiin kapinan puhkeamisen johdosta. ) Vain lyhyen aikaa. Opdus/aiotltset 97-8.

16 0 Työaika, AmmaUiryhmitys. Päivittäinen työaika oli klo 7-9 i. p. arkipäivinä sekä kaksi tuntia eri aikoina sunnuntaisin. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken näkyy taulusta 6. Suomalaisten luokkien oppilaat olivat jaetut ammattiryhmiin, jotka olivat yhdistetyt ammattiluokiksi. Ruotsalaisia oppilaita oli sitävastoin liian vähän, jotta tällainen ammattiryhmitys olisi voinut tulla kysy'mykseen. Ammattipiirustuksen opetus oli kuitenkin ruotsalaisiilakin luokilla sovitettu oppilaiden ammatin mukaan. Suomalaisten oppilafden 4mmattiryhmitys oli lukuvuonna 97-8 seuraava: Groupement des eleves par protessions.. I:n luokka. Metallisorvarit (Tourneurs). l:e classe. Moukarisepät (Frappeurs forgerons). Ryhmä L Groupe. a) Rakennustyöläiset (Bc'itiment): Kirvesmiehet (Charpentiers). Kivityöläiset (Tailleurs de pierres). b) Puutyöläiset (Industrie du bois): Puusepät (Menuisiers). c) Koristetyöntekijät (Deeoration ete). Maalarit (Ouvriers peintres). d) Sekalaiset ammatit (Diverses professions): Asfalttityöläiset (Bitumiers). Kirjansitojat (ReLieurti). Kultasepät (Orfevres). Kivipainajat (Chimiographes). Varastomiehet (Ouvriers d'entrepots). Ruoppauslaitostyöläiset (Ouvriers de dragues). juoksupojat (jeunes eommissionnaires: garfons). Ryhmä. Groupe. MetalIityöläiset (Industries metallurgiques): Peltisepät (Ferblantiers). Apurityöläiset (Aides dans Les fabriques.) Levysepät (ToLiers). Ryh mä. Groupe. Metallityöläiset (lndustries metallurgiques): Viilarif '(Limeurs). Sepät (Forgerons). Ryh m ä 4. Groupe 4. a) Vaatetustyöläiset (V tement): Ompelijattaret (Couturirees). Vaatturit (TailLeurs). Suutarit (Cordonniers). b) Sekalaiset ammatit (Diverses prolessions): juoksupojat (jeunes eommissionnaires: garfons). Ulkotyöläiset (Ouvriers a grosse besogne). Ry h m ä 5. Groupe. 5. a) Elintarvetyöläiset (lndustries des aliments): Leipurit (BouLangers). b) Sekalaiset ammatit (Diverses projessions): Kauppa-apulaiset (Commis). Palvelijattaret (Domestiques). Kirjapainotyöläiset (lmprimeurs). Tupakkatehtaantyöläiset (Ouvriers des manufactures de tabac). Koululaiset y. m. (Lyceens ete} II:n luokka., li:e c asse. Ryhmä. Groupe. a) Rakennustyöläiset (Bdtiment):

17 Muurarit (Mafons). Kirvesmiehet (Charpentiers). b) Puutyöläiset (Industries du bois): Puusepät (Menuisiers). c) Koristetyöntekijät (Deeoration ete.): Maalarit (Ouvriers peintres). Kultaajat (Doreeurs). d) Sekalaiset ammatit (Diverses professions): Kauppa-apulaiset (Commis). Kaivertajat (Graveurs). Kuorma-ajurit (Charretiers). Painajat (pressiers). juoksupojat (jeunes eommissionnaires: gaq:ons). Harjansitojat (Brossiers). Ryh mä. Groupe. Metallityöläiset (Industries metallurgiques): Viilaajat (Limeurs). Sepät (Forgerons). Metallisorvarit (Tourneurs). Levysepät (TOLiers). Sähkömonttöörit (Electriciens). Ryhmä :'. Groupe. a) Vaatetustyöläiset (Vetement): Ompelijattaret (Couturieres). Vaatturit (TaiLleurs). Suutarit (Cordonniers). b) Sekalaiset ammatit (Diverses professions): Leipurit (Boulangers). Palvelijattaret (Domestiques). juoksutytöt ja -pojat (jeunes commissionnaires: jilles et garfons). Syyslukukaudella suomalainen luokka oli jaettuna 5 rinnakkaisluokkaan ja suomalainen Luokat. II luokka rinnakkaisluokkaan, jota vastoin ruotsalainen osasto työskenteli vain yhtenä ja yhtenä II luokkana. Kevätluk.ukauden vähäisen oppilasmäärän johdosta vähennettiin suomalaisten luokkien lukumäärä :teen, niin että luokkien kokonaislukumäärä silloin oli 7 oltuaan syyslukukaudella 0. Oppilaiden jakautuminen osastoittain ja luokittain näkyy Oppilaat. seuraavasta yhdistelmästä: ' Repartition des ileves par classes en Lukukausi. Semestre. Suomalainen osasto. uotsalainen osasto. Sdion finnoise. Section surooise. Kaikkiaan. I luokka. I II luokka. I Yhteensä. I luokka. I II luokka. I Yhteensä. Somme tota/e. /:e classe. l/:e classe. Tota!. /:e classe. l/:e clluse. Tota/. Syyslukukausi (Semestre d'automne) Kevätlukukausi (Semestre de printemps) Kapinan aikana ei annettu opetusta. Kun lailliset olot jälleen palasivat, oli lukukausi jo niin pitkälle kulunut, ettei hedelmällistä koulutyötä enää voitu järjestää, minkä vuoksi päätettiin, että koulu ryhtyisi jatkamaan valiankumouks'en keskeyttämää toimintaansa vasta syyskuun 5 p:nä. Ne oppilaat, jotka olivat kirjoittautuneet kouluun kevätlukukaudeksi 98, saisivat kuitenkin, jos halusivat, jatkaa koulunkäyntiään vasta kevätlukukaudella 99, jolloin kevätlukukaudelta 98 suoritettu lukukausimaksu olisi voimassa. Palkintoja ei lukuvuonna 97-8 jaettu.

18 Kansakoulo- Koulun huoneistoon sijoitettu kansakoululuokka alemman käsityöläiskoulun käyneiile luokka. opplaille, jotka halusivat 'täydentää tietojaan niin että ne vastaisivat ylemmän kansakoulun oppi määrää, työskenteli lukuvuonna 97-8 ruotsinkielisenä osastona, jolla kävi' 5 oppilasta. ValmistavalIe poikien ammattikoululie sekä muutamille ruotsalaisen kansakoulun luokille luovutettiin myöskin lukuvuonna 97-8 sijaa koulun huoneistosta. Huoneisto- Kesäkuun p:ksi 99 onkoulunivuokrasopimus sanottu irti, ja huoneistokysymys, kysymys. joka kolmattakymmentä vuotta on oliut polttava, on jälleen päiväjärjestyksessä. Kysymystä voitanee tuskin kuitenkaan lähitulevaisuudessa ratkaista ko\llulle suotuisaan suuntaan. '

19 4. Kallion alempi käsityöläiskoulu. Ecole primaire d'apprentls a Berghäll. Koulun johtajan arkkitehti a. A. Sundelinin antama kertomus. Alempien käsityöläiskoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 professori Johtokunta. C. E. Holmberg puheenjohtajana sekä lehtori J. Reuter ja taiteilija V. Blomstedt jäseninä. Koulun johtajana oli arkkitehti G. A. Sundelin. Opettajisto. Opetusta hoitivat seuraavat opettajat ja opettajattaret: kirjanpitäjä M. Ahola (kirjanpitoa), kansakoulunopettajatar Anna Richter (Iaskentoa, oikeinkirjoitusta ja kaunokirjoitusta), filosofianmaisteri Edvard Richter (oikeinkirjoitusta ja ainekirjoitusta), kansakoulunopettajatar A. Sonne (Iaskentoa), johtaja arkkitehti G. A. Sundelin (käsivaraispiirustusta ja ammatti piirustusta), kansakoulunopettajatar M. A. Södergren (oikeinkirjoitusta ja kaunokirjoitusta), ylioppilas Johannes Terho (laskentoa), kansakoulunopettaja M. Thors (oikeinkirjoitusta, kaunokirjoitusta, laskentoa ja kirjanpitoa), arkkitehti V. Toivio (käsivaraispiirustusta ja ammattipiirustusta) sekä neiti Fanny Kajava (ylimääräinen naiskäsitöiden opettajatar). luokan opetus käsitti seuraavat oppijaksot: Suoritetut Käsivaraispiirustuksessa suoritettiin piirustusta mallin mukaan sekä värittämistä. oppijaksot. Ammattipiirustus käsitti suora- ja käyräviivaisten kuvioiden sekä mittausopillisten kuvioiden piirustamista sekä tehtävien ratkaisemista; edelleen opetettiin mittakaavoja ja niiden käyttöä, minkä ohella piirrettiin mittausopillisia kappaleita, kuten prismoja ja kartioita, eri asennoissa ja tasoissa sekä leikkauksia suoran tason kanssa; myöskin harjoitettiin vaippapintojen levittämistä. Kaunokirjoituksessa kirjoitettiin muutamia Bährin kaunokirjoitusvihkoja II I-V. Oikeinkirjoituksessa kirjoitettiin sanelun mukaan ja ulkomuistista, jäsenneltiiri lauseita, opittiin lauseen pääosat sekä tärkeimpien väli merkkien käyttöä sekä valmistettiin ainekirjoitusta. Laskennossa opittiin neljä yksinkertaista laskutapaa kokonaisin ja kymmenysluvuin sekä murtolukuopin johdanto murtolukuoppiin. II luokalla opetus oli seuraava: Käsivaraispiirustuksessa piirrettiin mikäli mahdollista sellaisten mallien mukaan, jotka esiintyvät eri ammateissa, käyttäen niin tarkkoja mittoja, että sama.sine voitiin piirtää

20 4 Oppilaat. niiden mukaan ammattipiirustuksessakin; ne oppilaat, joilla ei ollut erikoista ammattia, piirsivät kipsimallien mukaan. Naisoppilaat piirustivat kipsimallien mukaan sekä käsityömalieja. Ammattipiirustuksessa piirrettiin erilaisia esineitä mittakaavan mukaan; naisoppilaat piirsivät käsityömalleja. Kaunokirjoituksessa jatkettiin I luokan kurssia ja opetettiin pyörökirjoitusta. Oikein- ja ainekirjoituksessa kirjoitettiin ensimäisinä iltoina sanelun mukaan; senjälkeen alkoivat muoto- ja lauseopin harjoitukset, joissa noudatettiin Aug. Kannisen pientä lauseoppia. Oppilaat saivat tottua itse korjaamaan virheet luokkataululle kirjoittamistaan lauseista. Sitäpaitsi sepitettiin vapaita aineita, joiden aiheet otettiin etupäässä oppilaiden työaloilta, ja laadittiin sanomalehti-ilmoituksia, laskuja, velka- ja valtakirjoja, vuokrasopimuksia y. m. J. Kekkosen käsikirjan»ammattilaisen kirjalliset työt» mukaan. Laskennossa opetettiin murtoluvut, yksi- ja kaksiehtoinen päätöslasku, korkolasku ja alennuslasku sekä mittausopillisia esimerkkejä. Kirjanpidon opetuksessa selitettiin velkakirjoja, vekseleitä ja muita liike-elämässä esiintyviä asiakirjoja sekä opetettiin yksinkertainen kirjanpito sovitettuna osaksi metallialaan, osaksi vaatetusalaan. Molemmilla näillä aloilla vietiin kirjoihin kaksi kuukautta ja käytettiin tällöin seuraavia kirjoja: kassakirjaa, pääkirjaa, memoriaalia ja inventaarikirjaa; kaksi tilinpäätöstä tehtiin.. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy ilmi taulusta 6. Oppilaita oli vähemmän kuin tavallisesti, ja tähän lienevät tärkeimpinä syinä rakennusteollisuuden lamaantuminen, yöt yö metallitehtaissa sekä vallityöt kaupungin ulkopuolella, joista työmiehet palasivat kaupunkiin niin myöhään, etteivät he olisi ehtineet ajoissa kouluun. Sodan aikana vallinnut levoton mieliala vaikutti sekin osaltaan oppilasmäärän vähenemiseen. Oppilasmäärä lukuvuonna 97-8 näkyy seuraavasta taulukosta: Syyslukukausi. Nombre des ileves annie scolaire Suomalainen osasto. Ruotsalainen osasto. Sedion finnoise. Sedion suldoise. I II I II luokka. luokka. Yhteensä. luokka. luokka. Yhteensä. /:e /l:e Total. /:e /l:e Tolal. classe. classe. classe. classe. 0::::: z :::Izl Yht. '? ji'? I '? ji"? Total. I [:g:i :::II!'. ji. '? ji. Total. Yht. Semestre d'automne. Lukukauden alussa kouluun kirjoittautuneita oppilaita (Inscrits au dlbut du semestre) Lukukauden kuluessa eronneita (Sorlis pendant te semestre) Lukukauden lopussa jäljellä olevia (Resfant Ii La jin du semestre) Kevätlukakausi. Semestre de prinfemps. Lukukauden alussa kouluun kirjoittautuneita oppilaita (Inscrits au' dlbut du semestre) ' Lukuk.ud.n kulu,"",.<onn';" (S,rli' I pendanf Le semestre) Lukukauden lopussa jäljellä olevia (Restant Ii ta jin du semestre)

21 5 Ammattiryhmitystä ei voitu toteuttaa, koska ammattilaiset olivat hyvin niukasti edustettuina.. Kapinan puhjetessa koulu suljettiin eikä työhön kevätlukukaudella uudelleen ryhdytty. Tämän johdosta ei kukaan oppilaista saanut päästötodistusta eikä myöskään jaettu apurnha..

22 Johtokunta. Erikoiset virkailijat. Johtajat ja johtajattaret. 5. Suomenkieliset kansakoulut. EcoJes primaires flnnoises. Kansakoulutarkastajan, filosofianmaisteri M. Pesosen antama kertomus. Kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 seuraavat jäsenet: kaupunginvaltuuston valitsemina filosofiantohtori Petter August Heinricius puheenjohtajana (määräaika elokuun p:ään 99), ent. protokollasihteeri Karl Axel Hjalmar Malin taloudenhoitajana ja sihteerinä (elokuun p:ään 9), arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist (elokuun p:ään 98), tohtorinrouva Ilma Voionmaa (elokuun p:ään 99), maisteri joonas Laherma (kevätlukukauden loppuun 90) ja ent. kansakoulunopettaja Kaarle Evert Ahtiala (elokuun p:ään 90) sekä opettajiston edustajana kansakoulunopettajc).tar Maria Matilda Öhrbom ja varaedustajana kansakoulunjohtaja Oscar Rosenqvist. Lukuvuoden lopussa olivat erovuorossa johtokunnan jäsenet Malin ja Almqvist, joista kaupunginvaltuusto valitsi edellisen uudelleen kolmeksi vuodeksi. jälkimäisen sijaan val.ittiin niinikään kolmeksi vuodeksi filosofiantohtori Heikki Ferdinand Soveri. Opettajisto valitsi edustajakseen seuraavaksi lukuvuodeksi opettajatar Maria Matilda Öhrbomin. johtokunta kokoontui syyskuun 5 ja 9, lokakuun 4 ja, marraskuun 7 ja 8, joulukuun, taammikuun, huhtikuun ja 9, toukokuun 6, 4,5 ja 9 sekä kesäkuun 6 p:nä, yhteensä siis 5 kertaa. Kansakoulujen tarkastajana toimi lukuvuoden aikana filosofian maisteri Matti Pesonen, apulaistarkastajana filosofianmaisteri Karl Gustaf Aminoff sekä koululääkärinä lääketieteenja kirurgiantohtori Ensio Alho. Kanslia-apulaisena oli tarkastajan kansliassa rouva Ellen Irene Pesonen (0. s. Malmberg) ja taloudenhoitajan kansliassa kansakoulunopettaja Fanny Wilhelmina johansson. Ohjesäännön mukaisia tarkastajain neuvottelukokouksia pidettiin lukuvuoden kuluessa 4 kertaa. johtajina ja johtajattarina toimivat kuluneena lukuvuotena: Eläintarhan ja Fredriksperin kouluissa opettaja F. E. Lilja (määrätty elokuun p:ään 9) ja opettajatar H. S. Widenius (määrätty elokuun p:ään 9); Ison Robertinkadun koulussa opettajatar j. E. Hedengren (määrätty toistaiseksi); Kallion koulussa opettajatar H. A. Paqvalen (määrätty elokuun p:ään 9); ja opet. taja K. H. Paasi kallio (määrätty elokuun p:ään 9);

23 7 Kasarminkadun koulun tyttöluokilla opettajatar L. Sundberg ja poikaluokilla opettaja A. H. Huotinen (määrätyt toistaiseksi); Lapinlahdenkadun koulussa opettajatar F. W. Johansson (määrätty toistaiseksi); Mariankadun koulussa opettajatar M. K. Molander (määrätty elokuun p:ään 9); Oikokadun koulussa opettajatar A. G. Johansson (määrätty toistaiseksi); Punavuorenkadun koulussa opettajatar E. E. Dahlberg (määrätty elokuun p:ään 9); Sokeainkodin koulussa saman koulun ruotsinkielisten luokkain johtajatar E. A. J. Sederholm; " Tehtaankadun koulussa opettajatar S. K. Streng ja opettaja O. Rosenqvist, viimemainittu myös Vladimirinkadun koulussa (opettaja Rosenqvist määrätty elokuun p:ään 9);, Töölön, Fjälldalin ja Huopalahden kouluissq opettajatar K. M. Pantsar (määrätty toistaiseksi); ja Vallilan koulussa opettajatar A. Sahlberg ja opettaja A. J. Lindholm (määrätyt elokuun p:ään 9). Veistonopetuksen johtajana oli opettaja O. V. Lappalainen. Kaupungin suomenkielisissä kansakouluissa oli lukuvuonna 97-8 kaikkiaan 99 Opettajisto.' opettajaa ja opettajatarta. Miesopettajista oli: vakinaisia.... koetteeksi otettuja.... ' virkaatekeviä oma\la luoka\la virkavapaiden opettajien sijaisia tuntiopettajia Naisopettajista oli: vakinaisia.... koetteeksi otettuja.... virkaatekeviä oma\la luokalla.. virkavapaiden opettajien sijaisia tuntiopettajia ====:...-- Yhteensä 99 Palkkaolot suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuonna 97-8 käyvät ilmi seuraa- Palkkausolot. vista luvuista: Appointements du corps enseignant des ecoles primaires finnoises, annee scalaire Ylemmän kansakoulun vakinaisista ia koet- Ylemmän kansakoulun vakinaisista ja koet Alemman kansakoulun vakinaisista t" koetteeksi määrätyistä mi8opettajist!l. uului teeksi murätyiltl opettajattarista kuului teeksl määrlltyistä opettajattarista uului Les instifuleurs des croles primaires Les institutrices ties croles primaires Les institufrlces des croles primaires supcrleures: titulains et stagiaires supirleures: tituu.;,es et stagiaires injirleures: titulaires et stagklire, :JA(/)= - '!"'= ":"''''< - -,,:... ::. ::t..cn_ ::.C/)_,,:..."'= "lf<,,:...,,:..."'=,,:..."'- ;"'- lii lii' eno ;" -.,'" - Ucna ;:<0- ;:<: -... ",'0 ;< ii 'd '",,"'0.:;" h""'c ""'"'" t;'q g!!. t;' "''0 C;;-Q tia ti's'n) e!. 5S'!'oool:ll;"'"'d!"'ooQ """t:i c".e?. t;o.!!. CIlo _. 5 S'.? S'co!!. S t.o 5}"' 5};:"... a I}G: :a:"' I} [ I}"g I}"o ' I}'SS: :s f}o 5}c.. f\ N),.... I}c.o ta :-- a "$;g a 5.. (De!,, -"'",+g S-'" +c a... i t!.,5"0 C t + a,lo>g a.. clg tg å.,5e!,... C'\oo,..,,'te -.. c o ;::... f:!. o. G- ' "",e. ga,s>==.. tl'... i o a. ttg. g : tt8'" C)tt9 C)ttgi:= "'tl'!?"'i" ""'le!?",gr!? "I o. o Q" A) '... '" I \; öi'\; öi'\; löi' :; löi' ""e, I löi' I El öi' I El 'j 'i H'ie I 'i 5 I 4 ) I ) I 9 I 8 I 7 I I 4 I 7 I 5 I 0 I ) Tähän palkkaluokkaan kuului sitäpaitsi veistonopettajatar. Opetuslaitokset 97-8.

24 Elokuun p:stä 98 siirrettiin ensimäisen ryhmän IV palkkaluokkaan 5, III paikkaluokkaan ja II palkkaluokkaan opettajaa, toisen ryhmän IV palkkaluokkaan, I I paikkaluokkaan 8 ja II palkkaluokkaan 6 opettajatarta sekä kolmannen ryhmän IV palkkaluokkaan opettajatar, palkkaluokkaan 6 ja II palkkaluokkaan 40pettajatarta. Virkavahyis- Virkavahvistuskirjat saivat koevuodet palveltuaan syyskuun 9 p:nä: miesopettajan -!tt:t. virkaan ylemmässä kansakoulussa opettaja Teodor Emil Kivisalo; naisopettajan virkaan ylemmässä kansakoulussa opettajattaret Eva Irene johanna Hohenthal,!ida Augusta Nummela, Elin Matilda Pulkkinen ja Lempi Matilda Vihervaara; veistonopettajan virkaan opettaja Kaarlo Aimo Weiste; sekä alemman kansakoulun opettajattaren virkaan opettajatar Saima Rosina jernström, o. s. Ahlberg. Epävakaisten olojen takia ei kuluneena lukuvuotena avonaisia opettajanvirkoja täytetty. Virkaerot. Omasta pyynnöstään saivat virkaeron: ylemmän kansakoulun opettaja Sulo Hyppölä lukien päivästä heinäkuuta 98; ylemmän kansakoulun opettajattaret Hilma Sohvi Räsänen lukien 9 päivästä syyskuuta 97, Martta Maria Pentti, o. s. Valio, lukien 5 päivästä syyskuuta 97 ja Maria Theofilia joutsen lukien 0 päivästä huhtikuuta 98; alemman kansakoulun opettajattaret Agatha Aurora Malmberg, o. s. Keinänen, lukien 7 päivästä syyskuuta 97; Anna Sofia Vuolle Apiala, o. s. StigelI, lukien 9 päivästä syyskuuta 97 ja Anna Karolina Vuolle-Apiala lukien 9 päivästä syyskuuta 97 sekä laulunopettajatar Paula af Heurlin lukien päivästä lokakuuta 97. Nimenmuutos. entinen Sylvia Maria Heikel on nyt sukunimeltään Castren, entinen Hanna Sylvia HeIIen Avioliittoon menon johdosta tapahtuivat seuraavat nimenmuutokset: nyt Kanerva ja entinen Helmi Sigrid VähäkaIlio nyt Hihlman. Ylemmän kansakoulun opettaja Filip Eliel Forsman on muuttanut nimensä Vilppu Eliel Koskimieheksi. Vakinainen Vakinaisten ja koetteeksi otettujen opettajien ja opettajattarien luettelo oli seuraava: ja koetteeksi otettu opettajisto. Instituteurs et institutrices des ecoles primaires, iitulaires et stagiaires. '" c '<;- ;...g'" '<;- ;"'0 ::. ::!. g. ;:0 :L..., ;:;: 9 "";:0-.",;:0 - a f':!},.,f': KouluIaIo,!}.. a' KoulutaIo, Opettajan tai opettajat-,a '< missä opel Opettajan tai opettajat-. a i:i"ii!, 0 missä opet. c" $:: "ts < is"'; s. taren nimi. taja on työs taren nimi... "0 laja on työs. ::: a: kenneliyt. "... s:t* kennellyt. Noms des instiiufeurs et.. a. ;Jg= Ecole OU Noms des institufeurs et =. E. k... Ii S ;:::S ii e. Il::t ;: S'I: Ecole OU Q... "CS des institutrices. Cl)5::Iml!l;" i: e; r instituteur des institutrices. i:.. a=; r instituteur ;:o!l. S:F a enseigni. tt ;:;,F c a enseigni. ;:0 ] ;:0.. < ;:0 "0. ''':::l c t ::s ". '" '" t OS ::: a..:: a 8 Luokkaopettajat. Hyppölä, Sulo Vladirnirink. lnstituteurs des classes. Häkli, jaakko Kallio Aaltonen, Väinö Erland 909* Kallio Härkönen, Iivo '" Vallila Autonen, jalo Urho.. 904* Tehtaank. Kalervo, Pekka Tehtaankatu Hakala, Väinö Kallio Kanerva, Väinö Vallila Havulinna, Aatto ).7» Karvonen, juho Heikki Tehtaankatu Heimo, Otto' AImo Vladirnirink. Katila, Gabriel Eläintarha Helenius, JohannesVik Kemilä, jaakko Vallila tor Kivisalo, Teodor Emil 908* Kasarmink. Huotinen, August Hen Koskimies, Vilppu Eliel 897** » rik Kasarmlnk. Kotilainen, Otto Tehtaankatu ) Tähdeton vuosjluku merkitsee, että sinä vuonna on saatu päästötodistus kansakoulunopettajaseminaarista; tähdellä (") varustettu vuosiluku, että silloin on suoritettu virkakelpoisuustutkinto; kaksi tähtinen ("0) vuosiluku, että sanottuna vuonna on saatu erioikeus. Vuosiluvun puuttuminen osoittaa, että opettaja on virkakelpoisuustodistusta vailla..

25 9 Kotivuori, Aukusti Brynolf.... Kuittfnen, Lauri.... Kunnas, johan Emil.. Laitinen, Paavo jalmar Lilja, Frans Emil... Lindholm, Aleksius jeremias Liukkonen, Richard.. Malmberg, Edvard Wilhelm.... Metsikkö, juho Oskar Niemelä, Eino Isak. Niemelä, joosep... Niiniluoto, Hugo johannes.... Noponen, Albin.... Nurmi, Frans Urbanus Nylund, Kustaa Adolf Näätänen, Albin... Paalanen, juho Eberhard.... Paasi kallio, Kaarle Henrik Palomäki, Karl Fredrik Peltola, Slmeon.... Peltonen, Väinö.... Puhakka, juho Pekka Reima, Wilhelm... Repo, johannes.... Rosenqvist, Oscar.. Santala, Herman Waldemar..... Sippola, juho William Sirelius, Ivar Magnus Stenfeldt, Ernst Ema- nuel.... Stenvall, Bernhard Wilhelm.... Suomela, johan August Terhenvuo, Toivo... Tuominen, iivari Akseli Tuulos, Arvo julius.. Vaara, Vihtori Bernhard Virtanen, Nestori... Vuorio, juho Vihtori.. Wäre, Sven Alfred.. Ylemmän kansakoulun luokkaopettaj a ttaret. lnstitutriees des classes dl! Neole primaire supirieure. Aalto, Ilma Erlka... Aaltonen, Anna Aurora, o. s. Hyvärinen... Ahtiala, Aleksandra Amanda, o. s. Hävölä Buur, Regina Emilia Zaida Cajander, Irene Elisabeth, o. s. Ehnberg. 90 9* * * * ; Kallio »..>.99 Tehtaankatu Kallio 8.. Eläintarha Vallila Tehtaankatu 5..9 Kasarmink Eläinta rha Vladimirink Kallio Vladimlrink Tetaankatu Kallio 8..» Vallila Kallio » Eläintarha 5..9 Tehtaankatu 8.. Elllntarha Kallio 4..9 Kasarmink Töölö.0.84 Tehtaankatu Eläintarha Tehtaankatu » Kasarmink Töölö 8.. Vallila 8..» Vladimlrink. 8.. Kallio Vladlmlrink Vallila Kasarmink Töölö 95** EIIUotarha 90* Kailio 90* Töölö Kallio Töölö Englund, Anna Karolina.... Engström, Ester Maria Enroth, Karolina Adolfina.... Erander, Ester Edith. Erander, Katri Maria Frick, Anna Sofia, o. s. Luukkonen.... Groundstroem, johanna Constance.... Grönberg, Ingrid Augusta.... Haahti, Elsa Maria Vilhelmina.... Haapanen, Toini Esteri Haaplo, Aino Hulda Adele.... Hannikainen, Ida Sofia Hannula, Iida.... Hassinen, Aino johanna Hellen, Ingeborg... Hellsten, Hanna Maria Hlhlman, Helmi Sigrid, o. s. Vähäkallio. Hirn, Anni.... Hirn, Selma Gustava. Hohenthal, Eva Irene johanna.... Hokkanen, Ida Emilia Holm, Hanna.... Hultin, Aldyth Beda Glsela Huovinen, Eva Irene, o. s. Lindström Hynninen, Hulda Elisabet.... johansson, Aina Gustava johansson, Fanny VIlhelmlna.... joutsen, Maria Theofilia.... Kaksonen, Olga Maria Kanerva, Hanna Sylvia, o. s. Hellen.... Kantele, Anna Maria.. Kapari, Helmi Katarina Karivirta, Elin Maria Karnakoski, Elin Elisabeth, o. s. Lukkarinen Karppila, Aleksandra.. Karvonen, Sigrid Aurora, o. s. Vinha Kohonen, Selma johanna Vilhelmlna, o. s. Faasch.... Koljonen, Anna.... von Konow, Agnes Viktoria Vivika.... Laåsonen, Mildred Hanna Ottilla, o.s. Stadius Lilja, Anna Maria, o. s. Leikas.... Liukkonen, Ida, o. s. jääskeläinen * Kallio 9* 8.. Töölö Lapinlahti 9* 8.. Kallio 907*. 5.09» » Tehtaankatu 90* Töölö 907* 0. 4.» 95* Vallila ikokatu Tehtaankatu Oikokatu. 90* Kallio Lapinlahti 894* Kallio 907* » 90* » 90* Ellllntarha 909* Tehtaankatu Kalarmink. 894* Kallio Töölö 96** Vallila ikokatu 899* Lapinlahti 886 9* 90* Vallila 8.. Kallio Eläintarha Tehtaankatu 4..88» Vallila Kallio 897* Oikokatu » Kallio Lapinlahti 89* Tehtaankatu 90* lkokatu Eläintarha Töölö

26 0 Mahlberg, Bertha Sofia Makkonen, Arma Ellen Meriläinen, Alma Maria Vilhelmina, o. s. Andberg.... Moberg, Olga Maria.. Mtiller, Dagmar Hildur Nummela;!ida Augusta Oinola, Olga Adele.. Oksanen, Oma Maria Adaia.... Paasi kallio, Sigrid Sofia Pantsar, Kainu Matilda Pentti, Martta Maria, o. s. Valio.... Porkka, Saima Pulkkinen, Elin Matilda Reima, Aliina Maria, o. s. Kaksonen.... Rosnell, Hanna Vilhelmina.... Räsänen, Hilma Sg.iWj Saarinen, johanna.. Sahlberg, Avena... 'Salola, Hilja Hedvig Regina, o. s. Häkli.. Serenius, Sievä Saima Setälä, Elin Aino HiIdegard.... Sonne, Aina Maria.. Streng, Sofia Kristina Sundberg, Lydia.... Tommila, HiljaAmanda, o. s. Pesonen.... Widenius, Hilja Siviä Vihervaara, Lempi Matilda.... Virtanen, Helmi johanna.... Virtanen, Naima Adele, o. s. Hake.... Voionmaa, Emmi Selma Sofia.... Öhrbom, Maria Matilda Alemman kansakoulun luokka opettajattaret. Institutr ices des classes de l'ecole primaire in/eriellre. Ahlgren, Erika Sofia.. Allardt, Agda Matilda, o. s. Ström.... Anthonl, Anna Lovisa Emerentia.... Bergh, johanna Olivia Castren, Sylvia Maria, o. s. Heikel.... Dahlberg, Elin Eugenia, o. s. Pahlman.. Ekman, Signe Teresia Genetz,' Alma Dagmar I Genetz, Hilma Maria Fredrika Lapinlahti D Kasarmink Kallio Tehtaankatu Eläintarha ikokatu Kallio Lapinlahti Töölö D Vallila )) * » Kallio » Vallila Kallio 8.. Vallila Eläintarha Tehtaankatu..80 D Kasarmink. 90* Kallio 90* Eläintarha 9 * 4..5 Tehtaankatu 90* Vallila Kallio 90 * D Tehtaankatu Robertink Lapinlahti 899* » Töölö 9*. 6.7 Kallio Punavuorenk. 907* Töölö Robertink PunavuoreDk. Hagan, Laura Emilia Hedengren, jenny Elisabeth... - Heimo, Ines.Maria, o. s. Tistell.... Heliö, Aini Rauha Olga Himanka, Selma johan na, o. s. Närhinen.. 90 Hirn, Mari... - Hyvärinen, Anna Siveä 94 Hyvärinen, Evy Gerda 95* Hämäläinen, Aino Elina 905 Ikonen, Olga Emilia, o Tehtaankatu Robertink. 906* Kallio 908*. 6.7 Punavuorenk » 8.. Kallio. 6.7». 6.7 Vallila 8. 5.» s. Törnqvist Ilmonen, Helmi Sylvia 905* Roberlink Vallila jaakkola, Hilma josefina, o. s. KjelIin Fjälldal jernström, Saima Rosina, o. s. Ahlberg.. 906* Kallio järnefelt, Alma Maria '09 Eläintarha Kataja, Greetta Kristiina Vallila Katila, Amanda UIriika, o. s. Piirainen.. 90 Klemetti, Dagmar ): Kallio viisa » Konttinen, Ida Maria 900* Vallila Koskinen, Hilja Erika Maria * Punavuo- Kunnas, Anna Adolfina renk. Esolinda,o.s.Klaesson Tehtaankatu Lagerstam, Hilda Augusta Ulrika, o. s. Ahnger * Eläintarha Laitinen, Ida Maria, o. s. Kuusio... 9*. 6.7 Kallio Leimu, Maria Alek-' sandra, o. s. Ylander Robertink. Lidman, Anna Maria Kallio Lindeqvist, Hildur ViIhelmina Charlotta Punavuorenk. Löfberg, Maria Matilda *. 6.7 Vallila Malmberg, Agatha Au rora, o. s. Keinänen.. 896* Robertink. Molander, Maria Katarina, o.s. Tawaststjerna Mariankatu Mustakallio, Ines Kallio Mäkeläinen, Selma Dagmar *. 6.7 Vallila Niemelä, Hilma, o. s. Gustafsson Nikander, Aurora UIrika... 9 Niklander, Anna Olivia, o. s. Törnqvist Noponen, johanna Salome, o. s. jurvanen Nordberg, Irja Helena Nygren, Sigrid Maria.. Nyman, Ester * *. 6.7 Kallio. 6.7 Huopalahti Robertink Mariankatu 6. i 7 Vallila 4.08 Kallio 4.4» Oinola, Lovisa Katarina, o. s. Luoto Mariankatu Paananen, Toini Maria 900* Rohertink. Paasi kallio, Oiva Selina, o. s. Marttila Kallio

27 Paqvalen, Bertha Maria... - Paqvall!n, Hanna Amalia... - Peltola, Anna Fredrika, o. s. Kinnunen Pfaler, Helmi Siviä, o. S. Swan... 9* Puuska, jenny Maria, o. s. jaatinen... - Pylkkänen, Lyydla Selinda... 9,0 Päivänsalo, Hellä 907* Rautio, Ida Ingeborg 90* Rautio, Saima Rauha 96** Repo, Rosa josefina, o. s, Simola Richter, Anna Lovisa, 0, s. Streng... - Ronimus, Tilda Maria, 0, s. Piipponen Roschier, Olga Maria, o. s. Karlsson Ruuth, Erna Astrid 9* Silfvast, Laura Maria 9* Sippola, Selma Gustafva Adolfi na, o. s. Allen Stenfeldt, Signe Sofia.. 90* Studd, Anna julia, o. s. Forsström * Syvänoia, Ida Karolina 89* Södergren, Maria Adolfina Takala, Anna Matilda, o.s. Isaksson... - Tamminen, Aino Elml 905 Tawaststierna, Anna Ilma Wahlgren, ArJa Eunika 905* Valio, Helmi Bertha.. 9* Veikkola, Fanny Sylvia, o. s. Laxell * Weissmann, Aina Katarina, o. s. Leisten.. - Wiiala, Elin Sofia, o. s. Festen Vikman, Elin Matilda.. 894* Wiksten, Anni Alvina 889 von Wright, Anna Toinen Emilia,o.s.MUller - Vuolle-Apiala, Anna Karolina Vuolle-Apiala, Anna Sofia, o. s. StigelI Wäre, Olga Amanda, o. s. Heinonen Öhberg, Emilia Sofia 884 Laulunopettajat. Maitres de chant. Bäckman, Karl August Leino, johan.... Poutiainen, Herman Kallio. 6.00» J.Rohertink Kallio 5..9 Fjälldal Vallila 8. 5.» Eläintarha. 6.7 Vallila. 6.7 Kallio Mariankatu Kallio. 4.06». 6.7 Vallila Huopalahti Tehtaankatu 8.. Kallio Lapinlahti' » Mariankatu Tehtaankatu Töölö Lapinlahti. 6.7 Kallio 0. 4.» Eläintarha Lapinlahti.0.87 Eläintarha Robertink Lapinlahti Kallio 8. 5.». 5.07» Kallio.0.84 [. Robertink, Kallio Tehtaankatu Kasarmink. L a u I u n 0 p e tt aja tt a r e t. Maitresses qe chant. af Heurlin, Paula:... ::: Töölö Leino, Ellen johanna, o. s. Relander Tehtaank. Sarlin, Anna Lovisa Lapinlahti' Sarlin, Valborg Kallio V,e i sto n 0 pe ttaj a t. Maitres de travail manuel. Ahti, Heikki..... Kangas, Uuno.... Koskinen, Kalle Oskari.... Lappalainen, Antti.... Lappalainen, Otto Wilhelm.. Oianne, Seth.... Vaara, Ilo Tuomas.... Weiste, Kaarlo Aimo Kallio Tehtaank Vallila Kasarminkatu Kallio Tehtaank. 8.. Eläintarha Kasarminkatu Veistonopettaj attaret. Maitresses de travail manuel. Swan, Aino I0tar Vallila Tengen, Helmi Amanda Charlotta Töölö Voim i st elunopettaj a tar. Maitresse de gymnastique. Byman, Elin Sofia Tehtaank. jatkoluokkien o peitaj a ttaret Instructrkes des cours complementaires. K ä s i t ö i s s ä. Travaux manuels. Hedberg, Aune Kallio Sirelius. Elin Erika, o. s. Dahlberg ikokatu Talo u s toi m i s s a. Economie menagere. Marttinen, Aina Ida Helena Kallio Poijärvi, julia Augusta ikokatu Apu k 0 ui u n 0 p e t t a- jattaret. Institutrkes de Ncole d'enjants jaibles. Ekholm, Elsa Augusta Sokeainkoti Ekholm, Hilma Maria » Hymander, Sigrid Ellen VIIhelmina » jyrhämä, Tyyne » Tuo.!il!en, Elin Maria, o. s. jarvmen » Valmistavan luokan opettajatar: I nstitutrkede La classeenjantine. Sigfrids, Hilda Olivia, o. s. Harlin' ikokatu

28 Virkavapaudet. Virkavapaina vähintäin 4 päivää olivat seuraavat opettajat ja opettajattaret: Absences des instituteurs ayant dure 4 jours ou davantage. Opettajan tai opettajattaren nimi. Instituteurs. Poissa olleita päiviä. Nombre des absences. Opettajan tai opetta- jattaren nimi. Instituleurs. Poissa olleita päiviä. Nombre des absences. Opettajan tai opettajattaren nimi. I nstituleurs. Poissa olleita päiviä. Nombre des absences. Sairauden johdosta. Pour cause de maladie. Hassinen, A. J Hyppölä, S koko lukuv. Härkönen, Karnakoski, E. E Katila, A. H Kemilä, J,... 6 Lindeqvist, H. V. C.. 8 Moberg, O. M Miiller, D. H..... koko lukuv. Niemelä, E.. 7 Peltola, A. f... Reima, A. M Serenius, S. S. 45 Sigfrids, H. O..... koko lukuv. Sippola, S. G. A Suomela, J. A.... Vaara, V. B Veiste, K. A Väre, O. A Yksityisten asiain takia. Pour autres callses. Grönberg, l. A..... Heimo, O. A..... Koskimies, V. E.... Koskinen, K. O.... Mustakallio,. Ojanne, S Puhakka, J. P Reima, A. M.... Reima, V Vuosisijaiset ja tilapäiset opettajat ja opettajattaret näkyvät seuraavasta luette- los ta: Sljaisopettajat. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms des instituteurs et des institutrices. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms des instituteurs et des institutrices. Alava, Lyyli Maria. Anttila, Aleksandra Maria Borg, Aino..... Englund, Ester Sofia Eriksson, Aleksandra Henriksson, Hertta Ingrid Hihlman, frans Alfred Ilmarinen, Laila... Ingman, Maria Naimi Agatha.... janatulnen, johan EmiL järvinen, Väinö Werner Karivirta, Anna Lydi Helena.... Kaukoranta, Nlina Koskinen, Helmi Allna 97* 96* 95* Koskinen, Mandi, o. s. Klemola..... Kuittinen, Osa Hilja joseflna,o.s.oksanen Kupiainen, Hilda.. Lindholm, Ines Lydia Lovisa Maleva, Hilja Maria, o. s. Soinlla.... Martikainen, jenny Dagmar.... Peltonen, Ines johanna, o. s. Selinä Platan, Lauri Johannes Pohjanheimo, Oskari Edvard... Pohjanvuori, Lauri ilmari Puhakka, Tyyne Maria, o. s. Hakulinen *

29 Rauramo, Anna Ber- Tavaststjeroa, Vivi tha Hanna Betty Maria... 96* - 9 Ruotsalainen, Hilma Toppila, Heikki Sofia... 97* - 85 Vaaran en, Martta Santala, Lauri Ilmari Valtonen, Elin Elisa- Savola, Johan August bet... 97* - 8 Sinkko, Aatu Varjoranta, Tyyni Soinila, Hilma Karoli- Veranen, Juho Edna vard Sten, Alma Vermasvuori, Siiri StigelI, Katri Maria.. 95* 9 - Matildi Tuntiopettajina toimivat seuraavat henkilöt: Becker, Greta (laulua); Heinonen, Helmi Lydia (eri aineita); Iroff, Ivan (uskontoa kreikkalaiskatolisille oppilaille); Karvonen, Arvid Aleksanteri (laulua); Koivisto, Helmi (käsitöitä); Mikonsaari, Annikki (laulua); Renvald, Elin Sofia (laulua); Tulenheimo, Eva Bertha (taloustoimia); Veiste, Vivia (Veistoa); Sydänheimo, Edith Vesenterä, Artturi Ar- Veroa, o. s. Lindblad 9* 9 - vid 0' Tarjanne, Aino Väänänen, Kalle Viktor Tuntiopettajat. Koulujen jaoitus. Helsingin kaupungissa oli lukuvuonna 97-8 ollut seuraavanlaisia kunnan suomenkielisiä kansakouluja: a) ale m pia k 0 u l u j a, joissa on kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiluokkaa; b) vai m i s t a va k 0 u l u kaksine vuosiosastoineen laiminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen vuotta eivätkä vielä osaa lukea; c) apu k 0 u l u hei k k 0 j ala p s i a v a r t e n, jossa on viisi vuosiosastoa niille oppilaille, jotka eivät voi ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen; d) i l t a k 0 u l u pojille ja tytöille, jotka ovat täyttäneet vuotta, mutta joilla ei ole tilaisuutta käydä koulua tavallisilla tunneilla; e) yle m p i ä k 0 u l u j a neljine vuosiluokkineen, joissa poikia ja tyttöjä on opetettu erikseen paitsi kahdellakymmenelläyhdellä yhteisluokalla; f) j atk 0 k 0 u l u j a, joissa on yksi vuosiluokka ylemmän kansakoulun käyneitä oppilaita varten. Koulujen jaoitus Opetusajat. Koulut työskentelivät syyskuun 7 päivästä joulukuun 0 päivään sekä tammikuun 7 Opetusajat. päivästä toukokuuun päivään, mutta oli työ syyslukukaudella marraskuun levottomuuksien tähden keskeytynyt marraskuun 5-0 päivään sekä keväällä kapinan johdosta tammik. 9 päivästä huhtikuun 8 päivään. Kun useimmat kansakouluhuoneistot olivat luovutetut sotiiasmajoitukseen, voivat kapinan loputtua ainoastaan jatkokoulu, ylemmän kansakoulun II I:s ja IV:s luokka, apukoulu ja iitakoulu uudelleen aloittaa toimintansa.

30 Lupapäivät. Varsinaisia lukupäiviä oli 04. Lupaa oli lukuvuoden kuluessa lokakuun,, 9, ja, marraskuun, tammikuun,4 ja toukokuun p:nä, yhteensä 8 päivää. Uskonpuhdistuksen 400-vuotismuistoa vietettiin lokakuun p:nä koulujuhlilla kaupungin kirkoissa. Tammikuun 4 p:nä vietettiin kouluissa Z. Topeliuksen 00-vuotisjuhlaa. Suomen vapaussodan voitokkaasti päättyessä Helsingissä pidetyn suuren sotilasparaadin johdosta, jonka järjestämisessä suuri osa kansakoulunopettajia oli mukana, oli kansakouluilla lupaa koko viikko toukokuun -8 p:ään. Paraadia oli joukko kansakoulunoppilaita, joille oli varattu paikka Nikolainkirkon pengermällä, opettajainsa seurassa katsomassa. Lukuvuoden alussa, syyskuun p:nä ja lopussa, toukokuun p:nä sekä joulun edellä, joulukuun 0 p:nä oli kansakoulunoppilaille järjestetty jumalanpalvelukset kaupungin kirkoissa: Joulun edellä vietetyt jumalanpalvelukset olivat samalla kansakoululasten kuusijuhlia, koska tavanmukaisia kuusijuhlia ei voitu tarkoitukseen sopivien huoneistojen puutteessa pitää kouluissa. 4 Opetustunnit. Päivittäiset opetustunnit olivat: Alemm. koulussa ) klo 8- ja ) ) -4 tahi ) ) Yz9-Yzl ja ) ) YzI-Yz5 tahi )» 9- ja ) ) -5; Valmist. koulussa klo 8-; Apukoulussa ) 8- ja ) ) -4; Iltakoulussa klo 7-9 i. p. Ylemm. kou!. ) ) 8- ja 4-6 sekä ) ) t-4 tahi ) )8- ja ) ) --6; Jatkokoulussa ) 8 a. p.-:-7 i. p. Veistonopetus kesti muutamilla luokilla klo 7:ään i. p. Kun useimmissa alemman kansakoulunluokkahuoneissa kouluhuoneistojen puutteessa täytyi lukea kolmenkin luokan perättäin, oli päivittäinen lukuaika niissä tapauksissa ainoastaan kolme tuntia. Tällöin luki samassa luokkahuoneessa yksi luokka klo 8- a. p., toinen klo a. p.- i. p. ja kolmas klo -5 i. p. Niissä ylemmissä kansakouluissa, jotka työskentelivät iltapäivällä oppikouluissa, täytyi tyytyä neljän tunnin päivittäiseen lukuaikaan joko klo -6 tahi klo -7 i. p. Kaupungissa iltaisin vallinneen pimeyden ja riittämättömän turvallisuuden takia lopetettiin marraskuun 5 p:stä alkaen syyslukukauden loppuun asti lukutyö jo klo 4 i. p., joten päivittäinen lukuaika kaikissa ylemmissä kansakouluissa mainittuna aikana supistui kolmeen tuntiin. Opetussuunnitelmat ja oppikurssit. Opetus suun- Kaupungin suomenkielisissä kansakouluissa noudatettiin johtokunnan ja tarkastajan nitelmat. vahvistamia suunniteimia, jotka kaikki ovat painosta julkaistu. Viikkotuntien luku ed oppiaineisiin näkyy taulus6l 8.. Oppimääriin nähden noudatettiin samoin eri kouluissa yleensä painosta julkaistuja suunnitelmia. Sentähden seuraavassa esitetään ainoastaan poikien iltajatkoluokan oppiennätykset, sillä kun ei ole painettua opetussuunnitelmaa.

31 5 Ä idi n k i ele s s ä: Kirjallisuudessa: Valittuja kappaleita O. Mantereen, Koti ja oikien iltakaupunki nimisestä lukukirj'asta sekä j. Kekkosen Ammatillisesta lukukirj asta. Tutus'tettu jatkoluokan ennätykset. Kiveen lukemalla osia»seitsemästä veljeksestä» ja juhani Ahoon lukemalla»rautatietä». Kirjoitusharjoituksissa: Kirjoitettu vapaasti ja osittain suunnitelmain mukaan 6 ainetta. Korjausten yhteydessä käsitelty kielioppia mikäli kirjoituksissa esiintyvät virheet ovat siihen aihetta antaneet. Las ken n 0 s s a: Käytännöllisiä esimerkkejä kansakoulukurssin pohjalla. Lisäksi opittu 'yksi- ja moniehtoinen seuralasku. K i r jan p i dos s a: Koveron mukaan yksinkertainen kirjanpito sekä amerikalainen kaksinkertainen kirjanpito. Hakemusten ja velkakirjain kirjoittamista.. Puu n vei s t 0 s s aja m eta II i t ö i ss ä: Selitetty puuaineet ja puun yleiset omin,aisuudet. Harjoitettu erilaisia työ- ja liitostapoja jatkona kansakouluharjoituksille. Valmistetuista esineistä, jotka ovat enemmän tai vähemmän oppilaiden itsensä suunnittelemia, mainittakoon: pöytiä, yöpöytiä, kirjakaappi, raheja y. m. Kaikki valmistetut esineet maalattiin öljyvärillä, ja tutustuttiin tällöin maalauksessa esiintyviin eri tehtäviin. - Me tali i t ö i s s ä puhuttiin käytännön yhteydessä eri metalleista ja niiden ominaisuuksista sekä eri työ- ja valmistustavoista. Suoritettiin seuraavat työharjoitukset: takominen, katka.is, taivutus, karkaisu, lävistys, poraus, niittaus, leikkaus, petsaus, vasarrus, polttaminen ja lakeeraus. Valmistetuista esineistä mainittakoon: taulunkoukkuja, hakoja, kylmätalttoja, lävfstäjiä, keikkoja. Työ keskeytyi huoneen vaihdon tähden. R u 0 t s i n k i ele s s ä: V. Vaseniuksen kirjasta»ruotsinkielen alkeiskurssi» kappaleet -40. Teks'ti käännettiin ja käsiteltiin kieliopillisesti Ruotsinkielisiä keskusteluharjoituksia etupäässä luetun tekstin pohjalla. Kirjoitusharjoituksia luokalla. K r i s t i n 0 p p i: F. W. Sundwall, Raamatun historia; B. H. Päivänsalo, Raamattua Oppikirjat. lapsille. Ä idi n k i eli: H. Genetz, Kodin ja Koulun ensimäinen kirja; M. johnsson, A. Kohonen, K. Raitio ja E. N. Setälä, Kodin kirja, Kotipiirin kirja, Suomen kirja; Z. Topelius, Maamme kirja, Satuja ja runoja, valikoima ] ja II; J. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat; E. N. Setälä, Äidinkielen oppikirja. Maa n tie t 0: R. Hult ja P. Nordmann, Kansakoulun maantiede. H i s tor i a: M. Soininen ja Alpo Noponen, Historian oppikirja kansakouluja varten. Las ken t 0: Alho-junttila, Kansakoulun laskuoppi. M i t t a u s 0 p p i: John Lindfors, Kansakoulun mittausoppi. Luo n n 0 n tie t 0 a: O. A. Hainari ja john Linden, Kansakoulun luonnontieto. La u] u: M. Wegelius, Lauluoppijakso kansakouluja varten ja ]; Mikael Nyberg, Oppilaan laulukirj; j. N. Vainio, Valistuksen laulukirja. Eräiden opettajien anomuksesta kansakoulujohtokunta päätti 5 p:nä syyskuuta Kkeilua. 97 pitämässään kokouksessa, että hakijat ja muutkin niin haluavat saavat koetteeksi uu:ilr.lifjikäyttää B. H. Päivänsalon, Yrjö Loimaranan ja M. Pesosen toimittamaa»lasten uskonoppi» nimistä oppikirjaa uskonnonopetuksessa. johtokunnan kokouksessa 4 p:nä lokakuuta 97 suostuttiin opettaja W. Sippolan anomukseen saada luokallaan koetteeksi ottaa käytäntöön K. Merikosken toimittama»mittausoppi kaupunkien kansakouluill.e» käytännössä olevan john Lindforsin oppikirjan sijasta. Opetuslaitokset

32 6 Harjoituskoulu. Helsingin suomenkielisten kansakoulujen yhteydessä toimi kolmen vuoden aikana n. s. harjoituskoulu, jossa Helsingin seminaatikurssien oppilaat saivat ohjausta ja harjoitusta käytännöllisessä opettajatoimessa. Harjoituskoulu sijaitsi Oikokadun kansakoululla, ja siihen kuuluivat mainitun koulun ylemmän tyttökansakoulun, Ilja III luokka, jotka toimivat kaupungin kansakouluviranomaisten valvonnan alaisina kuten muutkin kansakoulunluokat. Opetusharjoitusta ohjasivat seminaarikurssien opettajat sekä kaksi Helsingin kansakoulujen opettajarta. Harjoittelua saaneista 6 seminaarikurssien oppilaista oli 8 ylioppilaita, 7 jatko-opiston käyneitä ja opettajakandidaatti. Heistä oli 6 jo aikaisemmin toiminut opettaja-alalla. Harjoituskoulun työ alkoi syysk. 7 p:nä kuten muidenkin kansakoulunluokkien. Harjoitusluokkien varsinaiset opettajat ryhtyivät silloin hoitamaan opetusta I ja luokalla. II luokkaa opetti aluksi kaksi 'aikaisemmin opettajana toiminutta seminaarikussien oppilasta. Muut oppilaat aloittivat kuuntelun lokak. p:nä, jolloin muutamat heistä saivat opettaakseen erinäisiä harjoitusaineita. Kokelaiden varsinainen opetustyö alkoi vasta marrask. p., jolloin kummallekin harjoitqsluokkien opettajalle jäi vain 8-0 viikkotuntia; sekä kuuntelua että harjoittelua kesti sitten toukok. p:ään samoin ikävin keskeytyksin, mitkä lukuvuonna 97-8 tulivat muidenkin kansakoulunluokkien osaksi. Kun harjoituskoululla oli om eioinen tehtävänsä, työskenteli siellä toukokuussa myös II luokka, eikä mitään ylimääräisiä lupapäiviä annettu. Opetusharjoitusta saivat kokelaat harjoituskoulussa sekä yksityisiä harjoitustunteja antamalla että hoitamalla määrättyä ainetta kokonaisia opetusvuoroja, jotka kestivät -6 viikkoa kukin. Sekä kokeraiden että oppilaiden etua silmällä pitäen annettiin opetusvuorot tärkeimmissä aineissa alkuaikoina jatko-opiston käyneille sekä aikaisemmin opettajana toimineille ylioppilaille ja vasta myöhemmin muille ylioppilaille. Opetussuunnitelma ja oppikirjat olivat harjoituskoulussa samat kuin Hlsingin kansa. koulussa yleensä. Ainoastaan pienehköjä poikkeuksia tehtiin tarkastajain suostumuksella Niinpä kotiseutuopetukseen uhrattiin I luokalla runsaammin aikaa kuin vastaavilla kansakoulunluokilla. Niinikään käyttivät Ilja I II luokka maantieteessä eri oppikirjaa, nimittäin Soinisen-Kailan»Kansakoulun uutta maantietoa». Yleensä pyrittiin siihen, että oppilaiden saavutukset harjoituskoulussa olisivat, mikäli mahdollista, samat kuin vastaavilla kansakoulunluokilla, ettei kansakoululaitoksen yhtenäisyys häiriytyisi. Oppilaat ja kouluhuoneistot. Oppilaiden Oppilaiden kokonaislukumäärä oli syyslukukauden alussa 9,089, joista 4,595 poikia ja lukumäärä. 4,494 tyttöjä. Näistä oli,557 poikaa ja,596 tyttöä eli 7,5 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelta. Lukuvuoden kuluessa erosi 765 oppilasta ja otettiin kouluun 67 uutta, niin että oppilaita lukuvuoden päättyessä oli 8,49. Tärkeimpiä tietoja oppilaista saadaan tauluista 9-6. Kansakoulun Helsingin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen köyhille ja sairaaloisille oppilaille k opi.lakietn kesäksi 97 toimitetusta kesävirkistyksestä huolehti Helsingin opettajaliiton asettama esavlr 8 Y8. l kk l' kesävirkistystoimikunta, Jonka tolmmtaa seuraava tau u 0 va alsee:

33 7. Sejour d' et! des eleves. Kesäsiirtolain johtajat. Oppilaita, jotka oleskelivat maalla. Maitns des co/onies de Eleves, ayant passe /'eti å la campagne. vacances. Kaupungin Menoja. antama avustus. Yksilyi- K esäsiirto- Siitä - Dont Kansakoulunsissä perloissa. 4-6 Vähintään opettajia. Muita. Depenses. Subvention de heissä. ta ville. Dans une viikkoa. 8 viikkoa. Chez des Institufeurs Autres colonie de 4-6 se- 8 smaines parlicu- des eco/es personnes. vacance. maines. ou davanprimains. Smk - liers. Marcs ta. Lukuvuonna 97-8 oli 54 suomenkielistä kansakoululuokkaa toiminnassa. Niiden jaoitus eri kouluihin näkyy seuraavasta taulukosta: Luokkien lukumäärä. I Nombre des classes. Luokkia. K 0 u u to Classes. Eco/es II 9 I Yh-. II.. IV. V. VI. VII. teensä. Tolal. I I I I I I Alempi koulu, yhteinen pojille ja tytöille (Ecole primaire injerieure mixte) Vai m i s t a v a k 0 u I u, yhteinen pojille ja tytöille (Ecole preparatoire mixte) Apukoulu heikkoja l aps.ia varten yhteinen pojille ja tytöille (Ecole mixte d'enjallts jaibles) I Itako u I u, yhteinen pojille ja tytöille (Ecole du soi!' mixte) Ylempi k 0 u l u (Ecole primaire superieure) poikaluokkia (classes de garfons) tyltöluokkia (classes de jilles) yhteisluokkia (classes mixtes) Ja t k 0 k 0 u I u (Cours compllmentaires)... poika.uokkia (classes de garfons) tyttöluokkia (classes de jlles) Yhteensä (Total) I 45 I 4 4 I 6 I 54 Kaupungin kansakoulutaloista käytettiin Eläintarhan, Kallion, Kasarminkadun, Lapinlahden, Töölön ja Vallilan kansakouluja sotaväen majoitukseen. Ainoastaan Fjälldalin, Punavuoren- ja Tehtaankadun talot olivat koulujen hallussa. Oppilaita oli tammikuun 8 p:nä 9004 eli keskimäärin 5.4 oppilasta luokkaa kohti. Oppilaiden ja lu.okkien jakautuminen kouluhuoneistojen kesken näkyy taulusta 5. i ') I Kouluhuoneistot. ) Valmistavassa koulussa ovat ensimäinen ja toinen luokka olleet yhdessä.

34 8 Kansakoulujen talous. Menot. Suomenkielisten kansakoulujen suoranaiset menot nousivat vuonna 97 Smk:aan,748,49: 7 (ks. taul. 9) ja koulujen hallussa olleisiin koulutaloihin sijoitetun pääoman vuosikorko Smk. 49,840: - laskettuna 7 % mukaan. Kustannusten kokonaissumma teki siis Smk. i,798,089: 7. Samana vuonna oli suomenkielisiä kansakouluoppilaita keskimäärin 9,086; keskimääräinen kustannus oppilasta kohti oli niin ollen Smk. 97: 90. Tulot. Valtioapua saatiin vuonna 97 "Smk. 458,650: - ja oppilaiden koulumaksuja Smk." : 90. Lahjoitusrahastot. Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksia varten lahjoitettujen rahastojen pääomien suuruus oli joulukuun päivänä 97 Smk.,79,696: 9 (ks. taul. 0). Rahastojen korkovaroista suoritettiin vuoden kuluessa Smk. 59,087:, joista Smk. 9,66: 70 kaupunginkassaan. Suomenkielisten kansakoulujen toimesta maksettiin seuraavat määrät: Helsingin säästöpankin rahaston, Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahaston ja H. K. M. Aleksanteri I I:n stipendirahaston korkovaroja jaettiin 6 ylemmästä suomenkielisestä kansakoulusta päässeelie oppilaalle markkaa oppilasta kohti, yhteensä,050 markkaa. Carl Ros"engrenin rahaston vuosikoroista annettiin 0 alemman suomenkielisen kansakoulun pojalle 50 markkaa kullekin, yhteensä 500 markkaa.. Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta annettiin ylemmästä suomenkielisestä kansakoulusta päässeelie tytölle 500 markan myötäjäiskirjat kullekin. K. H. Renlundin stipendirahaston koroista annettiin 4 suomenkielisten kansakoulujen oppilaalle 00 markan stipendikirja kullekin. Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahaston koroista käytettiin suomenkielisten kansakoulujen hyväksi apurahoja 8 oppilaalle, markkaa oppilasta kohti, yhteensä,700 markkaa. Muurarimestari Alex. Ärtln lahjoitusrahaston koroista käytettiin 8,40 markkaa 8 penniä puutarhurikursseihin suomen- ja ruotsinkielisille kansakoulunoppilaille. Lahjoitus. Entinen kansakoulunopettajatar" Paula af Heurlin lahjoitti 0,000 markkaa käytettäväksi Helsingin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen hyväksi, etupäässä Töölön koulupiirin oppilaiden soitannolliseen kehittämiseen ja köyhien oppilaiden aineelliseen avustami-" seen. Varoja ei ole vielä käytetty... Erinäisiä tietoja. Kapina. Helmikuun 7 päivän iltana noudettiin kansakoulujen tarkastaja ja johtokunnan esimies sääty talolle n. s. toimeenpanevaan komiteaan, jossa heitä syytettiin siitä, etteivät kansakoulut olleet toiminnassa. Samalla komitean puheenjohtaja, joka sanoi komitean ainakin toistaiseksi hoitavan kaupungin valtuustolle kuuluvia tehtäviä, julisti tarkastaja- ja johtokunnan virasta erotetuiksi. Kansakoulujen tarkastajaksi oli asetettu eräs virkaatekevä opettaja ja jonkinlaiseksi kansakoulunjohtokunnaksi viisi henkilöä, joista yksi, erään kansakoulun vahtimestari, oli toiminut taloudenhoitajana. Kapinailisten toimesta olivat IV:nnet luokat ja yksi II l:s luokka olleet jonkin aikaa eräänlaisessa toiminnassa. Opettajina oli ollut Helsingin kaupungin ylempien suomenkielisten kansakoulujen yksi vakinainen ja yksi koetteeksi otettu opettajatar sekä yhdeksän eräiden kansakoul unopettajaseminaarien lll:nnen luokan oppilasta Ija 5 muuta henkilöä kaupungin kausakoululaitoksen " I ulkopuolelta, enimmät kansakoulunopettajia.

35 Huomioonottaen etä 9 elinkustannukset kaupungissa keväästä 97, jolloin johtokunta Opettajiston oli tehnyt kaupunginvaltuustolie esityksen kansakoulunopettajien palkkojen koroittami-. k:;. sesta 50 prosentilla, olivat melkoisesti kohonneet, päätti johtokunta 5 p:nä syyskuuta 97 pitämässään kokouksessa valtuustolle esittää, että puheenalainen korotus laskettaisiin 00 prosentin mukaan, niinkuin opettajiston puolelta oli aikanaan pyydettykin. Kaupunginvaltuus ton 5 p:nä kesäkuuta 97 asettama palkanjärjestelykomitea oli laatinut ehdotuksen kaupungin viranpitäjäin uusiksi palkkaussäännöiksi ja kehoitti kiertokirjeellä p:ltä toukokuuta 98 kaupungin viranomaisia antamaan siitä asianomaisilta osilta lausuntonsa. Tarkastajakonferenssi käsitteli alustavasti asiaa ja asettui kansakoulunopettajiston palkkaukseen nähden sille kannalle, että opettajille ja opettajattarille oli annettava ainoastaan kaksi 0 % palkankoroitusta 5 ja 0 vuoden palveluksesta, niinkuin kaupungin muillekin virkahenkilöille oli ehdotettu, mutta että sen sijaan heille esitettyjä peruspalkkoja oli vastaavasti koroitettava. Tällainen järjestely olisi omansa edistämään kunnollisten opettajien saantia virkoihin sekä estämään sitä ikävätä asiantilaa, että virkoihin nimite'ttyjen on pakko toimeentullakseen hankkia itselleen sivutoimia. Konferenssi QIi lopuksi sitä mieltä, että sen ehdottamat palkkausmäärät oli otettava käytäntöön vain niin kauaksi aikaa kuin kaupungin virkahenkilöille katsotaan tarpeelliseksi suorittaa erityisiä kalliinajanlisäyksiä m. m. perhe.ellisyysperiaatteen mukaan. Niinpian kuin nämä tulivat poistettaviksi, oli myöskin kysymys kansakoululaitoksen virkahenkilöiden palkkauksesta saatettava uuden käsittelyn alaiseksi sekä tällöin harkittavaksi otettava, eikö olisi syytä heidän palkkaukseensa samoin kuin kaupungin virkahenkilöiden yleensäkin sovelluttaa perheellisyyden periaatetta. Kokouksessaan 5 p:nä oukokuuta HJ8 kansakoulujohtokunta yleensä yhtyi tarkastajakonferenssin esittämiin palkanjärjestelyä koskeviin periaatteellisiin näkökohtiin, mutta ei kuitenkaan katsonut voivansa puoltaa konferenssin ehdottamia peruspalkkoja, joita se ehdotti jonkin verran alennettaviksi. Kesäkuun 7 p:nä 98 julkaisemassaan mietinnössä palkanjärjestelykomitea pääasiassa yhtyy johtokunnan ehdotukseen. Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi tarkastajakonferenssin, johtokunnan ja palkanjärjestelykomitean ehdotukset. Kaikkiin niihin sisältyy kaksi 0 % koroitusta pohjapalkasta 5 ja 0 vuoden palveluksesta. Sittenkuin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen miespuoliset ja myöhemmin nais- Tntiealk-. puolisetkin tuntiopettajat olivat anoneet turtipalkkioiden koroitusta, antoi tarkastajakon- kojeus.orol' ferenssi.marraskuun p:nä 97 asiasta lausuntonsa, joissa se, katsoen tuntiopettajain nykyiset palkkiot - markkaa tunnilta kansakouluissa sekä markkaa jatko- ja iltakouluissa - ajan kalliisiin elinehtoihin nähden kohtuuttoman pieniksi ehdotti, että kansakoulujen johtokunnat kääntyisivät kaupunginvaltuuston puoleen kirjelmillä, joissa ne, viittaamalla keväällä ja syksyllä 97 tekemiinsä kansakoulunopettajain palkkojen väliaikaista koroittamista koskeviin esityksiin, edellisen esityksen mukaan ainakin 50:llä ja jälkimäisen mukaan 00:lIa prosentilla, ehdottaisivat tuntiopettajainkin palkkiot samansuuntaisesti koroitettaviksi. Jos mainittu opettajain palkkojen järjestely kuitenkin jostakin syystä vastoin odotusta: Iykkääntyisi, olisi valtuustoa yhtäkaikki siitä huolimatta pyydettävä heti tekemään päätöks e n tuntiopettajain palkkioiden koroittamisesta niin, että ne lähentelisivät sitä paikkamäärää, jota varsinaiset opettajat nykyisin, kalliinajanlisäykset lukuunotettuina, työstään nauttivat sekä siinä tarkoituksessa ehdotettava tuntipalkkioiden määräksi markkaa kansakouluissa ja 4 markkaa jatko- ja iltakouluissa laskien syyslukukauden 97 alusta. Edelleen

36 .!::; '=:. ">, "::S '- -i t:: - '- "::S - - -;j t:: '- "::S t:: '(il..!:o:: :0 5 t:: s:: s:: -. Ul cu..!:o::..!:o:: : c; - 0- s:: '-'... cu... t:: () 0. '=: 0 t:: s::... ::s... t:: "S !:o:: cu t:: Ul s:: cu '-..!:o:: '-... () Q:;... ::s Ul..!:o::' 0 "0..s:: tlj I::i 0 ' Lopullinen palkka. Käsitöiden ja taloudenopettajattarelle Appoinfements (8 viikkotuntia). difinitifs. Aux institutrices de trovaux Pohjapalkka. 'I;enuels et d'lconomie mena- Appointements re (8 heures par semaine). au dlbut. Lopullinen palkka. Veistonopettajalle Appointements (8 viikkotuntia). difinitifs. Aux instituteurs de trovail manuel (.slöjd») (8 heures. Pohjapalkka. par semaine). Appointements au debut. Ylemmän kansakoulun opettajattarelle. Aux institutrices de l' lcole primaire supirieure. Lopullinen palkka. Appoinfements dlfinitifs. Pohjapalkka. Appointements au dibut. Lopullinen palkka. Ylemmän kanskoulun Appointements miesopettajalle. dlfinitifs. Aux institufeurs de flcole Pohjapalkka. primaire supirieure. Appointements au dibut. I... U') <J:> Ö I:'I I Ö I:'I U'),, Ö Ö <:> <:>... <J:> "OjO I, U') Ö Ö <:> <:> I:'I <J:> ("00 <J:> I I Ö Ö <:> <:> <:> U') <0 U') Jatkokoulun tietop. aineiden Lopullinen palkka. e- opettajattarelle (4 viikko- Appointements Ö Ö <:> I:l.. tuntia). dlfinitifs. <J:> 0 <0 <J:> Aux institutrices enseignant ta des matieres thioriques des te Pohjapalkka.. ",, te ta cours eomp/lmentaires (4 Appointements Ö Ö heures par semainel.; <:> <:> - au dibut. U') 0 0 U') "... Lopullinen palkka. I I Jatkokoulun tietop. aineiden ta S miesopettajalle (4 viikko- Appoinfements Ö ö 0 0 I:'I 0 '" : tuntia). dlfinitifs. ("00 <J:> -.:: Aux institufeurs de theorie I, P.ohjapalkka. I I des eours eomp/lmenfaires.>c Ö Ö Appointeents 0 ai (4 heures par semaine)..>0 au dibut. E 0 0.>0 III <J:> U').. Co.;;; Lopullinen palkka. I I 0 Alemman kansakoulun- Appointements Ö Ö <J:> <J:> = > opettajauarelle. difinitifs... U') U') "OjO :::: = Aux institutrices de l' lcole Pohjapalkka. I I 0 primaire infirieure. 'C Appoinfements Ö Ö 0 0 ei) 00 au dibut. i' "OjO I I ei) Ö Ö I:'I I:'I... 0 I <J:> 0 I I Ö Ö <:> 0... <J:> U') I "OjO I Ö Ö 0 0 <J:> 0 <J:> <J:> I I Ö Ö 0 0 U') 0 U') U') ] ]-S, 0 bo... "0 IU '0 =..c:..c:..c:c:.. IU.. «J S r!..a :s.!!. :.!!.. : S ;.:. :: : II> II>!:I.. '" :: t! ]' = :; "'.:.: -...:. -,, I, I I I I I Ö <J:> 0 "OjO I Ö 0 00 ei) I Ö 0 "OjO 0 I Ö <:> U') "OjO I Ö 0 <J:> I Ö 0 0 o E {!..S.:.: 0 '" >. "0. uel:s ;; Sy>.. a ii!. ;. i! ; :ie Ee:.-S, C..,j '" e I ö o I:'I ("00".!!. ö o <J:>". ';;; :: ] e '" '" on ::....:.: '" e = :: IU on.:.:.s o '0..c: IU :: IU on o on IU C. :s '" on.:.: '"..

37 olisi jatko- ja iltakoulujen äidinkielen opettajilla oleva oikeus laskea hyväkseen vihkojen korjauksessa viikkotunti, josta palkkiota suoritettaisiin mainitun 4 markan perusteen mukaan. Kokouksessaan 8 p:nä marraskuuta 97 kansakoulu johtokunta päätti tehdä kaupunginvaltuustolle esityksen tuntipalkkioiden koroittamisesta tarkastajakonferenssin ehdotuksen mukaisesti, paitsi mitä tulee eri palkkioiden suorittamiseen äidinkielen vihkojen korjauksesta jatko- ja iltakouluissa, jota konferenssin ehdotusta johtokunta ei kannattanut. Toukokuun 7 päivänä 98 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkastajakonferenssin ehdotuksen sellaisenaan ilman johtokunnn ehdottamaa rajoitusta. Kaupunginvaltuuston 8 p:nä syysk. 97 tekemän päätöksen mukaan tuli p:stä elok. 97 lukien käytäntöön uusi laskuperuste kalliinajanlisäyksiä jaettaessa. Aikaisempain prosenttimääräin sijaan pantiin nyt määräsummat ja kalliinajanlisiä samalla korotettiin. Kokouksessaan joulukuun 7 'p:nä 97 valtuusto jälleen koroitti kaliiinajanlisäyksiä mainitun vuoden mar,raskuun p:stä lukien, samoin kokouksessaan kesäk. p:nä 98 alempien palkkausluokkien kalliinajanlisäyksiä lukien huhtik. p:stä 98. Lukuvuoden kuluessa maksetut kalliinajanlisäykset näkyvät seuraavasta taulukosta: lndemnites de vie chere pendant l'annie scolaire KalIiinajan palkanlisät. Elokuun p:stä - lokakuun päivään 97. aofit- odobre 97. Marrask. p:stä 97 - maalisk. päivään 98. novembre 97- mars 98. Huhtikuun päivästä 98. De avril 98. Kuukausipalkka. Appointements mensuels, man:s. KalliinajanIisät Smk. - Indemnitis, marcs.. Enint. (Pas au dessus de)50 ) 95 II ) IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV. Yli (AudessIIs de) ) 80 ) ') ) ')0. ')05 ')65 ') )65 ) )50 ) )5 ) )85 8) )40 8) )00 8) ) Kuitenkin siten rajoitettuna, ettei kukaan saa kalliinajanlisäystä enempää kuin 00 % paikkaeduistaan. - ) Kuitenkin rajoitettuna siten, ettei kukaan saa kailiinajanlisäystä enempää kuin 00 % palkkaeduistaan. - ) Kuitenkin siten rajoitettuna, ettei kukaan saa kalliinajanlisäystä enempää kuin 400 % palkkaeduistaan.

38 kof:rateet. Huhtikuun 8 p:nä 97 pitämässään kokouksessa kaupungin suomenkielisten kansap koulujen opettajaliitto päätti kääntyä johtokunnan puoleen pyynnöllä, että se toimisi niin, että kaikille kansakoulunoppilaille valmistettaisiin -tilaisuus kunnan kustannuksella saada ilmaiset koulukii-jat sekä kirjoitus-, piirustus- ja käsityötarpeet. Asiaa tarkastajakonferenssissa lokak. p:nä 97 käsiteltäessä tunnustettiin oikeutetuiksi ne sekä hygieeniset että pedagoogiset näkökohdat, jotka opettajaliitto oli johtokunnalle jättämässään anomuksessa esittänyt nykyisin vallitsevaa koulukirjojen lainausjärjestelmää vastaan. Edelleen asetuttiin sen yhteiskunnallisen periaatteen kannalle, että kunnan on kustannettava kaikille kansakoulunoppilaille, paitsi itse opetusta, myöskin kaikki mitä opetuksen anto edellytykseen välittömästi vaatii, sekä huomautettiin, että kehitys on maassamme jo tähän suuntaan kulkemassa, varsinkin maaseudulla, jossa sangen useat kunnat jo ovat kaikille kansakoulujensa oppilaille ilmaiseksi ja omiksi antaneet kaikki koulutarpeet. Näillä perusteilla konferenssi päätti puoltaa opettajaliiton anomusta. Mutta jos taloudellisista syistä kuitenkin katsottaisiin mahdottomaksi nykyhetkellä toimeenpanna uudistusta koko laajuudessaan, olisi konferenssin mielestä ainakin sellainen muutos aikaansaatava, että varattomille oppilaille annettaisiin maksuttomasti omiksi niin hyvin oppi- ja lukukirjat kuin kaikki muutkin koulutarpeet ja että sen ohessa kaikille tyttöoppilaille, ilman erotusta varattomain ja varakasten välillä, kustannettaisiin kansakoululaitoksen puolesta käsityö ainekset aivan samoin kuin poikaoppiiaiiie jo on ilmaiseksi annettu heidän tarvitsemansa veistoainekset. Kokouksessaan 4 p:nä lokakuuta 97 kansakoulujohtokunta kannatti konferenssin jälkimäistä vaihtoehdotusta, jota vastoin kaupunginvaltuusto jouluk. p:nä 97 pitämässään kokouksessa hyväksyi tarkastajakonferenssin ensinmainitun ehdotuksen koko sen laajuudessa. Voimistelu- Suomen voimisteluopettajain yhdistys oli kaupunginvaltuustolta anonut, että Helsingin neuvoja. kaupungin kansakouluihin asetettaisiin kaksi voimistelutarkastajaa, miespuolinen ja naispuolinen. Ennenkuin johtokunta antoi asiasta rahatoimikamarin siltä vaatiman lausunnon, käsittelivät kaupungin molempikielisten kansakoulujen opettajat ja tarkastajakonferenssi ollen kumpaisetkin sitä mieltä, ettei ollut syytä puheenalaista opetuksenhaaraa var.ten perustaa varsinaisia tarkastajanvirkoja, mutta että sen sijaan n. s. voimisteluneuvojat, jollaisia virkahenkiiöitä tavataan Skandinaavian suurkaupunkien, esimerkiksi Tukholman, kansakoululaitoksissa, olisivat meilläkin sangen toivottavia. Konferenssi esitti niinollen, että johtokunnat rahatoimikamarille annettavissa lausunnoissaanehdottaisivat kansakouluihin asetettavaksi yhteensä neljä voimisteluneuvojaa, nimittäin yhden mies- ja yhden naispuolisen sekä suomen- että ruotsinkielisiä kansakouluja varten. Heillä tulisi luonnollisesti olla riittävät erikoistiedot ja perehtymystä voimistelun ja urheilun opetukseen, mutta sitä paitsi olisi kansakoulutuntemuskin tarpeellinen kvaiifikatsiooni. Virat täytettäisiin samassa järjestyksessä kuin kansakoulunopettajain toimet ja voimistelunneuvojat saatettaisiin muutoinkin oikeuks-iinsa ja etuihinsa, m. m. myöskin kunnalliseen eläkeoikeuteen nähden, samaan asemaan kuin viimemainitut, kuitenkin niin, että heidän palkkaetunsa olisivat kansakoulunopettajain palkkaetuja 5 % paremmat. Kumma,nkinkielisen kansakoulujohtokunnan tehtäväksi jätettäisiin yksissä neuvoin tarkastajain kanssa laatia omat yksityiskohtaisemmat ohjesäännöt voimisteluneuvojan toimintaa varten. Lopuksi konferenssi ehdotti johtokunnan esitettäväksi että valtuusto anoisi senaatilta erikoismyönnytyksen siihen, että voimisteluneuvojat, mikäli he ovat

39 ylempäin kansakoulujen opettajanvirkoihin täysin pätevät, saisivat samat valtioneläke-edut kuin kansakoulunopettajille on taattu.. Kokouksessaan joulukuun p:nä 97 kansakoulujohtokunta paätti rahatoimikamarille asiasta annettavassa lausunnossaan kannattaa tarkastajakonferenssin esitystä ja samalla anoa lupaa saada ryhtyä siinä mainittuihin toimenpiteisiin, niin että puheenalaiset uudet virkailijat voisivat ryhtyä toimeensa tulevan lukuvuoden alusta. Päätöksellä tammikuun p:ltä 98 rahatoimikamari kehoitti kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunti? yhteisesti antamaan lausuntonsa niistä rahamääristä, jotka katsotaan tarpeellisiksi voimisteluneuvojain palkkaamiseksi sekä' sitä, eikö kaksi neuvojaa, toinen miespuolinen ja toinen naispuolinen, riittäisi kaikille kaupungin kansakouluilie. Tarastajakonferenssi, jonka käsiteltävänä asia oli toukokuun p:nä 98, päätti puolestaan lausua, että, jos erityisistä syistä tällä kertaa ei voitaisi asettaa useampia kuin 'kaksi neuvojaa, näiden molempien,pitäisi olla miespuolisia, s. o. etupäässä poikaoppilaiden voimistelun ja urheilun opetuksen neuvojia sekä toisen heistä toimia suomenkielisissä ja toisen ruotsinkielisissä kansakouluissa. Miespuoliset neuvojat olisivat nimittäin konferenssin mielestä vatsinkin nykyisen ajanhetken kannalta tärkeämmät kuin naispuoliset ja toiseksi tuottaisi yhteisten neuvojain asettaminen,molemmankielisille kansakouluilie monenlaisia käytännöllisiä hankaluuksia ja sisältäisi sitäpaitsi rikkomuksen nykyistä järjestelmää vastaan, jonka kautta kaupungin suomenkielinen ja ruotsinkielinen kansakoululaitos ovat toisistaan tarkoin erotetut. Lisäksi ehkä kävisi hyvinkin vaikeaksi saada virkoihin henkilöitä, jotka muun sovelia'isuutensa ohella kykenisivät riittävällä taidolla käyttämään molempia kieliä. Kesäkuun p:nä 98 pitämässään kokouksessa kansakoulujohtokunta päätti rahatoimikamarille annettavassa lausunnossaan yhtyä siihen tarkastajakonferenssin käsitykseen, että jos katsottaisiin aiheutuvan liian suuret kustannukset neljän voimisteluneuvojan asettamisesta mikä kuitenkin oli pidettävä suotavimpana ratkaisuna, olisi asetettava kaksi miespuolista neuvojaa, toinen suomenkielisiin ja toinen ruotsinkieli-, siin kansakouluihin. Palkkakysymykseen nähden sekä konferenssi että johokunta olivat periaatteellisesti sitä mieltä että voimisteluneuvojain pohjapalkka oli oleva 5 % ehdotettua ylemmän kansakoulun miesopettajan palkkaa korkeampi eli siis konferenssfn ehdotuksen mukaan 7,000 markkaa ja johtokunnan ehdotuksen mukaan 6,50 markkaa. Koroitukset ehdotettiin samoiksi kuin kansakoulunopettajienkin, joten siis lopullinen palkka eri ehdotuksissa oli 8,400 ja 7,500 markkaa. Kesäkuun 7 p:nä 98 kaupunginvaltuustolie antamassaan lausunnossa rahatoimikamari ehdotti valtuuston päätettäväksi, että syyskuun p:stä 98 lähtien kaupungin kansakouluihin asetetaan kaksi opastajaa, toinen suomen- ja toinen ruotsinkielinen, joiden tehtävänä on: a) valvoa ja edistää voimistelu- ja urheiluharjoituksia kansakouluissa; b) avustaa kansakoulujen opettajia ja opettajattaria tarpeellisilla neuvoilla edellä mainitussa kohden; ja c) kansakoulutarkastajille ja koululääkäreille tehdä kansakoulunuorison ruumiillista hoitoa koskevia ehdotuksia ja esityksiä; sekä d) sikäli kuin aikaa riittää ja tarve vaatii, itse opettaa voimistelua kansakouluissa; samoiri kuin että opastajille maksetaan 6,50 markan vuosi palkka 0 prosentin koroituksin 5 ja 0 vuoden palveluksesta. Opetuslaitokset

40 Ohjaus- Opettajairi ohjauskursseja varten menosääntöön otettu,00, markan määräraha käykursseja. tettiin ohjauskursseihin kotiseudullisessa uskonnonopetuksessa ja piirutuksen opeuksessa. Edellisiä kursseja johti professori Jaakko Gummerus. Piirustuksen ohjauskurssit antoi toimitusjohtaja A. Kohonen. Kursseissa läpikäytiin luokka luokalta koulujen uusipiirustusopetusohjelma alkaen alemman kansakoulun II luokan ohjelmasta. Syyskuun 5 p:nä 97 johtokunta myönsi käyttövaroistaan 75 markkaa ohjauskurssien toimeenpanemista varten tyttöjen käsitöissä. Kurssit pidettiin syyslukukauden alussa opettajafar Vivia Weisteen johdolla. ' Koulupuutar- Oppilaiksi puutarhaan ilmoittautui kaikkiaan 75 oppilasta, 585 suomenkielistä ja 50 han., t?iinta ruotsinkielistä. Toiminta alkoi kesäkuun p:nä. kesalla 97. 0' ppl aat " I.. I.. I kk 'k' 0 0 Ivat jaetut 0 uokkaan, JOIsta 5 uokkaa oh tyttöjä Ja 5 uo aa poila. petusta hoiti 5 opettajaa, ohjaten kukin luokkaa yhteensä 6 tuntia päivässä,. Opetus ja työskentelyaika oli klo 9- a. p. ja klo -6 i. p. Kullakin oppilaalla oli 5 m maata viijeltävänään. Kaikki viljelivät siinä samoja kasveja samassa järjestyksessä, nimittäin: puna juurta, porkkanaa, lanttua ja sipulia sekä useanlaatuisia kesäkukkia. Lisäksi oppilaat yhteisesti istuttivat ja hoitivat n. s. yhteismaan, johon oli kylvettynä perunaa, kerä- ja' kukkakaalia, naurista, kurkkua, pinaattia, tiiliä, salaattia, retiis'iä ja sokerijuurikasta. Yhteismaan sato tasattiin syksyllä kaikkien oppilasten kesken. Yhteistyönä hoidettiin niinikään puutarhan käytävät sekä keskusosaa koristivat kukkaistutukset. Tilanahtauden vuoksi ei kuluneena vuonna voitu järjestää puutarhaan mitään koeviljelystä eikä näytekasviviljelystä, kuten edellisinä vuosina. Tämän asian auttamiseksi olisi toivottavaa että suunnittelujen alaisena oleva laaja koulupuutarhatoiminta pääkaupungissamme pian toteutuisi. Puutetta koetettiin kuluneena vuonna korvata puutarhakysymyksiä käsittelevillä oppitunneilla, joita suomenkielisille poikaoppilaille ja osalle tyttöoppilaita annettiin Viipurinkadun koululla kerran viikossa. Uintimatkoja ja retkeilyjä muihin kaupungin ympäristössä oleviin puutarhoihin ja saariin kuten Kylä- ja Seurasaareen on tehty useita. - Ilma oli koko kesän paahtavan lämmin ja sateeton; vasta syyspuolella oli rankkasateita. Toiminta puuta:rhassa päätettiin syyskuun p:nä yhteisellä sadonkorjuulla. ' 'Puutarhamenot kuluneen kesän ajalta tekivät kaikkiaan 7,465 mk. 5 p. eli oppilasta kohti 0 mk. p; Tästä summasta meni siemenien ostoon 99 mk. 0 p., kaluston lisäämiseen 450 mk. 70 p., hevosmiehille, yövartijalle, y. m. käteismaksuihin 57 mk. 5 p. sekä 5 opettajan palkkaukseen kk. ajalta å 00 mk. kk. 5,50 mk. ja johtajalle koko kesän ajalta lisäksi, 00 mk. Suomenkielisten lasten ohjaajina puutarhatöissä olivat kansakoulunopettajat Frans Emil Lilja johtajana sekä Juho Eberhard Paalanen ja Lau'ra Emilia Hagan opettajina. Varattomien Varattomien kansakouluoppilaiden ruokinta kesti mar'raskuun alkupuolelta tammikuun kansk?duiu- 8 päivään; muutamissa kouluissa myös toukokuussa. Kaikkiaan ruokittiin,08 oppilasta. oilkt Näistä sai 90 ruokaa koko ruokinta-ajan ja 6 puolena lukuvuoden ruokinta-ajasta. Oppilaille annettiin yksi ateria päivässä, yhteensä 44,77 ateriaa. Ateriaan kuului leipää ja yksi tahi kaksi lämmintä ruokalajia. Ruoka ostettiin valmiina - Eläintarhan ja Vallilan kouluille yhdistyksen )Ruokaa köyhille kansakoulu oppilaille Helsingissä) keittiöstä Vaasankatu 5 ja muille kouluille jostakin kansankeittiöstä. Annoksen hinta vaihteli 7 Y::,-,-75 penniin. Varattomien oppilaiden ruokkimiseksi käytettiin kaupunginvaltuuston myöntämiä määrärahoja 8,5 mk. 4 p. 4

41 5 Vanhempain kokouksia pidettiin kapincj,n häiritsimien olojen takia ainoastaan yhdellä Vanhempain IV:nnellä luokalla ja kahdella jatkoluokalla. Neljännellä luokalla oli läsnä 0 vanhempaa kokoukset." ja holhoojaa; ohjelmassa oli puhe," yhteislaulua ja keskustelua. Jatkoluokkien vanhempain kokouksessa oli saapuvilla 60 vierasta lasten vanhempia, holhoojia ja ystäviä. Ohjelmassa oli esitelmä, runonlausuntaa, laulua y. m. Illan kuluessa tarjoiltiin teetä lasten itsensä leipoman leivän kera. Opettajakirjasto oli avoinna joka lukupäivä klo 6-7 i. p. paitsi huhtik. 8 p:stä lukuvuoden loppuun tiistaisin ja perjantaisin klo - i. p. Kirjasto on lisääntynyt teoksella. Lukuvuoden aikana lainattujen kirjojen luku oli 674 ja kirjaston niteitä oli jouluk. p:nä 97,708. Kirjastonhoitajana on ohut rouva Elin Johanna Charlotta Granholm, Kun Helsingin kaupunginkirjastossa on erityiset lasten osastot, on kansakouluissa oppilaskirjastoja ainoastaan vähäisessä määrässä. Niiden toiminnasta antaa tarkempiä tietoja "taulu 0. Paikanvälitystoimisto oli avoinna kolme kertaa viikossa ja sen johtajana oli opettajatar Lydia Sundberg. Toimiston työn"tulokset näkyvät tauluista 8 ja 9. Säästäväisyytensä kehittämiseksi oppilaat ovat saaneet opettajain välityksellä tehdä Säästöönpanoja posti- ja muihin säästöpankkeihin. Näistä säästöönpanoista lukuvuonna 97-8 annetaan tietoja taulussa 7. Lukuvuonna 97-8 kuuluivat "kaupungin suomenkielisten kansakoulujen tarkastuspiiriin seuraavat kasvatuslaitokset: Lohjan pitäjän Karstun kylän ylempi poikakansakoulu ynnä valmistava poikien ammattikoulu; Nummen pitäjän Tavolan kylän ylempi poikien kansakoulu; Vihdin pitäjän Vanjoen kylän asumalaitos heikonpuoleisia poikia varten ynnä alempi ja ylempi poikakansakoulu; sekä Lohjan pitäjän Outamon kylän asumalaitos ynnä alempi ja ylempi kansakoulu sekä jatkokoulu tyttöjä varten. Paitsi näitä yksistään suomenkielisiä kasvatuslaitoksia on vielä Bromarvin pitäjän Bengtsårin kylässä sijaitseva suomen- ja ruotsinkielinen poikien asumalaitos, joka kuuluu kaupungin, ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastuspiiriin. Opettajakirjasto. Oppilaskirjastot. Paikan välitys. Kasvatus säästäväisyyteen. Kasvatuslaitokset. Terveydenhoito suomenkielisissä kansakouluissa. Hygiene. Koululääkärin, lääketieteen- ja kirurgiantohtori Ensio Alkon antama kertomus. Lukuvuotena 97-8 saivat kansakoulut huoneistoihin nähden työskennellä yhtä Terveydenepäedullisissa oloissa kuin edellisenäkin vuonna. Myöskin yleinen elintarvepula alkoi jossakin hoito. määrin haitata koulutyötä: oppilaat näyttivät kalpeammilta kuin ennen ja opettajat valittivat, ettei opetusta jaksettu seurata yhtä hyvin kuin ennen. Lääkärintarkastusten tuloksissa huomattiin myöskin eroa edelliseen vuoteen nähden. Kun lukuvuonna 96-7 alakoulun luokkien oppilaissa oli kohtalaista paremmin ravittuja 4.9 %, oli niitä puheenaolevana vuonna 9.8 %. Erittäin hyvä ravitsemustila oli edellisenä vuonna 5.5 %:lia, tänä vuonna 9. %:Ila. Varsinaisesti aliravittujen prosenttimäärä ei kuitenkaan ollut tänä vuonna

42 Tarttuvat taudit. Voimistelu. 6 suurempi kuin edellisenä. Nämä syyslukukautta 97 koskevat tulokset osoittavat, ettei silloin vielä ole ollut sanottavasti varsinaista ravinnon puutetta, jota västoin ravinto oli liian yksipuolista. Kun lukuvuosi kapinan tähden keskeytyi tammikuun lopulla ei tavanmukaisia henkilökohtaisia lääkärintarkastuksia ehditty toimittaa muuta kuin syyslukukaudella alakoulun luokilla yleisen terveydentilan suhteen. Jotta kuitenkin ohjesäännön vaatima uusien oppilaiden silmien ja korvien tarkastus tulisi toimitetuksi, tehtiin se syyslukukaudella 98 varsinaisten tehtävien ohella. Kaikkiaan tarkastettin,8 oppilasta l ) joista poikia 79 ja tyttöjä 664. Alakoulun luokkien tarkastuksen tulokset näkyvät tauluista ja.. Kulkutauteihin nähden oli lukuvuosi 97-8 suotuisa. Koulujen toiminta-ajalla sattuivat v?in seuraavat tapaukset: Tulirokkoa tapausta, nimittäin Vallilan, Eläintarhan ja Lapinlahden kouluissa tapaus kussakin; Kurkkumätää 8 tapausta, joista Kallion, Kasarminkadun, Mariankadun, Punavuorenkadun, Tehtaankadun ja Töölön kouluissa tapaus kussakin sekä Vallilan koulussa tapausta; Hinkuyskää tapausta, joista Mariankadun, Punavuorenkadun ja 7 Ison Robertinkadun koulussa. Kun melkein kaikki suomenkielisten kansakoulujen koulutaiot olivat käytetyt sotilasmajoitukseen, ei voimistelu sopivien huoneiden puutteessa ollut mahdollinen muissa kuin Tehtaankadun sekä Oikokadun ja Kasarminkadun kouluissa. ') Tässä on otettu huomioon ainoastaan ne oppilaat, jotka syyslukukaudella 98 näkö- ja kuulotarkastuksia tehtäessä olivat alakoulun II luokilla. Lukuisat luokalle jääneet ja eronneet, jotka kyllä syyslukukaudella 97 tarkastettiin yleisen terveydentilan suhteen, ovat tästä luvusta jääneet pois.

43 6. Ruotsinkieliset kansakoulut. EcoJes primaires suedoises. Kansakoulutarkastajan filosofianlisensiaatti Albert Liliuksen antama kertomus. Kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 seuraavat kaupungin- Johtokunta. valtuuston valitsemat jasenet: lehtori filosofian maisteri Einar Meinander, varatuomari Axel af Forselles, arkkitehti Waldemar Aspelin, kamreeri Harald Bengelsdorff, yliopiston apulainen Severin johansson ja neiti Dagmar Neovius sekä opettajiston edustajana opettajatar neiti Bertha von Nandelstadh opettaja J):tårten Thorsin toimiessa varajäsenenä. johtokunnan puheenjohtajana oli rehtori Meinander, sihteerinä ja taloudenhoitajana varatuomari af ForseIles. Kansakoulujen tarkastajana toimi filosofianlisensiaatti Albert Lilius, koululääkärinä lääkintöhallituksen ent. päätirehtööri Richard Sievers, kanslia-apulaisena tarkastajan kansliassa rouva Anna Lilius ja taloudenhoitajan kansliassa rouva Agnes Wichmann. Loka- ja marraskuussa filosofianlisensiaatti Lilius nautti virkavapautta ja tarkastajan tehtävä hoiti tänä aikana seminaarinlehtori Alfons Takolander. johtajina ja johtajattarina toimivat vuoden varrella: Johtajat ja Nikolainkadun koulussa ) opettajatar Alma Hallberg, (alakoulu, tyttöjen yläkoulu ja johtajattaret. jatkoluokka) sekä opettaja Viktor Allardt (poikien yläkoulu); Annankadun koulussa ) opettajatar Anna jiirgens (alakoulu, tyttöjen yläkoulu) sekä opettaja Mår ten Thors (poikien yläkoulu); Ratakadun koulussa opettajatar Ida Wegelius (alakoulu, tyttöjen yläkou'lu ja jatkoluokka) sekä opettaja Adolf Kronström (poikien yläkoulu); Eläintarhan koulussa opettajatar Alma Sederholm (heikkojen lasten apukoulu); Porthankadun koulussa ) opettaja john Henriksson (alakoulu ja yläkoulu); Toukolan koulussa opettajatar Elsa von Zansen (alakoulu ja yläkoulu); Töölön koulussa opettaja Ludvig Merus (alakoulu ja yläkoulu); Huopalahden koulussa opettaja Ludvig Merus (alakoulu); veistonopetuksen johtajana opettaja Ivar Wihlman.. ') Koska koulua käyteuiin sotilasmajoitukseen, olivat luokat sijoitetut tilapäisesti vuokrauuihin huoneistoihin.

44 Opettajisto. Kaupungin ruotsinkielisissä kansakouluissa toimi lukuvuonna 97-8 kaikkiaan 8 opettajaa ja opettajatarta, kuten allaolevasta taulukosta käy ilmi. 8 Instituteurs et institutrices des ecoles primaires. Miehiä. Homnzes. Vakinaisia opettajia (Titulaires) Koetteeksi otettuja (Stagiaires) Koko lukuvuodeksi otettuja sijaisia (Remplafants pour toute L' annee scolaire) Lyhyemmäksi ajaksi otettuja sijaisia (Autres remplafants).. Naisia. Femmes. 7 Yhteensä. Total Tuntiopettajia (Adjoints) Yhteensä (Total) Vakinaisten opettajien ja opettajattarien ryhmittyminen eri palkkaluokkiin ) elokuun p:stä 97 lähtien käy ilmi allaolevasta yhdistelmästä: Appointements annuels des instituteurs et des institutrices. PaIkkaussuhteet. Ylemmän koulun vakinaiset ja koetteeksi Ylemmän koulun vakinaiset Ja koetteeksi Alemman koulun vakinaiset ja koelteeksi otetut opeltajat. otetut opettajattaret. ') otetut opettajat!aret. Les instituteurs des eco/es prlmaires Les instltutrices des ecoles primairls Les instltutrlces ties ecoles primaires superlcurs: tilu/aires et stogiaires superieurs: titula/res et stagiaires inferieures: tltu/aires et stag/aires '" Ul '"!} = 00_ U'»_ - - '" Ul '" ;:s Ul_ Q Ul '" Ul :t. - :...= ::.:..,..- ::.:..8- l::..8 <: I::"'< Ul':l ;:s:..= :;b.cn- :..a- = l::..8 <: -g...':.': "'':.': "'': ': :J:I "'':,,.': :J:I "'': ilio"."';;:: ;:; :;;' e. C) t>:> SIC).. il CI:I ]Jo>-g, il il O".-!: illo""'... illo".. ",., IO" ",e. SlIO" "'i il 0".. -'" e. SI IO"]SOe..;: [ 5 ;;'öo s:. f}s'. S ; f}g[ ",,,,S " f}s'g '" ;:s_ f}s; "'S " a::e. f}g: _... - """;;-0' -"'+E-... f}-:., _"'+E- f\ l\:):j :Ss. - il+" _... + _... gs...t+g."'il+e- -"ilgc tof:i.rt. ;a::" Qf\O... C\ \\0)0 -"';+E- -"'+c 8 g" 8:g :!)o.. Nt\b:lO Coo:-:-' o.::s0p';"... O=-:" U:;:S8 I; :r!?t:'!=?:; rt:-'j-9 yt:- I c"!?t:-!?!"!?t:-igr tt tt pi;"!=?t:-.. pi;" I I!", I!" " " I 4 I I 7 I - I I 8 I 9 I 4 I 9 I 7 I 6 Vakinaiset ja Vakinaiset ja koetteeksi nimitetyt opettajat ja opettajattaret olivat seuraavat: koetteeksi otetut opet- nstituteurs et institutr ices des ecoles primaires,' titulaires ei stagiaires. tajat ja opet-7""'==========="""='===='============="'='7""'===, tajattaret. '<;0 Z '<;0 Z :: 8'!::l g: ::.. == g.....:. f} gr " f} j<'a: Opettajan tai opettajattaren,n. -< E Opettajan tai opettajattaren ä'!ii' Ii. nimi., nimi.,... PJ- o,.... *'...-: ':"-. S: ä*'..!'f,..;::z g!'t-. Noms des instituteurs et des institutrices. Luokkaopettajat. lnstituteurs des classes. AIIardt, Viktor..... Andersson, Gustav.... ll i::. rt ; Noms des institufeurs et. g gr. 'B" =0 des institutrices. '",..?'= ff. g. -g... s= ;:a "g f}= "'Oö' f} '" "S. '" 5' Bjon, Johan Alfred.... Björkman, Johannes Botolf.. Boström, Emil Alarik Nikolaink.8 Dannholm, fredrik Oskar t Ekberg, Ivar Julius Nlkolaink.8 \. 5.99» Töölö virkavapaa Nikolaink.8 ) Vuosipalkka ilmaistu lukuunottamatta kalliinajanlisäystä. - ) Apu- ja jatkokoulun opettajattaret mukaan luettuina. - 8) Tässä ilmoitetaan se kouluhuoneisto, jossa asianomainen opettaja oikeastaan työskenteli, huolimatta siitä, oliko toiminta liotiiasmajoituksen tähden suuremmaksi tai pienemmäksi osaksi luklwuotta siirretty luuanne. '

45 o Lindh, 9 Frejborg, Karl Fredrik.... Hedlund, Anders Artur.... Heikel, Teodor Mikael.... Henriksson,.john Gustav.. Holmberg, Mårten.... Holinström, johannes Bruno jansson, Algot Viktor.... Kronström, Adolf.... Malmberg, Richard.... Merus, Magnus Ludvig.... Nordman, Adolf.... Näse, johannes... '.... Rundt, Anders joel.... Slotte, Matias Alexander... Strömsten, Gustaf Mikael.... Ståhl, Henrik.... Sundholm, Gustaf Adolf.... Thors, Mårten.... Weissman, Viktor.... Vendell, Vno johannes.... Vikstedt, Karl Fridolf... :. Laulunopettajat. Maitres de cllant. Hedman, jakob Edvard... Wikström, Berndt Gunnar.. Veistonopettajat. Maitres de travail manuel. o Bäcklund, Selim Berndt.... Karl Oskar.... Sigfrids, Anders Gustav Wihlman, Kristian Ivar... Ylemmän kansakoulun luo kkaop eitaj a tta ret. Institutriees des elasses de l' leole primaire suplriellre. Backman, Elna Ester Matilda Björkell, Anna Sofia.... Björkell, Signe Maria.... Björkman, Hildur.... Calamnius, Fanny Aurora.... Carl borg, josefina Maria.... Ekbeg,!:-ydia Irene, o. s. Hemstrom.... Enberg, Elin Alexandra.... Frelander, Irene Leontine.. Grönroos, Anna Davida.... Hallberg, Alma Sofia.... jiirgens, Sofia Alexandra.... Lagerström, Fanny Wilhelmina.... Lindgren, Ly.dia Sofia, o. s. Finander.... Långström, Maria Augusta.. Malmberg, Aina Kristina, o. s. Andersson.... Malmberg, Ella Anna.... Manninen, Ida Maria Annank.0 Meinander, jenny Augusta Töölö Palmgren, Hedvig Porthank. 8 Reuter, Anna Maria » Rosqvist, Ida Fredrika Nikolaink.8 Saltzman, Karin Ratak. 8' Stadius, Wilhelmina Elisa Annank. 0 bet :9 Ratak. 8 Stenfeldt, Gärda, o. s. Öhberg » Tallqvist, Rosa Maria Porthank. 8 Tavaststjerna, Fanny Helena virkavapaa Thorman, Hilma Fredrika, o Nikolaink.8 s. Lindsten Toukola Wahlman, Hellin... : Nikolaink.8 Wallen, Rosa Natalia » Wegelius, Ida johanna Gab Ratak. 8 ' rieha Annank. 0 Vikstedt, Saima, o. s. Solstrand..86 von Zansen, Elsa Maria, o. s...89» Sanmark Ratak Annank. 0 Alemman kansakoulun luokkaopettaj a ttaret. Institutriees des classes de l'leole primaire inflrieure Nikolaink.8 Ahlfors, MathiIda Paulina Ratak. 8 Andersson, Thyra Naemi, o. s. Heikel.... Candolin, Phebe Wilhelmina Ekroos, Hilja Sofia.... Franck, Emilia Karolina, o. s. Rosengren NikOlaink.8 Fredenberg, jenny Augusta » Fredenberg, Selma Ingeborg 5..9 Ratak. 8 Frelander, Anni Maria Annank. 0 Granholm, Elin johanna. Charlotta, o. s. Lagerblad Granholm, Ingrid johanna.. Groundstroem, Anna Blenda, o. s. Malmberg.... Höijer, Thora.... jansson-knuts, Gerda johanna, o. s. Kaukos Porthank. 8 Kronström, johanna Sofia Toukola Lagerstedt, Aino Hilja Suoma Töölö Lindman, Anna Wilhelmina. 5.09» Lönnbäck, Maria Sofia Nikolaink.8 Malm, Fanny Irene Mannström, Sigrid Naema Töölö Ratak ».0.74 Nikolaink Annank. 0 von Nandelstadh, Bertha... Olin, Astrid Anna Alina, o. L Svedberg.... Palmgren, Elin Maria.... Renfors, Ingrid Gabriella.. Rosenlindt, Irene Wilhelmina Charlotta.... Rosqvist, Fanny Sofia Nikolaink.8 Rundt, TOI;li Maria, o. s. Forss Schildt, Mila MathiIda, o. s » Heikel Annank. 0 Stenberg, Anna Elin.... Stenberg, Anna Maria, o. s...86 Nikolaink.8 Brofeldt Toukola Theslöf, Ebba August,a, o. s. 6,.87 Annank, 0 Hjelt Nikolaink ) Annank Ratak Toukola Nikolaink Ratak. 8. 5:09 Toukola Annank Töölö Nikolaink Annank Ratak Porthank Toukola I Annank Nikolaink ) Toukola 6:.90 Ratak.8..89» ' Porthank fredrik.peri Ratak Porth;mk.(8i Nikolaink Töölö 5..6 Huopalahti Annank Porthank Nikolaink Annank Ratak.8.,6.97 Porthank, Nikolaink Toukola 8. 5.» Porthank Ratak Toukola Ratak Annank Ratak Annank. 0

46 40 Virkavapaudet. Sijaiset. Usenius,.Alma Emilia Töölö \yinstn, Gerda Fjälldal Öhman, Karin Maria Elisabet, o. s. Hackzell Ratak. 8 Laulunopettaj atar. Maitresse de chant. von Nandelstadh, Dagmar Ade/e Ratak. 8. jatkokoulun opettajattaret. Institutrices des cours compumentaires. K ä s i t ö i s s ä. Travaux manllels. Undström, Anna. Sofia Nikolaink. 8 Wegelius, Olga Gustava, o. s. Forsström Ratak. 8 Talo u s toi m i s s a. Economie I minagere. Böök, Elvi Maria Nikolaink. 8 Nordensvan, Maria Elisabet Matilda Ratak. 8 Apukoulun opettaj a ttaret. lnstitutrices de l'lcole d'en!ants!aibles. Häggman, Elin Fransina Eläintarha 7 Sederholm, Elin Alma Johanna Stenius, Karin Valmistavan koulun opettajatar. Institutrice tie La classe enjantine. Winter, Olga Antoinette, o. s.? Tömström Virkavapaina olivat lukuvuoden kuluessa seuraavat opettajat ja opettajattaret.. j Absences des instituteurs ayant dure 4 jours ou davantage. Opettajan tai opettajattaren nimi. Instituteur. Sai r a u den t a k i a. Pour cause de maladie. Candolin, Ph.... Dannholm, O Kronström, H.... Nordman, A.... v. Nandelstadh. B.... v. Nandelstadh, D Rosqvist, Päivien luku., Nombre des absences. 66 Koko lukuv. 6 Koko lukuv Opettajan tai opettajattaren nimi. Instiluleur. Yksityisten asiain takia. Pour autres causes. I Päivien luku. Nombre des absences. Malmberg, R... Koko lukuv. Näse, j Wikström, G Lukuvuoden kuluessa kuoli kaksi erittäin ansiokasta opettajaa, nimittäin Johan Alfred Bjon, joka murhattiin n. s. marraskuun lakon aikana, ja Karl Fredrik Frejborg. Koko vuodeksi määrättyinä sekä tilapäisinä sijaisopettajina ja -opettajattarina toimivat lukuvuoden kuluessa seuraavat henkilöt: Remplafants. Työpllivlen luku Yoöpllivien luku Nombre tie jours ombre tie jours Opettajan tai opettajattaren nimi.. d' ell$eignemenl ties Opettajan tai opettajattaren nimi. d'enseignement ties rempla{tlnts. rempla{tlnts. Noms des insliluteurs et des Noms des instituteurs ei des inslitulrices. VI. koulussa. AI. koulussa. inslilulrices. V.kOUlussa'IAI. koulussa. Erole supi- Eeof4 inji- Erot. supi- Et:Ole injl-,ieun. ruun. rleure. rieure. Bergholm, Gunnar... Koko lukuv. - Häggström, Carl Torsten. Koko lukuv. - forss, UIIi... - jansson, Helge furuhjelm, Kerstin johansson, Anna Elisabet. - Koko lukuv. Granberg, Selma... Koko lukuv. Malmberg, Gisela... 5 Oranqvist, Hilma Nyström jenny Heikel, Marita Ruin, Karin Holmström, john Koko lukuv. Sundström, fanny... Koko lukuv. Häggman, Erik Thors, Karl johan

47 4 Tuntiopettajina toimivat vuoden varrella: Ahlqvist, Esther (voimistelua); Börjeson, Siri (voimistelua); Durchman, Kerttu (laulua); Ek, Maria (voimistelua); Fabritius, Laura (laulua ja piirustusta); Fontell, Sigrid (voimistelua); Hirn, Elin (piirustusta); Holmström, Aina (suomea ja saksaa); Lundgren, Eva (piirustusta); Nervander, Flora Helena (laulua); Rosqvist, Mabel (voimistelua); Spiring, Gerda (eri aineita); Stenbäck, Greta (laulua). Tuntiopettajat. Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti lukuvuonna 97-8 seuraavanlaatuisia ruotsinkielisiä kansakouluja: a) ale m pia k 0 u l u j a, joissa on kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiosastoa eli luokkaa; b) vai m i s t a v a a k 0 u l u a kaksine vuosiosastoineen laiminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen vuotta eivätkä osaa lukea; c) apu k 0 u l u a hei k k 0 j ala p s i a v a tt e n, joissa on neljä vuosiosastoa ja joka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät kykene ottamaan osaa tavalliseen luokkaopetukseen; d) yle m p i ä k 0 u I u j a, joi.ssa on neljä vuosiosastoa ja joissa poikia ja tyttöjä opetetaan erikseen;. e) j atk 0 k 0 u l u j a, joissa on yksi vuosiluokka ja joka on tarkoitettu ylemmän kansakoulun käyneille tytöille. Koulujen jaoitus. - Opetusajat ja opetussuudnitelmat. Lukuvuonna 97-8 kansakoulut työskentelivät n. 6 viikkoa, joista n. syys- ja n. Lukukausien kevätlukukaudella; varsinaisia lukupäiviä oli useimmilla luokilla 90. pituus. Uudet oppilaat sisäänkirjoitettiin syyskuun 7 p:nä ja lukeminen alkoi syyskuun 8 p:nä. Syyslukukauden alkua oli Iykätty, etupäässä koska kaupungissa vallitsi ankara elintarvepula ja tahdottiin varata lapsille tilaisuus oleskella kauemmin maalla. N. s. marraskuun lakon aikana koulu pidettiin suljettuina marraskuun 5 p:stä 9 p:ään. Syyslukukauden opetus lopetettiin joulukuun 8 p:nä. Joulukuun 9 ja 0 p:nä vietettiin kuusijuhlia.. Kevätlukukausi alkoi fammikuun 0 p:nä, mutta jo saman kuun 8 p:nä lukeminen keskeytettiin kapinan puhkeamisen johdosta. Rauhallisten olojen palattua olivat useimmat kouluhuoneistot luovutetut sotilasmajoitukseen, minkä vuoksi työ voitiin aloittaa uudelleen vain IV luokilla. Nämä ryhtyivät työhön huhtikuun 9' p:nä. Kaikki ne näiden luokkien oppilaat, jotka toukokuussa ottivat osaa opetukseen, saivat päästötodistuksen. Kaikki muiden luokkien oppilaat siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle. Viikkotuntien jakautuminen vahvistettujen lukusuunnitelmien mukaan eri kouluissa Tuntijako. käy ilmi taulusta. Lukuvuonna 97-8 voitiin näitä suunnitelmia kuitenkin noudattaa., vain pääkohdittain, koska koulut työskentelivät erittäin tukalissa oloissa. Annankadun, Nikolainkadun ja Porthankadun koulut olivat luovutetut sotilasmajoitukseen, ja oli mahdotonta hankkia koulujen tarpeiksi riittävää määrää opetushuoneita. Monessa luokka- Opetuslaitok8et /97-/8. 6

48 4 Oppikirjat. huoneessa työskenteli syyslukukaudella vuorotellen kolme eri luokkaa. Lukuajat vaihtelivat eri koulutaloissa ja muuttuivat sitäpaitsi jossain määrin lukukauden kuluessa. Opetuksessa käytettiin alialueteituja oppikir,joja: Ä idi n k i eli. B. v. Nandelstadh ja I. Frelander, Småbarnens läsebok; Vera Hjelt, Barnens andra bok; Folkskolans läsebok, ja II; Z. Topelius, Boken om värt land sekä Sagor i urval, ja II; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; K. J. Hagfors, Folkskolans spräklära, ja I. K r i s t i n o.p p i. F; W. Sundwall, Biblisk historia. Maa n tie t o. A. Jansson ja M. Thors, Folkskolans geografi. H i s tor i a. Soininen-Noponen-Ottelin, Lärobok i historia. Las ken t o. M. Thors, Räknebok. M i t t a u s 0 p P i. John Lindfors, L"ärobok i geometri för folkskolor. Luo n n 0 n tie t o. A. Lilius, Lärobok i naturkunskap för folkskolan. Oppilasmäärä. Luokkien lukumäärä. Oppilaat ja kouluhuoneistot. Koko oppilasmäärä syyslukukauden alussa oli,74, joista,80 poikaa ja,940 tyttöä. Näistä oli,448 poikaa ja,57 tyttöä eli,00 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelta. Kun koulut tammikuussa 8 p:nä kapinan johdosta suljettiin, oli oppilasmäärä,685, joista,77 poikaa ja,94 tyttöä. Tarkempia tietoja kevätlukukauden aikaisesta oppilas määrästä puuttuu, koska aineisto kapinan aikana joutui kadoksiin. Oppilaiden ryhmittymistä iän, eri koulujen, äidinkielen, syntymäpaikan, kotipaikan, vanhempien säädyn ja ammatin sekä kaupunginosain mukaan valaisevat taulut 5-7. Luokkien lukumäärä ilmenee alla olevasta taulukosta: Koulut. Ecoles. - Nombre des classes. Luo k k i a. Classes.. II.. IV. V. VI. VII. I I I I I f I Yhteensä. Tolal. AI. k 0 u I u t (Ecole primaire injlrieure). Yhteisluokkia (Classes mixtes) ) Valmistava koulu (Ecole prlparatoire). Yhteisluokkia (Classes mixtes) ") Heikkojen lasten apukoulu (Ecole d'enjants jaibles). Yhteisluokkia (Classes mixtes) ) YI. koulut (Ecole primaire superieure). Poikaluokkia (Classes de garfons) Tyttöluokkia (Classes de jilles) ' 6-8 Yhteisluokkia (Classes mixtes) Jatkokoulu (Cours comp/lmentaires). Tyttöluokkia (Classes de ji/les) Yhteensä (Totalll 8 I 9 I 9 I 8 I 7 I 4 I I 04 ) Huopalahden koulussa oltvat l Ja II luokka yhdlstetyt xhdeksl osastoksl. - ) Valmistavassa koulussa olivat ja II luokka yhdistetyt yhd,est o!lstqkl -:-:-! ApJ.kqls!ia, Qlivat II ja IV luokka yhdistetyt yhdeksi osastoksl

49 4 Tammikuun 8 p:nä oli oppilaita keskimäärin 5.4 luokkaa kohti. Kaupungin omista koulutaloista olivat vain Ratakadun, Toukolan ja Topeliuskadun koulut ruotsinkielisten kansakoulujen käytettävissä. Oppilaiden jakautuminen eri kouluhuoneistojen kesken käy ilmi taulusta 8. Oppilaiden terveydentila oli lukuvuonna 97-8 suhteellisen hyvä. Mikään tauti ei esiintynyt kulkutaudin luontoisena. Ruotsinkielisten kansakoulujen kaupungille aiheuttamat suoranaiset menot nousivat vuonna 97 Smk:aan 8,509: 70 (ks. tarkemmin taui. 9). Kalenteri vuoden 97 valtioapu oli Smk. 57,67: - ja oppilasmaksuja kertyi Smk. 56: 60. Terveydentila. Menot ja tulot.

50 7. Kasvatuslautakunta. Conseil d'education.., v. t. puheenjohtajan ylim. professori Martti Ruuthin vuodelta 97 ant ama kertomus. Kasvatuslautakunnan työ jatkui vuonna 97 pääasiallisesti saman suunnitelman mukaisesti kuin edellisinä vuosina, mutta etupäässä uuden osaston perustamisen kautta avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia varten on lautakunnan toiminta entisestään yhä laajentunut. Lautakunnan Kasvatuslautakuntaan kuuluivat vuonna 97 lakitieteentohtori Axel Fredrik Charkokoonpano. pentier puheenjohtajana huhtikuun 7 p:ään, jolloin hänet vapautettiin puheenjohtajan toimesta ja lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajaksi valittiin ent. kuvernööri Ivar Sune Gordie, samalla köyhäinhoitohaiiituksen edustaja lautakunnassa, lääketieteenlisensiaatti vapaaherra Emil Waldemar Cedercreutz, kansakoulunopettajatar Berta v. Nandelstadh, kansanlastentarhan johtajatar Ingrid Poppius, ylim. prosessori Martti Ruuth sekä huhtikuun 7 p:stä lähtien varatuomari Carl Johan Wegelius. V. t. ammattiholhoojana ja.sihteerinä toimi filosofian maisteri Henrik Ståhl. Kaupungin- valtuuston syyskuun 6 p:nä 97 tekemän päätöksen muis:aisesti perustettiin lautakunnan yhteyteen tarkastajan virka avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia varten, ja siihen määrättiin lakitieteenkandidaatti Erik Mandelin. Lautakunnan lääkärinä toimi lääketieteen lisensiaatti Emil O. Linden, kamreerina Frans Oskar Rosendahl, kassanhoitajana neiti Rut Vigren, ensimäisenä apulaisena syyskuun p:ään asti lakitieteenkandidaatti Erik Mandelin, senjälkeen neiti Carin Nysti.öm ja toisena apulaisena neiti Anni Wecksell. Vahtimestarina oli Henrik Niemura. Lautakunnan osastolla avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia varten toimi kanslia-apulaisena joulukuun p:stä lähtien rouva Karin Boisman, kolmea vuotta nuorempien lasten tarkastajana maaliskuun p:stä lähtien 97 neiti Tilly Soi dan ja joulukuun p:stä lastentarha- ja kansakouluiässä olevien lasten tarkastajana neiti Louise Lautakunnan virkailijat. Kokoukset. Wrede. Lokak. p:stä huolehti neiti Mimmi Lidman koulunkäyntinsä keskeyttäneiden lasten' valvonnasta. Kasvatuslautakunta kokoontui yleensä joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina, lukuunottamatta kesä-, 'heinä- ja elokuuta, jolloin kokouksia pidettiin vain kerran kuussa. Tämän lisäksi käsiteltiin erittäin kiireelliset asiat siten, että sihteeri tiedusteli kolmen lautakunnan jäsenen mielipidettä asiasta ja tämä mielipide katsottiin lautakunnan päätökseksi ja merkittiin pöytäkirjaan seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lautakunnan kokousten pöytäkirjat käsittivät yhteensä 765 pykälää, ja diariin merkittyjen lähtevien asiakirjain luku oli 45.

51 45 Vuonna 97 merkittiin diariin 90 ilmoitusta lapsista, joiden katsottiin olevan hoidon ja Kansliatyöt. kasvatuksen puutteessa. Näistä lapsista otettiin hoidettaviksi 54 poikaa,joista 0 suomenja ruotsinkielistä, sekä 6 suomen- ja 7 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 97 oli kasvatuslautakunnan 70 tapaukessa pakko ammattiholhoojan välit yk- Ammattisellä kääntyä holhouslautakunnan ja raastuvanoikeuden puoleen saadakseen hoitoonsa hj: lapsia, joiden katsottiin sitä tarvitsevan. toimi. Vuoden 97 alkaessa oli lautakunnan valvonnan alaisena 69 lasta, joista 69 poikaa ja Lautakunnan 00 tyttöä. V.uoden varrella otettiin lautakunnan huostaan 4 poikaa ja tyttöä eli 54 hrfatelasta, kun taas 54 poikaa ja 8 tyttöä eli 7 lasta lakkasi olemasta lautakunnan valvottavana, joten siis vuoden lopussa oli jäljellä 56 poikaa ja 95 tyttöä eli yhteensä 5 lasta, jaettuina seuraavien laitosten kesken: Enjants sous Le controle du conseil d'iducation (a La jin de l'annie). Oppilaita kasvatuslaitoksissa: Sipoon Paipisissa Nummen Tavolassa Lohjan Karstussa Porvoon pitäjän Laversissa Lohjan Toivoniemessä Finbyn Sjötorpissa Vihdin Vanjoella Porvoon pitäjän Vekkoskella... Bromarvin Bengtsårissa Otettu poikain,'vastaanottokotiin muihin lastenhoitolaitoksiin.. 8,) ammattikouluihin Annettu elätteelle... Yhteensä (Totat) 5 Vuonna 97 kaupunki ylläpiti poikain vastaanotto- ja havainto kotia sekä sen yhteyteen perustettua oppipoikakotia, lisäksi 4 kasvatuslaitosta, joihin kuuluu asumalaitokset ja 5 koulusiirtolaa. Asumalaitoksista on Bromarvin Bengtsårin laitos tarkoitettu sekä suomenettä ruotsinkielisille pojille, Finbyn Sjötorpin laitos ruotsin- ja Lohjan Toivoniemen laitos suomenkielisille tytöille. Vihdin Vanjoen asumalaitokseen, joka samalla on koulusiirtola, otetaan nuorempia ja henkisesti' takapajulle jääneitä suomenkielisiä poikia. Porvoon Vekkosken laitos on aiottu alemman kansakoulun asteella olevia ja henkisesti takapajuiie jääneitä poikia varten, kun taas Sipoon Paipisten ja Porvoon Laversin ruotsinkieliset ja Nummen Tavolan ja Lohjan Karstun suomenkieliset koulusiirtolat ovat tarkoitetut ylemmän kansakoulun asteella oleville {>ojille. Viimemainittuun koulusiirtolaan on myöskin yhdistetty ammattiosasto puusepäntyötä varten.. Kasvatuslautakunnan koulujen opetus on Helsingin kaupungin kansakoulujen johtosäännön 7 :ää noudattaen mikäli mahdollista järjestetty kaupungin kansakouluilie vahvistettujen opetussuunnitelmain mukaiseksi. Tarkempia tietoja kasvatuslaitosten oppilaista saadaan taulusta. Oppilaiden kasvatuslaitoksissa osoittama käytös ei yleensä aiheuttanut erikoisen vakavia muistu tuksia. yuonna 97 oli lautakunnan vastaanotto- ja havainto kodissa hoidettavana kaikkiaan 55 lasta, jotka sittemmin on sijoitettu eri laitoksiin. Kuten ennenkin otettiin kotiin myös lyhyemmäksi aikaa säilytettäviksi alaikäisiä, jotka oli"at syytetyt rikoksista, mutta joita järjestysvalta ei voinut pitää poliisivankilassa, kunnes oikeudenkäynti heitä vastaan oli lopullisesti ratkaistu. Tällaisten järjestysvallan kotiin sijoittamien lasten Il:Iku oli 7. Kasvatuslaitosten toiminta.

52 Hikkoie- Edelleen on kasvatuslautakunnan tehtävänä kaupunginvaltuuston joulukuun 0 p:nä raj:ikjcrls- 9!ekemän päätöksen mukaan huolehtia opetuksen hankkimisesta varattomille heikkoten lasten mielisille, kuuromykille, sokeille sekä raajarikkoisille ja kaatuvatautisille lapsille heille opetus. sopivissa laitoksissa, mikäli tämä tapahtuu kunnan kustannuksella. Näiden lasten ryhmittyminen heidänlaisiaan lapsia varten perustettujen koulujen ja kotien kesken näkyy allaolevasta taulukosta: Enlants anormaux soignes en 97 dans divers etablissemenfs par l'entremise du Conseil d' education. Laitoksen nimi. Etab/issement. o Jäljellä vuoden lopussa. Restant Ii Ia jin de I'annie. mll i ::: Cil Suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä. s:: El Finnois. Suidois., a. a I------;-I--'----I----'I--- ;.. Poikia. Tyttöjll. Poikia. Tyttöjll. OarfOns. FIUes. OarfOns. rilles. Porvoon kuuromykkäink oulu Turun t Mikkelin» Pietarsaaren»» Jyväskylän», Oulun t Helsingin lähellä oleva kuuromykkäinkoulu Kuuromykkäin lastentarha... _ Helsingin sokeainkoulu Raa-jarikkoisten työkoulu Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos Räckhalsin kaatuvatautj;.;. s.;...;te.;...;n-.;k.;...;o;.;.;ti. '-.;'..;....;.;'.;.;;.' r-...;.;_+-_+---+r-_ ;.;_t-_-_+-_ Yhteensä (Tota!) 57 II 9 I 9 4 I 9 I 7 I 7 I 57 Koulunkäyn- Kasvatuslautakunnan ohjesäännön 5 :n kohdan mukaisesti koetettiin myöskin nin laimin- vuonna 97 saada vanhemmat ja holhoojat pitämään lapsensa koulussa. Suomenkielisten lyöminen. kansakoulujen tarkastaja teki vuoden kuluessa lautakunnalle ilmoituksen paitsi lapsista, jotka lukukauden kuluessa ilman pätevää syytä olivat jääneet pois koulusta, myöskin oppilaista, joita lukukauden alussa ei oltu ilmoitettu kouluun. Ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastaja on luvannut, että samaa menettelytapaa ensi lukuvuoden alusta aletaan noudattaa hänenkin alaisissaan kouluissa. Lautakunnalle vuonna 97 imoitetusta 08 lapsesta, joiden koulunkäynti oli ennen aikojaan keskey.tynyt, voitiin kuitenkin siitä huolimatta että he olivat erikoisen lautakunnan yhteyteen asetetun virkailijan valvonnan alaisina, vain hyvin pieni määrä saada uudelleen jatkamaan koulunkäyntiään. Syynä tähän oli, että vallitseva kallis aika pakotti sekä perheenäidit että lapset hankkimaan itselleen ansiotyötä kodin ulkopuolella sekä että tällaista työtä oli verraten runsaasti saatavissa. Kasvatti- Ohjesääntönsä :n mukaan tulee kasvatuslautakunnan myöskin omistaa huomiota lasten hoito. sellaisten kasvattilasten hoidolle, joista se muuten ei ole velvollinen huolehtimaan lukuunottamatta niitä, jotka ovat terveydenhoitolautakunnan välittömän silmälläpidon alaiset tai jotka köyhäinhoito on ottanut huostaansa. Sittenkuin kasvattilasten ruumiillista hoitoa koskeva uusi sääntö syyskuun p:nä 96 astu.i voimaan, siirtyi vuotta täyttäneiden kasvattilasten hoidon valvonta, joka tämän ohjesäännön mukaan ei enää kuulu terveydenhoitolautakunnalle, kasvatuslautakunnan huoleksi. Näiden lasten hoidon lähimmästä valvonnasta huolehtii edelleen lastenhoidon edistämisyhdistys, jolle terveydenhoitolauta-

53 47 kunta: aikaisemmin oli tämän tehtävän uskonut. Mutta kasvattilapsista on nyttemmin tehtävä ilmoitus kasvatuslautakunnalle, joka merkitsee heidät matrikkeiiin, minkä jälkeen lautakunnan lääkäri tutkii lapset. Kasvatusäidin ilmoittaessa, että hän on ottanut kasvattilapsen hoitoonsa, annetaan hänelle painettu ohje, joka sisältää lapsen ruumiillista ja sielullista kasvatusta koskevia neuvoja. _ Ohjesääntönsä 6 :n mukaisesti tulee lautakunnan valvoa kaupungista ko toisin. olevien Avioliiton avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten etuja. Tässä tarkoituksessa on lautakunta osin uj:o!;i:a neuvoilla avustanut naimattomia äitejä, osin koettanut parantaa aviottomien lasten talou- )apset. deliisia oloja ja taata heille sopivan hoidon ja kasvatuksen. Vuonna 97 lautakunta huolehti 898 avioliiton ulkopuolella syntyneesä lapsesta, joista 6 oli aivan pieniä ja 75 kansanlastentarhaiässä olevia lapsia. Lapsista, heidän äideistään ja isistään pidettiin tarkkaa luetteloa. 67 isää saatiin sitoutumaan suorittamaan elatus- ja kasvatusavustusta. 5 tapauksessa, joissa lapsen isä kieltäytyi allekirjoittamasta maksusitoumusta, on äitiä neuvottu ryhtymään oikeudenkäyntiin. Köyhäinhoitoavustusta hankittiin 90 äidille. Yksityisvaroista annettiin taloudellista apua 77 äidille. Jotta lasten valvonta saataisiin säännölliselle kannalle, tehtiin elintarvelautakunnan alennuskonttorin kanssa sopimus ja otettiin käytäntöön sellainen menettelytapa, että naimaton äiti saa alennuskortin vasta esitettyään todistuksen siitä että hän samassa kuussa on antanut kasvatusviranomaisiiie ilmoituksen lapsensa voinnista. Tämä järjestely teki lautakunnalle mahdolliseksi,64 käynniiiä lautakunnan kansliassa antaa äideille lasten hoitoa ja kasvatusta koskevia neuvoja ja ohjeita. Muiden lautakunnan kansliaan tehtyjen käyntien lukumäärä oli,58. Kotikäyntejä tehtiin kaikkiaan,85. Lähtevien asiakirjojen luku määrä oli, 788., Vuoden varrella sai 4 lasta hoitoa sairaalois'sa tai erilaisissa laitoksissa; noin 50 lasta kuoli. Kasvatuslautakunnan ja sen alaisten laitosten menot käyvät ilmi seuraavasta yhdistel- Kasvatusmästä'. laut.aknnan. Dipenses. tolmmtakustannukset. Kasvatuslautakunta Smk. 6,88: 05 Heikkomielisten ja raajarikkoisten lasten opetus...,.... Poikain v.astaannotto- ja havaintokoti sekä oppipoikakoti.... Kasvatuslaitokset:' ) ) 4,88: 5 7,4: Bromarvin Bengtsårin laitos.... ) Sipoon Paipisten ).... ) Nummen Tavolan ).... ) Lohjan Karstun )...'.... Porvoon pit:n Laversin ).... Lohjan Toivoniemen ).... Finbyn Sjötorpin ).... Vihdin Vanjoen )...., Porvoon pit:n Vekkosken),.... Elätteelleanto.....'.... Avustusta elatusmaksuihin.... Sekalaiset menot...'.. '... ','.... ) ) ) ) ) ) ) ) ) 0,5: 7,96: 75 7,08: 4 7,54: 55' 4,9: 87 45,649: 9 8,98: 4,59: 5,45: 4 0,000: - 575:- 9: 5 Yhteensä Smk. 4,084: 96

54 48 Bengtsårin tilasta oli kaupungilla menoja Smk. 0,49: 4 ja Toivoniemen tilasta Smk. 9,6: ; näiden tilojen tuottamat tulot taas olivat Smk. 46,859: 6 ja Smk. 8,60: -.. Kasvatuslautakunnan lääkärin virkatoiminta. Le mtdecin du conseil d' education. Kasvatuslautakunnan lääkärin lääketieteenlisensiaatti Emil O. Lindinin antama kertomus. Kasvatuslautakunnan lääkäri kävi Bromarvin Bengtsårin kasvatuslaitoksessa kesäkuun p:nä, Porvoon pitäjän Laverin ja Vekkosken laitoksissa ja Sipoon Paipisissa syyskuun 6 p:nä, Lohjan Outamossa ja Karstussa syyskuun 7 p:nä, Nummen Tavolan laitoksessa syyskuun 8 p:nä, Vihdin Vanjoella syyskuun 9 p:nä sekä Finbyn Sjötorpissa syyskuun p:nä. Terveydentila näissä laitoksissa todettiin erinomaisen hyväksi. Kulkutauteja oli tuskin ollenkaan esiintynyt lukuunottamatta muutamia lieviä vatsahäiriöitä, joita ei ole ihmeteltävä, sillä olihan kesä harvinaisen kuuma ja kuiva ja vatsataudit yleisesti liikkeellä koko maassa. Asumalaitosten - Bengtsårin, Outamon, Sjötorpin ja Vanjoen - ja elätteelleantomenettelyä noudattavien Vekkosken, Laversin, Paipisten, Karstun ja Tavotan laitosten välillä ei voitu havaita mitään erotusta terveydentilaan ja lasten sielulliseen kehitykseen nähden. Ravitsemustilakin tuntui kummassakin luokassa olevan suunnilleen samanlainen. Painonlisäys oli suurin piirtein yhtä suuri kumpaisissakin, mutta asuma laitosten lapset tekivät kenties niin sanoaksemme tukevamman vaikutuksen kuin elätteelle annetut. Sodan ja kalliin ajan vaikutuksia ei vielä ole tässä suhteessa voinut suoranaisesti havaita, mutta ilmeisesti joutuvat elätteelle annetut lapset huonompaan asemaan, jos todellinen hätä alkaa ahdistaa maaseutua. Tahtomatta millään tavoin ratkaista kysymystä, onko asumalaitos- vai elätteelleantomuotoa lääkärin kannalta katsottava kasvatus laitoksille edullisemmaksi, on tässä yhteydessä kuitenkin mainittava ennen kaikkea Sjötorpin, mutta myöskin Outamon laitos. molemmat tyttöjen asumalaitoksia, jotka jättivät mieleen kaikin puolin edullisen vaikutuksen. Tytöt olivat kumpaisessakin laitoksessa huomattavan reippaita ja avomielisiä, ja heidän iloinen ja tyytyväinen ulkonäkönsä, huomaavaisuutensa, heidän vastaustensa nopeus ja tarkkuus ja johdon ja lasten välinen keskinäinen luottamus ei voinut olla huomiota herättämävä. Lisäksi oli kaikki näissä laitoksissa siistiä ja puhdasta, niin hyvin lapset kuin luokkahuoneet, makuusalit, keittiöt ja rakennusten ulkoasu. Tämä Sj"ötorpin ja Outamon osaksi tullut kiitos ei kuitenkaan millään tavoin ole tarkoitettu moitteeksi poikien asumalaitoksilli., Bengtsårin ja Vanjoen laitoksille. Bengtsårissa kasvatuslautakunnan nykyinen lääkäri kävi ensi kerran vuoden 97 kevätkesällä- muissa laitoksissa syksyllä - ja on tätä käyntiä oikeastaan pidettävä tutustumiskäyntinä. Luultavaa on myöskin, että tytöt ovat taipuisampaa, kasvatuksen ja johdon vaikutukselie alttiimpaa ainesta kuin pojat. Vanjoen laitokseen vaikuttaisi edullisesti, jos siihen yhdistet-

55 49 täisiin oma maanviljelys, kuten nyttemmin on tehty Outamossa, missä kyllä vielä olisi tilaa yhdelle tai parille laitokselle lisää. Taloudellisesti se luuitavasti kävisi kaupungille edullisemmaksi, ja lapsille siitä olisi yksinomaan etua. Omat hevoset ja lehmät, työkalut, venheet, istutukset y. m. ja»oma talo», kaikki edistäisi huomattavassa määrin viihtymystä ja vaikuttaisi edullisesti lapsen mieleen. Tässä suhteessa Bengtsår on erittäin hyvin varustettu. Siinä on eri osastot maanviljelystä ja puutarhanhoitoa varten, paja y. m., joten vanhempien poikien harrastukset ja taipumukset on voitu tyydyttää ja ottaa varteen. Samalla ovat itse seudun ulkonaiset piirteet olleet omiaan vaikuttamaan kohottavasti. Helsingissä olevan vastaanotto- ja havaintokodin lapset olivat yleensä terveitä. Vain muutamia vatsatautien ja tilapäisten katarrien tapauksia esiintyi. Eräs huoneista samassa huoneistossa, johon asumalaitos on sijoitettu, järjestettiin vuoden varrella eristys- ja sairashuoneeksi, ja tämä järjestely osoittautui sikäli edulliseksi, että huone on muun kodin yhteydessä, mutta kuitenkin niin erillään, että se voidaan täydellisesti eristää. Edellisessä vuosikertomuksessa mainitut Outamossa havaitut trakomin tapaukset ovat parantuneet. Eräs Karstun kasvatuslaitoksen lapsi, jossa oli todettu trakomia, lähetettiin yleisen sairaalan silmäkjinikkaan, ja eräs keuhkokatarriin sairastunut Outamon laitoksen oppilas, jonka epäiltiin pot evan tuberkulosia, Helsinkiin tarkemmin tutkittavaksi ja käsiteltäväksi. - Opduslailoksd

56 8. Sedmii!radskvn pientenlastenkoulu j'a Marian turvakoti.. Eco/e enfantlne Sedmlgradsky et asile Maria. Koulun johtokunnan vuodelta 97 antama kertomus. Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: professori K. R. Wahlfors ja kansakoulutarkastaja dosentti Albert Lilius, valittu vuosiksi 95-7, professorit Th. Homen ja Ossian Aschan vuosiksi 96-8, kirkkoherra C. G. Olsoni ja filosofiantohtori O. Rosenqvist vuosiksi 97-9 sekä johtaja Uno Westerholm, joka huhtikuun 4 p:nä valittiin koulujen taloudenhoitajaksi ja samalla tuli johtokunnan jäseneksi. Professori Wahlfors toimi johtokunnan puheenjohtajana, professori Homen sen varapuheenjohtajana ja johtaja Westerholm sen sihteerinä. Yleiskatsaus. Ajan olojen aiheuttamasta yleisestä levottomuudesta ja epävarmuudesta huolimatta sai pienten}astenkoulujen toiminta kertomusvuonna jatkaa rauhallisesti ja häiriytymättä. Sotilasmajoituksen kansakouluilie aiheuttaman huoneistojen puutteen johdosta täytyi pientenlastenkoulujen myöskin vuonna 97 luovuttaa huoneistonsa ruotsalaisten kansakoululuokkain käytettäväksi. Niitä sijoitettiin sekä Oikokadun että Sturenkadun koulutaloihin. Opettajisto. Opetuksesta ja koulunhoidosta huolehtivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa Oikokadun 7:ssä rouva Elin Myrsten (0. s. Skogman) johtajattarena ja neiti Edith Holmström apulaisopettajattarena; Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa Sturenkadun -4:ssä neiti Nanny Lagerblad johtajawuena ja neiti Margit Hollmerus apujaisopettajattarena; Marian turvakodissa Annankadun 5:ssä pastorinrouva Anni Hofström johtajattarena ja neiti Blonny Hannen apulaisopettajattarena. Pastorinrouva Hofström oli syyslukukaudella sairaalloisuuden vuoksi vapautettu opettajattaren tehtävistä neiti Helene Kuhlefeltin toimiessa hänen sijaisenaan. Kertomusvuonna toimi kolme koulua, joissa oli kaikkiaan kuusi luokkaa. Koulut yö alkoi tammikuun 5 p:nä ja kevätlukukausi päättyi Sturenkadun koulussa ja Marian turvakodissa toukokuun 5 p:nä sekä Oikokadun koulussa toukokuun 6 p:nä. Syyslukukausi alkoi syyskuun 7 p:nä ja päättyi kaikissa kolmessa koulussa joulukuun 7 p:nä, jolloin vietettiin yksinkertaiset kuusijuhlat.

57 Opetus, joka oli ruotsinkielinen, oli kaikissa kouluissa järjestettyaä n. s. Fröbelin lasten- Työtarhametodin mukaisesti. Koulutunteja oli päivässä eli 8 viikossa. suunnitelma. Oikokadun koulu työskenteli vuonna 97 seuraavan työsuunnitelman mukaisesti: Programme de l'ecole Gengatan 7. Puoliatun teja viikossa. Demi-heares par semaine. I luokalla. II luokalla. I:e classe. II:e classe. Kertomuksia... Havainto-oppia... Ulkolukua... Laskentoa... Kirjoitusta Piirustusta... Ompelua... Palmikoimista... Niinitöitä... Vohvelikangastöitä... Palikkarakentelua.... Muovailua.... Paperintaittamista... Laulua... Voimistelua... Tikkujen asettelua... Pintain & Liikuntaleikkejä... Yhteensä (Toiat) Puoliatunteja viikossa. Demi-heures par semaine. I luokalla. II luokalla. I:e classe. li:e classe Sturenkadun koulussa annettiin toisella luokalla opetusta allaolevissa aineissa: Programme de l'icole Sturegatan -4. Puoliatunteja viikossa. Demi-heares par semaine. Havainto-oppia... Uskontoa Kertomuksia... Laskentoa Låulua... Ukolukua... Voimistelua Kirjoitusta... Puoliatunteja viikossa. Demi-heures par semaine. Piirustusta Pintain asettelua... Muovailua...' Rakentelua... Helmien pujottelua... Paperin taittamista... Laululeikkejä Käsitöitä... 6 Yhteensä (Toiat) 6. Alemmalla luokalla oli jotenkin sama työsuunnitelma paitsi että parin aineen sijalla oli jotain helpompaa työskentelyä kuten esim. tilkkujen purkamista. Sitäpaitsi järjestettiin pienemmille lapsille vapaata leikkiä leikkikaluilla pari kertaa viikossa ja suuremmille lapsille joskus voimistelutunneiila.

58 5 Poissaolot. Koulumaksut. Marian turvakodissa, Annankadun 5:ssä, noudatettiin vuonna 97 seuraavaa työsuunnitelmaa: Programme de Opetustunteja viikossa.. Ler:ons'par semaine. Kertomuksia... Havainto-oppia... Laskentoa... Kirjoitusta..... Piirustusta... Rakentelua... Tikkujen asettelua... Voimistelua... l'ecole Annegatan 5 (Asile Maria). I(errallaan min. Dm'ee des ler:ons, minutes Opetus tunteja viikossa. Ler:ons par semaine. Muovailua..... Ompelua..... Palinikoimista... Paperintaittamista 0... Laulua... Ulkolukua..... LiikuntaleikkeJä I(errallaan min. Dum des ler:ons, minutes Sitäpaitsi oli vanhemmilla lapsilla tuntia viikossa käsitöitä, etupäässä virkkausta ja kutomista, 0-5 minuuttia kerrallaan, nuoremmilla sensijaan yksi opetustunti lisää pa Iikkarakentelua ja paperintaittamista. Oppilaiden luku oli 80 joista kevätlukukaudella 98 tyttöä ja 8 poikaa sekä syyslukukaudella 9 tyttöä ja 87 poikaa. Lasten ikä vaihteli 4:stä 7 vuoteen. Poissaolopäivien lukumäärä verrattuna lukupäiven kokonaismäärään näkyy seuraavista prosen ttil uvuista: Absences en % de La totaliti des jours scolaires. Oikokadun koulu. L'/cole Oengatan 7. Kevätlukukaudella (semestre de printemps) 8 Syyslukukaudella (semestre d'automne).. 8 Sturenkadun koulu. Marian turva koti. L'lcole Sturegutan -4. Asile Maria Niiden perheiden lapset, joilla katsottiin olevan siihen varaa, suorittivat koulumaksua markan kuukaudelta. Lasten jakautuminen maksaviin ja vapaaoppilaihin käy ilmi allaolevasta taulukosta. ELeves payanfs et boursiers. I(evätlukukausi. Syyslukukausi. Semestre de prinlemps. Semestre d'aulomne. ( 0 u I u. Maksav. oppii. Vapaaoppilaita. Maksav. oppii. Vapaaoppilaita. < < Erole. E/eves payants. Boursiers. E/eves payants. Boursler$. lukum./ LUkum./ il''' il':i :---a LUkum'l LUkum'l!"'" Nombre lo Nombre lo!'" Nombre lo Nombre lo : abso/u. abso/u. abso/u. abso/u. Koulujen talous. Oikokadun koulu (L'/cole Oen gaian 7) s Sturenkadun koulu (L'/cole Staregatan -4) Marian turvakoti (Asile Maria) Yhteensä (Toial)I 0 I 66.7 I 60 I.S I 80 II 7 I 70.6 I 5 I 9.4 I 80 Kalliin ajan johdosta kohosivat sekä koulujen että talojen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset huomattavassa määrässä. Johtokunta myönsi m. m. useita eri kertoja kalliinajan-

59 5 lisäystä opettajattarille, vahtimestareille ja talonmiehille, mutta kaikesta huolimatta koulujen talous kertomusvuonna parani huomattavasti. Menojen lisääntymistä vastasivat näet myöskin koulukiinteistäistä saadut lisääntyneet vuokratulot samoinkuin muut koulujen taloutta turvaavat toimenpiteet. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun nettosäästö, joka vuonna 96 oli Smk. 0,666:, nousi vuonna 97 Smk:aan,577: 60. Koulun pääomatili oli niinmuodoin noussut Smk:sta 60,586: 8 Smk:aan 65,64: 4. Marian turvako'clin ylijäämä oli Smk.,856: 8, ja sen pääomatili nousi siis Smk:aan 76,: 5 oltuaan vuonna 96 Smk. 7,455: 70. Tarkempia tietoja koulujen taloudesta esitetään alempana: Tulot. Recettes. Oikokadun talo,' vuokria.... Esplanadikadun talo.... Sturekadun»..... Käymälämaksuja.... Koulumaksuja Oikokadun koulusta Sturenkadun Yhteensä (Totat) Sedmigradskyn pientenlastenkoulu.. Reeeftes et depenses de l'eeole enlantine Sedmigradsky. Smk.,400: - 59,76: 65 7,000:-,8: 75 : 50 95: 50 8,659: 40 Menot. Depenses. Oikokadun talo.... Esplanadikad!n talo.... Sturenkadun ).... Oikokadun koulu.... Sturenkaoun» Korkoja.... Muita menoja.... Pääomatili.... Resume de l' actil et du passil de l't!eole enlantine Sedmigradsky: Varat joulukuun p:nä 97. Aciif te decembre 97. Smk. Oikokadun talo n:o ,769: 5 Esplanadikadun talo n:o ,66: 60 Sturenkadun )» ,54: Lainaa Marian turvakodille... 54,000: - Säästökassatilillä... 4,: 86 Rahaa kassassa...,758: 85 Kaluston arvo...,000: - Muita varoja... 5,59: 99 Yhteensä (Totat) 95,07: 87 tulot. Recettes. Smk. Vuokria Annankadun talosta... 9,70: Koulumaksuja...' : 50 Smk. 0,5: 9 7,760: 4,986: 48 5,7: 6 5,65: 09 7,775: 65,870: 70,577: 60 Yhteensä (Totat) 8,659: 40 Velkoja joulukuun p:nä 97. Passif Le decembre 97. Smk. Yliopistolle... " 0,000:- 'Suomen sairaanhoitajain' eläkerahastolle... 70,000: - Helsingin. kaupungin halkotoimikunnalle.... Ennakolta kannettuja vuokria.... Netto-omaisuus Marian turvakoti Recetles et depenses de l'asile Maria. Yhteensä (Totat) 9,980: 8 Varat joulukuun p:nä 97. Acfif Le decembre 97. Smk. Annankadun talo n:o ,99: 50 Talon uudestirakennustili, saldo.. 9,74: Säästökassatilillä : 8 Rahaa kassassa... 9: 5 Kaluston arvo...,950: - Erinäisiä varoja ,76: 69,: 45 6,80: 0 (;)5,64: 4 Yhteensä (Totat) 95,07: 87 Menot. Depellses. Annankadun talo.... Koulu.... Korkoja.... Muita menoja.... Pääomatili.... Resume de faetil et du passil de 'l'asile Maria. Yhteensä (Total) 45,597: 9 Smk. 8,86: 4 5,504: 67,6: 8 49: 60,856: 8 Yhteensj (Totat) 9,980: 8 Velkoja joulukuun p:nä 97. Passif Le decembre 97. Smk. Sedmigradskyn pientenlastenkoululle 54,000: Yliopistolle ,000: - Helsingin kaup. halkotoimikunnalle,55: 0 Ennakolta kannettuja vuokria...,400: 0 Muita velkoja... 70: 8 Netto-omaisuus ,: 5 Yhteensä (Totat) 45,597: 9

60 9. Kansanlastentarhat. Jardins populaires d'enfants. Kansanlastentarhaintarkastajan neiti Thyra Qahmbergin antama kertomus. Johtokunnan Kansanlastentarhain johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 seuraavat jäsenet: ko.kooano rehtori filosofianmaisteri B. Estlander puheeenjohtajana, pankinjohtaja lakitieteentohtori Jier Alexander Frey, yhteiskoulunjohtaja filosofiantohtori Oskari Mantere, kansakoulunjohtajatar Hanna Paqvahn ja konsulinrouva Bertha Paulig. Johtokunnan sihteerinä oli lääninsihteeri Axel Th. Möller, ja tarkastajantehtäviä hoiti neiti Thyra Gahmberg. Kaksikielisten ja ruotsinkielisten lastentarhain lääkärinä toimi lääketieteenlisensiaatti Paul von Bonsdorff ja suomenkielisten lääketieteentohtori Ensio Alho. lastentarhat. Syyslukukaudella 97 perustettiin lastentarhain johtokunnan aloitteesta uusi ruotsinkielinen lastentarha 75 lapselle P. Robertinkadun O:een Ludviginkadun 8:ssa olleen väliaikaisen lastentarhan sijaan, joka lakkasi toimimasta kevätlukukauden 97 päättyessä, ja kaksi suomenkielistä lastentarhaa, kumpikin 75 lapselle, toinen Porvoonkadun 6:ssa, toinen Keuruuntien 4:ssä olevaan taloon. Kevätlukukaudella 98 laajennettiin Porvoonkadun 6:ssa olevaa lastentarhaa perustamalla siihen lisäosasto 5 lapselle. Toimintavuonna 97-8 sai 0 lastentarhaa avustusta Helsingin kaupungilta, nimittäin kaksikielistä, 0 suomenkielistä ja 7 ruotsinkielistä. Nämä lastentarhat käyvät selville oheenliitetystä taulukosta. Ebeneserkotiin oli yhdistettynä lastentarhanopettajatarseminaari. Kodin kesäosasto oli toiminnassa kolme tuntia päivässä kesäkuukausina. Lastenkamarit pidettiin yleensä avoinna vain lukukausien aikana. Poikkeuksena olivat Hermannin Jastenkamari Gumtähdenkadun 4:ssä ja Kotikallion Jastenkamari, jotka olivat toiminnassa koko vuoden. Kotikallion lastentarhaan oli sitäpaitsi yhdistettynä Jastenseimi, jossa talvisaikaan oli sijaa 0 ja kesällä 0 lapselle. '

61 55 jardins populaires d'enjants. Käytettävänä olevia paikkoja. Place, dispo nibles. Käytettävänä olevia paikkoja. Plaas dispo liihles. Las t e n t a r h a. Jardins d'enfants. Lasten tarha. Jardins d'enfants. I Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enjants bilingues. Ebeneserkoti : Suomenkielinen osasto } 50 Ruotsinkielinen Haaraosasto Kesäosasto ' 0 Hermanni, Gumtähdenkatu Fredriksperi, Hertankatu 6... I. 00 Yhteensä (Totat) 555 Suomenkieliset lastentarhat. jardins d'enjants jinnois. Alppikatu Porvoonkatu Kansakoulunkatu.... Korkeavuorenkatu.... Kammionkatu, Rauhala I Keuruuntie 4... Hermanni, Kotikallio.... Pursimiehenkatu 7. Päiväkoti.... Punavuorenkatu It. Viertotie Yhteensä (T otat) Ruotsinkieliset lastentarhat. jardins d'enjants suedois. Töölönkatu 47, Bertha-Mariakoti.. Tehtankatu '".... Saari katu Pikku Robertinkatu Sepän katu, Solhem.... Vladimirinkatu..... It. Viertotie..... Yhteensä (Totat) - Kaikki lastentarhat (Somme totale) Opettajattarina toimivat seuraavat henkilöt: Ebeneserkoti. Johtajattaret. Directrices. I<othman, Hanna. Alander, Elisabeth. Suo m a I ai sen 0 sas t 0 n opettajattaret. nstitutrices de ta section jinnoise. Soriola, Armas. Gröndahl, Hertha. Kantele, Marja. Sarkkila, Aili. Waltonen, Lempi. Warheenmaa, Sulo. Ruotsalaisen osaston o p e ttaj a tta ret. Institutrices de ta section suedoise. Pikoff, Olga. Waris, Elin. Stenius, Hanna. Roos, Lisi (kevätlukukaudella). Haaraosaston opettajattaret. lristitutrices de ta succursate. Roos, Lisi (syyslukukaudella). Haapala, Martta (kevätluk!lk.) Nyholm, Hilda. Puhakka, Siiri. La st e n kam a ri 0 sas to n opettajattaret. Institutrices de ta creche. Sjöblom, Rauha. Kalning, Anna.. Hermanni, Gumtähdenkatu 4. J 0 h ta j a: t a r. Directrice.,Eklund, Karin. Op ettaj attaret. Institutrices. : Eklund, Signe., Walli, Eva. La s te n kam a ri 0 sas ton op.ettaj atar. Institutrice de ta creche.. Ekman, Elsa. Fredriksperi. Johtajatar. Directrice. ; Brander, Eva. Opettaj a ttaret. lnstitutrices. Saarelainen, Aino. Gustavsson, Ingrid. Gartz, Karin. Lastenkamariosaston o p e t taj a t a r. Institutrice de ta creche. Holmberg, Vera. Alppikatu. Johtajatar. Directrice. Poppius, Ingrid. Opetta] a ttaret. Institutrices. Kivi, Aino. Noponen, Elsa. Palmroth, Aino. Las ten ka mario s asto n opettajattaret. Instltutrice de ta creche. Englund, Rauha. Opettajisto.

62 Porvoonkatu 6. Johtajatar. Diredrice. Jalkanen, Helmi. o p e tt aj a t ta r et. Institutrices. Böök, Else. Lang, Tyyne (kevätlukukaudella). Rancken, Elsa. treng, Kansakoulunkatu. J oh taja tar. Diredrice. Elni. Opettaja Uaret. Institutrices. af Hällström, Signe. Snellman, Hanna. Walters, Esther. Korkeavuorenkatu. Jo h ta j a ta r. Directrice. Rundström, Annie.. Opettajattaret. Institutrices. Immonen, Hilja. Johansson, Maria. Waselius, Bertha. Kammionkatu. Johtajatar. Diredrice. Geitlin, Anna. Opettajattaret. Institutrices. Geitlin, Helmi. Geitlin, Ilma. Lastenkamariosaston o p e t taj a t a r. Institutrice de ta creche. Waaranen, Lahja. Keuruuntie 4. Jo h taj a ta r. Diredrice. Hytönen, Anni. Opettajattaret. Institutrices. Lagus, Anni. Miettinen, Kaino. Kotikalllo. Johtajattaret. Diredriqs. Wuorenheimo, Therese. Borenius, Elsa. Op ettaj attaret.. Inst.itutrices. Björkman, Karin.. 56 Hyvärinen, Eeva. Knuutila, Elli. L astenkam a ri osaston opettajatar. Institutrice de ta crlehe. Sulin, Olga. Pilväkotl. J 0 h ta j a t a r. Diredrice. Warheenmaa, Sulo. Opettaj attaret. nstitutrices. Lindberg, Olga. Karhula, Fannl. Warheenmaa, liisa. Lastenkamariosa ston o p e tt aja ta r. Institutrice de ta creche. Nygren, Helga. Punavuorenkatu 7. J 0 h ta j a ta r. Diredrice. I::le!lgren, Lina. o p e tt aja t t a r e t. lnstitutrices. Warheenmaa, Aini. Carlsson, Tekla. Nygren, Elsa. Itäinen vierlotie 5. Johtajatar. Diredrice. Linnaniemi, Hertta. Opettajattaret. lnstitutrices. Angervo, Edit. Hirn, Aino. Mether, Mary. Berlha-Madakotl. Jo h taj a ta r. Diredrice. WendelI, Lydia. Opettajattaret. lnstitutrices. Olin, Elsa. Ascholin, Margit. Sauren, Marthat> Stenius, Esther. Stolt.zenberg, Louise. Tehtaankatu. Jo h taj a t a r. Diredrice. Bengelsdorff, Helga. Opettajattaret. Institutrices.. Luther, Barbi... Luther, Martha. Saarikatu 4. Jo h ta ja ta r. Directrice. Forsström, Gerda. Opettajattaret. Institutrices. Granfelt, Anna. Norrman, Elsa. Törnwall, Signe. La s te n ka mari os as to n opettaj a ta r. Institutrice de ta creche. Fagerlund, Lydia. Pikku Robertlnkatu 0. J 0 h taj a t a r. Diredrice. Furuhjelm, Viola.. b p i liaj a t t a ret. Institutrices.. Anthoni, Hilda. Stenberg, Mariatta. Sepllnkatu. Jo h taj a ta r. Diredrice. Eklund, Elin.. Opettaj at taret. Institutrices. Björnberg, Sigrid. Nordman, Signe. Nordman, Hildur. Vladlmirlnkatu. J 0 h taj a ta r. Diredrice. Liljeström, Ingeborg. o p e ttaj a tta ret. nstitutrices. Mannelin, Esther. Liljeström, Astrild. Liljeström, Gunhild. Itäinen viertotle. Johtajattaret. Diredrices. Bäckman, Bertha. Winter, Lilli. Ope.ttajattaret. Institutrices. Ascholin, Greta. Federley, Hella. Wassholm, Greta. Las ten ka ma riosaston o p e t taj a t a r. Institutrice de ta creche. ; Sirola, Anna.

63 57 Virkavapaina. olivat seuraavat johtajattatet jaopettajattaret: H. Rothman syyslukukauden, sijaisena neiti Margareta Heimburger; G. Walli koko lukuvuoden, sijaisena syyslukukaudella neiti Karin Rosenqvist ja kevätlukukaudella neiti Aini Öhman;. Gustavsson kevätlukukauden, sijaisina neidit Martta Miettinen ja Ines Sundholm; H. Immonen kevätlukukauden, sijaisena neiti Tyyne Tilly; M. Johansson koko vuoden, sijaisena neiti Tyyne Ojansuu; S. Warheenmaa koko vuoden, sijaisina neidit Olga Lundberg, Liisi Warheenmaa ja Kerttu Blom; H. Linnaniemi lokakuun 5 p:stä työvuoden loppuun, sijaisina neidit Martta Miettinen ja Hilja Immonen; M. Sauren syyslukukauden, sijaisena neiti Margit Björnberg; E. Stenius koko lukuvuoden, sijaisena neiti Elisabeth Björklund. Syyslukukautena 97 alkoi työ lastentarhoissa syyskuun p:nä ja jatkui joulukuun Työaika. keskivaiheille; kevätlukukausi alkoi tammikuun -4 p:nä ja päättyi toukokuun p:nä. Kapinan aikana lastentarhat olivat suljettuina. Fredriksperin lastentarha voi aloittaa toimintansa uudelleen vasta toukokuun 6 p:nä, koska kapinalliset olivat ottaneet sen huoneisto haltuunsa ja se oli perusteellisen puhdis tuksen tarpeessa. Kotikallion lastentarha oli samasta syystä pidettävä suljettuna lukukauden loppuun asti, minkä jälkeen kesätoiminta kesäkuun alussa voitiin aloittaa uudelleen. Lastentarhat yö kesti 4. tuntia päivässä klo 0 a. p.- i. p. Lastentarhakamarit, joihin vastaanotettiin päivisin huolenpidotta olevia lapsia, olivat avoinna klo 7-0 a. p. ja -5 i. p. Lastentarhain tehtävänä on olla vähävaraisille kodeille apuna ja turvana -7 vuotiait- Lt:h.n ten pikkulasten hoidossa ja kasvatuksessa. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on lasten-' toimintl tarhat järjestetty mikäli mahdollista hyvien kotien kaltaisiksi, joissa viihtymys ja työilo vallitsevat, Joista koetetaan karkoittaa useimpien lasten kodeissa mieltä vallitseva levottomuus ja katkeruus. Lapsissa on koetettu kehittää ahkeruutta ja kestävyyttä, itsensä hillitsemistä, huomaavaisuutta ja ystävällistä avuliaisuutta. Antamalla lasten mahdollisimman suuressa määrin ottaa osaa kaikkiin lastentarhassa imaantuviin taloustoimiin on koetettu harjoittaa heidän käytännöllistä kykyään ja herättää heissä harrastusta. kotoisiin tehtäviin. Lastentarhain työ oli Fröbel-Schraderilaisten periaatteiden mukaisesti järjestetty n. s. työskentelykeskuksen yhteyteen. Tällaista»keskusta» ei käytetty ainoastaan havainto-opetuksen aiheena, vaan se antoi lapsille sen työn kautta, jonka he suorittivat keskuksen käsittelyn yhteydessä, virikettä itsenäiseen, esittävään toimintaan työssä ja leikissä ja sen kautta tilaisuutta sekä luonteen että ymmärryksen kehittämiseen. Kaikki työskentely valittiin ja järjestettiin lasten kehityskannan mukaisesti. Työn keskuksia olivat m. m. syksy, puutarhan syys- ja kevättoimet, juurikasvit, perunat, sato, ruis, omena, puolukat, jäkälä, sienet ja muut metsän tuotteet, pihlaja ja punatulkut, talvi, varpunen ja hevonen, koira, porsas, lammas, lehmä, kaniini, kevät, ikkunakukkaset, muuttoiinnut, peipponen, sinivuokko, nokkoset, järvi ja veneet, pyykinpesu, hiekka, valo,' noki kolari, leipuri, koti, muutto uuteen lastentarhahuoneistoon, uusi 'lastentarha, uskonpuhdistusjuhla, Topeliuksen 00-vuotismuisto. Niitä pieniä kokemuksia, joita on saavutettu kosketuksissa näiden keskuksien kanssa ja niihin liittyvässä työskentelyssä, on eitetty ja syvennetty järjestetyssä työssä ja leikissä. On käytetty n. s. FröbeIin leikkilahjoja samoinkuin muuta yksinkertaista ja luonnollista työ- ja Jeikkiaineistoa. Tahtoen kehittää lasten mielikuvitusta ja kykyä suoriutua ja löytää Opetuslaitokset 97-8, 8

64 tyydytystä pienistäkin oloista, koetettiin tulla toimeen mahdollisimman alkuperäisellä raaka-aineistolla, kuten esim. pakettinappuloilla, tyhjillä tulitikkurasioilla, parerinpalasiua y. m. Laulut ja leikit valittiin suureksiosaksi työskentelykeskuksien piiristä ja suurta painoa pantiin siihen etä niiden tuli olla omiaan kohottamaan lastentarhassa vallitsevaa tunnelmaa ja laajentaa ja syventää lasten ymmärtämystä ja tunnetta heitä ympäröivää elämää kohtaan. Uskonnollisen tunteen herättämiseksi kerrottiin lapsille sopivia kohtia raamatun historiasta, järjestettiin yksinkertaisia uskonnollisia keskusteluja ja opetettiin pieniä hengellisiä lauluja ja raamatunlauseita.. hse:s." astnarhat olivat aiotut syyslkukudella,80 ja kevätlukukau?ella,05 lap.selle j ja niissä käy- missä kavi syyslukukaudella,76 ja kevätlukukaudella,09 lasta, jotka JakautUivat en neiden lasten lastentarhain kesken taulun 5 esittämällä tavalla. L:::ä7!: Terveydentila. Maksut. Menot ja tulot. 58 Lasten ikä vaihteli :sta 7 vuoteen. Poikkeustapauksissa otettiin vastaan vuotta nuorempia ja 7 vuotta vanhempia lapsia, edellisiä jos he olivat vailla huolenpitoa kodeissaan ja jos heitä. voitiin pitää kyllin kehittyneinä, jotta heidät vaaratta on voitu alistaa siihen kuriin, jota järjestyksen ylläpitämiseksi välttämättömästi on noudatettava lastentarhassa, jälkimäisiä, jos he olivat liian heikkoja tai kehittymättömiä kansakoulua varten. Lasten ryhmittyminen sukupuolen, iän ja vanhempien ammatin mukaan näkyy taulusta 6. Yleinen terveydentila oli syyslukukaudella erittäin hyvä. Tarttuvia tauteja esiintyi vain vähäisessä. määrin, lukuunottamatta hinkuyskää, joka esiintyi kulkutautina Ebeneserkodissa ( tapausta), Vladimirinkadun :ssä ( tapausta), Sepänkadun :ssa (5 tapausta) ja Tehtaankadun :ssa ( tapausta) olevissa ruotsinkielisissä lastentarhoissa ja Itäisen Viertotien 5:ssä (4 tapausta) ja Alppikadun :ssä ( tapaus) olevissa suomenk'ielisissä lastentarhoissa. Vesirokkoa sattui Ebeneserkodissa, Tehtaankadun :ssa, Päiväkodissa ja Alppikadun :ssä ja kurkku mätää Pikku Robertinkadun 0:ssä (6 tapausta) ja Päiväkodissa (useita tapauksia) sekä Sepänkadun :ssa ja Itäisen Viertotien 5:ssä ( tapaus kumpaisessakin). Sitäpaitsi sattui yksi tulirokkotapaus Keuruuntien 4:ssä, yksi keuhkotulehduksen tapaus Itäisen Viertotien 5:ssä ja yksi kuolemaan päättynyt aivokalvontulehdus Vladimirinkadun :ssä olevassa lastentarhassa. Kevätlukukaudella huomattiin lapsissa yleistä laihtumista ja kalpeutta, ja monet heistä olivat silmiinpistävän väsyneitä ja heikkoja seurauksena hätäajasta johtuneesta ravinnonpuutteesta. Useita vatsahäiriöitä ilmaantui. Muuten sattui huomattavan harvoja tarttuvien tautien tapauksia ( vesirokontapaus Tehtaankadun :ssa sekä kurkkumädän tapaus, keuhkotulehduksen tapausta ja kuristustaudin. tapaus Päiväkodissa). Syksystä 97 lähtien ei kannettu mitään lukukausimaksuja, koska valtionavun saamisen ehdoksi oli asetettu. sisäänkirjoitusmaksujen poistaminen. Lastentarhoissa tarjoillusta ruuasta lapset suorittivat syyslukukaudella 5 penniä ja kevätlukukaudella 50 penniä aerialta. johtajattarien harkinnan mukaan huojistettiin näitä maksuja eräissä tapauksissa ja lastentarhain varattomimmat oppilaat saivat ruuan maksutta. Syyslukukaudella suoritti 8. 7 % ja kevätlukukaudella 67. % lapsista kaikki maksut. Alennetun maksun suoritti syyslukukaudella. % ja kevätlukukaudella 8.0 %, kun taas syyslukukaudella 7.0 % ja kevätlukukaudella 4.9 % lapsista oli vapaina kaikista maksuista (ks. taul. 7). Lastentarhain menot nousivat vuonna 97 Smk:aan 5,6: 60. Tuloja oli Smk. 648,880: 67, mistä Smk. 6,07: 54 säästöä edelliseltä vuodelta, Smk. 589,6: 64 kaupungin myöntämää avustusta, Smk. 4,589: 6 kertyneitä oppilasmaksuja ja Smk.,56: muita

65 59 tuloja. Vuoteen 98 siirrettiin Smk. 7,59: 07. Menojen ja tulojen jakautuminen eri lastentarhain kesken käy ilmi taulusta 8. Helsingin kaupunki sai vuodeksi 97 lastentarhoja varten valtioapua Smk. 70,95: 67. Keskikustannukset lasta ja päivää kohti käyvät ilmi taulusta 8. Ne vaihtelevat suuresti niiden erilaisten olojen vaikutuksesta, joissa lastentarhat työskentelevät; osaksi olivat vuokrat erilaiset, riippuen huoneistojen laadusta ja kaupunginosista, joissa ne sijaitsivat, osaksi vaihtelivat opettajattarien palkat virkavuosien mukaan. Muutamien lastentarhain menojen suuremmuuteen vaikutti osaltaan sekin, että huonompiosaisten kaupunginosain lapset tarvitsivat enemmän ravintoa ja niissä sijaitsevien lastentarhain ravintotili senvuoksi oli huomattavan suuri. Työvuonna 97-8 sai,400 lastentarhain lapsista maksutonta hampaiden hoitoa Hampaiden hoito. hammaslääkäri Axel Aspelundin kansakoulu lasten hammasklinikassa. Kaupunginvaltuusto oli myöntänyt tarkoitukseen Smk.,800: -. Säätiön Brita Maria Renlunds minne hallitukselta lastentarhat saivat vuodeksi 98 Vaeflua Smk.,000: - vaatetusavuksi varattomille lapsille. Puolet tästä määrästä saatiin nostaa p kevätlukukaudella 98. Lastentarhain päätehtävä on tukea ja auttaa koteja täyttämään vlvollisuutensa pikkulapsia kohtaan. Voidakseen mikäli mahdollista täyttää tämän "tehtävän lastentarhanopettajattaret koettivat ylläpitää yhteyttäja keskinäistä ymmärtämystä lastentarhain ja kotien. kesken, osittain käymällä kodeissa, osittain järjestämällä äitien kokouksia, joissa otettiin puheeksi kasvatusta ja lastenhoitoa koskevia kysymyksiä. Muutamissa "Iastentarhoissa muodostettiin Martta-yhdistyspiirejä, joihin lastentarhain opettajattaret liittyivät jäseniksi. Suurimmassa puutteessa oleville lapsille jaettiin vaatekappaleita, mitä tarkoitusta varten lastentarhoilla oli käytettävänään pienehkö maäräraha. Saadakseen nämä varat paremmin riittämään lastentarhanopettajattaret itse valmistivat vaatteet. Runsaan ylimääräisen työn ottivat opettajattaret hartioilleen huolehtiessaan lastentarhain kesäsiirtoloista. Ebeneserkodin opettajattaret hankkivat varat ylläpitämäänsä omaa 5 lapselle aiottua siirtolaa varten avustaen sen lisäksi yhteisten siirtolain ylläpitoa. Yhteyden ylläpitämiseksi niiden lasten kanssa, jotka aikaisemmin ovat käyneet lastentarhoissa, järjestettiin heille työ- ja leikki-iltoja. Lapset saivat viettää muutamia hupaisia tunteja työskennellen, laulaen ja leikkien, ja opettajattaret samalla seurata entisten hoidokkiensa kehitystä ja jossain määrin vaikuttaa heihin. Parissa lastentarhassa järjestettiin näille lapsille sunnuntaikouluja. Vuonna 97-8 lastentarhain opettajattaret kokoontuivat 5 konferenssiin, joiss tarkastaja toimi puheenjohtajana. Keskustelukysymykset olivat: )Mitä lastentarhat voivat tehdä auttaakseen kasvatuslautakuntaa kasvattilasten valvonnassa); )Miten on opettajatarkokoukset järjestettävä, jotta osanottajattarilla olisi niistä mahdollisimman paljon hyötyä ja virkistystä); )KeSäsiirtolayhdistyksen perustamisesta) sekä )Lastenkamareista ja lastenseimistä lastentarhain yhteydessä.) " sos;en Opettajattarien neuvottelukokoukset. Heti kapinan puhjetessa täytyi lastentarhain taloudellisista syistä lopettaa toimintansa. Kapinan vai Helsingin kaupungin vuodeksi 98 myöntämä avustus oli näet vielä nostamatta, pankit, kutt;:r:renjoihin lastentarhain varat olivat sijoitetut, suljettiin, ja lastentarhain johtajattaret kieltäy- tyi;ihön. tyivät ottamasta vastaan avustusta kapinallisilta. Ebeneserkodissa punaiset panivat toimeen kaksi perusteellista kotitarkastusta, ilmoittaen syyksi kätkettyjen jauho- ja asevarastojen etsimisen..

66 Fredriksperin lastentarhassa kapinallisten köyhäinhoitokomissaari rouva Olga Lagerstam huhtikuun p:nä avasi lastenkodin, jossa oli sijaa 0 lapselle. Muutamia päiviä ennen kapinan kukistamista punainen lastenkodinjohto kuitenkin jätti kodin tuuliajolle. Lapset jäivät lastentarhan huoneistoon, missä Fredriksperin seurakunnan diakoniss antoi heille tarpeellisen hoidon, kunnes heidät huhtiku,un 7 p:nä siirrettiin Oulunkylän lastenkotiin. Kaupungin valtauksen jälkeen oli osa huoneistoa saksalaisten hallussa käytettynä aluksi pieneksi kenttäsairaalaksi ja myöhemmin tavalliseen majoitukseen. Toukokuun 6 p:nä lastentarha perusteellisen puhdistuksen jälkeen saattoi jälleen ryhtyä toimintaansa jatkamaan. Bertha-Mariakodin lastentarha luovutettiin kapinan aikana asunnoksi 5 perheelle, jotka kapinalliset olivat häätäneet raitiotieyhtiön talossa sijaitsevista asunnoistaan. Korkeavuorenkadun :ssä oleva lastentarha oli kapinallisten ahdistamien kansalaisten pakopaikkana. Yhteensä sai henkilöä sieltä turvaa. Itäisen viertotien 5:ssä olevaan lastentarhaan kapinalliset huhtikuun p:nä perustivat sairaalan. Shrapnellin räjähdettyä huoneiston edustalla olevalla kadulla, täytyi sairaat muutaman tunnin kuluttua siirtää toiseen huoneistoon. Lastentarha voitiin avata jälleen huhtikuun 9 p:nä. ' Töölössä, Kammionkadun ll:ssä sijaitsevaan suomalaiseen lastentarhaan kapinalliset aikoivat perustaa lastenkodin, mutta tätä aietta ei ehditty toteuttaa ennen kapinan kukistamista. Osa huonekaluista ja muista tavaroista siirrettiin Fredriksperin lastentarhaan, missä niitä käytettiin lastentarhan huoneistoon järjestetyssä lastenkodissa. Tammikuun p:nä kapinalliset anastivat tarkoituksiinsa Kotikallion lastentarhan. Huoneistoa käytettiin aseharjoituksiin ja 00 miehen ruokintapaikkana. Osa lastentarhan talouskaluista vahingoittui tai hävitettiin, osa katosi kapinallisten vetäydyttyä pois ja talon ollessa vartioimatta. Koko huoneisto oli perinpohjin puhdistettava ja korjattava, ennenkuin sitä uudelleen voitiin käyttää tarkoitukseensa, minkä vuoksi lastentarhan toimintaa ei aloitettu kevätlukukaudella. Kesäkuun alussa pantiin kesätoiminta käyntiin. Gumtähdenkadun 4:ssä olevassa lastentarhassa oli muutamia päiviä kapinan kukistamisen jälkeen majoitettuna saksalaista sotaväkeä. Kansan-. Kuten ennenkin valvoi kansanlastentarhain johtokunta myöskin vuonna 97-8 l:anl muutamien Helsingin kaupungilta avustusta nauttivien lasten suojelulaitosten toimintaa. valvonnan Nämä laitokset olivat lastentarhain kesäsiirtolat, Kotikallion ja Fredriksperin lastenseimet, ali::::n- Bertha-Mariakodin työtupa Töölössä ja ruotsalainen työtupa Kalliossa. tokset. Lastentarhain kesäsiirtoloita oli kesällä 97 kaikkiaan 9, ja niissä sai 68 lasta oleskella maalla 6 viikkoa ja 0 lasta kuukautta. Rautatiehallitukselta saatiin muutamia satoja vapaalippuja lapsille, jotka matkustivat yksityiskoteihin maaseudulle, sekä n. 00 lippua heitä seuraaville äideille. Suurin osa kustannuksista suoritettiin yksityisesti kerätyillä varoilla ja Helsingin kaupungille lahjoitetun»fru Dorothea Fazers fond» nimisen rahaston koroilla. Vain kaksi siirtolaa ylläpidettiin Helsingin kaupungin tähän tarkoitukseen myöntämillä varoilla, Smk:lla 5,500: -, ja näissäkin siirtoloissa kaikki palkkaukset suoritettiin yksityisesti kerätyillä varoilla. Keväällä 98 ei kapinan johdosta voitu toimeenpanna mitään rahainkeräystä. Siirtolain toiminnan tulos on ollut erittäin tyydyttävä. Lapset palasivat koteihinsa paljon lihavampina, terveempinä ja voimakkaampina kuin he olivat lähtiessään. Kaksi siirtolaa oli kapinan aikana joutunut hävltykselle alttiiksi; niiden huonekaluista oli suuri osa särjetty tai viety pois. 60

67 6 Kotikallion lastenseimi vastaanotti kuten ennenkin talvella 0 ja kesällä 0 lasta. Hoitopäivien luku oli,849 ja keskikustannus lasta ja päivää kohti Smk. : 78. Terveydentila oli erittäin hyvä. Paitsi Helsingin kaupungilta saatua 4,00 markan suuruista apurahaa lastenseimi on yksityisiltä antajilta saanut lahjoina vastaanottaa sekä vaatteita, ruoka tavaroita että rahaa. Seimeä, joka on Kotikallion lastentarhan yhteydessä, johti neiti Lydia Rissanen. Fredriksperin lastenseimessä kävi 4 lasta, ja hoitopäivien luku oli,70. Lastenseimi, joka sai Helsingin kaupungilta avustusta Smk. 4,00: - ja säätiöltä Brita Maria Renlunds minne Smk.,000: -, toimi hyvin tukalissa taloudellisissa oloissa. Ilman yksityisiltä henkilöiltä saatua avustusta olisi sen ollut pakko varojen puutteen takia lopettaa toimintansa. Seintä, joka täyttää kipeän tarpeen suurilukuisen työläisväestön asu massa Fredriksperissä, hoitivat diakonissat ja sen johtokuntaan kuuluivat professorinrouva Hanna Vasenius, diakonissa Hanna MasaIin ja pastori Lauri Helle. Bertha-Mariakodin työtuvassa Töölössä kävin. 70 lasta, Bertha-Mariakodin lastentarhan entisiä oppilaita. Lapset kokoontuivat kerran viikossa ompelemaan, kutomaan ja veistämään. Työtupaa johtivat neidit Lydia Wendell, Elsa Olin ja Louise Stoltzenberg ja se nautti avustusta Smk. 600:-.. Kallion ruotsalainen työtupa oli avoinna 0kertaa viikossa lokakuun keskivaiheilta joulukuun keskivaiheille ja tammikuun 0 p:stä kapinan puhkeamiseen asti; siinä kävi n. 70 lasta, keskimäärin 9 lasta päivässä. Lapset saivat yhden ruoka-aterian päivässä ja saivat viettää aikansa tavalla tai toisella työskennellen, kuten läksyjä lukien, laulaen ja leikkien. Pojille opetettiin veistoa, kassin kutomista, kangaskenkien ja tohvelien valmistamista; tytöille taas kone- ja käsinompelua, kutomista, virkkausta ja peitteenompelua. Kukin lapsi valmisti itselleen yhden vaatekappaleen; muut työt myytiin työtuvan hyväksi. Työtupa sai vuoden varrella vastaanottaa erilaisia lahjoja, m. m. 5 pakkaa kangasta, kirjoja kirjastoaan varten y. m. sekä 400 markkaa, jotka jaettiin 0 työtuvassa kauimmin käyneen lapsen kesken. Työtuvalla oli Helsingin kaupungilta,600 markan ja K. H. Renlundin rahastosta,400 markan suuruinen apurahan. Työtupaa johti rouva Nora Krogerus.

68 Johtokunta. Valmistusvaliokunta. Opettajakunta. 0. Työväenopisto. Institut ouvrier. A. Suomenkielinen osasto. Section finnoise. Osaston johtajan dosentti Z. Castrlnin antama kertomus lukuvuodelta Yhteisen johtokunnankokouksen p'uheenjohtajana toimi lukuvuonna 97-8 kunnallisneuvos V. von Wright, varapuheenjohtajana ylim. professori K. Grotenfelt ja sihteerinä filosofiantohtori Z. Castren. Suomenkielisen osaston johtokunnan jäsenet ovat olleet seuraavat: kaupunginvaltuuston valitsemina professori K. Grotenfelt ja filosofianmaisteri Niilo Liakka, sosialilautakunnan valitsetriana lakitieteenkandidaatti Einar Böök, suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan vajitsemana filosofiantohtori O. Mantere, Helsingin työväenyhdistyksen valitsemina lääketieteentohtori H. Ryömä ja muurari T. Uski sekä suomalaisen työväenliiton Helsingin osaston valitsemina vahtimestari J. Kilpinen, joka viimemainittu paikkakunnalta poismuuttaneena ei kuitenkaan voinut olla läsnä johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan puheenjohtajana on ollut ylimääräinen professori Grotenfelt, varapuheenjohtajana filosofian tohtori Mantere ja sihteerinä osaston johtaja. Työväenopiston molempien osastojen yhteisenä taloudenhoitajana on ollut kansakoulunopettaja E. Kunnas. Yhteisen johtokunnan asettamaan valmistusvaliokuntaan kuuluivat kunnallisneuvos V. von Wright, puheenjohtajana, sekä ylim. professori K. Grotenfelt ja ylim. professori J. J. Sederholm, jäseninä. Tämän puheenjohtajakonferenssin kokouksissa olivat molempien osastojen johtajat säännöllisesti läsnä. Valiokunnan sihteerintointa hoiti yhteisen johtokunnan sihteeri. Osaston johtajana toimi dosentti filosofiantohtori Z. Castren. Opintopiirien opettajina toimivat seuraavat henkilöt: Castren, Z., filosofian tohtori (ainekirjoitusta, A-kurssi); Fredriksson, G., kieliopettaja (englanninkieltä); Kapari, Hanna, neiti (kaunokirjoitusta kevätlukukaudella); Kunnas, E., kansakoulunopettaja (laskentoa);

69 6 Linnankoski, E., rouva (ruotsinkieltä); LauRis, A., filosofiantohtori (laulua); Peltonen, V., kansakoulunopettaja (ainekirjoitus, B-kurssi, sekä oikeinkirjoitusta); Renvald, E., rouva (laulua); Räsänen, Ilmari, filosofianmaisteri (kaunolukua); SnelI, Onni, kauppakoulu'njohtaja (kirjan-. pitoa ja kaunokirjoitusta syyslukukaudella); Toivio, V., arkkitehti (käsivara- ja ammattipiirustusta); Tuura, Fanny, kauppakoulunopettajatar (kirjanpitoa); Viherjuuri, H. J., filosofian maisteri (venäjänkieltä). Syyslukukausi, joka aloitettiin 9 p:nä syyskuuta ja päätettiin 4 p:nä joulukuuta, Luku.kausien keskeytyi )marraskuun lakom johdosta yhdeksi viikoksi. Kevätlukukausi aloitettiin 6 PitUUS. p:nä tammikuuta, mutta keskeytyi jo % viikon kuluttua )punakaartilaiskapinan) johdosta. Kapinan kukistamisen jälkeen ei opetustoimintaa keväällä voitu jatkaa osaksi sentähden että opiston huoneistoja oli sodan aikana hävitetty tai otettu sotilastarkoituksiin, osaksi vallitsevan olotilan vuoksi. Toukokuun p:nä järjestettiin Koiton talon juhlasalissa opiston oppilaille yhteinen juhlatilaisuus. Opetusta annettiin osin jatkuvien luentosarjojen muodossa, osin antamalla käytännöl- Opetus suunlistä ohjausta aineissa, jotka eivät sovellu yleisissä esitelmissä käsiteltäviksi, n. s. opinto- nitelma. piireissä.. Luentoihin nähden noudatettiin samansuuntaista järjestelyä kuin edellisinä vuosina: Luentosamat luennot pidettiin kahdessa eri paikassa eri kuulijakunnille, nimittäin Työväentalon toiminta. ja Kqiton talon juhlasaleissa. Kummassakin paikassa oli viikossa 6 luentotuntia, nimittäin keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8-0 i. p. sekä sunnuntaisin klo a. p.-l i. p. Syyslukukaudella ) pidettiin seuraavat luennot: Conjerences a L'institut ouvrier, section jinnoise, pendant Le semestre d'automne 97. Luennoitsija. Conjirencier. Luentojen luku. Nombre tie conferences. Castren, Z., dosentti, filosofian tohtori 0 Ekman, Gunnar, filosofiantohtori... 5 Hytönen, V., filosofiantohtori Kahma, Jaakko, toimittaja... 5 Kari, J. K., senaattori... Kivijärvi, E., filosofianmaisteri... 5 Krogerus, R., lehtori... 6 Liakka, Niilo, filosofianmaisteri... 5 Liukkonen, R., filosofian maisteri Salminen, V., filosofiantohtori Tallgren, A. M., filosofiantohtori... 5 Yrjö-Koskinen, Ida, vapaaherratar.... Voionmaa, V., filosofiantohtori... 6 Yhteensä (Toial)! II) 7 I Luentoaihe. Said des conjerences. Sosiologia: Yhteiskuntaluokkien synty. Alkajaisesitelmä ja juhlaesitelmä. Piirteitä sikiön kehityksestä (embryologia). Venäjän uusimmasta historiasta. Elintarvekysymyksestä. Marxista Ja sosialistisestä liikkeestä. Suomen näyttämötaiteen ja näytelmäkirjallisuuden historiasta. Eläinten yhteiskunnista. Suomen kansan taistelu hallaa ja nälkää vastaan. Kuvauksia tärkeimmistä ihmisroduista ja kansoista. Suomen suvun esihistoriasta. Venäjän valtakunnan esihistoria. Kotitalousoppia. Elintarpeitten maailmantaloudesta. )' Kevätlukukaudella pidettiin 7 luentoa, jotka ovat jätetyt pois allaolevasta taulukosta, syystä että ne kaikki kuuluivat keskenjääneisiin ' luentojaksoihin. - ") Kukin luento pidettiin sekä Työväen talolla että Koiton juhlasalissa, joten siis luentojen lukumäärä syyslukukaudella kaikiaan nousi 4.

70 . Opintopiirit. OpintopIirit työskentelivät arki-iltoina klo 6-%8 i. p. tai 7-%9 i. p. sekä joku harva klo 8-%0 i. p. Opetuksen aloittaminen aikaisemmin päivällä kun edellisenä vuonna oli huomattava edistysaskel ja on tämä käynyt mahdolliseksi sen kautta, että eri ammateissa ja teollisuushaaroissa on otettu käytäntöön Iyhkäisempi työpäivä. Sunnuntaisin luetiin klo 9-% a. p., -:-% p., -% i. p. ja %-5 i. p., jota paitsi keskustelupiiri kokoontui klo 6-8 i. p. Kullakin piirillä oli tavallisesti opetusvuoro å opetustuntia (yhteensä % tuntia) viikossa. Kuitenkin annettiin kirjanpidossa jo ennen käytetyn tavan mukaan osittain samalle oppilasryhmälle opetusta opetusvuoroa eli siis 4 opetustuntia viikossa, ja kevätlukukaudella noudatettiin myöskin laskennon ylimmällä asteella tätä järjestelmää. Opiston pyrkimys on lisätä viikossa annettava opetus useammassa aineessa varsinkin vieraitten kielten opiskelijoille kahdeksi lukuvuoroksi, mutta on huoneistopuute pääasiallisesti ollut estämässä tämän pyrimyksen toteuttamista.. järjestetyn yhteistoiminnan saavuttamiseksi opintopiirien kesken toimi lukuvuoden kuluessa n. s. opintopiirineuvosto, joon kukin piiri valitsi ed.ustajaa. Tällä neuvostolla, johon kuului noin 60 jäsentä oli oma toimikuntansa. Neuvosto keskusteli kokouksissaan opintopiirejä ja niiden järjestelyä koskevista asioista. Se järjesti myöskin oppilaille ilianviettoja ja keskustelukokouksia. Opintopiirejä varten vuokrattiin huoneisto ( huonetta siirrettävällä väliseinällä) talossa Sirkuskatu ; useat opintopiirit olivat myöskin järjestetyt Koiton talon huoneistoihin. Sitäpaitsi opisto sai käyttää Kallion kirjastossa yhtä salia ja alemman käsityöläiskoulun huoneiston yhtä lukuhuonetta määrättyinä iltoina. Laulunopetusta varten saatiin kertamaksusta vuokrata opetushuone maanviljelyslyseolta (Kirkkokatu 5). Ainekirjoitus. Oikeinkirjoitus. Kaunoluku. Laskento. Ainekirjoituksen A-kurssin johtajana toimi filosofian tohtori Z. Castren. Kurssi käsitti opetustuntia viikossa. Opetuksessa nodatettiin pääasiallisesti aikaisempaa menettelytapaa. Oppilaat saivat vapaasti valita kirjoitustensa aiheet, kokonaan itse keksi en tai käyttäen opettajan tekemiä ehdotuksia. Aineet kirjoitettiin kotona. Kun opettaja oli tarkastanut ne, antoi hän ne oppilaille harjoitustunnilla takaisin keskustellen aineiden sekä sisällyksestä että muodosta. Ainekirjoituksen B-kurssin johtaja oli kansakoulunopettaja V. Peltonen. Syyslukukaudella annettiin 0petustuntia'viikossa. Lyhyt esitys annettiin kirjoitusten suunnittelusta ja kokoonpanosta. Aluksi kirjoitettiin pikku kertomuksia muistin mukaan, sitten aineita sekä luokalla että kotona, aiheet olivat joko opettajan määräämiä taikka oppilaitten itsensä vapaasti valitsemia. Korjattuaan virheet on opettaja harjoitustunneilla huomauttanut niistä. E. N. Setälän )Suomen kielen oppikirjasta) luettiin välimerkkien käyttöä ja oikeinkirjoitusoppia käsittelevät kohdat. Oikeinkirjoitusta opetti opettaja V. Peltonen syyslukukaudella opetustuntia viikossa. Opetuksessa käytettiin K. Raition Käytännöllistä kirjoitustaidon opasta. jokaiseen kieliopilliseen kohtaan liittyi harjoitus, jonka opettaja kotona korjasi. Yleisemmistä virheistä keskusteltiin seuraavalla tunnilla. Kaunoluvunopetus oli jaettu kahdelle kurssille, kumpikin å opetustuntia viikossa. johtajana toimi filosofianmaisteri Ilmari Räsänen. Alkeiskurssilla suoritettiin puheteknii Iisiä harjoituksia, myöhemmin tutkittiin myös korostusta käyttämällä runoja kokoelmasta )Säkenistö). Toisella kurssilla esittivät oppilaat kirjallisuuden tuotteita oman valintansa mukaan. Suorituksia seurasi tavallisesti yleinen arvostelu.. Laskento-opintopiirit oli jaettu seuraavaan 4 ryhmään: alkava kurssi A ja B, ylempi

71 65 Kirjanpito. kurssi ja ylin kurssi. johtajana oli opettaja E. Kunnas. Alkavien kursseilla harjoitettiin lukujen lausumista ja kirjoittamist, kokonaisten lukujen yhteen-, vähennys- ja kertolaskua sekä metriset mitat. Ylemmällä kurssilla kerrattiin neljä laskutapaa kymmenmurtoluvuilla sekä tavalliset murtoluvut. Ylemmällä kurssilla opetettiin yksi- ja moniehtoista päätöslaskua, prosentti-, korko- ja alennuslaskut, yhtiö- eli osinkolaskua, vaihtolaskua sekä neliöjuuret. Kirjanpidonopetusta annettiin 50ppilasryhmälle: 4 alkaville ja jatkokurssille. jokaisella kurssilla oli 4 opetustuntia viikossa. Opettajina toimivat kauppakoulunopettajatar Fanny Tuura ja kauppaopiston johtaja Onni SneII, joista jälkimäinen johti kurssia alkaville ja jatkokurssin. Oppikirjana käytettiin Wideniuksen Käsityöläisen kirjanpito-nimistä kirjaa, jonka sisältämiin mallikirjoihin vietiin esimerkit puuseppä-, jalkine-, pukimo- ja metalliseppäliikealoilta täydellisine avauksineen,. vienteineen ja päätöksineen. Tämän lisäksi suorittivat oppilaat kotitöinään joukon kirjanpitotehtäviä. Kaunokirjoituksen opettajana oli syyslukukaudella kauppaopiston johtaja Onni Snell ja kevätlukukaudella neiti Hanna Kapari. Oppilaat työskentelivät yhdessä ryhmässä ja opetus käsitti tuntia viikossa. Ainoastaan muutamia tunteja annettiin kevätlukukaudella jolloin tämän kansalaiselle tärkeän aineen opetus puhjenneen kapinan vuoksi täytyi keskeyttää.. Piirustuksen opetusta oli jaettu kurssille, kumpikin å opetustuntia viikossa.. johtajana oli arkkitehti V. G. Toivio. Käsivarapiirustuskursseilla annettiin alkuopetusta. Ensin piirustettiin yksinkertaisia muotoja ja vähitellen siirryttiin piirustamaan mallin. mukaan ja harjoittelemaan varjostamista. Ammattipiirustuskursseilla piirustettiin ensin helpompia tehtäviä pitäen aina silmällä, että oppilas sai omalta ammattialaitaan suoritettavaa työtä. Kaikki piirustukset suoritettiin lyijykynällä, sitten mustalla tussilla puhtaaksi ja lopuksi maalattiin vesiväreillä.. Suuri osa oppilaita oli samoja kuin käsivarapiirustuksessa. Laulunopetus käsitti kurssia. Rouva E. Renvald johti kurssia, kumpikin å 6 opetustuntia viikossa. I osastolla käytettiin opetusaika osaksi kuorolauluun yhdessä II osaston kanssa ja osaksi äänenmuodostukseen, nuottioppiin ja säveltapailuun, jolloin on opittu helppoja lauluja Kansanopiston laulukirjasta. Edellisen lukukauden laulukurssien osanottajat suoritettuaan tutkinnon nuottiopissa ja säveltapailussa sekä uudet oppilaat, jotka osasivat nuottitaidon alkeet, muodostivat II kurssin. Opetusta annettiin pääasiallisesti samoissa aineissa ja samalla tavalla kuin kurssilla, paitsi että säveltapailussa käytettiin Kansanvalistuksen laulukirjaa. Kuoro esiintyi piirien itam issa ja päättäjäisissä. I kurssin johtajana oli filosofiantohtori A. Launis. Opetusta annettiin musiikinteoriassa, säveltapailussa, jolloin käytettiin Valistuksen laulukirjaa, sekä laulussa, jolloin harjoitettiin tuttujen sävelmien oikeata laulamista, ottamalla huomioon paitsi laulujen ryt,millistä ja sävelmällistä puolta la!lluteknillisiä näkökohtia j. n. e. Lukukauden kuluessa opintopiiri järjesti kerran omassa keskuudessaan ja toisen lauluopintopiirin kanssa samoin kerran ohjelmallisen illanvieton. Englanninkielen opetus oli jaettu 4 kurssille å opetustuntia viikossa. johtajana oli korkeakoulun opettaja Gustaf Fredriksson. Kumpisellakin alkeiskurssilla pidettiin lukukauden alussa lyhyt esitelmä englanninkielen rakenteesta ja äänteiden muodostamisesta; äänneoppi selitettiin tarkasti, jolloin oppikirjana käytettiin Brekke-Andersinin kielioppia; samasta kirjasta on valmistamattaluettu ja suomennettu kertomuksia; lukuisia sisälukuharjoituksia pidettiin, ja erikoinen paino pantiin oikeaan ääntämiseen; jonkunverran käytet- Kaunokirjoitus. Piirustus. Laulu. Englannin kieli. Opetus/aitoksd ]97-]8. 9

72 tiin havaintometoodia käytännöllisen englanninkielen taidon saavuttamiseksi. Mikäli mahdollista käytettiin opetuskielenä englanninkieltä. Ylemmällä kurssilla kerrottiin Brekke Andersinin oppikirjan kaikki harjoituskappaleet lukukappaleineen, jotka edellisenä vuotena oltiin läpikäyty. Sitäpaitsi luettiin ja suomennettiin pari lukukappaletta. Ylimmällä kurssilla harjoitettiin lukemista ja suomentamista käyttäen Hanna Andersinin toimittamaa»an English Primen>. Sekä edellisellä että tällä kurssilla pidettiin sekä kirjallisia käännösettä puheharjoituksia. Opintotuntien ulkopuolella tapahtuneissa yhteisissä seurusteluissa on opettajan johdolla keskusteltu englanninkielellä jokapäiväisistä tapahtumista. Ruotsinkieli. Ruotsinkieltä (4 opintopiiriä) opetti kielenopettaja rouva E. Linnankoski. vuosikurssilla Aja B luettiin Efraim Jacobsonin Ruotsinkielen alkeiskirjasta ääntämisharjoitukset sekä kappaleita, jonka ohessa harjoitettiin sanojen taivutusta, oikeinkirjoitusta, sisälukua ja puheharjoituksia. II vuosikurssilla käytettiin ylläoleva Ruotsinkielen alkeiskirjaa; sitä paitsi on lukukirjana käytetty Z. Topeliuksen Naturens bok; käännösharjoituksia tehtiin kotityönä. vuosikurssilla on samaten käytetty»naturens bokl>; vieraat sanat selitettiin; puheharjoituksia pidettiin luetun johdosta; Vaseniuksen alkeiskurssin kaavoja läpikäyden kerrattiin tärkeämmät kieliopilliset seikat; käännöskirjoituksia pidettiin. Venäjänkieli: Venäjänkielen opintopiiri käsitti 4 kurssia, kumpikin å opetustuntia. Opettajana toimi filosofianmaisteri H. J. Viherjuuri. A- ja B-kurssilla luettiin Kijasen ja. Viherjuuren Venäjänkielen oppikirjaa, josta läpikäytiin kaikki alkuharjoitukset sekä joitakuita kappaleita varsinaisesta lukukirjasta. II kurssilla luettiin M. Veretennikovin Venäjänkielen alkeiskirlasta kpl. -5 sekä kielioppia kirjan ohjauksella. kurssilla luettiin samasta kirjasta osaksi kertaamalla ennen luettua sekä uutta. Kieliopissa käytiin läpi taivutukset, muutamat lauseopilliset seikat sekä prepositioonit. Kirjoitusharjoituksia pidettiin kaikissa opintopiireissä. vuosikurssilla on tällöin käytetty Kijasen ja Viherjuuren harjoituskirjaa. Keskustelu- Keskustelupiiri on kokoontuen kerran viikossa toiminut jäsentensä keskustelu- ja piiri. kokouksentaidon kehittämiseksi sekä heidän harrasfuksensa elvyttämiseksi sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Noin kerta kuukaudessa on keskustelukokouksen sijasta pidetty n. s. seurustelu- ja ohjelmita, johon toimikunta on valmistanut ohjelmat. Piiri toimi vain syksyllä ja otti osaston johtaja säännöllisesti osaa piirin toimintaan. Keskustelukysymyksistä mainittakoon elintarvekysymys (alustajana toimittaja J. Kahma), Toverikunnan sääntöjen ehdotus (osaston johtaja) työväenopetuksen järjestäminen (opistolainen Y. Oksanen ja osaston johtaja). Juhlatilai- Syyslukukaudella vietettiin Työväentalon ja Koiton talon juhlasaleissa taiteellisohjelsuudet. mallinen luentoilta. Samanlainen yhteinen juhlatilaisuus vietettiin myös lukukauden päättäjäisiksi. Näitten juhlien toimeenpanijoina ovat olleet oppilaiden valitsemat toimikunnat, jotka ansaitsevat täyden tunnustuksen näiden virkistystilaisuuksien aikaansaamisesta. Tilastollisia Oppilaiksi ilmoittautuneista hankittiin myöskin lukuvuonna 97-8 tilastollisia I tikto}a.lopp.it- tietoja ja ryhmiteltiin ne taulukkoihin. Näiden käsikirjoitus annettiin Helsingin kaupungin al Sl moi - tautuneista: tilastokonttoriin, mutta julkaistaan tässä vuosikertomuksessa kustannusten säästämiseksi vain loppusummat. Opintopiirit eivät kevätlukukaudella alussa ehtineet kunnollisesti järjestäytyäkään, ennenkuin punakapina teki niiden työn mahdottomaksi, jonka vuoksi ei niiden osanottajista esitetä numerotietoja. Kevätlukukaudeltakin julkaistaan kuitenkin numerotiedot niistä, jotka ilmoittautuivat luentokurssien oppilaiksi. Oppilaat. Syyslukukaudella oli luentokursseihin ilmoittautunut,97 osanottajaa, joista,06 miestä ja,88 naista vastaten,4 miestä ja,9 naista eli,75 osanottajaa kevätluku- 66

73 67 kaudella. Kurssiosanottajien jakautuminen iän Ja syntymäpaikan sekä montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet osa opetukseen näkyy taulusta 9, heidän jakautumisensa työpäivän pituuden mukaan kunkin ammatissa taulusta 4. Syyslukukaudella oli opintopiireissä,60 oppilasta, joista 697 miestä ja 66 naista, joitten jakautuminen iän, alkut'ietojen sekä sen mukaan, kuinka moneen opintopiiriin sama oppilas oli ottanut osaa näkyy taulusta 40. Taulussa 44 ovat taas kaikki työväenopistoon kirjoittautuneet oppilaat jaetut ammatin mukaan. Vuonna 97 nousivat työväenopiston suomenkielisen osaston menot Snik:aan 4,: 45, jakaantuen seuraaviin eriin: Depenses de La section jinnoise de l'institut ouvrier en 97. Smk. johtajan palkka.... 5,000: - Opetusvälineet.... Palkkioita luennoista.'.... Tuntiopettajain palkkiot.... 5,500: -,790: - Ilmoitukset ja painatustyöt Puhtaaksikirjoitus ja tilastotyötä Vahtimestarit....,049: Vuokrat....,: 6 Sekalaista.... Smk. 6:48 4,050: 9 89: 70,496: 45 Yhteensä (Total) 4,: 45 Menot. Vuoden kuluessa ostettiin opiston suomenkieliselle osastolle m. m. Aasian karttaa Smk:lla 56: - sekä varjokuvia Smk:lla 40: -. B. Ruotsinkielinen osasto. Institut ouvrier. Section suidoise. Osaston johtajan filosofiantohtori johannes Qvistin antama kertomus. Työväenopiston ruotsinkielisen. osaston johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 97-8 Johtokunta. samat henkilöt kuin edellisenä vuonna eli ylim. professori J. J. Sederholm puheenjohtajana, ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastaja dosentti Albert Lilius varapuheenjohtajana, ammattientarkastaja neiti Vera Hjelt, maalari Georg johansson, valtioneuvos Edvard Krogius, ylim. professori Uno Lindelöf ja kunnallisneuvos V. von Wright. johtokunta kokoontui vuoden varrella kolme kertaa. Yhteisen johtokunnan puheenjohtajana toimi kunnallisneuvos von Wright ja sihteerin tehtäviä hoiti suomenkielisen osaston johtaja filosofiantohtori Zachris Castn!n. Työväenopiston molempien osastojen yhteisenä taloudenhoitajana toimi kansakoulunopettaja E. Kunnas. Ruotsinkielisen osaston johtajana oli filosofiantohtori johannes Qvist. Alkeiskurssien Opettajisto. opettajina toimivat seuraavat henkilöt: Cronvall, Uno, filosofian maisteri (englanninkieltä); Holmström, Bruno, kansakoulunopettaja (laskentoa ja kirjanpitoa); johansson, Gustaf, filosofianmaisteri (suomenkieltä); Qvist, johannes, filosofiantohtori (ruotsinkieltä); Smirnoff, Wladimir, yliopiston lehtori (venäjänkieltä); Wikström, Gunnar, laulunopettaja (laulua).

74 68 Luentotoiminta. Koko sinä aikana, jonka opisto oli toiminnassa, pidettiin 5 esitelmää viikossa uusmaalaisen osakunnan talossa (sunnuntaisin klo 4-5, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7-9 i. p.) Arbetets vänner-yhdistyksen huoneistossa Sörnäsissä pidettiin syyslukukaudella luentoja Joka torstai klo 7-8 i. p. ja joka kuukauden.kolmena ensimäisenä sunnuntaina klo 5-6 i. p. sekä Vanhankaupungin nuorisoseuran huoneistossa syyskuun 5 ja joulukuun 4 p:n välisenä aikana joka tiistai klo 7-8 i. p. Sitäpaitsi järjestettiin syksyllä ylimääräistä esitelmää Arbetets vänner-yhdistyksen huoneistossa Töölössä. Yhteensä pidettiin syyslukukaudella 9 esitelmää, joista 60 uusmaalaisten talossa, 8 Sörnäsissä, Vanhassakaupungissa, Töölössä ja juhlaesitelmä ylioppilastalolla syyslukukauden päättäjäisissä. Kevätlukukaudella pidettiin 0 luentoa. Alempana seuraa luennoitsijain luettelo sekä tietoja luentojen käsittelemistä aiheista: Conferences ei l' institut ouvrier, section sutdoise, pendant l' annie scolaire Luentojen luku. Nombre dl! confirences. Luennoitsija. Conjirencier. Luennon aihe. Sujet d(!$ conjirences. Syyslukukaudella 97. Semestre d'automne 97. Johansson, Gustaf, filosofian maisteri.. Lilius, Albert, filosofiantohtori, dosentti Mexmontan, Mauritz, filosofianmaisteri Mickwitz, Karin, filosofian maisteri... Numelin, Ragnar. filosofian maisteri.. Procope, Hjalmar J., varatuomari.... Qvist, Johannes, filosofiantohtori.... &»».....»» Martti Luther ja hänen aikansa uskonnolliset ja yhteiskunnalliset liikkeet. Pikkulasten sielunelämä. Ihmisruumiin kauneus ja voimistelu keinona sen saavuttamiseksi. Koti ja kallis aika. Kansainvaelluksia alemmilla sivistysasteilla. Itsenäisyyskysymys. Avajaisesitelmä. Piirteitä Suomen historiasta. Europan ihmisrodut ja kansat. Englanti, Skotlanti ja Irlanti (varjokuvin). Ramsay, Henrik, filosofian tohtori Elintarvekysymys ja elintarvetuotanto. Rosberg, J. E., professori... 5 Takolander, Alfons, seminaarinlehtori 4 von Törne, Per Olof, fil. toht. dosentti Wichmann, K. E. V., filosofian maisteri,.. seminarinjohtaja... - Ohman, C. A., pankinjohtaja Norja ja Tanska (varjokuvin). Muutamia Runebergin,vänrikeistä. Europan suurvaltapolitiikkaa vuoden 85 jälkeen. Ruotsalaiset Pohjanmaalla. Kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet. Kevätlukukaudella 98. Semestre de printemps 98. Hagelstam, Jarl, ylim. professori.... Lenning, Hjalmar, kirjastonamanuenssi Qvist, Johannes, filosofian tohtori... Wichmann, V. K. E., filosofianmaisteri, seminarinjohtaja. e - - Zachris Topelius. Yhteensä ) (Totat) 70 I 0 I - Terveet ja sairaat hermot.. - Henrik Ibsen ja hänen teoksensa. - Avajaisesitelmä. - Piirteitä Suomen kehityksestä vuosina ) Sitäpaitsi piti professori J. J. Sederholm ylioppilastalolla pidetyssä päättäjäisjuhlassa esitelmän Siperiasta.

75 59 Alkeiskursseja jatkettiin syyslukukaudella saman ohjelman mukaisesti" ja samassa laa- Alkeiskurssit. juudessa kuin edellisenä kevätlukukautena ylemmän ruotsalaisen kauppaopiston huoneitossa, Merimiehenkadun :ssä, josta oli vuokrattu kaksi luokkahuo-netta kursseja vartri.. Eri aineiden kursseista ovat asianomaiset opettajat antaneet seuraavia tietoja:, -,' '" Ruotsinkielen alkeiskurssilla luettiin luokalla Runebergin»Kung FjalaT». 'Annettiin uotsinkieli. ohjausta ainekirjoituksessa ja aineiden aiheet valittiin etupäässä historian alalta:,'," - Laskennon kurssilla kerrattiin lyhyesti kymmenysluvut sekä perusteellisemmi tnurto- LB:sent? ja, luvut, päätöslasku, prosentti-, korko- ja diskonttolasku. Kirjanpidon opetukses's tehtiin kirjanpito. kaksi tilinpäätöstä kaksinkertaista kirjanpitotapaa noudattaen ja käyttäen 'kassakirjaa, memorialia, inventariokirjaa, pääkirjaa, lankeamiskirjaa ja tavarakirjaa. Kurssit jåtkuivat koko syyslukukauden ja kaksi viikkoa tammikuussa; tunteja oli kolmasti viikossa., :. Suomenkieltä opetettiin kahdella kurssilla, joista ylempi oli aiottu kieleen jo jossain S\lomenkieli. määrin perehtyneille oppilaille. Opetus käsitti puheluharjoituksia, kielioppia ja kirjlii,s!luden lukemista (Aleksis Kiven»Nummisuutarib» samoinkuin kieliopin opetukseen liittyviä kirjallisia harjoituksia. Alemmalla kurssilla kaikki oppilaat olivat vasta-alkajia ja opetusta annettiin senvuoksi tavallisen alkeisopetuksen tapaan kuitenkin käyttärvättä oppikirjaa. Puheluarjoitusten rinnalla oli helponlaisia kirjoitusharjoituksia. -" " Englanninkielen opetuksen tarkoituksena oli ennenkaikkea opettaa oppilaat lausumaan ElI/f:lanninkieltä oikein ja ilmaisemaan ajatuksensa vieraalla kielellä. Opp'ikirjana käytettiin Hanna ieli. Andersinin alkeiskirjaa Engelsk elementarbok, josta alemmalla kurssilla luettiin kapp'aleet -40 ja ylemmällä kappaleet Tekstin ohella kiinnitettiin huomiota kielen kieliopilliseen rakenteeseen., ', Venäjänkielen alkeiskurssit jakautuivat alempaan ja ylempään. Kumpaisellakin käytet- Venäjänkieli. tiin oppikirjana Aströmin Venäjänkielen alkeiskirjaa, josta luettiin valittuja kappaleita. Laulukurssit käsittivät kaksi kahden tunnin harjoitusta viikossa. Harjoiteltiin muuta- Laulu. mia neliäänisiä lauluja, minkä lisäksi annettiin lyhyt kurssi äänentapaamisessa. Kuoro esiintyi ylioppilastalolla pidetyssä päättäjäisjuhlassa sekä eräässä uusmaalaisten tiossa pidetyssä toveri-illanvietossa. Ennen jokaista esitelmää sekä kahden' peräkkäisen esitelmän väliajalla kuulijat lauloivat muutamia lauluja yksiäänisesti laulunopettaja Wikströ!,"in johdolla.', Lukuvuoden kuluessa järjestettiin vain yksi illanvietto, nimittäin ylioppilastalon juhla- Juhla. salissa pidetty syyslukukauden lopettajaisjuhla. Ohjelmana oli Helsinghi torvisoittokunnan esittämää soittoa, osaston johtajan pitämä tervehdyspuhe ja professori Sederholmin varjokuvin valaistu esitelmä Siperiasta, lisäksi laulua, soittoa ja lausuntoa sekä' Arbetets vänneryhdistyksen näytelmäpiirin esittämä huvinaytelmä. Koska oli hyvin vaikeata saada sopivaa huoneistoa, voitiin syysluk$audella järjestää Toveri-Ilta. vain yksi toveri-ilta. Se pidettiin uusmaalaisen osakunnan talossa lukukauden luentotoiminnan päätyttyä. Ohjelmana oli kuorolaulua, soittoa, kupletteja ja yleistä karkeloa. Syyslukukaudella pidettiin joka toinen sunnuntai, keskustelukokouksia alemman Keskustelukäsityöläiskoulun huoneistossa Aleksanterinkadun :ssä. Keskustelukysymykset olivat 'kokoukset. seuraavat: työväenopiston ohjelma (alustus työväenopistojen edustajakokouksesta)" elintarvekysymys (alustaja rouva Karin Mickwitz), työläisnuoriso ja urheilu (filoofianmaisteri Artur Eklund), Suomen itsenäisyys (varatuomari Hjalmar J. Procope), sotilaskysymys (ylioppilas - C. A.: Gadolin).:, Myöskin:syyslukukaudella: 97 ottivat uusmaalaisen osakunnan jäsenet, jotka olivat asettaneet tarkoitusta varten erikoisen toimikunnan,

76 osaa keskusteluihin. Vaikka olot jo syyslukukauden lopulla olivat erittäin kiihoittuneet, voitiin kuitenkin arkaluontoisistakin valtiollisista kysymyksistä keskustella asiallisesti. Puheenjohtajana toimi keskusteltaessa aina joku kurssien osanottajista. Oppilaat. Luentokursseille oli syyslukukaudella ilmoittautunut 449 osanottajaa, joista 65 miestä ja 84 naista. Kevätlukukaudelle ilmoittautui 87 miestä ja 09 naista eli 96 osanottajaa. Alkeiskursseihin otti syyslukukaudella osaa 5 miestä ja 85 naista eli 8 oppilasta; kevätlukukaudella vastaavat luvut olivat 5, 6 ja 4. Kurssien osanottajien jakautuminen iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan näkyy taulusta 4. Taulussa 4 annetaan tietoja työpäivän pituudesta oppilaiden eri ammateissa, Ja taulussa 44 oppilaat ovat ryhmitetyt amma ttien mukaan. Menot. Vuonna 97 työväenopiston ruotsinkielisen osaston menot nousivat Smk:aan,9: 95 jakautuen seuraavien eräin kesken: Palkat' ja palkkiot.... Vuokrat.... Opetusvälineet Depenses de la section suedoise de l'institut ouvrier en 97. Smk.,445: 60 5,85: -,44: 0 Painatuskust. ja ilmoitukset Puhtaaksikirjoitus ja matrikkelin laatiminen.... Sekalaista.... Smk.,56: 60 4:05 886: 60 Yhteensä (Total),9: 95 Stipendejä. Stipendejä ei kertomusvuonna jaettu. Loppusanoja. On itsestään selvää, että lukuvuonna 97-8 vallinneet olosuhteet mitä häiritsevimmin vaikuttivat opiston toimintaan. jo syyslukukaudella oli työ keskeytettävä viikoksi n. s. marraskuun lakon takia. Kevätlukukausi muodostui vieläkin epäsuotuisammaksi. Opisto oli ollut toiminnassa vasta kaksi viikkoa, kun punakapina puhkesi ja työ oli lopetettava. Tammikuun 8 p:nä punakaarti otti haltuunsa uusmaalaisten talossa olevan luentohuoneiston. Laillisten olojen palattua huhtikuun p:nä oli opiston toimintavuodesta jäljellä vain kaksi viikkoa, minkä vuoksi ei katsottu voitavan enäå aloittaa työtä, varsinkaan koska uusmaalaisten talo yhä edelleen pidettiin yleisöltä suljettuna. Muutkin seikat, kuten elintarvepula ja sen aiheuttama tunnettu 'jonottaminen, tammikuun raitiotielakko y. m. vaikuttivat osaltaan siihn, että osanotto sekä luento- että alkeiskursseihin puheenaolevana vuonna oli melkoista laimeampaa kuin edellisinä lukuvuosina. Laajat kerrokset pääkaupun-. gin ruotsalaista väestöä osoittivat kuitenkin myötätuntoa ja harrastusta työväenopiston ruotsinkielistä osasoa kohtaan, mikä seikka lupaa hyvää opiston vastaiseen kehitykseen nähden, kunhan säännölliset olot jälleen kerran ovat palanneet. Muistosanoja. Toukokuun 9 p:nä 98 kuoli työväenopiston rlotsinkielisen osaston johtokunnan jäsen, maalari Georg johansson. jo vuonna 904, kun Helsingin kaupungin ruotsalaiset työväenopetuskurssit pantiin alulle, valittiin johansson varajäseneksi ja vuonna 906 vakinaiseksi jäseneksi niiden johtokuntaan ja tässä toimessa hän pysyi, kunnes kurssit vuonna 94 lopetettiin. Samana vuonna hänet valittiin työväenyhdistyksen edustajaksi työväenopiston ruotsinkielisen osaston johtokuntaan, jonka jäsenenä hän oli kuolemaansa asti. Georg johansson oli maan ruotsinkielisen väestön kansanvalistuspyrkimysten harras ystävä ja hänen kuolemansa oli niille suuri tappio.

77 II.. TA UL USTO_ TABLEAUX.

78 Taulu. Eri opetus aineiden viikkotuntien luku valmistavassa poikien ammattikoulussa lukuvuonna 97-8.' Programme de l'ecole preparatoire projessionnel/e de garfons pendant l'annee scolaire 97-8,. heures par semaine. o p etu sai n e. luokka. II luokka. Matieres d'enseignement.!:e dasse. I/:e dasse. Luentoja keksinnöistä, ammattlasetuksista y. m. (Cours sur les inventions,.. la ltgislation ouvriere ete.) Aidinkieltä (Langue maternelle) Laskentoa (Arithmetique) : Mittausoppia (atometrie) " Luonnonoppia (Scienees naturelles) '. Teknologiaa ja aineoppia (Teehnologie et tmorie des materiaux).... Kirjanpitoa (Tenue de livres) Käsivaraispiirustusta (Dessin a main levee) Projektio-oppia (TMorie des projections) AmmaUipiirustusta (Dessin projessionnel) Työpajatyötä (Travaux d'atelier) I Yhteensä (Total) 4 4 Taulu. Valmistavan poikain ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 96-8 ryhmitettyinä syntymäpalkan, kotipaikan, esitietojen ja iän mukaan. ELeves de t'ecole preparatoire projessionnelle de garfons pendant ies annees scolaires 96-8,. ripartition d'apres ie lieu natal, Le lieu de domici/e, les itudes priliminaires et par age. Koko oppilasmäärä. Oppilaat. - Eleves. Total des lleves. Oppilaiden Niistä Lukuvuo- Lukuvuo- U06- ikä. den alussa. den lopussa. päässeitä. Syntymäpalkan Kotieaikan Esitietojen Age des Au dibut A ta Ijn tie Sortis tie mukaan. mu aan. mukaan. tie rannie rannie ricole ave Lieu natal. Llell de Etudes pre- eleves. scolaire. scolaire. certijicat domicile. liminaires. d'itutles. Lukuvuosi ja luokka. ).,: :.. -< ;; -< ;; ",,, A nnee scolaire et..." '" :::- S (Jl dasse. '" '" '" c: :J::,: ;SS l>"',,0 c.," c.," c.," c.," '" c.," c.," ).,: ",0,,0,,0.. 0,,0'" QQ. "" " Q" ::ts Cri.. S!).:;t :;t "''' : I " "'"" Qiö"" ",C :;-" S-E. c E. C).E,. S'E. S e. S'p!. ::c :'" ::c..g; :J:"O :::: : ;>I. ;z e. '" e!. '". :. e. :::. ;::.!. :. "," ä' '" B ".. _. c;; S. ": ';:,ii: "," ; "," ';:,ii: "," E!. 'g :!5: ",'" ",'" ",,,, S' :.8 S' Qs"" I"" I!!!. :." ",8,," :..",," :." :. 'H :..,0 i:o rr. "'8 o o "'- -E. o :'tr-!i:-' t;.; - 5!ll"" I. t; m '" ' "'''.. t;'!» '" "" " _. t 'i's!' -?"!'- p Q" S o? P?? :g. å.g "'''" ''C. " :.. "ii:,... -;= l}f!} 9 ':'" luokka ( classe) II luokka (/ classe) Yhteensä (Totall ) luokka ( classe) II luokka (II classe) Yhteensä (Total ) 8.8 ') 9 suomenkielistä oppilasta on sitäpaitsi käynyt kansakoulun jatkoluokalla.

79 Taulu. Eri opetusameiden viikko tuntien luku tyttöjen ammattikoulussa lukuvuonna Programme de l'icole projessionnelle de jeunes ji/les pendant heures par semaine. Opetusaine. - Matieres d'enseignement. l'annee scolaire 97-8; II luokka. II luokka. I Yhteensä. l:e casse. ll:e c/asse. Total. Liinavaateompeluosasto (Division de lingerie). Liinavaateompelua (Lingerie)... '.... Kaavapiirustusta (Dessin de patrons)... '..., Pukuompeluosas 0 (Division de conjection de vetement). Pukuompelua (Conjection de vetement) Kaavapiirustusta (Dessin de patrons) Talousosasto (Division pour les menageres). Ruuanlaittoa (Art culinaire) Talousoppia (EcolZomie domestique) Tietopuoliset aineet (LefDnS communes). Äidinkieltä (Langue maternelle).... Kirjallisuutta (Litttrature) Laskentoa (Aritllmetique).... Kirjanpitoa (Tenue de livres).... Historiaa (ffistoire) Käsivaraispiirustusta (Dessin).... Terveysoppia (ffygiene) Ammattilainsäädäntöä ja vakuutusoppia (Legislation ouvriere et assurance) I Taulu 4. Tyttöjen ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 96-8, ryhmitettymä esitietojen ja ammattiosastojell mukaan. Eleves de l'kole projessionnelle de jeunes jilles pendant les annees scolaires 96-8,' repartition d'apres les itudes priliminaires par classes et division. Oppilaat. - Eleves. ;0:: Esitietojen mukaan. D' apres es itudes pre. Ammattiosaston mukaan. - Par division. S-0 liminaires t'ls s-gc?;' Liinavaate Pukuompelu. Lukuvuosi. Talousosasto. }:g... ;: 0::: ompeluosasto. osasto. - COllfecc" B :' Minage. "'=... :r ;.;"o Annie scolaire. Lingerie. tion de vetement. f\" 8 :!.r;,; c.,;::s 0 :. "',... "tj : ii f}:l;... c... "'"!":-o- ;;:= <!':-- pr;"::a = < - = < :; l'l... '--::'.:: g "'- '" "'- "- "- '" :- ;:!.6 g g....i:... J:)= ",. C a-'.,;' "," ","!'".... El'" El... %"- El""... ::: "'... :'""-... is -".'".. "' F ",'"... ", aa :!\!'" :!\!\!'" Suomalainen osasto (Section finnoise) Ruotsalainen osasto (Section suedoise) Yhteensä (Toial) Suomalainen osasto' (Section finnoise) Ruotsalainen osasto (Section suldoise) Yhteensä (Total)5 06 I 44 I I I 6 8 I 64

80 I I 4'" Taulu 5. Tyttöjen ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 96-8 ryhmitettyinä syntymäpaikan, kotipaikan, iän ja opetuskielen mukaan. Eleves de l'icole projessionnelle de jeunes jules pendant les annees scolaires 96-8; repartition d'apres le tieu natal, le tieu de domicue, par tige et langue d'instruction. Lukuvuosi. A nnee scolaire. Oppilaat. - Eleves. 0 KOtieaikan Opeluskielen Oppilaiden ikä. :g Syntymä paikan mukaan. mu aan. mukaan. Age. B'"5= Ueu natal. Liea de Langae... _. domidle. d'instraction. "",S" Jl,< ge =: ib. "':: :.:.: :t : :':';0::: :'= n,s ::;: S'J s- =- " :t :: " I"-C/l r-.;o : >.:' ",,-" :tä... ;; ".. :: :: S c., =,n a:::". Cii "' I_c ::0;" El. :iöljl :: 5' s e:" [..... '" ;; <> _.. : :...::5- "":' 0 &;':: ur :: :: p. Q'f}s.=. :I?-. :i ""!" :- f'ti :-""' :i,...?,... f}r::: = I P" a;l I I 5 78 I 8 I I I 9 8 I I Taulu 6. Eri opetusainei,den viikkotuntien luku alemmissa käsityöläiskouluissa lukuvuonna Programme des ecoles primaires d'apprentis pendant rannie scolaire 97-8,' heures par semaine. Opelusaine.! luokka. I II luokka. Opetusaine.! luokka.! II luokka. Matieres d' enseignemenl. /:e classe. li:e classe. Matie,'(!s d'enseignement. /:e classe. li:e classe. Piirustusta (Dessin)... '.' Oikeinkirjoitusta (Ortographe) Viivapiirust. (Dessin linlaire) Laskentoa (Arithmltique)... 4 Kaunokirjoit. (Calligraphie).. Kirjanpitoa (Tenue de livres) - Yhteensä (Tota!)I I Taulu 7. Alemmat käsityöläiskoulut lukuvuonna Ecoles primaires d'apprentis pendant l'annee scolaire Z o9 j;;'=".. =,,!>."" CI;t;' K o u l u t. '" ",,,, =.,.,_.=.." =" e. ;,0 :i',,'!>.= <>",,,, : e l\'.....,.g.. =, '<.. Ecoles. :::rje. :",< "'. : :g ==., 0 = JD c: it"t:t I:: = ",... ", "...'<!: t\!!!. c,,&," ;:j 0 "'''''.,.: - ' r:r: c" f}::r=- go "",," Ale k san t erin k. :s s ä. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Sectioll Oppilaat. - Eleves. Suku/;,uolen Esitielojen mukaan. Koulunkäyntiajan pituu. mu aan. D' apres le.s i!ades prili. den mukaan. "'5!. g Par seu. Ayant ili a,,- mlna,res. l'ico/e. ;, e. O -< E" :p "'''0 :l g f'!l ii' ;:.; :! t:i-... = -: < :: Q.. s g..., I e"'''" ","''' c"c"c!'" : ;. - tij!;'ll.f.. S'u;' s'a-= Si... ("')tn Q.. t\ Q,tn tn 0 ä ä.!!. < "-. F' ' ', p;o. II :.,.?.,. Q. :I=?= ",0 'o :r [:r "'''.. " "b g " "," ",:::... " "",,,,. c "... Q. S'ä E'. '..Ii CC () c-'? I}=,:i'. l\' = =? :---? jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section suedoise) Yhteensä (Tota!) Kalliossa. A Berghäl/. Suomalainen osasto (Section jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section suedoise) ' Yhteensä (Total)!0 90! I - 4 -! III I Kaikkiaan (Somme totale) I

81 Taulu 8. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuonna Programme des icoles primaires jinnoises pendant l'annie scolaire 97-8; heures par semaine. Alemman ja vai mistavan koulun Jatkokoulun Q Apukoulun Ylemmän koulun kurssit : Erole primaire ia- ferieure et ecole Ecole d'enfallts faibles. Ecole primaire supirieure. Cours romplt!- a_ preparatoire ttl meataires tie B= S' los. eli II os. eli UI 05. eli IV os. eli Yhteensä ct;;:';' S- o p etu sai n e. III luokka IV luokka. V luokka VI luokka tunteja Il<' :-:--==<$< -<!:>.."'" ",0,,- I:e c/asse lv:e classe V:e classe VI:e c/qsse 0 a...c "'-ii =- "'-"'-" '" "'-=- c.,c,,0 C ;::- Q... r\8 c c =c a(t "'. ;:::: 0:. i:;"s- =-;" g 5' % ;:,- "'!" Ill"8 ","8 "'':;. Oq"8,,':;. Oq"8 ","8 "'':;. ==!\ ;.;" '.: :;II;'" en : grli';"'",,...ci)' en rz. '".F F: q e q e q e!} tjii" i;'i;' <lii" i;'i;' <lii" i;' tjii" i;' l<li> i;'i;' C) '" Matieres d'enseignement. :-:---;:::= <:!:: g l:e sect. ou ll:e sect. ou I:e sect. ou lv:e sect. 0 t "" I.....!""..... Kristinoppia (Enseignement.. religieux) idinkieltä (Langue maternelle) Aidinkielen kirjallisia harjoi- }0 9.5 } { } 5. 5 tuksia (exercices ecrits) Havainto-opetusta (Lerons de choses) Laskentoa (Arithmftique) } { } MiHausoppia (Geometrie) Maantietoa (Geographie) Historiaa (Histoire) Luonnontietoa (Sciences natu relles) Kaunokirjoitusta (Calligraphie) Piirustusta (Dessin) Käsitöitä (Travail manuel) Veistoa, metalli- ja pahvitöitä (Arls manue/s) Laulua (Chant) Voimistelua (Gymnastique) Luonnontiet. ja terveysoppia (Sciences naturellesethygiene) Lastenhoitoa- ja terveysoppia (Hygiene) Ruotsinkieltä(Languesufdoise) Kirjanpitoa (Tenlle de livres) Kotitalousoppia (Economie menagere) Kotiseutuoppia (Geographie et efnographie loeale) I Yhteensä (Totalll II 0 II II I t.ti *

82 6* Taulu 9. Oppilaiden vaihtuminen suomenkielisissä Eleves des ecoles primaires finnoises Syyslukukausi. - K 0 u l u t. Ecoles. Alempi koulu. - Eco/e pri-i maire illferieure. Yhteensä (Total) t- e 0 :0;- :0;-!'" I Q Jäljellä edelliseltä Otettu uusia. Koko oppilasmäärä Lukukauden vuodelta. Entres au com- lukukauden alussa. kuluessa Eleves de I'annie pri- mencement du Total des tfleves au otettuja. cidente resllfs Ii semestre d'au- commencement du Entris pendant I'eeole. tomne. semestre d'alltomne. le semestre. 0." I'-o== :"rl 0." - 0." I'-o== :"rl." - fi) ="'"0 t:it.,::"o ""c_ c- "" 0 :.:... "" 0 "" 0 0 i!!'s. : f}] ä ;;: ;;: -... <:> _. ;-] ;;: 8i 8i <:> -. <:> FO, '"... " 0'!'". :!'" fi'z. i; :!'". p;: $::..a k"''' I 6 II 95 I - :""- :"" i lig Valmistava koulu. - Ecole preparatoire. Yhteensä (Total) II Ii 8 7 i - - Apukoulu. - Ecole d'enfants faibles. Yhteensä (TotaI) I II III IV V li Iltakoulu. - Ecole du soir. - Ii lli Ylempi koulu. - Ecole Prl maire superieure. Yhteensä (Total) IV V VI lili4 li9 Ii Ii 7 ]atkokoulu. - Cours compiementaires., Kaikki koulut/ (Somme totale) VII li lzo /596/

83 7 kansakouluissa lukuvuon'na pendant l'annee scolaire Semestre d'afltomne. Kevätlukukausi. Semestre dl! priniemps. Lukukauden Koko oppilasmäärä' Koko oppilasmäärä Lukukauden kuluessa lukukauden lopussa. lukukauden alussa. kuluessa eronlleita. Toial des ileves Ii la Total des, iteves au otettuja. Sortis pendant Iin du semestre 'd'au- commencement du se- Entris pendant le semestre tomne. mestre 4! 'priniemps, le sem estre. 'r--:g 0"0 0 "0 0 r--:g c.o, (\;;"0 "0 ' 0 "0 :> 0 :> 0 l\r;"c- :> 0 - [e. :> 0 : ;:::= l r:.::::: &l -g -gå = a'.5:!; co 0: <:i '" '" a'..,. 0' \'> : Ft g:,. : :. p;i. k"" :""-, k "" :+ Lukukauden Koko oppilasmäärä kuluessa lukukauden lopussa, eronneita. Total des ileves ei lil Sortis pendant Iin' du semestre de le semestre, printemps. -l 0 "0 :> 0 Ö: & r--. &ll>. c P". c., ;:, 0: p.;: '" ;:, :. -'" ' , !\6, 76 7 I ,7i :! , ' '6 7 6 '7 ' - -.,;.,, ' ' , S ; ' ' ' ,

84 Taulu 0. Suomenkielisistä kansakouluista eronneet oppilaat sekä eroamisen syy lukuvuonna E/eves sortis des ecoles primaires jinnoises pendant l'annee scolaire Lukuvuoden kuluessa erosi - Raison de la soriie Koulut. Ecoles. Alempi koulu. - Ecole primaire inferieure... \ I Sairauden tai r- Holhoojan Muusta tai c: Koulun toi- heikkouden Kuoleman- 0 muuttaessa VaraUomuu- tuntematto- menpiteestä. tähden. tapauksen masta syystä. Yhteensä.... muuanne. den tähden. Par te jait tähden. Autres ralsons Tvtal. Changement Indigence. Maladie ou ou raisons de domicile. de l'kole. jaiblesse de Mori. Inconnues. sanre. C"l r-- 0", --l 0", 0", --l "T] 0." --l jg 0.,,"T]--l 0."!' '" "T] j}'""o "" 0 "" 0 ;?J "" 0 'a rs. "" 0 '<..- _. - ::'t:i'" <:j _. <:j _. <:j _. <:j _. 0' Ö: O: a'ö: <:j a'ö: S: k.. 9.,.9!" li; :.. löi!" 0;!" : :..!'>. 'pi:!" p;:!"!'>. p;i a.!'> 50 II I llj 5\ : I I I I \ \ ; I 6 \ 4 Yhteensä (Tota!) I Valmistava koulu. Ecole preparatoire.... I - -- II Yhteensä (Totaf) Apukoulu. '- Ecole d'enfants faibles... I - II III IV V Yhteensä (Tota!) litakoulu. - Ecole du soir Ylempi koulu. - Ecole primaire superieure... III IV V VI Yhteensä (Totall! -!76 04!6! 8 I -!9 5;! 54!40! : 0!7!674 Jatkokoulu. - Cours comptem.entaires VII I Kaikki koulut (Somme totale> - I 7 I 4 I 4 I I 9 I 49 I 58 I 66 I 7 I 6 I 77 I 9 I 74 I

85 Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuoden 97-8 päättyessä täydellisen oppi jakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle, tai jäivät luokalle, sekä s- ' korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat. Eleves des icoles primaires jinnoises d ta jin du semestre de printemps 98 itant sortis de l'icole avec certijicat d'itudes, ayant passi dans une classe supirieure ou doubli une classe; ileves aspirant aux icoles supirieures. i ': r?; Koulut. Ecoles. r r:: o :00- :00- t" s- Oppilaita lukuvuoden lopussa. Total des iteves Ii la Iin de L'annie scolaire. eli) :> 0 <::> ;0: _. t" -l in... -0:. '!ii "' I äe. el ä' i}"g -ti ;0:!'> :: g. ;i. lot l'ti c.., -. Sai pustötodis. tuksen oppi. jakson suori tettuaan. Sorlis tie r ecole avec cerlificat d'etuties. ;::':""" Ö:.»; Siirrettiin lähin nä ylemmälle luokalle. Passes dans une classe suprieure. eli) <::> _. ;,..!'> ;. : N i i s t ä - Siirrettiin ehdol Iisesti lähinnä ylemmälle luokalle. Passs rondition nellement dans une classe superleure. el." <::> _. ;, II>!'> ;::.;,... ä'" Ö. Fi Dont Jäi luokalle ehdoilla. DoubUs La classe sans condltions. eli) <::> _. t" --i in 0:. :... - Pyrki korkeam piin oppi laitoksiin. Entres aux ecoles secondaires. eli) :> 0.g ;0:. ;:::- ii'ö:»; Alempi koulu. - Ecofe primaire injerieure I II Yhteensä (Totaf) I Valmistava koulu. - Ecofe preparatoire... I II Yhteensä (Toial)' Apukoulu. - Ecofe d'enjanis jaibles... I II IV V Yhteensä (Total)' - Iltakoulu. - Ecole du soir Ylempi koulu. - Ecole primaire sllperieure.. III IV V VI ' , I , : ' I , ' = I I 5; 5: Yhteensä (Total)l ' jatkokoulu. - Cours comptementaires... VII I Kaikki koulut (Somme totale> JOS 8 I <:.0 *

86 0 Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat Eteves des ecoles primaires jinnoises K 0 u l u t. Ecoles. t"" = 0 :0;- :0;- Oppilaat, jotka olivat 6 vuotta. 7 vuotta. 8 vuotta. 9 vuotta. 0 vuotta. 6 ans 7 ans 8 ans 9 ans 0 ans I accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. R C)'"C! C)'"C! C)'"C! ;, 0 ;, 0 Q ;, 0 :> 0 :> 0 :;o: -... ;:.:- :;o:.a:;o:.a:;o:,...,... :;o:.... 0;.!" 'p):!". :!" C)'" ::!I c)'" ;:.:...!" '" _. Ö:. '" _. '" _. Ö: Öz!'>. :!'>.!'" 'F= Alempi koulu. - Ecole primaire in- I \ jtrieure. II Yhteensä (Totat) ! , Valmistava koulu. - Ecole prepa- I ratoire. II Yhteensä (Totat) Apukoulu. - Ecole d'enjants jaih- I 4 4 les. II - 5 III - IV I - - V Yhteensä (Total) Iltakoulu. - Ecole du soir Ylempi koulu. - Ecole primaire suo ptrieure. IV I V - VI Yhteensä (Total) jatkokoulu. - Cours complementaires. VII Kaikki koulut (Somme totale) II SOI 67

87 tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä iän mukaan. au 8 janvier 98 par age. täyttäneet. - E/eves ayant. vuotta. II ans accomp/is. vuotta. ans accomplis. vuotta. 4 vuotta. ans 4 ans accomplis. accomp/is. 5 vuotta. 5 ans accomplis. 6 vuotta. 6 ans accomplis. 7 vuotta. 7 ans accomplis. 8 vuotta. 8 ans accomplis. z = I = II = I =,II = I = II = I = II = I = II = I = z T II u 6 6 -

88 Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, vanhempien säädyn Eleves des ecoles primaires jinnoises au 8 janvier 98,. rlpartition par sexe, selon la Oppilaat. Sukupuolen mukaan. Åidinkielen muk. - Se- Par sexe. /on /a /angue materne/le Koko ' K oppilas- 0 u l u t. I määrä. Cl-o o-j cn v>;:o Ecoles. 0 'S. ;:,' :: Toial des C:i ;;: _. ;:, 0 Ö: : 0 <:)' <:) it eleves.!" '". %. :-.. :-. Alempi koulu. - Ecole primaire inferieure I I I 7 [!\ Absoluuttiset II 76 I 899 I 864 II 757 I 6 Yhteensä (Total) Valmistava koulu. - Ecole preparatoire.. I II Yhteensä (Total) - l? Apukoulu. - Ecole d'enjants faibles... I II IV V Yhteensä (Total) Iltakouln. - Ecole du sair Ylempi koulu. - Ecole primaire superieure IV V VI Yhteensä (Total) I Jatkokoulu. - Cours complfmentaires... VII Kaikki koulut (Somme totale) I 4547 I 4457 II 8965 I 9 Prosenttilllut Alempi koulu (Ecole primaire injfrieure) b 0.5 Valmistava koulu (Ecole preparatoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles) Iltakoulu (Ecole du soir) _. Ylempi koulu (Ecole primaire superieure) Jatkokoulu (Cours complfmentaires)

89 _. _. * ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä tai ammatin mukaan. tangue maternelle; te lieu de naissance, te lieu de domicile et ta projession des parents. - Eleves. \ Syntymäpaikan mukaan. Kotipaikan. mukaan. anhempatn sllldyn tai am matin mukaan. - Selon la Selon le lieu de llaissance. Selon le lieu de domicile. projession des parents. ;.. ;.. g:x n:x.." '" :: : ;.. ;.. "t:;j -_. '" :: : [} ;;g "'n> c:)!;'-c l} : ;.r: l}.. """"... ",Cii' (n- :x S :s. S :':; rgä 0;;- '" " :x äs. O n> 0;;- ::r:",!} 5'<:: n> "''''''' i:l 8 ;.r: as. I} 5':: 8 Ci'=;:;' f::':j <=: Cii' 5' :J ""c S ;; Cii' :J ""c S = IJ). ;: "':J!!. ::i' S";t;= Ei' o;;-"'::s t;;);c Q t;)"': f\;ro.!:?? '" [5: '''' "0 <+ [5: ;:: " :J_o '''' "0 'g:'ii' i.!!? J::: ::;.' S"::t;a :; _. >""; f}::' ;i. : r.,::tcn. i:!: 5.:*:. i: g..e g.=- =. g :E... : luvut. - :. } =... :. } = '",!\' ":"" Nombres absolus I I 96 I 0 I 6 II 70 I 9. I - II I , I I I 79 I 574 I 450 I 09 II 8850 I 69 I I 59 I 4 II 0 I 884 I 707 % s s s ;

90 Taulu 4. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain. Eleves des ecoles primaires jinnoises au commencement du semestre d'automne 97; repartition par arrondissement. l( 0 u I u t. Ecoles. r = o 0<" 0<"!" Q!" -'=ISI:C:I<I:5I: IGJlxl>< I kaupunginosa. - Alempi koulu. - Ecole prhnaire inprieurejl /4j6j j6j6j4j4j6 jl0j II arrondissement I = < >< I a;; <.. ;;l ";, 00 --L_..L--_L--.l_Ll J-=[< ::c = '. s.;;s. s ii'- s: ::s - S""'t :--" (D g-:. Yhteensä (Total) Z !}".,. s; (\ :g :."" 'i' j-7j I... : ;;E ffl.;::; : : tt' S-=<:::; : "fl!d 'c:r-dii.. r+'i:i,;;>",: g : == ;; rt :>"-a ;:: c:s : "... [ :+ S :-- -j9j8/ Valmistava koulu. - Ecole preparatoire.. I II Yhteensä (Total) ' ',- Apukoulu. Ecole d'enfants faibles II III l- --- === IV I V _ Yhteensä (Total) ' '- '-'- 5 5, * Itakouhl. - Ecole du soir Ylempi koulu. - Ecole primaire superieure. li IV V VI Yhteensä (Total), - jatkokoulu. - Cours comptementaires... Kaikki koulut (Somme tatale> i ' I

91 - Taulu 5. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä kouluhuoneistojen mukaan. Eleves des ecoles primaires jinnoises au 8 janvier 98; repartition d'apres Ies salles d ecole difjerentes. 0 I;' ;'0 0 0 I;' ;'0 ;;;l:g CI) '< "0 ] =r:g "'-l"o CI) '< "0 i:i 0 <:>"0 ;; "i!=== i:i 0 ;- s-;-:... _. ""ll':' o-g s-== ""ll':'... -= ;: "!.. -(I) ;: Kouluhuoneistot. I:I,S- -'> ;;:!!.I» Kouluhuoneistot.!'l.S- '" '< -'> - :,0'... '" -ll':' JlDz...!ll,< Ecole, rue d n:o. a: - =r ll':' :,:,>"!ll,< =r Ecole, rue et n:o. =rä = S. -!ll ll':' 0- :! [ " g. ' ::5:::: "'. "!};;!ll ;; å. ::+:!..p; t:; g. n:... :. '" '" : II> - :!".. ;; '" ::. :!".. ;; Kau pungi n oma t koulu talot. Hämeenkatu 8... / Iso Robertinkatu Bdtiments scolaires municipaux. It. Viertotie Dagmarinkatu Kaarlenkatu Punavuorenkalu Kolmas linja 8 Kalliossa Tehtaankatu Kallion kirkko Kallion kansankirjasto Kallion suomalainen yhteiskoulu Vuokra h uon e\s to t. Kasarminkatu Etablissements IOlleS. ;; Suomalainen Iyseo, Kirkkokalu Kotkankalu Alppikatu Mariankatu Apollonkatu Oikokatu I Bulevardinkatu Ratakalu Liisankatu {Ruotsal. Iyseo) ).9 Runeberginkatu Eläintarha Siltasaarenkatu fredrikinkatu Sirkuskatu fredriksperi Sirkuskatu fredriksperi, Hertankalu Töölön sokeritehdas Hagasundin huvila Viipurin katu HaIlituskatu Vladimirinkatu Huopalahti Vuorikalu I I Yhteensä (Totatll 9004 I 54 I ] =r:g. " i:i = ;-: 0- g :;: "II> :::::-;"i!}li>m c,)äe:: :: =r :, '::!; >'!ll' ;; s I c:7i *

92 Taulu 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt lukupäivät sekä poissaolon syy lukuvuonna Absences dans les icoles primaires jinnoises pendant l'annie scolaire 97-8; ripartition d'apres La durie et La ra ison des absences. Koulut. Ecoles. r o = :>;" :>;"!" Q!" Oppilaita, jotka olivat poissa koulusta. Eleves ayant tftt! absents pendant.,... - "'c c':i.! 0"0 t: ;;'!'>. " " : : -... "'- :l "[ '" _. "" : " fi= «><» TT ",a> '"... CO... ': :. 'Q' ""'" -g,. Fä S' I"OII"OII"OI ;::.:::;: "" g, :::.: ::.. e. ;::.: 9. :::.: Ö.,,"0'. <>"0'... 0; F: Päiviä, jolloin poissaolon aiheutti Raison des absences..... :S::rJl is' ::;' o 0"0." _.!'>. "'..,""r "Il:i! c :::-- 0 \C, :::.s. g i ;:.... -i 0"OI e. ;:::_!;;;:r+ 0: -a,.. _. _. Ol. ):,... : a.'ag l;l'<::r '':'' 0"0 Ele. ö. ",..!'>. '". -i ;n ti'"o: F :J: ;.:, '< t;j. en,.. a,<vi "t:: '" '< '<. ;: '" 0' = d' :J',oi.'" - "" ;:::s: _. _: :::z :"" =.. Laiminlyötyjä lukupäiviä yhteensä. Total... d' _. "'.. ö.!'>. 'F; ",naco r"-"':... - k en>. d; ;.c i}"" Poissaolopäivill Olo kaikista lukupäivistä. Les absences en Olo de toas les joars scolaires. hl :": a c. )r- = I ;g.{.. =. = g "'t:i ::::;!:t ;- R'< Q Co)' "t::: en. - '. :J:.: "',.. "' " 0. : f$ Alempi koulu. - Ecotel primaire injerieure. II ; [0," Yhteensä (Total) Valmistava koulu_ Ecole preparafoire. II O Yhteensä (Total),--,-,-,-, {) si0. Apukoulu. - Ecole d'en I 5 6 ' Jants Jaibles. II m J -ll = = ' [0.0' _8 IV ' V '-' Yhteensä (Totat) - 8 9, Iltakoulu. - Ecole du soir.' ' '- Ylempi koulu. - Ecole Pri-ll maire superieure. IV !l / V VI Yhteensä (Total) Il _ C!) * IJatkokoulu. - r;ours com-i VII pumentazres z _'- S!e:I _

93 ... C 7* Taulu 7. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden opettajiston välityksellä tekemät säästöönpanot lukuvuosina 9-8. Epargnes des eleves des ecoles primaires jinnoises pendant les annees sco/aires 9-8. ="0 ö!cil Säästöönpanoja tehty CI). Moniko oppi- e po 0 '":'.. Epargnes dans Ja!! tehnyt '<= -P;"ö:, ::r _0 säästöön- ""... '".. :)0' :- : 060: : :- :5 497: : : :- 5: 9 060: : : 66 9: 456: : :- 6:4 4: : Taulu 8. Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuonna Placement gratuit des eleves des ecoles primaires jinnoises pendant l'annee scolaire TyöaJat. f\ r,,) ;::s",.a postitäästö- varsin. säästö- Lukuvuosi. panoja. g: ", muihin ;:!"t.cn== pankkiin. pankkiin. I:i po, '" ' g..9. pankkeihin. Annie scolaire. Nombre des f\",... Si c" p;;-g la caisse les caisses ileves ayant Ii' g. 0' ' autres 0'" d'ipargne d'ipargnes jait des -= =:"<: '" banques.... 'ti= postal. ordinaires. ipargnes.? 'i. Smk. Marcs. Smk. Marcs. Smk. Marcs. olo Smk. Marcs. olo Smk. Marcs. olo Työnhaki- Työntar- Välitettyjä paikkoja. Luvattu kuukaujoita. jouksia. Emplois journis. sipajkka Smk. Qages 'propo- Demandes Ojjres ::; Helsinkiin. Muualle. d'emploi. d'emploi. 0 sis en man:s i'"on å Helsingfors. Ai/leurs. par mois. :ll Projessions. S::; S::; O'tl!} S::; i'"o.g: :ll::; d'!}?- 'ti!>. g;: ff d'!} d' I} O'tl _.!:.:=:: = en.g: ÖI ;"!'>..!' "'''' '::: :::Öi en '=:.. ;:0 Q:5: Ol C ==kc. <I),,= S=s,,= a= :: t!'i n Cl)P:" ", "'=!'.!'... "',.. '.g....g =!'>.!'. "'ti... "P '" _. Liikkeissä (Employes de eommeree)...' Palvelijoina ja apulaisina (Domestiques)... " Lastenhoitajina (Bonnes d'en- Jants) " Ammattiopissa (Apprentis) Erilaisia toimia (Emplois divers) Tilapäistä työtä (Travail temporaire) I Yhteensä (Total) 4/ / / ".. Opetuslaitokset 97-8.

94 8 Taulu 9. Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuonna 97':""-8, kuukausittain. Placement gratait des ileves des icoles primaires jinnoises pendant I'annie scolaire 97-8, par mois. Kuukausi. Mois. Työnhakijoita. Työntarjouksia. Välitettyjä paikkoja. Demandes 4'emploi. Offres d'emploi. Emplois journis. f'-o :: S:: f'-o :: Cl'i:! - e. Cl'i:! e. Cl'i:! -i " e. I:l 0 'S. '". :> 0... :> 0 '". ;:::: 0: :: U>.;:: "" e = 'a Ö: ::: <:j _. l< l< U> O: ::: > = ;:, rd. F: :0;- '". i' '" :0;- ==.,.!' '::J = -? '::J = Elokuu (Aolt) Syyskuu (Septembre) Lokakuu (Oc!obre) Marraskuu (Novembre) Joulukuu (Decembre) Tammikuu (janvier) Helmikuu (Fevrier) t Maaliskuu (Mars) Huhtikuu (Avril) Toukokuu (Mai) Kesäkuu Vuin) Heinäkuu (luillet) Yhteensä (Totalll 4 98 I 4 I.7 I 94 I 66 I 76 I 97 Taulu 0. Kirjalainat suomenkielisten kansakoulujen oppilaskirjastoista lukuvuosma 9-8. Volames emprantis par les ileves des biliothiqaes scolaires pendant Ies annies scolaires 9-8. K i r j ala i n 0 j e n u k u. Volumes empruntis. Lukuvuosi. Annie scolaire O O

95 9* Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen (alemman koulun luokkien) oppuaissa todetut taudit lukuvuonna Maladies constaties chez des ileves ties I:eres classes des icoles primaires jinnoises pendant l'annie scolaire f"'o '::i <""... <:i _. ;;;0: a a!" F: <> ==»" '"»:.. :::: :.!'.::. Sairauden laatu. ä' l} ;;. s: Ma/adie. Keuhkotauti,(Tubercu/ose pulmonaire) Epäilyttäviä muutoksia keuhkoissa (Affections pulmonaires) Tilapäisiä kaiarreja (Catarrhe bronchique aigue) " Sairaalloisia muutoksia sydämessä (Ajjections du cceur) Turvonneita rauhasia (Qlandes enjtees)..... ' t-fuomattavampaa vähäverisyyuä (Anf.7ie) ' Risataudin jälkiä (RachitiSine).. ' Kieroselkä (Scoliose) Ihotauteja (Maladies de La peau) ,. Struma (Qoitre exflphtalmique)... 8 '. Sidekalvontulehdus (Conjonctivite) Silmäluomien tulehdus (l njlammation des paupieres) Flykteni (Conjonctivite phlyctenuleuse) Trakomi (Trachoma) Likinäköisyys (Myopie) Huonokuuloisuus (Surditt!) I Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen (alemman koulun luokkien) oppilaiden ruumiinrakenne ja ravitsemustua lukuvuonna Constitution et etat de nutrition des eleves des I :eres classes des ecoles primaires jinnoises pendant l'annee scolaire Oppilaita, joiden ruumiinrakenne oli Eleves Oppilaita; joiden ravitsemustila oli Elwes Poikia (Qar{ons) Tyttöjä (Filles) Yhteensä (Total) sl

96 Taulu. Eri opetus aineiden viikkotuntien luku ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuonna Programme des icoles primaires saidoises pendant l'annie scolaire 97-8; heares par semaine. Ylemmän ja valmi5tavan koulun Apukoulun Ecole primaire b,- Ylemmän koulun ";;; jerieure et ecole Ecole d'enfants faibles Ecole primaire superieure., pn!paratoire a lilo 05. eli II 05. eli III 05. eli IV 05. eli Yhteensä -.:"" _0 o p etu 5 a i n e. III luokka. IV luokka. V luokka. VI luokka. tunteja 'E- _n;!":- I:e classe IV:e classe V:e classe Vl:e classe 0 a "i:"" i: o r"io 0 r:.6 i:e"rt!"to. ('D " * * - -.8i :0;- S' :0;- ;:j g S':o;- s-g "'_. M aneres d' enseignement. -:::: = -< :--.-::::=!:::S... < -< I:e sect. 00 li:e sect. ou II:e sect. ou V:e sect. ou T, t l'... " :w;:"cn :-Ct) r",;t:;"'r---(f.i '". fi F:.!' f f % i i % i g% i % " E,!i" S'!i"!i" g?d a-!i"..... g I ristinoppia (Enseignement religieux) idinkieltä (Langue maternelle) }O {6;} 9.6 ( G } I Aidinkielen kirjallisia harjoituksia (exercices ecrits) Havainto-opetusta (Le(ons de choses) Laskntoa (Arithmetique) ) 7 ) Mittausoppia (Geometrie) Maantietoa (Geographie)... _ - -. _ Historiaa (Histoire) Luonnontietoa (Sciences naturel/es) " )_ ')- 6 6 Kaunokirjoitusta (Calligraphie) Piirustusta (Dessin) Käsitöitä (Travail manuel) _... -., Laulua (Chant)... _ : Voimistelua (Gymnastique).. _..,..... _., Suomerikieltä (Langue jinnoise)., Saksan kieltä (Langue al/emande) Kotitalousoppia IEconomie menagere) Yhteensä (Total) I II 0 II II 84 l\:) o ) Huhtik. p:stä toukok. p:än luovutetaan viikkotuntia luonnontiedon opetukseen. - ) Huhtik. p:stä toukok. p:ään viikkotuntia.

97 Taulu 4. Oppilaiden vaihtuminen ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuonna Eleves des icolea primaires saidoises pendant l'annie scolaire Koulut. Ecoles.- r-' c o :0; :0;- Q 'Jäljellä edelliseltä vuodelta. Restant d la Iin de l'annie prieedente. Syyslukukausi. - Semestre d'aufomne. Kevätlqkqkausi '). Semestre de printemps. Otetu uusia. Oppilaita yhteensä lukukauden Lukuk. Lukuk... Oppilaita yhteen- Op!laIta yhteen- Entris au alussa. kujues.sa kuluessa sä lukukauden sa lukukauden commence- Total des ileves otettuja. eronneita. lopussa. alussa. ment du semestre au commencementl Entris pen- Sortis pendu semestre dant le dant le Totat des ileves Total des ileves d la Iin du se- au commencement d'automne. d'automne. semestre. semestre. mestre d'aufomne. du printemps. semestre de f}s:!'>.:;: f}: "-: :;" g,cl-o... -lcl-o... -ll:l o Cl-o... -lcl-o... -lcl-o... -l" o Cl-o... -ljl 0-0 l... f> 0 l '< ;:, 0 _'J '<.. :-;:, 0 _'J '< ;:, 0.'J '< ;:, 0.'J '<.. :-;:, 0.'J '<.. :- ':'t _.... f"'oo _.... _.!=:.:... t'-t ':': _. ;::::.:,... _.... _. ;:,:,... t'-t.., _. ;:.:... t"" :='Ö:Q i"g;c:i ö:"a ::.Ö:$ :=.O: Ö:?r.Ö: fd ; ä. 'pi; ; F fö: ; F :t: 'F: ä 'P'.... "? ' Alempi koulu.- Ecoleprimaire injirieure.. Yhteensä (Totat)' I ;8 679\ II ul "'",... Valmistava koulu.. - Ecole prepara-, I-II tolre I 4\ - I - I _ I Apukoulu. - Ecole djenjants jaibles. II-IV " Ylempi koulu. - Ecole primaire supirieure. IV III V VI Yhteensä (Totat) - jatkokoulu. Cours complfmentaires. Kaikki koulut (Somme totale) - VII " ' q;nI00 MI j IJ 78J9J ) Tarkempia tietoja kevätlukukauden oppilasmäärästä puuttuu (ks. tekstios. siv. 4).

98 * Taulu 5. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat Eleves des ecoles primaires suedoises Koulut. Ecoles. r-' = 0..,. Oppilaita, jotka olivat..,. 6 vuotta. 7 vuotta. 8 vuotta. 9 vuotta. 0 vuotta.!" 6 ans 7 ans 8 ans 9 ans 0 ans I accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. Q C'l'tl C'l"O C'l"O ;:, 0 ;:, 0 d' in d' ;:, 0 C:I _. ::f: o.s! o: ;:,.. ;:,.s!:. lii..!'>.!" z!'>.. i!". FI Alempi koulu. - Ecole primaire in-i I ! 8 8 jerieure.. II Yhteensä (To/al) Ii Valmistava koulu. - Ecole prepa- I ra/oire. II Yhteensä (Totaf) Apukoulu. - Ecole d'enjants jaibles. I II IV Yhteensä (Totaf) Ylempi koulu: - Ecole primaire su perieure. IV V VI Yhteensä (To/af) jatkokoulu. - Cours complementaires. ' Kaikki koulut (Somme totale)

99 tammikuun 8 p:nä 98, ryhmitettyinä iän mukaan. au 8 janvier 98, par dge. täyttäneet. - Eleves ayant. vuotta. vuotta. vuotta. 4 vuotta. 5 vuotta. 6 vuotta. ans ans ans 4 ans 5 ans 6 ans accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. 7 vuotta. 8 vuotta..7 ans 8 ans accomplis. accomplis. C" C" :> 0. a" c" :> 0 d' c" :> 0 s..g :;<:.a :;<: ;;:= ;: i.g : ;;:::: 0= '" _. '" _. 0: '" _. 0:!". 'pii F" '". ;:, z!" f!". p;'!". :!" -. : I - d - I - I II II I - - II I - - II I II...j a" :> 0 c" i? :> 0.g E: :;<: 0: '" _. o: ;:,!". 'ii!". : - I II I , ' I II 6 7 II - II - - -

100 4* Taulu.6. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat taljldiikuun 8 p:nä 98, vanhempien säädyn E/eves des tfcoles primaires sutfdoises a'u 8 janvier 98,' rlpartition par sexe, selon ta Oppilaat. Sukup. mukaan. Äidinkielen mukaan. t'"" ;0:: c Par sexe. elon la langue maternelle. 0 ". ". ::!t...a ;<: a: 0 K 0 u l u t. I -l CI);o d' g Ecoles. :: c.-+ U> <:i _. 0 () 0;. S-". S- '" ;t '"... :. :--".. OI. r i!: '".... ::.?i -. Absoluuttiset Alempi koulu. - Ecole primaire injerieure. I II I 668 I Yhteensä (Toial) Valmistava koulu. - Ecole prepara/oire.. I II Yhteensä (Toiat) Apukoulu. - Ecole d'tnjanis jaibles... I II IV Yhteensä (Toiat) - 0 I - Ylempi koulu. - Ecole primaire superieure. III IV V VI Yhteensä (Toiat) - Z 4 0' Jatkokoulu. - Cours comp!ementaires Kaikki koulut (Somme to/ale) I Prosenttiluvut. Alempi koulu (Ecole primaire injerieure) Valmistava koulu (Ecole prepara/oire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles) Ylempi koulu (Ecole primaire superieure) Jatkokoulu (Cours comp!ementaires)

101 5* ryhmitettyinä - sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä tai ammatin mukaan. langae maternelle, Le -liea de naissfmce, le lieu de domicile et La projessioll des parents. - Eleves. Syntymäpaikan mukaan. Selon le lieu de naissance. Kotipaikan mukaan. Selon le lieu de domicile. Vanhempien säädyn tai am matin mukaan. - Selon la profession MS parenfs. I u v u t. - Nombres absolus I II I I I I II II ' , % , Opetuslaitokset

102 Taulu 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa. ryhmitettyinä kaupunginosittain. Eleves des icoles primaires sllidoises au commencement du semestre tfautomne /97; ripartition par arrondissement. K 0 u u t. Ecoles.!"" c o :0:" :0:" e' Q.,. : ;:o-" "'0'!!." -'=8<IS IIIRlxlIIIII< r:i c &t :: S- 5gaag. ; ;- S e.::i ;-"..!}.; kaupunginosa. - arrtindisst!mt!nt. '" "''0 c:.., Q, 0...." : ;:o_g (J) : f./)- :;... Q-;I... '.;'0".. 'O l:il I f::,-ij ti"iit :+ ::::e. 0: jtg,öi ii' ii' I:-", I. s'e-i-. ; OLS ::. ;: "-"'OI "" I>.? ;;.. tt :a fo: "' Alempi koulu. - Ecole primaire in--i --: ferieure.. II Yhteensä (Total) Valmistava koulu. - Ecole pre-i I parafoire. II Yhteensä (Total) - Apukoulu. - Ecole d'enfans faibles. I II III IV Yhteensä (Total) !I.) 0) ': Ylempi koulu. - Ecole primaire superieure. IV V VI Yhteensä (Total) I - I : Cours complt!meniaires J Kaikki ko,uut (Somme totale> jatkokoulu f "'. _

103 I Taulu 8. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukauden 97 alussa, ryhmitettyinä eri kouluhuoneistojen mukaan. Eleves des ecole Kouluhuoneistot. Erole, rue et n:o. primaires suidoises au commencement du semestre d'automne 97,' ripartition d'apres les salles d'icole diffirentes. 0 0 c.e s "'"0 s..a,,-no 'O :i ::r'g, :i ::r'g, 8"= _no,," r", o-s::. S"::.:...!lå-. Q 0-'.... Cl'jQ' g f}" _." f\s" Kouluhuoneistot. ;; _." ;;oa:ii ::spl... "l.... "',< l}"," "',< =- [ Ecole, rue et n:o. [9. f S' = ::! -'"."no l}i; ä:s: f}0"" "", f} "'::r ;' "',.. f}.g. ",. ::;::.!'". :::;: :. '" C\. =,... Kaupungin omat koulutaiot. Backas Btitiments seolaires municipaux Oikokatu 7...,.., Ratakatu 8... Eläintarha fredrikinkatu Toukola fredrikinkatu TopeHuksenkatu Huopalahti Vuokrahuoneistot. Nikolainkatu Etablissements loues. Hallitus ka tu Sturenkatu Aleksanterinkatu Yliopisto.... '" Taulu 9. Kansakoulujen menot vuonna 97. Dipenses des icoles primaires en 97.. '" Yhteensä (Total) M e n.o erä t. Dipenses. suomenkielisetl Ruotsinkielisetll kansakoulut. kansakoulut. Yhteensä. Ecoles Ecoles Tolal. jinlloises. slledoises. Smk. - Marcs et penni. Palkkoja ja palkkioita (Traitements).... Kalliinajanlisäyksiä (Ind,emnites de vie ehere).... Opetusvälineitä (Materiel d'enseignemenf)... _ t koulukeitt. varten (Materiaux de travail de menager) veistoa varten (Materiaux de travail manuel)... Koulutarpeita varattomille oppilaille (Materiaux d'eeole pollr les eleves pauvres)..... Huonekaluja ja kalustoa (Articles d'invelltaires).... Vuokria (Loyer).... Lämpö (Challljage).... Valaistus (EcLairage)... _.... Puhtaana pito (Nettoyage).... Vedenkulutus (Consommation de I'eau).... Koulujen omien talojen ja vuokrahuoneistojen. korjaus ja yllä pito (Reparotions des btuimellts seolaires et des salles d'eeoles) Vaatetusapua varattomille oppilaille (Vetement) Varattomien oppilaiden ruokinta (Nourriture) Koulusta päässeiden oppilaiden paikanvälitys (Plai:ement gratuit des t!leves)..... Avustusta eläkerahastoon (Subvention a la caisse des retraites).. Ilmoituksia, painatus" ja kansliakuluja (Annonees ete.)... :... Ohjauskursseja opettajistolie (Collrs d'instruction pour le eorps enseignant)...,... ;.... Eri laisia odottamattomia kustannuksia (Depenses diverses).... Avustusta kansakoulun hammaspoliklinikalle (Subvention a la Clinique dentale privee pour les t!leves des eeoles primaires) ' Avustusta pikkukoulunopettajaseminaareille (Subvention aux eeoles normales enjantines) Yhteensä (Total)lt

104 8* Taulu 0. Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettivien lahjoitusrahastojen pääomat vuoden 97 päättyessä. Les jonds ligues d la ville au benejice des icoles primaires (te dicemhre 97). Smk. - Marcs. Cronstedtin, Gutoffskyn ja Nybergin rahasto.... Wilhelm Elgin rahasto köyhäinkoulun hyväksi.... Helsingin tanssiseuran rahasto Aurora Demidoffin myötäjäisrahasto, pääoma & 0 suorittamaton myötäjäismäärä J. H. Lindroosin rahasto J. E.. Ol.lonqist!.n raasto Helslngm saastopankm rahasto Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahasto Silfvius-puolisoiden lahjoitusrahasto Pienempien kauppaporvarien yhdistyksen rahasto H. K. M. Alexanteri II:n stipendirahasto Carl Rosengrenin rahasto Lina Borgströmin lahjoitusrahasto kansakoululasten ravitsemiseksi Karl Magnus Kullmanin rahasto Töölön sokeritehdasyhtiön rahasto Karl Knut Galetskin rahasto köyhien ruotsalaisten kansakoululasten ravitsemiseksi K. H. Renlundin stipendirahasto Venäläisen hyväntekeväisyysseuran rahasto Via porin suoma!. kansakoulun hyväksi Hedvig falckenin lahjoitusrahasto Elise Heintzien lahjoitusrahasto... : Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahasto.... Johan Gustaf Wilckm!in rahasto Sörnäsin kansakoulun hyväksi.... Muurarimestari Alex. Artin rahasto koulupuutarhain hyväksi P o o. 0 yhdistyksen. Taidetta kouluihin 0 hyväksi.... Kesälomarahasto.... Hjalmar ja Mimmi Kroijeruksen lahjoitusrahasto Matilda Lindroosin rahasto J. Karppisen testamenttirahasto varauomien kansakoululasten hyväksi Nikolai August ja Maria Matilda Turdenin rahasto Everstiluutnantti Vasilij Ignatjevitsch Tarnovskyn rahasto Yhteensä (Totaf) K 0 r 0 i s t asu 0 r i t e tt iin: - Rentes distribuees: Kaupunginkassaan KansakouluilIe., Kansakoulujen taloudenhoitajille vaatetusavun hankkimiseksi varauomille oppilaille Sörnäsin kansakoulun johtokunnalle Helsingin kansakoulujen opettaja- ja opettajataryhdistykselle Varattomain kansakoululasten ravitsemiseksi Kesäsiirtolain kustantamiseksi kansakouluoppilaille Apurahoina Säästöpankkitalletuksiks i apurahoina kansakoulun oppilaille Palu.!.!u. ästöpankkitalletus Mytl!slna...:... ' Myotä)alssummlen korko)a Palvelijatar W. Willbergille Yhteensä (To/af) I 59087

105 Taulu. Kasvatuslaitokset lukuvuonna Maisons municipales d'iducation des enfants dipravis (d la campagne) pendant l'an.nie scolaire Laitokset. Maisons. Opettajisto. rsonnel enseignant. Ei".. 0 a: :::... S" I:::.?. Suomalaiset. Finnoises. Bromarv, Bengtsår, suomal. os. (secfion jinnoise)... ) Nummi, Tavola Lohja, Karstu Lohja, Toivoniemi.... Vihti, Vanjoki... Yhteensä (Total)I 5 Oppilaita. EJeves. Oppilaita helmikuun palvana. E/eves au J fevrier. :0 Syysluku. Kevätluku- e. "" kauden kauden Iän mukaan. I(oulujen ja luokkien mukaan.!:." Semestre Semestrt! de Par. :: g Par icoles et c/asses. g = d'automne. pnntemps.? ti' h a.8- o. :s " "0... u; -ll 0 :t.:t.... Alempi Q " S" < p. l:l::::: ::: ::: Ö;;", kansak. Ylempi kansak.;:: II.::: ". "'!:l.;.... j... C;; C Eco!ep,:i- Ecole primai,e '- > "" B-. s::::: e :t..- e :t '<>- "".....,!. 0 C maire m superieure. II... -ti!'"-!!. l:l., :: e..g::l e..g '" '" '".. s= : 'C!jeneure.,,6"!!.!" ::;. or ;io S':: E-= \Q r::;;ä < Q;<... _;:::::: "te. ('60. = F å i'f':;: <<=S.. :g?'?z"!. Co) E: e: f}: C C'\ - f\ C f\ _ =- =. ;:! ;.:J ;:. id S" t: o tta g g R.o R.6 S"0 F a ::: r::=.' c.,a:..:"t:ie=-:"at:lp;:o... :-,!' :--=-gr -+-: :. i i i " ".... II I i I hl \l., '".. m.. ffi ilo :;:..,.. p;, ;f :0;-... e. g.. ::i 0 :s "':s.,.:::!.... co... ;-l :::0; n g. ei) :... 5' "'"0 '"'.,..", ::." 'c;. I:::=- :'tp; 8 ')40 ') l'-' c.o * Ruotsalaiset. Suedoises. Bromarv, Bengtsår, ruotsal. os. (seclion suedoise) Sipoo, Paipinen... _ Porvoon pit., Lavers... finby, Sjötorp.... Porvoon pit., Vekkoski.... Yhteensä (Total) Kaikkiaan (Somme tota/e) u ' _. _ ::JI-I ; J / / !? 7 4 ") ") ) T.ähän sisältyy Bengtsårin laitoksen suomalaisen ja ruotsalaisen osaston yhteinen johtaja. - ) Tiedot koskevat myöskin Bengfsårin ruotsalaista osastoa. - 8) Ks. edell. alaviittaa.

106 Taulu. Kasvatuslaitosten menot vuonna 97. Dipenses des maisons municipales d'iducation des enjants dipraves (a ta campagne) en 9.7. te - "'Cl r'!!! < 0 - ;:0:: :;;- < ;:0:: Menoerät. :: II' 0:.,. II> II' II' '" '" II! <.,. ö <... Dipenses. S 0 0 '"... '"... '", -a. II' 0.:.!. :: 0... '"!ö a- ;;;.,.. 'ti '" '" :"'? : M eno j a, Sm k. - Depenses, marcs. Palkkoja ) (Traitements) Vuokra (Loyer) Korjauksia (Reparations) Lämmitys (ChaujJage) Valaistus (Eclairage) Elatus ja elätteelleanto (Nourriture ete.) Vaatetus (Vetement) Siivoaminen (Nettoyaf,e de ehambres) Opetusvälineitä (Mat riel d'enseignement) Käsiammattiopetus (Enseignement des metiers) Kalusto (Articles d'inventaire) Työaineita (Ma!eriaux de travail) Uutteruusrahoja (Primes d'eneouragement) Sekalaista (Frais divers) Yhteensä (Totaf) Menoja elatuspäivää kohti, penniä. - Depenses par jour d'tntretien, penni. Palkkoja ) (Traitements) Vuokra (Loyer) Korjauksia (Reparations) Lämmitys (ChaujJage) Valaistus (Eclairage) Elatus ja elätteelleanto (Nourriture ete.) Vaatetus (Vetement) _ Siivoaminen (Ne/toyage de ehambres) Opetus välineitä (Materiel d'enseignement)... [0.] ' Käsiammattiopetus (Enseignement des metiers) ?...,-.- Kalusto (Arficles d'inventaire) Työaineita (Materiaux de travaif) Uutteruusrahoja (Primes d'encouragement) Sekalaista (Frais divers) Yhteensä (Tota!) I 9 I I w o * ) Tähän ei sisälly kalliinajanlisäyksiä.

107 * Taulu. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin oppilaat lukuvuonna E/eves de ficole Sedmigradsky et d'asi{e Maria pendant t'annee scolaire Syyslukukausi. Semesfre d'aufomne. Kevätlukukausi. Semestre de printemps. ",en _ - :::: = -< :-:--"""" = -< = ::r- c.. ::': '" - '" - 0 c g ;;- 0 g '" :: fl... :: '" "\,... t;. 8. Eli.I} "... '" : '"... '" I!D!OSa ir=..."'". '" s K 0 u I u. Ero/e. --- ",: ",: =?'ti c:l'tl c:l'tl I?a' c:l'tl?'ti c:l'tl I}cn I}cn...j I}cn "'0 "'0.. _. :::::;: \'0' ;::.: [ 8-' Si Si ;:.9 ac. Si ().. _. 6i : "," "'-. "'_. ",'CI : ",'CI.!O'. :.!'" "c 9. H. f!.,.. ;!. Oikokadun koulu (L'/cole Oengatan 7) Sturenkadun koulu (L'ecole Sturegafan -4) Marian turvakoti (Asile Maria) Yhteensä (Total) Taulu 4. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin oppilaat lukuvuonna 97-8,. ryhmitettyinä iän mukaan. Eleves de l'ecole Sedmigradsky et d'asile Maria: pendant l'annee scolaire 97-8, repartition par age. K 0 u I U. Ero/e. Syyslukukausi. Kevätlukukausi. Semestre d'aufomne. r-' II Semestre de prinfemps. = 0 Oppilaita, jotka olivat täyttäneet - Ellves ayanf......, vuotta. 6 vuotta. 6 vuotta. 7 vuotta., vuotta. S vuotta. 6 vuotta. 7 vuotla. 4 ans 50ns 6 ans 7ans 4ans 50ns 6 ans 7 ans ac- a.,. ae- I ac ae- ae- ac- Decomplis: complis. complis. complls. complls. complis. complls. complis., I?a' c:l'tl?'ti c:l'tl ::n?'ti I?a'...j c:l'tl...j?'ti -<- fi=si 9. ;::= & g. g. _. ::: F.. 0' 0> _. C)Q. af F \'0: Q::' l\'o 'F ;-;: "''' F' Öi F Si ;!'i'pi pi "'_.!O'.!'" 'F F Oikokadun koulu (L'ecole oen-i I j 0 6 I \\ j 9\ 5 gatan 7). II 4 - :\ 7 8 Yhteensä (Tatat) Sturenkadun koulu (L'ecole Sttlre gatan -4). II Yhteensä (Total) Marian turvakoti (Asile Maria) lp Kaikki koulut (Tous les ecoles) - I*I ,.-. '-'-' '-;...-0" '-;...-0" --,.-. '-;...-0"

108 * Taulu 5. KanslI;nlastentll;rhat Les jardins popu/aires d'enjants pendant I(äytettävinä olevia paikkoja. Piaces disponibles. Työpäiviä. jou/,s de travail. Las t e n t a r h a t. jardins d'enjants. Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enfants bilingues. Ebeneserkoti Suomalainen osasto Ruotsalainen osasto Haaraosasto fredriksperi, Hertankatu Hermanni, Gumtähdenkatu 4..., I Yhteensä (Totat) Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enfants finnois. Alppikatu Porvoonkatu Kansakoulunkatu Korkeavuorenkatu Kammionkatu..., Keuruuntie Kotikallio Päiväkoti Punavuorenkatu It. viertotie r.----r---i Yhteensä (Total) Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enfants sumois. Bertha Mariakoti Tehtaankatu Saari katu Pikku Robertinkatu S.epänkatu.... Vladimirinkatu... 4 " It. viertotie.... Yhteensä (Totat) I Kaikki lastentarhat (Somme to/ale)

109 * lukuvuonna l'annee scolaire Oppilaita. - Eleves. Syyslukukautena. I<evätlukukautena. Semestre d'automne. Semestre de printemps. Suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä.. Ruotsinkielisiä. Enfants finnois. Enfants suidois. ;;;ll: Enfants finnois. Enfants suldois. I: :: ""0 4 f!? 'g.... '" -< C)'"C -<., "" '< '" C)'"C ::?l '"C o-t -<!ll '< C)'"C ;:, 0 ;;;l;: Et ;;;l ::r ;:::.. ::r ;;;ltt :: ;;;l ;;: "'....a 5. ;;: ;::.:::::.. o.tt s. t; F 'F=!' ;:, i;l F =. 'pi. '" i :-- = ;:, i;l!". : :-- :!'" Fl'!'"!'" '" : Fl'!'" Ö: S-.. <::i Ö. Ö: g 0' S'.. <::i Ö. S'.. ;:,.. I ' 4 " i , : S Opetuslaiwkset I

110 4* Taulu 6. Kansanlastentarhojen oppilaat syyslukukaudella 97, ryhmitettyinä sukupuolen ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Eteves des jardins populaires d'enjants pendant te semestre d'automne 97,' repartition par sexe, par age et d'apres la projession des parents. Oppilaat. - Eleves. Sukup. muk. Iän mukaan. Vanhempien säädyn tai ammatin muk. ;0:: Par sexe. Par åge. D'apres La projession des parents..", CI.) "" Q 0>...:J 00 S' =cn, ;PI:T:E 0 ::!;::r < < < < < < < su E i*- t t:-.s. 0"; : g, 0 g, 0 g, 0 g, 'g,. ::t. ::t. ::t. t-i... a S'-'. ;. : S.=' _.,::: en fo: F I..: e:. '" 9 co., '-,: I = Lastentarha. :,'0 = = = = = = = a [&. Jardins d'enjants.... :. :: I... a I I I I I I I r- r- r- :.. '" '" '" '" '" '" -ti '" c.,... UI 0 "l Q) <:) i!a., % i!a % i! % l".. c:;,. S''''''', l". e;. ;; : :!'" Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enjants bilingues. Ebeneserkoti fredriksperi, Hertankatu Hermanni, Gumtähdenkatu Yhteensä (Totaf) Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enjants jinnois. Alppikatu Porvoonkatu Kansakoulunkatu Korkeavuorenkatu Kammionkatu Keuruuntie Kotikallio ).. ).. ).. Päiväkoti Punavuorenkatu Itäinen viertotie Yhteensä (Toiat) Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enjanis suedois. Bertha-Mariakoti Tehtaankatu Saarikatu Pikku Robertinkatu Sepän katu Vladimirinkatu Itäinen viertotie Yhteensä (Totat) Kaikki lastentarhat (Somme totale) ) Tiedot puuttuvat.

111 5 Taulu 7. Kansanlastentarhain oppilaat lukuvuonna 97-8, jotka nauttimastaan ruuasta suorittivat koko maksun, alennetun maksun tai ei mitään maksuja. E/eves des jardins populaires d'enjants payant la taxe entiere, Uffe taxe modijiie et non-payants pendant l'annie.scolaire Syyslukukaudella. Semestre d'automne. Lapsia, jotka suorittivat - II I<evätlukukaudella. Semestre de prinfemps. Eleves payant. Lastentarha. koko alennetun ei mitään koko alennetun ei mitään Jardins d'enfants. maksun. maksun. maksuja. maksun. maksun. maksuja. La taxe Une taxe Non- La taxe Une taxe Nonentiere. modifme. payants. entiire. modifiee. payants. Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enfanis bilingues. g. I % g. % I % g. lia,% % I ä 'lia olla lia olla % i:"q-s,,;r!'l Fi!'!'I.... Ebeneserkoti Fredriksperi, Hertankatu s Hermanni, Gumtähdenkatu s 6 5: 44.6 Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enfants finnois... Yhteensä (Toial) Alppikatu '8 ' Porvoon katu " Kansakoulunkatu Korkeavuorenkatu s Kammionkatu Keuruuntie KotikaIlio Päiväkoti Punavuorenkatu Itäinen viertotie Yhteensä (Toiat) s Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enfanis sumois... Bertha-Mariakoti Tehtaankatu ' Saarikatu Pikku Robertinkatu Sepänkatu Vladimirinkatu Itäinen viertotie Yhteensä (Total) Kaikki lastentarhat (Somme totale) Opefuslailoksef

112 Taulu 8. Kansanlastentarhain ", Recettes et dipenses des jardins Lastentarha. jarrjins d'enjants. Säästö vuodesta 96. Reste Ii la jin de vuoden määrärahat. Cridit de l'annie 97. Tuloja. - Kannettuja oppi(asmaksuja. Taxe payee par Ies iteves. Sm k.- Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enjants bilingues.... Ebeneserkoti fredriksperi, Hertankatu Hermanni, Gumtähdenkatu Yhteensä (Totat) Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enjants jinnois. Alppikatu Porvoonkatu Kansakonlunkatu... Korkeavuorenkatu... Kammionkatu... Keuruuntie Kotikallio Päiväkoti.... "... Punavuorenkatu Itäinen viertotie Yhteensä (Totat) Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enjants suedois. Bertha-Mariakoti Tehtaankatu Saari katu 4.;..." Pikku Robertinkatu0 )... } Ludviginkatu 8 ) Sepänkatu Vladimirinkåtu Itäinen Viertotie Yhteensä (Totat) Kaikki lastentarhat (Somme totale) -440" " \ ) Ludviginkadun 8:ssa oleva lastentarha lakkasi toimimasta kevätlukukauden 97 päättyessä ja den syyslukukaudella.

113 7* tulot ja menot vuonna 97., populaires d'enjants en 97. Receites. M eno j a. - Dipenses. Muita tuloja. Autres recettes. Marrs. Yhteensä. Total. Lastenkamariosasto ja kesät yö. Sedion des creches.. Varsinaiset lastentarhat. Jardin d'enfants proprement dit. Yhteensä. Total. Lasta ja työpäiv. kohti. Par enfant et jour de travail. Säästö vuoteen 98. Reste au dibut de 9/ , ' sen määräraha siirrettiin Pikku Robertinkadun 0:ssä olevalle.\astentarhalle, joka avattiin saman vuo-

114 Taulu 9. Työväenopiston suomenkielisen osaston luentokurssien osanottajat lukuvuonna 97-8, ryhmitettyinä sukupuolen, iän, syntymäpaikan sekä sen mukaan, montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen. Les auditeurs des conferences tie ta section finnoise de L'institut ouvrier pendant fannee scotaire 97-8,' repartition par sexe, par age, selon Le lieu natal et te nombre des semestres que les eleves presents avaient etudie a l'institut. Luennoilla k ä v i j ä t. - Auditeurs. Oppilaista kuului I Eleves lmmatriculis dans työväen- raittius- y_ m_ ;;;! Sukupuolen Syntymlpai- Sen mukaan, montako luku kautta oppilaat yhdistyksiin. seuroihin. S- c mukaan. Iän mukaan. kan mukaan. aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen.....= Les associa- Socitttfs ele I Lukukausi ja opetus-!} 5. Par seu. Par äge. Selon Ie D' apres le nombre eles semestres que Ies ele- tions ouvrre- temperana.. S- lieu natal. ves ont etudie Ii l'institut. res_ ete. huoneisto. :0 '< ",,0< : Nl I::I> -..,:: :..-< (")< ;..," "':... Semestre et salle d'itude.... en '" =-... '"..,!::tt... :c e. [ \;' \;'?!: "'- "' ijo "' "' ",= C>.,., c :z c;i;-: ls... :..?!:., c c ,.. ;:'.. -.l, <:>i}:t t;o E!}': 0... g: elo :;;'"..,-... c;;" E ':'.. E i:;"cn % ;:, '" CI. t= -.. "'; <:>.. å % :..., > ; i '"., =-.,.,. > > i F.. "'c > c >.. ", f.t) å... Q iiä...!".!iä Q i! a i! Q ;:, Q :--' :., [.,...!}F F". F. F F Co :::!}F!"!" a '9.. C> loi.!'.?...!'" ",!,? f=' Syyslukukausi 97., '" Semestre d'automne 97. Koiton talo... _ J Työväentalo Yhteensä (Totat) "T" lmj Kevätlukukausi 98. Semestre de printemps 98. Koiton talo... _ Työväentalo Yhteensä (Total) 75* j t.i) 00 * Taulu 40. Työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiirien jäsenet syyslukukaudella 97, ryhmitettyinä iän ja esitietojen sekä sen mukaan, moneenko piiriin sama oppilas otti osaa. Les eleves des cours speciaux de ta seclion finnoise de finstitut ouvrier pendant te semestre d'automne 97,. repartition par age, d'apres les etudes preliminaires et le nombre des cours suivis par les eleves. 0 Oppilaat. - Eleves. ;;;!:g Iän mukaan. Esitietojen mukaan. Sen mukaan, moneenko piiriin oppilas otti I S-:::: Par iige. D'apres les itueles preliminaires. osaa. -- D' apres le nombre eles cours suivis.... E. S ukupuoli. = gcn!}(;l.. ;:CI];:::.. < S- > - '" -<.g - - '" ,-..,...!}ii'...:..= ;:, >. _. Q Q Q Q '< "' I _ "' Q"",Jo i.l """...." :;.(").,," Sexe. ", g, SI ;:. a9å "9. "'.... Cii};;;... '"..,-.., ""''''... 0 ;. ::i'!"" f\ CIi,< 0;" Q [ Q " Q. Q. a ls =:;; f"l :SO <:>It < S S- e.s S's:' Q< ""..... <:>.. I>!}'" _.. ; =- a-i}g;t '" 0 '" 6" "'08 : >..... Ci'"Q:J 0 "'08 CI "C>" > c >... " c "9...['å.!!.!a-.!}. =: =:.?! ;:, Q ;:, Q i! a i! i!a i\'cs- '" a!n F.. - o $::: "" _ c :J. s:. :J. :J. : C'J 5D_.. F". F. l' ;:, " Q'!!. :l '" 0 0 ';::I :;?' p'.!!. l'. l'!'-. Ei'..- I'' S' o Ii' -gji Miehiä (Hommes) Naisia (Femmes) Yhteensä (Total) 60 I I 70 I 55 I 04 I 660 I 55 I II 9 I 0 I 8 I 7 78 I 45 I 9 8 7