VI HEtSINGIN KAUPUNOIN TILA.'S'10, HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN. HELSINGISSÄ SANOMALEHT1- JA KIR.JAP~I:NO,O~~K~YHTlÖN 1919:

Transkriptio

1 HEtSNGN KAUPUNON TLA.'S'0,. ~:".", 0-_' l_._ V. 3CU30) 0\!-tE\...:; \ N K\ i l.astot. \e)olljtl\':. ';:'f'~' ~ '_\ T"'v.. ~fl HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKAS~MA. HELSNGSSÄ SANOMALEHT- JA KR.JAP~:NO,O~~K~YHTlÖN 99: K!RJAPANO

2 STAT.STQUE DE L~"VLE DE HELSNGfORS. V. ENSEGN EMENT PUBLE P AR LE BUREAU DE ST ATSTQUE DE' LA VLLE DE HELSNGFORS. HELSNK, 99. i

3 ALKULAUSE... joulukuun 9 p:nä 94 pliivätyssli mietinnössään (ks. Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat n:o 79 vuodelta 94) kiinnitti kaupunginvaltuuston budjettivaliokunta huomiota siihen seikkaan, että kunnalliskertomuksiin oli ollut tapana painattaa myös erinäisten viranomaisten antamat, jo. ennen painetut vuosikertomukset. Koska tämä menettely aiheutti kaupungille tarpeettomia kustannuksia, ehdotti valiokunta, ette.i kunnalliskertomuksiin enää painatettaisi niitä viranomaisten antamia vuosikertomuksia, jotka jo ennen oli painettu $ekä ettli painettuja vuosikertomuksia antavain lautakuntain ja hallitusten tulisi yhdenmukaisuuden saavuttamise~i painattaa ne kunnalliskertomuksen kokoa käyttämällä. Siftenkun tilastokonttori ja rahatoimikamarl olivat antaneet vaaditut lausunnot asiassa, päätti kaupunginvaltuusto helmikuun 22 p:nä 96 anta(l kaupungin painatusasiain järjestämiskysymystä valmistelemaan asetetun valiokunlj,an toimeksi alftaa lausuntonsa ja ehdotuksensa asiassa. Antamassaan mietinnössä (ks. Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat n:o 5 vuodelta./96) valiokunta m. m. huomautti, että kaupungin opetus- ja sivistyslaitosten antamat kertomukset eivät olleet yhdenmukaisen suunnitelman mukaan laadittu ja sekä julkaistiin erikokoisina ja osittain epäsäännöllisestikin. Valiokunta katsoi, että näitä laitoksia koskeva tilasto ammattimiehen johdolla olisi käsiteltävä ytztenäisemmin ja selväpiirteisemmin. Tätä tärkeätä kunnallistilaston alaa.olisi siis valaistava yhdessä ainoassa julkaisussa, joka erikoisena sarjana kuuluisi Helsingin kaupungin tilastoon ja sisältäisi kertomuksia ja tilastotietoja kansakoulujen, kasvatuslautakunnan, kasvatuslaitosten (ynnä poikain vastaanotto- ja havaintokodin),'ammattikoulujen, aleinpain käsityöläiskoulujen, kansanlastentarhain, työväenopiston, Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marlan turvakodin sekä kaupunginkirjaston toiminnasta. Valiokunnan ehdotuksen mukaan oli tämä julkaisu annettava tilastokonttorin laadittavaksi. Valiokunnan ehdotuksiin yhtyen päätti kaupunginvaltuusto ma"askuun 2 p:nä 96 m. m., että Helsingin kaupungin tilastoon sarjanumerolla V on liitettävä ja tilastokonttorin toimesta julkaistava tilastollinen selonteko kunnan opefus- ja sivistyslaitoksista.. Sittemmin pliätti kaupunginvaltuusto joulukuun 0 p:nä 98 kaupunginkirjaston johtokunnan ehdotuksesta ja hankittuaan asiassa tilastokonttorin lausunnon, että kaupunginkirjaston vuosikertomusta ei olisi siirrettävä uuden sarjan julkaisuihin, vaan kuten

4 V aikaisemminkin julkaistava kunnalliskertomuksissa. Mainitun sarjan nimeksi määrättiin tlimän johdosta Opetuslaitokset.. Esillli oleva julkaisu on uuden sarjan ensimäinen vuosikerta. Se käsittää alempain käsityöläiskoulujen, ammattikoulujen, kansakoulujen; kasvatuslautakunnan ja kasvatuslaitosten, Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin, kansanlastentarhojen ja työväenopiston vuosikertomukset. Näistä kohdistuvat kasvatuslautakunnan sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Mariafl turvakpdin kertomukset kalenterivuoteen /9/6, muut kertomukset sitävastoin lukuvuoteen!j6-7. Aleksanterinkadun alempaa käsi.työläiskoulua, ammattikou.luja, kansakouluja ja työväenopistoa käsittelevät selonteot ovat aikaisemmil? painetut erikseen, kun taas kasvatuslautakunnan, Sedmigr.atlskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin sekä kansanlastentafhain kertomukset ovat olleet.. julkaistut kunnalliskerlomuksissa. /(oska siis useimmat kertomukset jo olivat valmiit, sillbin kun tämän Julkaisun toimittamiseen ryh4yttiin, ei valtuuston tarkoittamaa yhdenmukalsuutta ja selväpiirfeisyyttä vielä ole voitu täysin toteuttaa. Muutamia suurehkoja tauluja on kuitenkln jo nyt siirretty vuo$ikertomuksista julkaisun lopussa olevaan tauluosastoon. Seuraavissa vuosikerroissa tullaan mikäli mahdollista siirtämään' koko tilastouinen aineisto tauluosastoon, missä ne yhdistetään yhtenäisiin tauluihi~~ siinä määrin kuin tämä ylee'nsli, laitosten eri tarkoituksiin ja jätjestykseen katsoen käy päijtsä. Muutoin tullaan myös pitämään tarpeellista huolta itse vuosikertomusten toimittamisesta, joten useassa paikassa tarpeellisen keskityksen kautta saavutetaan suurempi selväpiirteisyys itse aineistoon nähden. Työtä on sekä teksti- että tauluosastoon nähden lähi'nna, johtanut tilastokonttorin jof7iaja jilosojianmaisteri Har a d D a st r ö m sekil~ h.änen siirryttyä toiseen kuitnan virkaan, allekirjoittanu t. Julkaisun laadinnassa ovat osittain avustaneet amanuenssi jilosofianlisensiaatti 0 s c a r L u n de sekä v. t. amanuenssi filosoj~anmaisteri 0 u n n a r M odeen,.jotka' kumpikin' työn kestäessä ovat eronneet tilastokonttorin pojveluksesta.. Julkaisun palnatus' alkoi 0 toukokuussa /97; se ilmestyy siis hyvin myöhästyneenä painatustyön aikana tapahtuneiden arvaamattomien kesk.eytyksien vuoksi, m. m. kirjåltajalakon aikana kesällä /97 ja bolsmvikklkapinan aikana keväällä /98. Helsngin 'kaupun~{z tilastokonttonssa Joulukuun 5 p:nä /9/9. Otto, Bruun... v. t.

5 SSÄi..L YSLUETTELO. TABLE DES MA TlERES.. Vuosikertomuksia. Siv.. Valmistava poikain ammattikoulu 3 2. Tyttöjen ammattikoulu Alempi käsityöläiskoulu Aleksanterinkadun 'varrella Kallion alempi käsityöläiskoulu Suomenkieliset kansakoulut ' Ruotsi~kieliset k~nsakoulut Kasvatuslautakunta Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Ma- 'rian turva koti Kansanlastentarhat Työväenopisto. A. Suomenkielinen osasto ' B. Ruotsinkielinen osasto Taulusto.. Aleksanterinkadun alemman käsityöläiskoulun oppilaat lukuvuonna 96-7, ryhmitetlyinä ammatin sekä luokkien ja osastojen mukaan * 2. Oppilaiden laiminlyömät lukupäivät suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuonna * 3. Suomenkieliset kansakoululuokat syys-. lukukaudella 96, ryhmiteuyinä kouluhuoneistojen mukaan... 6* 4. Suomenkieliset kansakoululuokat kevätlukukaudella 97, ryhmitettyinä kouluhuoneistojen 'mukaan... 7* 5. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syiyskuun 5 päivänä 96, ryhniitettyinä koulujen laadun ja kouluhuoneistojen mukaan * 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyskuun 5 päivänä 96, ryhmitettyinä ~aupunginosittain ja kouluhuoneistojen mukaan... : *. Rapports annuels. Page.. Ecole pteliminaire professionnelle de gar~ons Ecole professionnelle de jeunes filles Ecole primaire de metiers, rue d'alexandre Ecole primaire de metiers ä Berghäll Ecoles primaires finnoises Ecol\!s primaires suedoises Conseil d'education Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria Jardins populaires d'enfants nstitut ouvrier. A. Section finnoise B. Section suedoise Tableaux.. Eleves de 'ecole primaire' de metiers, rue d'alexandre, en 96-7; reparlition par professions et parclasses, sections etc.... 2* 2. Nombre des absences dans les ecoles primaires finnoisesen 96-7; repartition d'apres les ecoles differentes... 4* 3. Classes des ecoles primaires finnoises pendant le semestre d'automne 96; reparlition d'apres les salles d'ecole differentes... 6* 4. Classes des ecoles primair~s finnoises pendant le semestre de printemps 97; repartition d'apres les salles d'ecole differentes... 7* 5. Eleves des ecoles primaires finnoises le 5 septembre 96; repartition d'apres 'espece des ecoles et les salles d'ecole differentes... 8* 6. Eleves des ecoles primaires finnoises le. 5 septembre 96; reparlition pat arrondissements et d'a~res les sales d'ecole differentes... 9*

6 V 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat lukuvuoden 96-7 alussa, ryhmitettyinä kaupunginositlain ja kouluhuoneistojen mukaan... '... 0* 8. Kasvatuslaitokset lukuvuonna 96-7 * 9. Kasvatuslaitosten menot vuonna * 0. Kansanlastentarhojen oppilaat syyskuun i5 päivänä 96, ryhmitettyinä iän mukaan... 3*. Kansanlastentarhoihin vastaanotetut lapset, ryhmitettyinä sukupuolen ja äidinkielen mukaan sekä lapset, joilta pääsy evättiin, lukuvuonna * 2. Kansanlastentarhojen tulot ja menot vuonna * 3. Työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiirien jäsenet, ryhmitettyinä ammattien mukaan, lukuvuonna * 4. Työväenopiston ruotsinkielis~n osaston jäsenet, ryhmitettyinä ammattien mukaan, lukuvuonna * 7. Eleves des ecoles primaires suedoises au commencement de l'annee scolaire 96-7; repartition par arrondissements et d'apres les salles d'~cole differentes * 8. Maisons municipales d'education des enfants depraves (å la campagne) pendant l'annee scolaire * 9. Depenses des maisons municipales d'educauon des. enfants' depraves (å la campagne) en * 0. Enfants dans les jardins populaires d'enfants le 5 septembre 96, par äge 3*. Enfants enseignes dans les jardins populaires d'enfants pendant 'annee scolaire 96-7, par sexe et langue maternelle; enfants n'ayant pas obtenu admission... 5* 2. Receltes et depenses des jardins populaires d'enfants en * 3. Nombre des eleves des cours speciaux de la section finnoise de l'institut ouv- Tier, par professions, pendant l'annee scolaire * 4. Nombre des eleves de a section suedolse de l'institut ouvrler, par professions, pendant 'annee sco\aire * Oikaistavia. Corrections. Siv. 3, rivi 3 alh., on: luokalla; lue: luokilla. 28," 7 " "Annankadun; lue: Antinkadun. 0, taulun otsikossa, on: Llukuvuoden; lue: Lukuvuoden. 5, rivi 4 yl!., on: jinnois; lue: /innoise. 3*. taulun olsakkeessa, on: ijan; lue: ian. ; au; lue: leo 4*-5*, on rivi 4 alh. vaihdettava seuraavn riveihin: Alppikatu. 75; 00; 35; 5; 86; -; -; -; 86; 48; 55; 03; -; -; -; 03; 75; -; 75. Kammiokatlt 5. Rauhala. JOO; 00; 47; 53; JOO; -; -; -; JOO; 46; 54; JOO; -; -; -; 00; 22; -; 22. Siv. 7*, taulun otsakkeessa, on: Jardins; lue: Jardin. rivi 3 alh., on: 0: 94; lue: -0: 94. 8*. taulun otsakkeessa, on: /innois; lue: jinnoise. 22*, opintopiirim jtisenet; lue: jasenet. e/eves des COUTS speciaux; lue: t!l~es. suedois; lue: suedoise.

7 . VUOSKERTOMUKSA. RAPPORTS ANNUELS.

8 . Valmistava poikain ammattikoulu. Eco/e prcyiminaire professionne!le,de garfons.. Koulun johtajan taiteilija Alex. Federleyn antama kertomus. Helsingin kaupungin valmistava poikain ammattikoulu päätti lukuvuonna :nnen toimintavuotensa. Koulus~a työskenteli, ensi kertaa, koko lukuvuoden kuusi luokkaa: kaksi vakinaista ruotsalaista, kak.si vakinaista suomalaista sekä kaksi suomalaista rinnakkaisluokkaa. Opetusta hoitivat seuraavat henkilöt: Herra M. Ahola opetti suomalaista ja ruotsalaista kirjanpitoa sekä luennoi ammattilaeista, keksijöistä y. m. s. suomeksi ja ruotsiksi.,, nsinööri A. Brehmer opetti metallitöiden ammatti piirustusta suomeksi ja ruotsiksi. nsinööri A. Breithotz opetti mittausoppia suomalaislla A ja A luokilla sekä teknologiaa suomalaisella ' B luokalla. Taiteilija A. federley opetti käsivaraispiirustusta suomeksi ja ruotsik~ Opettajatar H. Kapari opetti suomea, Arkkitehti C. Lindgren opetti puutöiden ammattipiirustusta suomeksi ja ruotsiksi, projektio-oppia ruotsiksi ja suomalaisella B luokalla, mittausoppia ruotsiksi ja suomalaisella B luokalla sekä laskentoa ruotsalaisella luokalla ja suomalaisilla B ja B luokilla. ' nsinööri H. Renholm opetti metaitöiden ammattipiirustusta ruotsiksi ja suomalaisella B luokalla, projektio-oppia suomalaisella B luokalla, mittausoppia suomalaisella, B luokalla, laskentoa ruotsalaisella ja suomalaisella A luokalla, luonnontietoa ja teknologiaa ruotsiksi ja suomalaisilla A ja A luokila sekä teknologiaa suomalaisella B luokaua. Opettajatar f. Rosqvist opetti ruotsia. nsinööri E. Söderman opetti laskentoa suomalaisella A luokalla ja luonnon tietoa suomalaisilla B ja B luokilla. Huhti- ja toukokuun ajan. nautti vakinainen opettaja C. Lindgren virkavapautta sairauden tähden, ja hyväksyi johtokunta hänen viransijaisikseen insinöörit A. Brehmerin ja A. Breitholtzin. ' Työpajoissa johtivat puutyöharjotuksia työnjohtajat fr. Jokela ja E., Rehn sekä metallityöharjotuksia työnjohtajat J. E. Sandborg ja f. O. Löv. Työnjohtaja Jokelalle myönsi johtokunta virkavapautta yksityisasiain vuoksi huhtjja toukokuun ajaksi, ja otettiin hänen sijaisekseen puuseppä R. Lukanåer, Luokat. Opettajakunta.

9 Johtokunta. Koulun johtokuntaan kuuluivat lehtori J. Reuter puheenjohtajana, insinööri 0. R. Lindberg ja kunnallisneuvos V. von Wright jäseninä sekä insinöörit O. lönnrot ja A. Engström varajäseninä. 4 Opetus. Katsoen siihen, että koulun tarkotuksena on olla nuorten ammattityöläisiksi aikovien valmistavana oppikurssina, kävi opetus yleensä käytännölliseen suuntaan. Verstastyön opetuksessa noudatettiin edelleen systemaattista periaatetta, koska siten järjestetyn työtavan on monivuotisesta kokemuksesta huomattu johtavan edullisimpaan tulokseen. Eri aineissa suoritettiin seuraavat oppimäärät: Esitelmiä keksijöistä, keksinnöistä ja ammattiasetuksista. luokka (2 tuntia viikossa). Huomattavain keksijäin ja miesten elämäkerrat, mainittavammat keksinnöt sekä ammattiasetukset, niinkuin elinkeinolaki, työväensuojeluslaki y. m. Äidinkieli. l luokka (4 tuntia viikossa). Oikein- ja pyörökirjotusharjotuksia. Ainekirjotusta. Työselityksiä. luokalla luettu J. Kekkosen "Käytännöllistä lukukirjaa". luokka (2 tuntia viikossa). Eri ammateissa tarpeellisten kirjelmäin, kuten ilmotusten, julistusten, kuittien, valtakirjairt, välikirjain, hakemusten, työ- ja asiatodistosten y. m. s. laatimista. Työselityksiä. Laskento. luokka (5 tuntia viikossa). Kansakoulun oppimäärän kertaus; lukujen korotta-, minen ylempään arvokertaan ja juurenotto. luokka (3 tuntia viikossa). Prosentti ja yhtiölaskua,,käsityötuotteiden omain kustannusten ja myyntihintain arvioimista. Mittausoppi. luokka (4 tuntia viikossa). Mitlausopin tärkeimmät lauselmat; pintalaskua. luo,kka (2 tuntia viikossa). Tilavuuslaskua. Mittausopillisten laskelmain soveltamista eri ammatteihin, niinkuin raaka-ainekuutuksen arvioimista käsityötuotteiden valmistuksessa. Luonnontieto. luokka (3 tuntia viikossa). Kemian alkeiskäsitteet, kappalten yleiset ominaisuudet, ääni-, valo-, lämpö- ja sähköoppi, mekanikan pääkohdat. luokka (3 tuntia viikossa).' lujuusopin alkeet; höyrykoneita, moottoreja ja muita koneita selitelty..

10 5 Teknologia ja aineoppi. luokka (2 tuntia viikossa). Eri raaka-aineitten löytö paikat, v~lmistus ja ominaisuudet sekä näiden aineiden käsittelyssä käytetyt työkalut ja työtavat. luokka (2 tuntia viikossa). Jatkoa edelliseen. Kirjanpito. luokka (4 tuntia viikossa). Käsityöläisliikkeen kirjanpito 8 kuukauden "aikana sekä neljä tilinpäätöstä; erilaatuisten vakuutusten, säästö- ja sairaskassain selittelyä; asioimiskirjeiden laatimista. Käsivaraispiirustus: luokka (6 tuntia viikossa). Mittausopillisten koristeiden piirustusta sekä lehtien ja kukkain" tyylittelyä ja varitystä. Piirustusta erillisten esineiden, työkalujen, maljakkojen, ruukkujen, täytettyjen lintujen y. m. s. mukaan. Helponlaisia sommitteluja. luokka (4 tuntia viikossa). Jatkoa "edelliseen. Perspektiivi piirustusta. Projektio-oppi. luokka (6 tuntia viikossa). Mittausopillista piirustusta, kappaleiden projisioimista, tasoleikkausta ja pintalevitystä, kappaleiden leikkauksia. luokka (8 tuntia viikossa). kuvien mukaan. Ammattipiirustus. Luonnospiirustusta ja ammattipiirustusta mallien ja Käytännöllinen ammattityö. luokka. Luokalla opetettiin 2 tuntia viikossa ja olivat pakolliset alkuharjotukset seuraavat: A. Puut yössä. Sahausharjotuksia.. Poikkisahausta, sovitettu erilaatuisten ainekappaleiden katkomiseen. 2. Halkisahauksena tehty lautain syrjäystä, listain halkomista, ohuiden lautain sahaamista j. n. e. 3. Käyräsahausta harjoteltu erilaisia vääriä tai käyräsyrjäisiä esineenosia sahattaessa. 4. Konesahausta.. Tasapinnad höyläämistä. 2." Syrjän ja särmän höyläämistä. 3. Puun pään höyläystä. Höyläysharjotuksia.

11 6 4. Käyrää höyläystä ja pyöristämistä. 5. Varhousta ja kynttäystä. 6. Keilausta koristehöylillä. 7. Käsivaraiskeilausta kouru- ja tasasimssillä. 8. Konehöyläystä. Tehtävät suoritettiin ainekappaleitten y. m. höyläämisenä. Kairausharj otuksia.. Kairausta erilaatuisilla kairoilla poikki puuhun ; harjotukset sovellettiin erilaisten ainesten Hlvistelyyn. 2. Kairausta puun pituussuuntaan. Talttausharjotuksia.. Reiän talttausta viistolastulla. 2. Konetalttausta. 3. Varhon ja kyntteen talttausta. 4. Taltalla veistämistä. Kaikki harjotukset sovitettiin valmistetuissa töissä esiintyneisiin tehtäviin. Vuolu- ja kirvestyöharjotuksia.. Erilaisia vuolutehtäviä puukolla. 2. Kirveellä veistämistä; veistetty sorvipuita y. m. ainekappaleita.. Pinnan suoritusta kouru- ja tasa terällä. 2. Erilaisia muodosteluja.. 3. Leikkikaluja. 4. Työkalujen varsia y.!l. Sorvausharjotuksia. Lei kka usharj otuksia.. Erisuuntaisten kourujen ja köyryjenveistämistä. 2. Ulkopiirteiden hakkaamista ja pohjan syventämistä. Esineitä vernissattiin ja kiillotettiin. B. Metallityössä. Takomaharj otuksia.. Venytystä; latuskaraudan murtamista ja katkaisua. 2. Pyöröraudan takomista nelitahkoiseksi, pyöristämällä paa. 3. Nelitahkoisen raudan takomista kahdeksantahkoiseksi, pyöristämällä pää. 4. Nelitahkoisen raudan kulmakoukistusta, vääntämistä ja suipennusta. ~ 5. Latuskaraudan halkitalttausta sekä pyöreän, pitkulaisen ja nelitahkoisen reiän lyöntiä. 6. Latuskataltan takominen, karkaiseminen ja valmistus.

12 7 Viila usharjotuksia.. Nelitahkoisen raudan katkaisua, molempien päiden tasatalttausta ja yhden särmän pöyrötalttausta. 2. Latuskaraudan katkaisua sekä seitsemän erilaisen reiän lyöntiä ja upotusta; reiän nelitahkoviilausta ja toisen kierrekairausta.. 3. Latuskaraudan katkaisua sekä lahiskauran talttausta ja purstouran höyläystä. 4. Pyöröraudan katkaisua; toisen pään viilaamista pyöreäksi, toisen nelisärmäiseksi. 5. Latuskaraudan katkaisua; kahden reiän kairaamista, joista toinen viilataan kolmitahkoiseksi ja toinen pitkulaiseksi. Levytyöharjotuksia.. KaUolevyn yhteenkynuäystä, pyöreän ja terävän särmän koukistusta; uran tekeminen sinkkauskoneella. 2. Paksun levyn pyöreän ja terävän kulman koukistusta sekä pyörökantaisella ja upotetulla päätenaulalla niittaamista. 3. Läkkilevyn puoli pyöreän reunan koukistamista ja juottamista. Sorvaus- ja kierteitysharjotuksia.. Pyöröraudan katkaisua ja kierrekairausta ruuvisorkalla. 2. Suorasorvausta ja keskeiskairausta. 3. Erilaista koristesorvausta.. luokka. Oppilaat olivat tällä luokalla jakautuneet varsinaisille ammattiosastoilleen sekä työskentelivät työpajoissa lukukausien aikana 2 tuntia ja ~säkuukausina 24 tuntia viikossa. A. Puutyöosasto. Liitosten tekoa.. Saumaliitoksia naula-, ruuvi-, niitti- ja liimakiinnityksellä. 2. Kynte-, varho- ja ristiliitoksia. 3. Pursto- ja tappiliitoksia. 4. Litsi- ja sinkkausliitoksia... Syrjän ja paan vaneerausta. 2. Pintavaneerausta eri suuntiin. Vaneerausta. Koristeveistoa.. Yksinkertaisia pintakaiverruksia ja pyöristeitä. 2. Eri koristelajeja. Petsausta ja kiillotusta.. Petsausta ja kiillouamista vesi väreillä. 2. Happopetsausta. 3. Kiillottamista lakalla ja polituurilla.

13 8. Hihnotlamista. 2. Vieterien sitomista. 3. Täyttämistä.. Vernissausta ja paklausta. 2. Silitysmaalausta ja lakeerausta. 3. Koristelua. Verhoilua. Maalausta. -. Eri perusharjotuksia. 2. Eri mallitöitä. 3. Perusmalleja. Malli pu usepäntyötä. Puut yö osastolla sovitettiin kaikki työharjotukset käytännöllisten isohkojen tarveesineiden valmistamiseen, järjestämällä kukin esine pienempinä erikoisosina eri oppilaiden tehtäväksi. Ensi luokalla tehtiin kappaleiden karkeammat alkutyöt sekä suorit{!tliin yksinkertaisemmat yhteen liitokset, ja toisen luokan oppilaiden tehtävänä oli esineiden lopullinen valmistaminen. Työ~uoden ajalla valmistettiin näin ensimäisen ja toisen luokan oppilaitten yhteisinä töinä se!lraavat esineet: herrainhuoneen mahonkinen sohva, leikkauksilla varustettu koivijjnen kirjakaappi, 2 petäjäistä ruokakaappia, 2 vaateripustinta,. 3 sileätä taulunkehystä, pesukehlo, 4 työainelaatikkoa, 5 piirustuslautaa, 2 pitkäähöylää, 7 silityshöylää, sorvaus~audan teline, 5 suuntapiirrintä, 25 metrin mittaa, 5 suorakulmiota, 29 vasaranvartta, 50 viilanvartta, 3 sahapukkia,. 2 laakeritelinetlä, 5 hihnapyörää. Sen lisäksi sorvipenkki montteerattiin ja muutettiin moottorivoimaa varten, laadittiin moottorin hihnajohtojen suojeluslaitteej sekä korjattiin 35 pulpetlia. Pakolliset harjotussarjat: B. Metall ityöosasto. Takomaharjotuksia.. Pyöröraudan venytystä pyöreäksi ja kuusisärmäiseksi kärjeksi. 2. pyöröraudan kokoon lyöntiä kantapultiksi. 3. Pyöröraudan hitsausta silmukaksi. 4. Pyöröraudan koristetaontaa. 5. Latuskaraudan koukistamista latuskaiseksi renkaaksi. 6. Kuusitahkoisen mutlerin taontaa.

14 9 Viilausharjotuksia.. Pyöröraudan viiausta nelisärmäiseksi ja- pyörökartioksi; kairausta. 2. Latuskaraudan viilausta pyörö- ja halkopurstoksi sekä yhteensovitusta. 3. Kairausta ja senkkausta; höyläystä ja kierrekairausta. 4. Erilaisten koristeiden talttausta ja viilausta. Levysepäntöitä.. Kulman yhteensovitusta ohuesta mustasta levysjä. 2. Kuulakoukistusta, kierteisen putkensiteen kiinnijuottamista sekä eriaatuisten reikäin puristamista. 3. Särmäin pallistamista langalla ja langatta; levyn muodostamista kuulan muotoiseksi ja juottamista; nelitahkoisten, pyöreiden ja kuvioreikäin lyöntiä läkkilevyyn. 4. Kuparisen profiililaatan painamista sorvissa. 5. Kupariputken koukistusta sekä kairatun putkensiteen kiinnijuottamista. Sorvaus- ja kierrekairaustöitä.. Latuskakierteisen ruuvin sorvausta: oikean- ja vasemman puolista kierrekairausta. 2. Kyntteen sorvausta; teräväkierteisen ruuvin sorvausta. 3. Kierteisen mutterin sorvausta.. Kaavausta ja sydämyksentekoa: Valinharjotuksia. Näiden sarjaharjotusten lisäksi on valm~stettu: 20 nuottitelinetlä, 50 merasinta, 8 jalkaharppia, 60 käsimeisseliä, 30 koukkuharppia, 3000 puserrettua 2" laattaa. 50 pistepuikkoa, Sekalaisia työpajan koneiden ja työkalujen korjauksia. Opetusta on annettu seuraavan lukujärjestyksen mukaan: Lukujärjestys. 2

15 Tableau general des lefons (Emploi du temps). Maanantai. T i i s ta i. Keskiviikko. Lundi. Mardi. Mereredi. luokka. luokka. luokka. luokka. luokka. luokka. J:e annee. 2:e annee. J:e annee. 2:e annee.. J:e annee. 2:e annee. o p etu sai n e. V) V) V) V) V) V) '>;0 Suoma!. ~;o Suoma!. '>;0 Suoma!. '>;0 Suoma!. ~;o Suoma!. ~;o Suoma!. Genred'instruetion. ~~ osasto....~ osasto. ~g osasto. ~~ osasto.... ~ osasto....~ osasto. ö ~ 5 S. c... 5 S. 5 S. 5 S. ~~ Seetion ~~ Seetion ~~ Section ~~ Section ~~ Seetion ~~ Seetion ","" '" jinnoise. jinnoise. jinnoise. ","" jinnoise. ","" ","" jinnoise. jinnoise. ::0 ::0 '" ::0 ::0 :: 0 ::0 '>,m '>,m ~m '>'m '>,m :.'" :.'" :.'" ~~ :.", :.'" c~ c~ cm c~ cm c~!:;.p A.!:;.p B. A. B. -'0 A. B. C;;.~ A. B.!;; s ~. A. B.!:;'p ~. ~ ~ ~ ~ A. 'B. Mittausoppi (Geometrie) ' Luonnonoppi (Seienees naturelles) Teknologia ja aineoppi (Teehno-, logie et theorie des materiaux) Kirjanpito (Tenue de livres) Käsivaraispiirustus (Dessin d main levee)..., ' 0-S Projektio-oppi (Theorie des projeetions).' Ammattipiirustus (Dessin projes- sionnel)... " Työpajatyö (Travaux d' atelier) ' , Esitelmiä keksinnöistä, ammauiasetuksista y. m. (Cours sur les inventions, la legislation ou- vriere ete.)...., Äidinkieli (Langue maternelle) C Laskento (Arithmetique) o

16 Torstai. Perjantai. Lauantai. Jeudi. Vendredi. Samedi. luokka. luokka. luokka. luokka. luokka. luokka. :e annee. 2:e annee. :e annee. 2:e annee. :e annee. 2:e annee. Opetusaine. en Suomal. en Suoma!. en Suoma!. ~;:o Suoma!. en Suomal. en Suoma!. "';:0 "';:0 "';:0 "';:0 "';:0 Oenre d'instruclion. ~s:: osasto. ~s:: osasto. ~s:: osasto. B: osasto. ~s:: osasto. ~s:: osasto. c' S- 5'S- o ~ o~ ö a.o ~ ;::~ Section ;:sen Seetion ;:s~ Seetion ;:s~ Seetion ;:sgj Seetion ;:s", e!.. Seetion '" jinnoise. ",' jinnoise. '" jinnoise. '" jinnoise. ",:- jinnoise. ",:- jinnoise. ::0 ::0 ::0 ::0 :: 0 ::0 ""en ""en ~gj ""en ""en ""en i ~'" ~'" ~'" ~'" o~ o~ o~ o~ ~.~ A. B. /;;'9 A. B. &;.~ A. B. /;;'9 A. B. ~.S- A. B. /;;'0 A. B. ~. ~. ~ ~ ~ ~ Esitelmiä keksinnöistä, ammatti- \ asetuksista y. m. (Cours sur les inventions, la Legislation ouvriere -, ete.) Aidinkieli (Langue maternelle) Laskento (Arithmetique).... ' e- lo \ 2-4 j 2-~ MiUausoppi (Oeometrie)... {9-O\ ": J Luonnonoppi (Scienees naturelles) Teknologia ja aineoppi (Teehnologie et theorie desmateriauxj Kirjanpito (Tenue de livres) "\ Käsivaraispiirustu~ (Dessin d main levee)... eo ll - } Projektio-oppi (Theorie des projections) Ammattipiirustus (Dessin projessionnel) lo Q i2 Työpajatyö (Travaux d' atelier) Huom.: Kesätyön aikana kesäkuussa 96 työskenneltiin työpajoissa 4 oppituntia kerrallaan, klo 8-2 a. p. ja i. p.

17 Lukujärjestyksen yhdistelmä: o Resume du tableau des lefons. 2 o Opetusaine. Genre d'instruetion. Esitelmiä keksinnöistä, ammattiasetuksist~ y. m. (Cours sur les inventions, la Legislation ouvriere ete.).... Äidinkieli (Langue maternelle).... Laskento (Arithmetique).... Mittausoppi (Geometrie).... Luonnonoppi (Scienees naturelles).... Teknologia ja aineoppi (Teehnologie et theorie des materiaux).... Kirjanpito (Tenue de livres)..... Käsivaraispiirustus (Dessin i main feveej.... Projektio-oppi (Theorie des projections).... Ammattipiirustus (Dessin projessionnel).... Työpajatyö (Travaux d'atelier)... '.'.... Yhteensä (TotaJ/ Tuntimäärä viikossa. Nombre d'heures par semaine. luokka. luokka. l:e annee. 2'e annee / 42 Tuntien keski määrä päivää kohti on siis ollut 7, niistä 2 tuntia työpajatyötä, 2 tuntia piirustusta ja 3 tuntia teoriaa. Oppilas- Lukuvuoden alussa kirjotettiin kouluun 50 oppilasta, ja oli oppilasluku eri määrä. luokilla seuraava: ruots. luok..... " suom. " " " " A luok. B " A " B "... ' Yhteensä Tilastollisia tietoja oppilaista. Tämä on suurin oppilasmäärä, mikä koululla tähän asti on ollut. Sitä paitsi ei 37 suomenkielistä oppilasta, jotka näiden lisäksi imottautuivat, voitu sisaänkirjottaa eikä ottaa kouluun tilanpuutteen tähden. Oppilaitten ikä (syyskuun päivänä 96), kotipaikka, syntymäpaikka ja esitiedot näkyvät seuraavista taulukoista:

18 3 Age, domicile des parents, liea de naissance et connaissances preliminaires des eleves k ä. S Y n t y m ä p a i k k a. Age. Lieu de naissance. 2 vuotta (ans)... " Helsinki (Helsingfors).... " '." Uusimaa, paitsi Helsinki (Gouv:t de Nylande).". " Muu Suomi (Autres gouvernements) Yhteensä (Total) Ulkomaa (Etranger)... 3 Yhteensä (Total) Keski-ikä (Age moyen) Esitiedot. Connaissances preliminaires. K 0 t P a k k a. Ylempi kansakoulu ) (Ecole pri- Domicile des parents. maire superieure) Helsinki (Helsingfors).... ' Lyseo (Lycee).... Muu Suomi (Province) Ammattikoulu (Ecole profession- Ulkomaa (Etranger) neue)... - Yhteensä (Total)! 90! 60!50 Yhteensä (Total)! 90! 60! 50 Ylimääräisinä oppilaina työskenteli koko lukuvuoden "ruotsalainen oppilas kaikissa aineissa ja 2 oppilasta puutyöosastolla sekä osan lukuvuotta 6 oppilasta puutyöosastolla ja metallityöosastolla. Yksi suomalaisen B luokan oppilaista kuoli syyslukukaudella. Vapaaksi tulleelle paikalle otettiin uusi oppilas. Yhd!!ksän oppilasta erosi lukuvuoden aikana koulusta eri syistä, jonka lisäksi yksi erotettiin. Eronneet oppilaat jakaantuivat seuraavasti: Ruotsalainen luokka.. " " " Ruotsalainen osasto 5 Suomalainen luokka " " Suomalainen osasto 5 Kaikki luokan oppilaat ovat työskennelleet ~ekä puu- että metallityöosastolla; vaihto tapahtui p:nä helmikuuta. luokan oppilaat, jotka tekevät ainoastaan ammattityötä, ovat Jakautuneet seuraavasti: ) 9 suomenkielistä oppilasta on sitä paitsi käynyt kansakoulun jatkoluokkaa.

19 4 Lukuvuoden alussa: Puutyöosastolla " ruotsal. lk. 4 Metallityöosastolla... :.." 5 Yhteensä: ruotsal. lk. 9 Kevätlukukauden lopussa: Puutyöosastolla... : ruotsal. lk. 4 Metallityöosastolla... :... 4 Yhteensä: ruotsal. lk. 8 Seuraava määrä oppilaita oli koulussa kevätlukukauden päättyessä: ruotsalaisella lk. 26 suomalaisella A lk }Yht.. B eensa suomal. lk suomal. lk. 4 suomal. lk n suomal. lk. 38 luokalla 84 Ali } 8 56 " B " Ruotsalainen osasto 44 Suomalainen osasto 96 Yhteensä 40 Päästötodistukset. Palkintoja eroaville oppilaille. Päästötodistuksen ruotsalaiselta osastolta saivat seuraavat 7 oppilasta: puutyöosastolta: john Valter johansson, Runar johannes Lindqvist ja Walfrid Alfons Österman; metallityöosastolta: Arvo Aatto Aaltonen, Karl Eskil Ahlberg, Georg mmanuel Eriksson, Oskar Harald Hägg, Arthur Mauritz johansson, Osvald johannes Kihlman, Ernst August Lempiäinen. Armas August Lindström, Herman Valfrid Lindström, Gunnar Verner Lindström, fredrik Emil Nyberg, Harry Osvald Spaak, Ossian Engelbert Alexander Staap ja jarl Alfred Tarvonen. Luokan kahdeksastoista oppilas, joka oli sairauden takia ollut poissa lukuisia tunteja, ei voinut.saada päästötodistusta. Päästötodistuksen suomalaiselta osastolta saivat seuraavat 38 oppilasta: puutyöosastolta: Vilho Airaksinen ja Yrjö Nikanor Nurmi; sekä metallityöosastolta: Onni Ahokangas, Urho Akseli Antikainen, Rafael Gideon Eskein, Eino David Walfrid jokinen. Sten jakob järvinen, Adolf Johannes Kilpeläinen, Karl Armond Kytö, Oskar Edvard Lindström, Adle Waldemar Merilä, Lauri Metiäinen, Martti johannes Mynttinen, Taito Veikko Punakivi, Eino juho Emil Rinne, jalmar Alexander Salo, Urho Armas Reinhold Sandblom, Niilo Arvo Taivola ja Aarne Olavi Vuorio, kaikki nämä A-uokata, sekä B-uokalta: Armas Adolf Heinonen, lmari johannes Hämäläinen, Eero William jokinen, Oiva Tauno Kaski, Matti Henrik Waldemar Kivikoski, Aaro Lemmitty Kivinen, Hugo Harald Kuhlberg, Niilo Erik Laine, Uuno Armas Leimu, Martti Einari Louhimo, Paavo Kullervo Rafael Palmgren, lmari fredrik Pöllänen, Paavo Akseli RantaQen, Yrjö Aksel Saarinen, Pentti Johannes Salovaara, Vilho Aleksanteri Sams, Klaus Henrik Saxberg, Vilho Emil Siiriäinen ja Toivi Aate Wilenius. Palkintoja, joina oli työkaluja tai kirjoja, saivat seuraavat eroavat oppilaat: ruotsalaiselta osastolta: Ahlberg, Eriksson, Arthur johansson, John Johansson ja Armas Lindström sekä suomalaiselta osastolta, A-luokata: Kilpeläinen, Kytö, Merilä, Metiäinen, Nurmi, PUhakivi, Rinne ja Taivola sekä B-uokata: Heinonen, Kivinen, Laine, Salovaara, Siiriäinen ja Wilenius.

20 " 5 Toiselle luokalle siirrettiin 9 ruotsinkielistä ja 53 suomenkielistä oppilasta, osa kui:.. Luokaltatenkin ehdoilla eri aineissa. siirrot. Apurahoja, joita jaettiin 5 mk työkuukautta kohti, annettiin seuraaville luo- Apurahat ja kalle siirretyille oppilaille: palkinnot. ruotsalaisella osastolla: Gösta Allan Sanfrid hander, Emerik Wilhelm Herman Löfm,ln, Karl Kristian Lönnberg, Harald Nestor Salminen, Erik Artur Spring, Karl Birger jarl Weckman ja Lars Runar William Öster; sekä suomalaisella osastolla, A-uokalla: Kaarlo Kosti Eloranta, Kaino Anshelm Hotinen, Uljas Fredrik Wilhelm Keinänen, Kaarlo Koski, Oskar Valfrid Lindeman, Uuno Arvid Rantala ja Erkki Valdemar Rautio; sekä B-uokalla: Urho lmari Heino, Matti Aleksander Leskinen,Yrjö Matti Paavonen, Reino johannes Peltonen, Harald Adolf Saarinen, Erik Nimrod Walin ja Eino Leonard Vänttinen. Palkintoja, joina oli harppeja, saivat: ruotsalaisella osastolla: Karl Evert Andreas Eriksson, Harald Leander Johansson, Rudolf Fredrik Manselius ja Ragnar Öster; sekä suomalaisella osastolla, A-uokalla: Kustaa Adolf Drufva, Kaino Anshelm Hotinen, Elis Juntunen, Kaarlo Koski ja Bruno Aksel Wigg; B-uokalla: Aarne Armas Molonen, Arvo Nisunen, Yrjö Veli Paatero, Arvo Rissanen ja Karl Gunnar Siltala. Terveydentila oli yleensä hyvä. Kolme ruotsinkielistä oppilasta oli sairauden takia Oppilaiden pitkähkön ajan poissa. Syyslukukaudella rokotettiin kaikki oppilaat, joita ei ollut roko- terveydentila. tettu edeilisen vuoden aikana. Oppilaskirjastoa on ahkerasti käytetty, varsinkin suomenkielisten oppilaiden taholta. Oppilas Kirjalainojen luku lukuvuoden aikana oli 93 ruotsalaisella ja 422 suomalaisella osastolla. kirjasto. Osakeyhtiö Herman Lindell, joka jo useana vuonna on antanut maksutta piirustus- lmaisia piija kirjotustarpeet niille oppilaille, jotka nauttivat avustusta koulusta, on tänäkin vuonna rustus- ja kirsamalla tavoin avustanut 7 oppilaan koulunkäyntiä. jotustlrpeita. Tavanmukaisen inventteerauksen toimitti vuoden vaihteessa yksi kaupungin katsastus- nventieeraus. miehistä, ja kävi tällöin selville, että koulun omaisuuden arvo oli silloin mk 9 p:iä. Koulun menoarvio lukuvuotta varten päättyi markkaan. Valtionapua Koulun talous. saatiin mk 50 p:iä, ja Helsingin kaupungin myöntämä avustus oli 352 mk 50 p:iä. Tämän lisäksi myönsi kaupunginvaltuusto viransijaisuuspalkkiot huhti- ja toukokuun aikana. vakinaisen opettajan C. Lindgrenin ja työnjohtaja Fr. jokelan nauttiessa virkavapautta. Viime kesänä sai koulu hakemuksesta asianomaisen luvan lyhentää yhdellä kuu- Oppilaiden kaudella kesät yötä työpajoissa. Tähän toimenpiteeseen ryhdyttiin kaikenlaatuisten raaka- käytännölliset aineiden erikoisen korkeiden hintojen takia. Kuluvana vuonna 97, kun hinnat yhä työt. ovat kohonlleet, on koulun johtokunta hankkinut itselleen oikeuden kokonaan lopettaa kesätyon. Lisäaiheena tähän oli vielä se, että joukko oppilaita oli ilmottautunut halukkaaksi matkustamaan maalle maanviljelystöihin. johtokunnan anomuksesta myönsi Suomen senaatti näille oppilaille vapaaliput rautateillä meno- ja paluumatkaa varten niille paikkakunnille, joilla oppilaat aikoivat oleskella. Tätä etua käytti hyväkseen 23 oppilasta. Koulun johtokunta lähetti lukuvuoden aikana kaupunginvaltuustole anomuksen Johtokunnan toimenpiteisiin ryhtymisestä kysymyksen valmistamiseksi oman talon rakentamisesta kou- tekemiä ehdolulle sekä jätti opettajakunnan ehdotuksesta esityksen koulun kaikkien opettajien ja tuksia. toimihenkilöiden palkkojen järjestelyksi.

21 2. Tyttöjen ammattikoulu. Ecole prolessionnelle de jeunes lilles. Koulun johtajattaren neiti Mathilda Blomqvistin antama kertomus. Koulun tarkotus. Oppiaika. Oppiaineet. Johtokunta. Johtajatar. Pääsyvaatimukset. Lukukausimaksut. Opettajakunta. Helsingin kaupungin tyttöjen ammattikoulu on tarkotettu tästä kaupungista kotoisin olevia tyttöjä varten, jotka ov,,:t käyneet ylemmän kansakoulun, etenkin niille, jotka sitä paitsi ovat nauttineet opetusta sen jatkoluokalla. Koulun tarkotuksena on opetuksen antaminen jossakin koulun ohjelmaan sisältyvästä kolmesta aineesta, liinavaateompelussa, pukuompelussa tai ruuanlaitossa, ja sellaisten tietopuolisten ja käytännöllisten. tietojen jakaminen, jotka voivat tehdä oppilaista kunnollisia ammattilaisia. Kouluun pääsyä varten vaaditaan ylemmän kansakoulukurssin suorittaminen tai todistus vastaavista tiedoista ja taidoista. Oppilaiden, jotka haluavat päästä ko,uluun, tulee kouluun kirjotettaessa kesäkuun p:nä tai elokuun 5 p:nä klo 2-2 i. p. koulun huoneistossa tä-heikinkadun 3:ssa olla varustettuina oikeaksi todistetulla koulutodistuksen jäljennöksellä sekä,papin kirjalla. Oppiaika ammattikoulussa on' 2 vuotta, ja työ kestää elokuun 5 p:stä toukokuun 3 p:ään.,päivittäinen työaika on 7 tuntia. Lukukausimaksu on 5 markkaa, joka suoritetaan kouluun kirjottautuessa. Saaduista lukukausimaksuista muodostetaan apurahoja, jotka jaetaan ahkerille ja varattomille oppilaille heidän siirtyessään luokalle. Koulussa, jossa on sekä ruotsalainen että suomalainen osasto, annetaan opetusta seuraavissa aineissa: liinavaateompelussa kaavapiirustuksineen, pukuompelussa kaavapiirustuksineen, ruuanlaitossa ja talousopissa, äidinkielessä ja sen kirjallisuudessa, laskennossa, kirjanpidossa, historiassa, piirustuksessa, terveysopissa ja ammattilainsäädännössä. TyttÖjen ammattikoulun johtokuntaan kuuluvat lehtori!jonatan Reuter, puheenjohtajana, kauppaneuvoksetar Hilma Schildt varapuheenjohtajana, neiti Annie furuhjelm,, kamarineuvoksetar Elin Sjöström ja arkkitehti Alarik Tavaststjerna sekä varajäseninä koulunjohtajatar neiti Mathida von Troil, ammattientarkastaja neiti Vera Hjelt ja arkkitehti Hugo Lindberg. Johtajatar neiti Mathida Blomqvist oli virkavapaa marraskuun ajan matkaa varten Tukholmaan ja Upsalaan tutkiakseen sikäläisiä ammatti- ja talouskouluja. Viransijaisena toimi tällä aikaa neiti W. Grönholm. luokalla toimivat lukuvuoden kuluessa koulun ammattiaineiden opettajina seuraavatopettajattaret: Neiti Edith Colerus linavaateompelussa, kaavapiirustuksessa ja korko-ompelussa.

22 7 Neiti Ellen 'Bremer pukuompelussa ja kaavapiirustuksessa; neiti Bremer oli kivulloisuuden fähden virkavapaa 6 viikkoa kevätlukukaudenalussa, neiti Sigrid Juseliuksen toimiessa viransijaisena. Neiti Anna-Lisa Schreck, Kotkan tyttöjen ammattikoulun opettajatali, on syyslukukaudella hoitanut pukuompelun opetust? vastaperustetula rinnakkaisluokalla. - Rouva ta Stenius otettiin kevätlukukauden alussa pukuompelun vakinaiseksi opettajattareksi mainitulle luokalle. Neiti Maiju Stenij liinavaateoinpelussa ja kaavapiirustuksessa talousosaston suomalaisella rinnakkaisluokalla (7 viikon kurssi). Neiti Hilja Rikala talousopissa ja käytännöllisessä ruuanlaitossa suomalaisella luokalla. Neiti Wava Grönholm talousopissa ja käytännöllisessä ruuanlaitossa ruotsalaisella rinnakkaisluokala; neiti Grönholm oli virkavapaa marras- ja joulukuun neiti Elvi Palander. viransijaisena. : luokalla opettivat seuraavat ammattiopettajat: Neiti Anna Palmgren, rouva Helga Landgren apulaisopettajana, liinavaateompelussa, kaavapiirustuksessa, paikkauksessa, parsimisessa ja korko-ompelussa. Neiti Lilly Sulin otettiin kevätlukukauden alussa mainittujen aineiden' vakinaiseksi opettajattareksi. Neiti Anna Pulkkinen pukuompelussa ja kaavapiirustuksessa. Neiti Elin Moberg talousopissa ja käytännöllisessä ruuanlaitossa ruotsalaisella luo-. kalla; neiti Moberg oli opintomatkan vuoksi Tukholmaan virkavapaa marraskuun neiti Hilja Rikala viransijaisenaan, jota. paitsi neiti Elvi Palander hoiti koko lukuvuoden neiti Mobergin viransijaisena talousopin opetusta. Neiti. Ketty Tudeer talousopissa ja käytännöllisessä ruuanlaitossa suomalaisella rinnakkaisluokalla. -. -Tietopuolisten aineiden ja' piirustuksen -opetusta hoitivat seuraavat opettajattaret: Neiti Anna Segerstråle äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja: ruotsalaisella luokalla; kevätlukukautena on ainekirjotuksen opetusta luokalla hoitanut viransijaisena neiti Sara Karl berg. _ Kansakei'ulunopettajatar neiti Olga Oinola äidinkielessä ja kitjallisuudessa suomalaisella. luokalla sekä terveysopissa ruotsalaisella ja suomalaisella luokalla. Kansakoulunopettajatar neiti Helmi Kapari. äidinkielessä suomalaisella rinnakkaisluokalla ja suomalaisela luokalla; neiti da Hokkanen on kevätlukukauden alusta toiminut viransijaisena rinnakkaisluokalla. Neiti Wava Grönholm laskennossa ja kirjanpidossa. ja ruotsalaisella luokalla. Kansakouhinopettajatar neiti Sanni Karppila. laskennossa ja kirjanpidossa ja suomalaisella luokala. 'Kansakoulunopettajatar neiti Hilja Widenius historiassa ruotsalaisella ja suomalaisella luokalla sekä laskennossa suomalaisella rinnakkaisluokalla. Neiti Sara Karlberg on kevätlukukauden alusta hoitanut historian opetusta ruotsalaisella luokalla. Ylim. kamarikirjoittaja neiti Alfhild Andersson ammattilainsäädännön ja vakuutustoimen opetuksessa _.ruotsalaisella luokalla. Hovioikeudenauskultantti neiti. Lyyli Jyrhämä ammattilairisäädännön' ja vakuutustoimen opetuksessa suomalaisella luokajla. 3

23 8 Neiti lma Hirn piirustuksessa ja, suomalaisella sekä ruotsalaisella luokalla. Neiti Elin Hirn piirustuksessa ruotsalaisella luokalla ja suomalaisella rinnakkaisluokalla. Oppimäärät. Eri aineisssl on käyty läpi seuraavat oppimäärät: Liinavaate- Liinavaateompeluosaston luokalla oli viikottainen tuntimäärä 29. Ompeluharjoiompeluosasto. tusten käsin ja koneella läpi käytyä, valmisti kukin oppilas' itselleen kaksi kouluesiliina~, yhden paidan ja parin housuja. Tilauksesta tehtiin naisten, miesten ja yöpaitoja sekä housuja. Tehdyt työt olivat: Kouluesiliinoja yksinkertaisin reikäompelein Naisten paitoja... 4 Housuja Eri suuruisia paitoja Merkkausliinoja ristipisteillä... 2 Tyynynpäällisiä... 2 Korko-ommeltuja kauluksia... '.' 2 Yöpaitoja.. :... :... Pikkulasten paitoja... ','..._ Pikkulasten myssyjä... 4 Pikkulasten kolttuja... 2 Sitä paitsi 'nimeiltiin vaatekappaleita risti-, vino- ja korkopistein. Koe: housuj~n valmistaminen omin neuvoin. -.. Kaavapiirustus käsitti kaavojen piirtämistä valmistettavia töitä varten Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja Edith Coh~ruksen toimittaman oppikirjan "Liinavaatteiden. piirustuksia" rn ukaan. luokalla, annettiin opetusta 34 viikkotuntia. Kaikki työt tehtiin tilauksesta. Sitä paitsi kukin oppilas valmisti. itselleen yhden vaatekappaleen, kuten yö- tai päiväpaidan, kampausnutun, paita housut t. m. s. Valmistetut työt olivat:. Erisuuruisia paitoja... 7 Housuja ~... : Kampausnuttuja... 3 Päiväpaitoja (osaksi brodyyreillä, osaksi korko-ommeltuina ja pitsivälikkein) 87 Yöpaitoja brodyyreillä ja korko,.ommeltuina....' '33 Lasten yöpaitoja Paitahousuja brodyyreillä ja korkoommeltuina... 8 Liivinsuojustimia...,..., 7 " puolikoko~... 5 Esiliinoja... '... ~ Päähineitä... 6 Alushame... Pitsinenäliinoja Tämän lisäksi harjoitettiin liinavaatteiden paikkaamista. Koe: paidan valmistaminen omin neuvoin. Kaavapiirustus käsitti kaavojen piirtämistä tehtäviä töitä varten saman menetelmän ja oppikirjan mukaan kuin luokalla. Opetussuunnitelman mukaan kävivät liinavaateosaston luokan oppilaat seitsen.., viikkoisen pukuom)!>elukurssi'n, jolloin valmistettiin: Alushameita... 0 Lasten puku... ' Pukuja...'... 6 Alusliivejä...,... 6 Puseroita.. ',' Uiltimia pitsivälikkein... _

24 9 Hameiden ja puseroiden korji,lusta qpetettiin. Kaavapiirustus käsitti liivin ja hameen kaavojen piirustusta saman me'netelmän ja oppikirjan mukaan kuin pukuompeluosaston luokalla. Pukuompeluosaston' luokalla annettiin opetusta 29' viikkotuntia. Oppilaat' har- Pukuompelujoittelivat ompelemista käsin ja koneella sekä muita harjoitustöitä, kuten saumojen lait- osasto. tamista villa- ja puuvillakankaisiin, erilaisten hameenhalkojen valmistamista, volankien ja rimsujeh kiinnittämistä hameisiin, hianistutuksia y. m. Valmistetut työt A luokalla olivat seuraavat: Kouluesiliinoja... 2 Kesäpukuja Puuvillakankaisia alushameita... :.. 22 l,iivinsuojustimia...' ~ vuotisten lasten pukuja Pääliinoja... 8 Villakankaisia päällyshameita... 8 Kauluksia ja kalvostimia.,... "28 Kesäpuseroita... : B (rinnakkais-)luokalla tehtiin seuraavat työt: Kouluesiliinoja...,...,'.. :.. 32 Puuvillakankaisia alushameita vuotisten lasten pukuja Villa- ja puuvilakankaisia päällyshameita., Kesäpuseroita Kesäpukuja Kauluksia ja kalvostimia Kukin luokan oppilas valmisti itselleen yhden tai kaksi kouluesiliinaa, alushameen, yhden tai kaksi puseroa ja yhden puuvilapuvun. Tilauksesta tehtiin sekä yksinkertaisempja että hienompia puuvilla- ja voilekankaisia kesäpukuja lapsille ja täyskasvuisile sekä koruommeltuja puseroita.. Kaavapiirustuksessa seurattiin Ellen Bremerin ja Anna Pulkkisen toimittamaa. Pukukaavojen opasta. Jokaista uudenlaista työtä varten on paperiset kaavat piirretty joko koko tai puolikokoon. Koe: puseron valmistaminen omin neu.vofn. luokalla opetettiin 34 viikkotuntia. Valmistetut työt olivat: tiarjoitustöitä... 4 Hihoila varustettuja malliliivejä... 4 Alushame... Kävelyhameita Silkkinen aamupuku rtonainen tyllivälike...' Chiffoni-, voile- ja batistikauluksia.. 40 Vilapuseroita.../... 6 Silkki- ja chiffonipuseroita...,'... 3 Kesäpuseroita..'.:... 2 Villasia, silkkisiä ja samettisia lasten pukuja... ' Kesäkankaisia lasten' pukuja Täysikasvuisten pukuja, sekä yksinkertaisia että monimutkaisempia: silkkisiä ja tyllisiä... 8 villaisia... 5 puuvillåisia ja voilekankaisia Nykyaikaisiksi laitetiuja pukuja ja'. hameita... 6 Sitä paitsi korjattiin ja muutettiin puseroita, hameita ja alushameita. Kaikki työt tehtiin yleisön tilauksesta.

25 20. Kukin oppilas valmisti itselleen yhden puvun. Sitä paitsi tehtiin aivan itsenäisesti kokeena puuvillapuku tai pusero tilauksesta. Kaavapiirustuksessa käytettiin samaa oppikirjaa kuin i luokalla. Pukumalleja tehtiin muotilehden mukaan puolikokoiselle muotinukelle. Oppisuunnitelman mukaan suorittivat pukuompeluosaston luokan oppilaat seitsenviikkoisen kurssin liinavaateompelussa, jolloin valmistettiin: Housuja 7 Paitoja Naisten paitoja... 2 K~m.~.~usnuttuja... 3 Yöpaitoja... 3 LnveJa... 4 Liivinsuojustimia brodyyreillä 9 Korko~ompelukauluksia... 3., Sitä paitsi opeteltiin liinavaatteiden paikkaamista, pyyheliinojeri ja sukkien parsimista ja liinavaatteiden nimeilyä. Kaavapiirustus käsitti kaavojen piirtämistä valmistettavia töitä varten. Kaikkien osastojen oppilaat suorittivat opettajattaren johdolla sekä töiden leikkauksen että valmistettujen vaatekappaleiden hinnoittelun. Talousosasto. Käytännöllisiä töitä varten olivat talousosaston oppilaat jaetut ryhmiin, "perheisiin", joiden jäsenet vuorotellen viikottain hoitivat eri tehtäviä. luokall.a opetettiin 30 viikkotuntia. Opetus talousosastolla tapahtuu siten, että oppilaat havainnollisesti saavat oppia kaikkien keittiössä esiintyvien töiden perusteet. Käytännöllinen työ käsitti valmistettujen. ruokalajien hinnoittelua sekä ruuanlaittoa, aluksi yksinkertaisia ruokalajeja työläiskoteja varten, yksinkertaisten leipälajien leipomista, hilloamista, mehunvalmistusta, pöydän kattamista, tarjoilemista, siivoamista, puhdistamista, pesua, mankeloimista ja silitystä. Oppilaiden käytänöllisen kyvyn, ajatuskyvyn, maun ja itsenäisyyden selville saamiseksi toimitetaan koekeittoja. Tänä työvuonna ovat oppilaat saaneet kerran viikossa kokeeksi suorittaa omin neuvoin niitä ruokalajeja ja eipoa niitä leipälajeja, joita he "ilhinnä edellisinä päivinä ovat oppineet valmistamaan. Sitä paitsi ovat luokan oppilaat kevätlukukauden lopussa kukin' suunnitelleet ja valmistaneet koe päivällisen, johon kuuluu kaksi ruokalajia. luokalla opetettiin 32 /2 viikkotuntia.. Käytännöllinen työ käsitti ruokatavaroiden. ostoa ja niiden kirjoihin viemistä, valmistettujen ruokalajien hinnoittelua, yksinkertaisemman. ja hienomman ruuan laittoa, kaikenlaisten leipälajien leipomista, hilloamista, mehujen valmistusta, vihannesten säilykkeiksi laittamista, voin muovailemista ja ruokaliinojen taittamista,, Siivoamista,. puhdistamista, pesua, mankeloimista ja silittämistä. Valmistettu hienompi ruoka annetaan porttööreillä noudettavaksi. Sitä paitsi on kaksi oppilasta viikottain vuorotellen valmistanut luokkatovereilleen päivällisen, johon he suurimmaksi osaksi ovat saaneet käyttää ruuantähteitä. Koekeitto tapahtuu ilman edelläkäypää valmistusta. Keittokirjaa tai ruokaresepfiä ei silloin saa. käyttää. Niiden kahden \ ruokalajin tarpeet, jotka sisältyvät koepäivälliseen, ostaa opettajatar, "joka heti ennen tunnin alkamista ilmoittaa oppilaalle, mitä hänen tulee valmistaa. Talousopissa on luokalla seurattu Amalia Orönbergin Talousoppia. Sekä liinavaateompelu- että pukuompeluosastpn oppilaille: järjestettiin keittiöt yöt. samoin kuin talousosaston oppilaille.

26 2 Talousosaston luokalla järjestettiin seitsenviikkoinen kurssi l iinavaateompelussa. Tehdyt työt olivat: Naisten paitoja Naisten housuja... '.' 8 Yöpaitoja... 3 Harjoitteluliinoja....'... :. 8 Liivejä... 8 Liinavaatteiden paikkuu- ja parsimisharjoituksia, sukkien parsimista sekä lankanappien ja kaulusten valmistamist~ on myöskin suoritettu. Samoin suorittivat talousosaston luokan oppilaat seitsenviikkoisen kurssin pukuompejussa. Valmistetut työt olivat: Pukuja Puseroita Alushameita... 9 Päällyshame... :.... Kaavapiirustus käsitti kaavojen piirtämistä valmistettavia töitä varten saman menetelmän ja samojen oppikirjojen mukaan kuin ompeluosastoillakin. Äidinkielelle omistettiin 2 viikkotuntia kummallakin luokalla. luokalla harjoiteltii~ Äidinkieli ja ainekirjoitusta, jolloin käsjteltiin ilmiöitä oppilaiden oma~ta havaintopiiristä, sekä kirjeiden kirjallisuus. kirjottamista. luokalla opeteltiin ammatti kirjelmien laatimista, jolloin kurssi sovellutettiin sekä ammatinharjoittajia ja liikemiehiä että ammattilaisia käsittäväksi. Yhtenä viikkotuntina oli luokalla kirjallisuuden lukemista vanhimmasta ajasta nykyaikaan asti, jonka ohessa luettiin lyhyt kurssi kirjallisuuden historiassa osaksi luentoina: osaksi Raition oppikirjan "Kirjallisuutemme vaiheet" johdolla. l luokalla kerrattiin 4 viikkotuntina kansakoulukurssi, jonka ohessa opittiin korko- Laskento' ja ja alennuslasku. luokalla opetettiin 2 tuntia viikossa, jolloin toimitettiin laskujen kir- kirjanpito. jottamista sekä opittiin neulomon yksinkertaine'n kirjanpito., Historiaa opetettiin luokalla viikkotuntina ja käsitteli se Suomen yhteiskunta- Historia. oppia, maamme maanviljelyksen, teollisuuden, ka~pa,n ja kulkuneuvojen kehitystä, höyryn ja sähkön käyttämistä inmiskunnan palveluksessa sekä tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten kansanvalistustyötä, raittiuskysymystä, naisen aseman parantamista ja sosialismia. Tämän yhteydessä esitettiin lyhyesti mainituilla aloilla toimineiden johtohenkilöiden elämäkertoja. Piir,ustusta opetettiin luokalla 4 viikkotuntia, jolloin opittiin piirustamaan ja värit- Plirustus. tämään lehtiä" kukkia, simpukankuoria ja lasten pukuja, sivellin piirustusta, korko-ompelumallien suunnittelua liinilvaatteisiin, ruokaliinalaukkuihin y. m., kirjainten pienentämistä, tussipiirustusta sekä kasvien tyylittelyä reunuksiin. luokalla opetettiin 2 tuntia viikossa, johoin opittiin kasvien, perhosten, rusettien, kaulusten ja mallinukkien piirustamista sekä korko-ompelumallien sommittelua liina vaatteisiin, puseroihin, pukuihin, kahvipannunmyssyihin y. rri. Terveysoppia opetettin viikkotuntina, jolloin käsiteltiin ihmisruumista ja sen hoitoa Terveysoppi. Max Oker-Blomin Terveysopin mukaan, naisruumista Ellen Sandelinin mukaan, ensi-