o P ETU S L A I T 0 K S E T.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. VI. o P ETU S L A I T 0 K S E T HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA. HELSINGISSÄ, 9 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTiÖ

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. VI. ENSEIGNEMENT ~UBLlt PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS. HELSINGFORS, 9.

3 ALKULAUSE. Esilläoleva julkaisu, joka muodostaa neljännen vuosikerran Helsingin kaupungin tilastoa VI Opetuslaitokset, eroaa aikaisemmista vuosikerroista etupäässä sen kautta, että siihen sisältyvät vuosikertomukset ja taulukot käsittävät kaksi vuotta, osittain luku vuodet 99-0 ja 90- osittain - kasvatuslautakunnan sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokunnan antamat kertomukset - kalenterivuodet J99 ja 90. Vuosikertomukset on niinkuin aikaisemmin kummaltakin vuodelta erittäin jätetty käsikirjoituksina tilastokonttoriin, jossa ne sittemmin on yhdistetty ja myöskin jossain määrin painatuskustannusten pienentämiseksi muovailtu. Kui tenkin on kertomuksista jätetty pois ainoastaan vähäpätöisiä yksityisseikkoja; alkuperäiset käsikirjoit,!kset säilytetään tilastokonttorin arkistossa, ja ovat siellä sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka tarvitsevat yksityiskohtaisempia tietoja kuin tässä julkaistut. Sisällykseltään on julkaisu lisääntynyt kahdella, nimittäin vuonna 99 perustetun kirjaltajain yhdenpäivänkoulun johtajan ja kunnallisten työvaenopetuslaitosten tarkastajan laatimalla kertomuksella, mikä viimeksimainittu on katsottu välttämättömäksi ottaa tähän julkaisusarjaan. Mitä tauluosastoon tulee, mainittakoon, että säästäväisyyssyistä, on siinä käytetty taloudellisempaa kokoonpanoa, joka on tehnyt mahdolliseksi julkaista tietoja kumpaiseltakin kertomusvuodelta saman otsikon alla. Työväenopiston kumpaistakin osastoa koskevat tiedot on yhdistetty yhteisiin taulukkoihin ja kaksi kasvatuslaitoksia koskevaa taulukkoa on yhdistetty, jotavastoin laitoksen oppilaiden laiminlyömiä työpäiviä ja oppilaiden käyttäytymistä koskevat taulukot on jätetty pois. Uusia on kaksi kirjaltajain yhdenpäivän koulun toimintaa koskevaa taulukkoa, y~si terveydellisiä oloja ruotsalaisissa kansakouluissa sekä yksi kansanlastentarhain lastenhuoltoloita, kouluhuoltoloita ja lastenseimiä koskeva taulukko. Taulukkoja on kaikkiaan, vastaten 7 edellisessä vuosikerrassa. Selostus opetuslaitoksista lukuvuonna 98-9 käsitti 5 sivua, jota vastoin tämän kahden vuoden tietoja sisältävän julkaisun kokonaislaajuus on ainoastaan 5 sivua, joten siis vähintäin 78 sivun painatuskustannukset on voitu säästää.. Työtä on sekä tekstf- että tauluosastoon nähden johtanut amanuenssi V a L b 0 r g K u h Le te lt. Helsingin kaupungin tilast9konttorissa, toukfjkuun 0 p:nä 9. OTTO BRUUN.

4 SISÄLLYSLUETTELO.. Vuosikertomuksia. Sivu.. Valmistava poikain ammattikoulu.... Tyttöjen ammattikoulu Yhdenpäivänk. latojia ja painajia varten. Aleksanterinkadun alempi käsityöiäiskoulu KalIion alempi käsityöiäiskoulu Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakqulut Kasvatuslautakunta Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja. Marian turvakoti Kånsanlastentarhat... : 6. Työväenopisto. A. Suomenkielinen osasto... 7 B. Ruotsinkielinen osasto Kunnallisten työväenopetuslaitosten tarkastus II.. Taulusto.. Ammattikoulujen oppilaat lukuvuosina 99- ryhmitettyinä syntymäpaikan, kotipaikan, äidinkielen, esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... *. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku valmistavassa poikain ammattikoulussa lukuvuosina *. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku tytwjen ammattikoulussa lukuvuosina *. Tyttöjen ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä ammattiosaston mukaan... 5* 5. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku yhdenpä(vänkoulussa latojia ja painajia varten ukuvuosina * TABLE DES MATIERES.. Rapports annuels. Page.. Ecöle.~preparatolre professlonnelle de gar~ons......, Ecole professionnelle de jeunes filles... Ecole d'un jour de typographie Ecole primaire d'apprentis, rue Alexandre Ecole primaire d'apprentis å BerghäU 7 6. Ecoles primaires finnoises Ecoles primaires suedoises Conseil d'education Ecole enfantlne Sedmigradsky et aslle Maria : Jardins populaires d'ettfants Institut ouvrier. A. Section flnnoise B. Section suedoise Inspection des ecoles d'ouvriers municipales II. Tableaux.. Eleves des ecoles professionnelles pendant. Ies annees scolaires 99-; repartitlon d'apres le Iieu.de naissance, le Heu de domicile, la langue maternelle, les etu des prehminalres et la profession des parents... *. Progr/l.mme de I'ecole preparatoire professionnelle de gar~ons pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine... *. Programme de I'ecole professionnelle de jeunes filles pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine *. Eleves de I'ecole professionnelle de jeunes fliles pendant les annees scolaires 99-; repartition par divlsion... 5* 5. Programme de l'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine.... 5*

5 VI Sivu. 6. Oppilaita yhden päivän koulussa latojia ja painajia varten lukuv. 99- " Eri opetusaineiden viikkotuntien luku alemmissa käsityöläiskouluissa lukuvuosina Alempien käsityöläiskoulujen oppilaat lukuvuosina Eri opetusaineiden viikkotuntien luku suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuosina Oppilaiden vaihtuminen suome~ielisissä kansakouluissa lukuvuosina Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99- päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat Suomenkielisistä kansakouluista er9n~ neet oppilaat sekä eroamisen syy lukuvuosina '.. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan... *. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90- ryhlhitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä vanhempien säädyn ja ammatin mukaan Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 99 ja 90 alussa, ryhmitettyinäkaupunginosittain * 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt luku päivät sekä poissaolon syy luku~ vuosina 99...: '" 7. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmikuun p:nä 90 ja 9 ~ Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuosina * 9. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaissa todetut taudit lukuvuosina * 0. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden ruumiinrakenne ja ravitsemustila lukuvuosina " Page. 6. Eleves de I'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires Programme des ecoles primaires d'apprentis pendan~ les annees scolaires 99-; heures par semaine 6 8. Eleves des ecoles primaires d'apprentis pendant les annees scolaires 99, Programme des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99 -; heures par semaine Eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires Eleves des ecoles primaires finnoises a la fin des semestres de printemps 90 et 9 Ctant sortis de l'ecole, avec certificat d'etudes, ayant passe dans une casse superieure ou double une casse; eleves aspirant aux ecoles superieures... 0*. Eleves ~ortis des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99 ' *. Eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et 9 par äge.... Eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue naternelle, le Iieu de naissance, le Iieu de domicile et la professioll des parents , Eleves des ecoles primaires finnoises au commencement des semestres d'autom ne 99 et 90; repartition par arrondissement Absences dans les ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99-; repartition d'apres la duree et la raison des absences Salles d'ecole et Ie nombre des eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et * 8. Placement gratuit des eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires Maladies constatees chez des eleves des ecoles primaires fiimoises pendant les aimees scolaires Constitution et etat de nutrition des eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99-

6 VII Sivu.. Kirjalainat suomenkielisten kansakoulujen oppilaskirjastoista lukuvuosina '". Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden luku niissä helmikuun p:nä 90 ja 9... '". Eri opetusaineiden viikkotuntien luku ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina '". Oppilaiden vaihtuminen ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina 99-6'" 5. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99- päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat... 8'" 6. Ruotsinkielisistä kansakouluista eronneet oppilaat sekä eroamisen syylukuvuosina '" 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä. paikan ja k9tipaikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan 0* 8. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan... '" 9. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 99 jå 90 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain '" 0. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt lukupäivät sekä poissaolon syy lukuvu0- sina '". Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden terveydentila lukuvuosina '". Kansakoultljen menot ) kalenterivuosina 99 ja '". Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat vuosien 99 ja 90 päätyttyä... 0'". Kasvatuslaitokset lukuvuosina '" Page.. Volumes emprimt~s par les ~Ieves des bibliotheques scolaires pendant les ann~es scolaires SaIles d'~cole et le nombre des ~Ieves des ~coles primaires suedoises au f~vrier 90 et '". Programme des ~coles primaires su~doisespendant les ann~es scolaires 99-; heures par sernaine 5-. Eleves des ~coles primaires suedoises pendant les ann~es scolaires * 5. Eleves des ~coles primaires suedoises å la fin des semestres de printemps 90 'et 9 Ctant sortis de l'~cqle. ave c certificat d'ctudes, ayånt pass~ dans une classe sup~rieure ou doubl~ une classe; ~leves aspirant aux ~coles sup~rieures Eleves sortis des ~coles primaires suedoises pendant les ann~es scolaires '" 7. Eleves des ecoles primaires suedoises au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue materneile, le Heu de naissance, le Heu de domicile et la profession des parents... ~O* 8. Eleves des ecoles primaires suedoises au fevrier 90 et 9 par äge.. '" 9. Eleves des ecoles primaires suedoises au commencement des semestres d'automne 99 et 90; repartition par a,rrondissement Absences dans les ecoles primaires sue-. doises pendant les armees scolaires 99-; repartition d'apres la duree et la raison des absences... 6*. Etat de sante des eleves des ecoles primaires suedoises pendant les annees scelaires 99---, S*. Depenses des ecoes primaires en 99 et '". Les fonds legues å la ville' au benefice des ecoles primaires (le decembre 99 et 90)....0'". Maisons municipales d'education des enfants depraves (å la campagne) pendant les annees s olaires 99- '"

7 VIII Sivu. 5. Kasvatuslaitosten oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... * 6. Kasvatuslaitosten menot vuosina 99 ja * 7. Oppilaiden vaihtuminen Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa ja Marian turvakodissa lukuvuosina 99-; oppilåat ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan, iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... 6* 8. Kansanlastentarhojen lastenhtioltoloihln, kouluhuoltoloihin ja lastenseimeihin sisäänkirjoitetut lapset kevätlukukausina 90 ja * 9. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... 8* 0. Kansanlastentarhain tulot ja menot kalenteri vuosina 99 ja *. Työväenopistoon'oppilaiksi ilmoittautuneet lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä sukupuolen, iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan Työväenopiston oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan heidän ammatissaan 5-. Työväenopiston suomenkielisen osaston oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmi tettyinä sen mukaan, montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen... 5*. Työväenopiston oppilaat ryhmitettyinä ammatin mukaan lukuvuqslna Page, 5. Eleves des maisons municipales d'education des enfants depraves (a la campagne) au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue maternelie, le tieu de naissance, le Iieu de domicile, I'äge et" la profession des parents Depenses des maisons municipales q'education des enfaljts qepraves (A la cc:flnpagne) en 99 et Eleves de l'ecole Sedmigradsky et d'asile Maria pendant les annees scolaires 99-; repartition par sexe, selon la langue maternelle, le Heu de naissance, par äge et d'apres la profession des parents Nursery&, classes ouvrieres et creches des jardins d'enfants pendant les semestres de printemps 90 et Eleves des jardins populaires d'enfants au fevrier 90 et 9; reparti~ion par sexe, selon la langue maternelle, le tieu de naissance, par äge et d'apres la profession des parents Recettes et d~penses des jardins populaires d'enfants en 99 et Les eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolilires 99-':"; repartition par sexe, par åge, selon le tieu natal et les etudes pnmminaires Les eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 99-; repartition d'apres les heures de travail dans leur profession Eleves de la section finnoise de l'institut ouvrier pendant les anm!es scolaires 99-; repartition d'apres le nombre des semestres que les eleves ont etudie A l'institut Nombre des eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 99- par profession... 55* OIkaistavia. Errata. Siv. *, taulun pääliekirjoituksessa on: 90 et 9.; lue: 90 e.t 9 par dge.

8 VUOSIKERTOMUKSIA_. - RAPPORTS ANNUELS.

9 I. Valmistava poikain ammattikoulu. Ecole preparatoire professionnelle de garcons.. Koulun johtajan taiteilija Alex. Federleyn antam~ kertomul. Jo h t 0 kun ta. Valmistavan poikain ammattikoulun johtokuntaank~uluivat kertomusvuosina vuoden 90 tammikuun p:ään asti seuraavat henkilöt: insinööri A. Strömberg puheenjohtajana, koristemaalari S. W'uorio ja työnjohtaja O. Kivistö jäseni,nä sekä rautatienvirkamies K. Hj. Lindberg ja puuseppä H. Nieminen varajäseninä. Mainitusta ajankohdasta lähtien johtokuntaan kuuluivat insinööri A. Strömberg l ) puheenjohtajana, rautatienvirkamies K. Hj. Lindberg varapuheenjohtajana sekä koristemaalari S. Wuorio, taidepuunveistäjä K. Saari ja seppä A. Virta jäseninä. o p et taj i s t o. Koulun johtajana oli taiteilija A. Federley, joka samalla opetti käsi-' varaispiirustusta niin kauan kuin tämä aine esiintyi itsenäisenä opetusohjelmassa, sekä sittemmin kansalaistietoa ruotsinkielisellä osastolla. Vakinaisina opettajina toimivat arkkitehti C. Lindgren (puutöiden ammatti piirustusta, matemaattisia aineita ja projektio-oppia) sekä lokakuun 6 p:ään 99 insinööri Hj. Renholm (metalli töiden ammattipiirustusta, matemaattisia ain,eita, projektio-oppia, luonnontietoa ja teknologiaa). Sittenkuin insinööri Renholm pyynnöstä oli saanut eron toimestaan, jota hän 0 vuoden ajan oli suurella harrastuksella ja hyvällä menestyksellä hoitanut, tuli metallitöiden ammattipiirustuksen, matemaattisten aineiden ja projektio-opin opettajaksi marraskuun p:nä 99 insinööri L. Blomstedt, joka sitäpaitsi opetti kansalaistietoa suomenkielisellä osastolla. Tuntiopettajina olivat kirjanpitäjä M. Ahola (ammattilainsäädäntöä y. m. ja kirjanpitoa sekä vl!oden 9 alusta lisäksi kansalaistietoa), ~nsinööri L. Blomstedt (metallitöiden ammattipiirustusta ja matemaattisia aineita) marraskuun p:ään 99, opettajatar H. Kapari (supmenkieltä), insinööri Hj. Renholm (luonnontietoa ja teknologiaa) lokakuun 6 p:stä 99, opettajatar F. Rosqvist (ruotsinls:ieltä) sekä insinööri V. Tamminen (teknologiaa, luonnontietoa ja matematiikkaa)., Koulun ansiokas puutöiden ei!simmäinen työnjohtaja veistonopettaja Fr. Jokela sai syyskuun p:nä 99 pyytämänsä eron. Herra Jokela oli ollut koulun palveluksessa sen perustamisesta, vuodesta 899 lähtien eli 0 vuoden ajan, eikä hänen työnsä merkitystä, joka koulun ensimmäisinä vuosina oli perustava, voi kyllin suureksi arvioida. Lukuvuosina 99- johtivat puutöiden työharjoituksia työnjohtajat E. Rehn ja' E. Virtanen sekä metalli töiden työharjoituksia työnjohtajat J. A. Sandborg ja K. G. Salo. Syysl~kukausi 99 alk'ji vasta syyskuun p:nä, jolloin koulu saattoi muuttaa uuteen, Pietarinkadun 6:ssa sijaitevaan huoneistoonsa, ja päättyi joulukuun 8 p:nä; kevätlukukauden työ alkoi tammik.lun p:nä ja jatkui toukokuun p:ään. Lukuvuonna 90-:l ) Herra Strömbergin erottua nimitettiin puheenjohtajaksi 5 p:nä' toukok, 9 insinööri R. Mickwitz.

10 koulu työskenteli syyskuun p:stä joulukuun 8 p:ään sekä tammikuun p:stä toukokuun p:ään. Opetusaika oli yleensä klo 8 a. p.-6 i. p. Lukuvuonna 99-0 noudatettiin edellisten vuosien opetussuunnitelmaa, jonka mukaan tunteja oli keskimäärin 7 päivässä, niistä tuntia työpaja työtä, tuntia piirustusta ja tuntia tietopuolista opetusta, mutta vuoden 90 syyslukukauden alusta otettiin maaliskuun p:nä 90 annetun ammattikouluja koskevan asetuksen mukaisesti käytäntöön uusi opetussuunnitelma. Käsivaraispijrustus itsenäisenä aineena poistettiin kokonaan, uutena aineena tuli ohjelmaan kansalaistieto, ja viikon kokonaistuntimäärä alennettiin 7:ään ja 0:een suomenkielisen osaston I ja II luokalla sekä 8:aan ja :een ruotsinkielisellä osastolla. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken n?kyy taulusta. ' Kertomusvuosina työskenteli koulussa kuusi luokkaa: kaksi vakinaista ruotsinkielistä, kaksi vakinaista suomenkielistä ja kaksi suomenkielistä rinnakkaisluokkaa. o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuoden 99-0 alussa 08, niistä 79 suomenkielisellä ja 9 ruotsinkielisellä osastolla. Seuraavana lukuvuonna oli oppilasmäärä suomenkielisellä osastolla 07 ja ruotsinkielisellä osastolla 5 eli yhteensä 5. Oppilaiden jakautuminen syntymä- ja kotipaikan, äidinkielen, iän, esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan näkyy taulusta.. Kaikki I luokkien oppilaat työskenteiivät sekä puu- ettämetallityöosastolla vaihtaen työalaa kevätluku~audella. II luokkien oppilaat työ~kentelevät aina yksinomaan yhdessä ammatissa ja jakautuivat siten että lukuvuonna 99-0 kaikki oppilaat työskentelivät metallityöosastolla, kun taas seuraavana lukuvuonna 5 suomenkielistä ja ruotsinkielistä oppilasta oli kirjoittautun~t puutyöosastolle sekä suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä oppilasta metallityöosastolle. ' Lukuvuonna 99-0 erosi suomenkielistä ja ruotsinkielinen oppilas, minkä lisäksi suomenkielinen oppilas koulun ohjesääntöjä vastaan tehdyn rikkomuksen johdosta erotettiin; lukuvuonna 90- oli eronneiden oppilaiden lukumäärä 6, joista suomenkielistä ja, ruotsinkielistä. Kevätlukukauden lopussa siirrettiin II luokalle vuonna suomenkielistä ja 9 ruotsinkielistä sekä vuonna 9 50 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä oppilasta. Suomenkieliseltä,osastolta sai vuonna 90 päästötodistuksen 8 ja vuonna 9 6 oppilasta; vastaavat luvut ruotsinkieliseen osastoon nähden olivat 7 ja ~9. P a Iki n t 0 ja, joina oli kirjoja, jaettiin lukuvuonna oppilaalle, joista 9 suomenkieliseltä ja 7 r~otsinkieliseltä osastolta. Apurahoja, jotka suoritetaan seuraavana lukuvuonna jakgmalla 5 markkaa kultakin työkuu,kaudelta, myönnettiin 8 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle heidän päästessään IIluokalle. Lukuvuonna 90- jaettiin 8 eroavaile suomenkieliselle ja 6 eroavaile ruqtsinkieliselie oppilaalle palkintoja, joina oli osin oppilaiden itsensä tekemiä työkaluja, osin harppeja, piirustimia y. m. s. Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen lahjoittaman rahamäärän, 00 Smk., koulun johtokunta jakoi kahdeksi 50 markan suuruiseksi apurahaksi, jotka annettiin kummaltakin osastolta päästötodistuksen saaneilie parhaille oppilaille. Seuraavana lukuvuonna jaettavikslaiotut 'apurahat oli korotettu 5 markkaan työkuukaudelta ja niitä myönnettiin suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. Kesällä 90 koulu otti osaa Suomen messujen koulunäyttelyyn esittäen nähtäväksi piirustuskokoelmia sekä eri aineiden harjoitusvihkoja, eri työsarjoja ja työkaluja sekä höyläperikin siihen kuuluvine tarpeineen.

11 5 Oppilaiden terveydentila oli tyydyttävä. Osakeyhtiö Herman Lindell, joka monena vuonna on antanut avustusta saayille oppilaille piirustus- ja kirjoitusneuvot ilmaiseksi, helpotti tällä tavoin lukuvuonna 99-0 oppilaan ja lukuvuonna 90-0 oppilaan koulunkäyntiä.' K 0 u l u j en talo u s. Kaupungin katsastusmiesten laatimien kalustoluettelojen mukaan oli, koulun irtaimiston arvo joulukuun p:nä 99 Smk. 9579: 89 ja joulukuun p:nä 90 Smk. 650: 0. Koulun menot kalliinajanlisäyksiä lukuunottamatta nousivat kalenterivuodelta 99 Smk:aan 8688: 5 ja vuodelta 90 Smk. 80: 67, jakautuen seuraaviin eriin: Depenses de L'ecoLe preparatoire prolessionnelle degarfons en 99 et Smk, Smk, Palkkaukset )..., : 8990: 70 Työtarpeet ja korjaukset...'... ','..., :.. 707: 76 : 9 Kirjasto, opetusvälineet y. m : 0 5: 8'5 Vuokra... ', : - Lämpö, voima ja valaistus.... 9: 7 9: 99 Puhtaanapito y. m..., : 0 9:9 Arvaamattomia menoja ja tarverahoja : Yhteensä 8688: 5 80: 67 Valtionapua saatiin' mainituilta vuosilta edelliseltä Smk. 6 U6: 65 ja jälkimmäiseltä 5680: -. Helmikuun p:stä 9 kaikki oppilaat ovat tapaturmavakuutetut,600 markan suuruiseksi arvioidun n. s. palkkausmäärän perusteella oppilasta kohti. Lukuvuosien lopussa järjestettiin koulun huoneistoissa oppilaiden koulun työpajoissa lukukausien varrella valmistamien monenlaisten esineitten näyttely.. Lukuvuosi 9a-:.. oli valmistavan poikain ammattikoulut) kahdeskymmenestoinen toimintavuosi.. Tyttöjen ammattikoulu. Ecole professionnelle de jeunes filles. Koulun johtajattaren neiti Mathilda Blomqvistin antama kertomus, Jo h t 0 kun t a. Tyttöjen ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuosina 99 - lehtori E. Pontan puheenjohtajana, kans~oulunopettajatar O. Moberg varapuheenjohtajana, rouva E. Holmberg, rouva E. Karnakoski ja vuoteen 90 asti puunveistäjä K. :Saari, sen jälkeen ompelijatar E. Peltolehto. '0 p e t taj i s t o. Johtajattarena oli neiti MathiIda Blomqvist. Lukuvuonna 99-0 hoitivat koulun ammattiaineiden opetusta seuraavat vakinaiset opettajattaret: ') Ilman kalliinajanlisiiystä,

12 6 luokalla: neiti E. Colerus (liinavaateompelua, kaavapiirustusta ja koruompelua), neiti E. Bremer (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva E. Calonius (pukuompel\la ja kaavap iirustusta rinnakkaisluokalla), neiti H. Rikala (ruuanlaittoa ja talousoppia) sekä neiti W. Grönholm (ruuanlaittoa ja talousoppia rinnakkaisluokalla). II luokalla: neiti A. Palmgren (liinavaateompelua, kaavapiirustusta, koruompelua ja paikkausta), neiti A. Pulkkinen (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva. Stenius (pukuompelua ja kaavapiirustusta rinnakkaisluok.), neiti E. Moberg (ruuanlaittoa ja talousoppia). Neiti K. Tudeer johti syyslukukaudella kahdet nuorille tytöille aiotut yhdeksän viikkoiset ruuanlaittokurssi't; kevätlukukaudella 90 neiti Tudeer teki opintomatkan Skandinavian maihin käyden siellä tutustumassa kotitalousammattikouluihin, ~oulukeittiöihin y.m.. Tietopuolisia aineita ja piirustusta opettivat seuraavat tuntiopettajattaret: ammattientarkastaja. Grönberg (suomenkieltä ja ammattilainsäädäntöä), neiti W. Grönholm (kirjanpitoa ja laskentoa ), neidit. ja E. Hirn (piirustusta), kansakoulunopettajatar H. 'Kapari (suomenkieltä), kansakoulunopettajatar S. Karppila (Iaskentoa ja kirjanpitoa), kansakoulunopettajatar O. Oinola (suomenkieltä ja sen kirjallisuutta sekä terveysoppia ), neiti A. Segerstråle (ruotsinkieltä ja sen kirjallisuutta, neiti M. Wallin (historiaa) sekä kansakoulunopettajatar H. Widenius (historiaa ja laskentoa). Ne koulun ammattiaineiden opettajattaret, jotka lukuvuonna 99-0 hoitivat luokan opetusta, ppettivat seuraavana lukuvuonna II luokalla, ja ; luokan opettajat ryhtyivät työhön luokalla. Lukuvuoden 90- alkaessa erosivat suomenkielen opettajatar H. Kapari ja historian ja laskennon opettajatar H. Widenius.' Edellisen sijaan otettiin kansakoulunopettajatar A. Hassinen ja jälkimmäisen sijaan kansakoulunopettajatar O. Kaksonen. Terveyd~noppia opettivat neidit G. Malmberg ja E. Pulkkinen. Neiti TUdeer, joka edellisenä lukuvuonna osittain johti tilapäisiä kursseja, osittain oli opintojen tähden virkavapaana, hoiti lukuvuonna 90- ruuanlaiton ja talousopin opetusta rinnakkais-. luokalla. Muu opettajisto eli lukuvuonna 90- sama" kuin lukuvuonna K 0 u r u n ta r koi t u s. Tyttöjen ammattikoulu on aiottu Helsingistä kotoisin oleville tytöille, jotka ovat läpikäyneet ylemmän kansakoulun ja etusijassa sellaisille, jotka sen ohessa ovat saaneet opetusta sen jatkoluokalla. Kouluun 'pääsemiseksi vaaditaan ylemmän kansakoulun oppijakson suorittaminen tai todistus vastaavista tiedoista ja taidoista. Koulun tarkoituksena on. antaa oppilaille sellaiset teoreettiset ja käytännölliset tiedot, jotka voivat tehdä heidät kelvollisiksi ammatinharjoittajiksloppiaika on vuotta. L u k u k a u s i m a k suon 5 markkaa ja suoritetaan kouluun kirjoittauduttaessa. Kertyneistä maksuista muodostetaan apurahoja, jotka jaetaan ahkerilie ja varattomille oppilaille heidän siirtyessään II luokalle. Luo k a t j a 0 p etu s 0 h j e l m a t. AlT!.mattiaineita opetetaan koirileila osastolla, nimittäin Iiinavaateompelu-, puku6mpelu- ja talousosastolla. Tietopuolinen opetus on.jaettu kahdelle osastolle, suomalaiselle ja ruotsalaiselle, ja käsittää seuraavat aineet: äidinkieli ja sen kirjallisuus, laskento, kirjanpito, piirustus, terveysoppi ja ammattilainsäädäntö. Lukuvuonna 99-0 oli '9 ammattiluokkaa toiminnassa, niistä luokkaa Iiinavaateompeluosastolla, vakinaista ja rinnakkaisluokkaa pukuompeluosastolla sekä vakinaista ja rinnakkaisluokkaa talousosastolla. Lukuvuonna 90- tuli lisäksi rinnakkaisluokka ).Lukuvuosina 99- kansakoulunopettajatar J. Meinander neiti Grönholmin sijaisena hoiti laskennon opetusta.. Z) Neiti Oinola oli lukuvuonna 99-0 vapautettuna terveydenhoidon opetusvelvollisuudesta; hänen sijaisenaan toimi syyslukukaudella neiti. Grönberg ja kevätlukukaudella neiti O. Malmberg..

13 talousosastolla, niin että luokkien kokonaismäärä nousi lo:een. Tietopuolisissa aineissa ruotsinkieliset oppilaat työskentelivät luokalla, suomenkieliset taas vakinaisella ja rinnakkaisluokalla. Tunteja oli keskimäärin 7 päivässä. Viikkotuntien luku oli kaikkien ammattiosastojen luokilla 0 ja II luokilla. Tietopuolisten aineiden opetustuntien luku oli luokalla ja II luokalla 8.' ' Viikkotuntien jakautuminen eri opet.usaineiden kesken näkyy taulusta. VaI m i s t etu t työ t. Lukuvuosina 99- tyttöjen ammattikoulun oppilaat valmistivat seuraavat_työt: Tr:avaux manuels execules par les ~Leves pendant les annees scolaires 99-. Työn laatu. Qenre de travtjil. Liinavaateompeluosasto Division de linprie ~----~ ; P~iv~pa!toja... _ YopattoJa.... Miehen paitoja.... Paitahousuja ,... Alushousuja.... Irtotaskuja.... Liivinsuojustimla...,.. '"...,... Kampausviittoja... '.'.. " K.?ulu~sl!inoja.... Paähutveja... '. Pukuja Puseroita... Päällyshameita..... Alushameita.... Malli liivej ä..... Kauluksia.... Lapsen 'pukuja... :..... Lakanoita TyynynpääJlisiä.... Pukuompeluqsasto Division de con/eci/on de.vefement I,luokka Ii luokka l luokka 'luokka " luokka luokka /:e dasse li:e dassb /;e classe /:e cltuse /I;e classe /:;e classe A. B. A. B. 6, , 5 8 7, , I luokka l'e classe Päiväpaitoja yöpaitoja.... Miehen paitoja.... Paitahousuja.... Alushousuja Liivinsuojustimia.... Kouluesiliinoja..... Pukuja.... Puseroita...,.... Päällyshameita...'..... Alushameita.... Kauluksia.... Lapsen pukuja..... Aamuviittoja...'. Kävelypukuja..... Vuoriliivejä, harjoituksia.... Päällystakkeja..... Pojan pukuja,..... Aluslilvejä.....,..... '.' ,, i ~ 60 7 ' 6,

14 8 Li i n a v a a t e 0 m pe u 0 sas t 0 n luokalla suoritettiin käsin- ja koneompelunesiharjoituksia, minkä jälkeen jokainen oppilas valmisti kaksi kouluesiliinaa, paidan, housut ja miehen paidan sekä koetyönä alushousut. Tilauksesta valmistettiin yksinkertaisia liinavaatekappaleita. Kaavapiirustus käsitti valmistettavien Jöiden kaavain piirustamista Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja Edith Coleruksen toimittaman oppikirjan Liinavaatteiden piirustuksia mukaan.. Kaikki liinavaateompelusosaston luokan oppilaat suoriftivat sitäpaitsi seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin.' II luokalla tehtiin kaikki työt tilauksesta; lisäksi oli paikkausharjoitu"ksia ja liinavaatteiden paikkausta.,. Koetyönä valmistettiin miehen paita. Kaavapiirustus käsitti valmistettavien töiden kaavain piirustamista samaa menettelytapaa ja samaa oppikirjaa noudattaen kuin luokalla. Opetussuunnitelman mukaisesti Iinavaateompeluosaston Iuokan oppilaat sitäpaitsi suorittivat seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, jonka aikana valmistettiin erilaisia töitä ja opetettiin korjaamaan ja uudistamaan hameita ja puseroita. Hameen- ja liivinmallit piirrettiin saman menettelytavan ja saman oppikirjan mukaisesti kuin pukuompeluosaston luokalla.. P u k u 0 m p ei u 0 sas t 0 n luokalla oppilaat suorittivat käsin- ja koneompelun esiharjoituksia sekä harjoitustöitä, kuten saumain laittamista pullvilla- ja villakankaisiin, erilaisten hameenhalkojen valmistamista, rimsujen ja volankien kiinnittämistä hameisiin, hihain istuttamista y. m.' (ks. tåul.siv. 7). Koetyönä oli pusero. Kaavapiirustuksessa noudatettiin Ellen Bteqleriri ja Anna Pulkkisen laatimaa Pukukaavoj'en opasta; jokaista uudenlaatuista työtä varten tehtiin paperikaavat koko- tai' puolikokoon. Kaikki oppilaat suorittivat seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin. II luokalla valmistetl,lt työt käyvät tarkemmin selville sivulla 7 olevasta taulukosta. Koetyönä oppilaat valmistivat puuvillaleningin. Kaavapiirustuksessa. käytettiin samaa oppikirjaa kuin luokalla. Puku malleja tehtiin mllotilehden mukaan puolikokoisille mallinllkeille. Opetettiin puseroiden, hameiden ja alushameiden korjaamista ja muuttamista. Paitsi pukua, jonka jokåinen oppilas ompeli itselleen, suoritettiin kaikki työt tilåuksen mukaan. Sekä töiden leikkaamise n että hintain arvioinnin oppilaat kaikilla osastoilla suorittivat. ; itse opettajattaren johdolla. Talo u s 0 sas t 0 n oppii'aat olivat käytännpllistä työtä varten. jaetut ryhmiin, )perheisiio», joiden jäsenet vuorotellen viikon kerrallaan hoitivat eri tehtäviä. Opetus tapahtui siten, että oppilaat havainnollisesti saivat oppia kaikkien keittiössä esiintyvien töiden peruste et. luokalla opetettiin ruuanlaittoa - aluksi yksinkertais.ten ruokalajien valmistamista työläiskoteja varten - leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä sekä valmistettujen ruokalajien hinnoittelua, pöydän kattamista, tarjoilemisfa, siivoamista, puhdistamista, jjesua, mankeloimista ja silittämistä. Oppilaiden kyvyn, huolellisuuden ja maun selvillesaamiseksi sekä heidän itsenäisyytensä kehittämiseksi työ~sä pa"ntiin kevätlukllkauden jälkipuoliskolla joka viikko toimeen keittokokeita, joissa oppilaat omin päin saivat leipoa sellaisia leipälajeja. ja. valmistaa niitä ruokia, joiden valmistaminen heille aikaisemmin oli opetet~u. % tunt. viikossa käytettiin tietopuoliseen talousopin opetukseen ja hinnoitteluun. Talousosaston luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi. seitsenviik)<oisen liinavaateompelukurssin ja seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, joilla valmistettiin erilaisia vaatekappaleita (ks. taul. siv. 7). Valmistettujen töiden kaa"vat piirrettiin samaa menettelytapaa ja samoja oppikirjoja noudattaen kuin ompeluosastoilla.

15 9 Sekä liinavaate- että pukuompeluosaston oppilaille järjestettiin keittiöt yöt samoin kuin talousosaston oppilaille. II luokalla käytännöllinen työ käsitti ruokatavarain ostamista ja kirjanpitoa, yksinkertaisempaa ja hienompaa ruuanlaittoa, kaikenlaisten leipälajien leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä, vihannesten säilyynpanoa, kaikkien valmisteiden hinnoittelua; voin asettelua, lautasliil,ain taittamista ja puhdistusta. V~lmistettu hienompi ruoka annettiin porttöörillä noudettavaksi. Sitäpaitsi valmisti" kaksi oppilasta vuorotellen -viikon kerrassaan luokkatovereilleen päivällisen, johon he suurimmaksi osaksi saivat käyttää y_lijä"änytt~ ruokaa. Kevätlukukauden lopussa oli keittokokeita ilman "edelläkäypää valmistusta. Koepäivällisiin kuuluvain kahden ruokalajin ainekset osti opettajatar, joka välittömästi ennen opetustunnin alkua ilmoitti oppilaalle, mitä oli valmistettava. Oppikirjana ~Ii Amalia Grönbergin Talousoppi ja lukuvuonna 90- sitäpaitsi Anna Olsonin Keittokirja. Yli m ä ä r ä i s e t k u r s s i t. Paitsi tyttöjen" ammattikoulun vakinaista opetusta järjestettiin syyslukukaudella 99 kåpdet.yhdeksänviikkoiset ruuanlaittokurssit henkilöille, jotka ovat toimessa aamupäivällä, sekä palvelijattarille. Kursseihin otti osaa yhteensä 5 oppilasta. ) Tie t 0 P u 0 I i s i s s. a a i n e i ss a suoritettiin seuraavat oppijaksot: Äidinkielelle omistettiin tuntia viikossa kumpaisellakin luokalla. I luokalla pantiin toimeen ainekirjoitusharjoituksia, joissa käsiteltiin oppilaiden omaan havaintopiiriin kuuluvia ilmiöitä, sekä kirjeenkirjoitusharjoituksia. II luokalla opetettiin ammattikirjelmien laatimista oppijaksoksi yhdistettynä; kirjelmät koskivat sekä ammattienharjoittajia ja liikemiehiä että ammattityöläisiä. Yhtenä tuntina viikossa oli I luokalla ~anhimmista ajoista nykyaikaan ulottuvan kirjallisuuden lukemista, minkä ohella läpikäytiin lyhyehkö kurssi kirjallisuushistoriassa, osittain esitelminä, osittain Sondenin oppikirjan, Svensk litteraturhistoria, fl.ukaan. I luokalla kerrattiin viikkotuntina kansakoulun laskennon oppijakso, minkä lisäksi opittiin korko- ja alennuslasku sekä laskujen kirjoittamista. II luokalla opetettiin laskentoa ja kirjanpitoa tuntia viikossa, jolloin harjoitettiin laskujen kirjoittamipta sekä opetettiin talouskirjanpi~o ja" neulomon y«:sinkertainen kirjanpito. " Historiaa opetettiin I luokalla -tunti viikossa ja opetuksessa kosketeltiinsuomen yhteiskuntatietoa ja tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten raittiuskysymystä, työtä naisen aseman kohottamiseksi y. m. Tämän yhteydessä esitettiin lyhyitä elämäkertoja johtavista ~enkilöistä, minkä ohessa oppilaat saivat harjaanttia Iyhyehköjen esitelmäin pitämiseen. Terveysoppia opetettiin tunti viikossa II luokalla. Tällöin käsiteltiin ihmisruumista ja sen hoitoa Max Oker-Blomin Terveysopin mukaan. Kevätlukukaudesta 90 lähtien oppilaille sitäpaitsi on opetettu kodin sairaanhoitoa ja pientenlastenhoitoa.! I luokalla pidettiin tuntina viikossa esitelmiä, joissa käsiteltiin voimassa olevia ammatteja ja elinkeinoja sekä työväensuojelua koskevia asetuksia. Piirustusta oli I luokalla tuntia viikossa, jolloin opetettiin piirustamaan ja värittämään lehtiä ja kukkia, sekä sivellin piirustusta, korko-ompelumallien sommittelua liinavaatteihin, lautasliinalaukkuihin y. m., kirjaimien pienentämistä, tussipiirustusta sekä ) Eivät sisälly taulussa ilmoitettuun oppilasmäärään. Opetuslaitokset 99-.

16 0 kasvien tyylittelyä reunuksiin: II luokalla oli piirustusta tuntia viikossa jolloin opetettiin kasvien ja perhosten piirustamista ja värittämistä, tekstausta, tussi- ja sivellinpiirustusta sekä korko-ompelumallien sommittelua liinavaatteita, puseroita, pukuja, kahvipannumyssyjä y. m. varten. Lukuvuonna 90- piirrettiin sitäpaitsi kansallismuseossa koruompelumalliluonnoksia erilaisten kappaleiden ja myssyjen mukaan sek? rukinlavan kukkamaalauksia. Näitä luonnoksia käytettiin sitten aiheina sommiteltaessa koruompelumalleja pukuihin. Opintokäynnit eri laitoksiin. Lukuvuosina 99- valmistettiin oppilaille tilaisuus eri aineenopettajain johdolla tehdä opintokäyntejä eräihin näyttelyihin, tehtaihin ja laitoksiin. Niinpä käytiin työväensuojelunäyttelyssä,.lastenhoitoyhdistyksen laitoksissa, lastenhoitomuseossa, eräässä paitatehtaassa, makkaratehtaissa, Käsityön Ystävien ja käsityökoulun näyttelyissä, kansallismuseossa, lukuisissa taidenäyttelyissä y. m. Suo m e n me s s u t. Kesällä 90 Helsingin kaupungin tyttöjen ammattikoulu otti osaa Sl..I,omen ammattikoulujen näyttelyyn Suomen -messuilla pannen näytteille pien0iskokoista työsarjaa sekä erilaisia liina-alusvaatteita ja leninkejä. ' Oppilaiden käsitöiden näyttely. Toukokuun ja p:nä 90 sekä toukokuun-<0 p:nä 9 oli oppilaiden käsitöiden, piirustusten y. m. näyttely kouluhuoneistossa, johon myös oli järjestetty kahvitarjoilu yleisölle. Kahvileivän oppilaat olivat leiponeet koulukeittiöissä. o p pii a s m ä ä r ä oli helmikuun p:nä 90 0,. siitä 90 suomalaisella ja 0 ruotsålaisella osastolla. Seuraavan vuoden helmikuun p:nä koulun suomalaiselle osastolle oli kirjoitettuna 0 oppilasta ja.ruotsalaiselle.7 eli yhteensä 57 oppilasta. Oppilaiden ryhmittyminen syntymä- ja kotipaikan, äidinkielen, iän ja esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan näkyy taulusta. Taulussa - oppilaat ovat ryhmitetyt amma ttiosastoi ttain. _ Lukuvuoden 99-0 lopussa siirrettiin luokalta II:selle 6 suomenkielistä ja 0 ruotsinkielistä oppilasta; päästötodistuksen sai 8 suomenkielistä ja 0 ruotsinkielistä eli yhteensä 8 oppilasta. Seuraavan lukuvuoden lopussa siirrettiin II luokalle 70 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä oppilasta ja päästötodistuksen sai 6 oppilasta, joista 8 suomenkielistä ja '5 ruotsinkielistä. S t i P en d i t. Lukuvuonna 99-0 kertyneistä lukukausimaksuista muodostettiin 8 75 markan suuruista stipendiä, jotka myönnettiin suomenkieliselle ja 6 ruotsinkieliselle II luokalle siirretylle oppilaalle. Seuraavan lukuvuoden lukukausimaksut yhdistettiin 0:ksi samoin 75 markan suuruiseksi stipendiksi, jotka annettiin suomenkieliselle ja 7 ruotsinkieliselle oppilaalle. Nämä stipendit talletettiin koulun oppilaille Helsingin säästöpankissa perustettuun säästökassaan. )Helmi Saltzmanim) rahastosta jaettiin lukuvuonna markkaa eräälle pukuompeluosaston II luokan oppilaalle. Lukuvuonna 90- -jaettiin samasta rahastosta niinikään 00 markkaa eräälle Iiinavaateompeluosaston oppilaalle, minkä lisäksi eräälie pukuompeluosaston II luokan oppilaalle annettiin 00 markkaa, jotka Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistys oli lahjoittanut johtokunnan harkinnan. mukaan annettavaksi jollekin tai joillekin tyttöjen ammattikoulun lahjakkaille oppilaille. Lukuvuonna 99-0 tyttöjen.ammattikoulu sai vastaanottaa lahjana koulun opettajattarhta, oppilailta ja t?loushenkilökunnaita suurikokoisen kenraali Mannerheimin kuvan.

17 I rt a imi s t 0 n k a t sas t u s. Tavanmukaiseen aikaan eräs kaupll:ngin katsastusmiehistä toimitti koulun irtaimiston katsastuksen. Koulun johtokunnan hyväksymän poiston jälkeen kalusto luettelo joulukuun p:nä 99 päättyi 00 markkaan 76 penniin ja joulukuun p:nä 90 0 markkaan 8 penniin. Me n 0 t. Tyttöjen ammattikoulun menot nousivat kalenterivuonna : markkaan ja kalenterivuonna 90: 86 markkaan jakautuen seuraaviin eriin:. Depenses de L'ecoLe professionelle de jeunes filles en 99 et Smk Slnk. PalkkaukseP) : :- Ruuanpito : : 6 Työaineet... J. 9 96: 7 8: 7 Vuokra : - ' ~~~~~~:~~eet.. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ~!~!~:~ J 6 0: 87 Kalusto ja korjaukset : : 58 Sekalaiset menot... 96: : 8 Yhteensä (Totat) 509: : 86 Valtionaptia saatiin vuodelta 99 Smk 86: 50 ja vuodelta 90 Smk 68566: 5.. Yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten. L'eco/e d'un jour de typographje. Koulun johtajien kansakoulunopettaja E. Stenleldtin (v. t. 99-0) ja insinööri V. Valkolan (90-) antama kertomus. J 0 h t 0 kun t a. Kirjaltajain yhdenpäivänkoulun johtokuntaan kuuluivat työvuosina 99- puheenjohtaja kunnallisneuvos V. von Wright kaupunginvaltuuston valitsemana sekä jäsenet toimittaja K. Ahtiala suomenkielisten ja koulunjohtajatar A. Jurgens ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnan valitsemana sekä johtaja L. Lyytikäinen Suomen graafillisen teollisuuden harjoittajain liiton edustajana. Koulun johtajalla oli sitäpaitsi ohjesäännön mukaisesti puhe- ja äänestysvalta johtokunnassa. Suomen kirjatyöntekijäin liitto, joka koulun sääntöjen mukaan on, oikeutettu valitsemaan yhden johtokunnan jäsenen, oli edustajakseen valinnut herra O. A. Nymanin. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt vaalia, koska herra Nyman oli vailla kansalaisluottamusta, ja kun kirjatyöntekijäin liitto kieltäytyi valitsemasta toista edustajaa, valtuutti kaupunginva'ltuustö johtokunnan toistaiseksi toimimaan ylläesitetyssä kokoonpanossaan. Koulun tarkastajana toimi insinööri A. Breitholtz ja johtajana lukuvuonna 99-0 kansakoulunopettaja E. W. Malmberg ja lukuvuonna 90- insinööri V. Valkola. ) Lukuunottamatta kaijiinajanlisäyksiä.

18 Herra Malmberg nautti virkavapautta johtajantoimesta tammikuun 8 p:stä toukokuun 5 p:ään, sijaisena kansakoulunopettaja E. Stenfeldt. [}' 0 p e t taj i s t 0.. qpettajina toimivat lukuvuonna 99-0 seuraavat henkilöt: kirjaltaja Hj. Andersson (Iatomista, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), kirjaltaja E. E. Happonen (Iatomista, piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), ylioppilas. Katajavuori (Iaskentoa), kirjaltaja K. Lundström (painamista), johtaja E. W. Malmberg ) (äidinkieltä ja kansalaistietoa) ja insinööri E. E. Söderman (koneoppia ja konepiirustusta). Lukuvuonna 90- opettajiston kokoonpano oli seu- raava: kirjaltaja Hj. Andersson (Iatomista, tietopuolista kirjapa[notaitoa ja ammattihistoriaa, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), taiteilija E. Elenius (koristepiirustusta ja tyyiioppia), kirjaltaja E. E. Happonen (Iatomista, tietopuolista kirjapainotaitoa Ja ammattihistoriaa, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua, kaunokirjoitustä ja tekstausta), ylikonemesta:ri W. Liljegren (painamista), arkkitehti G. A. Sundelin (Iaskentoa), kansakoulunopettaja E. Stenfeldt (äidinkieltä ja kansalaistietoa), insinööri V. Valkola (Iaskentoa, koneoppia ja konepiirustusta) sekä kansakoulunopettaja V. Weissman syyslukukaudella. ja kansakoulunopettaja E. Nordström kevätlukukaudella (äidinkieltä ja kansalaistietoa). Kirjaltajain yhdenpäivänkoulu toimii kahtena osastona, suomenkielisenä ja ruotsinkielisenä. Edellinen on aiottu sekä latojille että painaj:lle, jälkimmäisessä opetetaan ainoastaan latojia. Käytännöllisen opetuksen tarkoituksena on osaksi kehittää oppilaita sellaisissa töissä, joita heillä työpaikoissaan on suoritetjavana, osaksi myöskin täydentää heidän tietojaan ja taitoaan tekniliisiin ja työmenete)miinnähden ja siten ollen vastapainona käytännöllisessä työssä usein pakostakin vallitsevalie yksipuolisuudelle tehdä heidän ammattivalmistuksensa monipuolisemmaksi. o p etu sai k a. Koulut yö kesti viikkoa syyslukukaudella ja 8 viikkoa kevätlukukaudella, syyskuun keskivaiheilta joulukuun keskivaiheille ja tammikuun keskivaiheilta toukokuun keskivaiheille. Jokainen luokka työskenteli 8 opetustuntia yhtenä päivänä viikossa (ks;' taul. 5).. Koulun ensimmäisenä lukuvuonna 99-0 oli suomalainen ja ruotsalainen luokka ~oiminnassa, ja varsinaisia lukupäiviä oli yhteensä 6. Lukuvuonna 90- sekä suomalaisella että ruotsalaisella osastolla toimi Ilja II luokka. Varsinaisia lukupäiviä oli. ', o p etu s 0 h j e m a. Lukuvuosina 99- noudatettiin pääasiassa seuraavaa käsityöläiskoulupäiväopetust,a käsittelemään asetetun. komitean laatimaa ohjelmaehdotusta: )L a tom i ne n. Latojaoppilaat suorittayat peräkkäisillä luokilla seuraavat harjoitukset: oikeat käsiotteet; tasainen ja tarkka sulkeminen sekä latominen sulukkeita käyttämällä; alkusivun latominen nimikkein ja alkukirjaimin sekä loppusivun latominen; vieraiden kielten latominen painetusta ja kirjoitetusta käsikirjoituksesta; kliseiden asettelu; yksinkertainen taululadelma; kiertokirjeitä nimikkeineen ja kehyksineen; kirjasivujen latominen kaikkineen mitä siihen kuuluu, ollen oppilaiden itsensä valittava koko ja vierusta, kirjakelajit y. m.; hinnastojen ja luettelojen latominen; purk'amisharjoituksia; sivujen asemoiminen; vaativampain tehtäväin, niinkuin runojen, pienten taulujen, matemaattisen ladelman y. m. latoinisen harjoittelua. ) 0 koko lukuvuoden vi'rkavapaana, sijaisina kansakoulunopettaja E. Stenfeldt. sekit syyslukukaudella kansakoulunopettajatar E. Björkell ja kevätlukukaudella filosoiianmaisteri A. Äijälä ja kansakoulunopettaja E. Häggman. \ f ',

19 Latojaoppilaita on sopivana aikana harjoitettava painatustöissä suorittamalla kehilöiden sulkemista, tarkistusta ja yksinkertaisempaa painatusta., P a i n a m i n en. Käytännöllistä opefusta anneta.an painimien rakenteessa ja hoidossa; peitteen (deckel) laatu ja käyttäminen; telat; eriiaatuiset tekstikehilöt; kehistäminen ja tarkistaminen; digel- ja pikapainjmen käyttämine.n; sivujen asemoiminen; vierustat; tekstikehiiön painaminen yhdellä ja useammalla yärillä; telain puhdistus uutta väriä varten; kliseiden tarkistus;sek?ladelmaa käsittävät kehilöt'; kuvakehiiöiden käyttäminen; eri paperilajit; kolmiväriautotypian painatus; värisekotukset. Painajaoppilaita on sopivana aikana harjoiteltava latomatöissä, jotta ~e, perehtyvät työaineisiin, kastijaoitukseen, latomiseen ja sulkemiseen., T e 0 r e e tt i n e n t y P 0 g r a f i a ja a m m a t i n h i s tor i a. Opetuksen tulee käsittää yleinen esitys kirjan merkityksestä sekä sen synnyn ja valmistuksen periaatteista;,iatomisessa esiintyväin moninaisten toimitusten merkitys ja tarkoitus, niiden käytännölliset ja esteettiset edellytykset; eri jäljentämismenettelyt; latomakoneen ja kirjapainimen kehitys sekä kirjapainon yleinen historia ennen ja jälkeen Gutenbergin ajan; Suomen kirjapainotaidon historia. K u v aan t 0 j a pii r u s t u s. Kuvaannon ja piirustuksen opetuksessa käytetään yksinkertaisempia viivakoristeita sekä tasannesmittausopillisia; ammattiin sopivia tehtäviä, niinkuin kaavain käyttämistä suhteellisen pienennyksen ja suurennuksen aikaansaamiseksi sekä projektsi.onipiirustuksen alkeita. K 0 r i s te pii r u s t u s j a t y yli 0 P P i. Opetus siirtyy siten eri koristetyyleihin niihin kuuluvine sovitelmineen, kirjakkeihin ja typografisiin tehtäviin, myöskin väriä: käyttämällä. Ä id i n k i eli ja k a n sai a i s tie t o. Luku- ja kirjoitusharjoituksia tarpeellisine selityksineen ja sääntöineen. Kansalaistietoa opetettaessa tutustutetaan oppilaita,painovapausasetukseen., Las ken t o. Laskennon. opetuksessa on tosin otettava huomioon käytännöllisessä elämässä esiintyvät tehtävät, mutta etusijassa se kuitenkin on sovitettava ammattiin,, niinkuin kirjaketarpeen ynnä käsikirjoituksen ja pinta-alan laskemiseen, pienentämiseen ja suurentamiseen, paperin painon ja koon laskemiseen y. m. Painaja-oppilaita on myös harjoitettava lasken:taan eri moottorien ja erikokoisten vetopyöräin nopeuksia. K ä s iki r joi t u,s t e n l u k e m i n e n. Opetus tarkoittaa sekä helpompien että vaikeampain käsikirjoitusten lukemista ynnä tapoja käsikirjoituksissa ilmaista toivomuksia latomiseen nähden, niinkuin uuden kappaleen alkamista, kursiveerausta y. m. Tällöin käsitellään molemmilla kotimaisilla kielillä laadittuja käsikirjoituksia. Oppilaita harjoitetaan myös,suorittamaan korjauslukua. K a u n o.!< i r joi t u s ja t e k s t a u s.,kaunokirjoitus- ja, tekstausharjoitusten tarkoituksena on harjoittaa oppilaita kirjainten ja tekstialain suhteelliseen jakamiseen, niin että kirjoitus esiintyy tasaisena näyttämättä aukkoja tahi tummia kohtia. K 0 neo p p i ja k 0 n e pii r u s t u s. Koneopissa annetaan tarpeellinen fysikaalinen johdatus, minkä jälkeen painajaoppilaille opetetaan käsi- ja martinpainimien eri järjestelmät, niiden edut ja haitat sekä sähkömoottorin käs,ittely, minkä ohessa tehdään selkoa erikois-, koneista, paperinleikkuukoneista y. m. Tärkeimmät yksityiskohdat ja rakenteet piirretään.) o p pii a a t. Lukuvuonna 99-0 kävi koulussa yhteensä ja seuraavana lukuvuonna 66 oppilasta (ks. taul. 6).

20 H u 0 n e i s t 0 j a k 0 u I u t a r v i k k e e t. Koulu työskenteli Et. Esplanadikadun 8:sta vuokratussa huoneistossa, joka kevättalvella 99 Kirjapainokonttorin toimesta ja kustannuksella korjattiin tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Kouluhuoneisto käsitti huonetta sekä oppilaiden vaatteiden säilytyshuoneen. Koneiden ja työvälineiden puute vaikeutti Suuresti käytännöllistä työtä koulun ensimmaisenä toimintavuonna, mutta jo lukuvuodeksi 90- olivat koulun ystävät ja kannattajat tarmokkailla toimenpiteillään saaneet hankituksi koululle tärkeimmät työvälineet. Suomeq graafillisen teollisuuden harjoittajain liiton Helsingin osasto on sitoutunut lainaksi hankkimaan koululle tarvittavat työvälineet ja koneet, ja lukuisat liikkeet muistivat kertomusvuosina koulua arvokkailla lahjoilla. Käsityö- ja tehdasyhdistys antoi 00 markkaa jaettavaksi stipendeinä lahjakkaille oppilaille,. Johtokunnan päätöksen mukaisesti jaetaan nämä varat kuitenkin vasta kevätlukukauden 9 lopussa, jolloin ensimmäiset oppilaat saavat päästötodistuksen koulusta. - Koulun tulot ja menot kalenterivuosina 99 ja 90 näkyvät allaolevasta yhdistelmästä: Tulot. Menot Smk Smk Smk Smk Valtionapu :- 580:- - Palkat.... '...'. 500:- 6"89:8 Oppilaiden lukukausi-- maksut : : - Kaupungin avustus.. 68: : 86 Yhteensä 7: : 86 Vuokra, lämpö, valaistus....,.... Opehlsvälineet.... Kirjasto, kalusto y. m. Muita menoja : 787: 0 5: 59: : 60 5: 5 656: 0 69: 75 Yhteensä 7: : 86. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu. Ecole prjmaire d'apprentis, rue Alexandre. johtajan arkkitehti E. A. Törnwallin antama kert~mus. I{~ulun Jo h t 0 kun ta. Alempien käsityöläiskoulujen johtokuntaan oli vuoden 99 loppuun kuulunut kolme kaupunginvaltuuston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joina syyslukukaudella 99 olivat professori C. E. Holmberg (puheenjohtajana), taiteilija_ V. Blomstedt ja työnjohtaja O. Kivistö. Vuoden 90 alusta johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä, jotka kaupunginvaltuusto valitsee kalenterivuodeksi l5:emillaan. Kevätlukukaudella 90 ja koko lukuvuoden 90- kuuluivat johtokuntaan professori C. E. Holmberg puheenjohtajana, insinööri. Killinen varapuheenjohtajana sekä taiteilija V. Blomstedt, valaja K. Karjala ja puuseppä E. Ahola jäseninä. o p et taj i s t o. Koulun johtajana oli arkkitehti E. A. Törnwall. Opetusta hoitivat lukuvuonna 99-0 seuraavat opettajat ja opettajattaret: kirjanpitäjä M. Ahola (kirjanpitoa ja laskentoa), kansakoulunopettajata~ F. Calamnius (kaunokirjoitusta, oikeinkirjoitusta, ainekirjoitusta ja laskentoa), taiteilija E. Collin (piirustusta syyslukukaudella), käsityönopettajatar M. Forss (kaavapiirustusta ompelijattarille ja vaattureille), kansakoulunopettajatar S. Granberg (kaunokirjoitusta ja oikeinkirjoitusta sekä laskentoa syysluku-