NIITTYLAHDENRANTA IV

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS NTTYLAHDENRANTA IV Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaselostus Luonnos Blomkartta KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 6..0 KRAKLK Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 NTTYLAHDENRANTA IV ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS joka koskee 9 päivänä kesäkuuta 05 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaan sisältyvät Asemakaavaan sisältyvät Mulon () kylän tilat 5:7, 5:67, 5:8. 5:07, :59, sekä maantiealuetta 895::5690 ja yhteistä vesialuetta 876:. Asemakaavan muutos koskee Niittylahden () kaupunginosan korttelin osaa, kortteleita 9, katu-, virkistys-, palstaviljely-, liikenne-, erityis-, vesi- sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostuvat Niittylahden () kaupunginosan korttelit 56 7, katu-, virkistys- ja erityisalueet. Kaavoitusohjelman työ nro 68 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 0 VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 6 TOTEUTUS... TILASTOLOMAKE (liitetään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI LTTEET. Asemakaavaluonnos. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Vireilletulovaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen ERILLISLTTEET Yleisten alueiden yleissuunnitelma, FCG 05

4 TVISTELMÄ Niittylahdenranta IV -asemakaava perustuu Reijolan osayleiskaavaan ja se muodostuu noin,5 hehtaarin suuruisesta kaavoittamattomasta alueesta. Samalla muutetaan Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymää noin 6,5 hehtaarin suuruista aluetta Niittylahdenrannan asemakaavaa. Reijolan osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-). Alueella on erityinen luontokohde (luo-) ja rakennussuojelukohde (SR), virkistysreitti ja kyläkuvallisesti merkittävä alue (sr). Suunnittelualue on merkitty osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi alueeksi. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Niittylahdentiehen, idässä Vehkapurontiehen, etelässä Ylä-Tynin - Lahdenperän alueeseen ja lännessä Pyhäselkään ja Niittylahden opiston päärakennuksen rakennuspaikkaan. Kaavassa muutetaan Niittylahdenrannan asemakaavan kortteleita 9 -, osaa korttelista, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousalueita sekä yleinen pysäköinti-, katu- ja maantiealueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50,0 hehtaaria. Niittylahdenranta IV -asemakaavan tavoitteena on turvata Niittylahden alueen tonttitarjonta asuinrakentamiseen vuosille Asemakaavalla muodostetaan asuinpientalo- ja erillispientalotontteja. Uusi kaavoittamaton alue liittyy voimassa olevaan asemakaavaan ja täydentää hyvin nykyistä taajamarakennetta. Kaavamuutoksella parannetaan voimassa olevan asemakaava-alueen liikenneturvallisuutta ja vesihuollon toteutusmahdollisuuksia Rantatien, Rehtorinpolun ja Marjatarhantien alueilla. Alue tukeutuu pääosin Reijolan taajaman palveluihin. Uusi kaava-alue tukeutuu maantiealueeseen, joka muuttuu kaavassa katualueeksi. Uudelle kaava-alueelle rakennetaan katu- ja kevyen liikenteen verkosto sekä vesi- ja jätevesiverkosto. Kaavaprosessi Niittylahdenrannan asemakaava käynnistyi vuoden 0 maaliskuussa. Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Kaavahanke esiteltiin yleisötilaisuudessa 0..0 Niittylahden opistolla, johon osallistui 0 henkilöä. Asemakaavan toteuttaminen Kaupungin tonttipalvelujen tavoitteena on luovuttaa vuosittain 5-0 omakotitonttia () tältä asemakaava-alueelta Kaikkiaan tässä kaavassa on kaupungin mailla 68 uutta rakentamatonta - tonttia.

5 : : :9 6:0 878: :0 :8 :0 7:8 :56 : 7: 7:9 :55 : 7: 57:0 :99 : :8 :9 :7 :8 :5 :7 :7 :7 :00 :00 : :60 :86 :88 :7 :90 : :89 :0 : 5:07 5:8 5:7 5:67 : :59 :87 :5690 :7 :5688 5:58 5:56 5:66 :68 :68 5:98 5:0 :68 :68 : 5:99 :68 :68 :68 5: 5: 5:99 :68 :68 : Marjatarhantie Lautamiehenkuja rastuomarintie Vallesmannintie Niittylahdentie Rantatie Rehtorinpolku Vitasniementie Lahdenpohjantie Kansankehto Kiertokoulu Kulttuurikuja Opistonportti Puutarhurinpolku Rantatie isoja kiviä rp rp 5 rp rp 6 rp rp rp sa e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0.8 e=0. NTTYOPISTO REHTORINKUJA REHTORINPOLKU MARJATARHANKUJA MARJATARHANTIE OPISTOKARTANO LAHDENPOHJANTIE KIVIOPISTO PEKANKUJA LIEKONKUJA NTTYLAHDENTIE e=0. e=0. ml e=0.0 e=0. pp pp pp ajo pp ajo et p t sr sr sr RANTATIE pp pp? vl le ml ml ml ml PUUOPISTO ERÄOPISTO HAKULISENTIE HAKULISENTIE JOHANINKUJA LAHDENPOHJANTIE NTTYLAHTI RP VL VL AP VL ET ET VL VL AP LV W SL AL ET ET ET VL VL EV Liite, / 6

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite, / AP AR AL VL RP LV ET EV SL W Asuinpientalojen korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Venesatama/venevalkama Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Luonnonsuojelualue Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. N Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi.

7 67 NTTYLAHD Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Liite, / 6 e= Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. : Rakennusala. et vl t sa le 000 Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita Vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen Saunarakennuksen rakennusala Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Katu. 900 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. ajo pp p Ajoyhteys Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka Johtoa varten varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa paikan, jossa on melunsuojan tarve. sr ml Suojeltava rakennus Ohjeellinen maanläjitysalue.

8 YLEISET MÄÄRÄYKSET: Liite, / 6 EV- ja VL-alueilla sijaitseville maanläjitysalueille (ml) saa rakentaa pilaantumattomista ylijäämämaista enintään kymmenen metriä korkeat maavallit, jotka on maisemoitava ympäristöön sopiviksi. -korttelialueet:. Rakennusalan rajan ulkopuolella olevien asuin- ja talousrakennusten sekä katosten rakennuslupaa vaativat korjaukset ovat mahdollisia.. Tontit on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaksi peittomaalattua puuta, vaaleita kiviaineksia tai molempia.. Katualueen puoleisen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla. 5. Kullekin tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia, joiden ala saa olla enintään 65 m. Talousrakennukset saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennusten kerrosala sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennusten etäisyyden tontin rajoista on oltava vähintään metriä ja katualueesta vähintään 6 metriä. 6. Asuinrakennusten lattiatason alin korkeusasema on N60. AP-korttelialueet:. Tontit on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Päärakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja, paikalla muurattuja tai puurakenteisia. Rakennusten julkisivujen tulee olla ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennusten kanssa yhteensopivia julkisivumateriaalista riippumatta.. Huoneistot on rakennettava siten, että niihin pääsee luonnonvaloa vähintään kahdesta ilmansuunnasta.. Rakennusten porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään 5 metriä. 5. Rakennuksissa on oltava lapekatto. 6. Tonteille on varattava leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 0 % tontin pinta-alasta. Alueen on oltava yhtenäinen. 7. Tontin rakennusoikeudesta enintään 0 % saa rakentaa lähipalvelu-, työ- tai kokoontumistiloiksi. Näiden tilojen käytöstä ei saa aiheutua ympäristölle melu-, tärinä-, haju- tai liikennehaittaa. 8. Asuinrakennusten lattiatason alin korkeusasema on N60. AL-korttelialue:. Tontti on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja, paikalla muurattuja tai puurakenteisia.. Rakennuksen porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään 5 metriä. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Erillispientalot: autopaikkaa asuntoa kohti.. Rivi- ja kytketyt pientalot:,5 autopaikkaa asuntoa kohti.. Liiketilat: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 50 k-m kohti. Autopaikkaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. AP-tonteilla pysäköintialueet on erotettava istutuksin jalankulku- ja oleskelualueista.

9 Liite, 5 / 6 POLKUPYÖRÄPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään seuraavat määrät: - rivi- ja kytketyt pientalot: yksi polkupyöräpaikka 0 k-m kohti. - liike- ja toimistotilat: yksi polkupyöräpaikka alkavaa 50 k-m kohti.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien tai asuntojen sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen.. Pysäköintipaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.. Asuntojen polkupyöräpaikkojen on oltava katettuja tai sisätiloissa. Jos polkupyöräpaikat ovat yksinomaan katoksissa, on polkupyörien huollolle varattava lämmitettävät sisätilat.

10 Liite, 6 / 6 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (8/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NTTYLAHDEN () kaupunginosan korttelin osan, kortteleiden 9 -, katu-, virkistys-, palstaviljely-, liikenne-, erityis- ja vesialueiden sekä maa- ja metsätalousalueiden asemakaavan muutos sekä NTTYLAHDEN () kaupunginosan kortteleiden 56-7, katu-, virkistys, erityis- ja suojelualueiden asemakaava. NTTYLAHDENRANTA IV L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk :000 Arkisto Suunn. Vesa Huohvanainen /68 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. V. Huohvanainen/K.Kinnunen

11 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskuksesta etelään. Kaava-alue sijaitsee Niittylahdentiehen ja Vehkapurontien risteysalueen länsipuolella ja rajoittuu lännessä Pyhäselkään ja Niittylahden opiston päärakennuksen rakennuspaikkaan. Uusi alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan muutosalueella on rakennettua omakotiasutusta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 50,0 ha... Luonnonympäristö Kaava-alueella on pienehkö viljelykäytössä oleva pelto. Metsämaat ovat tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Puusto on havu- ja lehtipuuvaltaisia sekametsiä tai puhtaita lehti- ja kuusimetsiä. Kaava-alueen keskiosassa on luonnonarvoiltaan merkittävä tikkametsä. Tikkametsä on pääasiasiassa koivuvaltaista vanhahkoa metsää ja se sijaitsee Niittylahdentien ja Rantatien välisellä alueella. Sen rajaus perustuu Reijolan osayleiskaavan luontoselvitykseen. Alueen maastomuodot ovat suhteellisen tasaiset. Maaperä alueella on valtaosin soraista hiekkamoreenia. Korkeudet alueella vaihtelevat välillä Rakennettu ympäristö Kuva. Keväistä tikkametsää Uudella asemakaava-alueella on vanha lato ja Niittylahdentien varrella vanha lomarakennuspaikka vuodelta 958. Muutettavan asemakaavan alueella uusin asuinrakennus on valmistunut vuonna 0. Muut asuin-

12 5.. Maanomistus rakennukset on rakennettu vuosien aikana. Kaavamuutosalueella on ollut Niittylahden opiston kasvihuoneet. Ne on purettu vuoden 0 aikana. Kaavamuutosalueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 905 ja ne on merkitty Reijolan osayleiskaavassa suojeltaviksi (SR/5.). Joensuun kaupunki omistaa kaava-alueella maata noin 8,0 ha, yksityiset noin,5 ha, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä noin,8 ha ja valtio noin,8 ha. Vesialuetta on noin,0 ha.. SUUNNITTELUTILANNE Kuva : Ote maanomistuskartasta (keltaisella kaupungin omistamat ja vaaleanpunaisella kaupungin vuokraamat maa-alueet).. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Alueella on voimassa.,., ja. vaiheen Pohjois-Karjalan maakuntakaavat.. vaiheen maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavan. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintää ei olla muuttamassa kaavan. vaiheessa. Joensuun seudun yleiskaava 00: Joensuun seudun yleiskaava 00 on tullut voimaan..00. Suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Reijolan osayleiskaava Reijolan osayleiskaava on hyväksytty Suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M- ). Osa suunnittelualueesta on merkitty kyläkuvallisesti merkittäväksi alueeksi (sr). Alueella on erityinen luontokohde ja rakennussuojelukohde. Alueen poikki on merkitty virkistysreitti. Suunnittelualue on merkitty asemakaavoitettavaksi alueeksi.

13 6 Kuva : Ote Reijolan osayleiskaavasta Niittylahdenrannan asemakaava Asemakaavaa muutetaan Rantatien, Rehtorinpolun ja Marjatarhantien alueilla. Kuva. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys: Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan..00. Pohjakartta: Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaista rakennuskieltoa.

14 Joensuun kaupungin strategiat: - Rajaton tulevaisuus 0-06 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunkirakenneohjelma 0 06, KV Kaupungin maapoliittinen ohjelma 0, KV Asumisen strateginen suunnitelma 00 05, KV.5.00 Selvitykset ja suunnitelmat: ) Maaperä- ja rakennettavuusselvitys Asemakaava-alueen yleissuunnittelun maaperätutkimuksen mukaan maaperä on valtaosin soraista hiekkamoreenia. Kaksi näytepistettä on sisältänyt savista silttiä. Erillistä rakennettavuusselvitystä ei ole tehty. ) Luonto- ja maisemaselvitys Reijolan osayleiskaavan yhteydessä alueelle on tehty luonto- ja maisemaselvitys. Selvityksen mukaan alueella sijaitsee edustava tikkametsikkö. ) Rakennettu kulttuuriympäristö Joensuun seudun yleiskaava 00 yhteydessä tehdyn kulttuuriympäristöselvityksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsee paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde, Kotikumpu. Päärakennus on sorvityylinen huvila 905 -luvulta, kaksikerroksinen aitta- ja navettarakennus ovat 905 -luvulta. Asuinrakennus on ollut Niittylahden opiston opettajien asuntona. 7 Kuvat 5-6. Kotikumpu-tilan päärakennus ja aitta Kuva 7. Kotikumpu-tilan navetta

15 8 ) Yleisten alueiden yleissuunnitelma Suunnittelualueelle on valmistunut yleisten alueiden yleissuunnitelma (FCG 05). TAVOITTEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoitustarve Niittylahdenrannan asemakaava perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään Reijolan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan, jossa uusi kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaavoitettava alue rajoittuu lännestä voimassa olevaan asemakaavaan ja täydentää hyvin nykyistä taajamarakennetta. Kaavahankkeen tarkoituksena on turvata Niittylahdenrannan alueen tonttitarjonta tulevaisuuden asuntorakentamiselle. Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 0). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 6 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty ) yritysystävällisyys, ) vetovoima, ) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja ) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.

16 Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0 06: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 9

17 0.. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleiskaava 00 Yleiskaavallisena tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne. Kestävä kehitys kaupungin rakentamisessa, ylläpidossa ja toiminnassa tarkoittaa voimavarojen mahdollisimman edullista käyttöä. Yleiskaavan pohjaksi valittiin keskitetty kaupunkimalli, koska se tuki rakennemalleista parhaiten kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkirakenteessa se on johtanut keskittämiseen ja tiivistämiseen. Keskitetty kaupunkimalli säästää energiaa ja aiheuttaa vähiten liikkumiskustannuksia sekä mahdollistaa palveluiden tehokkaan käytön ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen mahdollisimman hyvin. Reijolan osayleiskaava Reijolan osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna 00. Osayleiskaavassa tarkastellaan Reijolan taajama-alueen kehittämistä, uusien asuinalueiden ratkaisuja, kokoojateiden sekä haja-asutusalueiden rakentamisen ohjausta. Taajamaalueiden laajennuksille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Osayleiskaavan ensisijainen tarkoitus taajamarakentamiseen osoitetuilla alueilla on olla ohjeena asemakaavoitukselle. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillispientaloja. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaupungin tavoitteena on säilyttää Niittylahdenrannan alue vetovoimaisena asuinalueena tarjoamalla omakotirakentajille laadukkaita rakennuspaikkoja turvata luonnonarvoiltaan merkittävän tikkametsän säilyminen toteuttaa uusi katuyhteys venesatamaan. Tämä parantaa myös liikenneyhteyksiä edelleen Hopealahden suuntaan Rantatien katkaisu ja Rehtorinpolun muutos parantaa liikenneturvallisuutta ja asumisen viihtyvyyttä VAIHTOEHDOT Uudisalueella eri vaihtoehtojen tutkimista ei pidetty tarpeellisena, vaan asemakaavasuunnittelu perustuu Reijolan osayleiskaavaan. Kaavamuutosalueella tutkittiin eri vaihtoehtoja katu- ja kevyen liikenteen verkon turvallisuuden näkökulmasta.

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT 5. ALUEVARAUKSET 5.. Korttelialueet Uuden kaava-alueen liikenneyhteydet tukeutuvat Niittylahdentiehen, joka muuttuu kaavan myötä maantiestä katualueeksi. Kaava-alueelle rakennetaan kokoojakadut ja kattava tonttikatuverkosto sekä kattava kevyen liikenteen verkosto. Uuden kokoojakadun linjauksessa on huomioitu kaavan laajentuminen kaupungin omistamalle maalle etelään päin. Kaavassa on 68 uutta omakotitonttia kaupungin mailla. Uusi katuyhteys venevalkamaan parantaa sataman liikenteen sujuvuutta ja muutettavan asemakaava-alueen liikenneturvallisuutta ja asumisen viihtyisyyttä Rantatien ja Rehtorinpolun alueilla. Samalla paranevat liikenneyhteydet etelään Hopealahden suuntaan. Tämä kaavaratkaisu lisää toteutuessaan alueen asukasmäärää noin 0 henkilöllä. Erillispientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia erillispientaloja (omakotitaloja). Uusilla pientalotonteilla rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,. Erillispientalotonteilla keskimääräinen rakennusoikeus on noin 50 k-m /tontti. Sallittu kerrosluku on kaksi. Rakentamistapaa ohjaavina määräyksinä on mm. että; julkisivumateriaalina on käytettävä kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai puuta peittomaalattuna tai molempia. Rakennuksissa on oltava lapekatto. Kattokaltevuus I-kerroksisissa rakennuksissa ja katoksissa on : ja muissa rakennuksissa : - :,5. AP AL Asuinpientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0, - 0,. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet ovat noin k-m /tontti. Sallittu kerrosluku on kaksi. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tämä aluevaraus mahdollistaa liiketoiminnan, asumisen ja toimistorakentamisen yhdessä tai pelkästään yhtä käyttötarkoitusta varten. Tonttitehokkuusluvun e=0, mukaan alueelle voidaan rakentaa 6 k- m.

19 5.. Muut alueet Kadut: VL SL EV RP LV W sa, t sr Kokoojakatualueen leveys on 8 metriä. Kadun varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Muut kadut rakennetaan tonttikatuina. Lähivirkistysalue Luontoarvoiltaan tavanomaiset viheralueet on osoitettu kaavassa yleismerkinnällä VL, lähivirkistysalue. Luonnonsuojelualue Reijolan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukainen Niittylahden tikkametsä. Alueen toteutuksesta vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus, jonka kanssa käydään neuvottelut suojelun sisällöstä. Suojaviheralue Aluetta ei voida käyttää normaalina lähivirkistysalueena tiemelun takia. Tälle alueelle voidaan rakentaa melun leviämistä estävä meluvalli sekä kevyen liikenteen väylät ja virkistysreitti (latu). Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Alue on pääosin palstaviljelykäytössä. Ranta-alueelle voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yleinen venevalkama-alue poistetaan. Venesatama/venevalkama Alueella on venesatama ja pysäköintialue. Vesialue Saunan ja talousrakennuksen rakennuspaikka Talousrakennuksen rakennuspaikalla on Niittylahdenopiston kota. RPalueen maanomistajan toiveena oli saada saunalle rakennuspaikka. Suojeltava rakennus Kotikumpu tilalla olevat asuin-, navetta- ja aittarakennus ovat 905- luvulta. 5. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutukset kohdistuvat pääasiassa uuteen suunnittelualueeseen. Niittylahdentien liikennemäärien lisääntymien nykyiseen verrattuna on maltillista. Uusi kokoojakatu venesatamaan vähentää merkittävästi liikennettä muutettavan asemakaavan alueella ja parantaa kyseisen alueen asuinviihtyisyyttä sekä liikenneturvallisuutta. Tämän kokoojakadun kautta ohjataan liikenne tulevaisuudessa myös Hopealahden suuntaan. 5.. Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista. Kaavalla taataan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta Niittylahdenrannan taajamassa. Kaava edis-

20 tää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, virikkeellisen ja viihtyisän asumisympäristön muodostamista ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Kaavan muutos parantaa alueen liikenneturvallisuutta. 5.. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa virkistyskäytössä olevan metsäalueen ja viljelykäytössä olevan peltoalueen osittain rakennetuksi miljööksi. Ihmiset voivat kokea nämä muutokset yleistä virkistyskäyttöä rajoittavina tekijöinä. Kaavamuutosalueella rakennetussa ympäristössä muutokset kohdistuvat katuverkon uudistamiseen sekä kasvihuonealueen muuttumisena asuinkäyttöön. 5.. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaava-alueella on Reijolan osayleiskaavaan merkitty paikallisesti merkittävä rakennussuojelukohde. Kaavaratkaisu turvaa sen säilymisen suojelukohteena. 5.. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uuden asuinalueen toteutus vähentää alueen vapaata metsäalaa ja samalla vähentää alueen nykyisten asukkaiden mahdollisuutta liikkua vapaasti lähialueellaan. Tikkametsän alue säilyy ja se merkitään kaavassa luonnonsuojelualueeksi Muut vaikutukset Vaikutukset asutukseen ja palveluihin Asukasmäärän lisääntyminen on maltillista eikä aiheuta paineita julkisten palvelujen lisäämiseksi alueelle. Kaavan toteutumisen myötä alueen asukasmäärän lisäys on noin 0 henkilöä. Asukasmäärän lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia uusien palvelujen sijoittumisella alueella, esim. päivittäistavarakauppa. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Kaavan uudisalue on kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on liitettävissä kohtuullisin kustannuksin rakennettuun vesihuolto- ja katuverkostoon ja siten on yhdyskuntataloudellisesti edullinen rakennuskohde. Suunnittelualue täydentää hyvin Niittylahdenrannan taajamarakennetta. Kaavamuutosalueella on rakennettua vesihuoltoverkostoa. Kaavamuutoksella parannetaan vesihuoltoverkon rakentamismahdollisuuksia ja katuverkon toimivuutta. Vaikutus liikenteen määrään Liikennemäärät lisääntyvät asemakaavan alkupäässä uuden asutuksen myötä. Rantatien katkaisu ja uuden kokoojakadun rakentaminen venesataman suuntaan vähentää kaavamuutosalueen autoliikennettä.

21 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaava-alueella ei ole odotettavissa mainittavia ongelmia liikenneturvallisuudelle. Uusien kokoojakatujen varsille rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Venesataman suuntaan rakennettava uusi kokoojakatu vähentää merkittävästi autoliikennettä Niittylahdentiellä ja Rantatiellä ja parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi kyseisillä katualueilla. Niittylahdentien varteen rakennetaan uudet linja-autopysäkit Niittyopiston ja Lahdenpohjantien risteysalueille. Kevyen liikenteen verkossa on otettu huomioon joukkoliikenteen tarpeet. Yritysvaikutusten arviointi Kaava-alueelle ei tule ainakaan alkuvaiheessa pysyviä työpaikkoja, vaan yritysvaikutukset kohdistuvat kaavan toteutusvaiheessa kunnallistekniikan ja asuntojen rakentamiseen. AL -kortteliin on mahdollista rakentaa päivittäistavarakauppa, joka toteutuessaan toisi muutamia pysyviä työpaikkoja alueelle. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Uuden asuinalueen ja nykyisen asutuksen välissä on laajat virkistysalueet. Rakentaminen muuttaa kuitenkin nykyisten asukkaiden lähiympäristöä ja tuo uusia asukkaita melko lähelle nykyisiä rakennuspaikkoja. Tämä voi herättää epävarmuutta tulevasta. Alueen rakentaminen kestää kuitenkin vuosia ja antaa aikaa sopeutua muutokseen. Asutuksen lisääminen monipuolistaa väestörakennetta asuntojen koon vaihtelulla, erilaisilla rakennustavoilla ja hallintamuodoilla. Asuinpainotteinen rakentaminen ja ihmisten läsnäolo alueella lisää turvallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. 5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavan sisäiset liikennemäärät ovat pienehköjä ja ajonopeudet alhaisia, joten liikennemelusta ei aiheudu mainittavaa häiriötä. Niittylahdentien vuorokautinen liikennemäärä on nyt noin 000 ajoneuvoa. Tämän kaavan myötä vuorokautiset liikennemäärät kasvavat noin 00 ajoneuvolla. Tästä ei kuitenkaan aiheudu haittaa nykyiselle asutukselle, koska uuden kaava-alueen liikenne ei ohjaudu olemassa olevan asuinalueen kautta. Uusi katuyhteys venesatamaan vähentää liikennettä nykyisellä ja etenkin muutettavalla kaava-alueella. Niittylahdentien varren EV -alueelle on mahdollista rakentaa meluvalli estämään liikennemelun leviämistä uudelle asuinalueelle, jos melunsuojaukselle on tarvetta. 6 TOTEUTUS Ensimmäisiä tontteja on tarkoitus päästä rakentamaan alueelle kesällä 08. Kaavassa on pyritty takaamaan tonttivaranto kaupungin tontinluovutusohjelmaan Niittylahdenrannan alueella vuosille Katujen ja kevyen liikenteen väylien toteutusvastuu kuuluu kaupungille.

22 Hankkeen lähtökohta Kustannukset Yleisten alueiden ja kunnallistekniikan toteuttamisesta on laadittu yleissuunnitelma ja arvioitu toteuttamisen kustannukset. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on , josta katurakentamisen osuus on 0 000, vesihuollon osuus on ja erillisten lähivirkistysalueilla olevien kevyen liikenteen väylien osuus on Leikkipaikan osuus on ja Rantatien viereen kaavan eteläpuolelle rakennettavan avo-ojan osuus on Tunnusluvuksi kustannuksista tulee noin /asunto. Niittylahdenranta IV -asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta alkuvuodesta 0. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 5 kpl. Alueen asukkailta ei tullut kommentteja. Kaavahankkeen esittelytilaisuudessa Niittylahden opistolla keskiviikkona 0..0 oli 0 kuntalaista. Liite. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite. Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot ja mielipiteet vastineineen Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. Kaava-asiakirjojen laatiminen: - kaavasuunnitelma ja kaavaselostus: Vesa Huohvanainen - kaavakartta ja selostuksen liitteet: Kaija Kinnunen 5

23 Liite, / Työ nro Päivitetty..05 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N I I T T Y L A H D E N R A N T A I V O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaava ja asemakaavan muutos Niittylahden () kaupunginosassa. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutehtävä Niittylahdenrannan neljäs asemakaava laaditaan Niittylahdenrannan asemakaavojen jatkeena etelään ja itään päin. Alueelle osoitetaan Reijolan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti pientaloasutusta, jolla turvataan tontinluovutus vuosien rakentamiseen. Samalla muutetaan Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymää asemakaavaa Rantatien ja Rehtorinpolun alueella. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 50,0 hehtaaria. Kaavan laadinta käynnistyi kaupungin aloitteesta.

24 Liite, / Suunnittelutilanne Yleiskaava: Reijolan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Suunnittelualue on merkitty asuinpientaloalueeksi (AP) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen keskelle on merkitty virkistysreitti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde, tikkametsä (luo-). Voimassa olevan asemakaavan alueella on rakennussuojelukohde (SR/5.) ja kyläkuvallisesti merkittävä alue (sr). Ote Reijolan osayleiskaavasta Asemakaava: Alueella on voimassa Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymä asemakaava, jossa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen (), asuinpientalojen (AP), julkisten lähipalvelujen alueeksi (YL-), maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP) sekä puisto- ja yleiseksi pysäköintialueeksi (VP, LP). Ote asemakaavasta Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaista rakennuskieltoa. Maanomistus Kaava-alueen pinta-ala on noin 50,0 hehtaaria, josta Joensuun kaupunki omistaa noin 8,0 hehtaaria, yksityiset noin,5 hehtaaria, kuntayhtymä noin,8 ha ja valtio noin,0 (maantiealue). Vesialuetta on noin,0 ha.

25 Liite, / Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavan ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Selvitykset Ympäristöselvitys, maisema ja kulttuuri 009; Ramboll Oy Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 0; Mikroliitti Oy Kulttuuriympäristöselvitys 0; Selvitystyö Ahola Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Niittylahdenrannan asukkaat ry teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 6/0. Asemakaavan valmistelu on käynnistynyt maaliskuussa 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavahankeen esittelytilaisuus oli keskiviikkona 0..0 kello 8.00 Niittylahden opistolla, Niittylahdentie 97, 0 Niittylahti. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 05. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 0 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuodesta 05. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Reijolan kirjasto, Urheilupuistontie Internet:

26 Liite, / Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 00 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Vesa Huohvanainen Kaija Kinnunen maankäytön suunnittelija suunnitteluavustaja puh puh sähköposti: sähköposti: vesa.huohvanainen@jns.fi kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: Asemakaavaprosessi

27 Liite, / Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N I I T T Y L A H D E N R A N T A I V A S E M A K A A V A J A A S E M A K A A V A N M U U T O S Vir e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a mie l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

28 Liite, / Sisällysluettelo. POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS.... POHJOIS-SAVON ELY -KESKUS.... POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY.... VAPAA-AIKAKESKUS MUSEOVIRASTO JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELU JOENSUUN VESI PUHAS OY...

29 Liite, /. Pohjois-Karjalan ELY -keskus Pohjois-Karjalan ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei kommentoitavaa.. Pohjois-Savon ELY -keskus Liikenne ja infrastruuuri -vastuualue esittää, että kaava-alueeseen otetaan mukaan mt 5690 eli Niittylahdentie, joka osoitetaan kaavassa katualueeksi MRL 8. mukaisesti. Katualueena tulisi osoittaa myös Vehkapurontie (mt 5688) liittymään asti. Liikenne ja infrastruuuri -vastuualue muistuttaa, ettei maantie muutu kunnan kaduksi asemakaavoituksen myötä, vaan vaatii vielä erillisen kadunpitopäätöksen. Liikenne ja infrastruuuri -vastuualueella ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan muuta huomautettavaa. Vastine: Maantiealueiden ottaminen asemakaavaan selvitetään.. Pohjois-Karjalan Sähkö OY Suunnittelualueella olevan 0 kv:n ilmajohdon tarvitsema aluevarauksen leveys on 0 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin). Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat, P-K:n Sähkö Oy:n johtojen siirrot, tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Suunnittelualueen sähköistämisen mahdolliset aluevaraukset annamme lausunnossamme kaavoituksen luonnosvaiheessa. Vastine: 0 kv:n ilmajohto sijaitsee lähivirkistysalueella, eikä johtoalueelle ole tarve osoittaa aluevarausta. Muilta osin ilmajohto ja uudet kaapeloinnit on syytä sijoittaa katualueille.. Vapaa-aikakeskus Niittylahdenrannan neljännen asemakaavan alueella sijaitsee latuyhteys, joka on suunnitteilla välille Vehkapuro - Niittylahti. Kyseinen yhteys on osa laajempaa kokonaisuutta, joka valmistuttuaan muodostaa katkeamattoman reitin välille Hammaslahti Vehkapuro Niittylahdenranta Reijola Karhunmäki - Repokallio. Katkeamattomat yhteydet ovat tärkeitä sekä käyttäjille että reitin ylläpitäjille. Kaavaprosessin edetessä tärkeätä olisi huolehtia em. Vehkapuro Niittylahti yhteyden säilyttämisestä. Vastine: Vapaa-aikakeskuksen esitys otetaan huomioon asemakaavassa. 5. Museovirasto Museovirastolla ei ole huomautettavaa. Vastine: Ei kommentoitavaa.

30 Liite, / 6. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Alue sijoittuu kahden kohtuullisen vilkkaan tien lähialueella. Kaavan laatimista varten tulisi selvittää Niittylahdentien ja Vehkapurontien liikennemäärät ja arvioida niiden perusteella melutarkastelun tarpeellisuutta. Alue sijoittuu Reijolan luontoselvityksen alueelle. Sen perusteella alueelta ei ole löydetty erityisiä luontoarvoja. Selvitystä olisi tarpeen tarkentaa pienempialaisten luontokohteiden kartoittamiseksi. Vastine: Liikennemeluasiat otetaan huomioon kaavaratkaisussa. Reijolan osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty kattava luonto- ja maisemaselvitys. Em. selvityksen perusteella suunnittelualueelta on löytynyt erityinen luontokohde, Niittylahden tikkametsä ja se on merkitty osayleiskaavaan luo- -kohteena. Tämä alue otetaan huomioon kaavaratkaisussa. Rajauksen tarkentaminen voi olla mahdollista. Tämän kaavahankkeen yhteydessä ei ole tarvetta tehdä tarkempaa luontoselvitystä. 7. Joensuun Vesi Kaavamuutosalueella ei ole yleistä vesi- ja viemäriverkostoa. Alueella jo sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon voi edellyttää erityisratkaisuja, kuten paineviemäröintiä kiinteistökohtaisin pumppaamoin, jotka tulisi selvittää jo kaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutosalueella sijaitsee toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Mikäli johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Vastine: Joensuun Veden toiveet pyritään ottamaan huomioon kaavaratkaisussa. 8. Puhas Oy Puhas Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa. Vastine: Ei kommentoitavaa. Muistutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia.