NIITTYLAHDENRANTA IV

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS NTTYLAHDENRANTA IV Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaselostus Blomkartta 009 KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0 KRAKLK Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 NTTYLAHDENRANTA IV ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS joka koskee päivänä tammikuuta 06 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaan sisältyvät Asemakaavaan sisältyvät Mulon () kylän tilat :7, :67, :8, :07 ja :9 sekä maantiealuetta Asemakaavan muutos koskee Niittylahden () kaupunginosan korttelin osia, kortteleita, 9 -, katu-, virkistys-, siirtolapuutarha-/palstaviljely-, liikenne-, erityis- ja vesialueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostuvat Niittylahden () kaupunginosan korttelin osat, korttelit, 9 -, 6-77, katu-, virkistys-, luonnonsuojelu-, siirtolapuutarha-/palstaviljely-, liikenne-, erityis- ja vesialueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Kaavoitusohjelman työ nro 68 Joensuu..06 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 9 VAIHTOEHDOT... 0 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet..... Muut alueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat..... Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön..... Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin..... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön..... Muut vaikutukset.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 6 TOTEUTUS... TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LTTEET. Asemakaavaehdotus. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Vireilletulovaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen. Niittylahdenrannan pallokenttä, FCG 0 ERILLISLTTEET Yleisten alueiden yleissuunnitelma, FCG 06

4 TVISTELMÄ Niittylahdenranta IV -asemakaava perustuu Reijolan osayleiskaavaan ja se muodostuu noin, hehtaarin suuruisesta kaavoittamattomasta alueesta. Samalla muutetaan Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymää Niittylahdenrannan asemakaavaa noin,0 hehtaarin suuruiselta alueelta. Reijolan osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-). Alueella on erityinen luontokohde (luo-) ja rakennussuojelukohde (SR), virkistysreitti ja kyläkuvallisesti merkittävä alue (sr). Suunnittelualue on merkitty osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi alueeksi. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Niittylahdentiehen, idässä Vehkapurontiehen, etelässä Ylä-Tynin - Lahdenperän alueeseen ja lännessä Pyhäselkään ja Niittylahden opiston päärakennuksen rakennuspaikan ympäristöön. Kaavassa muutetaan Niittylahdenrannan asemakaavan kortteleita, 9 ja osaa korttelista, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousalueita sekä yleinen pysäköinti-, katu- ja maantiealueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin, hehtaaria. Niittylahdenranta IV -asemakaavan tavoitteena on turvata Niittylahden alueen tonttitarjonta asuinrakentamiseen vuosille Asemakaavalla muodostetaan asuinpientalo- ja erillispientalotontteja. Uusi kaavoittamaton alue liittyy voimassa olevaan asemakaavaan ja täydentää hyvin nykyistä taajamarakennetta. Kaavamuutoksella parannetaan voimassa olevan asemakaava-alueen liikenneturvallisuutta ja vesihuollon toteutusmahdollisuuksia Rantatien, Rehtorinpolun ja Marjatarhantien alueilla. Alue tukeutuu pääosin Reijolan taajaman palveluihin. Uusi kaava-alue tukeutuu maantiealueeseen, joka muuttuu kaavassa katualueeksi. Uudelle kaava-alueelle rakennetaan katu- ja kevyen liikenteen verkosto sekä vesi- ja jätevesiverkosto. Kaavaprosessi Niittylahdenrannan asemakaava käynnistyi vuoden 0 maaliskuussa. Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä OAS-aineiston ja kaavaluonnoksen esittelytilaisuudet pidettiin Niittylahden opistolla niiden nähtävilläoloaikoina. Asemakaavan toteuttaminen Kaupungin tonttipalvelujen tavoitteena on luovuttaa vuosittain -0 omakotitonttia () tältä asemakaava-alueelta Kaikkiaan tässä kaavassa on kaupungin mailla 6 uutta rakentamatonta - tonttia.

5 : : :9 6:0 878: :0 :8 :0 7:8 :6 : 7: 7:9 : : 7: 7:0 :99 : :8 :9 :7 :8 : :7 :7 :7 :00 :00 : :60 :86 :88 :7 :90 : :89 :0 : :07 :8 :7 :67 : :9 :87 :690 :7 :688 :8 :6 :66 :68 :68 :98 :0 :68 :68 : :99 :68 :68 :68 : : :99 :68 :68 : Marjatarhantie Lautamiehenkuja rastuomarintie Vallesmannintie Niittylahdentie Rantatie Rehtorinpolku Vitasniementie Lahdenpohjantie Kansankehto Kiertokoulu Kulttuurikuja Opistonportti Puutarhurinpolku Rantatie isoja kiviä rp rp rp rp 6 rp rp rp sa e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0.8 e=0. NTTYOPISTO REHTORINKUJA REHTORINPOLKU MARJATARHANKUJA MARJATARHANTIE OPISTOKARTANONKUJA LAHDENPOHJANTIE KIVIOPISTONKUJA PEKANKUJA LIEKONKUJA NTTYLAHDENTIE e=0. e=0. e=0.0 e=0. pp pp ajo ajo et p t RANTATIE vl le ml ml ml ml PUUOPISTONKUJA ERÄOPISTONKUJA HAKULISENTIE HAKULISENTIE JOHANINKUJA LAHDENPOHJANTIE e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. pp pp VITASNIEMENTIE saa ajo pp pp pp pp PUUTARHURINPOLKU pp MARJATARHANPUISTO LAHDENPOHJANPUISTO GRUNDTVIKINPUISTO LAHDENPERÄNPUISTO saa saa saa ml pp ajo pp pp sr- sr- sr NTTYLAHTI RP VL VL VL LV W AL ET VL VL AP AP SL EV VL VL M VL VL VL VU ET ET ET ET ET Liite, / 7

6 Liite, / 7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 0 AP AL VL VU RP LV ET EV SL M W Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Venesatama/venevalkama Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Luonnonsuojelualue Maa- ja metsätalousalue Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja.

7 Ohjeellinen osa-alueen raja. Liite, / Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. : Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. N PUUTARHURI e= Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. et vl t sa le 000 Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita Vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen Saunarakennuksen rakennusala Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa.

8 Liite, / Säilytettävä/istutettava puurivi Katu. 900 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. ajo pp p Ajoyhteys Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka Johtoa varten varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaustai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. ml saa 700 Ohjeellinen maanläjitysalue Puhdistettava/kunnostettava maa-alue.

9 YLEISET MÄÄRÄYKSET: Liite, / 7 EV- ja VL-alueilla sijaitseville maanläjitysalueille (ml) saa rakentaa pilaantumattomista ylijäämämaista enintään kymmenen metriä korkeat maavallit, jotka on maisemoitava ympäristöön sopiviksi. -korttelialueet:. Rakennusalan rajan ulkopuolella olevien asuin- ja talousrakennusten sekä katosten rakennuslupaa vaativat korjaukset ovat mahdollisia.. Tontit on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaksi peittomaalattua puuta, vaaleita kiviaineksia tai molempia.. Katualueen puoleisen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla.. Kullekin tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia, joiden ala saa olla yhteensä enintään 00 m. Jos tontille rakennetaan paritalo, saa talousrakennusten ja katosten ala olla yhteensä enintään 0 m. Talousrakennukset saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennusten kerrosala sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennusten etäisyyden tontin rajoista on oltava vähintään metriä ja katualueesta vähintään 6 metriä. 6. Asuinrakennusten lattiatason alin korkeusasema on +78. N Korttelissa 7 tontilla täydennys- ja korjausrakentamista koskevista lupahakemuksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. AP-korttelialueet:. Tontit on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Päärakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja, paikalla muurattuja tai puurakenteisia. Rakennusten julkisivujen tulee olla ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennusten kanssa yhteensopivia julkisivumateriaalista riippumatta.. Huoneistot on rakennettava siten, että niihin pääsee luonnonvaloa vähintään kahdesta ilmansuunnasta.. Rakennusten porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään metriä.. Rakennuksissa on oltava lapekatto. 6. Tonteille on varattava leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 0 % tontin pinta-alasta. Alueen on oltava yhtenäinen. 7. Tontin rakennusoikeudesta enintään 0 % saa rakentaa lähipalvelu-, työ- tai kokoontumistiloiksi. Näiden tilojen käytöstä ei saa aiheutua ympäristölle melu-, tärinä-, haju- tai liikennehaittaa. 8. Asuinrakennusten lattiatason alin korkeusasema on +78. N60. AL-korttelialue:. Tontti on aidattava kaikilta sivuiltaan. Aitana käytetään pääsääntöisesti pensasaitaa.. Rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja, paikalla muurattuja tai puurakenteisia.. Rakennuksen porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään metriä.

10 Liite, 6 / 7 AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Erillispientalot: autopaikkaa asuntoa kohti.. Rivi- ja kytketyt pientalot:, autopaikkaa asuntoa kohti.. Liiketilat: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 0 k-m kohti. Autopaikkaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. AP-tonteilla pysäköintialueet on erotettava istutuksin jalankulku- ja oleskelualueista. POLKUPYÖRÄPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään seuraavat määrät: - rivi- ja kytketyt pientalot: yksi polkupyöräpaikka 0 k-m kohti. - liike- ja toimistotilat: yksi polkupyöräpaikka alkavaa 0 k-m kohti.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien tai asuntojen sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen.. Pysäköintipaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.. Asuntojen polkupyöräpaikkojen on oltava katettuja tai sisätiloissa. Jos polkupyöräpaikat ovat yksinomaan katoksissa, on polkupyörien huollolle varattava lämmitettävät sisätilat.

11 Liite, 7 / 7 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (8/99) mukainen Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N60 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NTTYLAHDEN () kaupunginosan korttelin osan, kortteleiden, 9 -, katu-, virkistys-, siirtolapuutarha-/palstaviljely-, liikenne-, erityis- ja vesialueiden sekä maa- ja metsätalousalueiden asemakaavan muutos sekä NTTYLAHDEN () kaupunginosan kortteleiden 6-77, katu-, virkistys-, luonnonsuojeluja erityisalueiden asemakaava. NTTYLAHDENRANTA IV KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..06 Mk :000 Arkisto Suunn. Vesa Huohvanainen /68 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. V. Huohvanainen/K.Kinnunen

12 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus.. Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskuksesta etelään. Kaava-alue sijaitsee Niittylahdentiehen ja Vehkapurontien risteysalueen länsipuolella ja rajoittuu lännessä Pyhäselkään ja Niittylahden opiston päärakennuksen rakennuspaikkaan. Uusi alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan muutosalueella on rakennettua omakotiasutusta. Kaava-alueen pinta-ala on, hehtaaria. Kaava-alueella on pienehkö viljelykäytössä oleva pelto. Metsämaat ovat tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Puusto on havu- ja lehtipuuvaltaisia sekametsiä tai puhtaita lehti- ja kuusimetsiä. Kaava-alueen keskiosassa on luonnonarvoiltaan merkittävä tikkametsä. Alueen maastomuodot ovat suhteellisen tasaiset. Maaperä alueella on valtaosin soraista hiekkamoreenia. Korkeudet alueella vaihtelevat välillä Rakennettu ympäristö Kuva. Keväistä tikkametsää Uudella asemakaava-alueella on vanha lato ja Niittylahdentien varrella vanha lomarakennuspaikka vuodelta 98. Muutettavan asemakaavan alueella vanhin asuinrakennus on vuodelta 90. Uusin asuinrakennus on valmistunut vuonna 0. Muut asuinrakennukset on rakennettu vuosien aikana. Kaavamuutosalueella on ollut Niittylahden

13 .. Maanomistus opiston kasvihuoneet ja asuinrakennus. Ne on purettu vuoden 0 aikana. Joensuun kaupunki omistaa kaava-alueella maata noin, ha, yksityiset noin, ha, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä noin,8 ha ja valtio noin,8 ha. Vesialuetta on noin, ha.. SUUNNITTELUTILANNE Kuva : Ote maanomistuskartasta (vaalean ruskeat ovat kaupungin omistamia ja vaaleanpunaiset ovat kaupungin vuokraamat maa-alueet).. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Alueella on voimassa.,. ja. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt.6.0 maakuntakaavan. vaiheen. Maakuntakaavan. vaihe ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaavan. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintä ei ole muuttunut kaavan. vaiheessa. Joensuun seudun yleiskaava 00: Joensuun seudun yleiskaava 00 on tullut voimaan..00. Suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Reijolan osayleiskaava Reijolan osayleiskaava on hyväksytty Suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M- ). Osa suunnittelualueesta on merkitty kyläkuvallisesti merkittäväksi alueeksi (sr). Alueella on erityinen luontokohde ja rakennussuojelukohde. Alueen poikki on merkitty virkistysreitti. Suunnittelualue on merkitty asemakaavoitettavaksi alueeksi.

14 6 Kuva : Ote Reijolan osayleiskaavasta Niittylahdenrannan asemakaava Asemakaavaa muutetaan Rantatien, Rehtorinpolun, Marjatarhantien alueilla sekä Niittylahden opiston pohjoispuolen VP-alueella ja opiston vastapäätä olevan korttelin alueella. Kuva. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys: Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan..00. Pohjakartta: Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaista rakennuskieltoa.

15 7 Joensuun kaupungin strategiat: - Rajaton tulevaisuus 0-06 kaupunkistrategia, KV Kaupunkirakenneohjelma 0 06, KV Kaupungin maapoliittinen ohjelma 0, KV Selvitykset ja suunnitelmat: ) Maaperä- ja rakennettavuusselvitys Yleisten alueiden yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn maaperätutkimuksen mukaan maaperä on valtaosin soraista hiekkamoreenia. Kaksi näytepistettä on sisältänyt savista silttiä. Erillistä rakennettavuusselvitystä ei ole tehty. ) Luonto- ja maisemaselvitys Reijolan osayleiskaavan yhteydessä alueelle on tehty luonto- ja maisemaselvitys. Selvityksen mukaan alueella sijaitsee edustava tikkametsikkö. ) Rakennettu ympäristö Kaavan muutosalueen rakennukset on rakennettu vuonna 90 ja vuosien aikana. Asuinrakennukset ovat lautaverhottuja, tiilipintaisia tai rapattuja kivitaloja ja niistä on havaittavissa kulloinkin vallalla olevat rakentamistavat ja -tyylit. ) Rakennettu kulttuuriympäristö Joensuun seudun yleiskaava 00 yhteydessä tehdyn kulttuuriympäristöselvityksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsee paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde, Kotikumpu. Päärakennus on sorvityylinen huvila vuodelta 90. Kaksikerroksinen aitta- ja navettarakennus ovat myös vuodelta 90. Asuinrakennus on ollut Niittylahden opiston opettajien asuntona. Kuvat -6. Kotikumpu-tilan päärakennus ja aitta Kuva 7. Kotikumpu-tilan navetta

16 8 TAVOITTEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoitustarve Niittylahdenrannan asemakaava perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään Reijolan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan, jossa uusi kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaavoitettava alue rajoittuu lännestä voimassa olevaan asemakaavaan ja täydentää hyvin nykyistä taajamarakennetta. Kaavahankkeen tarkoituksena on turvata Niittylahdenrannan alueen tonttitarjonta tulevaisuuden asuntorakentamiselle. Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 0). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 6 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty ) yritysystävällisyys, ) vetovoima, ) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja ) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.

17 Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0 06: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. 9.. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleiskaava 00 Yleiskaavallisena tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne.

18 Kestävä kehitys kaupungin rakentamisessa, ylläpidossa ja toiminnassa tarkoittaa voimavarojen mahdollisimman edullista käyttöä. Yleiskaavan pohjaksi valittiin keskitetty kaupunkimalli, koska se tuki rakennemalleista parhaiten kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkirakenteessa se on johtanut keskittämiseen ja tiivistämiseen. Keskitetty kaupunkimalli säästää energiaa ja aiheuttaa vähiten liikkumiskustannuksia sekä mahdollistaa palveluiden tehokkaan käytön ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen mahdollisimman hyvin. 0 Reijolan osayleiskaava Reijolan osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna 00. Osayleiskaavassa tarkastellaan Reijolan taajama-alueen kehittämistä, uusien asuinalueiden ratkaisuja, kokoojateiden sekä haja-asutusalueiden rakentamisen ohjausta. Taajamaalueiden laajennuksille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Osayleiskaavan ensisijainen tarkoitus taajamarakentamiseen osoitetuilla alueilla on olla ohjeena asemakaavoitukselle. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillispientaloja. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaupungin tavoitteena on säilyttää Niittylahdenrannan alue vetovoimaisena asuinalueena tarjoamalla omakotirakentajille laadukkaita rakennuspaikkoja turvata luonnonarvoiltaan merkittävän tikkametsän säilyminen rakentaa uusi katuyhteys venesatamaan, joka parantaa liikenneyhteyksiä edelleen Hopealahden suuntaan Rantatien katkaisu ja Rehtorinpolun muutos kevyen liikenteen väylästä kaduksi parantavat kyseisten alueiden liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä VAIHTOEHDOT Uudisalueella eri vaihtoehtojen tutkimista ei pidetty tarpeellisena, vaan asemakaavasuunnittelu perustuu Reijolan osayleiskaavaan. Kaavamuutosalueella tutkittiin vaihtoehtoja liikenneturvallisuuden näkökulmasta katu- ja kevyen liikenteen verkolla. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Uuden kaava-alueen liikenneyhteydet tukeutuvat Niittylahdentiehen, joka muuttuu kaavan vahvistumisen jälkeen kaduksi kadunpitopäätöksellä. Kaava-alueelle rakennetaan kokoojakadut ja kattava tonttikatuverkosto sekä kattava kevyen liikenteen verkosto. Uuden kokoojakadun linjauksessa on huomioitu kaavan laajentuminen kaupungin omistamalle maalle etelään päin. Kaavassa on 6 uutta omakotitonttia kau-

19 pungin mailla. Voimassa olevan asemakaavan korttelissa AR- ja ALalueet muutetaan kolmeksi -tontiksi ja AL-tontin vieressä oleva torialue muutetaan puistoksi. Kaavalla muutetaan voimassa olevan asemakaavan puistoalue (VP) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Alueelle rakennetaan pallokenttä. Pallokenttä sijoittuu keskeisellä paikalla. Pallokenttä on hyvin saavutettavissa myös Niittylahden opiston näkökulmasta. Voimassa olevassa asemakaavassa Puutarhurinpolun päässä on yleinen pysäköintialue (LP) uuden pallokentän vieressä. Em. seikat puoltavat pallokentän sijoittamista kaavamuutoksen mukaiselle paikalle. Uusi katuyhteys venevalkamaan parantaa sataman liikenteen sujuvuutta sekä asemakaavan muutosalueen liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä Rantatien ja Rehtorinpolun alueilla. Samalla paranevat liikenneyhteydet etelään Hopealahden suuntaan. Tämä kaavaratkaisu lisää toteutuessaan alueen asukasmäärää noin 0 henkilöllä.. ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia erillispientaloja (omakotitaloja). Uusilla pientalotonteilla rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,. Erillispientalotonteilla keskimääräinen rakennusoikeus on noin 0-00 k-m /tontti. Sallittu kerrosluku on kaksi. Rakentamistapaa ohjaavina määräyksinä on mm. että; julkisivumateriaalina on käytettävä kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai puuta peittomaalattuna tai molempia. rakennuksissa on oltava lapekatto. talousrakennusten enimmäispinta-ala on 00 m. Jos tontille rakennetaan paritalo, talousrakennusten enimmäispinta-ala saa olla 0 m. AP AL.. Muut alueet Asuinpientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,-0,. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet ovat k-m /tontti. Sallittu kerrosluku on kaksi. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle on mahdollista rakentaa liike-, asuin- ja toimistorakennuksia yhdessä tai pelkästään yhtä käyttötarkoitusta varten. Tonttitehokkuusluvun e=0, mukaan alueelle voidaan rakentaa k-m.

20 Kadut: VL VU SL EV RP LV W sa, t sr- Kokoojakatuja ovat Lahdenpohjantie ja Hakulisentie ja niillä katualueen leveys on 8 metriä. Katujen varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Muut kadut rakennetaan tonttikatuina. Lähivirkistysalue Luontoarvoiltaan tavanomaiset ja virkistyskäyttöön tarkoitetut viheralueet on osoitettu kaavassa yleismerkinnällä VL, lähivirkistysalue. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Voimassa olevan asemakaavan VP-alue muutetaan VU-alueeksi ja sinne rakennetaan pallokenttä. Alue sijaitsee Niittylahden opiston pohjoispuolella Y-korttelialueen vieressä. Luonnonsuojelualue Reijolan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukainen Niittylahden tikkametsä. Toteutusvastuu on Pohjois-Karjalan ELYkeskuksella. Suojaviheralue Aluetta ei voida käyttää normaalina lähivirkistysalueena tieliikennemelun takia. Tälle alueelle voidaan rakentaa melun leviämistä estävä meluvalli sekä kevyen liikenteen väylät ja virkistysreitti (latu). Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Alue on palstaviljelykäytössä. Voimassa olevan asemakaavan yleinen venevalkama-alue (VL) poistetaan tilan rannalta. Venesatama/venevalkama Alueella on venesatama ja pysäköintialue. Vesialue Saunan ja talousrakennuksen rakennuspaikat Talousrakennuksen rakennuspaikalla on Niittylahdenopiston kota. RPalueen maanomistajan toiveena oli saada saunalle rakennuspaikka. Suojeltava rakennus Kotikumpu tilalla olevat asuin-, navetta- ja aittarakennus ovat vuodelta 90.. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutukset kohdistuvat pääasiassa uuteen suunnittelualueeseen. Niittylahdentien nykyiset liikennemäärät ovat noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uuden asemakaava-alueen toteutus lisää vuorokautista liikennemäärää noin 90 ajoneuvolla. Liikemäärät lisääntyvät eniten juuri uuden kaava-alueen kohdalla, Lahdenpohjantien ja Vehkapurontien välisellä katualueella. Uusi kokoojakatu (Lahdenpohjantie) venesatamaan vähentää merkittävästi liikennettä muutettavan asemakaavan alueella ja parantaa kyseisen alueen asumisviihtyisyyttä se-

21 kä liikenneturvallisuutta. Liikenne etelään päin Hopealahden suuntaa kulkee tämän kadun kautta sen valmistuttua... Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista. Kaavalla taataan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta Niittylahdenrannan taajamassa. Kaava edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, virikkeellisen ja viihtyisän asumisympäristön muodostamista ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia... Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa virkistyskäytössä olevan metsäalueen ja viljelykäytössä olevan peltoalueen osittain rakennetuksi miljööksi. Ihmiset voivat kokea nämä muutokset yleistä virkistyskäyttöä rajoittavina tekijöinä. Kaavamuutosalueella rakennetussa ympäristössä muutokset kohdistuvat katuverkon uudistamiseen sekä entisen, nyt avoimena olevan kasvihuonealueen, muuttumisena asumiskäyttöön. Voimassa olevan asemakaavan korttelin toteutumattomat AL- ja AR alueet muuttuvat erillispientalojen alueeksi sekä AL-alueen vieressä oleva torialue muuttuu lähivirkistysalueeksi. Torialuetta ei ole rakennettu, joten käytännössä alue säilyy viheralueena... Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaava-alueella on Reijolan osayleiskaavaan merkitty paikallisesti merkittävä rakennussuojelukohde. Kaavaratkaisu turvaa sen säilymisen suojelukohteena... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uuden asuinalueen toteutus vähentää alueen vapaata metsäalaa ja samalla vähentää alueen nykyisten asukkaiden mahdollisuutta liikkua vapaasti lähialueellaan. Kaava-alueella on edustava tikkametsä. Alueen suunnittelussa turvataan tikkametsän säilyminen luonnontilaisena... Muut vaikutukset Vaikutukset asutukseen ja palveluihin Asukasmäärän lisääntyminen on maltillista eikä aiheuta paineita julkisten palvelujen lisäämiseksi alueelle. Kaavan toteutumisen myötä alueen asukasmäärän lisäys on noin 0 henkilöä. Asukasmäärän lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia uusien palvelujen sijoittumisella alueella, esim. päivittäistavarakauppa. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Kaavan uudisalue on kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on liitettävissä kohtuullisin kustannuksin rakennettuun vesihuolto- ja katuverkostoon ja siten on yhdyskuntataloudellisesti edullinen rakennuskohde.

22 . YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualue täydentää hyvin Niittylahdenrannan taajamarakennetta. Kaavamuutosalueella on rakennettua vesihuoltoverkostoa. Kaavamuutoksella parannetaan vesihuoltoverkon rakentamismahdollisuuksia ja katuverkon ja kevyen liikenteen toimivuutta. Vaikutus liikenteen määrään Liikennemäärät lisääntyvät Niittylahdentiellä asemakaavan alkupäässä Vehkapurontien ja Lahdenpohjantien välisellä alueella. Rantatien katkaisu voimassa olevan asemakaavan alueella ja uuden kokoojakadun rakentaminen venesatamaan vähentää autoliikennettä voimassa olevan asemakaavan alueella ja etenkin kaavamuutosalueella. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaava-alueella ei ole odotettavissa mainittavia ongelmia liikenneturvallisuudelle. Uusien kokoojakatujen varsille rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Venesataman suuntaan rakennettava uusi kokoojakatu vähentää autoliikennettä Niittylahdentiellä ja Rantatiellä ja parantaa liikenneturvallisuutta kyseisillä katualueilla. Niittylahdentien varteen rakennetaan uudet linja-autopysäkit Lahdenpohjantien risteyksen pohjoispuolelle sekä Niittyopiston risteykseen (tarkemmin yleisten alueiden yleissuunnitelmassa). Kevyen liikenteen yhteydet uudelta asemakaava-alueelta ulottuvat Niittylahdentien ja Vehkapurontien risteykseen, jossa on joukkoliikenteen pysäkit. Yritysvaikutusten arviointi Kaava-alueelle ei tule ainakaan alkuvaiheessa pysyviä työpaikkoja, vaan yritysvaikutukset kohdistuvat kaavan toteutusvaiheessa kunnallistekniikan ja asuntojen rakentamiseen. AL-kortteliin on mahdollista rakentaa päivittäistavarakauppa, joka toteutuessaan toisi muutamia pysyviä työpaikkoja alueelle. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Uuden asuinalueen ja nykyisen asutuksen välissä on laajat virkistysalueet. Rakentaminen muuttaa kuitenkin nykyisten asukkaiden lähiympäristöä ja tuo uusia asukkaita melko lähelle nykyisiä rakennuspaikkoja. Tämä voi herättää epävarmuutta tulevasta. Alueen rakentuminen kestää kuitenkin vuosia ja antaa aikaa sopeutua muutokseen. Asutuksen lisääminen monipuolistaa väestörakennetta asuntojen koon vaihtelulla, erilaisilla rakennustavoilla ja hallintamuodoilla. Asuinpainotteinen rakentaminen ja ihmisten läsnäolo alueella lisää turvallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kaavan sisäiset liikennemäärät ovat pienehköjä ja ajonopeudet alhaisia, joten liikennemelusta ei aiheudu mainittavaa häiriötä. Tämän kaavan myötä vuorokautiset liikennemäärät kasvavat noin 90 ajoneuvolla. Tästä ei kuitenkaan aiheudu haittaa nykyiselle asutukselle, koska uuden kaava-alueen liikenne ei ohjaudu olemassa olevan asuinalueen kautta. Uusi katuyhteys venesatamaan vähentää liikennettä nykyisellä ja etenkin muutettavalla kaava-alueella. Niittylahdentien ja Lahden-

23 pohjantien risteykseen rakennetaan korotettu suojatie. Se toimii Niittylahdentien hidasteena. Tämä ratkaisu alentaa Niittylahdentien liikennenopeuksia ja vähentää liikennemelua. Melunsuojaukselle ei ole tarvetta uudella asuinalueella. 6 TOTEUTUS Ensimmäisiä tontteja on tarkoitus päästä rakentamaan alueelle kesällä 08. Kaavassa on pyritty takaamaan tonttivaranto kaupungin tontinluovutusohjelmaan Niittylahdenrannan alueella vuosille Katujen ja kevyen liikenteen väylien toteutusvastuu kuuluu kaupungille. Hankkeen lähtökohta Kustannukset Kustannusarviot perustuvat yleisten alueiden yleissuunnitelmaan (FCG Oy 0). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on Katurakentamisen osuus on ja vesihuollon osuus on Niittylahdenranta IV-asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta alkuvuodesta 0. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Kaavaehdotus Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin kpl. Alueen asukkailta ei tullut kommentteja. Kaavahankkeen esittelytilaisuudessa Niittylahden opistolla keskiviikkona 0..0 oli 0 kuntalaista. Liite. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite. Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot ja mielipiteet vastineineen Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus oli.6.0 klo 7.00 Niittylahden opistolla. Tilaisuuteen osallistui 6 henkilöä. Kaavaluonnoksesta pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Liite. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen. Asemakaavaehdotukseen on lisätty voimassa olevan asemakaavan kortteli (AR-, AL- ja torialueita), VP -aluetta Niittylahden opiston pohjoispuolella ja sinne johtava katualue. Lisäksi on muutettu kevyen

24 liikenteen reitin linjauksia mm. luonnonsuojelualueen sisällä. Uusi kevyen liikenteen reitti on merkitty Niittyopiston ja Niittylahdentien väliselle uudelle kapealle puistoalueelle. Katualueiden ja maanläjitysalueiden rajauksiin on tehty muutoksia. Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 0 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee keväällä 06. Kaava-asiakirjojen laatiminen: - kaavasuunnitelma ja kaavaselostus: Vesa Huohvanainen - kaavakartta ja selostuksen liitteet: Kaija Kinnunen 6

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 67 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Niittylahdenranta IV Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 6768 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha],789 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha],68 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,789 00,0 8 0,07,68 87 A yhteensä 0,897 6, 8 0,0 9, 9 P yhteensä Y yhteensä -, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 9,98 6, 7,90 R yhteensä 0,669, -0,000 L yhteensä 0,886 9,,0 E yhteensä,76,9,76 S yhteensä,6 6,,6 M yhteensä,, -,88 W yhteensä 6,69,0 0,68 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,789 00,0 8 0,07,68 87 A yhteensä 0,897 6, 8 0,0 9, 9 AP,77 7,7 8 0,8 -,78-7 AR -0,7-9 7,88 88,6 78 0,9,70 89 AL 0,786,7 6 0,0 0,96 9 P yhteensä Y yhteensä -, YL -, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 9,98 6, 7,90 VP -,708 VL 8,9 9, 8,9 VU 0,7 8,7 0,7 R yhteensä 0,669, -0,000 RP 0,669 00,0-0,000 L yhteensä 0,886 9,,0 Kadut 9,7 89,6,80 Katuauk./torit -0,8 Kev.liik.kadut -0,08 LT -0,97 LV, 0, 0,66 LP -0,697 E yhteensä,76,9,76 ET 0,060,8 0,060 EV,7 98,,7 S yhteensä,6 6,,6 SL,6 00,0,6 M yhteensä,, -,88 M, 00,0 -,88 W yhteensä 6,69,0 0,68 W 6,69 00,0 0,68 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

27 NTTYLAHDENRANTA IV ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN KUNNALLISTEKNKAN HANKEKORTTI..06 Sijaintikartta Ote asemakaavaehdotuksesta Maaperäolosuhteet Maaperä alueella on valtaosin soraista hiekkamoreenia. Osa näytepisteistä on sisältänyt savista silttiä. Rakennukset on rakennettavissa perinteisillä antura ja sokkeliperustuksilla. Kadut ja kevyen liikenteen väylät Suunnittelualue rajoittuu olemassa olevaan maantiehen, joka kaavassa muuttuu katualueeksi. Muutettavan asemakaavan alueella on katuverkko, jota muutetaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Uudelle kaava-alueelle rakennetaan uusi katuverkosto ja kevyen liikenteen väylät. Vesihuolto Suunnittelualueen rajalla on kattava vesi- ja jätevesiverkosto. Katujen rakentamisen yhteydessä rakennetaan alueelle tarvittava vesihuolto. Uudet rakennuspaikat liitetään viettoviemärillä uuteen jätevedenpumppaamoon, josta ne johdetaan olemassa olevaan verkkoon. Alueen hulevedet johdetaan avo-ojan kautta Pyhäselkään johtavaan puroon. Kaavamuutosalueen vesihuolto uusitaan suurimmalta osiltaan. Puistot Alueelle ei rakenneta erillisiä puistoalueita. Uudelle kaava-alueelle rakennetaan leikkipaikka. Sähkö- ja telekaapelointi Kaava-alueella on PKS Oy:n 0 kv ja 0, kv ilmajohdot, jotka korvataan maakaapelilla. PKS rakentaa alueelle maakaapelilinjat ja puistomuuntamon. Rakentajat voivat liittyä sähköverkkoon katualueen reunassa oleviin kaapelointeihin. Tietoliikenneverkkoa ei näillä näkyminen rakennetta. Kustannusarviot Hankkeen kokonaiskustannusarvio on Katujen, kevyen liikenteen väylien, leikkipaikan ja purkuojan rakentamiskustannukset ovat Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat Hinta-arvioissa alv on 0%. Alustava rakentamisaikataulu Asemakaavan toteuttaminen aloitettaneen alustavan aikataulun mukaan vuonna 08. Koko kaava-aineisto arkistossa: L:\Tekninen_toimiala\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavoitus\KAAVA_ARKISTO\ Niittylahti\68_Niittylahdenranta_IV

28 Liite, / Työ nro Päivitetty..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N I I T T Y L A H D E N R A N T A I V O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaava ja asemakaavan muutos Niittylahden () kaupunginosassa. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutehtävä Niittylahdenrannan neljäs asemakaava laaditaan Niittylahdenrannan asemakaavojen jatkeena etelään ja itään päin. Alueelle osoitetaan Reijolan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti pientaloasutusta, jolla turvataan tontinluovutus vuosien 08 0 rakentamiseen. Samalla muutetaan Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymää asemakaavaa Rantatien ja Rehtorinpolun alueella. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 0,0 hehtaaria. Kaavan laadinta käynnistyi kaupungin aloitteesta.

29 Liite, / Suunnittelutilanne Yleiskaava: Reijolan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Suunnittelualue on merkitty asuinpientaloalueeksi (AP) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen keskelle on merkitty virkistysreitti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde, tikkametsä (luo-). Voimassa olevan asemakaavan alueella on rakennussuojelukohde (SR/.) ja kyläkuvallisesti merkittävä alue (sr). Ote Reijolan osayleiskaavasta Asemakaava: Alueella on voimassa Pyhäselän kunnanvaltuuston..997 hyväksymä asemakaava, jossa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen (), asuinpientalojen (AP), julkisten lähipalvelujen alueeksi (YL-), maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP) sekä puisto- ja yleiseksi pysäköintialueeksi (VP, LP). Ote asemakaavasta Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaista rakennuskieltoa. Maanomistus Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,0 hehtaaria, josta Joensuun kaupunki omistaa noin 8,0 hehtaaria, yksityiset noin, hehtaaria, kuntayhtymä noin,8 ha ja valtio noin,0 (maantiealue). Vesialuetta on noin,0 ha.

30 Liite, / Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavan ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Selvitykset Ympäristöselvitys, maisema ja kulttuuri 009; Ramboll Oy Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 0; Mikroliitti Oy Kulttuuriympäristöselvitys 0; Selvitystyö Ahola Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Niittylahdenrannan asukkaat ry teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 6/0. Asemakaavan valmistelu on käynnistynyt maaliskuussa 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavahankeen esittelytilaisuus oli keskiviikkona 0..0 kello 8.00 Niittylahden opistolla, Niittylahdentie 97, 80 Niittylahti. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 0. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 0 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuodesta 0. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Reijolan kirjasto, Urheilupuistontie Internet:

31 Liite, / Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 00 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Vesa Huohvanainen Kaija Kinnunen maankäytön suunnittelija suunnitteluavustaja puh puh sähköposti: sähköposti: vesa.huohvanainen@jns.fi kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: Asemakaavaprosessi

32 Liite, / Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N I I T T Y L A H D E N R A N T A I V A S E M A K A A V A J A A S E M A K A A V A N M U U T O S Vir e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a mie l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

33 Liite, / Sisällysluettelo. POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS.... POHJOIS-SAVON ELY -KESKUS.... POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY.... VAPAA-AIKAKESKUS.... MUSEOVIRASTO JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELU JOENSUUN VESI PUHAS OY...

34 Liite, /. Pohjois-Karjalan ELY -keskus Pohjois-Karjalan ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei kommentoitavaa.. Pohjois-Savon ELY -keskus Liikenne ja infrastruuuri -vastuualue esittää, että kaava-alueeseen otetaan mukaan mt 690 eli Niittylahdentie, joka osoitetaan kaavassa katualueeksi MRL 8. mukaisesti. Katualueena tulisi osoittaa myös Vehkapurontie (mt 688) liittymään asti. Liikenne ja infrastruuuri -vastuualue muistuttaa, ettei maantie muutu kunnan kaduksi asemakaavoituksen myötä, vaan vaatii vielä erillisen kadunpitopäätöksen. Liikenne ja infrastruuuri -vastuualueella ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan muuta huomautettavaa. Vastine: Maantiealueiden ottaminen asemakaavaan selvitetään.. Pohjois-Karjalan Sähkö OY Suunnittelualueella olevan 0 kv:n ilmajohdon tarvitsema aluevarauksen leveys on 0 metriä ( metriä johdon molemmin puolin). Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat, P-K:n Sähkö Oy:n johtojen siirrot, tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Suunnittelualueen sähköistämisen mahdolliset aluevaraukset annamme lausunnossamme kaavoituksen luonnosvaiheessa. Vastine: 0 kv:n ilmajohto sijaitsee lähivirkistysalueella, eikä johtoalueelle ole tarve osoittaa aluevarausta. Muilta osin ilmajohto ja uudet kaapeloinnit on syytä sijoittaa katualueille.. Vapaa-aikakeskus Niittylahdenrannan neljännen asemakaavan alueella sijaitsee latuyhteys, joka on suunnitteilla välille Vehkapuro - Niittylahti. Kyseinen yhteys on osa laajempaa kokonaisuutta, joka valmistuttuaan muodostaa katkeamattoman reitin välille Hammaslahti Vehkapuro Niittylahdenranta Reijola Karhunmäki - Repokallio. Katkeamattomat yhteydet ovat tärkeitä sekä käyttäjille että reitin ylläpitäjille. Kaavaprosessin edetessä tärkeätä olisi huolehtia em. Vehkapuro Niittylahti yhteyden säilyttämisestä. Vastine: Vapaa-aikakeskuksen esitys otetaan huomioon asemakaavassa.. Museovirasto Museovirastolla ei ole huomautettavaa. Vastine: Ei kommentoitavaa.

35 Liite, / 6. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Alue sijoittuu kahden kohtuullisen vilkkaan tien lähialueella. Kaavan laatimista varten tulisi selvittää Niittylahdentien ja Vehkapurontien liikennemäärät ja arvioida niiden perusteella melutarkastelun tarpeellisuutta. Alue sijoittuu Reijolan luontoselvityksen alueelle. Sen perusteella alueelta ei ole löydetty erityisiä luontoarvoja. Selvitystä olisi tarpeen tarkentaa pienempialaisten luontokohteiden kartoittamiseksi. Vastine: Liikennemeluasiat otetaan huomioon kaavaratkaisussa. Reijolan osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty kattava luonto- ja maisemaselvitys. Em. selvityksen perusteella suunnittelualueelta on löytynyt erityinen luontokohde, Niittylahden tikkametsä ja se on merkitty osayleiskaavaan luo- -kohteena. Tämä alue otetaan huomioon kaavaratkaisussa. Rajauksen tarkentaminen voi olla mahdollista. Tämän kaavahankkeen yhteydessä ei ole tarvetta tehdä tarkempaa luontoselvitystä. 7. Joensuun Vesi Kaavamuutosalueella ei ole yleistä vesi- ja viemäriverkostoa. Alueella jo sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon voi edellyttää erityisratkaisuja, kuten paineviemäröintiä kiinteistökohtaisin pumppaamoin, jotka tulisi selvittää jo kaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutosalueella sijaitsee toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Mikäli johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Vastine: Joensuun Veden toiveet pyritään ottamaan huomioon kaavaratkaisussa. 8. Puhas Oy Puhas Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa. Vastine: Ei kommentoitavaa. Muistutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia.

36 Liite, / 8 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N I I T T Y L A H D E N R A N T A I V a s e m a k a a v a ja a s e m a k a a v a n m u u t o s L u o n n o s v a i h e e n p a l a u t e j a v a s t i n e e t