Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljetuksen siirtotekniikka palkittu

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljetuksen siirtotekniikka palkittu Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Vakiovarustukseen kuuluvat muun muassa ohjaus pyö rän säätö, pari ovet takana, 180 A latu ri, oh jaamo ilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Uusi Mercedes-Benz Sprinter on täällä! Täysin uudistuneen, tyylikkään ulkomuodon lisäksi uusi Sprinter tuo mukanaan paljon uusia teknologisia innovaatioita. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä huomioi auton kuorman ja optimoi siten hallinnan kaikissa tilanteissa. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Nyt valppaana edessä paljon uusia haasteita Vihdoinkin uuden lumipyryn keskellä uusi vuosi on jälleen alkanut ja vauhtia riit - tää. Edunvalvonta pyörii täysillä, johtuen osittain esim. eräiden Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien loppuvuoden päätöksistä ja osittain erinäisistä kirjoituksista lehdissä, televisiouutisista ja netissä. Hyvät lukijat, voimme liiton puolesta varmuudella todeta, että yksityinen sektori sairaankuljetuksen osalta tulee tekemään kaikkensa, jotta lain pykäliä noudatetaan. Edessä on myös muita haasteita. Viimeisten saamiemme tietojen mukaan alamme lainsäädäntöä viedään eduskuntaan tämän vuoden aikana hyvin kireällä aikataululla. Tämä merkitsee lyhyttä käsittelyaikaa ja nopeaa reagointia, jotta saisimme alalle hyvän, oikeudenmukaisen ja käytännössä toimivan kokonaislainsäädännön. Olkaamme valppaita! Työsopimuslaki muuttuu Myös työsopimuslainsäädännön puolella tapahtuu muutoksia, jotka kannattaa huomioida. Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos ei sinänsä rajoita määräaikaisten työsuhteiden käyttöä nykyisestä. Työnantajien kannattaa kuitenkin olla aiempaa tarkempia niitä solmiessaan. Työsopimuslain muutoksella pyritään karsimaan perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehostamalla selvitysvelvollisuuden noudattamista. Lain tavoitteena on, että työnantajat harkitsisivat määräaikaisuuden perustetta nykyistä huolellisemmin. Työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Työsopimuslain mukaan yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos niistä ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella. Työsuhteen keskeisiä ehtoja ovat mm. työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka, työaika sekä vuosiloman ja irtisanomisajan määräytymisperuste. Kyseisen velvollisuuden rikkominen voi ilmetä joko koko selvityksen antamatta jättämisenä tai siten, että selvityksestä ei käy selville kaikkia keskeisiä ehtoja. Myös työsuojelun valvontalakiin tehtiin muutos. Jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi käyttää kehotusmenettelyä selvityksen saamiseksi. Sahti digitaalistaa työn Näin viimeiseksi haluaisin todeta pari sanaa SSK:n uudesta Sahti-järjestelmästä. Se pyrkii yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen liiton eri puolella maata sijaitsevien ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa jäsenyrityksissä. Hienoa järjestelmässä on esimerkiksi se, että palvelu räätälöidään nimenomaan ambulanssiyrittäjien tarpeiden mukaiseksi. Yrittäjät itse ovat saaneet olla mukana järjestelmän kehityksessä alusta lähtien. Järjestelmää on myös helppo edelleen kehittää. Kun vielä työvuorolistat ja palkkaohjelmaosio saadaan mukaan, helpottuu yrittäjän arki entisestään. Sahti-järjestelmän käyttöönotto ennakoi tulevaa valtiovallan taholta vaadittavaa muutosta sähköisiin järjestelmiin siir ty misestä. Koko sairaankuljetusala on siir tymässä hiljalleen uuteen sähköiseen aikakauteen. Esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä kaikki potilastiedot muuttuvat sähköisiksi. Näillä sanoilla toivotan teille oikein hyvää kuluvaa uutta vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja, päätoimittaja Tarjouslaskennan matematiikkaa, lomakkeen täyttöä ja käyttöä Edelleen ja toistuvasti tulee eteen tarjouskilpailun pohjalta tehtyjä hankintapäätöksiä, joiden lopullisuuden siunaa markkinaoikeus. Valitetaan menettelytavoista, pisteytysten epäjohdonmukaisuudesta tai hinnasta. Uskon, että jatkossa ostajat osaavat kilpailuttaa yhä paremmin ja toivottavasti myös palvelun myyjät hallitsevat aiempaa paremmin tarjouslaskennan. Älä deletoi itseäsi Alan kilpailua tervehdyttäisi, jos hinnal - la millä hyvänsä -ajattelu ei olisi ainoa tapa ja keino varmistaa sopimus itselleen. Silti tätä laskentamallia käytetään vielä usein. Alhaista hintaa perustellaan usein oman työpanoksen runsaalla määrällä ja oman työn minimaalisella hinnoittelulla. Nyt on viimeistään aika päästää irti tästä vanhasta asenteesta eli siitä, että itse tekemäni työ ei aiheuta yritykselle sellaisia kuluja, mitä saman työn tekeminen maksaisi työntekijän tekemänä. Omasta sosiaali- ja eläketurvasta nipistäminen tulee väistämättä vastaan viimeistään silloin, kun olisi aika nauttia maksamistaan eduista. On hyvin lyhytnäköistä tarjouslaskentaa, kun deletoi itsensä. Palkkausero ei selitä yksin hintahaitaria Viime viikolla olin Tehyn tilaisuudessa kuulemassa työntekijäpuolen ajatuksia ensihoidon näkymistä. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin tarjouskilpailuiden suuret hintaerot. On selvää, että kalusto, polttoaineet ja muu vastaava maksavat kaikille tarjoajille kutakuinkin saman verran. Sen sijaan jäi tai jätettiin ilmaan se, että millä selittyy tarjousten suuret, jopa yli 50 prosentin hintaerot. On luonnollista, että työntekijäpuolen väessä herää epäily suurten hintaerojen selittyvän palkkauksen tasoeroilla. Siitäkään ei varmasti löydy koko selitystä, koska meillä on yleissitova työehtosopimus ja kaikkien pitää noudattaa sitä, myös liittoon kuulumattomien. Vastuuta ei voi ulkoistaa Myös ostajalla on vastuu arvioida muutakin kuin hintaa. Halpa ei voi olla ainoa päätöksen perusta. Se on ehkä helpoin perustella ja konkreettisin, mutta voi olla myös hyvin lyhytnäköinen hankintapäätöksen peruste. Ostajan täyttyy pohtia ja laskelmoida myös sitä, millä kustannuksilla palvelu on mahdollista ylipäätään tuottaa ja karsia sitä kautta pois vertailusta sellaiset ehdokkaat, joilla ei ole laskelman pohjalta riittäviä toimintaedellytyksiä ja palvelun toimitusvarmuutta. Olen pariinkin kertaan kuullut päättäjien suusta, että olisi palveluntuottajan vastuu ja murhe, jos tekee liian halvan tarjouksen. Eihän asia ole näin. Kunta vastaa siitä, että kuntalaiset saavat palvelun silloinkin, kun toimijalla ei ole esim. taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisuutta hoitaa sovittua palvelua. Dokumentointi tärkeää myös oikeudellisesti Kirjoitin lausuntoa Terveyden Oikeusturvakeskukselle (TEO) tehtyyn kanteluun potilaan hoitoa koskevassa asiassa. Kantelun kohteena oli koko potilaan hoitoketju ja ketjun eräänä osasena myös ensihoitopalvelu ja sen toiminta. Lausuntoa kirjoittaessani totesin ja kiitin useamman kerran sitä, että ensihoitolomake oli täytetty erittäin hyvin ja kattavasti. Lomakkeen täyttäjä oli kirjannut kaiken pilkun tarkasti ja minun, lausunnon kirjoittajana, ei tarvinnut kuin viitata lomakkeen kirjauksiin. Jos lomake olisi täytetty sinne päin, tehtävä olisi ollut hankalampi jopa mahdoton. Lausunnossa ei voi olettaa tai pitää asioita itsestään selvänä, jos luotettavaa kirjausta ei ole käytettävissä. Jälleen kerran korostui lomakkeen asianmukaisen täyttämisen merkitys, ja sen oikeudellinen merkitys ja puhumattakaan hoidollisesta dokumentaatiosta. Täytyy myöntää, että joskus miettii oletettujen itsestään selvyyksien kirjaamisen merkitystä. Lausuntoa rustatessani vakuutuin, että kirjaamisessa ei ole itsestään selvyyksiä, vaan kyse on potilaan tilan ja hoidon välttämättömästä dokumentoinnista. Hyvää alkavaa kevättä Teuvo Kontio SSK:n puheenjohtaja

3 Ambulanssi TÄRKEÄ TIEDOTE LIFEPAK DEFIBRILLAATTORI Medtronicille potilasturvallisuus ja laatu on äärimmäisen tärkeää. Kannamme vastuuta valmistamistamme ja markkinoimistamme tuotteista ja niiden lisätarvikkeista. Käyttäjät ympäri maailmaa tukeutuvat LIFEPAK-tuotteisiin päivittäin, ja siksi meille on ensiarvoisen tärkeää, että laitteemme toimivat luotettavasti. Tämän vuoksi voi Medtronicin lisäksi ainoastaan sen valtuuttamat jälleenmyyjät taata tuotteidemme laadun, toimintavarmuuden ja potilasturvallisuuden. Suomessa LIFEPAK-defibrillaattorien valtuutetut jälleenmyyjät ovat: Waloplast Oy, Lohja EMS-consulting Oy, Vantaa Sharkmed Oy, Hyvinkää Suomen Turvatieto Oy, Seinäjoki Muiden organisaatioiden, kuten esim. ei-valtuutettujen jälleenmyyjien maahantuomia tuotteita emme voi ottaa vastuullemme. Emme myöskään voi noudattaa ei-valtuutettujen jälleenmyyjien antamia takuuehtoja, emmekä voi huoltaa heidän maahantuomia laitteitaan. Lisätietoja LIFEPAK-defibrillaattoreista ja niiden lisätarvikkeista saatte luonnollisesti myös tuoteryhmän myynnistä vastaavalta: PHYSIO-CONTROL a division of Medtronic Seppo Uusinarkaus Puh. (gsm): s-posti: seppo.uusinarkaus@medtronic.com Suomen toimisto puh. (09)

4 4 Ambulanssi SAHTI-järjestelmä siirtää Suomen Sairaankuljetusliiton sähköiseen aikakauteen SAHTI-järjestelmän käyttöönotto on Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnalle suuri edistysaskel. Yhdenmukaistetun asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen avulla liiton hajallaan olevien ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien jäsenyritysten toimintaa pyritään yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan. Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja NettiTieto Oy solmivat keväällä 2007 sopimuksen sähköisen SAHTI-järjestelmän toteutuksesta. Puitesopimus on osa Suomen Sairaankuljetusliiton ja NettiTiedon laajaa yhteistyösopimusta. Suomen Sairaankuljetusliitto jäsenyrityksineen sekä NettiTieto kehittävät SAHTI-järjestelmää yhteistyössä, jotta ainutlaatuisesta järjestelmästä saadaan sairaankuljetusliiton jäsenyrityksille räätälöity työkalu hallinnointiin, tilastointiin sekä laskutukseen. Meneillään olevassa järjestelmän teknisessä toteutuksessa ja pilotti-vaiheessa on mukana 45 jäsenyritystä. Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtajan Mikael Söderlundin mukaan järjestelmä on saanut hyvän vastaanoton jäsenyrittäjien joukossa. - Tavoitteenamme oli alkuvaiheessa saada reilusta 180 jäsenyrityksestä mukaan noin 20 prosenttia, ja tavoitteesta päästiin hieman ylikin. Koko projektin alku löi itsensä läpi viime keväänä hyvin nopeasti. Söderlund on vakuuttunut järjestelmän tarpeellisuudesta ja sen tuomista hyödyistä. - Uusi järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti yrittäjän jokapäiväisten toimien hoitamista. Hienoa järjestelmässä on se, että palvelu räätälöidään nimenomaan ambulanssiyrittäjien tarpeiden mukaiseksi, ja yrittäjät itse ovat saaneet olla mukana järjestelmän kehityksessä alusta saakka. Järjestelmää on myös helppo edelleen kehittää. Kun palkkaohjelma saadaan vielä mukaan, helpottuu yrittäjän arki entisestään, kertoo Söderlund järjestelmän eduista. Vuosikymmenen loppuun mennessä potilastiedot sähköisiksi SAHTI-järjestelmän käyttöönotto ennakoi tulevaa valtiovallan taholta valmisteltavaa muutosta sähköisiin järjestelmiin siirtymisestä. Koko sairaankuljetusala on siirtymässä hiljalleen uuteen sähköiseen aikakauteen. Esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä kaikki potilastiedot muuttuvat sähköisiksi. - Järjestelmän avulla voimme ottaa varaslähdön ja varautua jo ennakkoon tuleviin muutoksiin, toteaa Söderlund. Selainpohjainen sovellus on helposti muokattavissa ja liitettävissä muihin järjestelmiin, joten tulevaisuudessa yhteensopivuusongelmia ei tule. Pieniä muutoksia on tarvittaessa helppo tehdä. - Luotettava järjestelmä parantaa myös liiton tietoturvaa. Järjestelmä toimii suojattujen palvelimien kautta, eikä tärkeitä tiedostoja tarvitse enää säilyttää omalla koneellaan, painottaa Söderlund. Söderlund kiittelee myös järjestelmän kustannustehokkuutta. Kaikki toiminnot onnistuvat keskitetysti järjestelmän kautta, eikä jokaisen jäsenen tarvitse hankkia erikseen kalliita koneita. Kun jäsenet hankkivat järjestelmän yhdessä, pysyvät kustannukset aisoissa. - Paitsi että järjestelmä yhdenmukaistaa liiton toimintaa, se myös parantaa jäsenpalvelua, toteaa Söderlund. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtajan Mikael Söderlundin mukaan järjestelmä on saanut hyvän vastaanoton jäsenyrittäjien joukossa. Fakta: Yksityisen sairaankuljetuksen lisäksi myös pelastuslaitos hoitaa Suomessa sairaankuljetuksia lähinnä suurissa kaupungeissa. Koko valtakunnan alueella yksityinen sairaankuljetus on kuitenkin suurin sairaalapalveluiden tuottaja. Pääosa Suomen kunnista hoitaa sairaankuljetuksensa sopimuksella yksityisen yrityksen kanssa. Suomen Sairaankuljetusliittoon kuuluukin tyypillisesti taajamayrittäjien lisäksi maaseudun pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä. Tyypillisellä yksityisellä yrityksellä on kaksi autoa käytössään. Yksityiset yritykset ovat maaseutupaikkakunnilla usein ainoita palveluntuottajia, jotka hoitavat niin kiireelliset kuin muutkin tehtävät. Vielä ehditte mukaan! Laatu on avainsana tänään Etsimme alkavaan laaturyhmään innovatiivisia, laatutietoisia ja eteenpäin pyrkiviä sairaankuljetusyrityksiä. Koulutus alkaa huhti-toukokuussa Suunnitelman mukaan arviointi ja laaduntunnustus on noin puolentoista vuoden kuluttua, eli keväällä Mukaan otetaan hakemusten perusteella valittua jäsenyritystä. Ehdot mukaan pääsylle: - alueyhdistyksen jäsenyys - sitoutuminen laatukoulutukseen Vapaamuotoiset hakemukset tulee osoittaa kirjeellä tai sähköpostilla mennessä osoitteella: Suomen Sairaankuljetusliitto, Nuijamiestentie 7, Helsinki, tai toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Tarkempia tietoja antaa puhelimitse I puheenjohtaja Teuvo Kontio, puh Ambulanssi-lehti korjaa Ambulanssi-lehden 4/07 sisältyneeseen liiton ja sen jäsentoimistojen joulu- ja uudenvuodentervehdyksessä oli vahingossa jäänyt pois/merkitty virheellisesti kaksi jäsentoimistoa Pirkanmaalta KANGASALAN SAIRASAUTOT OY Kangasala ja AP-ENSI OY, Punkalaidun. Ambulanssi-lehti pahoittelee tapahtunutta.

5 Ambulanssi Cavén: Sairaankuljetusyrittäjien pidettävä puolensa liikennepolitiikassa Taksat, lupa-asiat ja kilpailutus puhuttavat Harri Cavén on liikennepolitiikan asiantuntija, joka on seurannut aitiopaikalta myös yksityisen sairaankuljetuksen asioita ja esim. vahvistanut taksat. Hän toimi aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osastopäällikkönä, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle Sairaankuljetus on niin erikoisala, että meidän tehtäväksi ovat jääneet lupalainsäädäntö, puhtaasti ajoneuvotekniset kysymykset ja taksan vahvistus. Itse sairaankuljetuksia koskevat määräykset antaa sosiaali- ja terveysministeriö, kertoo Cavén. Politiikan kentällä sairaankuljetus leikkaa eri aiheita. Cavén on keskustellut Sairaankuljetusliiton kanssa taksa-asioiden lisäksi viime vuosina paljon myös sosiaali- ja terveysministeriön roolista sairaankuljetusasioissa, lupien tarveharkinnasta ja kilpailuttamisesta. - Sairaankuljetus on luvanvaraista toimintaa, jolloin luvan tarveharkinnalla on voitu taata luotettavat ja toimintakykyiset yrittäjät alalle. Se on antanut turvaa myös yrittäjille, sillä sairaankuljetuskaluston hankinta ei ole mikään pikkuasia, painottaa Cavén. Kilpailutus vaatii osaamista Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimukset autojen varustustasosta ovat kasvaneet yksityissektorilla samaan aikaan, kun sairaankuljetusten kilpailu on kiristynyt. Kuva: Tamlans Vaatimukset autojen varustustasosta ovat kasvaneet yksityissektorilla samaan aikaan, kun sairaankuljetusten kilpailu on kiristynyt. - Kilpailuttaminen on jo aika rajua ja armotonta. Se perustuu usein vain hintaan, missä muita kriteerejä ei tarkastella. Ongelma on myös siinä, ettei tarjouspyynnön laatijalla ole aina riittävää asiantuntemusta hyvään kilpailuttamiseen, arvioi Cavén. Kilpailutus on voitu tehdä niin pienissä paloissa, että yrittäjän on ollut siihen vaikea osallistua. Cavénin mukaan kilpailuttamista on järjestetty jopa tiepätkittäin. - Toinen ongelma on siinä, että sopimukset tehdään yleensä 2 3 vuodeksi. Tässä on selkeästi parantamisen varaa. Jos kalusto maksaa euroa, sopimuksen pitäisi olla vähintään viisi vuotta, hän vaatii. Pelikenttä oltava kaikille sama Yrittäjien mielestä jo nyt lääninhallitus jakaa lupia liikaa ja liian heikoilla perusteilla. Cavén ei halua ottaa kantaa asiaan, mutta muistuttaa, että kilpailutuksen pitää olla avointa. Julkinen toimija ei voi saada kilpailuetua yksityiseen sairaankuljetukseen verrattuna. - Suurissa kaupungeissa kuntien pelastustoimen ja yksityisen sairaankuljetuksen yhteistyö toimii ilmeisesti suhteellisen hyvin. Sen sijaan pienissä kaupungeissa hälytyskeskusten kiireelliset sairaankuljetukset menevät melko suvereenisesti pelastustoimen hoidettavaksi, vaikka yksityinen sairaankuljetus voisi olla jopa potilasta lähempänä, ihmettelee Cavén. Yksityisellä sairaankuljetuksella ei ole aina edes mahdollisuutta päästä mukaan kiireellisiin kuljetuksiin. Cavén kehottaakin seuraamaan asioita ja pitämään puoliaan. - Olemme olleet EU:ssa jo toista kymmentä vuotta. EU-tuomioistuimen kanta valtion liikelaitoksiin on ollut, ettei niitä voi asettaa kilpailullisesti muita edullisempaan asemaan. Eiköhän tämä sama koske myös kunnallisia toimijoita, muistuttaa Cavén. Hän korostaa, että vaikka jokainen pyrkii pitämään omasta reviiristään kiinni, pelikenttä pitää olla selvä ja kilpailulliset lähtökohdat samat kaikille. Yksityistä sairaankuljetussektoria tarvitaan. Se on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa ponnistella ja taistella, painottaa Harri Cavén. Olkaa valppaana Cavén vakuuttaa, että ministeriössä kaikkia tahoja kuunnellaan tasapuolisesti ja siellä harjoitetaan mahdollisimman avointa politiikkaa. - Nyt ministeriössä valmistellaan uutta henkilöliikennelakia, joka koskettaa myös sairaankuljetusta. Sairaankuljettajien liitolla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa asioihin ja tuoda jäsenistön kantaa aktiivisesti esiin, sanoo Cavén. Keskustelua on ollut esim. siitä, pitäisikö lainsäädäntö olla kokonaan yhden ministeriön eli sosiaali- ja terveysministeriön hoteissa. Esillä on ollut myös lupien tarveharkinta, mistä on haluttu välillä luopua kokonaan. Se on kuitenkin tähän saakka torjuttu. Panostakaa osaamiseen Tekniikan merkitys myös sairaankuljetusalalla korostuu. On hallinnointi-, tilastointi- ja laskutusohjelmaa ja keskustelua potilastietojen siirtämisestä sähköisesti. On viranomaisten radioverkkoa ja erilaisia terveys- ja potilastoimen järjestelmiä. On myös mietitty, miten pitkien matkojen siirtokuljetusten koordinointia voidaan hoitaa, mikä edellyttäisi esim. auton paikannusta. - Nämä eivät ole kuitenkaan mahdottomia kysymyksiä ratkaista. Asioita pitää ajatella kokonaisvaltaisesti. On koko yhteiskunnan etu, että kaikki sairaankuljetuksen resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, uskoo Cavén. Hän kannustaa yrittäjiä panostamaan osaamiseensa ja koulutukseensa, millä voidaan taata sairaankuljetuksen korkea laatu. - Toivon sairaankuljetusalan yrittäjille kovaa uskoa tulevaisuuteen ja riittävää panostusta omien etujen puolustamiseksi. Yksityistä sairaankuljetussektoria tarvitaan. Se on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa ponnistella ja taistella, sanoo Cavén vakavana. Cavén jatkaa vaikuttamista Cavén osallistuu edelleen tieliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen mm. Innoroadhankkeessa, joka on Jyväskylän seudulla toimivan maantieliikenteen kehittämisen verkosto. - Kyseessä on laaja hanke, josta pitäisi olla hyötyä myös sairaankuljetusalalle. Kesän jälkeen hankkeesta kuullaan enemmän, hän vihjaa. Teksti: Tiina Jäppinen, Mediakonttori Liikennepolitiikka Liikennepolitiikka on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Ministeriö valmistelee lakeja ja asetuksia sekä päätöksiä, joita tehdään eduskunnassa. Liikennepolitiikan päämääränä on turvata arjen matkojen toimivuus, pitää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta päästöjen vähentämisen avulla. Liikennepolitiikka käsittää fyysisen liikenteen (maa-, meri- ja ilmaliikenne) asiat, kuten liikenneväylähankkeet, liikenneturvallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ja ajoneuvotekniikka. Kuva: Marko Partanen Lupa-asiat läänistä Sairaankuljetukseen tarvitaan viranomaisen myöntämä lupa. Lupien saamisen edellytykset löytyvät henkilöliikennelaista. Luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella liikenteen asemapaikka on. Lupa on tarveharkintainen eli lupaa myönnettäessä on myös otettava huomioon pääasiallisen toiminta-alueen kysyntä sekä sen yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset, johon lupaa haetaan. Sairaankuljetuslupa on voimassa enintään viisi vuotta. Sairaankuljetuksen taksat vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriö.

6 6 Ambulanssi Sairaankuljetuksen siirtotekniikka kehittyy Pensi-järjestelmä sai INNOSUOMI-palkinnon Pensi Rescue Oy sai viime vuonna INNOSUOMI palkinnon yrityksen kehittämästä potilaan ergonomisesta siirtokuljetusjärjestelmästä, joka koskee potilaan koko siirtoketjua kohtaamispaikalta sairaalaan. Tämä ns. Pensijärjestelmä on ilmeisesti ainoa myös maailmassa, jolla potilasta ei tarvitse siirtää kantovälineestä toiseen esim. rappusissa, hississä ja ajoneuvossa. Asiakkaiden siirtokuljetusten tarve on ikääntymisen ja sairaanhoidon erikoistumisen myötä kasvanut valtavasti viime vuosien aikana. Yhä enemmän kuljetetaan myös painavia potilaita. Pensi-innovaatio ehkäisee vääristä työasennoista johtuvia selkäsairauksia ja säästä selkää. Sen tarkoituksena on myös parantaa potilaan hoito- ja kuljetusolosuhteita. - Huomasimme, että markkinoilta puuttuu siirtoväline, jolla potilas voidaan laskea rappuja alas, laittaa pieneen hissiin ja eri hoitoasentoihin, kuljettaa käytävällä, siirtää suoraan ambulanssiin ja edelleen sairaalaan ensihoitoon. Kehitimme paareihin lisälaitteita, jotka toimivat eri lailla eri kuljetustilanteissa, kertoo Pensi Rescue Oy:n toimitusjohtaja Eero Vuorenoja. - Kuljetusketjussa tuli paljon nostoja, mikä ei ole ergonomisesti hyvä sairaankuljettajalle ja tuskin tuntuu potilaastakaan miellyttävältä, hän jatkaa. Sairaankuljettajan selkä ei kestä toistuvia potilaan nostoja ja siirtoja, jos työergonomia ei ole kunnossa. Usein potilasta hoidetaan myös hankalissa asennoissa. Vuorenojan mukaan oikeilla siirtovälineillä ja tekniikalla sairaankuljettajan ei tarvitse koskaan nostaa 30 kiloa enempää, vaikka potilas painaisi yli 100 kiloa olettaen, että kuljetuksessa on mukana kaksi henkilöä. Välineet kaikkeen keikkaan Sairaankuljetuksessa jokainen keikka on erilainen. Kyseessä voi olla pelkkä potilaan kuljetus tai vaativa hoitotoimenpide lääkäriambulanssissa matkan aikana, ja erilaiset kiputilat vaativat erilaisia potilaan kuljetusasentoja. Siirtopaareilla ja varusteilla hoitotyötä voidaan helpottaa. Potilaan hoito alkaa usein jo kohtauspaikalla. - Jos hiihtolenkillä on tullut sydänkohtaus, ei potilaan luokse mennä pelkän paarin kanssa, vaan mukaan otetaan myös hoito- ja elvytysvälineet. Potilaan siirtojärjestelmiin kuuluvat myös esim. hoitoreput, joissa on ulkopuolisessa hoidossa tarvittavat välineet, sanoo Vuorenoja. Tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa palkintoa jakamassa Keksintösäätiön toiminnanjohtaja ja Innosuomi-työvaliokunnan puheenjohtaja Juha Jutila. Palkinnon vastaanottaa Pensi Rescue Oy:n toi mitusjohtaja Eero Vuorenoja. Palkinnot jaettiin neljännentoista kerran Innopäivänä Patenttija rekisterihallituksen Innotalossa. Kilpailussa jaettiin viisi samanarvoista valtakunnallista INNOSUOMIpalkintoa ja kaksi kunniamainintaa. Koulutusta ja huoltoa Pensi tulee sanoista pehmeä ensihoito ja tarkoittaa ergonomista siirtokuljetusta koko siirtoketjulle. Siihen liittyvät myös esim. huolto ja käyttökoulutus. Huoltoa tarvitaan, jotta tuote kestää sen rasituksen, mihin tuote on tarkoitettu. Koulutuksessa taas kerrotaan mm. siirtotekniikoista ja materiaalien kuuman ja kylmän kestävyydestä. - Sairaalassa, jossa on sileä lattia, sängyn käyttö on helppo opetella. Sairaankuljetuksessa paarilta vaaditaan paljon toimintoja. Potilas voidaan hakea lumihangesta, suolta, metsästä tai hiekkarannalta, joten monitoimipaareja pitää osata myös käyttää hyvin, selostaa Vuorenoja. - Paarin pitää taipua hoitotasoon vaakaan, istuimeksi pieneen hissiin tai siten, että shokkipotilaan jalat saadaan ylös. Paari pitää saada myös niin alas, että potilas Pensi 2000MA -monitoimipaari voidaan liu uttaa lattialta paarille, mikä säästää jälleen sairaankuljettajan selkää, kuvaa Vuorenoja keksintöään. Ambulanssissa potilas voidaan siirtää eteenpäin jopa 40 senttiä, mikä helpottaa esim. jalkavamman hoitoa. Suurissa autoissa potilasta voidaan liikuttaa myös sivuttain, jolloin hoitaja pääsee potilaan molemmin puolin. Paarien alle voidaan laittaa hydraulinen nostin ja kuljettaa potilasta kelluvassa tilassa. Näin tien epätasaisuuden vaikutus vähenee. - Siirtoautoon ei ehkä kannata asentaa kaikkia hienouksia, mutta lääkäriambulansseissa, jossa on jo sairaalahoidon tekniikkaa, myös siirtolaitteilla on tärkeä merkitys, sanoo Vuorenoja. INNOSUOMEN tarkoitus ja taustavoimat INNOSUOMEN tehtävänä on käytännönläheisesti ja jatkuvasti uudistuen edistää luovuutta, osaamista ja yrittäjyyttä Suomessa siten, että edellytykset kaikinpuoliseen hyvinvointiin koko maassa paranevat. INNOSUOMIkilpailu palkitsee sekä teknisiä että palveluinnovaatioita ja niiden yhdistelmiä osaavien ja luovien suomalaisyritysten joukosta. INNOSUOMI on perustettu vuonna 1994 ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Valtakunnalliset INNOSUOMI-palkinnot jaetaan vuosittain tunnustukseksi ja kannus tukseksi ansiokkaasta innovatiivisesta yrittäjyydestä. Palkinnot jaetaan sekä maakunnissa että valtakunnallisesti. Palkinto voidaan myöntää sellaiselle yritykselle, yhteisölle tai henkilölle, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot ovat merkittävästi edistäneet luovuutta, yrittäjyyttä, yhteistyötä ja työlli syyttä Suomessa. INNOSUOMEN taustavoimina on laaja joukko elinkeinoelämän vaikuttajia: Elinkeinoelämän keskusliitto, Kauppaja teollisuusministeriö, Keksintösää - tiö, Keskuskauppakamari. Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Stakes, Suomen Jobs and Society, Suomen Yrittäjät, Tekes, TE-keskukset, Työministeriö sekä maakuntaliitot, oppilaitoksia ja muita innovaatiotoimintaa tukevia organisaatioita.

7 Ambulanssi Pensin tuotteisiin tutustumassa tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila. Taustalla Niko Vuorenoja ja toimitusjohtaja Eero Vuorenoja Pensi Rescue Oy:stä esittelemässä tuotteita. pohtii Vuorenoja. Nykyisin sairaankuljettajat joutuvat tekemään paljon tärkeitä hoidollisia ratkaisuja heti potilaan kohtaamispaikalla. Potilaasta tehdään raporttia, lähetetään tietoa sairaalaan ja lääkäri konsultoi sairaankuljettajaa. Menetelmät ja tekniikka ovat mullistuneet täysin ja Vuorenojan mielestä tasoa on nostanut myös alan kilpailu. Tuotekehitystä auttaa, että Vuorenoja muistaa hyvin myös ajan, jolloin taso ei ollut näin hyvä. Vielä 70-luvun Suomessa sairaankuljettaja saattoi vain siirtää potilaan autoon, astua ratin taakse ja kuljettaa potilas sairaalaan. Yksin toiminut sairaankuljettaja ei aina edes tiennyt, oliko potilaana nainen vai mies. Teksti: Tiina Jäppinen, Mediakonttori Tartuntataudit aisoihin Vuorenoja uskoo, että jatkossa panostetaan erityisesti siirtovälineiden hygieniaan ja keveyteen. Jo nyt Suomessa kehitetään materiaaleja, joissa bakteerit eivät elä. Paarit ovat sellainen väline, jonka mukana voi kulkeutua tarttuvia tauteja paikasta toiseen. - Tuotteista saadaan entistä kevyempiä kehittämällä materiaaleja edelleen. Tuotteen käyttö yksinkertaistuu, vaikka toiminnot pysyvät monipuolisena. Sairaankuljettajan työn ergonomia paranee. Jatkossa tulee lisää myös mekaanisia avusteita, esim. kaasujousi auttaa potilaan nostamista, visioi Vuorenoja siirtovälineiden kehitystä lähitulevaisuudessa. - Lopulta kyse on aina siitä, milloin asiakaskunta on valmis maksamaan siitä, että esim. siirtoväline kevenee 10 prosenttia. Tuotekehitys näkyy aina myös hinnassa, painottaa Vuorenoja. Tuotekehitystä yhteistyöllä Ergonomisen siirtovälineen kehittämisessä pitää ottaa huomioon kuljetuksen lisäksi esim. hoitovälineiden sijoittelu, auton tilaongelmat, hoitomateriaalit, potilaan tukeminen ja varustereput. - Yhteistyöpalavereita pidetään niin sairaankuljettajien kuin esim. auton koritehtaan edustajien ja osavalmistajien kanssa. Olemme hakeneet alan asiantuntijat ja verkostoituneet korkeatasoisten huippuosaajien kanssa, mikä on vaikuttanut innovaation palkitsemiseen, uskoo Vuorenoja. Ensimmäinen asia oli siirtovälineen keveys. Teräs- tai alumiinipaarien sijaan Pensi Rescue kehitti kevyen komposiittimuoviratkaisun yhteistyössä Exelin kanssa. - Suomalaisten yritysten kanssa on helppo toimia. Osaamistaso on korkealla ja kaikki haluavat oikeasti tehdä hyvän tuotteen, kehuu Vuorenoja. Vientiä kohdemaan ehdoilla Pensi Rescuen tuotannosta yli puolet menee vientiin. Tuotetta markkinoidaan 20 maassa. - Tuotekehityksessä on mietittävä ensin, millä potilas kuljetetaan: autolla, veneellä vai helikopterilla. Sitten tutkitaan, onko laite tarkoitettu akuuttiin hoitoon vai siirtokuljetukseen. Asioita pitää miettiä myös maakohtaisesti, sanoo Vuorenoja. Vuorenoja ei pelkää halpatuontia. Hän luottaa siihen, että kun pysyy ajan hermoilla ja on viisi vuotta muita edellä, kilpailuetu säilyy. - Olen tehnyt työtä 40 vuotta sairaankuljetuksen eteen. Suomessa tuotekehitystä on hyvä tehdä. Meillä on paljon huippuosaajia. Sairaankuljetuksen taso on korkea verrattuna muuhun eurooppalaiseen tasoon, kuten ambulanssien varusteluun, hygieniaan ja henkilökunnan koulutukseen, Pensi Rescue Oy on perheyritys, joka on perustettu luvulta lähtien yritys on erikoistunut potilaan siirtotuotteisiin. Yritys teki ensin kauppaa Neuvostoliittoon. Sen jälkeen yrityksen piti kehittää uusi tuote länsimarkkinoille. Pensi on tämän tuotekehityksen tulos. Yrityksen toimipaikka on Vammalassa. Pensi rappulaskusylinteri Pensi tuotteita ambulanssissa Pensin koulutustiloissa.

8 8 Ambulanssi Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljettajia koskeva työehtosopimus Palkkausjärjestelmä lukien Yksityisten sairaankuljetusyritysten palkkauksessa luovutaan vanhasta taulukkomallista ja siirrytään uuteen ns. työn vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään. Kaikilla työpaikoilla on otettava käyttöön uusi järjestelmä Tehy, SSK ja Terveyspalvelualan liitto ovat laatineet yhdessä tämän ohjeen palkkausjärjestelmän soveltamisesta. Ohje on yhdistetty varsinaiseen palkkausjärjestelmätekstiin kursiivilla. SAIRAANKULJETTAJIEN PALKKARYHMITTELY Palkkaryhmä I Työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on I paikkakuntakalleusluokassa 1569,67 e ja II paikkakuntakalleusluokassa 1527,95 e. Palkkaryhmä II Työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on I paikkakuntakalleusluokassa 1703,84 e ja II paikkakuntakalleusluokassa 1654,53 e. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista. Paikkakuntien jaottelussa 1. ja 2. paikka kuntakalleusluokkaan noudatetaan voimassa olevaa valtioneuvoston vahvistamaa kalleusluokitusta. Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa olla enintään 8 % alempi kuin ko. palkkaryhmän vähimmäispalkka. PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Jos työtehtävän sisältö poikkeaa palkkaryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja palkkaryhmän töiden normaalista vaati- vuustasosta, palkan määrää voivat korottaa esimerkiksi seuraavat erityistekijät: työnjohdolliset esimiestehtävät työn edellyttämä kielitaito työn edellyttämä lisäkoulutus muut erityisvastuut tai lisätehtävät (esim. atk-huolto, autojen kunnossapito, erityinen koulutus- ja perehdyttämisvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, kehittämistehtävät, erityinen vastuu kalustosta tai lääkehuollosta) Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudestaan, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien. Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia. Tehtäväkohtainen palkka Työntekijä kuuluu tehtäviensä perusteella joko perustason (palkkaryhmä I) tai hoitotason (palkkaryhmä II) palkkaryhmään. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä hoitotason valmiuksia työssä taikka hakiessaan tai palkatessaan työntekijää, maksetaan työntekijälle palkkaryhmä II:n mukainen palkka. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka muodostetaan asianomaisen palkkaryhmän ja tehtäväkohtaisten erityistekijöiden perusteella. Uuden palkkausjärjestelmän myötä työpaikan tehtäväkohtaisissa palkoissa on tarkoitus ottaa huomioon sellaiset lisätehtävät ja -vastuut, jotka poikkeavat kyseessä olevan palkkaryhmän tavanomaisesta sairaankuljetustyöstä. Palkkausjärjestelmätekstissä on lueteltu ne erityistekijät, joiden osalta on ainakin selvitettävä, löytyykö niitä työpaikan tehtävistä. Paikallisesti on mahdollista soveltaa myös muita erityistekijöitä. Työpaikalla tulee ensin määritellä, mitä erityistekijöitä työntekijöiden työtehtäviin sisältyy. Toiseksi tulee määritellä, millä tavoin (esim. prosentuaalisina tai euromääräisinä lisinä) erityistekijät otetaan huomioon tehtäväkohtaisissa palkoissa. Ainakin suuremmilla työpaikoilla erityistekijöistä ja niiden vaikutuksesta palkkaan on hyvä laatia kirjallinen luettelo, joka käydään läpi työnantajan ja luottamusmiehen tai työntekijöiden kanssa. Myös pienemmillä työpaikoilla erityistekijät käydään läpi työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työtehtävän vaativuuden muutokset voivat koskea sekä palkkaryhmää että erityistekijöitä. Henkilökohtainen palkanosa Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa. Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet. Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta, 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Uuden palkkausjärjestelmän mukaan työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa palkkausjärjestelmässä mainituilla perusteilla. Luettelo ei ole tyhjentävä. Työntekijälle on maksettava vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa, joka on 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %, 7 palveluvuoden täyttyessä vähintään 10 % ja 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta (= palkkaryhmä + erityistekijät). Henkilökohtaisen palkan takuuosalla korvataan nykyinen kokemuslisäjärjestelmä. Tärkeää on huomata, että työntekijän henkilökohtainen palkka ei voi laskea uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Aikataulu palkkausjärjestelmän ja erityistekijöiden käyttöönotossa Jokaisen työpaikan tulee ottaa uusi palkkausjärjestelmä käyttöön Tällöin työntekijät sijoitetaan perus- tai hoitotason palkkaryhmään ja henkilökohtaisesta palkanosasta tulee olla maksussa vähintään vuosisidonnainen osa. Jos työntekijälle on maksettu erityistekijän kaltaista tehtäväkohtaista lisää ennen uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä ja työntekijän tehtävät pysyvät entisinä, lisän maksamista voidaan jatkaa myös jälkeen. Varsinainen erityistekijöiden määrittely tulee tehdä työpaikoilla niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään siten, että erityistekijät saadaan maksuun Tällöin työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tulee käyttää 0,7 % syyskuun säännöllisen työajan palkkasummasta tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Jos työpaikan tehtävistä ei löydy erityistekijöitä, erä voidaan käyttää henkilökohtaiseen palkanosaan. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET Palvelusvuosiporrastuksen siirtymämääräykset Ennen alkaneessa työsuhteessa oleva työntekijä, jonka vanhan palkkausjärjestelmän mukainen 10 tai 15 vuoden palvelusvuosiporras tulisi täyteen ennen , säilyttää oikeuden voimaan tulleen taulukon mukaisiin palvelusvuosikorotuksiin saakka. Uuden palkkausjärjestelmän siirtymämääräykset lukien työntekijän vähimmäispalkka määräytyy uusien palkkaryhmien ja niihin liittyvän vuosisidonnaisen takuun mukaisesti. Jos uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka johtaisi työntekijällä yli 60 euron palkankorotukseen, voidaan 60 euroa ylittävä palkankorotus maksaa viimeistään lukien ja 125 euroa ylittävä korotus viimeistään lukien. Tätä periaatetta voidaan soveltaa vastaavasti uusien työntekijöiden ja uusiin tehtäviin siirtyvien työntekijöiden vähimmäispalkkoihin tällä ajanjaksolla. Jos uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto johtaisi yhteensä keskimäärin yli 3,4 %:n korotuksiin yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkoissa ja tästä aiheutuisi yritykselle tuntuvaa taloudellista haittaa, voidaan keskimäärin 3,4 % ylittävä osuus palkankorotuksista maksaa viimeistään lukien. MUUT ASIAT Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettavien lisien sekä varallaolokorvauksen lasken nassa käytettävä tuntipalkka Työehtosopimuksen 13 :n mukaan lisien laskemisen perusteena käytettävä tuntipalkka lasketaan jakamalla sopimuksen mukainen palkka luvulla 163. Samaa periaatetta noudatetaan myös uudessa palkkausjärjestelmässä. Sopimuksen mukainen palkka muodostuu palkkaryhmästä, erityistekijöistä ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Luottamusmieskorvaus on erillinen palk kio, jota ei lasketa mukaan tuntipalkkaan.

9 Ambulanssi Tärkeitä lukuja 2008 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT TYEL-maksu, v käytetään vuoden 2006 palkkasummaa % palkoista - alle e 21,4 % e e 21,4 22,4 % - yli e 22,4 % TYEL-maksu keskimäärin 21,8 % - työntekijän osuus, alle 53-vuotiaat 4,1 % - työntekijän osuus, 53 vuotta täyttäneet 5,2 % Maksua alentava asiakashyvitys keskimäärin 0,5 % Kun palkkasumma on yli e, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Tilapäinen työnantaja Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle e/ 6 kk 22,4 % TYEL-ansion alaraja 47,08 e / kk YEL-maksu - alle 53-vuotiaat 20,6 % - 53 vuotta täyttäneet 21,7 % Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n alennus 48 kuukauden ajan. - alle 53-vuotiaat 15,45 % - 53 vuotta täyttäneet 16,275 % YEL-työtulon alaraja YEL-työtulon yläraja YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi Yrittäjän työttömyysvakuutuksen vähimmäisvuosityötulo 6 186,65 e/v e/v ,31 e/v e/v MYEL-maksu Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo v on alle ,24 e/v. - alle 53-vuotiaat 10,09 % - 53 vuotta täyttäneet 10,63 % Maksuprosentti nousee liukuvasti ,24 euron ja ,00 euron välillä ,00 e/v ylittävän työtulon osalta maksu on - alle 53-vuotiaat 20,6 % - 53 vuotta täyttäneet 21,7 % SOSIAALITURVAMAKSU Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu Sotu-maksu maksetaan veron ennakonpidätyksiä tilitettäessä. Maksu on porrastettu maksuluokkiin yritysten palkkojen ja käyttöomaisuuden poistojen mukaan. I II III Kokonaisuudessaan 2,771 % 4,971 % 5,871 % - Kansaneläkemaksu 0,801 % 3,001 % 3,901 % - Sairausvakuutusmaksu 1,97 % 1,97 % 1,97 % Työnantajan sotumaksuvapautus: Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei peritä vuoden 2009 loppuun saakka seuraavilla alueilla: - Pohjois-Suomen kunnat: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki, Ylitornio - Kainuu: Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala, Vuolijoki - saaristo: Hailuoto, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Velkua - Pohjois-Karjala: Pielisen Karjalan kunnat (Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo), Ilomantsi, Rautavaara PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % palkasta Sairaanhoitomaksu alkaen - palkansaajat ja yrittäjät 1,24 % - etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,41 % Päivärahamaksu alkaen - palkansaajat 0,67 % - yrittäjät 0,81 % Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu: Yht. työnantajan työntekijän/ osuus osaomistajan osuus - palkkasumman ensimmäisestä eurosta 1,04 % 0,7 % 0,34 % - palkkasumman e ylittävästä osasta 3,24 % 2,9 % 0,34 % - TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta 0,82 % 0,7 % 0,12 % TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,3 7,5 %:n välillä. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. MUITA ESIMERKKEJÄ: Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus Kotimaan kokopäiväraha nousee 31 eurosta 32 euroon. Osapäiväraha on edelleen 14 euroa. Ateriakorvaus nousee 7,75 eurosta 8,00 euroon. Ulkomaan päivärahat Ulkomaanpäiväraha on vahvistettu 210 maalle tai alueella. Niistä 79 nousee, 48 laskee ja 83 säilyy ennallaan. Päätökseen ei ole tullut uusia maita. Kilometrikorvaus auton käytöstä Oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus nousee 43 sentistä 44 senttiin kilometriltä. Käyttöetuauton kilometrikorvaus on edelleen 12 senttiä/km. Lisätietoa mm. luontoisetuarvoista, päivärahoista ja kilometrikorvakusista vuodelle 2008 löydätte verohallinnon sivuilta

10 10 Ambulanssi Seulottuja tiedonjyviä Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto OPI VERKOSSA ILMAISEKSI Lääkäriseuran verkkokurssit kaikille avoimia Suomalaisen lääkäriseuran Duodecim-verkkosivujen havainnolliset verkkokurssit ovat tutustumisen arvoinen ilmainen palvelu. Palvelu aloitettiin jo vuonna 2002 ja nykyisin uusia kursseja tulee verkkoon noin viisi vuodessa. Verkkokursseilla on tietoa esim. elvytyksestä, johtamisesta ja työjaosta elvytystilanteessa, defibrillaattorin käytöstä, sydänpysähdystä ennakoivista oireista, hygieniasta, injektiolääkkeistä, alaselkäkivuista, näytteiden otosta, lasten liikalihavuudesta jne. Verkkokurssit on pyritty tekemään Käypä hoito -suositusten mukaan ja videot päivitetään vastaamaan uusimpia suosituksia. Uutta aineistoa tulee sivuilla koko ajan lisää. Tänä vuonna uudet kurssit käsittelevät esim. tupakkaa, pientoimenpiteitä sekä kroonisen alaraajahaavan diagnostiikkaa ja hoitoa. Vartin kursseja - Palvelu on täysin käyttäjälle ilmainen. Meillä on jatkuvasti 5 10 uutta verkkokurssiprojektia käynnissä. Sisältö pyritään tuottamaan Käypä hoito -suositusten pohjalta, kertoo Suomalaisen Lääkäriseuran koulutusasiantuntija Timo Tolska. Verkkokurssin läpikäymiseen menee aikaa noin minuuttia. Verkkokurssilla käytettävien videoiden katselu vaatii Flash Player -laajennuksen selaimeesi. Jos selaimesi ei tue Flash-videoita, voit ladata selainlaajennuksen Adoben sivuilta, jonne on linkki kurssisivuilla. Videota, animaatiota ja testejä Verkkokurssit on toteutettu eri tavoin. Yksi tapa on näyttää havainnollisesti videolla ja multimedialla, miten jokin toimenpide tehdään. Katsoja voi sitten verrata sitä omaan työtapaansa. - Toinen menetelmä ovat interaktiiviset animaatiot. Niissä on luotu aitoja tilanteita, joihin oppija laitetaan. Animaatiossa verkkokurssin opiskelija voi tehdä erilaisia päätöksiä ja ratkaisuja, joiden oikeat vastaukset ovat yleensä Käypä hoito -tekijöiden suositusten mukaisia, kertoo Tolska. Verkkokursseihin kuuluu myös testejä. Klikkaamalla testejä eteenpäin käyttäjä voi selvittää oman osaamisensa eri aiheista. Vastauksista saa graafisen yhteenvedon, jossa kerrotaan, mitkä alueet opiskelija hallitsee tai mitä asioita pitäisi vielä kerrata. Lisäksi tarjotaan linkitys niihin osioihin, joita raportin mukaan oppilas ei ole hallinnut. Tolska kertoo, että nettisivujen kautta voi lähettää myös ideoita, mistä aiheista itse haluaisi verkkokurssin. Palvelun osoite: LEUTO TALVI SOPII ALLERGISELLE JA ASTMAATIKOLLE Vesisade talvella ei ilahduta mieltä, mutta allergisten ja astmaatikkojen vointia se parantaa. Pakkanen kuivattaa ilmaa ja allergisen nenän limakalvot, keuhkoput - ket, silmät ja iho ovat kovilla. Nenä tuntuu kuivalta, silmiä pistelee ja ihoa kutittaa. - Kostea vesisateinen talvisää tekee hyvää atoopikon iholle, ja astmaatikkojen hengitys on helpompaa, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta. Allergisen kannattaa kokeilla kuivien silmien hoidoksi kostuttavia silmätippoja ja nenän limakalvojen kostutukseen siihen tarkoitettuja öljyjä. Ihoa kannattaa kostuttaa glyserolipitoisella kosteusvoiteella aina suihkun jälkeen. Kaikkia näitä saa apteekeista. Lisätietoa mm. Allergia- ja Astmaliiton verkosivuilta ALKOHOLIN SYÖPÄVAARASTA PUHUTTAVA AVOIMESTI Suomen Syöpäyhdistys suosittaa, että kuluttajille puhuttaisiin avoimesti alkoholin syöpävaarasta. Tieteellinen näyttö asiasta on olemassa, ja tänä vuonna julkaistun kansainvälisen arvioinnin pohjalta syöpävaara on suurempi kuin on aiemmin ajateltu. Alkoholin osuus syövän aiheuttajana on ar vioitu 2 5 prosentiksi, mikä Suomessa tarkoittaa noin 500 syöpää vuodessa. Alkoholin todellista syöpätaakkaa lisää kuitenkin se, että yhdistettynä muihin syöpävaarallisiin aineisiin terveyshaitta on vieläkin selkeämpi. Esimerkiksi olut yhdistettynä tupakointiin on tuhoisaa ruoansulatuskanavan limakalvoille. Lisätietoa: AIVONVERENKIERTOHÄIRIÖN TUTKIMUS PALKITTIIN Pohjolan ja Suomi-yhtiön yhteisen lääketieteen palkinnon sai tänä vuonna neurologian emeritusprofessori Markku Kaste tunnustuksena ansiokkaasta aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa koskevasta tutkimustyöstä. Kaste on uranuurtaja aivoverenkierron tukoksen liuotushoidon kehittäjänä ja hoidon käyttöönotossa. Hän on monikansallisissa tutkimuksissa kehittänyt aivohalvausta ennaltaehkäiseviä lääke- ja kirurgisia hoitoja, aivoverenkiertohäiriöpotilaiden akuuttihoitoja ja moniammatillisista hoitoa AVHyksikössä. Lähde: Valtakunnalliset Lääkäripäivät 2008 JOKELAN KRIISIN TOINEN AALTO TUO IHMISIÄ HOITOON Jokelan koulusurmat jättivät koulun oppilaisiin pelko- ja ahdistusreaktioita, keskittymisvaikeuksia ja eri tasoisia stressireaktion oireita. Silti suuri osa Jokelan koulukeskuksen 500 oppilaasta on selvinnyt tapahtuneesta melko hyvin. Tuusulan johtava lääkäri Riitta Ristolainen uskoo, että nyt meneillään on kriisin toinen aalto, koska hoitoon tulee uusia ihmisiä. Osa oppilaista hakeutuu hoitoon vasta nyt, kun sokkivaihe alkaa olla ohi ja oppilaat huomaavat, etteivät tapahtumat jätäkään heitä rauhaan. Monilla oppilailla on ollut pelko- ja ahdistusreaktioita varsinkin alussa. Oppilailla on myös unettomuutta, ikään nähden harvinaista yksinjäämisen ja yksinnukkumisen pelkoa sekä ylivirittyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi herkkyytenä äänille. Koulunkäynti on normaalia raskaampaa niin oppilaille kuin opettajille. Nuorisopsykiatriaan on ottanut yhteyttä 90 nuorta Jokelan tapahtumien vuoksi Järvenpäässä ja heistä on jäänyt hoitoon noin 30. Opettajista neljä on vielä sairauslomalla ja osalla on ns. kevennetty työaika. Lähde: Lääkärilehti (ilm ) Koonnut: Tiina Jäppinen Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) helena@adhelena.fi Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2008 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi. Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 21.

11 Ambulanssi SSK:n kevätkokous ja näyttely Naantalin kylpylässä

12 12 Ambulanssi