Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljetuksen siirtotekniikka palkittu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljetuksen siirtotekniikka palkittu"

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljetuksen siirtotekniikka palkittu Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Vakiovarustukseen kuuluvat muun muassa ohjaus pyö rän säätö, pari ovet takana, 180 A latu ri, oh jaamo ilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Uusi Mercedes-Benz Sprinter on täällä! Täysin uudistuneen, tyylikkään ulkomuodon lisäksi uusi Sprinter tuo mukanaan paljon uusia teknologisia innovaatioita. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä huomioi auton kuorman ja optimoi siten hallinnan kaikissa tilanteissa. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Nyt valppaana edessä paljon uusia haasteita Vihdoinkin uuden lumipyryn keskellä uusi vuosi on jälleen alkanut ja vauhtia riit - tää. Edunvalvonta pyörii täysillä, johtuen osittain esim. eräiden Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien loppuvuoden päätöksistä ja osittain erinäisistä kirjoituksista lehdissä, televisiouutisista ja netissä. Hyvät lukijat, voimme liiton puolesta varmuudella todeta, että yksityinen sektori sairaankuljetuksen osalta tulee tekemään kaikkensa, jotta lain pykäliä noudatetaan. Edessä on myös muita haasteita. Viimeisten saamiemme tietojen mukaan alamme lainsäädäntöä viedään eduskuntaan tämän vuoden aikana hyvin kireällä aikataululla. Tämä merkitsee lyhyttä käsittelyaikaa ja nopeaa reagointia, jotta saisimme alalle hyvän, oikeudenmukaisen ja käytännössä toimivan kokonaislainsäädännön. Olkaamme valppaita! Työsopimuslaki muuttuu Myös työsopimuslainsäädännön puolella tapahtuu muutoksia, jotka kannattaa huomioida. Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos ei sinänsä rajoita määräaikaisten työsuhteiden käyttöä nykyisestä. Työnantajien kannattaa kuitenkin olla aiempaa tarkempia niitä solmiessaan. Työsopimuslain muutoksella pyritään karsimaan perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehostamalla selvitysvelvollisuuden noudattamista. Lain tavoitteena on, että työnantajat harkitsisivat määräaikaisuuden perustetta nykyistä huolellisemmin. Työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Työsopimuslain mukaan yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos niistä ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella. Työsuhteen keskeisiä ehtoja ovat mm. työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka, työaika sekä vuosiloman ja irtisanomisajan määräytymisperuste. Kyseisen velvollisuuden rikkominen voi ilmetä joko koko selvityksen antamatta jättämisenä tai siten, että selvityksestä ei käy selville kaikkia keskeisiä ehtoja. Myös työsuojelun valvontalakiin tehtiin muutos. Jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi käyttää kehotusmenettelyä selvityksen saamiseksi. Sahti digitaalistaa työn Näin viimeiseksi haluaisin todeta pari sanaa SSK:n uudesta Sahti-järjestelmästä. Se pyrkii yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen liiton eri puolella maata sijaitsevien ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa jäsenyrityksissä. Hienoa järjestelmässä on esimerkiksi se, että palvelu räätälöidään nimenomaan ambulanssiyrittäjien tarpeiden mukaiseksi. Yrittäjät itse ovat saaneet olla mukana järjestelmän kehityksessä alusta lähtien. Järjestelmää on myös helppo edelleen kehittää. Kun vielä työvuorolistat ja palkkaohjelmaosio saadaan mukaan, helpottuu yrittäjän arki entisestään. Sahti-järjestelmän käyttöönotto ennakoi tulevaa valtiovallan taholta vaadittavaa muutosta sähköisiin järjestelmiin siir ty misestä. Koko sairaankuljetusala on siir tymässä hiljalleen uuteen sähköiseen aikakauteen. Esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä kaikki potilastiedot muuttuvat sähköisiksi. Näillä sanoilla toivotan teille oikein hyvää kuluvaa uutta vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja, päätoimittaja Tarjouslaskennan matematiikkaa, lomakkeen täyttöä ja käyttöä Edelleen ja toistuvasti tulee eteen tarjouskilpailun pohjalta tehtyjä hankintapäätöksiä, joiden lopullisuuden siunaa markkinaoikeus. Valitetaan menettelytavoista, pisteytysten epäjohdonmukaisuudesta tai hinnasta. Uskon, että jatkossa ostajat osaavat kilpailuttaa yhä paremmin ja toivottavasti myös palvelun myyjät hallitsevat aiempaa paremmin tarjouslaskennan. Älä deletoi itseäsi Alan kilpailua tervehdyttäisi, jos hinnal - la millä hyvänsä -ajattelu ei olisi ainoa tapa ja keino varmistaa sopimus itselleen. Silti tätä laskentamallia käytetään vielä usein. Alhaista hintaa perustellaan usein oman työpanoksen runsaalla määrällä ja oman työn minimaalisella hinnoittelulla. Nyt on viimeistään aika päästää irti tästä vanhasta asenteesta eli siitä, että itse tekemäni työ ei aiheuta yritykselle sellaisia kuluja, mitä saman työn tekeminen maksaisi työntekijän tekemänä. Omasta sosiaali- ja eläketurvasta nipistäminen tulee väistämättä vastaan viimeistään silloin, kun olisi aika nauttia maksamistaan eduista. On hyvin lyhytnäköistä tarjouslaskentaa, kun deletoi itsensä. Palkkausero ei selitä yksin hintahaitaria Viime viikolla olin Tehyn tilaisuudessa kuulemassa työntekijäpuolen ajatuksia ensihoidon näkymistä. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin tarjouskilpailuiden suuret hintaerot. On selvää, että kalusto, polttoaineet ja muu vastaava maksavat kaikille tarjoajille kutakuinkin saman verran. Sen sijaan jäi tai jätettiin ilmaan se, että millä selittyy tarjousten suuret, jopa yli 50 prosentin hintaerot. On luonnollista, että työntekijäpuolen väessä herää epäily suurten hintaerojen selittyvän palkkauksen tasoeroilla. Siitäkään ei varmasti löydy koko selitystä, koska meillä on yleissitova työehtosopimus ja kaikkien pitää noudattaa sitä, myös liittoon kuulumattomien. Vastuuta ei voi ulkoistaa Myös ostajalla on vastuu arvioida muutakin kuin hintaa. Halpa ei voi olla ainoa päätöksen perusta. Se on ehkä helpoin perustella ja konkreettisin, mutta voi olla myös hyvin lyhytnäköinen hankintapäätöksen peruste. Ostajan täyttyy pohtia ja laskelmoida myös sitä, millä kustannuksilla palvelu on mahdollista ylipäätään tuottaa ja karsia sitä kautta pois vertailusta sellaiset ehdokkaat, joilla ei ole laskelman pohjalta riittäviä toimintaedellytyksiä ja palvelun toimitusvarmuutta. Olen pariinkin kertaan kuullut päättäjien suusta, että olisi palveluntuottajan vastuu ja murhe, jos tekee liian halvan tarjouksen. Eihän asia ole näin. Kunta vastaa siitä, että kuntalaiset saavat palvelun silloinkin, kun toimijalla ei ole esim. taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisuutta hoitaa sovittua palvelua. Dokumentointi tärkeää myös oikeudellisesti Kirjoitin lausuntoa Terveyden Oikeusturvakeskukselle (TEO) tehtyyn kanteluun potilaan hoitoa koskevassa asiassa. Kantelun kohteena oli koko potilaan hoitoketju ja ketjun eräänä osasena myös ensihoitopalvelu ja sen toiminta. Lausuntoa kirjoittaessani totesin ja kiitin useamman kerran sitä, että ensihoitolomake oli täytetty erittäin hyvin ja kattavasti. Lomakkeen täyttäjä oli kirjannut kaiken pilkun tarkasti ja minun, lausunnon kirjoittajana, ei tarvinnut kuin viitata lomakkeen kirjauksiin. Jos lomake olisi täytetty sinne päin, tehtävä olisi ollut hankalampi jopa mahdoton. Lausunnossa ei voi olettaa tai pitää asioita itsestään selvänä, jos luotettavaa kirjausta ei ole käytettävissä. Jälleen kerran korostui lomakkeen asianmukaisen täyttämisen merkitys, ja sen oikeudellinen merkitys ja puhumattakaan hoidollisesta dokumentaatiosta. Täytyy myöntää, että joskus miettii oletettujen itsestään selvyyksien kirjaamisen merkitystä. Lausuntoa rustatessani vakuutuin, että kirjaamisessa ei ole itsestään selvyyksiä, vaan kyse on potilaan tilan ja hoidon välttämättömästä dokumentoinnista. Hyvää alkavaa kevättä Teuvo Kontio SSK:n puheenjohtaja

3 Ambulanssi TÄRKEÄ TIEDOTE LIFEPAK DEFIBRILLAATTORI Medtronicille potilasturvallisuus ja laatu on äärimmäisen tärkeää. Kannamme vastuuta valmistamistamme ja markkinoimistamme tuotteista ja niiden lisätarvikkeista. Käyttäjät ympäri maailmaa tukeutuvat LIFEPAK-tuotteisiin päivittäin, ja siksi meille on ensiarvoisen tärkeää, että laitteemme toimivat luotettavasti. Tämän vuoksi voi Medtronicin lisäksi ainoastaan sen valtuuttamat jälleenmyyjät taata tuotteidemme laadun, toimintavarmuuden ja potilasturvallisuuden. Suomessa LIFEPAK-defibrillaattorien valtuutetut jälleenmyyjät ovat: Waloplast Oy, Lohja EMS-consulting Oy, Vantaa Sharkmed Oy, Hyvinkää Suomen Turvatieto Oy, Seinäjoki Muiden organisaatioiden, kuten esim. ei-valtuutettujen jälleenmyyjien maahantuomia tuotteita emme voi ottaa vastuullemme. Emme myöskään voi noudattaa ei-valtuutettujen jälleenmyyjien antamia takuuehtoja, emmekä voi huoltaa heidän maahantuomia laitteitaan. Lisätietoja LIFEPAK-defibrillaattoreista ja niiden lisätarvikkeista saatte luonnollisesti myös tuoteryhmän myynnistä vastaavalta: PHYSIO-CONTROL a division of Medtronic Seppo Uusinarkaus Puh. (gsm): s-posti: Suomen toimisto puh. (09)

4 4 Ambulanssi SAHTI-järjestelmä siirtää Suomen Sairaankuljetusliiton sähköiseen aikakauteen SAHTI-järjestelmän käyttöönotto on Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnalle suuri edistysaskel. Yhdenmukaistetun asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen avulla liiton hajallaan olevien ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien jäsenyritysten toimintaa pyritään yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan. Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja NettiTieto Oy solmivat keväällä 2007 sopimuksen sähköisen SAHTI-järjestelmän toteutuksesta. Puitesopimus on osa Suomen Sairaankuljetusliiton ja NettiTiedon laajaa yhteistyösopimusta. Suomen Sairaankuljetusliitto jäsenyrityksineen sekä NettiTieto kehittävät SAHTI-järjestelmää yhteistyössä, jotta ainutlaatuisesta järjestelmästä saadaan sairaankuljetusliiton jäsenyrityksille räätälöity työkalu hallinnointiin, tilastointiin sekä laskutukseen. Meneillään olevassa järjestelmän teknisessä toteutuksessa ja pilotti-vaiheessa on mukana 45 jäsenyritystä. Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtajan Mikael Söderlundin mukaan järjestelmä on saanut hyvän vastaanoton jäsenyrittäjien joukossa. - Tavoitteenamme oli alkuvaiheessa saada reilusta 180 jäsenyrityksestä mukaan noin 20 prosenttia, ja tavoitteesta päästiin hieman ylikin. Koko projektin alku löi itsensä läpi viime keväänä hyvin nopeasti. Söderlund on vakuuttunut järjestelmän tarpeellisuudesta ja sen tuomista hyödyistä. - Uusi järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti yrittäjän jokapäiväisten toimien hoitamista. Hienoa järjestelmässä on se, että palvelu räätälöidään nimenomaan ambulanssiyrittäjien tarpeiden mukaiseksi, ja yrittäjät itse ovat saaneet olla mukana järjestelmän kehityksessä alusta saakka. Järjestelmää on myös helppo edelleen kehittää. Kun palkkaohjelma saadaan vielä mukaan, helpottuu yrittäjän arki entisestään, kertoo Söderlund järjestelmän eduista. Vuosikymmenen loppuun mennessä potilastiedot sähköisiksi SAHTI-järjestelmän käyttöönotto ennakoi tulevaa valtiovallan taholta valmisteltavaa muutosta sähköisiin järjestelmiin siirtymisestä. Koko sairaankuljetusala on siirtymässä hiljalleen uuteen sähköiseen aikakauteen. Esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä kaikki potilastiedot muuttuvat sähköisiksi. - Järjestelmän avulla voimme ottaa varaslähdön ja varautua jo ennakkoon tuleviin muutoksiin, toteaa Söderlund. Selainpohjainen sovellus on helposti muokattavissa ja liitettävissä muihin järjestelmiin, joten tulevaisuudessa yhteensopivuusongelmia ei tule. Pieniä muutoksia on tarvittaessa helppo tehdä. - Luotettava järjestelmä parantaa myös liiton tietoturvaa. Järjestelmä toimii suojattujen palvelimien kautta, eikä tärkeitä tiedostoja tarvitse enää säilyttää omalla koneellaan, painottaa Söderlund. Söderlund kiittelee myös järjestelmän kustannustehokkuutta. Kaikki toiminnot onnistuvat keskitetysti järjestelmän kautta, eikä jokaisen jäsenen tarvitse hankkia erikseen kalliita koneita. Kun jäsenet hankkivat järjestelmän yhdessä, pysyvät kustannukset aisoissa. - Paitsi että järjestelmä yhdenmukaistaa liiton toimintaa, se myös parantaa jäsenpalvelua, toteaa Söderlund. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtajan Mikael Söderlundin mukaan järjestelmä on saanut hyvän vastaanoton jäsenyrittäjien joukossa. Fakta: Yksityisen sairaankuljetuksen lisäksi myös pelastuslaitos hoitaa Suomessa sairaankuljetuksia lähinnä suurissa kaupungeissa. Koko valtakunnan alueella yksityinen sairaankuljetus on kuitenkin suurin sairaalapalveluiden tuottaja. Pääosa Suomen kunnista hoitaa sairaankuljetuksensa sopimuksella yksityisen yrityksen kanssa. Suomen Sairaankuljetusliittoon kuuluukin tyypillisesti taajamayrittäjien lisäksi maaseudun pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä. Tyypillisellä yksityisellä yrityksellä on kaksi autoa käytössään. Yksityiset yritykset ovat maaseutupaikkakunnilla usein ainoita palveluntuottajia, jotka hoitavat niin kiireelliset kuin muutkin tehtävät. Vielä ehditte mukaan! Laatu on avainsana tänään Etsimme alkavaan laaturyhmään innovatiivisia, laatutietoisia ja eteenpäin pyrkiviä sairaankuljetusyrityksiä. Koulutus alkaa huhti-toukokuussa Suunnitelman mukaan arviointi ja laaduntunnustus on noin puolentoista vuoden kuluttua, eli keväällä Mukaan otetaan hakemusten perusteella valittua jäsenyritystä. Ehdot mukaan pääsylle: - alueyhdistyksen jäsenyys - sitoutuminen laatukoulutukseen Vapaamuotoiset hakemukset tulee osoittaa kirjeellä tai sähköpostilla mennessä osoitteella: Suomen Sairaankuljetusliitto, Nuijamiestentie 7, Helsinki, tai Tarkempia tietoja antaa puhelimitse I puheenjohtaja Teuvo Kontio, puh Ambulanssi-lehti korjaa Ambulanssi-lehden 4/07 sisältyneeseen liiton ja sen jäsentoimistojen joulu- ja uudenvuodentervehdyksessä oli vahingossa jäänyt pois/merkitty virheellisesti kaksi jäsentoimistoa Pirkanmaalta KANGASALAN SAIRASAUTOT OY Kangasala ja AP-ENSI OY, Punkalaidun. Ambulanssi-lehti pahoittelee tapahtunutta.

5 Ambulanssi Cavén: Sairaankuljetusyrittäjien pidettävä puolensa liikennepolitiikassa Taksat, lupa-asiat ja kilpailutus puhuttavat Harri Cavén on liikennepolitiikan asiantuntija, joka on seurannut aitiopaikalta myös yksityisen sairaankuljetuksen asioita ja esim. vahvistanut taksat. Hän toimi aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osastopäällikkönä, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle Sairaankuljetus on niin erikoisala, että meidän tehtäväksi ovat jääneet lupalainsäädäntö, puhtaasti ajoneuvotekniset kysymykset ja taksan vahvistus. Itse sairaankuljetuksia koskevat määräykset antaa sosiaali- ja terveysministeriö, kertoo Cavén. Politiikan kentällä sairaankuljetus leikkaa eri aiheita. Cavén on keskustellut Sairaankuljetusliiton kanssa taksa-asioiden lisäksi viime vuosina paljon myös sosiaali- ja terveysministeriön roolista sairaankuljetusasioissa, lupien tarveharkinnasta ja kilpailuttamisesta. - Sairaankuljetus on luvanvaraista toimintaa, jolloin luvan tarveharkinnalla on voitu taata luotettavat ja toimintakykyiset yrittäjät alalle. Se on antanut turvaa myös yrittäjille, sillä sairaankuljetuskaluston hankinta ei ole mikään pikkuasia, painottaa Cavén. Kilpailutus vaatii osaamista Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimukset autojen varustustasosta ovat kasvaneet yksityissektorilla samaan aikaan, kun sairaankuljetusten kilpailu on kiristynyt. Kuva: Tamlans Vaatimukset autojen varustustasosta ovat kasvaneet yksityissektorilla samaan aikaan, kun sairaankuljetusten kilpailu on kiristynyt. - Kilpailuttaminen on jo aika rajua ja armotonta. Se perustuu usein vain hintaan, missä muita kriteerejä ei tarkastella. Ongelma on myös siinä, ettei tarjouspyynnön laatijalla ole aina riittävää asiantuntemusta hyvään kilpailuttamiseen, arvioi Cavén. Kilpailutus on voitu tehdä niin pienissä paloissa, että yrittäjän on ollut siihen vaikea osallistua. Cavénin mukaan kilpailuttamista on järjestetty jopa tiepätkittäin. - Toinen ongelma on siinä, että sopimukset tehdään yleensä 2 3 vuodeksi. Tässä on selkeästi parantamisen varaa. Jos kalusto maksaa euroa, sopimuksen pitäisi olla vähintään viisi vuotta, hän vaatii. Pelikenttä oltava kaikille sama Yrittäjien mielestä jo nyt lääninhallitus jakaa lupia liikaa ja liian heikoilla perusteilla. Cavén ei halua ottaa kantaa asiaan, mutta muistuttaa, että kilpailutuksen pitää olla avointa. Julkinen toimija ei voi saada kilpailuetua yksityiseen sairaankuljetukseen verrattuna. - Suurissa kaupungeissa kuntien pelastustoimen ja yksityisen sairaankuljetuksen yhteistyö toimii ilmeisesti suhteellisen hyvin. Sen sijaan pienissä kaupungeissa hälytyskeskusten kiireelliset sairaankuljetukset menevät melko suvereenisesti pelastustoimen hoidettavaksi, vaikka yksityinen sairaankuljetus voisi olla jopa potilasta lähempänä, ihmettelee Cavén. Yksityisellä sairaankuljetuksella ei ole aina edes mahdollisuutta päästä mukaan kiireellisiin kuljetuksiin. Cavén kehottaakin seuraamaan asioita ja pitämään puoliaan. - Olemme olleet EU:ssa jo toista kymmentä vuotta. EU-tuomioistuimen kanta valtion liikelaitoksiin on ollut, ettei niitä voi asettaa kilpailullisesti muita edullisempaan asemaan. Eiköhän tämä sama koske myös kunnallisia toimijoita, muistuttaa Cavén. Hän korostaa, että vaikka jokainen pyrkii pitämään omasta reviiristään kiinni, pelikenttä pitää olla selvä ja kilpailulliset lähtökohdat samat kaikille. Yksityistä sairaankuljetussektoria tarvitaan. Se on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa ponnistella ja taistella, painottaa Harri Cavén. Olkaa valppaana Cavén vakuuttaa, että ministeriössä kaikkia tahoja kuunnellaan tasapuolisesti ja siellä harjoitetaan mahdollisimman avointa politiikkaa. - Nyt ministeriössä valmistellaan uutta henkilöliikennelakia, joka koskettaa myös sairaankuljetusta. Sairaankuljettajien liitolla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa asioihin ja tuoda jäsenistön kantaa aktiivisesti esiin, sanoo Cavén. Keskustelua on ollut esim. siitä, pitäisikö lainsäädäntö olla kokonaan yhden ministeriön eli sosiaali- ja terveysministeriön hoteissa. Esillä on ollut myös lupien tarveharkinta, mistä on haluttu välillä luopua kokonaan. Se on kuitenkin tähän saakka torjuttu. Panostakaa osaamiseen Tekniikan merkitys myös sairaankuljetusalalla korostuu. On hallinnointi-, tilastointi- ja laskutusohjelmaa ja keskustelua potilastietojen siirtämisestä sähköisesti. On viranomaisten radioverkkoa ja erilaisia terveys- ja potilastoimen järjestelmiä. On myös mietitty, miten pitkien matkojen siirtokuljetusten koordinointia voidaan hoitaa, mikä edellyttäisi esim. auton paikannusta. - Nämä eivät ole kuitenkaan mahdottomia kysymyksiä ratkaista. Asioita pitää ajatella kokonaisvaltaisesti. On koko yhteiskunnan etu, että kaikki sairaankuljetuksen resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, uskoo Cavén. Hän kannustaa yrittäjiä panostamaan osaamiseensa ja koulutukseensa, millä voidaan taata sairaankuljetuksen korkea laatu. - Toivon sairaankuljetusalan yrittäjille kovaa uskoa tulevaisuuteen ja riittävää panostusta omien etujen puolustamiseksi. Yksityistä sairaankuljetussektoria tarvitaan. Se on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa ponnistella ja taistella, sanoo Cavén vakavana. Cavén jatkaa vaikuttamista Cavén osallistuu edelleen tieliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen mm. Innoroadhankkeessa, joka on Jyväskylän seudulla toimivan maantieliikenteen kehittämisen verkosto. - Kyseessä on laaja hanke, josta pitäisi olla hyötyä myös sairaankuljetusalalle. Kesän jälkeen hankkeesta kuullaan enemmän, hän vihjaa. Teksti: Tiina Jäppinen, Mediakonttori Liikennepolitiikka Liikennepolitiikka on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Ministeriö valmistelee lakeja ja asetuksia sekä päätöksiä, joita tehdään eduskunnassa. Liikennepolitiikan päämääränä on turvata arjen matkojen toimivuus, pitää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta päästöjen vähentämisen avulla. Liikennepolitiikka käsittää fyysisen liikenteen (maa-, meri- ja ilmaliikenne) asiat, kuten liikenneväylähankkeet, liikenneturvallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ja ajoneuvotekniikka. Kuva: Marko Partanen Lupa-asiat läänistä Sairaankuljetukseen tarvitaan viranomaisen myöntämä lupa. Lupien saamisen edellytykset löytyvät henkilöliikennelaista. Luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella liikenteen asemapaikka on. Lupa on tarveharkintainen eli lupaa myönnettäessä on myös otettava huomioon pääasiallisen toiminta-alueen kysyntä sekä sen yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset, johon lupaa haetaan. Sairaankuljetuslupa on voimassa enintään viisi vuotta. Sairaankuljetuksen taksat vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriö.

6 6 Ambulanssi Sairaankuljetuksen siirtotekniikka kehittyy Pensi-järjestelmä sai INNOSUOMI-palkinnon Pensi Rescue Oy sai viime vuonna INNOSUOMI palkinnon yrityksen kehittämästä potilaan ergonomisesta siirtokuljetusjärjestelmästä, joka koskee potilaan koko siirtoketjua kohtaamispaikalta sairaalaan. Tämä ns. Pensijärjestelmä on ilmeisesti ainoa myös maailmassa, jolla potilasta ei tarvitse siirtää kantovälineestä toiseen esim. rappusissa, hississä ja ajoneuvossa. Asiakkaiden siirtokuljetusten tarve on ikääntymisen ja sairaanhoidon erikoistumisen myötä kasvanut valtavasti viime vuosien aikana. Yhä enemmän kuljetetaan myös painavia potilaita. Pensi-innovaatio ehkäisee vääristä työasennoista johtuvia selkäsairauksia ja säästä selkää. Sen tarkoituksena on myös parantaa potilaan hoito- ja kuljetusolosuhteita. - Huomasimme, että markkinoilta puuttuu siirtoväline, jolla potilas voidaan laskea rappuja alas, laittaa pieneen hissiin ja eri hoitoasentoihin, kuljettaa käytävällä, siirtää suoraan ambulanssiin ja edelleen sairaalaan ensihoitoon. Kehitimme paareihin lisälaitteita, jotka toimivat eri lailla eri kuljetustilanteissa, kertoo Pensi Rescue Oy:n toimitusjohtaja Eero Vuorenoja. - Kuljetusketjussa tuli paljon nostoja, mikä ei ole ergonomisesti hyvä sairaankuljettajalle ja tuskin tuntuu potilaastakaan miellyttävältä, hän jatkaa. Sairaankuljettajan selkä ei kestä toistuvia potilaan nostoja ja siirtoja, jos työergonomia ei ole kunnossa. Usein potilasta hoidetaan myös hankalissa asennoissa. Vuorenojan mukaan oikeilla siirtovälineillä ja tekniikalla sairaankuljettajan ei tarvitse koskaan nostaa 30 kiloa enempää, vaikka potilas painaisi yli 100 kiloa olettaen, että kuljetuksessa on mukana kaksi henkilöä. Välineet kaikkeen keikkaan Sairaankuljetuksessa jokainen keikka on erilainen. Kyseessä voi olla pelkkä potilaan kuljetus tai vaativa hoitotoimenpide lääkäriambulanssissa matkan aikana, ja erilaiset kiputilat vaativat erilaisia potilaan kuljetusasentoja. Siirtopaareilla ja varusteilla hoitotyötä voidaan helpottaa. Potilaan hoito alkaa usein jo kohtauspaikalla. - Jos hiihtolenkillä on tullut sydänkohtaus, ei potilaan luokse mennä pelkän paarin kanssa, vaan mukaan otetaan myös hoito- ja elvytysvälineet. Potilaan siirtojärjestelmiin kuuluvat myös esim. hoitoreput, joissa on ulkopuolisessa hoidossa tarvittavat välineet, sanoo Vuorenoja. Tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa palkintoa jakamassa Keksintösäätiön toiminnanjohtaja ja Innosuomi-työvaliokunnan puheenjohtaja Juha Jutila. Palkinnon vastaanottaa Pensi Rescue Oy:n toi mitusjohtaja Eero Vuorenoja. Palkinnot jaettiin neljännentoista kerran Innopäivänä Patenttija rekisterihallituksen Innotalossa. Kilpailussa jaettiin viisi samanarvoista valtakunnallista INNOSUOMIpalkintoa ja kaksi kunniamainintaa. Koulutusta ja huoltoa Pensi tulee sanoista pehmeä ensihoito ja tarkoittaa ergonomista siirtokuljetusta koko siirtoketjulle. Siihen liittyvät myös esim. huolto ja käyttökoulutus. Huoltoa tarvitaan, jotta tuote kestää sen rasituksen, mihin tuote on tarkoitettu. Koulutuksessa taas kerrotaan mm. siirtotekniikoista ja materiaalien kuuman ja kylmän kestävyydestä. - Sairaalassa, jossa on sileä lattia, sängyn käyttö on helppo opetella. Sairaankuljetuksessa paarilta vaaditaan paljon toimintoja. Potilas voidaan hakea lumihangesta, suolta, metsästä tai hiekkarannalta, joten monitoimipaareja pitää osata myös käyttää hyvin, selostaa Vuorenoja. - Paarin pitää taipua hoitotasoon vaakaan, istuimeksi pieneen hissiin tai siten, että shokkipotilaan jalat saadaan ylös. Paari pitää saada myös niin alas, että potilas Pensi 2000MA -monitoimipaari voidaan liu uttaa lattialta paarille, mikä säästää jälleen sairaankuljettajan selkää, kuvaa Vuorenoja keksintöään. Ambulanssissa potilas voidaan siirtää eteenpäin jopa 40 senttiä, mikä helpottaa esim. jalkavamman hoitoa. Suurissa autoissa potilasta voidaan liikuttaa myös sivuttain, jolloin hoitaja pääsee potilaan molemmin puolin. Paarien alle voidaan laittaa hydraulinen nostin ja kuljettaa potilasta kelluvassa tilassa. Näin tien epätasaisuuden vaikutus vähenee. - Siirtoautoon ei ehkä kannata asentaa kaikkia hienouksia, mutta lääkäriambulansseissa, jossa on jo sairaalahoidon tekniikkaa, myös siirtolaitteilla on tärkeä merkitys, sanoo Vuorenoja. INNOSUOMEN tarkoitus ja taustavoimat INNOSUOMEN tehtävänä on käytännönläheisesti ja jatkuvasti uudistuen edistää luovuutta, osaamista ja yrittäjyyttä Suomessa siten, että edellytykset kaikinpuoliseen hyvinvointiin koko maassa paranevat. INNOSUOMIkilpailu palkitsee sekä teknisiä että palveluinnovaatioita ja niiden yhdistelmiä osaavien ja luovien suomalaisyritysten joukosta. INNOSUOMI on perustettu vuonna 1994 ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Valtakunnalliset INNOSUOMI-palkinnot jaetaan vuosittain tunnustukseksi ja kannus tukseksi ansiokkaasta innovatiivisesta yrittäjyydestä. Palkinnot jaetaan sekä maakunnissa että valtakunnallisesti. Palkinto voidaan myöntää sellaiselle yritykselle, yhteisölle tai henkilölle, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot ovat merkittävästi edistäneet luovuutta, yrittäjyyttä, yhteistyötä ja työlli syyttä Suomessa. INNOSUOMEN taustavoimina on laaja joukko elinkeinoelämän vaikuttajia: Elinkeinoelämän keskusliitto, Kauppaja teollisuusministeriö, Keksintösää - tiö, Keskuskauppakamari. Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Stakes, Suomen Jobs and Society, Suomen Yrittäjät, Tekes, TE-keskukset, Työministeriö sekä maakuntaliitot, oppilaitoksia ja muita innovaatiotoimintaa tukevia organisaatioita.

7 Ambulanssi Pensin tuotteisiin tutustumassa tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila. Taustalla Niko Vuorenoja ja toimitusjohtaja Eero Vuorenoja Pensi Rescue Oy:stä esittelemässä tuotteita. pohtii Vuorenoja. Nykyisin sairaankuljettajat joutuvat tekemään paljon tärkeitä hoidollisia ratkaisuja heti potilaan kohtaamispaikalla. Potilaasta tehdään raporttia, lähetetään tietoa sairaalaan ja lääkäri konsultoi sairaankuljettajaa. Menetelmät ja tekniikka ovat mullistuneet täysin ja Vuorenojan mielestä tasoa on nostanut myös alan kilpailu. Tuotekehitystä auttaa, että Vuorenoja muistaa hyvin myös ajan, jolloin taso ei ollut näin hyvä. Vielä 70-luvun Suomessa sairaankuljettaja saattoi vain siirtää potilaan autoon, astua ratin taakse ja kuljettaa potilas sairaalaan. Yksin toiminut sairaankuljettaja ei aina edes tiennyt, oliko potilaana nainen vai mies. Teksti: Tiina Jäppinen, Mediakonttori Tartuntataudit aisoihin Vuorenoja uskoo, että jatkossa panostetaan erityisesti siirtovälineiden hygieniaan ja keveyteen. Jo nyt Suomessa kehitetään materiaaleja, joissa bakteerit eivät elä. Paarit ovat sellainen väline, jonka mukana voi kulkeutua tarttuvia tauteja paikasta toiseen. - Tuotteista saadaan entistä kevyempiä kehittämällä materiaaleja edelleen. Tuotteen käyttö yksinkertaistuu, vaikka toiminnot pysyvät monipuolisena. Sairaankuljettajan työn ergonomia paranee. Jatkossa tulee lisää myös mekaanisia avusteita, esim. kaasujousi auttaa potilaan nostamista, visioi Vuorenoja siirtovälineiden kehitystä lähitulevaisuudessa. - Lopulta kyse on aina siitä, milloin asiakaskunta on valmis maksamaan siitä, että esim. siirtoväline kevenee 10 prosenttia. Tuotekehitys näkyy aina myös hinnassa, painottaa Vuorenoja. Tuotekehitystä yhteistyöllä Ergonomisen siirtovälineen kehittämisessä pitää ottaa huomioon kuljetuksen lisäksi esim. hoitovälineiden sijoittelu, auton tilaongelmat, hoitomateriaalit, potilaan tukeminen ja varustereput. - Yhteistyöpalavereita pidetään niin sairaankuljettajien kuin esim. auton koritehtaan edustajien ja osavalmistajien kanssa. Olemme hakeneet alan asiantuntijat ja verkostoituneet korkeatasoisten huippuosaajien kanssa, mikä on vaikuttanut innovaation palkitsemiseen, uskoo Vuorenoja. Ensimmäinen asia oli siirtovälineen keveys. Teräs- tai alumiinipaarien sijaan Pensi Rescue kehitti kevyen komposiittimuoviratkaisun yhteistyössä Exelin kanssa. - Suomalaisten yritysten kanssa on helppo toimia. Osaamistaso on korkealla ja kaikki haluavat oikeasti tehdä hyvän tuotteen, kehuu Vuorenoja. Vientiä kohdemaan ehdoilla Pensi Rescuen tuotannosta yli puolet menee vientiin. Tuotetta markkinoidaan 20 maassa. - Tuotekehityksessä on mietittävä ensin, millä potilas kuljetetaan: autolla, veneellä vai helikopterilla. Sitten tutkitaan, onko laite tarkoitettu akuuttiin hoitoon vai siirtokuljetukseen. Asioita pitää miettiä myös maakohtaisesti, sanoo Vuorenoja. Vuorenoja ei pelkää halpatuontia. Hän luottaa siihen, että kun pysyy ajan hermoilla ja on viisi vuotta muita edellä, kilpailuetu säilyy. - Olen tehnyt työtä 40 vuotta sairaankuljetuksen eteen. Suomessa tuotekehitystä on hyvä tehdä. Meillä on paljon huippuosaajia. Sairaankuljetuksen taso on korkea verrattuna muuhun eurooppalaiseen tasoon, kuten ambulanssien varusteluun, hygieniaan ja henkilökunnan koulutukseen, Pensi Rescue Oy on perheyritys, joka on perustettu luvulta lähtien yritys on erikoistunut potilaan siirtotuotteisiin. Yritys teki ensin kauppaa Neuvostoliittoon. Sen jälkeen yrityksen piti kehittää uusi tuote länsimarkkinoille. Pensi on tämän tuotekehityksen tulos. Yrityksen toimipaikka on Vammalassa. Pensi rappulaskusylinteri Pensi tuotteita ambulanssissa Pensin koulutustiloissa.

8 8 Ambulanssi Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet Sairaankuljettajia koskeva työehtosopimus Palkkausjärjestelmä lukien Yksityisten sairaankuljetusyritysten palkkauksessa luovutaan vanhasta taulukkomallista ja siirrytään uuteen ns. työn vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään. Kaikilla työpaikoilla on otettava käyttöön uusi järjestelmä Tehy, SSK ja Terveyspalvelualan liitto ovat laatineet yhdessä tämän ohjeen palkkausjärjestelmän soveltamisesta. Ohje on yhdistetty varsinaiseen palkkausjärjestelmätekstiin kursiivilla. SAIRAANKULJETTAJIEN PALKKARYHMITTELY Palkkaryhmä I Työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on I paikkakuntakalleusluokassa 1569,67 e ja II paikkakuntakalleusluokassa 1527,95 e. Palkkaryhmä II Työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on I paikkakuntakalleusluokassa 1703,84 e ja II paikkakuntakalleusluokassa 1654,53 e. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista. Paikkakuntien jaottelussa 1. ja 2. paikka kuntakalleusluokkaan noudatetaan voimassa olevaa valtioneuvoston vahvistamaa kalleusluokitusta. Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa olla enintään 8 % alempi kuin ko. palkkaryhmän vähimmäispalkka. PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Jos työtehtävän sisältö poikkeaa palkkaryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja palkkaryhmän töiden normaalista vaati- vuustasosta, palkan määrää voivat korottaa esimerkiksi seuraavat erityistekijät: työnjohdolliset esimiestehtävät työn edellyttämä kielitaito työn edellyttämä lisäkoulutus muut erityisvastuut tai lisätehtävät (esim. atk-huolto, autojen kunnossapito, erityinen koulutus- ja perehdyttämisvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, kehittämistehtävät, erityinen vastuu kalustosta tai lääkehuollosta) Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudestaan, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien. Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia. Tehtäväkohtainen palkka Työntekijä kuuluu tehtäviensä perusteella joko perustason (palkkaryhmä I) tai hoitotason (palkkaryhmä II) palkkaryhmään. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä hoitotason valmiuksia työssä taikka hakiessaan tai palkatessaan työntekijää, maksetaan työntekijälle palkkaryhmä II:n mukainen palkka. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka muodostetaan asianomaisen palkkaryhmän ja tehtäväkohtaisten erityistekijöiden perusteella. Uuden palkkausjärjestelmän myötä työpaikan tehtäväkohtaisissa palkoissa on tarkoitus ottaa huomioon sellaiset lisätehtävät ja -vastuut, jotka poikkeavat kyseessä olevan palkkaryhmän tavanomaisesta sairaankuljetustyöstä. Palkkausjärjestelmätekstissä on lueteltu ne erityistekijät, joiden osalta on ainakin selvitettävä, löytyykö niitä työpaikan tehtävistä. Paikallisesti on mahdollista soveltaa myös muita erityistekijöitä. Työpaikalla tulee ensin määritellä, mitä erityistekijöitä työntekijöiden työtehtäviin sisältyy. Toiseksi tulee määritellä, millä tavoin (esim. prosentuaalisina tai euromääräisinä lisinä) erityistekijät otetaan huomioon tehtäväkohtaisissa palkoissa. Ainakin suuremmilla työpaikoilla erityistekijöistä ja niiden vaikutuksesta palkkaan on hyvä laatia kirjallinen luettelo, joka käydään läpi työnantajan ja luottamusmiehen tai työntekijöiden kanssa. Myös pienemmillä työpaikoilla erityistekijät käydään läpi työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työtehtävän vaativuuden muutokset voivat koskea sekä palkkaryhmää että erityistekijöitä. Henkilökohtainen palkanosa Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa. Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet. Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta, 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Uuden palkkausjärjestelmän mukaan työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa palkkausjärjestelmässä mainituilla perusteilla. Luettelo ei ole tyhjentävä. Työntekijälle on maksettava vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa, joka on 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %, 7 palveluvuoden täyttyessä vähintään 10 % ja 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta (= palkkaryhmä + erityistekijät). Henkilökohtaisen palkan takuuosalla korvataan nykyinen kokemuslisäjärjestelmä. Tärkeää on huomata, että työntekijän henkilökohtainen palkka ei voi laskea uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Aikataulu palkkausjärjestelmän ja erityistekijöiden käyttöönotossa Jokaisen työpaikan tulee ottaa uusi palkkausjärjestelmä käyttöön Tällöin työntekijät sijoitetaan perus- tai hoitotason palkkaryhmään ja henkilökohtaisesta palkanosasta tulee olla maksussa vähintään vuosisidonnainen osa. Jos työntekijälle on maksettu erityistekijän kaltaista tehtäväkohtaista lisää ennen uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä ja työntekijän tehtävät pysyvät entisinä, lisän maksamista voidaan jatkaa myös jälkeen. Varsinainen erityistekijöiden määrittely tulee tehdä työpaikoilla niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään siten, että erityistekijät saadaan maksuun Tällöin työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tulee käyttää 0,7 % syyskuun säännöllisen työajan palkkasummasta tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Jos työpaikan tehtävistä ei löydy erityistekijöitä, erä voidaan käyttää henkilökohtaiseen palkanosaan. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET Palvelusvuosiporrastuksen siirtymämääräykset Ennen alkaneessa työsuhteessa oleva työntekijä, jonka vanhan palkkausjärjestelmän mukainen 10 tai 15 vuoden palvelusvuosiporras tulisi täyteen ennen , säilyttää oikeuden voimaan tulleen taulukon mukaisiin palvelusvuosikorotuksiin saakka. Uuden palkkausjärjestelmän siirtymämääräykset lukien työntekijän vähimmäispalkka määräytyy uusien palkkaryhmien ja niihin liittyvän vuosisidonnaisen takuun mukaisesti. Jos uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka johtaisi työntekijällä yli 60 euron palkankorotukseen, voidaan 60 euroa ylittävä palkankorotus maksaa viimeistään lukien ja 125 euroa ylittävä korotus viimeistään lukien. Tätä periaatetta voidaan soveltaa vastaavasti uusien työntekijöiden ja uusiin tehtäviin siirtyvien työntekijöiden vähimmäispalkkoihin tällä ajanjaksolla. Jos uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto johtaisi yhteensä keskimäärin yli 3,4 %:n korotuksiin yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkoissa ja tästä aiheutuisi yritykselle tuntuvaa taloudellista haittaa, voidaan keskimäärin 3,4 % ylittävä osuus palkankorotuksista maksaa viimeistään lukien. MUUT ASIAT Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettavien lisien sekä varallaolokorvauksen lasken nassa käytettävä tuntipalkka Työehtosopimuksen 13 :n mukaan lisien laskemisen perusteena käytettävä tuntipalkka lasketaan jakamalla sopimuksen mukainen palkka luvulla 163. Samaa periaatetta noudatetaan myös uudessa palkkausjärjestelmässä. Sopimuksen mukainen palkka muodostuu palkkaryhmästä, erityistekijöistä ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Luottamusmieskorvaus on erillinen palk kio, jota ei lasketa mukaan tuntipalkkaan.

9 Ambulanssi Tärkeitä lukuja 2008 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT TYEL-maksu, v käytetään vuoden 2006 palkkasummaa % palkoista - alle e 21,4 % e e 21,4 22,4 % - yli e 22,4 % TYEL-maksu keskimäärin 21,8 % - työntekijän osuus, alle 53-vuotiaat 4,1 % - työntekijän osuus, 53 vuotta täyttäneet 5,2 % Maksua alentava asiakashyvitys keskimäärin 0,5 % Kun palkkasumma on yli e, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Tilapäinen työnantaja Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle e/ 6 kk 22,4 % TYEL-ansion alaraja 47,08 e / kk YEL-maksu - alle 53-vuotiaat 20,6 % - 53 vuotta täyttäneet 21,7 % Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n alennus 48 kuukauden ajan. - alle 53-vuotiaat 15,45 % - 53 vuotta täyttäneet 16,275 % YEL-työtulon alaraja YEL-työtulon yläraja YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi Yrittäjän työttömyysvakuutuksen vähimmäisvuosityötulo 6 186,65 e/v e/v ,31 e/v e/v MYEL-maksu Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo v on alle ,24 e/v. - alle 53-vuotiaat 10,09 % - 53 vuotta täyttäneet 10,63 % Maksuprosentti nousee liukuvasti ,24 euron ja ,00 euron välillä ,00 e/v ylittävän työtulon osalta maksu on - alle 53-vuotiaat 20,6 % - 53 vuotta täyttäneet 21,7 % SOSIAALITURVAMAKSU Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu Sotu-maksu maksetaan veron ennakonpidätyksiä tilitettäessä. Maksu on porrastettu maksuluokkiin yritysten palkkojen ja käyttöomaisuuden poistojen mukaan. I II III Kokonaisuudessaan 2,771 % 4,971 % 5,871 % - Kansaneläkemaksu 0,801 % 3,001 % 3,901 % - Sairausvakuutusmaksu 1,97 % 1,97 % 1,97 % Työnantajan sotumaksuvapautus: Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei peritä vuoden 2009 loppuun saakka seuraavilla alueilla: - Pohjois-Suomen kunnat: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki, Ylitornio - Kainuu: Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala, Vuolijoki - saaristo: Hailuoto, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Velkua - Pohjois-Karjala: Pielisen Karjalan kunnat (Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo), Ilomantsi, Rautavaara PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % palkasta Sairaanhoitomaksu alkaen - palkansaajat ja yrittäjät 1,24 % - etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,41 % Päivärahamaksu alkaen - palkansaajat 0,67 % - yrittäjät 0,81 % Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu: Yht. työnantajan työntekijän/ osuus osaomistajan osuus - palkkasumman ensimmäisestä eurosta 1,04 % 0,7 % 0,34 % - palkkasumman e ylittävästä osasta 3,24 % 2,9 % 0,34 % - TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta 0,82 % 0,7 % 0,12 % TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,3 7,5 %:n välillä. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. MUITA ESIMERKKEJÄ: Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus Kotimaan kokopäiväraha nousee 31 eurosta 32 euroon. Osapäiväraha on edelleen 14 euroa. Ateriakorvaus nousee 7,75 eurosta 8,00 euroon. Ulkomaan päivärahat Ulkomaanpäiväraha on vahvistettu 210 maalle tai alueella. Niistä 79 nousee, 48 laskee ja 83 säilyy ennallaan. Päätökseen ei ole tullut uusia maita. Kilometrikorvaus auton käytöstä Oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus nousee 43 sentistä 44 senttiin kilometriltä. Käyttöetuauton kilometrikorvaus on edelleen 12 senttiä/km. Lisätietoa mm. luontoisetuarvoista, päivärahoista ja kilometrikorvakusista vuodelle 2008 löydätte verohallinnon sivuilta

10 10 Ambulanssi Seulottuja tiedonjyviä Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto OPI VERKOSSA ILMAISEKSI Lääkäriseuran verkkokurssit kaikille avoimia Suomalaisen lääkäriseuran Duodecim-verkkosivujen havainnolliset verkkokurssit ovat tutustumisen arvoinen ilmainen palvelu. Palvelu aloitettiin jo vuonna 2002 ja nykyisin uusia kursseja tulee verkkoon noin viisi vuodessa. Verkkokursseilla on tietoa esim. elvytyksestä, johtamisesta ja työjaosta elvytystilanteessa, defibrillaattorin käytöstä, sydänpysähdystä ennakoivista oireista, hygieniasta, injektiolääkkeistä, alaselkäkivuista, näytteiden otosta, lasten liikalihavuudesta jne. Verkkokurssit on pyritty tekemään Käypä hoito -suositusten mukaan ja videot päivitetään vastaamaan uusimpia suosituksia. Uutta aineistoa tulee sivuilla koko ajan lisää. Tänä vuonna uudet kurssit käsittelevät esim. tupakkaa, pientoimenpiteitä sekä kroonisen alaraajahaavan diagnostiikkaa ja hoitoa. Vartin kursseja - Palvelu on täysin käyttäjälle ilmainen. Meillä on jatkuvasti 5 10 uutta verkkokurssiprojektia käynnissä. Sisältö pyritään tuottamaan Käypä hoito -suositusten pohjalta, kertoo Suomalaisen Lääkäriseuran koulutusasiantuntija Timo Tolska. Verkkokurssin läpikäymiseen menee aikaa noin minuuttia. Verkkokurssilla käytettävien videoiden katselu vaatii Flash Player -laajennuksen selaimeesi. Jos selaimesi ei tue Flash-videoita, voit ladata selainlaajennuksen Adoben sivuilta, jonne on linkki kurssisivuilla. Videota, animaatiota ja testejä Verkkokurssit on toteutettu eri tavoin. Yksi tapa on näyttää havainnollisesti videolla ja multimedialla, miten jokin toimenpide tehdään. Katsoja voi sitten verrata sitä omaan työtapaansa. - Toinen menetelmä ovat interaktiiviset animaatiot. Niissä on luotu aitoja tilanteita, joihin oppija laitetaan. Animaatiossa verkkokurssin opiskelija voi tehdä erilaisia päätöksiä ja ratkaisuja, joiden oikeat vastaukset ovat yleensä Käypä hoito -tekijöiden suositusten mukaisia, kertoo Tolska. Verkkokursseihin kuuluu myös testejä. Klikkaamalla testejä eteenpäin käyttäjä voi selvittää oman osaamisensa eri aiheista. Vastauksista saa graafisen yhteenvedon, jossa kerrotaan, mitkä alueet opiskelija hallitsee tai mitä asioita pitäisi vielä kerrata. Lisäksi tarjotaan linkitys niihin osioihin, joita raportin mukaan oppilas ei ole hallinnut. Tolska kertoo, että nettisivujen kautta voi lähettää myös ideoita, mistä aiheista itse haluaisi verkkokurssin. Palvelun osoite: LEUTO TALVI SOPII ALLERGISELLE JA ASTMAATIKOLLE Vesisade talvella ei ilahduta mieltä, mutta allergisten ja astmaatikkojen vointia se parantaa. Pakkanen kuivattaa ilmaa ja allergisen nenän limakalvot, keuhkoput - ket, silmät ja iho ovat kovilla. Nenä tuntuu kuivalta, silmiä pistelee ja ihoa kutittaa. - Kostea vesisateinen talvisää tekee hyvää atoopikon iholle, ja astmaatikkojen hengitys on helpompaa, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta. Allergisen kannattaa kokeilla kuivien silmien hoidoksi kostuttavia silmätippoja ja nenän limakalvojen kostutukseen siihen tarkoitettuja öljyjä. Ihoa kannattaa kostuttaa glyserolipitoisella kosteusvoiteella aina suihkun jälkeen. Kaikkia näitä saa apteekeista. Lisätietoa mm. Allergia- ja Astmaliiton verkosivuilta ALKOHOLIN SYÖPÄVAARASTA PUHUTTAVA AVOIMESTI Suomen Syöpäyhdistys suosittaa, että kuluttajille puhuttaisiin avoimesti alkoholin syöpävaarasta. Tieteellinen näyttö asiasta on olemassa, ja tänä vuonna julkaistun kansainvälisen arvioinnin pohjalta syöpävaara on suurempi kuin on aiemmin ajateltu. Alkoholin osuus syövän aiheuttajana on ar vioitu 2 5 prosentiksi, mikä Suomessa tarkoittaa noin 500 syöpää vuodessa. Alkoholin todellista syöpätaakkaa lisää kuitenkin se, että yhdistettynä muihin syöpävaarallisiin aineisiin terveyshaitta on vieläkin selkeämpi. Esimerkiksi olut yhdistettynä tupakointiin on tuhoisaa ruoansulatuskanavan limakalvoille. Lisätietoa: AIVONVERENKIERTOHÄIRIÖN TUTKIMUS PALKITTIIN Pohjolan ja Suomi-yhtiön yhteisen lääketieteen palkinnon sai tänä vuonna neurologian emeritusprofessori Markku Kaste tunnustuksena ansiokkaasta aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa koskevasta tutkimustyöstä. Kaste on uranuurtaja aivoverenkierron tukoksen liuotushoidon kehittäjänä ja hoidon käyttöönotossa. Hän on monikansallisissa tutkimuksissa kehittänyt aivohalvausta ennaltaehkäiseviä lääke- ja kirurgisia hoitoja, aivoverenkiertohäiriöpotilaiden akuuttihoitoja ja moniammatillisista hoitoa AVHyksikössä. Lähde: Valtakunnalliset Lääkäripäivät 2008 JOKELAN KRIISIN TOINEN AALTO TUO IHMISIÄ HOITOON Jokelan koulusurmat jättivät koulun oppilaisiin pelko- ja ahdistusreaktioita, keskittymisvaikeuksia ja eri tasoisia stressireaktion oireita. Silti suuri osa Jokelan koulukeskuksen 500 oppilaasta on selvinnyt tapahtuneesta melko hyvin. Tuusulan johtava lääkäri Riitta Ristolainen uskoo, että nyt meneillään on kriisin toinen aalto, koska hoitoon tulee uusia ihmisiä. Osa oppilaista hakeutuu hoitoon vasta nyt, kun sokkivaihe alkaa olla ohi ja oppilaat huomaavat, etteivät tapahtumat jätäkään heitä rauhaan. Monilla oppilailla on ollut pelko- ja ahdistusreaktioita varsinkin alussa. Oppilailla on myös unettomuutta, ikään nähden harvinaista yksinjäämisen ja yksinnukkumisen pelkoa sekä ylivirittyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi herkkyytenä äänille. Koulunkäynti on normaalia raskaampaa niin oppilaille kuin opettajille. Nuorisopsykiatriaan on ottanut yhteyttä 90 nuorta Jokelan tapahtumien vuoksi Järvenpäässä ja heistä on jäänyt hoitoon noin 30. Opettajista neljä on vielä sairauslomalla ja osalla on ns. kevennetty työaika. Lähde: Lääkärilehti (ilm ) Koonnut: Tiina Jäppinen Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2008 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 21.

11 Ambulanssi SSK:n kevätkokous ja näyttely Naantalin kylpylässä

12 12 Ambulanssi

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset. Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla

Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset. Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla 1 Uudistuksen taustaa Neuvotteluosapuolet ovat tes-neuvotteluissa keväällä 2010 sopineet

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset LUVUT 2010 TÄRKEÄT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset VALTION VEROTUS 2010 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008. Johdanto

TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008. Johdanto TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008 Johdanto Yksityisellä terveyspalvelualalla siirrytään 1.3.2008 alkaen kaavamaisesta ammattinimikepohjaisesta palkkausjärjestelmästä työn vaativuuteen perustuvaan

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset TERVEYSPALVELUALAN PALKANKOROTUKSET 1.11.2008 1. Siirtymämääräysten soveltaminen Palvelusvuosiportaat Kuten terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän siirtymämääräyksissä on todettu, työntekijä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa. PALKKASOPIMUS 1 Palkat 1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mukaisesti. 2. Mikäli työntekijä

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä Näin tarkistat palkkalaskelmasi Esimerkkejä eri palkan eristä Kuukausipalkka ja lisät Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisena. Sunnuntailisänä maksetaan yksinkertainen

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ TARJOUSPYYNTÖ 5/2005 LIITE NRO 1:

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ TARJOUSPYYNTÖ 5/2005 LIITE NRO 1: KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ TARJOUSPYYNTÖ 5/2005 LIITE NRO 1: Kainuun keskussairaala Materiaalipalvelut Sotkamontie 13 87140 KAJAANI Puh. 08 615 62076 Fax. 08 615 62071 08.04..2005 SAIRAANKULJETUSTA JA

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Maksut ja todistukset

Maksut ja todistukset Maksut ja todistukset Helena Alkula-Stening Katja Kajander Mari Laine Riikka Nivus Varman työeläkepäivät 2011 Ennakoi Työeläkemaksut merkittävä menoerä yrityksen toiminnassa Ovatko vakuutusmaksusi oikealla

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAATALOUSLOMITUS Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI TIEDOTE 1/2011 Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot