Pahankalansuo Palokankaansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa,

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro 17/2013/1 Dnro ISAVI/120/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pahankalansuo Palokankaansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia Oy PL KUOPIO HAKEMUS Kuopion Energia Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristölupaa Pahankalansuo Palokankaansuon 123,1 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Juuan kunnassa saapuneella kirjeellään hakija on muuttanut hakemustaan Pahankalansuon osalta siten, että kokonaispinta-ala on 110,8 ha. Hakija on pyytänyt lupaa vesiensuojelurakenteiden rakentamiseen muutoksenhausta huolimatta. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijautuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Samalla hakija hakee lupaa varastoida sekä käsitellä (haketus/murskaus) alueella puupolttoaineita ja muita biopolttoaineita kuten ruokohelpiä. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan myös lupaa johtaa vesiä toisen maalla olevaan uomaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Varastoitava ja haketettava puuaines on sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake, kannot ja energiapuu) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohtaan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohtaan perustuen ympäristölupaa on haettava jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Kyseessä on jäteasetuksen liitteen 5 mukainen käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin energian tuottamiseksi (R 9) sekä liitteen 6 mukainen yhdistäminen tai sekoittaminen ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(48) ennen toimittamista johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D 13) sekä varastoiminen ennen toimittamista johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D 15). Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin perusteella toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat ja sopimukset Alueen sijainti Kaavoitustilanne Alueella ei ole voimassa olevia lupia. Kuopion Energia Oy on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut alueen metsähallitukselta turvetuotantoon ajalle Vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on oikeus korvauksetta käyttää metsähallituksen hallinnassa olevalla valtion maalla sijaitsevia alueelle johtavia teitä ja laskuojia. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee 25 km Juuan keskustasta luoteeseen Panjavaarantien ja Petäisjoen välissä. Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa vuonna Kaavassa ei ole merkintöjä Pahankalansuon Palokankaansuon alueella. Pohjois- Karjalan 2. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Kaavassa Pahankalansuo Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Suunnitellun tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee Ikosensuo Pärehongansuon suojelualuevaraus (SL). SL -aluetta koskee seuraava suojelumääräys. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla hankealueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Eristysojilla johdetaan ympäristön valumavedet hankealueen ja sen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tämän jälkeen kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä virtaamansäätöpadot kokoojaojiin). Pahankalansuon hankealue on jaettu kymmeneen ja Palokankaansuon hankealue kuuteen tuotantolohkoon. Turpeen kokoamisaumoja on esitetty 13 kpl. Tuotantosuunnitelman mukaan tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan alueelle 20 metrin välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla alueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille (5 kpl). Laskeutusaltailta vedet johdetaan pintavalutuskentille (4 kpl). Alueen länsi- ja keskiosan kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle johtavaan ojaan pumpulla. Itäosan pintavalutuskentälle vedet saadaan joh-

3 3(48) dettua painovoimaisesti. Pintavalutuskentät ympäröidään penkereellä. Palontorjuntaa varten alueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 :n kokoiset paloaltaat. Tuotannon aloitus Hankealueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2012/2013, jolloin alueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Hankealueen pinta valmisteltaisiin kesällä Turvetuotanto alueella aloitetaan kesällä Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. Pinta-alat Pahankalansuon alueelle suunnitellun turvetuotantosuon pinta-ala auma-alueineen on muutetun suunnitelman mukaan 58,2 ha (alun perin 70,5 ha). Tukikohdan ala on 1 ha ja laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala on 0,5 ha. Palokankaansuon pinta-ala aumoineen on 52,6 ha, tukikohdan ala 1 ha ja laskeutusallasalueen ala 0,5 ha. Tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Alueella tuotettaisiin jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu pääosin toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa hankealueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Suunnitellut vuosituotantomäärät, turpeen käyttö ja kuljetusmäärät sekä tuotannon kesto Alueelta tuotetaan vuodessa jyrsinturvetta keskimäärin MWh eli noin m 3 pääosin hakijan Kuopiossa sijaitsevan Haapaniemen voimalaitoksen käyttöön. Hankealueelta kuljetetaan turvetta keskimäärin t vuodessa. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Ensimmäiset reuna-alueet tulevat poistumaan tuotannosta vuoden kuluttua. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella Biomassan käsittelyalueella sekä aumoilla ja tukikohdan yhteydessä on suunniteltu varastoitavan ja tarvittaessa jatkojalostettavan puuperäisiä polttoaineita ja peltobiomassoja. Puupolttoaineet voivat olla sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake, kannot ja energiapuu) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Puupolttoaine ja peltobiomassat toimitetaan voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna tai erillisinä kuormina. Biomassan käsittely alueella on seuraava: - biomassa kuljetetaan turvetuotantoalueen varastoalueille ja kasataan varastoalueelle omiksi kasoiksi.

4 4(48) - riittävän hienojakoinen tai jo valmiiksi haketettu biomassa sekoitetaan turpeeseen tai ajetaan talviaikaan erillisinä kuormina voimalaitokselle. - puuperäisestä polttoaineesta kannot murskataan mobiilimurskaimella talviaikaan varastoalueella. Varastoalueen pohja jäädytetään (alue pidetään aurattuna) ennen murskaustyön alkamista niin, että alue kantaa murskauskaluston. Kannot murskataan mobiilimurskaimella ja valmis kantomurske varastoidaan varastoalueen pohjalle. Varasto tehdään pyöräkuormaajalla aumaten. Kantomurskeesta tehdään noin 5 6 m korkea varastoauma. Kantomurske pyritään toimittamaan voimalaitokselle talvikauden loppuun mennessä. - biomassojen varastointialue pystytään kuormaamaan tarkasti, koska varaston pohja on turvetta. Luvan hakijalla on tarvetta ja halua kehittää alueesta monipuolinen biopolttoaineterminaali. Vuotuinen varastomäärä on toiminnan alkuvaiheessa tavoitteena saada muutaman tuhannen kuutiometrin suuruiseksi ja kasvattaa sitä turvetuotannon toiminta-aikana maksimissaan m 3 :iin. Polttoaineen murskausta voidaan tehdä ympäri vuoden, mutta pääasiallisesti talviaikaan. Murskaustoiminta keskittyy klo väliselle ajalle. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pahankalansuo Palokankaansuon Hankealueen kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla lasketusaltaille ja pintavalutuskentille. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Virtaamansäätöjen avulla virtaamahuippuja varastoidaan hankealueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pumppukuivatuksella voidaan ylivirtaamia varastoida tuotantoalueen ojastoon. Suunnitelma sisältää viisi laskeutusallasta ja neljä pintavalutuskenttää. Yhdellä pintavalutuskentällä (Pahankalansuon pohjoinen kenttä) kuivatusvedet nostetaan pumppaamolla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän yläpuoliseen laskeutusaltaaseen jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet jaetaan jako-ojalla pintavalutuskentän yläosaan. Pintavalutuskenttä ympäröidään ojamassoista tehdyllä penkereellä. Ko. rakenteella estetään pintavalutuskentälle johdettujen vesien purkautuminen pintavalutuskenttää ympäröiviin ojiin. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Pintavalutuskentillä on penkereessä rumpu ja mittapato, joiden kautta pintavalutuskentältä suotautuvat vedet johdetaan pintavalutuskentän alapuolisten metsäojien kautta Petäisjokeen. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Hankealueen pinnan muokkaus tehdään kesällä Tuotanto aloitetaan kesällä Pahankalansuon pintavalutuskenttää 1 on alkuperäisen hakemuksen mukaisesta paikasta siirretty noin 300 metriä etelämmäs. Pintavalutuskentän pinta-ala on muutetun suunnitelman mukaan 2,5 ha, joka on 5,0 % pv-kentän valuma-alueesta ja 6,7 % suunnitellusta tuotantoalueesta. Kentän kaltevuus on 0,21 %, valuntamatka noin 190 m ja turvekerroksen paksuus keskimäärin 1,7 m. Pahankalansuon pintavalutuskenttä 2:n ala on 1,8 ha. Pintavalutuskentän ala on 7,8 % pv-kentän valuma-alueesta ja 10,6 % tuotantoalueesta. Kentän kaltevuus on 0,72 %, valuntamatka noin 220 m ja turvepaksuus keskimäärin 2,4 m.

5 5(48) Uuden pintavalutuskenttä 1:n turvetyypeistä ei ole esitetty tietoja. Alueella on vanhoja metsäojia, jotka tukitaan kolmen metrin matkalta siten, ettei vesi pääse virtaamaan ojatukoksen kohdalta ojaa pitkin. Ojatukoksen yläosaan muotoillaan matala penger, jolla vedet ohjataan ojan viereiselle suoalueelle. Kentän rakentamisen yhteydessä siltä poistetaan myyntikelpoinen havupuusto. Pintavalutuskenttä 2:n alue on tupasvillarämemuuttumaa. Alueella on kaksi matalaa ojaa, jotka tukitaan. Kentän turvepaksuus on päivätyn kartan selostuksen mukaan keskimäärin 0,7 metriä, mutta piirroksen mukaan pääosin yli metrin syvyistä, paikoin jopa viiden metrin syvyistä. Kaltevuus on 0,72 % ja valuntamatka 180 m. Turvetyyppejä ei ole kuvattu. Palokankaansuon pintavalutuskenttä 1:n ala on 2,6 ha. Pintavalutuskentän ala on 5,5 % pv-kentän valuma-alueesta ja 7,2 % suunnitellusta tuotantoalueesta. Kentän kaltevuus on 1,0 %, valuntamatka noin 140 m ja turvekerroksen paksuus keskimäärin 1,1 m. Palokankaansuon pintavalutuskenttä 2:n ala on 0,9 ha. Pintavalutuskentän ala on 5,3 % pv-kentän valuma-alueesta ja 6,9 % tuotantoalueesta. Kentän kaltevuus on 0,72 %, valuntamatka noin 180 m ja turvekerroksen paksuus keskimäärin 0,7 m. Pintavalutuskentän 1:n alueella on vanhoja metsäojia ja alue luokiteltu muurainkorpi - muuttumaksi (MrK-mu). Vanhat ojat tukitaan noin kolmen metrin matkalta. Turvetyypiltään alue on noin metrin syvyyteen saakka tupasvilla-sara-rahkaturvetta (maatuneisuus H4) ja pieneltä osin maatuneempaa (H6) sara-rahkaturvetta tai korte-rahka-turvetta. Pintavalutuskentän rakentamisen yhteydessä kenttäalueelta poistetaan myyntikelpoinen havupuusto. Alueen kosteutta kestävä lehtipuusto voidaan säilyttää. Myös pintavalutuskenttä 2 on pääosin muurainkorpi -muuttumaa (MrK-mu). Alueella on yksi vanha metsäoja, joka tukitaan. Turvetyyppi on maatuneisuusasteeltaan H4-luokan tupasvilla-ruskosammal-rahkaturvetta tai rahka-sara-turvetta. Seassa on paikoin puuainesta. Hakija on liittänyt hakemukseensa arvion pintavalutuskentän puhdistustehosta perustuen vuosina toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa saatuihin tuloksiin sekä vuonna 2008 laaditussa Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa esitettyihin lukuihin. Kuntoonpanoajan kuormitus Petäisjokeen Tuotantoajan kuormitus Petäisjokeen Bruttokuormitus (kg/v) Nettokuormitus (kg/v) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ,8 246 Laskelma on tehty ympärivuotisella pintavalutuksella. Kuntoonpano- ja tuotantoajan kuormitukset on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden yhteistarkkailussa mitattujen kuntoonpano- ja tuotantosoiden ominaiskuormitusten perusteella. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon aiheuttamia pölyhaittoja on kartoitettu leviämislaskelmilla ja mittauksin. Niiden mukaan pienhiukkasten (PM 10) -pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä on alle 50

6 6(48) μg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 m:n etäisyydellä hankealueen reunasta ja laskee edelleen jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Pahankalansuo Palokankaansuota lähin asutus sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä hankealueesta. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan pölyhaittoja asutukselle. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso voi ylittää alle 150 m etäisyydellä 55 db (A) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db (A) alle 350 m:n etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Hankealueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin tonnia. Suon itäpuolelta kulkevalta Panjavaarantieltä rakennetaan tiet Pahankalansuo Palokankaansuon aumoille ja Pahankalansuon pumppaamolle. Turve kuljetetaan aumateiden kautta Panjavaarantien, Panjantien ja Hirvivaarantien kautta Yläluostantielle (tie nro 75), josta turvekuljetukset suuntautuvat edelleen Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. Turpeen kuljetus Pahankalansuo Palokankaansuolta käyttökohteeseen kestää yhdellä autolla 4 6 kuukautta (tuotettu turvemäärä tonnia, kuormia 2 3 kpl vuorokaudessa). Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. Hankkeella ei arvioida olevan meluhaittoja asutukselle. Polttoaineet ja jätteet Pahankalansuo Palokankaansuolla käytetään työkoneissa polttoainetta noin litraa ja voiteluöljyä noin 150 litraa. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alueet sijaitsevat Pahankalansuon eteläosassa auman 1 vieressä ja Palokankaansuon länsiosassa biopolttoaineiden käsittelypaikan pohjoispuolella. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Pumppaamo tullaan rakentamaan polttomoottorikäyttöisenä. Polttomoottorikäytössä vuotuinen polttoainetarve on l. Jätteitä syntyy seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - akkuromua 30 kg/2 v - teräsromua

7 7(48) - mahdollisesti aumamuovia Jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Alueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan kannot ja puuaines jyrsitään suon kunnostusvaiheessa tuotantokenttään. Jyrsitty puuaines tuotetaan turpeen mukana aumaan ja kuljetetaan turpeen mukana käyttöön. Tuotantovaiheessa myöhemmin kentissä olevat kannot ja puuaines kerätään puuaineskasaan. Puuaines haketetaan ja kuljetetaan käyttöön voimalaitokselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla sekä ympärivuotisesti toimivilla pintavalutuskentillä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon hankealueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Suon kuntoonpanoon ja turvetuotantoon käytetään ko. toiminnan osaavia toiminnanharjoittajia. Hakija tulee valvomaan urakoitsijoita, jotta ympäristöluvan ehdot täytetään. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelmaesityksen sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään toimintoihin liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. Hankealue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Hankealueen nykytila Pahankalansuo on suurimmaksi osin metsäojitettu. Pahankalanlammen luoteispuolella on ojittamatonta aluetta. Palokankaansuosta noin puolet on metsäojitettu. Ojittamattomat alueet sijoittuvat useaan lohkoon suoalueelle. Pahankalansuon pohjan korkokuva on hyvin vaihteleva. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni (88 %), hiekka (6 %) ja hiesu (3 %). Suon pohjoisosan syvänteessä on turvekerroksen alla noin puoli metriä paksu kerros liejua. Muualla painanteissa on vain ohut liejukerros. Pahankalansuon turpeista on rahkavaltaisia 20 %, ruskosammalvaltaisia 1 % ja saravaltaisia 79 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (37 %), puurahkasara- (14 %) ja sararahkaturve (8 %). Palokankaansuon turpeista on rahkavaltaisia 40 % ja saravaltaisia 60 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (27 %), puurahkasara- (17 %) ja tupasvillarahkaturve (15 %). Lähes koko Palokankaansuon alueella on turvekerrostuman pintaosassa noin puolen metrin paksuinen kerros heikosti maatunutta tupasvillarahka- tai tupasvillasararahkatur-

8 8(48) vetta. Turvekerrostuman pääosan muodostaa kohtalaisesti ja hyvin maatunut rahkasaraturve, jonka pohjaosassa on lisäksi mm. järviruo`on ja puun jäännöksiä. Liekoja on keskimääräisesti. (GTK, 2010, suotutkimusraportti). Asutus ja maankäyttö Pahankalansuo Palokankaansuo rajautuu luode-kaakko suuntaisiin moreeniselänteisiin. Alueen lounaispuolella virtaa Petäisjoki. Hankealueen ympäristö on metsätalouskäytössä. Lähin talo on Palokankaansuon kaakkoispuolella metrin etäisyydellä Hankealueen reunasta. Talo ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Muu asutus sijoittuu 3 4 kilometrinetäisyydelle hankealueen reunasta. Hankealueella ei ole voimajohtoja eikä välittömässä läheisyydessä virkistysalueita. Pahankalansuon Palokankaansuon länsipuolelle noin 5 km:n päähän sijoittuu Jalkalansuon turvetuotantoalue, noin 9 km:n päähän Suurisuon turvetuotantoalue ja noin 8 km:n päähän Tammasuon turvetuotantoalue. Suojelualueet ja kohteet Pahankalansuon Palokankaansuon lähin luonnonsuojelualue on Palokankaan kaakkoispuolelle noin 1,4 km:n päähän sijoittuva Keihäsjoen vanhojen metsiensuojelualue (nro VMA070049) ja itäpuolelle noin 1,4 km:n päähän sijoittuva Louhipanjan vanhojen metsien (aarniometsät) suojelualue (nro AMO000049). Molemmat suojelualueet kuuluvat Juuan vanhat metsät Natura-alueeseen (FI070052, SCI). Pohjois-Karjalan 2. vaiheen maakuntakaavassa Pahankalansuon luoteispuolella sijaitsee Ikosensuo Pärehongansuon suojelualuevaraus (SL). Lähin pohjavesialue on Vuokonmännikön pohjavesialue (nro ), joka sijoittuu Pahankalansuon pohjoispuolelle noin yhden kilometrin etäisyydelle. Hankealueen ja pohjavesialueen välissä on vedenjakaja. Keihäsjoen vanhojen metsien suojelualueen raja on Keskimmäisen Jokilammen (pinnankorkeus +179,4 m) ja Alimmaisen Jokilammen (pinnankorkeus +170,0 m) välissä. Suojelualueen reunasta on noin 1,8 km Petäisjokea pitkin hankealueen pintavalutuskentältä tulevan metsäojan laskuun. Laskukohdassa joen vesipinta on 169,5 metrin tasolla. Hankealueella suon pohja on yli 173 metrin tasolla. Hankkeessa ei kaiveta Petäisjoen uomaa. Kaikki hankealueen vedet tulevat pintavalutuskenttien kautta Petäisjokeen. Kenttien mitoitus on 7 10 % tuotanto-alueesta. Hankealueen luontoarvot Hakemukseen liitetyn luontoselvityksen mukaan Pahankalansuon 107 hehtaarin tutkimusalueesta on ojitettu 85 % ja ojittamatonta on 15 %. Maastotutkimuksissa Pahankalansuolla ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja tiukkaa suojelua tai rauhoitusta vaativia lintulajeja. Tutkimusalueella havaittiin kaksi EU:n lintudirektiivin liitteen I la-

9 9(48) jia: liro ja kapustarinta. Mainittavia tutkimusalueella havaittuja lintulajeja ovat lisäksi alueellisesti uhanalainen metsähanhi ja vaarantunut (VU) keltavästäräkki. Tutkimusalueella havaittiin kaksi luonnonsuojeluasetuksessa mainittua kasvilajia: suopunakämmekkä (LSA liite 3b) ja lettosara (LSA liite 4) pienellä lettorämealueella. Hankealueella ei havaittu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä vesilain mukaisia luontotyyppejä. Alueella tavattiin kolme huomioitavaa sammallajia: kurjenrahkasammal (seurattava S, vastuulaji VA), aaparahkasammal (S), rimpirahkasammal (VA). Tutkimusaluerajauksen rajalla on pienialainen lettoräme, joka luontotyyppi on äärimmäisen uhanalainen (CR) Etelä-Suomessa. Alueella havaituista luontotyypeistä vaarantuneita (VU) ovat minerotrofiset lyhytkorsinevat. Silmälläpidettäviä (NT) ovat ombrotrofinen lyhytkorsineva sekä kangasmetsätyypit. Pääosa alueesta on luonnontilansa menettänyttä suomuuttumaa ja turvekangasta. Huomattavimmat lintuhavainnot keskittyivät ojittamattomalle avosuoalueelle. Luonnonsuojeluasetuksessa mainittujen kasvilajien esiintymä sijoittuu tutkimusalueen rajalle pienialaiselle lettorämesoistumalle. Hakija on toimittanut tehnyt ELY-keskuksen lausunnossa edellytetyt hankealueen ulkopuolisten alueiden luontoselvitykset koskien hankealueen ja Pahankalanlammen välistä aluetta ja hankealueen pohjoispuolella sijaitsevia lampia (Pienetlammit). Selvitykset on tehty elokuun alussa. Samalla hakija on muuttanut suunnitelmaa poistamalla luoteispuolen suunnitelmaosuuden (metsäojitettu lohko 1, osa pintavalutuskenttä 1:stä ja nykyisen ojan käyttö). Syynä hankkeen sijoituksessa ko. alueelle on ollut väärä tulkinta SL-merkinnän sijainnista metsäojitetulla alueella. Muutetussa suunnitelmassa suojelualuevaraukselle ei ole sijoitettu toimintoja eikä hankkeen toiminnoista aiheudu päästöjä, jotka voisivat suojelumääräysten vastaisesti aiheuttaa alueen suojeluarvojen vaarantumista. Suojelualueen ja hankealueen välistä virtaa Mutasenpuro, johon laskevat suojelualueen ojien vedet. Tuotantosuunnitelmassa hankealueen länsireunan eristysojan vedet on ohjattu Mutasenpuroon nykyisten metsäojien kautta. Hanke ei edellytä ko. metsäojien kaivua. Punakämmekän ja kirkiruohon esiintymäalue (lettoräme) on poistettu tuotantosuunnitelmasta. Esiintymän ympärille on varattu suojavyöhyke, jolla varmistetaan esiintymäalueen vesitalous. Esiintymä sijoittuu metsäsaarekkeen liepeille ohutturpeiselle alueelle. Esiintymälle tulee ravinteikkaita vesiä esiintymän viereiseltä metsäsaarekkeelta. Ravinteikkaiden vesien tulo luo kasvupaikkaedellytykset esiintymälle. Esiintymän ympäristö on niukkaravinteista suota. Elokuussa tehdyssä selvityksessä Pahankalanlammen veden todettiin olevan varsin humuspitoista ja ruskeaa. Lammen ranta-alue on enimmäkseen rämeinen, pohjoispäässä myös nevainen. Vesiraja on jyrkkä: rahkasammalinen turvemaa muodostaa töyräänomaisen rajan lammen altaalle, ja vettä on vesirajan alussakin upottavan turvepohjan päällä kymmenistä senteistä metriin. Selvityksen mukaan lammen pinnankorkeuden vaihtelut lienevät vähäisiä. Lammen valuma-alue on nykyisellään metsäojien vaikutuksesta 17 hehtaarin laajuinen. Lampeen ei ole tulo- ja lähtöojaa. Hankealueesta 3 ha on Pahankalanlammen valuma-alueella. Suunnitelmassa eristysojien vesiä on johdettu lammen viereisille suoalueille, jolloin

10 10(48) lammen valuma-alueeksi tulee 19 ha. Hankkeella ei hakijan mukaan vaikuteta Pahankalanlammen vesitalouteen eikä lammen ja lammen lähiympäristön lajistoon muutetussa suunnitelmassa on siirretty tuotantoalueen reunaa etäämmäksi Pahankalanlammesta. Eristysojien vesiä johdetaan Pahankalanlampeen päättämällä ojat heti tuotantoalueen viereen, jolloin vedet suotautuvat suoalueen kautta lampeen. Eristysojien vedet ovat hankealueen ympäristön vesiä. Eristysojien vedet eivät aiheuta kuormitusta Pahankalanlampeen. Muutetussa suunnitelmassa tuotantoalue sijoittuu riittävän etäälle Pahankalanlammesta, jottei lammella aiheudu melu- ja pölyhaittoja. Lammen rannalla ei ole asutusta. Pahankalanlampi on umpinainen allas, sillä lammessa ei ole tulo- ja laskuojaa. Lammen valuma-alue ei muutu hankkeen johdosta, eivätkä lammen vedet pääse purkautumaan lammesta hankealueen ojastoon. Pienetlammit sijaitsevat Pahankalansuon ojittamattomasta ydinalueesta noin 700 metriä pohjoiseen. Lammet ovat vierekkäin noin kahden hehtaarin laajuisella avosuolla, joka on kehittynyt luode-kaakko -suuntaisten kivennäismaaharjanteiden väliin. Avosuon viereiset suoalueet on ojitettu kattavasti. Kaksi noin 0,2 hehtaarin kokoista suolampea ovat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Lampien arvioidaan muodostaneen aiemmin yhden laajemman lammen kivennäismaaharjanteiden väliin. Luontaisen umpeenkasvun ja soistumisen arvioidaan johtaneen lampien pienenemiseen ja eriytymiseen. Lammet ovat umpinaisia ilman lasku- tai poistouomia, mutta lampien välissä on niitä yhdistänyt sarainen painanne. Sen vedenjohtavuus lienee kuitenkin nykytilassa vähäinen. Lampien vesikasvillisuus on vähäistä. Ainoana varsinaisena vesikasvina tavataan pikkuvesihernettä, jota kasvaa yleisesti molempien lampien rantavedessä. Vesirajaa reunustaa molemmilla lammilla lähes yhtenäinen saraikko, joka koostuu enimmäkseen jouhisarasta, harvemmin mutasarasta. Paikoin rantavedessä kasvaa kapealti myös raatetta ja kurjenjalkaa sekä yksittäin leväkköä, myrkkykeisoa ja suohorsmaa. Itäisemmän lammen länsipohjukan vesirajassa kasvaa juolukkapajua. Lampien vesi on ruskeaa ja humuksista, kuten Pahankalanlammessakin. Rannat ovat nevaisia ja jyrkkälaitaisia. Runsaat ojitukset ovat kuivattaneet suon reunaosia, mutta lampien vesitalouteen niillä ei ole ollut suurta vaikutusta, ja enimmät ojat ovat jo umpeutuneet. Lammet ovat todennäköisesti varsin luonnontilaisia, vaikka lampien reunaosien ojat ovat kuivattaneet lampien reunasoita. Lampien valuma-alue on metsäojien vaikutuksesta 3,5 ha. Lammila ei ole tulo- eikä lähtöuomaa. Lampien sivuitse on kaivettu metsäojat, joiden kautta virtaavat lampien pohjois- ja luoteispuolisten metsäojitusalueiden vedet. Lampien sivuitse kulkevat metsäojat laskevat suunnitellun tuotantoalueen eristysojaan. Hankkeessa ei kaiveta lampien ja eristysojien välistä aluetta. Lampien ja hankkeen välissä on kivennäismaaselänne; lampien kohdalla turvepaksuus on 1,9 2,6 m, hankealueella 2,4 m ja välialueella 0,3-0,5 m. Lampien vesitalous riippuu lampien läheisistä metsäojista, eikä hankkeella ole vaikutusta lampien vesitalouteen eikä lampien ja lammen lähialueen lajistoon. Palokankaansuon tutkimusalueen pinta-alasta on arviolta kolmasosa säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Alueella ei tavattu uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Alueella ei tiedetty olevan uhanalaisten lajien esiintymiä. Maastotutkimuksissakaan ei tullut ilmi

11 11(48) luonnonsuojeluasetuksen liitteissä mainittuja lintu- tai kasvilajeja. Tutkimusalueella tavattiin kolme EU:n lintudirektiivissä mainittua lintulajia: teeri, kapustarinta ja liro. Kasvillisuudeltaan alue on tavanomaista karun paikan niukkalajista tyypillistä suolajistoa. Pohjavesialueet Hankealueen lähin pohjavesialue on Vuokonmännikön pohjavesialue (nro ), joka sijoittuu Pahankalansuon pohjoispuolelle noin yhden kilometrin etäisyydelle Pahankalansuon alueesta. Hankealueen ja pohjavesialueen välissä on vedenjakaja. Vesistö Pahankalansuo Palokankaansuo sijaitsee Vuoksen (4) vesistöalueella, Juojärven reitin (04.7) 1. jakovaiheen, Luostanjoen (04.68) 2. jakovaiheen ja Petäisjoen(4.685) 3. jakovaiheen valuma-alueella. Vedet suoalueelta purkautuvat metsäojien kautta Petäisjokeen, joka laskee Luostanjokeen. Suunnitellun turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan neljän pintavalutuskentän kautta Petäisjokeen. Joen valuma-alue ylimmän pintavalutuskentän laskukohdassa on 65 km² ja alimman pintavalutuskentän laskukohdassa on 78,4 km². Virtaama-arviot ovat seuraavat: Valuma Petäisjoki, yläpuoli Petäisjoki, alapuoli Valuma-alueen pinta-ala (km 2 ) 65 78,4 l/s/km 2 Keskivirtaama 7,9 0,5 0,6 Kevään keskiylivirtaama 84 5,5 6,6 Kesäkauden keskiylivirtaama 35 2,3 2,7 Kesän alivirtaama (30 vrk) 1,6 0,1 0,13 Talven keskivirtaama (30 vrk) 0,69 0,045 0,054 Virtaama-arviot perustuvat Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kesselinpuron seurantatietoihin. Kesselinpuron valuma-alueen ala on 21,7 km². Valuma-alueesta on peltoa 4 %, suota 39 % ja puustoa on keskimäärin 88 m³ hehtaarilla. Petäisjoki virtaa yläosaltaan luode-kaakko suuntautuneessa moreenimäkimaastossa. Moreenimäkien väliset alueet ovat soistuneet. Suoalueet ovat laajalti ojitettu. Pahankalansuo Palokankaansuon kohdalla ja suoalueen jälkeen Petäisjoki virtaa matalapiirteisessä pohjamoreenimaastossa, jossa laakeat moreeniselänteet ovat myös suuntautuneet luode-kaakko suuntaan. Soiden ala on huomattavan korkea (runsaat 60 %) joen keski- ja alaosan valuma-alueesta. Suot on pääsääntöisesti ojitettu. Petäisjoki on luokiteltu luokkaan Pt (pienet turvemaan joet). Joen valuma-alueen ala on 98,01 km². Joen pituus on 15,5 km. Petäisjoelle ei ole annettu ekologisen tilan arviota vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Joen kemiallinen tila on hyvä (Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma). Petäisjoessa on ympäristöhallinnon veden laadun havaintopaikka Petäisjoki 4, josta on olemassa vedenlaatutietoja vuosilta 1974 ja Hakija on tehnyt vuonna 2011 veden

12 12(48) laadun ennakkotarkkailua Petäisjoessa suunniteltujen turvealueiden alapuolella (havaintopaikka Petäisjoki 1 ja yläpuolella (havaintopaikka Petäisjoki 2). Havainnot ovat eri seurantakerroilla kaikkien parametrien osalta samaa suuruusluokkaa. Ennakkotarkkailun havaintoajankohtina Petäisjoen fosforipitoisuus oli µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l, humuspitoisuus mg/l O 2 ja kiintoainepitoisuus 1 3 mg/l. Veden väri on mg/l Pt. Joen veden ravinnetaso ja laatu kuvastaa karua, tummaa humusvettä. Kalasto ja kalastus Suunnitellun turvetuotantoalueen alapuolinen Petäisjoki on metsähallituksen vesialuetta. Petäisjoki kuuluu metsähallituksen valtakunnalliseen viehekalastusalueeseen, mutta saalisseurantajärjestelmässä ei ole Petäisjoen osalta tietoja. Pohjois-Karjalan ELY - keskuksen kalatalousviranomainen on luokitellut joen kalastuslain 119 :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Pahankalansuo Palokankaansuon aiheuttamia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä on arvioitu edellä esitettyjen valuma- ja kuormitusarvojen perusteella. Ympäröivältä valuma-alueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä-syyskuun jaksolta (10 l/s km 2 ). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. Ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys Petäisjoessa Pahankalansuo Palokankaansuon alimman pintavalutuskentän laskukohdassa on laskelman mukaan fosforin osalta 0,3 µg/l, typen osalta 7 µg/l ja kiintoaineen osalta alle 0,1 mg/l. Pahankalansuo Palokankaansuon kuormitus ei tarkastelun perusteella juuri erotu Petäisjoessa. Pienestä vaikutuksesta johtuen hankkeella ei arvioida olevan haittoja. Turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitusta alapuoliseen vesistöön on laskelmassa osin yliarvioitu. Suoalue on suurimmaksi osaksi metsäojitettua aluetta, joka jo nykytilassaan kuormittaa alapuolista vesistöä. Turvetuotannon aiheuttama kuormituksen lisäys on pienempi kuin arviolaskelmassa esitetään, sillä hankkeen tuotantoalueella oleva metsäojituksen kuormitus jää pois alapuolisen vesistön kuormituksesta hankkeen toteutuessa. Hankkeen kuormituslaskelmassa turvetuotantoalueen nettokuormitus on laskettu poistamalla kokonaiskuormituksesta luonnontilaisen suon kuormitus. Hankealueen tämän hetkinen kuormitustaso (metsäojituksen aiheuttama kuormitus) on oleellisesti korkeampi kuin luonnontilaisen suon kuormitus. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa uusilla turvetuotantoalueilla vesienkäsittelyn edellytetään olevan vähintään pintavalutuksen tehoista, mahdollisuuksien mukaan ympärivuotisesti toteutettuna. Pahankalansuo Palokankaansuon hankkeen vesienkäsittelyrakenteet ovat hakijan mukaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset. Pintavalutuskentät on suunniteltu ympärivuotisesti toimiviksi. Ratkaisu ylittää osin vesienhoidon toimenpideohjelmassa edellytetyn tason.

13 13(48) Ympäristöriskit Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Hankealueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti alueelta lähtevän virtaaman suuruus. Vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Hankealueella voi lähinnä syntyä poikkeustilanteita paloturvallisuudessa, polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä sekä poikkeuksellisten rankkasateiden/tulvien yhteydessä. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Säiliöt myös sijoitetaan etäälle ojista. Palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan (Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta, annettu ). Alueelle laaditaan em. ohjeen mukainen pelastussuunnitelma, jossa esitettään työmaan pelastusorganisaatio, työmaan palovalvonta, toiminta hätätilanteissa ja koulutus hätätilanteita varten. Pelastussuunnitelman organisaatiota ja ohjeita käytetään myös muiden poikkeustilanteiden kuin paloturvallisuus estoon, valvontaan, hoitamiseen ja tarvittaessa hälyttämiseen. Hätätilanteissa noudatetaan pelastus- ja ympäristöohjeita. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Pöly- ja melutarkkailuun ei hakijan mukaan ole tarvetta, sillä asutus sijoittuu etäälle hankealueesta. Hakija esittää, että tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa (käyttötarkkailu), johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tarkastukset ja kaikki tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta vesistökuormitukseen. Tuotantoalueen kunnostusaikana hakija esittää otettavaksi vesinäytteet touko-, kesäelo- ja lokakuussa. Näytteistä määritettäisiin lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Kunnostusajan vesistötarkkailussa näytteet otettaisiin touko-, kesä- elo- ja lokakuussa ennakkotarkkailun mukaisista Petäisjoen tarkkailupisteistä. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta ja kiintoaine. Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Tuotantoajan vesistötarkkailu esitetään tehtäväksi liittämällä Pahankalansuo Palokankaansuo Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan.

14 14(48) Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Mahdollisen kalatalouskorvauksen hakija haluaa suorittaa kalatalousmaksuna. Muut toimenpiteet Hakija sopii alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Toiminnan aloittamisluvan hakeminen koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Hankkeen vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskentät, laskeutusaltaat ja eristysojat. Pintavalutuskentät ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijautuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnan aloituslupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta, eikä aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut jäljennöksen tuotantoon suunniteltua aluetta koskevasta vuokrasopimuksesta on toimitettu pyydetyt lisäselvitykset koskien pintavalutuskenttien ominaisuuksia, kalastoa ja kalastusta sekä biopolttoaineen murskausta ja varastointia hakija on muuttanut hakemustaan mm. poistamalla Pahankalansuon tuotantolohkon 1, siirtänyt pintavalutuskentän 1 paikkaa, rajannut lettorämealueen tuotantoalueen ulkopuolelle sekä siirtänyt tuotantoaluetta etäämmäs Pahankalanlammesta. Em. muutokset on tarkemmin kuvattu edellä olevassa kertoelmaosassa. muutoksen seurauksena suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueet mukaan lukien on pienentynyt 123,1 hehtaarista 110,8 hehtaariin. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa ja Juuan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Vaarojen Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Juuan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakija on lausuntojen perusteella muuttanut hakemustaan. Muutetun hakemuk-

15 15(48) sen johdosta on viranomaisille sekä Ala-Luostan osakaskunnalle, Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:lle, Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluille, Pohjois-Karjalan lintutieteelliselle yhdistykselle, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:lle ja Rautavaaran kalastusalueelle varattu mahdollisuus vastaselityksen antamiseen. Lausunnot alkuperäisestä hakemuksesta 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa laajassa lausunnossaan tiivistetysti seuraavaa: Vesienkäsittelyratkaisut ja kuormitus vesistöön Turvetuotantoalueen kuormitukseen vaikuttaa tuotantoalueen perusominaisuuksien kuten suon luontaisen rehevyystason lisäksi oleellisesti vesiensuojelumenetelmien toimivuus. Turvetuotannon kuivatusvesien puhdistuksessa käytettävien pintavalutuskenttien puhdistustehon tiedetään vaihtelevan paljon. Turvetuotantoalueiden tarkkailusta saatujen keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella laskettuihin kuormitusarvioihin sisältyy merkittävää epävarmuutta, mikä heijastuu epävarmuutena myös vesistövaikutusarviossa. Tämä tulee ottaa huomioon turvetuotannon vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä, mikäli lupa myönnetään. Huonosti toimiva pintavalutuskenttä ei ole enää BAT -tekniikkaa. Vedenlaatu vesistössä, arvio kuormitusvaikutuksista ja vesienhoidon tavoitteet Hakemuksessa on laskennallisesti arvioitu Pahankalansuo Palokankaansuon turvetuotantohankkeen tuotantovaiheen päästöjen (netto) vaikutuksia kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksiin Petäisjoessa pintavalutuskenttien laskukohdan jälkeen kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa. Arvion mukaan turvetuotantoalueen kuormitus ei juuri erotu Petäisjoessa eikä hankkeella arvioida olevan haittoja. Hakemuksessa esitettyjen arvioiden luotettavuutta vähentävät kuormitusarvioon liittyvät epävarmuudet sekä vesistöstä olevan nykytiedon puutteet. Esimerkiksi Petäisjoen ekologista tilaa, johon tulevat päästöt voivat vaikuttaa, ei ole biologisten laatutekijöiden aineistojen puutteista johtuen vielä voitu arvioida. Käytettävissä olevat vedenlaatutiedot ja hydromorfologinen tila kuitenkin viittaavat erinomaiseen tilaan. Vesienhoitolain mukaan nykyistä tilaa ei saa heikentää. Kaikki kuormitusta lisäävä toiminta on omiaan heikentämään mahdollisuuksia turvata/saavuttaa vesienhoitolain mukaiset tavoitteet Petäisjoessa. Pöly, melu ja liikenne, vaikutukset asumisviihtyvyyteen Hakemuksen mukaisesta Pahankalansuon Palokankaansuon turvetuotannosta ja biopolttoaineiden valmistuksesta ei ennakkoon arvioituna aiheudu asumisviihtyvyyteen vaikuttavaa pölystä, melusta tai liikenteestä johtuvaa haittaa. Pohjavedet ja suojelualueet Hakemuksen mukaisella turvetuotannolla ei ole vaikutuksia kyseisen noin kilometrin päässä sijaitsevan Vuokonmännikön pohjavesialueen veden riittävyyteen tai veden laatuun.

16 16(48) Hankkeella ei myöskään ole sellaisia vaikutuksia Juuan vanhat metsät Naturaalueeseen, että vaikutusarvio olisi tarpeen. Hankealueen luontoarvot ja pienvedet Tehdyt luontoselvitykset eivät koske koko hankealuetta. Pahankalansuon tutkimusalueen rajauksesta puuttuu osa Pahankalanlammin pohjoispuolisesta luonnontilaisesta suosta, joka hakemuksen mukaan kuuluu hankealueeseen. Myöskään hankealueen luoteisosassa sijaitseva hakemuslohko 1 ei kuulunut selvitysalueeseen. Vastaavasti Palokankaansuon hankealueen pohjoisosaa ei ole rajattu tutkimusalueeseen. Selvityksen kartoista on nähtävissä, että tutkimusalueen rajalla sijaitseva lettoräme on selkeästi hankealueen sisäpuolella ja näin ollen tuhoutuu hankkeen seurauksena. Samalla tuhoutuvat myös alueen luonnonsuojelullisesti merkittävimpien kasvilajien punakämmekän, kirkiruohon ja lettosaran kasvupaikat. Hankkeen vaikutusarvioinnin kannalta luontoselvitysten tutkimusalue olisi pitänyt molemmilla soilla rajata kaikilta osiltaan hankealuetta laajemmaksi. Pahankalansuon luonnontilaisella osalla tutkimus olisi tullut ulottaa hankealueen lisäksi Pahankalanlammelle ja sitä ympäröivälle luonnontilaisella osalle Pahankalansuota. Tämä tuodaan esille myös luontoselvityksessä. Pahankalanlammen ympäristö ei ollut mukana selvityksessä, vaikka se muodostaa ekologisesti ja luonnoltaan alueen monipuolisimman ympäristön. Pahankalanlammen lajistoa ei tutkittu, mutta selvityksen perusteella siellä voisi esiintyä mm. luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia sudenkorentolajeja ja viitasammakkoa. Selvityksen mukaan hankkeen vaikutukset lammelle tulisivat olemaan melu- ja pölyhaittoja sekä lammen ympäristön kuivuminen ja lammen vedenpinnan aleneminen. Hankealueen luoteispuolen tutkimatta jääneestä alueesta lohko nro 1 kokonaisuudessaan, osa pintavalutuskentästä nro 1 sekä kentältä Petäisjokeen laskeva kanava kuuluvat maakuntakaavan täydennyksen (2-vaihe) SL-merkinnällä varattuun Ikosensuon Päresuon (Kärenahonsuon) alueeseen. Karttatarkastelun lohko 1 on ojitettua, mutta Metsähallituksen tietojen mukaan alue on ennallistettu vuonna Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen hankkeesta antamasta lausunnosta käy ilmi, että kaavavarausalueen osalta ei ole missään vaiheessa neuvoteltu luontopalvelujen kanssa, vaikka kyse on luontopalvelujen hallinnoimasta alueesta. Tämän perusteella näyttäisi siltä, ettei hakijalla ole hallintaoikeutta alueeseen. Pahankalansuon luontoselvityssä todetaan, että suolla ei havaittu vesilain mukaisia luontotyyppejä. Selvityksessä ei ole lainkaan mainittu Pahankalansuon pohjoispuolella sijaitsevia pieniä lampia (2 kpl), vaikka selvitysalue ulottui itäisemmän lammen reunalle. Lammet ovat alle hehtaarin kokoisia, joten ne saattavat kuulua vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamiin vesiluontotyyppeihin. Lammet sijaitsevat lähimmillään noin 150 metrin päässä hankealueesta, joten hankkeella saattaa olla vaikutuksia näiden lampien luonnontilaan. Luontoselvityksen mukaan Pahankalansuon avosuon keskellä olevaa kahta kangasmetsäsaareketta voidaan pitää metsälain 10 :n mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Vaikka saarekkeet sijaitsivat luontoselvityksen tutkimusalueen ulkopuolella, niin ne ovat kokonaisuudessaan hanke-alueen sisällä.

17 17(48) Tutkimusalueen luontotyypeistä lettoräme luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) luontotyypiksi Etelä-Suomessa. Muista alueella havaituista luontotyypeistä minerotrofiset lyhytkorsinevat ovat vaarantuneita (VU) ja ombtrotrofinen lyhytkorsinevat silmälläpidettävä. Luontoselvityksissä esitettyjen taulukoiden ja karttojen perusteella alueella on kuitenkin huomattavasti enemmän uhanalaisia suotyyppejä. Pahankalansuon luonnontilaisella osalla aivan ojitusalueen reunalla on lettonevaa, joka luokitellaan lettorämeen tavoin Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Pahankalansuolla on lisäksi Etelä-Suomessa vaarantunutta oligotrofista kalvakkanevaa. Edelleen Pahankalansuolla sijaitseva rimpineva ja Palokankaansuolla oleva kuljuneva ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Palokankaansuon eteläisin pintavalutuskenttä laskee Petäisjoen ruoho- ja saraluhdalle, joka luokitellaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi. Palokankaansuo on hyvin kehittynyt keidassuo. Suoyhdistyminä keidassuot luokitellaan valtakunnallisesti vaarantuneeksi. Pahankalansuon lettorämeellä kasvavat hankealueen merkittävimmät kasvilajit; punakämmekkä, kirkiruoho ja lettosara. Hakemuksen mukaan valtakunnallisesti uhanalainen punakämmekkä on luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 3a mainittu Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettu kasvilaji. Kirkiruoho on punakämmekän tavoin rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella. Tätä tietoa ei ole mainittu selvityksessä eikä hakemuksessa. Luonnonsuojelulain 42.n mukaan rauhoitetun kasvilajin hävittäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan alueellinen ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa 42 :ssä säädetystä rauhoitussäännöksestä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Molempien lajien kasvupaikat Pahankalansuon lettorämeellä tuhoutuvat hankkeen seurauksena. Lettosara on puolestaan valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen laji. Havainnon merkitystä korostaa se, että Pohjois-Karjalasta ei nykyisin varmuudella tunneta muita lettosaran kasvupaikkoja. Juuan, Ilomantsin ja Kontiolahden alueilta on joitakin vanhoja lettosaran kasvupaikkoja, jotka nykyisin on ilmoitettu tuhoutuneeksi ojitusten seurauksena. Luontoselvitysten mukaan hankealueen linnustollisesti merkittävimmät osat ovat molempien soiden luonnontilaiset osat. Valtakunnallisesti vaarantuneen keltavästäräkin kanta on vahva Pahankalansuon luonnontilaisella osalla. Siellä havaittiin myös valtakunnallisesti silmälläpidettävistä metsähanhi ja liro. Lintudirektiivin lajeihin kuuluvan kapustarinnan kannat ovat elinvoimaiset molempien soiden luonnontilaisilla osilla. Selvitykset eivät kata kaikkia suolinnustolle sopivia luonnontilaisia osia hankealueen lähistöllä, joten hankkeen vaikutusarviointi linnuston osalta jää puutteelliseksi. Tämä koskee erityisesti Pahankalanlammen ympäristöä. Luontoselvityksen ekologisessa arvioinnissa linnustoselvitystä lammella ja sitä ympäröivälle suoalueella pidettiin tärkeänä. Hakemuksessa ei ole käsitelty hankealueen sijoituspaikkaa kaavoitukseen liittyvän maankäytön ohjauksen kannalta. Pahakalansuon tuotantoalue rajoittuu ja osin sijoittuu ympäristöministeriön vahvistaman Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen (2-vaihe) SL-kohteelle. Kohteen suojelumääräysten mukaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Toiminnan seurauksen hankealueelle sijoittuva osa tuhoutuisi kokonaan ja hankealueelle rajoittuvalle osalle toiminnasta aiheutuu päästöjä, jotka voivat suojelumääräysten vastaisesti

18 18(48) aiheuttaa alueen suojeluarvojen vaarantumista. Ympäristönsuojelulain 42.n mukaisten lupaharkinnan perusteiden 2 momentin mukaan toiminnan sijoittamisessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. ELY-keskus käsittelee lausunnossaan laajasti Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja ns. suostrategian ohjaustavoitteita turvetuotannon osalta ja toteaa, ettei hankkeessa ole riittävästi huomioon näissä asetettuja tavoitteita, joiden mukaan turvetuotanto tulisi kohdentaa luonnontilansa menettäneille soille. Hankealueen kuivatusvedet ohjataan hankealueen molemmilta soilta pintavalutuskenttien (4 kpl) kautta Petäisjokeen. Hakemuksen tuotantosuunnitelman kartan perusteella Pahankalanlammelle johdetaan kahden eristysojan vesiä laskeutusaltaiden kautta. Lammen länsipuolella eristysoja kaivetaan tuotantolohkon 4 reunalta luonnontilaiselle suolle lähelle lampea. Hakemuksessa tai luontoselvityksessä ei ole arvioitu eristysojien vaikutusta luonnontilaisen suon ja Pahankalanlammen vesitalouteen. Hakemuksessa ei ole myöskään arvioitu hankkeen melu- ja pölyvaikutuksia Pahankalanlammelle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kartoituksessa 1990-luvulla Petäisjoki ja Pahankalanlampi luokiteltiin Pohjois-Karjalan kalataloudellisesti ja suojelullisesti arvokkaisiin pienvesiin (luokka 3-4). Petäisjoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia mm. Petäisjoen sahien kohdalla, Majakoskella ja Koukkukoskella, jotka kaikki ovat suunnitellun turvetuotannon kuivatusvesien kuormittamalla jokiosuudella. Toteutetut kunnostukset ovat edelleen nostaneet Petäisjoen kalataloudellista ja suojelullista merkitystä. Ikosensuon Kärenahonsuon suojelualue ulottuu myös Petäisjoelle. Turvetuotannosta johtuvana mahdollisena haittana virtakutuisille kaloille on mm. kutusorakoiden liettyminen kiintoainekuormituksen vaikutuksesta. Ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että hanke ei aiheuta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hankkeesta aiheutuva kuormitus voi aiheuttaa luonnonolosuhteiden huonontumista kalataloudellisesti ja suojelullisesti arvokkaalla Petäisjoella. Vastaavasti eristysojien aiheuttama kuormitus sekä turvetuotannon pöly- ja melupäästöt voivat aiheuttaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista Pahankalanlammella. Johtopäätöksinä hankkeen vaikutuksista alueen luonnonolosuhteisiin, kaavoitukseen ja vesienhoidon tavoitteisiin ELY-keskus katsoo, että hankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Perusteluina vaatimukselle esitetään seuraavaa: 1. Hankkeen aiheuttama kuormitus voi heikentää mahdollisuuksia turvata/saavuttaa vesienhoitolain mukaiset tavoitteet Petäisjoessa. 2. Hankkeesta johtuvat päästöt voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentin vastaisia haitallisia vaikutuksia Petäisjoen ja Pahankalanlammin erityisiin luonnonolosuhteisiin.