Joensuun Jääkarhut ry VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ JA TOIMITILAT

Transkriptio

1 Joensuun Jääkarhut ry VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ JA TOIMITILAT Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Joensuun Jääkarhut on yksi Suomen suurimmista avantouintiseuroista. Jäsenmäärä on 2000-luvulla ylittänyt useina vuosina 1000 rajan. Seuran nykyiset toimitilat valmistuivat helmikuussa 2005 Vehkalahdelle Pyhäselän rantaan. Jäsenten lisäksi Mäntyniemen Avantouintikeskuksen tiloja voivat käyttää korvausta vastaan myös seuraan kuulumattomat. Uintirannekkeiden myynnillä ja kokoustilojen vuokraamisella on ollut suuri merkitys seuran talouteen. Toiminnan laajeneminen on asettanut seuralle myös uusia velvoitteita ja lakisääteisiä tehtäviä. Avantouintikeskus on auki vuoden jokaisena päivänä. Huoltokatkoista ja muista keskeytyksistä ilmoitetaan erikseen. Pukeutumistilat ja sauna ovat avoinna talviaikana (loka-toukokuu) klo (keskiviikkoisin klo 6-23). Kesäaikana (kesä-syyskuu) pukeutumistilat ovat avoinna klo Sauna on avoinna maanantaista perjantaihin klo ja lauantaista sunnuntaihin klo Tarvittaessa jäsenet pääsevät pukeutumistiloihin myös muina aikoina ovikoodilla, jonka saa puheenjohtajalta. Päärakennuksen alakerrassa on talonmiehen toimisto, takkahuone (Karhu-tupa), keittiö sekä pukeutumistilat. Pukuhuoneissa on WC, suihku ja lukolliset säilytyslokerot. Suihkujen lämmin vesi on maksullinen ja toimii euron kolikoilla. Päärakennuksen yläkerrassa on kokous- ja juhlatilana toimiva Karhu-sali, WC sekä naulakkotilat. Karhusali on myös vuokrattavissa. Sauna on erillisessä rakennuksessa laiturin lähellä. Se on yhteinen miehille ja naisille, joten saunassa ollaan uima-asu päällä. Saunassa ei ole peseytymismahdollisuutta. Eteisessä on jalkasuihkut. Seura on vastuussa avantouintipaikan turvallisuudesta. Tämän vuoksi seura myös edellyttää, että sen antamia ohjeita noudatetaan. Ohjeet ovat seuran kotisivulla ja Mäntyniemen eteisen seinällä. Eteisessä on lisäksi ensiapukaappi sekä paarit. Tapaturmien varalta seuralla on vakuutus. Kulkutiet saunalle ja avannolle ovat betonia ja niissä on talvisin lämmitys. Myös avantoon menevissä portaissa ja kaiteissa on lämmitys. Yli -15C pakkasilla muodostuu kuitenkin paikoin jäätä, jolloin on syytä olla erityisen varovainen. Kulkutiet on valaistu ja avannossa on pohjaan ankkuroitu valo. Avantoa pitävät auki kaksi ilmastinta sekä tarvittaessa myös laituriin kiinnitetty virrankehitin. JÄSENYYS JA TALOUS Vuoden 2010 lopussa maksaneita jäseniä oli 972. Vuosijäsenmaksun suuruus oli 85. Uusien jäsenten jäsenmaksu aleni porrastetusti liittymiskuukauden mukaan 5 kuukaudessa. Uusilta jäseniltä perittiin lisäksi kertaluonteinen liittymismaksu 30. Opiskelijat ja seuraan uudelleen liittyvät (poissaolo enintään 5 vuotta) ovat vapautettuja

2 2(5) liittymismaksusta, tai oikeammin heidän liittymismaksunsa on 0. Jäsenet voivat ostaa alle 15-vuotiaille huollettavilleen 10 maksavan lapsimerkin. Jäsenmaksujen lisäksi merkittäviä tulonlähteitä olivat vierasmaksut (rannekkeet) sekä tilojen vuokraustoiminta. Vierasmaksujen (ja suihkun) tuotto oli (vuonna ) vastaten siten 194 vuosijäsenmaksua. Rannekkeiden myynnistä seuralla on sopimus Vehkalahden Kioskin kanssa. Kioski myikin rannekkeista valtaosan. Toimitilojen vuokrauksen tuotto oli (vuonna ). Karhu-sali oli vuokrattuna vuoden aikana 55 kertaa ja koko toimipaikka 4 kertaa. HENKILÖSTÖ JA TALKOOTOIMINTA Aiempien vuosien tapaan seuralla oli kertomusvuonna palkattu työntekijä. Talonmies Riitta Sarolan tehtäviin kuului mm. päärakennuksenrakennuksen ja piha-alueen siivous ja hoito, yleisen järjestyksen valvonta, jäsenmaksujen vastaanotto, jäsenmerkkien jakaminen, rannekkeiden myynti vierailijoille sekä tilojen vuokraukseen liittyneet käytännön asiat. Saunan siivous hoidettiin ostopalveluna kesäkuun alusta lukien. Sopimuksen mukaan sauna pestään kesäaikana ( ) kerran viikossa ja talviaikana ( ) kahdesti viikossa. Aiempien vuosien tapaan toimitilojen kunnossapito perustui paljolti talkootoimintaan. Tehokkaan ja osaavan talkooporukan ansiosta työt tehdään suurella ammattitaidolla ja pienillä kustannuksilla. Kiitos talkootoiminnasta kuuluu mitä erilaisimmille ammattiryhmille, niin suunnittelijoille, alihankkijoille, työntekijöille kuin muonittajillekin. Vuoden aikana talkooväkeä ja luottamushenkilöitä muistettiin kiitosillassa SEURAN KOKOUKSET JA HALLINTO Seuran ylin päätösvalta kuuluu kokouksissa läsnä olevalle jäsenistölle. Sääntömääräiset kokoukset (kevät- ja syyskokous) pidettiin Karhu-salissa ja Seuran asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus. Siihen kuuluu puheenjohtaja, 6 jäsentä sekä 1. ja 2. varajäsen. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi, mutta jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Varajäsenet valitaan vuodeksi. Hallituksen verraten vakiintuneeksi kokousajankohdaksi on muotoutunut kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo Hallituksella on apunaan kolme toimikuntaa: Mäntyniemitoimikunta vastaa käytännön järjestelyistä toimipaikassa, huvitoimikunta erilaisten viihteellisten tilaisuuksien järjestämisestä ja hortonomitoimikunta Mäntyniemen ulko- ja sisäkasvien hyvinvoinnista.

3 3(5) Kertomusvuonna vuoden 2009 syyskokouksen valitsemina luottamushenkilöinä toimivat: Hallitus: Puheenjohtaja Jarno Linnolahti Jäsenet: Juha Kivelä (varapuheenjohtaja), Marjo Hallila, Toivo Raassina, Liisa Rajala, Kauko Tahvanainen (rahastonhoitaja) ja Jukka Vuorinen (sihteeri). Varajäsenet: Hannu Räsänen (1. varajäsen) ja Lauri Asikainen (2. varajäsen) Mäntyniemitoimikunta: Puheenjohtaja: Timo Vaittinen Jäsenet: Hannu (Janne) Kaasinen, Maini Kiiskinen, Marja-Liisa Muikku, Päivi Paavilainen ja Riitta Sarola Huvitoimikunta: Puheenjohtaja Jorma Volotinen Jäsenet: Risto Dahl, Jorma Päivinen, Pirjo Räsänen ja Jaana Saarinki Hortonomitoimikunta: Linnea Harinen Seuran tilin ja hallinnon tarkastajina toimivat Seppo Åkerlund ja Eeva Hiltunen. RETKET, JUHLAT JA MUU TOIMINTA Avantouinnin ja saunomisen lisäksi Jääkarhuilla on myös muuta toimintaa. Jääkarhujen ulkoilupäivää (Pyhäsaarihiihto) vietettiin lauantaina Tarjolla oli ulkoilun lisäksi kahvia, mehua, makkaraa sekä uintia, saunomista ja yhdessäoloa. Kevään patikkaretki tehtiin helatorstaina Lieksaan. Oppaana oli seuran jäsen Ilmo Nousiainen. Patikoimaan lähdettiin Suomunjärven luoteispuolelta Litmonlammen läheltä. Sieltä käveltiin Iso Hietajärven kautta Suomunjärven pohjoispuolitse ja jatkettiin Karhunpolkua pitkin koilliseen. Matkan pituus oli joko 19 tai 23 km valinnan mukaan. Makkaranpaisto-juomatauko pidettiin Kangas-Piilon tulipaikalla. Patikoinnin jälkeen oli Loma-Kitsissä sauna, savusauna, uinti ja ruokailu. Lisäksi osa tutustui Pertti Kilpeläisen kotimuseoon. Jääkarhujen kevään polkupyöräretki tehtiin Hopealahteen keskiviikkona Retkeen osallistui puolenkymmentä Jääkarhua. Retken vetäjänä toimi Toivo Raassina. Matkan pituus oli 36 km. Joensuun Jääkarhujen vuosipäiväksi muotoutunutta Jaakon päivää vietettiin sunnuntaina kymmenettä kertaa. Seuran puheenjohtaja Jarno Linnolahti toivotti vieraat tervetulleiksi ja julkisti Vuoden Jaakon seuraavin sanoin: "Kauneus on katsojan silmissä, mutta Jääkarhujen toimipaikassa se on pitkään ollut yhden henkilön käsissä. Hän on useiden vuosien ajan pitänyt huolta Jääkarhujen toimipaikan ulkoisesta viihtyvyydestä vastaten aluksi toisten kanssa, mutta viime vuosina lähes yksin Mäntyniemen ulko- ja sisäkasvien hyvinvoinnista. Lisäksi kaikki on tapahtunut vielä kiltisti, nöyrästi ja pyyteettömästi. Joensuun Jääkarhujen Vuoden Jaakko vuonna 2010 on Linnea Harinen". Puheiden jälkeen kukitettu Jaakko heitti hiilihappojäässä (-78 C) jäähdytetyn kiven Pyhäselkään. Sen jälkeen oli vuorossa lettu- ja makkaratarjoilu.

4 4(5) Syksyn patikkaretki tehtiin lauantaina Ilomantsiin. Reitti kulki Putkelan- Parppeinvaaran välisissä maisemissa. Matkan oli joko 10 tai 16 km, valinnan mukaan. Makkaranpaisto-juomatauko pidettiin Hiisjärvella. Patikoinnin jälkeen saunottiin ja ruokailtiin Loma-Kitsassa. Retken oppaana toimi Ilmo Nousiainen. Talvikauden avajaisia ja avoimia ovia vietettiin sunnuntaina klo Vierailijat saivat uida ja saunoa maksutta. Paikalla oli seuran jäseniä opastamassa ja kertomassa avantouinnista. Tarjolla oli myös kahvia, mehua ja pullaa. Avoimet ovet oli osa valtakunnallisia avantouintikauden avajaisia, jonka taustajärjestönä on Suomen Latu. Vierailijoita oli runsaasti ja päivän aikana seuraan liittyi monta uutta jäsentä. Seuran pikkujoulua vietettiin seuran toimitiloissa. Paikalla oli noin 50 jääkarhua, joista kaksi oli lapsia. Pääruoan jälkeen Pielisjoen koulun musiikkiluokan nuoret esittivät joululauluja. Musiikkipitoisen ohjelman päättivät nuoret jääkarhuneidit Vilma ja Venla Vuorinen esittämällä joululauluja pianolla säestäen. KILPAILUTOIMINTA Seurassa on avantouinnin kilpailutoiminnalla pitkät perinteet. Totuttuun tapaan menestys oli erinomainen sekä Bledin MM-kisoissa sekä Kokkolan SMkisoissa Jääkarhut saivat Bledin kisoista yhteensä 10 mitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia. 25 metrin rintauinnissa Pasi Mikkonen voitti hopeaa ja Vesa Tuominen pronssia. 25 metrin vapauinnissa Pasi Mikkonen ja Vesa Tuominen voittivat sarjoissaan kultaa, Jarno Linnolahti ja Jukka Vuorinen hopeaa sekä Jarmo Miinin pronssia. 50 metrin vapaauinnissa Vesa Tuominen voitti kultaa ja Pasi Mikkonen pronssia. 4 x 25 metrin viestiuinnissa Jääkarhujen joukkue (Juha Kivelä, Ritva Vaittinen, Jarmo Miinin ja Pasi Mikkonen) voitti pronssia. Kokkolan SM-kisoissa Miehet alle 40-vuotiaiden sarjassa uineen Jääkarhujen Tero Matkaniemen voittokulku jatkui ja hän saavutti 15. peräkkäisen Suomen mestaruuden ylipitkällä (27 metriä) radalla huippuajalla 17,6. Nyt jo kuitenkin toista kertaa joku suomalainen ui vielä Teroakin nopeammin. Joensuulaisten onneksi uimari löytyi omasta seurasta, sillä toinen uintisankarimme on Miehet alle 30-vuotiaiden sarjassa uinut Iisakki Ratilainen ajalla 16,8. Kisojen ylivoimaisin voittaja oli yli 70-vuotiaiden sarjassa uinut jääkarhujen Mauri Lindström, joka voitti hopealle sijoittunutta yli 3,5 sekuntia. Muut jääkarhujen mitalistit olivat Pasi Mikkonen, hopeaa (miehet yli 40) ja Arto Kärnä, pronssia (miehet yli 50). Kultaa ui myös joensuulaisten viestijoukkue (Tero Matkaniemi, Pasi Mikkonen, Marjo Hallila ja Iisakki Ratilainen) sarjassa yhteisikä alle 150. Kokkolan kilpailujen päätteeksi avantouinnin SM-kilpailujen isännyys luovutettiin Joensuun Jääkarhuille. Sen vastaanottivat tulevien SM-kilpailujen johtaja Mika-Jussi Mononen, kilpailujen sihteeri/tiedottaja Jukka Vuorinen sekä seuran puheenjohtaja Jarno Linnolahti. Kokkolan SM-uintien iltapäiväseminaarissa seuran sihteeri Jukka Vuorinen kertoi suomalaisille avantouimareille Joensuun Jääkarhujen toiminnasta. Esitys (Näin meillä uidaan) on luettavissa myös seuran kotisivulla.

5 AVANTO (5) Suomen Latu ry myönsi vuoden 2009 lopulla avantouinnin vuoden 2011 SM-kilpailujen pito-oikeuden Joensuun Jääkarhut ry:lle. Joensuun Jääkarhut ry:n näkemykseksi kilpailujen järjestämisestä muodostui hyvin pian se, että yhdistämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteettejä samaan ajankohtaan, saadaan rakennettua uudenlainen talvinen tapahtuma ja voidaan tarjota ennennäkemätön talvinen elämysviikonloppu maakunnan omille asukkaille sekä matkailijoille. Suurtapahtumaa valmisteli koko kertomusvuoden erillinen kisaorganisaatio, johon kuuluivat kilpailujen johtajana Mika-Jussi Mononen, apulaisjohtajana, Jarno Linnolahti, sihteeri/tiedottajana Jukka Vuorinen, uinnin johtajana Pasi Mikkonen, rahastonhoitajana Kirsi Loisa, sidosryhmätoiminnasta ja mainonnasta vastaavana Marjo Hallila, teknisten järjestelyjen vastuuhenkilönä Timo Vaittinen, turvallisuuspäällikkönä Pekka Korhonen ja hänen sijaisenaan Rauno Nivanaho. Tapahtumaa varten on tehty omat kotisivut osoitteeseen TIEDOTUSTOIMINTA Jäsenten tiedottamisessa käytettiin Mäntyniemen ilmoitustaulua sekä seuran kotisivua. Kokousilmoitukset on julkaistu myös sanomalehti Karjalaisen järjestöpalstalla. Joensuun Jääkarhujen kotisivuilta ( on saatavissa sekä pysyvää tietoa seurasta (mm. seuraan liittyminen, säännöt, toimihenkilöt, kokouspöytäkirjat) että ajankohtaisia tiedotteita, tapahtumakalenteri sekä tilojen varauskalenteri. Kotisivuille on koottu myös keskeinen tieto uusia jäseniä, vierailijoita, tilojen vuokraajia sekä mediaa varten. Jääkarhujen toiminta oli esillä myös mediassa useaan otteeseen kertomusvuoden aikana.