Joensuun Jääkarhut ry VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2009 YLEISTÄ JA TOIMITILAT

Transkriptio

1 Joensuun Jääkarhut ry VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2009 YLEISTÄ JA TOIMITILAT Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Joensuun Jääkarhut on yksi Suomen suurimmista avantouintiseuroista. Jäsenmäärä on 2000-luvulla ylittänyt useina vuosina 1000 rajan. Seuran nykyiset toimitilat valmistuivat helmikuussa 2005 Vehkalahdelle Pyhäselän rantaan. Jäsenten lisäksi Mäntyniemen Avantouintikeskuksen tiloja voivat käyttää korvausta vastaan myös seuraan kuulumattomat. Uintirannekkeiden myynnillä ja kokoustilojen vuokraamisella on ollut suuri merkitys seuran talouteen. Toiminnan laajeneminen on asettanut seuralle myös uusia velvoitteita ja lakisääteisiä tehtäviä. Avantouintikeskus on auki vuoden jokaisena päivänä. Huoltokatkoista ja muista keskeytyksistä ilmoitetaan erikseen. Pukeutumistilat ja sauna ovat avoinna talviaikana (loka-toukokuu) klo (keskiviikkoisin klo 6-23). Kesäaikana (kesä-syyskuu) pukeutumistilat ovat avoinna klo Sauna on avoinna maanantaista perjantaihin klo ja lauantaista sunnuntaihin klo Tarvittaessa jäsenet pääsevät pukeutumistiloihin myös muina aikoina ovikoodilla, jonka saa puheenjohtajalta. Päärakennuksen alakerrassa on talonmiehen toimisto, takkahuone (Karhu-tupa), keittiö sekä pukeutumistilat. Pukuhuoneissa on WC, suihku ja lukolliset säilytyslokerot. Suihkujen lämmin vesi on maksullinen ja toimii euron kolikoilla. Päärakennuksen yläkerrassa on kokous- ja juhlatilana toimiva Karhu-sali, WC sekä naulakkotilat. Karhusali on myös vuokrattavissa. Sauna on erillisessä rakennuksessa laiturin lähellä. Se on yhteinen miehille ja naisille, joten saunassa ollaan uima-asu päällä. Saunassa ei ole peseytymismahdollisuutta. Eteisessä on jalkasuihkut. Seura on vastuussa avantouintipaikan turvallisuudesta. Tämän vuoksi seura myös edellyttää, että sen antamia ohjeita noudatetaan. Ohjeet ovat seuran kotisivulla ja Mäntyniemen eteisen seinällä. Eteisessä on lisäksi ensiapukaappi sekä paarit. Tapaturmien varalta seuralla on vakuutus. Kulkutiet saunalle ja avannolle ovat betonia ja niissä on talvisin lämmitys. Myös avantoon menevissä portaissa ja kaiteissa on lämmitys. Yli -15C pakkasilla muodostuu kuitenkin paikoin jäätä, jolloin on syytä olla erityisen varovainen. Kulkutiet on valaistu ja avannossa on pohjaan ankkuroitu valo. Avantoa pitävät auki kaksi ilmastinta sekä tarvittaessa myös laituriin kiinnitetty virrankehitin. JÄSENYYS JA TALOUS Vuoden lopussa maksaneita jäseniä oli 975. Vuosijäsenmaksun suuruus oli 80. Uusien jäsenten jäsenmaksu aleni porrastetusti liittymiskuukauden mukaan 5 kuukaudessa. Uusilta jäseniltä perittiin lisäksi kertaluonteinen liittymismaksu 30. Opiskelijat ja seuraan uudelleen liittyvät (poissaolo enintään 5 vuotta) ovat vapautettuja

2 2(5) liittymismaksusta, tai oikeammin heidän liittymismaksunsa on 0. Jäsenet voivat ostaa alle 15-vuotiaille huollettavilleen 10 maksavan lapsimerkin. Jäsenmaksujen lisäksi merkittäviä tulonlähteitä olivat vierasmaksut (rannekkeet) sekä tilojen vuokraustoiminta. Vierasmaksujen (ja suihkun) tuotto oli vastaten siten 179 vuosijäsenmaksua. Rannekkeiden myynnistä seuralla on sopimus Vehkalahden Kioskin kanssa. Kioski myikin rannekkeista valtaosan. Toimitilojen vuokrauksen tuotto oli Karhu-sali oli vuokrattuna vuoden aikana 54 kertaa ja koko toimipaikka 6 kertaa. HENKILÖSTÖ JA TALKOOTOIMINTA Aiempien vuosien tapaan seuralla oli kertomusvuonna palkattu työntekijä. Voitto Hämäläisen tehtäviin kuului mm. rakennuksien ja piha-alueen siivous ja hoito, yleisen järjestyksen valvonta, jäsenmaksujen vastaanotto, jäsenmerkkien jakaminen, rannekkeiden myynti vierailijoille sekä tilojen vuokraukseen liittyneet käytännön asiat. Osa palkkakustannuksista saatiin työvoimahallinnon maksamasta yhdistelmätuesta. Joulukuun alusta seuran uutena talonmiehenä aloitti seuran jäsen Riitta Sarola. Syyskuun alussa seuran saunassa tehtiin perusteellinen remontti. Tehokkaan ja osaavan talkooporukan ansiosta työ tehtiin suurella ammattitaidolla ja pienillä kustannuksilla, vaikka kiitoksia jaettiinkin mitä erilaisimmille ammattiryhmille, niin suunnittelijoille, alihankkijoille, työntekijöille kuin muonittajillekin. Vuoden aikana talkooväkeä muistettiin kiittää kahdesti, kerran keväällä ja kerran syksyllä. SEURAN KOKOUKSET JA HALLINTO Seuran ylin päätösvalta kuuluu kokouksissa läsnä olevalle jäsenistölle. Sääntömääräiset kokoukset (kevät- ja syyskokous) pidettiin Karhu-salissa ja Seuran asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus. Siihen kuuluu puheenjohtaja, 6 jäsentä sekä 1. ja 2. varajäsen. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi, mutta jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Varajäsenet valitaan vuodeksi. Hallituksen verraten vakiintuneeksi kokousajankohdaksi on muotoutunut kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo Hallituksella on apunaan kolme toimikuntaa: Mäntyniemitoimikunta vastaa käytännön järjestelyistä toimipaikassa, huvitoimikunta erilaisten viihteellisten tilaisuuksien järjestämisestä ja hortonomitoimikunta Mäntyniemen ulko- ja sisäkasvien hyvinvoinnista. Kertomusvuonna vuoden 2008 syyskokouksen valitsemina luottamushenkilöinä toimivat: Hallitus: Puheenjohtaja Jarno Linnolahti Jäsenet: Jyrki Leivonen (varapuheenjohtaja), Toivo Raassina, Liisa Rajala, Hannu Räsänen, Kauko Tahvanainen (rahastonhoitaja) ja Jukka Vuorinen (sihteeri).

3 Varajäsenet: Juha Kivelä (1. varajäsen) ja Lauri Asikainen (2. varajäsen) 3(5) Mäntyniemitoimikunta: Puheenjohtaja: Timo Vaittinen Jäsenet: Hannu (Janne) Kaasinen, Maini Kiiskinen, Ulla Linnolahti, Marja-Liisa Muikku, Päivi Paavilainen ja Marita Suomalainen Huvitoimikunta: Puheenjohtaja Pirjo Tervonen Jäsenet: Helena Levonen ja Pirjo Räsänen Hortonomitoimikunta: Linnea Harinen Seuran tilin ja hallinnon tarkastajina toimivat Seppo Åkerlund ja Eeva Hiltunen. RETKET, JUHLAT JA MUU TOIMINTA Avantouinnin ja saunomisen lisäksi Jääkarhuilla on myös muuta toimintaa. Jääkarhujen perinteistä ulkoilupäivää (Pyhäsaarihiihto) vietettiin lauantaina klo Pakkasta oli aamulla muutama aste ja ladut olivat hyvässä kunnossa, joten väkeä liikkeellä runsain määrin. Pyhäsaaressa Jääkarhuilla oli oma tukikohta missä oli tarjolla mehua ja makkaraa. Takaisin päin matkaa hidasti vastatuuli mutta sitäkin mukavampi oli mennä rentouttamaan lihaksia saunaan ja avantoon. Mäntyniemessä oli tarjolla kahvia, mehua ja pullaa. Mäntyniemessä oli avoimet ovet lauantaina klo Vierailijat saivat uida ja saunoa maksutta. Paikalla oli seuran jäseniä opastamassa ja kertomassa avantouinnista. Tarjolla oli myös kahvia, mehua ja pullaa. Kevään perinteinen patikkaretki tehtiin lauantaina Ilomantsiin Taitajan taipaleelle. Oppaana toimi seuran jäsen Ilmo Nousiainen. Ennen patikointia tutustuttiin Ilomantsissa Hermannin Viinitilaan. Patikoimaan lähdettiin Möhköntien varresta Pohjalammen P-paikalta. Sieltä Taitajan taivalta pitkin lähdettiin kaakkoon. Keltasilmän laavulla pidettiin makkaranpaisto- ja evästauko. Sieltä matka jatkui Petkeljärven opastuskeskusta kohti. Hyväkuntoisimmat kiersivät vielä loppumatkassa olevan Kuikan kierroksen. Patikoinnin jälkeen saunottiin ja ruokailtiin Hotelli Pääskynpesässä.. Joensuun Jääkarhujen vuosipäiväksi muotoutunutta Jaakon päivää vietettiin perjantaina yhdeksättä kertaa. Seuran puheenjohtaja Jarno Linnolahti toivotti vieraat tervetulleiksi ja julkisti Vuoden Jaakon seuraavin sanoin: "Juhlavuoden Jaakko on kaikille tuttu. Hän on toiminut kehittäjänä, vaikuttajana ja uutterana puuhamiehenä seuran kaikissa keskeisissä luottamustehtävissä: seuran puheenjohtajana, Mäntyniemitoimikunnan puheenjohtajana sekä seuran sihteerinä. Lisäksi hän on merkittävällä ja erityisen myönteisellä tavalla vaikuttanut seuran julkikuvaan ja talouteen vastatessaan mm. seuran kotisivujen laadinnasta ja ylläpidosta sekä seuran kokous- ja juhlatilojen vuokraustoiminnasta. Joensuun Jääkarhujen Vuoden Jaakko vuonna 2009 on Jukka Vuorinen". Puheiden jälkeen kukitettu Jaakko heitti hiilihappojäässä (-78 C) jäähdytetyn kiven Pyhäselkään. Sen jälkeen oli vuorossa lettuja vohvelitarjoilu musiikin säestyksellä. Karelia-soudun yhteydessä Susirajan Kulkijat järjesti polkupyöräretken Pyhäselän ympäri. Retkeen osallistui puolenkymmentä Jääkarhua ja sen vetäjänä toimi

4 4(5) Veikko Piipponen. Matka oli yhteensä 117 km. Menomatkalla ruokailtiin Niittylahden opistolla. Sieltä matka jatkui sateisessa säässä Rääkkylän Koivuniemeen. Illalla rentouduttiin iltamissa ja sunnuntaina matka jatkui Liperin kautta Joensuuhun. Syksyn patikkaretki tehtiin lauantaina Ilomantsiin Susitaipaleelle. Matka oli noin 18 km. Patikointi alkoi Kaunisjärven laavulta. Makkaranpaisto-kahvitauko pidettiin Harkkojärven rannalla. Retki päättyi Poikapääntien varteen. Patikoinnin jälkeen uinti, sauna ja ruokailu Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla. Oppaana toimi jälleen Ilmo Nousiainen. Seuran 20-vuotisjuhlaa ja samalla talvikauden avajaisia vietettiin lauantaina Mäntyniemessä. Juhlat pidettiin pääosin ulkona, tarjoilun ajaksi siirryttiin kuitenkin Karhu-saliin. Tilaisuuden puheista vastasivat seuran puheenjohtaja Jarno Linnolahti, Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen sekä seuran perustaja ja kunniajäsen Kalevi Rullo. Musiikista huolehtivat Joensuun Mieslaulajien Seniorit. Tilaisuuden kohokohta oli Joensuun Jääkarhut -mitalien jako, jotka jaettiin kahdelle erityisen ansioituneelle jääkarhuille. Seuran puheenjohtaja perusteli mitalien jakoa seuraavasti: Joensuun Jääkarhut -mitalin saaja on henkilö, jonka uutteruuden, tarmokkuuden, mutta myös rohkeuden ansiosta olemme nyt tällä paikalla ja näin komeissa puitteissa. Kyseinen henkilö aktivoi tehokkaasti omalla toiminnallaan ja esimerkillään seuran toimintaa, lisäsi yhteenkuuluvaisuutta ja loi seuraan talkoohengen, joka edelleen kantaa hedelmää ja josta hyötyvät kaikki seuran jäsenet. Joensuun Jääkarhut -mitalin saa seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja vaikuttaja Petteri Kiljunen. Ansioitua voi monella tapaa. Seuramme tärkein toimintamuoto on avantouinti. Näin on taatusti perusteltua, että ansioitua voi myös avantouinnilla. Seurassamme on monta hyvää uimaria, mutta vain yksi, joka on aina ollut ylitse kaikkien muiden. Avantouintikilpailuissa hän on edustanut seuraamme vuodesta Jokaisella kerralla hän on ollut Suomen paras. Urallaan hän on voittanut myös useita avantouinnin maailmamestaruuksia. Joensuun Jääkarhut -mitalin saa Suomen tunnetuin ja ylivoimaisin avantouimari, Joensuun Jääkarhujen lippulaiva Tero Matkaniemi. Perinteiseen tapaan kauniin tilaisuuden ohjelmallinen osuus päättyi yhteislauluna seuran omaan lauluun, Avantoon. Laulun on säveltänyt ja sovittanut seuran pitkäaikainen jäsen Onni Muikku. Mäntyniemessä oli avoimet ovet sunnuntaina klo Jälleen vierailijat saivat uida ja saunoa maksutta. Paikalla oli seuran jäseniä opastamassa ja kertomassa avantouinnista. Tarjolla oli myös kahvia, mehua ja pullaa. Avoimet ovet oli osa valtakunnallisia avantouintikauden avajaisia, jonka taustajärjestönä on Suomen Latu. Vierailijoita oli runsaasti ja päivän aikana seuraan liittyi monta uutta jäsentä. Seuran pikkujoulua vietettiin Sokos Hotel Kimmelin Joensuu-kabinetissa. Paikalla oli noin 32 jääkarhua, joista kaksi oli lapsia. Aterian aikana esiintyi viihdetaiteilija kitaroineen. Pääruoan jälkeen Pielisjoen koulun musiikkiluokan nuoret esittivät joululauluja. Musiikkipitoisen ohjelman kabinetissa päättivät nuoret jääkarhuneidit

5 Katriina Loisa ja Vilma Vuorinen esittämällä joululauluja vuoron perään pianolla säestäen. 5(5) KILPAILUTOIMINTA Seurassa on avantouinnin kilpailutoiminnalla pitkät perinteet. Totuttuun tapaan menestys oli erinomainen myös Imatran SM-kisoissa Jääkarhut saivat Imatran kisoista yhteensä 10 mitalia: viisi kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Miehet vuotiaiden sarjassa uineen Jääkarhujen Tero Matkaniemen voittokulku jatkui ja hän saavutti 14. peräkkäisen Suomen mestaruuden huippuajalla 16,4. Ensimmäistä kertaa joku suomalainen ui vielä Teroakin nopeammin. Joensuulaisten onneksi uimari löytyi omasta seurasta, sillä uusi uintisankari oli Miehet vuotiaiden sarjassa uinut Joensuun Jääkarhujen Iisakki Ratilainen ajalla 15,6. Myös Iisakin sisko Hanna Ratilainen saavutti kultaa sarjassa Naiset alle 20 vuotta. Muut kultamitalit tulivat viestiuinneista, sarjoissa Yhteisikä alle 150 v ja Yhteisikä v. Seuran muut mitalin saajat olivat Juha Kivelä, Jarmo Miinin, Pasi Mikkonen, Jussi Sillanpää ja Kalle Tuhkanen. Vapaauintiviesteissä Jääkarhujen joukkueet saavuttivat sijat 3 ja 7. Joensuun Jääkarhut isännöi Suomen Avantouintiliiton mestaruuskilpailuja Joensuussa lauantaina Kilpailukeskuksena toimi Jääkarhujen Avantouintikeskus Vehkalahdella. Osanottajia oli henkilökohtaisissa sarjoissa 64 ja viesteissä 33 eli yhteensä 97. Vanhin osanottaja oli 84-vuotias Erkki Makkonen ja nuorin osanottaja 13- vuotias Severi Parviainen. Kisojen nopeimman ajan 15,18 ui Joensuun Jääkarhuja edustava Iisakki Ratilainen. TIEDOTUSTOIMINTA Jäsenten tiedottamisessa käytettiin Mäntyniemen ilmoitustaulua sekä seuran kotisivua. Kokousilmoitukset on julkaistu myös sanomalehti Karjalaisen järjestöpalstalla. Joensuun Jääkarhujen kotisivuilta ( on saatavissa sekä pysyvää tietoa seurasta (mm. seuraan liittyminen, säännöt, toimihenkilöt, kokouspöytäkirjat) että ajankohtaisia tiedotteita, tapahtumakalenteri sekä tilojen varauskalenteri. Kotisivuille on koottu myös keskeinen tieto uusia jäseniä, vierailijoita, tilojen vuokraajia sekä mediaa varten. Jääkarhujen toiminta oli esillä myös mediassa useaan otteeseen kertomusvuoden aikana. Sanomalehti Karjalan Heili valitsi jääkarhut viikon 43 Terrieriksi.