TASEKIRJA 2014 KH LIITE 20

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2014 KH LIITE 20

2 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnan hallinto Yleistietoa Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien talouden kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut

3 1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Johtamispalvelut Hallintopalvelut Lomituspalvelut Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Muut koulutuspalvelut Kirjasto Kulttuuritoimi Liikunta ja ulkoilu Nuorisotyö Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut Tekninen lautakunta Yleiset alueet Rakennukset Vesihuoltolaitos Palo- ja pelastuspalvelut Muut tekniset palvelut Kuntakonserni Ulkoiset kulut ja tuotot Sisäiset kulut ja tuotot Sisäiset ja ulkoiset kulut ja tuotot Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu

4 1.12 Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Investoinnit yhteensä Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (ulkoiset) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot /-tappiot Rahoitustuotot Satunnaiset erät

5 3.4 TASEEN LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien sijoitukset Oleelliset kuntayhtymäosuuksien muutokset Saamiset Rahoitusarvopaperit Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainamäärän kehitys Siirtovelat KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Oman pääoman muutokset Omistukset muissa yhtiöissä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstökulut Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstömenot Henkilöstön tila Poissaolot Investoinnit henkilöstöön Työterveyshuolto Koulutus Tyky-toiminta Palkkojen tarkistukset vuonna SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma Tase LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

6 4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOSITELAJIT SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTUSMERKINTÄ

7 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 merkitsi kunnassa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän konkreettista toteuttamista. Kun perustamisasiakirjat kaikin osin oli allekirjoitettu, saattoi itse toiminta vuoden 2014 alussa alkaa. Näin oli merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio suoritettu. Vaikka seututasolla saatiinkin sote-uudistus maaliin, on valtakunnassa kaavailtu toki paljon laajempia ja alueellisesti vieläkin suurempia aluekokonaisuuksia. Maassamme vastuu- ja vaativuustason sote-ratkaisun uumoiltiin kaiken aikaa kaatuvan rahoituslaskelmien puutteellisuuteen ja kovassa kiireessä tehtynä perustuslaillisiin ongelmiin. Niin siinä myöhemmin kävikin. Ypäjän kunnan henkilöstöstä 55 työntekijää/virkahenkilöä siirtyivät FSHKY:n palkkalistoille vuoden 2014 alussa. Tapahtui lisäksi eläköitymistä, muun muassa pitkäaikainen hallintojohtaja eläköityi. Kunnan perusturvan toiminnoista varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen FSHKY:n käynnistymisen yhteydessä. Muutoksia kunnan hallinnossa ja hallintokuntien säännöissä on tehty lukuisia ja säännöstöjä on päivitetty kaiken aikaa. Muutostyö tuntuu jo pysyvältä olotilalta ja kaikkeen muutoksen kohteena olevaan reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Seudullisen yhteistyön lisäksi kunnan perinteinen ja maakuntarajat ylittävä yhteistoiminta jatkuu niin ikään edelleen. Suuren valtakunnallisen kuntareformin valmistelutyö jatkui, asiasta käytiin kovaa julkista keskustelua ja Kuntalain kokonaisuudistustyökin oli kaiken aikaa valmisteilla. Valtionosuuslainsäädäntöä rukattiin ja kuntatalous joutui entistä ahtaammalle. Lukuisat lausuntopyynnöt suhteellisen nopealla aikataululla olivat arkipäivää. Alueiden ja maankäytön suunnittelutyö on edennyt, joskin kaavallisten lausuntopyyntöjen palautusaikojen pitkittyminen on hidastanut suunnitelmien vahvistumista. Muun muassa Palikkalan osayleiskaavan valtuustokäsittely siirtyi seuraavaan vuoteen. Koko Forssan seudulla työttömyys on ollut korkea ja väestökato tuntuva. Yrittäjyyden sekä uusien työpaikkojen syntymiseen on jatkossa panostettava enemmän, työsuunnittelija palkattiin työhön toimintavuoden keväällä. Työpaikkaomavaraisuuden kohentaminen jatkossa muodostuu tärkeäksi. Kuntataloudessa saavutettiin varsin kohtuullinen lopputulema. Jatkossakin kuntatalouden menot pitää sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin. Vuosikatteen tulee hyvässä taloudessa kattaa poistot, nyt poistot katettiin 92 prosenttisesti. Uuden Kuntalain velvoitteet tulevat eritoten vuodesta 2017 tiukentamaan kuntatalouden liikkumavaraa. Kunnan lainamäärä asukasta kohden säilyi edelleenkin alhaisena. Talouden tasapainottamisohjelma on edelleen käytössä ja tointen sekä virkojen täyttö tapahtuu tapauskohtaisesti. Kunnan strategiatyössä hevonen käsitteenä on nostettu keskiöön ja kunnan visio määritellään vuoteen 2020 ja strategiatyö jatkuu ja tarkentuu. Merkittävästä työstä ja ansioista suomalaisen kunnallishallinnon hyväksi on mainittava Tasavallan Presidentin, toimintavuoden toukokuussa, myöntämä kunnallisneuvoksen arvonimi pitkäaikaiselle kunnanhallituksemme puheenjohtaja Markku Leppälahdelle. Ypäjällä maaliskuussa 2015 Vesa Ketola, kunnanjohtaja 7

8 1.1.2 Kunnan hallinto Yleistietoa Ypäjä on pinta-alaltaan 182 km 2 :n maaseutumainen alue Lounais-Hämeessä, Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajalla. Seudullista yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa aluekehittämisessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tammelan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajan, erityisesti Loimaan kaupungin kanssa. Kunta on huolehtinut kuntalaisten peruspalveluista itse lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota hallinnoi ja järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja toisen asteen koulutusta, jota ollaan mukana järjestämässä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä sekä Hevosopisto Oy:ssä. 8

9 Asukasluku Asukasluvun kehitys Ypäjän kunnan asukasluku laski vuoden 2014 aikana 0,5 %:lla, 13 henkilöllä. Luottamuselin- ja toimialaorganisaatio Ypäjän kunnan keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa. Valtuusto Khallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta 9 Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta

10 KUNNANVALTUUSTO Vuosien kunnanvaltuusto: Puheenjohtaja Matti Alanko kesk Markku Leppälahti kesk 1.varapuheenjohtaja Jari Hepomaa kok Heikki Levomäki kesk 2. varapuheenjohtaja Veijo Simola vas Terhi Löfstedt kok Tapio Ahonen kok Matti Mikkola kesk Markku Heikkilä ps Jenni Mäntynen vihr Pirkko Herd vihr Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Jouni Paloposki kesk Mirja Jokio sdp Antti Rantanen kesk Eija Kara kesk Jari Rämö kesk Juhani Kaunela kesk Markku Saastamoinen kok Päivi Laine kesk Kunnanvaltuuston sihteerinä toimi hallintojohtaja Erkki Virolainen toukokuuhun 2014 asti ja sen jälkeen atk-tukihenkilö Hanna Sulantola. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vuosien tarkastuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jari Rämö Markku Saastamoinen Hanna Uusi-Kölli Hilkka Vanne Tero Airaksinen 10

11 KUNNANHALLITUS Vuosien kunnanhallitus: Puheenjohtaja: Markku Leppälahti 1. varapuheenjohtaja: Tapio Ahonen 2. varapuheenjohtaja: Eija Kara Päivi Laine Heikki Levomäki Anni Vääri Juha Lundström Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Vesa Ketola. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Erkki Virolainen toukokuuhun 2014 asti, sen jälkeen pöytäkirjanpitäjänä toimi atktukihenkilö Hanna Sulantola. SIVISTYSLAUTAKUNTA Vuosien sivistyslautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Juhani Kaunela Terhi Löfstedt Juha Mäenpää Kristiina Seppä Niina Laaksonen Sampsa Jaakkola Pirjo-Riitta Palonen Mirja Jokio Jukka Aaltonen Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi rehtori Heikki Vainio ja kirjaston asioiden osalta vs.kirjastonjohtaja Satu Leppälahti. Pöytäkirjanpitäjänä toimi koulutoimensihteeri Auli Hossi. PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toiminta päättyi, kun FSHKY:n toiminta alkoi vuoden 2014 alusta. Eräänlainen hyvinvointitoimikunta (HyTo) jatkoi lähinnä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toimikunta muodostui entisen perusturvalautakunnan jäsenistä. 11

12 RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuosien rakennuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Katja Karisukki Mia Kuhanen Maurits Hietamäki Riina Levander Jukka Hyrsylä Aleksi Karppelin Timo Laine Rakennuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi rakennustarkastaja Tuula Mikkola. TEKNINEN LAUTAKUNTA Vuosien tekninen lautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jari Hepomaa Tiina Mäkeläinen Hannu Paija Hannu Lehtinen Virve Saarikoski Katja Mäkinen Jari Vähänen Teknisen lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi tekninen johtaja Jouko Käkönen. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuosien keskusvaalilautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jouni Paloposki Markus Hollo Hilkka Vanne Heidi Heikkilä Rainer Sukki Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimi Hanna Sulantola. 12

13 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen BKT määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan toimintavuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän toimintavuoden aikana alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Odotettavissa on, mitä todennäköisimmin, pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat 0,5-1,5 prosentin tuntumaan. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Maan hallitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistämisen ja valtakunnallistamisen. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen , minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Työttömyysasteen kehittymisestä Hämeessä, katso taulukko kohdasta Lähde: Kuntataloustiedote 3/

14 Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Syvin taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut talouden toimeliaisuutta elvyttävät toimenpiteen heikensivät Suomen julkisen talouden tilaa voimakkaasti. Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Julkisyhteisöt velkaantuivat nopeasti taantuman aikana. Valtionvelka kasvoi erityisen nopeasti, kun sen rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus Kuntien talouden kehitys Maamme kuntien lainakannan kasvu hidastui vuonna Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ja oli 7,9 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Lähde: Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastot, jota varten kerättiin tiedot Manner-Suomen 304 kunnalta ja 146 kuntayhtymältä Oman alueen taloudellinen kehitys Maakuntaohjelman mukaan Hämeen suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöinä nähdään kyky uusiutua, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Väestön määrän hallittuun kasvuun on tärkeätä varautua riittävällä ja korkeatasoisella, omistuspohjaltaan monipuolisella asunto- ja tonttitarjonnalla. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. 14

15 Maakunnan kehitys tulee riippumaan paljolti siitä, kuinka kilpailukykyinen maakunta on. Väestönkehityksen suhteen ratkaisevaa on, kuinka viihtyisänä, turvallisena ja palveluiltaan toimivana maakunta koetaan. Jos vertaillaan Kanta-Hämeen kolmen eri seutukunnan väestönkehitystä, voidaan todeta, että huolestuttavinta on ollut väestön määrän väheneminen Forssan seudulla. Se on koskettanut kaikkia Forssan seudun kuntia. Myös työttömyys on säilynyt korkeana Forssan seudulla. Näin on todettava kun vertaillaan Forssan seudun tunnuslukuja Riihimäen ja Hämeenlinnan seudun vastaaviin. Toisaalta koko maan työttömyysaste on vielä korkeampi. Forssan seudulla rakennemuutoksen toimenpiteenä seudun elinkeinostrategia muokattiin laajalla toimijajoukolla vastaamaan uusia haasteita. Kehitettävät toimialat ovat: Energia ja ympäristö, Hyvinvointi, Vihreä logistiikka ja Teknologia. Forssan seutu tulee määrätietoisesti panostamaan luovaan talouteen, osaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin sekä hakemaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita, niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta. Forssan seudun yrityksien tulevaisuuden usko on ollut kaikissa viimeaikaisissa mittauksissa positiivisempi kuin alueilla keskimäärin. Hämeen liiton vahvuutena on olla kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Liitto vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hämeen liiton missiona on toimia siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Liitto on hämäläisen kehittäjäverkoston avaintoimija ja solmukohta, jonka tehtävänä on osoittaa Hämeen hyvän tulevaisuuden suunta ja yhteen sovittaa ja koota voimavarat sen toteuttamiseksi. Työssä ovat mukana maakunnan kaupungit ja kunnat, kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt, valtion aluehallinto sekä järjestö-, yhdistys- ja yrityskenttä. Yhteistyö maakuntarajojen yli oli edelleen tiivistä ja tarve ylimaakunnalliselle yhteistyölle on jatkossakin selkeä. Lähde: Hämeen liitto 15

16 Väestö Hämeessä Väkiluku Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Hämeessä Työttömyysaste (%) Hämeenlinnan seutu 6,7 9,4 9,7 8,5 9,5 11,2 12,1 Riihimäen seutu 7,1 9,0 9,2 8,3 9,3 10, Forssan seutu 9,2 12,6 12,2 11,2 12,4 14,1 11,9 Kanta-Häme 7,3 10,0 10,1 9,0 10,0 11,7 12,3 Koko maa 7,6 9,8 10,0 9,4 9,7 12,6 13,2 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16

17 1.1.6 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toimintavuotta 2014 leimasi koko maassa keskustelu tulevaisuuden kuntarakenteesta sekä siihen nivoutuvasta sosiaali- ja terveystoimen hallintorakenteen uudistuksesta. Forssan seudulla keskustelu ikään kuin laimeni Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän aloitettua toimintansa vuoden 2014 alussa. Seudulla voitiin katsoa terveydenhuollon ja perusturvan eri toimintalohkojen integraation toteutuneen. Merkittäviä toimia olivat maankäytön ja alueiden suunnittelun (kaavoituksen) jatkuminen. Palikkalan osayleiskaavatyö eteni, kaavaehdotus oli jo kunnanhallituksessa valmiina odottamassa valtuustokäsittelyä, joka toki siirtyi seuraavaan vuoteen. Honkalan alueen asemakaavatyö käynnistyi ja Tyrinselän tuulivoimakaava käynnistyi. Kuntastrategia on aloitettu ja se jatkuu seuraavana vuonna. Kunnan visio tarkasteluna ulotetaan 2019/2020 eli vuosikymmenen taitteeseen. Hevonen on strategiassa nostettu keskeiseen asemaan. Merkille pantavaa oli toimintavuoden kesällä solmittu nelikantasopimus, jossa Ypäjän kunta, Hevosopisto, MTT ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta solmivat yhteistyösopimuksen koulutuksen ja hevostoimintojen edelleen kehittämiseksi. Syksyllä panostettiin muun muassa Kuntamarkkinoilla yhdessä Hippolis ry:n kanssa Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen merkeissä ja Hevoset ja kunta-rajapintoja teos esiteltiin. Asia sai paljon huomiota osakseen. Valtuusto teki päätöksen perusturvalautakunnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta lukien. Sosiaali- ja terveystoimen asiat siirtyivät kunnanhallituksen tehtäväalueeseen lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, joka liitettiin sivistyslautakunnan tehtäväksi toimintavuoden alussa. Perusturvalautakunnan työtä jäi jatkamaan hyvinvointitoimikunta, joka muodostui perusturvalautakunnan jäsenistä. Sittemmin ko. toimikunnan työ on päätetty lopettaa. Ypäjän kunnan vuosikate vuosina (euroa/asukas): 17

18 1.2. KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö Ypäjän kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 190 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oli 131 henkilöä ja määräaikaisessa suhteessa (sijaiset, tilapäiset) 59 henkilöä. Päävastuualueet Hallintotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat seuraavat henkilöt: Kunnanjohtaja Vesa Ketola Hallintojohtaja Erkki Virolainen elokuuhun 2014 Tekninen johtaja Jouko Käkönen Koulutoimen sihteeri Auli Hossi Varhaiskasvatusjohtaja Karoliina Kärkkäinen Kirjaston johtaja Satu Leppälahti Lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä 18

19 1.2 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKI- JÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEI- KOISTA Riskiarviointia ei vuonna 2014 suoritettu systemaattisesti. Jatkossa on tarkoitus organisoida riskiarviointi hallintokunnittain ja koota siitä kunnanhallituksen oma arvio. Merkittävä asia oli FSHKY:n toiminto, ja kunnan 55 työntekijän/virkahenkilön siirtyminen mainitun kuntayhtymän palvelukseen. Suurena epävarmuustekijänä ja palvelujen turvaamisen riskinä nousi edelleen esiin asukasluvun lasku. Tilastokeskuksen (2010) väestöennuste tosin lupaa väestömääräämme hienoista kasvua vuoden 2015 jälkeen vuoteen 2040 ulottuvalla ennustekaudella, mutta tuosta ennusteesta ollaan noin 60 henkeä jäljessä. Asukasluvun lasku tuntuu koko Forssan seudulla, jossa väkimäärä väheni runsaalla 300:lla toimintavuoden aikana. Asukasluvun alenema uhkaa ensinnäkin palvelujen järjestämismahdollisuutta yksikkökustannusten nousun kautta. Alle 15-vuotiaiden määrän tuntuva vähenemä kohdistaa paineita erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin. Toisaalta asukasluvun lasku heikentää veropohjaa; vuotiaiden määrä väheni myös, mikä tuntuu jatkossa verotulojen alenemana. Koko väkiluvun lasku heijastuu suoraan tulopohjaan valtionosuuksien kautta. Kunnan jälkeen suurin paikkakunnan työnantaja on Hevosopisto Oy. Siksi on oleellista seurata ja mahdollisuuksien mukaan edesauttaa oppilaitoksen oppilaspaikkojen säilymistä ja mahdollisuutta niiden lisäämiseen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen valtakunnallisesti tuo paineita toisen asteen oppilaspaikkojen vähentämiseen. Hevosalan menestyminen ja sen tarpeiden esillä pitäminen ovat tärkeitä Ypäjälle jo reilun sadan Hevosopiston työpaikan vuoksi. Kunnan henkilöstön saatavuus on toistaiseksi ollut hyvää tasoa. Tulevien vuosien kiihtyvä eläköityminen niin meillä kuin muualla nostaa kuitenkin esiin uhan pätevän tai ylipäätään tehtävistä selviytyvän henkilöstön riittämisestä. Pienessä organisaatiossamme yksittäisenkin osaavan avainhenkilön puuttuminen luo tuntuvia aukkoja palveluihimme. Koko väestöön ja paikkakuntaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä on kartoitettu valmiussuunnittelun piirissä. Toimintayksiköt ovat valmistelleet omia suunnitelmiaan kuviteltavissa olevien uhkien varalta, ja koko kunnan valmiussuunnittelua edistämään käynnistyi Kanta- Hämeen kuntien yhteinen hanke. Kunnan palvelujen mahdollisimman häiriötön tarjoaminen poikkeusoloissakin on yhteinen tavoite. Työtä on tarpeen tiivistää ja koota suunnitelmia yhteen. Tärkeänä elämisen ehtona puhdas vesi ja sen saatavuuden turvaaminen nousee koko väestöä ajatellen keskeiseksi riskiksi. Kunnan vesijohtoverkosto kattaa lähes kaikki taloudet, ja siihen otetaan vettä kolmesta eri vedenottamosta. Puhdasta vettä ei kuitenkaan varastoida, eivätkä vedenottamot pysty kovin pitkään täysipainoisesti korvaamaan jonkin niistä puuttumista. Tämä seikka on teknisen lautakunnan tiedossa. 19

20 1.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Ypäjän kunnan sisäinen valvonta toimii osana johtamis- ja ohjaamisjärjestelmää. Sen perusteet on määritelty lainsäädännön lisäksi hallintosäännössä ja muissa johtosäännöissä; valtuuston työjärjestys kunnanhallituksen johtosääntö sivistystoimen johtosääntö teknisen toimen johtosääntö hallintosääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Hallintosääntö määrittelee seuraavat johtamisen ja ohjaamisen menettelyt: Kunnan toimintaa ohjaavat säännöt Luottamushenkilöorganisaatio ja kokousmenettely Henkilöstöorganisaatio ja yhteistoiminta Toimivalta henkilöstöasioissa Muut määräykset Toiminnan johtaminen, ohjaaminen ja myös sen valvonta tapahtuu toisaalta määritellyn luottamushenkilöorganisaation ja toisaalta henkilöstöorganisaation kautta. Luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanhallitus on nimennyt erikseen edustajansa lautakuntiin voidakseen seurata niiden työskentelyä tehokkaasti. Henkilöstöorganisaation kunnan päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: hallinto-osasto sivistysosasto tekninen osasto Osastoa johtaa osaston päällikkö. Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista on muodostettu osastojaon puitteissa vastuualueita, jotka ovat samat kuin talousarvion tehtävät. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän Vuosittaista ja päivittäistä toimintaa ohjataan talousarviolla ja muilla päätöksillä. Talousarvion yhteydessä kirjataan päätökseksi myös kunnan pidemmän tähtäyksen linjaukset, visio ja strategiset määrittelyt. Sisäisen valvonnankin toteuttamiseksi tarpeellisia ohjeita kunnanhallitus antaa organisaatiolle talousarvion käyttösuunnitelmaohjeissa ja toimielimet hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, jotka vuonna 2014 vietiin myös valtuuston tietoon. Omalta osaltaan sisäisen valvonnan tarkoitusta palvelevat henkilöstön palaverikäytännöt, joiden avulla tietoa kulkee suuntaan ja toiseen. Yhteinen sähköinen tietoarkisto (korvaa toistaiseksi intranetin) tarjoaa mahdollisuuden läpinäkyvyyteen organisaation sisällä ja toiminnan seurantaan. 20

21 Päätösten otto-oikeus ja sen käyttämisen harkinta tuovat toimielimille ja esimiehille mahdollisuuden oikaista ajoissa näkemiään epäkohtia. Toimielimet seuraavat viranhaltijapäätöksiä hyvin, ja kunnanjohtajalla on myös mahdollisuus nähdä päätökset ajantasaisesti yhteisessä tietoarkistossa. Toimenkuvauksilla ja niiden vuosittaisella tarkastelulla huolehditaan tehtävien jakamisesta henkilöstölle, ja kehityskeskustelukäytäntö (esimies ja alainen kerran vuodessa vähintään) tuo kunnan tavoiteasettelun ja toteutuksen seurannan henkilötasolle saakka. Konsernivalvonta Valtuusto hyväksyi kokouksessaan :ssä 23 kunnan konserniohjeen. Kuntakonsernin valvontavastuu on kunnanhallituksella. Ypäjän kunnan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä on kokonaisuudessaan 14. Niistä kuntayhtymiä on kuusi, tytäryhteisöjä neljä ja osakkuusyhteisöjä niin ikään neljä. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen prosentuaalisista omistusosuuksista voi viitata lukuun

22 1.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TULOSLASKELMA (1.000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -5-8 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennnys Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 32,2 % 31,5 % Vuosikate/ Poistot, % 91,8 % 94,2 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/ Asukasmäärällä 22

23 1.5 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -18 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 2 3 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % 95,4 % 391,9 % Lainanhoitokate 6,9 7,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 23

24 1.6 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 5 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 5 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 68,8 % 67,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 22,1 % 22,6 % Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)- (Vieras pääoma -Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat+liittymismaksut) 25

26 1.7 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot (1000 ) ulkoiset Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,0 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,5 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 15 0,1 Satunnaiset tuotot -18-0,1 Tulorahoituksen korjauserät -7 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0,0 Investoinnit Rahoitusos. investointimenoihin 50 0,3 Pys.vastaavien hyödykk. luovutustulot 0,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 18 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,9 Korkokulut 8 0,0 Muut rahoituskulut 6 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luvutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot 667 3,6 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 77 0,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 26

27 1.8 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Ypäjän kuntakonserniin kuuluivat seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: L-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, Forssa 4,41 % Forssan seudun hyvinvointi ky, Forssa 4,08 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky, Hämeenlinna 0,46 % Hämeen liitto, Hämeenlinna 1,41 % Eteva kuntayhtymä, Mäntsälä 0,10 % Hämeen päihdehuollon ky, Lammi 0,79 % Tytäryhteisöt: Ypäjän Lämpö Oy, Ypäjä 100 % Asunto Oy Tolminrivi, Ypäjä 100 % Asunto Oy Kurjenlento, Ypäjä 100 % Kiinteistö Oy Ypäjän opiskelija-asunnot, Ypäjä 53,34 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Asunto Oy Soininmäki, Ypäjä 28 % Asunto Oy Sepänpirtti, Ypäjä 24 % Asunto Oy Kartanonmäki, Ypäjä 20 % Ypäjän Hevossairaala Oy, Ypäjä 28 % Konsernin toiminnan ohjaus Ypäjän kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet. Niiden mukaisesti kunnanhallitus (konsernijohto) on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut heille tarvittaessa suullisia evästyksiä käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeiden mukaisesti Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien konserniyhteisöjen toimielinten jäseniksi tulee pyrkiä valitsemaan kunnan strategiat ja toiminnan hyvin tuntevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. 27

28 1.8.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Merkittävin muutos vuonna 2014 oli sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutuminen Forssan seudulla. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminta alkoi , jolloin terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen eri toimintalohkot yhdistettiin saman keskushallinnon alle. Tämä merkitsi entisen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan päättymistä. Mainittavaa on myöskin se, että Someron kaupunki ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut FSHKY:ltä. Olennaista on huomata, että FSHKY:n taseessa ilmenee edellisten tilikausien alijäämä - tilillä ,43 euron suuruinen alijäämä. Omistajakuntien edun mukaista on menettely, jossa hyvinvointikuntayhtymä tekee riittävän ajanjakson pituisen (3 5 v.) alijäämänsä kattamissuunnitelman, jonka jäsenkunnat hyväksyvät. Ypäjän kunnan osuus kattamattomasta alijäämästä on 4,08 % ( ,74 euroa). Vastaavalla tavalla on toimittu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jossa on tehty talouden tasapainotusohjelma. Tämä on sisältynyt kuntayhtymän taloussuunnitelmiin vuosille Tasapainotusohjelman mukaan kertynyt alijäämä ,00 euroa katetaan vuoteen 2018 mennessä. Ypäjän kunnan osuus kertyneestä alijäämästä on 0,46 % ( ,24 euroa) Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Systemaattista arviota konsernivalvonnasta ei ole vuonna 2014 tehty. Tytäryhteisöiltä on pyydetty ja saatu tilinpäätöstiedot, mutta konserniohjeen edellyttämiä puolivuotisraportteja ei ole pyydetty. Kiinteistö Oy Ypäjän Opiskelija-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja, Ypäjän Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallituksissa ovat toimineet keskeiset luottamushenkilöt. Asunto Oy Kurjenlennon ja Asunto Oy Tolminrivin hallitusten puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja tekninen johtaja on ollut kummankin hallituksen jäsenenä. Kuntayhtymien toimintaa kunnanhallituksella on ollut mahdollisuus seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osakkuusyhteisöissä kuntaa edustavat konsernijohdon nimeämät viranhaltijat. 28

29 1.8.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,69 Toimintakulut , ,79 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -32,59 31,08 Toimintakate , ,02 Verotulot , ,65 Valtionosuudet , ,81 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 030, ,79 Muut rahoitustuotot , ,74 Korkokulut , ,96 Muut rahoituskulut , ,96 Vuosikate , ,05 Poistot ja avonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,82 0,00 Arvonalentumiset ,70-177,93 Satunnaiset erät 0,00-159,59 Tilikauden tulos , ,30 Tilinpäätössiirrot , ,96 Vähemmistöosuudet -114,62-24,87 Tilikauden ylijäämä / alijäämä , ,13 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 49,5 % 43,0 % Vuosikate/ Poistot, % 92,9 % 97,4 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot 29

30 1.8.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -33 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 45 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset *) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % 64,7 % 440,8 % Lainanhoitokate 1,5 2,5 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) *) Oman pääoman muutoksen laskennassa huomioitu v vähemmistöosuuden korjaus 30

31 1.8.7 Konsernitase ja sen tunnusluvut Aineettomat VASTAAVAA hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,70 Muut pitkävaikutteiset menot , ,42 Ennakkomaksut 0,00 209,51 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,63 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,31 Rakennukset , ,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,58 Koneet ja kalusto , ,10 Muut aineelliset hyödykkeet , ,10 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,18 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,82 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 407,78 0,00 Osakkeet ja osuudet , ,31 Lainasaamiset , ,76 Muut saamiset 1 385,97 747,21 Sijoitukset yhteensä , ,28 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,48 Vaihto-omaisuus , ,16 Saamiset Pitkäaikaset saamiset ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,45 Saamiset yhteenä , ,45 Rahoitusarvopaperit , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , ,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,99 31

32 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,18 Arvonkorotusrahasto , ,64 Muut omat rahastot , ,44 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,07 Tilikauden yli- / alijäämä , ,13 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,20 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 993,47 79,96 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,48 Vapaaehtoiset varaukset , ,98 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ , ,46 PAKOLLISET VARAUKSET , ,91 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikanen korollinen vieras pääoma , ,04 Pitkäaikanen koroton vieras pääoma , ,23 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,81 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,83 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,99 Konsernin omavaraisuusaste (%) 53,2 53,4 Suhteellinen velkaantuneisuuus (%) 31,9 33,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuus (%): = 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/ (koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma -Saadut ennakot)/käyttötulot Rahoitusvarallisuus /asukas: = ((Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma- Saadut ennakot))/ Asukasmäärä Konsernin lainakanta : = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas. = Konsernin lainakanta / asukasmäärä Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt lainasaamiset 32

33 1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAI- NOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,55 euroa kirjataan taseen yli- /alijäämän tilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamistoimenpiteitä jatketaan. Edellisten tilikausien ylijäämä on vuoden 2014 alijäämän liittämisen jälkeen ,10 euroa. Jatkossa valtionosuuksien väheneminen tuo lisäpaineita kunnan muihin toimintoihin, säästöjä joudutaan hakemaan eikä henkilömäärää nykytilanteessa voi enää kasvattaa. Työllisyyden velvoitteet koskettavat kuntaa entistä voimakkaammin uuden lainsäädännönkin myötä. Tiivistyvällä kuntayhteistyöllä eritoten lähimpiin naapureihin voidaan vielä säästöjä saada aikaiseksi. Tilanne on yleisesti tarkassa seurannassa. 33

34 1.10 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Keskusvaalilautakunta Vaalit Päämäärä 2015: Kaikki vaalit hoidetaan asiantuntevasti, sujuvasti ja laillisesti ei säännönmukaisia vaaleja 2014 europarlamenttivaalit, toukokuu 2015 eduskuntavaalit, huhtikuu Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Saadaan hoidettua europarlamenttivaalit (vaalipäivä sunnuntai , ennakkoäänestys kotimaassa ) asianmukaisesti ja niin, etteivät kunnan perustoiminnot häiriinny. Toteuma: Vaalit sujuivat ongelmitta Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Toteuma: Kunnanhallitus Johtamispalvelut Päämäärä 2015: Ypäjän kunnan palvelurakenne on asukaslähtöisesti kunnassa määritelty, kunnan talous on kestävällä pohjalla, veroprosentit keskitasoiset, palvelut ja päätökset tuotetaan ammattitaitoisesti ja motivoituneesti. Henkilökuntaa on riittävästi ja se voi hyvin. Maaseudulla asuu monipuolista, asiakaslähtöistä toimintaa harjoittavia ihmisiä ja maatilat ovat kannattavia. Elinkeinojen kirjo laajentuu matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvien palveluiden tuottamisen osalta. 34

35 Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Maankäytön suunnittelun osalta on vuoden 2014 aikana tarkoitus saada valmiiksi vahvistettuina sekä Ypäjänkylän että Palikkalan alueiden osayleiskaavat. Ensin mainittu oli kestänyt todella pitkään ja luo kehittämisen edellytyksiä hyväksi jatkumoksi Loimaan kaupungin rajalle asti ulottuvalle kaavalle. Kaavassa on huomioon otettu asemanseutu ratalinjausvaihtoehtoineen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena Ypäjänkylällä on saada siellä elävät tai maata omistavat aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön. Tuulivoimasta erikseen tarkasteltuna kehittyy ajan kuluessa positiivinen noste, kunhan asenteet ja mielipiteet koskien tuulivoimaa ovat ensin asettuneet kohdalleen. Megatuuli on osoittanut aktiivisuutta asian toteuttamiseksi. Palikkalan osayleiskaava on enemmän liikenteellisesti (VT 10 ja ST 213) ja koko kunnan kannalta merkittävämpi kaava, koska siinä esitetään mm. aluevarauksia yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Kunnan johdolle ja kehittämistyön jatkolle on saatava parempia realistisia edellytyksiä luoda uusia ajatelmia Ypäjän kunnan elinkeinotoiminnan virkistämiseksi. Myöskin FSKK:n elinkeinotoimintaan aktiivisesti kehittävän johdon tuella on pystyttävä pääsemään eteenpäin. Työpaikkojen kautta pystytään parantamaan sosiaalista hyvinvointia. Markkinoinnin kautta eri keinoin ja menetelmin on saatava Ypäjän tunnettuutta hevostoimintojen ohella korostetusti kasvamaan. Ainakin edellytykset ovat paranemassa. Isona muutoksena kaikessa kunnallisessa toiminnassa on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustaminen vuoden 2014 alusta. Tällä on oma vaikutuksensa varsinkin kun lähes asukkaan suuruinen alue on saamassa lisävahvuutta todennäköisesti Somerolta ja mahdollisesti Loimaalta ja kenties Urjalastakin. Vuosi 2014 näyttää kehityksen suunnan. Tavoitteena on runsaan asukkaan ja yli maakuntarajan ulottuva toiminnallinen sote-alue, jolla toivottavasti on vaikutuksensa myöskin yritys- ja elinkeinoelämän kehittymiselle. Sosiaalisella hyvinvoinnilla ja uusien työpaikkojen synnyllä on positiivinen korrelaatio keskenään. Koska vapaa-aika tulee jatkossakin merkitsemään paljon, tulee matkailun rooli entisestään korostumaan. Ypäjällä hevostoiminnot kehittyvät ja kansainvälisyydellä on entistä isompi merkitys tulevina aikoina. 35

36 Vuoden 2014 aikana on saatava kestävä ja toimiva strategia kunnan kehittämiseksi ulottuen 2020-luvulle. Strategiatyö alkaa vuosien 2013/2014 vaihteessa. Mittarit: Yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien kuuleminen, kunta- ja kehittämisjohdon ja yrittäjien erikseen sovitut tapaamiset ja kentältä saatava palaute. Yleisötilaisuudet ja/tai vastaavat tapahtumat, joissa asiat voidaan puhua auki. Tulevaisuuden parempien edellytysten julkiseksi tulo, median rooli jatkossakin on merkittävä kuten myös ne vaikutukset, jotka markkinoinnin kautta on hyödynnettävissä. Edellä mainitut toimivat mittareina. Yrittäjyyttä suunnittelevat sekä olemassa olevat yrittäjät tarvitsevat rohkaisua suunnitelmilleen. Yhtenä mittarina voivat toimia myöskin haastattelut sopivina otoksina tehtyinä. Toteuma: Ypäjänkylän osayleiskaava, joka on valtuustossa hyväksytty vuoden 2013 lopussa, sai lainvoimaisuuden 2014 alussa. Kunnassa aloitettiin myös Honkalan asemakaavatyön laadintatyö (alue noin 87 ha). Kaavalla on iso merkitys erimuotoisten hevostoimintojen kehittämisessä. Maankäytön suunnitelmat ovat edenneet suhteellisen jouhevasti, näin voidaan todeta sekä Palikkalan että Honkalan alueiden osalta. Toki lausuntoaikojen pitkittyminen on johtunut viranomaistahojen (mm. Ely) pahasti viivästyneestä palautteesta lausuntojen saannissa. Tyrinselän tuulivoimakaavatyö on käynnistynyt, yhteistyössä on mukana Jokioisten kunta. Lähinnä tuulivoima kohdannee vastusta tai ainakin suurta epäluuloa; mahdolliset valitusprosessit pitkittävät ja haittaavat toimintojen edelleen kehittämistä. Somero ostaa FSHKY:ltä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kunnassa aloitti keväällä 2014 työnsuunnittelija, joka lähinnä FSHKY:n ja työvoimahallinnon yhteistyöllä on voinut helpottaa pitkäaikaistyöttömyyttä kuntouttavaan työtoiminnan järjestelyillä. Muuttunut työlainsäädäntö lisää kuntien vastuita työllisyyden, ennen muuta pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa. Markkinointiin on panostettu ja yhteistyöllä mm. Hippolis ry:n kanssa on edetty. Myös julkitulo messu- ja markkinatapahtumissa on ollut isossa roolissa. Mukana yhteistyötapahtumissa on ollut mm. Hippolis ry. FSKK:n toiminnan on kokonaisuudessaan syytä selkiytyä ennen kuin yritysneuvonnan ja myös matkailun osalta päästään eteenpäin. Yhteistyön eteneminen kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun osalta antaa odottaa itseään. Vuoden 2014 kesäkuussa solmittiin nelikantasopimus Ypäjän kunnan, Hevosopiston, MTT:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kesken koskien hevostoimintojen kehittämistä ja monipuolistamista ja tieteellisen tutkimuskoulutuksen lisäämistä. 36

37 Hallintopalvelut Päämäärä 2015: Kunnanviraston palvelupisteestä on saatavissa suuri osa kunnan asiakaspalveluista sekä valtion eri virastojen palveluja, palvelut annetaan välittömästi asiakasta turhaan juoksuttamatta. Sähköisillä välineillä kunnan palvelut ja tiedonvälitys ovat mahdollisimman hyvin asukkaan saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Tarkan talouden henki on sisällytetty kaikkeen toimintaan, ja laskentatoimen asiantunteva palvelu edistää kustannustietoisuutta ja auttaa suunnittelua. Ypäjän kunta hallinnoi alueen lomituspalvelutehtävät. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunnanviraston palvelupisteessä on saatavissa laajasti kunnan omia palveluita sekä mahdollisuuksien mukaan valtion palveluita. Ensi vuoden kuluessa käynnistetään kotisivujen päivitys ja sivujen päivitykseen otetaan mukaan myös paikalliset yrittäjät. Talous- ja palkkahallinto-ohjelmien, Pro Economican sähköisen laskujen kierrätyksen, Populus-matkojenhallintaohjelman sekä Web-tallennuksen käyttöä tehostetaan. Hallintotoimeen on varauduttu palkkaamaan palvelupisteesen vakituinen työntekijä, joka tulevaisuudessa hoitaa myös myyntireskontraa. Toteuma: Taloushallinnon ohjelmien kuten muiden käytössä olevien tietoteknisten ratkaisujen ylläpitäminen vaatii myös kokonaisvaltaista kouluttautumista, jotta valmiudet hallita ja kehittää omia työtehtäviä säilyvät. Henkilöstö toimii erikoistuneena omiin osa-alueisiinsa, mutta varahenkilöjärjestelmääkin on kyettävä kehittämään. 37

38 Lomituspalvelut Päämäärä 2015: Ypäjän kunta hallinnoi alueen lomituspalvelutehtävät. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut järjestetään lainmukaisina kattavasti ja tasapuolisesti ammattitaitoisen, tarvetta vastaavan henkilöstön avulla. Hallinto järjestetään tehokkaasti hallintomäärärahan puitteissa. Tiloille tehtävät palvelusuunnitelmat tarkastetaan vähintään joka 3. vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä. Tavoitteena asiakkaiden tyytyväisyys paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen sekä tiedonsaannin riittävyyteen. Mittarit: tuloskortti, valtakunnallinen Melan malli. Vuosiloma-, sijaisapu-, ja tuetun maksullisen lomituksen toteutumisen seuraaminen. Arvosteluasteikot tuloskortissa (1-5) kohdistuvat lomatoiminnan eri osa-alueille, myös lomittajiin ja yrittäjiin. Asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Kyselyn perusteella valitaan tavoitteet/toimenpiteet, joilla parannetaan asiakastyytyväisyyttä. Toteuma: Aikavälillä on lomitettu vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullista lomitusta pv. Yrittäjien määrä 400. Määrä vähentyi 6 %. Vuosilomaa on pidetty 26,82 pv/yrittäjä. Sijaisapua on käyttänyt 120 yrittäjää, 48,37 pv/yrittäjä. Tuettua maksullista lomitusta on käyttänyt 121 yrittäjää, 8,69 pv/yrittäjä. Lomituspäiviä kertyi vajaa 900 päivää vähemmän kuin v Lomituspäivien määrässä tapahtui laskua n. 5 %, mutta määrä pysyi vuoden 2012 tasossa. Keskimääräinen lomituspäivän pituus h/pv oli lyhentynyt 7,03:sta 6,96:een. Hallinnossa työskenteli 4 henkilöä. Lomituspäiviä kertyi siinä määrin, että hallinnon määräraha riittää myös jatkossa. Tehokkaalle ja hyvälle hallinnolle asetetut tavoitteet saavutettiin. 38

39 Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen ja laatiminen Ypäjän kunnan varhaiskasvatukselle oma suunnitelma huomioiden Ypäjän kunnan omat erityisyydet. Henkilöstön työhyvinvointia pidetään yllä, keskustelemalla säännöllisesti olemmeko päässeet yhteisesti sovittuihin vuoden tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään myönteisen työilmapiirin, työn arvostuksen ja vastuullisuuden. Varhaiskasvatuksen taloudellisuuteen kiinnitetään huomiota päiväkodin ja perhepäivähoidon käyttöasteen ollessa vähintään 83 %. Mittarit: Asiakastyytyväisyyskyselyt, henkilöstön työtyytyväisyyskysely, käyttöaste Toteuma: Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä työ on edennyt aikataulussa ja suunnitelman runko on valmistunut yhteistyössä henkilökunnan, vanhempien ja lasten kanssa. Suunnitelma on ollut varhaiskasvatuksen työn pohjana syksystä 2014 niin, että kaikkia varhaiskasvatuksen työntekijät työskentelevät nyt yhteisen strategian ja tavoitteiden eteen. Henkilöstön palaverit, kehityskeskustelut ja muut avointa keskusteluyhteyttä pitävät keinot ovat olleet käytössä koko vuoden. Kehityskeskusteluiden koonnin perusteella suurin osa henkilöstöstä kokee ilmapiirin hyväksi. Erityisesti perhepäivähoidon ja päiväkodin välinen kuilu on kaventunut. Yhteistyö varhaiskasvatuksen sisällä on lisääntynyt ja sen tiivistämistä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Varsinkin perhepäivähoitajat ovat kokeneet työnsä arvostuksen nousseen. Vuorohoitoa lähdettiin kehittämään syksyllä vuorohoidon tarpeen lisääntyessä. Vanhempien poikkeukselliset työajat näkyivät vuoden 2014 aikana yhä selvemmin päivähoidon tarpeessa. Vuorohoitokäytäntöjä on kehitetty vuonna 2014 ja tällä hetkellä ne ovat asettuneet melko hyvin uomiinsa. Vuorohoito on päivähoidon kallein hoitomuoto, joten se näkyy väistämättä päivähoidon kustannuksissa. Käyttöaste varhaiskasvatuksen laadun mittarina on hyvin ongelmallinen vuorohoidon näkökulmasta. Käyttöaste mittaa ainoastaan sitä miten paljon lapsia on aikuisiin nähden hoidossa. Näin ollen lasten sairaslomat ja erityisesti tänä vuonna lisääntynyt vuorohoito myös vääristävät huomattavasti käyttöastetta. Aikaisessa aamussa, myöhäisessä illassa ja viikonloppuhoidossa on yleensä hyvin pieni määrä lapsia hoidossa. Työvuorosuunnittelussa pitää lasten määrästä huolimatta huomioida se, että henkilökuntaa riittää koko päivälle myös pitkien päivien aikana. Perhepäivähoidon käyttöaste oli 92,71 %, mutta päiväkodissa käyttöaste on vuorohoidon yhteydessä tipahtanut %. Vuorohoidon toteutuksessa on arvotettu tärkeimmäksi asiaksi se, että lapsilla on pysyvä hoitopaikka ja pysyvät suhteet aikuisiin myös vuorohoidon piirissä. Käyttöasteen tilalle tulisi sen ongelmallisuuden takia miettiä uusia mittareita. 39

40 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Päämäärä 2015: Sivistystoimi järjestää lainmukaisesti kunnalle kuuluvat koulutustehtävät, koulutuksen kehittämisen ja takaa oppimisen edellytykset. Perusopetus: Kunta järjestää laadukasta perusopetusta sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti vuosiluokille. Perusopetus järjestetään Levän, Perttulan, Ypäjänkylän ja Kartanon kouluilla. Seutukunnallista yhteistyötä tehdään mm. oppilashuollossa. Sivistystoimi on mukana seutukunnallisissa kehittämishankkeissa. Sivistystoimen henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta, henkilökunnalle tarjotaan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Koulut toimivat yhteistyössä ja vastaavat peruskoululaisten opettamisesta. Lisäksi kouluissa annetaan erityistä ja tehostettua tukea oppilaan tarpeen mukaan. Koulut huolehtivat myös oppilaiden kasvatuksesta yhdessä kodin kanssa. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä on parantunut ja helpottunut nettipohjaisen Wilma-ohjelman avulla (käytössä toistaiseksi Kartanon koulussa). Opetusryhmät muodostetaan tarkoituksenmukaisesti oppilasmääräkehitys huomioiden. Oppilashuolto toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koulukuraattorin tehtävät on yhdistetty kunnan perhetyöntekijän tehtäväksi. Toteuma: Kaikilla kouluilla on käytössä Wilma-ohjelma. Kartanon koulussa on opetusryhmiä yhdistetty oppilasmäärän silti pysyessä enintään 25 oppilaassa. Oppilashuollon palvelut tulevat hyvinvointikuntayhtymältä, koulukuraattorin tehtäviä ei yhdistetä jatkossa perhetyöntekijän tehtäviin Muut koulutuspalvelut Päämäärä 2015: Kansalaisopisto tarjoaa opetus- ja harrastuspalveluja Ypäjällä ja lisäksi kuntalaiset voivat saada vastaavia palveluja koko Jokiläänin kansalaisopiston toimintaalueella. Musiikkiopistopalvelut hankitaan Loimaan seudun musiikkiopistosta ja Lounais- Hämeen musiikkiopistosta. Osallistutaan Hämeen liiton kautta kesäyliopistotoiminnan järjestämiseen. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Jokiläänin kansalaisopistossa järjestetään kuntalaisia kiinnostavia kursseja ja ypäjäläisiä kannustetaan osallistumaan kansalaisopiston toimintaan. Nuorten musiikkiharrastusta tuetaan varaamalla edelleen oppilaspaikkoja sekä Loimaan seudun musiikkiopistosta että Lounais-Hämeen musiikkiopistosta. 40

41 Toteuma: Jokiläänin kansalaisopiston kurssitarjonnassa on huomioitu kuntalaisten toiveita. Ypäjäläisiä opiskelijoita on sekä Lounais-Hämeen musiikkiopistossa että Loimaan seudun musiikkiopistossa (suuntaus on Loimaan seudun musiikkiopistoon) Kirjasto Päämäärä 2015: Ypäjän kunnankirjasto on monipuolinen jokaisen kuntalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Kirjastorakennus on peruskorjattu ja kirjaston pihapiiri on kunnostettu tarjoamaan kaikille ypäjäläisille kirjasto- ja kulttuuripalveluja omassa kunnassa. Yhteistyö Louna -kirjastojen kesken on monipuolistunut. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kirjasto tarjoaa monipuoliset tiedonhaku- ja virkistysmahdollisuudet. Kirjaston palveluista tiedotetaan aktiivisesti kirjaston käyttämiseen innostaen. Kirjastossa järjestetään vaihtuva taidenäyttely ja kirjastoa käytetään yleisötilaisuuksiin mm. Pertun päivien yhteydessä. Kirjallisuuspiiri kokoontuu säännöllisesti kirjastossa. Seudulliset kirjastopalvelut ovat ypäjäläisten aktiivisessa käytössä. Lounakirjastojen yhteinen kuljetuspalvelu ja yhteinen asiakastietokoneiden valvonta- ja varausjärjestelmä tehostavat aineiston ja välineiden käyttöä. Toteuma: Kirjaston käyttö on edelleen vilkasta, kävijämäärät eivät ole vähentyneet, vaikka lainausluvut ovat laskeneet. Istuskelupaikkoja ja lehtitilauksia on lisätty asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Palveluista tiedotetaan Ypäjäläisessä, kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Taidenäyttelyitä järjestettiin yksitoista, tänä vuonna Pertun päivien yhteydessä pidettiin päivien perustajan Lauri Markkulan taidenäyttelyn juhlavat avajaiset. Kirjallisuuspiiri kokoontuu kuukausittain vilkkaaseen keskusteluun. Seudullinen kuljetuspalvelu toimii kahdesti viikossa ja kaikkiin Louna-kirjastojen toimipisteisiin lähtee aineistoa lähes jokaisella kuljetuskerralla. Louna-kirjastojen yhteiset verkkosivut ovat suunnitteilla. 41

42 Kulttuuritoimi Päämäärä 2015: Vireä kulttuuritoiminta tavoittaa mahdollisimman monta eri-ikäistä kuntalaista. Kulttuuritilat eli Veteraanitupa, Näyttelytila Tähkä ja Kesäteatteri ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä. Kotiseutumuseosta on tehty mielenkiintoinen kohde, jossa kaikenikäiset kuntalaiset vierailevat. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunta järjestää yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kulttuuritapahtumia. Kuntalaisille järjestetään yhteisiä teatteriretkiä. Kulttuuritoimintoja järjestettäessä hyödynnetään kirjastoa, kesäteatterin aluetta sekä näyttelytila Tähkää, Veteraanitupaa sekä muita kunnan ja seurakunnan tiloja. Toteuma: Veteraanijuhla järjestettiin huhtikuussa, kotiseututapahtuma Pertun päivät elokuussa ja itsenäisyysjuhla Mahdollisuuksien mukaan toimitaan yhteistyössä seurakunnan ja yhdistysten kanssa. Kotiseutumuseon rakennuksia pidettiin avoinna musiikkiteatterin esityskaudella Liikunta ja ulkoilu Päämäärä 2015: Ypäjällä on monipuoliset ja hyvin hoidetut lähiliikuntapaikat, joita kuntalaiset aktiivisesti hyödyntävät liikuntaan. Ypäjällä on vireää liikuntatoimintaa yhdistysten, vertaisohjaajien ja kunnan järjestämänä. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunta tarjoaa liikuntapalveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikunnan edistäminen on osa laajempaa terveyden edistämistä. Monipuolisilla liikuntapalveluilla ja erilaisilla liikuntapaikoilla mahdollistetaan kuntalaisten liikuntaharrastuksia. Toteuma: Kunta on pystynyt tarjoamaan suunnitelmien mukaisesti liikuntaa. Tilojen sekä liikunnanohjaajan toimen osa-aikaisuus on haitannut liikuntapalveluiden järjestämistä. Terveyttä edistävän liikunnan ryhmät ovat toteutuneet suunnitellusti. Erityisliikuntaa on tarjottu palvelukeskuksen kuntosalilla, kunnan järjestämillä uintimatkoilla sekä osallistumalla Soveltavan liikunnan päivään Loimaalla. Liikuntapalvelut on tarjonnut monipuolista liikuntaa, mahdollistanut kuntalaisten osallistumisen/tutustumisen erilaisiin liikuntalajeihin, liikuntapaikkoihin ja tapahtumiin. Lapsille on järjestetty uimakouluja ja Kesis-liikuntaleiri. Kunta on lisäksi tehnyt yhteistyötä muiden liikuntaa järjestävien tahojen kanssa. Ypäjän Yllätyksen ja kunnan välisen yhteistyön toivotaan lisääntyvän Pertunkaaren remontin valmistumisen myötä. 42

43 Nuorisotyö Päämäärä 2015: Ypäjällä on aktiivisia ja toimeliaita lapsia ja nuoria, ja yhdistykset ja kunta tukevat heidän mahdollisuuksiaan vapaa-ajan harrastuksiin. Ypäjällä on viihtyisä nuorisotila ja nuoret voivat viettää vapaa-aikaansa turvallisissa puitteissa. Terveet elämäntavat ovat nuorten suosiossa. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kehitetään pitkäjännitteisen ja laadukkaan nuorisotyön suuntaviivoja sekä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Kouluikäisille lapsille ja nuorille järjestetään monipuolista ja turvallista toimintaa nuorten toiveet huomioiden. Nuorisotila Haavi on viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka, jossa mahdollisimman moni nuori löytää itseään kiinnostavaa tekemistä turvallisessa ympäristössä. Toteuma: Nuorisotyössä on tehty tavoitteiden mukaisesti pitkäjänteistä ja laadukasta nuorisotyötä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tulevaa toimintaa ideoimaan ja kehitetään jatkuvasti. Yhteistyötä on tehty seurakunnan, kirjaston ja eri yhdistysten kanssa. Seutukunnan muiden nuorisotoimien kanssa on ollut yhteisiä projekteja, kuten retkiä ja tapahtumia. Syksyn aikana olemme järjestäneet avointa nuorisotilatoimintaa vuotiaille nuorille pääsääntöisesti kolmena iltana viikossa. Haavi oli auki myös koulun lomaaikoina. Haavin aukiolo loma-aikoina on todettu tarpeelliseksi. Nuorisotila Haavin viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Nuorisovaltuusto on toiminut aktiivisesti, jäsenet ovat olleet yhteistyökykyisiä, motivoituneita ja innokkaita. Kerhotoiminnassa huomioitiin erityisesti alakouluikäiset. Toiminnan tavoitteena on pitää saavutettu kävijämäärä ennallaan tai hieman lisätä. Tuntityöntekijätilanne on melko hyvä toimintojen säilymisen kannalta ja uusia tuntityöntekijöitä haetaan kaiken aikaa. 43

44 Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut Päämäärä 2015: Ypäjäläinen rakennettu ja luonnontilainen maalaismaisema on terveellinen, turvallinen, puhdas ja viihtyisä ja se palvelee käyttäjien tarpeita. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Rakennus- ja ympäristölupahakemukset käsitellään viivytyksettä, yksittäinen tavanomainen rakennuslupa 21 vuorokauden sisällä saapumispäivästä päätöksen antopäivään. Neuvontapalveluja annetaan joustavasti ja asiantuntevasti. Yhteistyöllä naapurikuntien kanssa turvataan palvelun laatua ja saatavuutta. Rakennus-valvonnan ja ympäristötoimen palvelut hankitaan ostopalveluina Loimaan kaupungilta. Ympäristön käyttöä, rakentamista ja tilaa seurataan ongelmia ennaltaehkäisten. Mittarit: Rakennusluvan keskimääräinen käsittelyaika vrk/ lupa. Rakennuslupia kpl/ vuosi. Uusia asuinrakennuksia kpl/ vuosi. Ympäristölupia kpl/ vuosi Toteuma: Kuluvan vuoden aikana rakennuslautakunnan alaiset tehtävät on hoidettu Loimaan kaupungin ja Ypäjän kunnan tekemän sopimuksen mukaisesti; Loimaan kaupungin rakennustarkastaja on vastannut rakennusvalvontatehtävien hoidosta ja ympäristötarkastaja ympäristöasioiden valmistelusta. Hakemukset on pääsääntöisesti käsitelty tavoiteajassa. Vuoden 2014 aikana on jätetty kaikkiaan 58 lupahakemusta. Rakennuslupia on myönnetty 29 kpl ja toimenpidelupia 19 kpl. Rakennusluvista uusien asuinrakennusten lupia on ollut vain 2 kpl. Ympäristölupia ei ole myönnetty yhtään Tekninen lautakunta Yleiset alueet Päämäärä 2015: Liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden yleisten alueiden hyvällä hoidolla ja alueita kehittämällä pidetään Ypäjä viihtyisänä ja tarjotaan kuntalaisille laadukkaat sekä turvalliset puitteet liikkumiseen, liikuntaan ja muuhun ulkoiluun Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunnan yleisten alueiden hoitotaso pidetään kohtuullisen hyvällä tasolla. Toteutetaan seudullisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esille tulleita korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä. Liikenneväylien ja tieympäristön hyvällä kunnossapidolla pienennetään onnettomuusriskiä. 44

45 Toteuma: Perttulantien ja Kallenpolun risteykseen rakennettiin suojatie turvaamaan Perttulantien ylitystä. Päällyste korjauksia ja tien kuivatusta on parannettu Pekankujalla ja Lepäntiellä. Ypäjän kunta on mukana seudullisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä ja lisäksi kunnan oma liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa on aktivoitu. Molemmat työryhmät ovat kokoontuneet kahdesti vuoden 2014 aikana. Katuvalaistusta on uusittu ottamalla käyttöön led- valaisimia, ko. valaisintyypeillä saavutetaan säästöä sähkönkulutuksessa ja huoltokustannuksissa. Uutta katuvalaistusta on rakennettu Kurjenmäen itäosan kaavateille. Caissaniemen järjestyssäännöt uusittiin vuoden 2014 aikana Rakennukset Päämäärä 2015: Kunnan omistamat rakennukset ja maa-alueet ovat hyvässä kunnossa, kiinteistönhoidossa huomioidaan energiansäästön ja kestävän kehityksen periaatteet. Asukkailla ja muille rakennusten käyttäjillä on laadukkaat puitteet toimintoihinsa. Kunnalla on tarjolla kysynnän mukaisesti vuokra-asuntoja. Kunnan omistamia metsätiloja hoidetaan ajantasaisen metsätaloussuunnitelman mukaisesti niin, että metsänhoidossa on huomioitu myös alueiden monipuolinen virkistyskäyttö. Rakentamiskelpoiset kunnan omistamat maa-alueet on kaavoitettu. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Rakennusten kunnossapidossa kiinnitetään erityistä huomiota energiankulutusta vähentäviin toimenpiteisiin. Asuinympäristön viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota ja asukkaiden toiveet huomioidaan kunnossapidossa. Mikäli vuokra-asuntojen vuokrausaste alenee, kunnan omistamia osakehuoneistoja voidaan myydä huomioiden asuntomarkkinoiden hintataso. Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti huomioiden alueiden virkistyskäyttö ja metsälohkojen erityispiirteet. Peltoalueita, joilla ei ole kunnan maankäytön suunnittelun kannalta merkitystä voidaan myydä huomioiden peltojen kauppahintataso. Toteuma: Suurimpana rakennushankkeena on ollut Palvelukeskuksen osasto Valkovuokon saneeraus joka käynnistyi loppuvuodesta 2014, hanke valmistuu keväällä Vuokrakiinteistöissä asuinhuoneistojen sisäpuolisia korjaustöitä on tehty asukkaiden vaihtuessa. Simontien rivitalojen, As Oy Tolminrivin ja As Oy Kurjenlennon asuntoihin on asennettu valokuituverkko ja asukkaiden käytössä on laajakaistayhteys vuokraan kuuluvana. Useassa asunto-osakeyhtiössä joissa kunnalla on omistuksessa asuntoosakkeita, on tehty saneeraustoimenpiteitä joista on tullut maksuun ylimääräisiä yhtiövastikkeita. Ylimääräisiin vastikkeisiin ei talousarvion laadinnan yhteydessä varauduttu. Metsähakkuita on tehty metsäsuunnitelman mukaisesti. Hakkuusopimus on tehty kilpailutuksen perusteella kahden metsäyhtiön kanssa, hakkuusopimukset ovat 45

46 kaksivuotisia. Kilpailutukseen perustuvat maanvuokrasopimukset ovat voimassa 2016 vuoden loppuun, keskimääräinen hehtaarivuokra on 596 /ha/v. Kunnan kiinteistöjen ja muidenkin käyttöpaikkojen sähkösopimukset on kilpailutettu vuoden 2014 aikana Vesihuoltolaitos Päämäärä 2015: Vesihuoltolaitoksen häiriötön vedenjakelu on normaalioloissa varmistettu kaikille verkostoon liitetyille kiinteistöille. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen jätevedet johdetaan puhdistamolle ja jätevedet puhdistetaan lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sovitut hankkeet toteutetaan tavoiteaikataulun mukaisesti. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä ja laitteistosaneerauksilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys valmistuu vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen yhteisiä jätevesihankkeita tuetaan neuvonnalla ja avustetaan hankkeiden suunnittelussa. Toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Ollaan mukana suunnittelemassa seutukunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamista. Toteuma: Viemäri ja vesijohtoverkostoa on laajennettu Perttulan, Mätikön, Leiritien ja Kujatien alueilla. Ypäjä Jokioinen varavesiyhteyden ja paineviemärin rakennushanke valmistui vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa toteutettu paineviemäri otetaan käyttöön myöhemmässä vaiheessa kun Jokioisten viemäriverkosto ulottuu Vaulammille, taikka kun Ypäjän viemäriverkostoa on laajennettu 10-varteen. Ypäjä Loimaa siirtoviemärihankkeen toteutukseen liittyvistä toimenpiteitä on neuvoteltu Hämeen Ely- keskuksen ja Loimaan Veden edustajien kanssa. Hankkeelle on myönnetty :n investointiavustus. Hanke on kilpailutuksessa ja urakoitsija valitaan vuoden 2015 alussa. Kk:n vedenottamolle asennettiin UV laitteisto veden laadun varmistamiseksi. Kk:n ja Isoniityn vedenottamoiden vesimittarit uusittiin vuoden 2014 aikana. Vesilaitoksen taksaa tarkistettiin vuoden 2014 aikana, uusi taksa astui voimaan Palo- ja pelastuspalvelut Päämäärä 2015: Palo- ja pelastuspalvelut tuottaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Laadukkaat palvelut on tuotettu kohtuukustannuksin kunnan riskit huomioiden. Ypäjän paloasema, kalusto ja miehistöpalvelut säilyvät Ypäjällä. 46

47 Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Palo- ja pelastuspalveluita kehitetään pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toteuma: Pelastustoimen palvelut on tuotettu palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ypäjän paloaseman kalustossa ei ole tapahtunut muutoksia, miehistöön on saatu uusia henkilöitä. Ypäjän palomiesten kanssa on pidetty kerran vuodessa neuvottelu paikallisista palotoimen ajankohtaisista asioista Muut tekniset palvelut Päämäärä 2015: Teknisen toimen hallinto on hoidettu tehokkaasti kunnan- ja kuntalaisten tarpeet huomioiden. Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Palveluiden käyttäjien toiveet palveluiden järjestämisessä otetaan huomioon. Tekniset tukipalvelut edistävät kunnan palveluille asetettuja tavoitteita. Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti. Henkilöstön tietotaito pysyy yllä riittävällä koulutuksella. Toteuma: Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta osallistua työhön liittyviin kurssi- ja koulutustapahtumiin Kuntakonserni Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntakonsernin eri osissa toimitaan kunnan strategiasuunnitelmien linjausten mukaan. Kuntakonserni toimii kestävän talouden periaattein ja taloudellisuusajattelu on vahvasti mukana toimintoja järjestettäessä. Toteutuma: Kunnan strategiset linjaukset ovat olleet konserniyhteisöissä kuntaa edustavien tiedossa, ja niitä on soveltuvin osin edistetty tytäryhtiöissä ja kunnan päätösvallan antamissa puitteissa osakkuusyhtiöissä ja kuntayhtymissä. 47

48 Ulkoiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot.2014 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistys Varhaiskasvatus Toimintatuotot lauta- Toimintakulut kunta Toimintakate Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kirjasto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Nuorisotyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

49 Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistöt Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vesihuoltolaitos Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut tekniset palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot.2014 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut

50 Toimintakate Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistys- Varhaiskasvatus Toimintatuotot lautakunta Toimintakulut Toimintakate Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kirjasto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Nuorisotyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

51 Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistöt Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vesihuoltolaitos Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot #JAKO/0! Toimintakulut #JAKO/0! Toimintakate ####### Muut tekniset palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset ja ulkoiset kulut ja tuotot TP 2013 TA2014 Tot Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallitus Johtamispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

52 Sivistys- Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatus Toimintatuotot lautakunta Toimintakulut Toimintakate Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut koulutuspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kirjasto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Liikunta ja ulkoilu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Nuorisotyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennuslautakunta Toimintatuotot Tekninen lautakunta Toimintakulut Toimintakate Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistöt Toimintatuotot Toimintakulut Yleiset alueet Toimintakate Vesihuoltolaitos Toimintatuotot

53 Toimintakulut Toimintakate Palo- ja pelastuspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut tekniset palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

54 1.11 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Alkuperäinen Talousarvion TA muutosten Toteuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä / alijäämä

55 1.12 Verotulojen erittely Verotulot Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan tuloveroprosentti Vuosi , , , , , , , ,25 Kiinteistöveroprosentit Vuosi Yleinen Vakituiset asunnot Muut asunnot Yleishyöd. Yhteisöt ,50 0,25 0,70 0, ,70 0,30 0,70 0, ,70 0,30 0,70 0, ,70 0,32 0,70 0, ,70 0,32 0,70 0, ,80 0,42 0,80 0, ,80 0,42 0,80 0, ,90 0,45 1,00 0,00 55

56 1.13 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Peruspalveluiden valtionosuus Yhteensä Investointiosan toteutumisvertailu Kunnanhallitus 9601 Kiinteistöt Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,8 % Tulot ,7 % Nettomeno ,0 % Asunto- ja yritystontteja markkinoidaan aktiivisesti ja myydään niin kaava-alueelta kuin hajaasutusalueeltakin (Perttula, Ypäjänkylä, Levä, Manninen, Palikkala). Kuntakeskuksen tulevien vuosien kasvumahdollisuuden turvaaminen maata hankkimalla. Toteuma: Asunto- ja yritystontteja on markkinoitu Ypäjäläisen lisäksi seutukunnalla ilmestyvissä julkaisuissa mm. Hämeen Yrityssanomissa, Seutu-Sanomissa, Omakotilehdessä. Laajempaa näkyvyyttä tonttimarkkinointiin on hankittu Ypäjän kunnan kotisivujen lisäksi mm. Etuovi.com kautta, josta löytyvät kaikki Ypäjän kunnan myynnissä olevat tontit. Omakotitontteja myytiin vuoden 2014 aikana yksi ja yhdelle yritykselle myytiin lisämaata toimintojen mahdollista laajentamista varten. Rakentamiseen soveltuvaa lisämaata hankittiin Varsanojan Karjunsuontien varrelta, alue soveltuu erinomaisesti mm. hevostoimintoihin liittyvään rakentamiseen. Ypäjän kunnan asuntokiinteistökantaa täydennettiin hankkimalla Muuntajantien rivitalo, jossa on kaksi asuinhuoneistoa ja yksi toimistotila. 56

57 Tekninen lautakunta 9610 Osaomistusrivitalohanke Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,0 % Tulot Nettomeno ,0 % Osaomistusrivitalohanke käynnistetään takaamalla yhtiölaina ja rahoittamalla 10 % varattujen osakkeiden hankintahinnasta. Kunnan varaamat osakkeet pyritään myymään ennen hankkeen valmistumista. Toteuma: Osaomistusrivitalo-hanketta on markkionoitu lähiseudun lehdistössä ja kunnan www-sivuilla. Suunnittelu on käynnistynyt ja hankkeen alustavat luonnokset ovat valmistuneet Häiriötilanteiden kalustohankinnat Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,0 % Tulot Nettomeno ,0 % Häiriötilanteiden varalta hankitaan varavoimalaitteita vesihuoltolaitoksen, rakennusten, lämmityksen ja ruokahuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Toteuma: Häiriötilanteiden kalustohankinta on siirtynyt vuodelle Vanhustentalo III:n peruskorjaus Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Vanhustentalo III (Rauhalantie 1C & D) remontoidaan erityisryhmille tarkoitetuiksi vuokraasunnoiksi 420 m2, 15 asuntoa+sauna-pukuhuone-oleskelutilasto, ARA:n avustus 20 %. Toteuma. Suunnittelukustannukset viivästyneestä hankkeesta siirretty käyttötalouteen. 57

58 9604 Palvelukoti Valkovuokon pesutilojen uusiminen Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,5 % Tulot Nettomeno ,5 % Palvelukoti Valkovuokon wc-pesutilat ovat ahtaat, asiakkaat eivät pääse sinne apuvälineen turvin, hoitajat eivät mahdu työskentelemään/avustamaan asiakasta. Toteuma: Valkovuokon pesutilojen uudistustyöt ovat käynnistyneet. Urakoitsijat on valittu kilpailutuksen perusteella ja ARA on hyväksynyt hankekustannukset ja antanut töiden aloitusluvan. Hankkeen yhteydessä uusitaan myös rakennuksen vesikate ja lisäeristetään yläpohja, tehdään Palvelukoti maalaus ja mattotöitä sekä uusitaan palvelukeskuksen hoitajakutsujärjestelmä. Hanke valmistuu keväällä Liikenneväylät TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,3 % Tulot Nettomeno ,3 % Lepolantien, Pekankujan ja Lepäntien viimeistelytyöt. Ratsastajantien peruskorjaus, Leväntien kuivatuksen parantaminen ja kaavateiden uudelleenpinnoitus. Toteuma: Lepäntien ja Pekankujan kuivatusta on parannettu ja tiet on pinnoitettu uudelleen. Leväntien kuivatusta parannettiin uusimalla joitakin rumpuja. Ratsastajantien peruskorjaus on aloitettu korjaamalla alueen jätevesikaivoja ja putkituksia vuotovesien vähentämiseksi Valaistus Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,3 % Tulot Nettomeno ,3 % Kurjenmäen itäosan kaavateiden valaistus. Toteuma: Kurjenmäen itäosan valaistus toteutettiin led-valaisin tekniikalla. Käyttämällä teiden valaistuksessa led- valaisimia saavutetaan säästöjä energiankulutuksessa ja valaisimien huoltokustannuksissa. Led- valaisimia asennettiin myös Perttulantien varteen korvaamaan vanhaa valaistustekniikkaa. Vesihuoltolaitos 58

59 9608 Vesijohtoverkosto Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,6 % Tulot ,7 % Nettomeno ,6 % Vesihuoltolaitoksen vedenjakelun varmistaminen vedenottamoiden saneerauksella ja varavesiyhteyden rakentamisella Jokioisten verkostoon. Mahdollinen varavesiyhteys Loimaan seudun vesijohtoverkostoon (15 km). Toteuma: Kk:n vedenottamolle asennettiin UV-laitteisto varmistamaan vedenlaatua ja uusittiin vesimittarit. Ypäjä - Jokioinen varavesiyhteys valmistui loppuvuodesta Ypäjä - Loimaa -varavesiyhteys on urakkalaskennassa siirtoviemärihankkeen kanssa, työt käynnistyvät keväällä Vesijohtoverkostoa on rakennettu jonkin verran myös viemärihankkeiden yhteydessä, mm. Leiritiellä ja Perttulan Mätikön alueilla, mikäli on ollut tarpeen täydentää ko. alueiden vesijohtoverkoston kattavuutta. Palikkalan Kujatiellä laajennettiin vesijohtoverkostoa alueen verkostopaineen alhaisuuden ja uusien liittymien johdosta Viemäriverkosto Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,0 % Tulot ,8 % Nettomeno ,4 % Viemäriverkoston vuotovesisaneeraus /vuosi. Leiritien viemäröinnin lopputyöt. Perttulan ja Mätikön alueen runkoverkosto ( ). Kartanonkyläntien runkoviemärin rakentaminen. Loimaan siirtoviemärin rakentaminen valtion vesihuoltotyönä. Toteuma: Leiritien, Perttulan ja Mätikön alueen runkoviemäriverkosto valmistui vuoden 2014 aikana. Kartanonkyläntien varteen rakennettiin runkoviemäri Varsanojantieltä Pohjankulmantien risteyksen läheisyyteen yhteistyössä Sallila Energian kanssa, joka uusii alueen sähköverkkoa. Myöhempää käyttöä varten vesijohtohankkeen kanssa toteutettu Palikkala - Vaulammi -paineviemäriyhteys valmistui loppuvuodesta Ypäjä - Loimaa -siirtoviemärihanke on kilpailutuksessa ja hanke käynnistyy keväällä

60 Investoinnit yhteensä YHTEENSÄ Ed. vuosien kustannukset TA2014 TOT2014 Tot-% Poikkeama Menot ,5 % Tulot ,4 % Nettomeno ,1 %

61 1.15 Rahoitusosan toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Talousarvio n muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ylitys + Alitus - Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -18 Tulorahoituksen korjauserä -7 7 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luov.tulot Toiminta ja investoinnit, netto Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutukset maksuvalmiuteen

62 1.16 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määräraha Tuloarviot Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Johtamispalvelut Hallintopalvelut Lomituspalvelut Lomituspalvelut Sivistyslautakunta Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Muut koulutuspalvelut Kirjasto Varhaiskasvatus Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja ulkoilu Nuorisotyö Kulttuuritoimi Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut Tekninen lautakunta Yleiset alueet Rakennukset Vesihuoltolaitos Palo- ja pelastuspalvelut Muu tekniset palvelut Maa- ja metsätilat Yhteensä

63 1.000 Määräraha Alkup TA TA:n muutok-set TA muut jälkeen Tuloarviot Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunaiset erät INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteistöt Tekninen lautakunta Osaomistusrivitalohanke Häiriötilanteiden kalustohankinnat Vanhustentalo III peruskorjaus Palvelukoti Valkovuokon saneer Liikenneväylät Valaistus Vesihuoltolaitos 0 Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Yhteensä Määräraha Tuloarviot RAHOITUSOSA Alkup TA TA:n muutok-set TA muut jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkup TA TA:n muutokset TA muut jälkeen Toteutuma Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähenn Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset YHTEENSÄ

64 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2.1 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA (ULKOINEN) Toimintatuotot Myyntituotot , ,66 Maksutuotot , ,56 Tuet ja avustukset , ,10 Vuokratuotot , ,26 Muut toimintatuotot , , , ,62 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,15 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,31 Muut henkilösivukulut , ,72 Henkilöstökorvaukset , ,25 Palvelujen ostot , ,13 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,06 Avustukset , ,28 Muut toimintakulut , , , ,52 Toimintakate , ,90 Verotulot , ,65 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 115, ,96 Muut rahoitustuotot , ,81 Korkokulut , ,70 Muut rahoituskulut , ,96 Vuosikate , ,86 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,92 Tilikauden tulos , ,06 Poistoeron vähennys , ,98 Varausten lisäys/vähennys 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,08 64

65 2.2 RAHOITUSLASKELMA Toiminan rahavirta Vuosikate , ,86 Satunnaiset erät ,69 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,15 Investointien rahavirta Investointimenot , ,97 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,93 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 6 980, , , ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,63 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset , , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po- muutokset , ,76 Vaihto-omaisuuden muutos 2 252, ,92 Saamisten muutos , ,14 Korottomien velkojen muutos , , , ,79 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos , ,42 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,53 Rahavarat , , , ,42 65

66 2.3 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,77 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,03 Rakennukset , ,30 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,21 Koneet ja kalusteet , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,23 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,14 Muut lainasaamiset , , , ,29 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 581,40 0,00 581,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 216, ,40 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 216, ,40 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 0, ,00 0, ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,68 Muut saamiset , ,24 Siirtosaamiset , , , ,28 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Muut arvopaperit 0,00 0, , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,90 66

67 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,18 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,73 Tilikauden ylijäämä , , , ,83 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,54 Vapaaehtoiset varaukset , ,54 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0,00 541,55 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,11 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,68 Liittymismaksut ja muut velat , ,30 Siirtovelat , ,98 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,07 Ostovelat , ,01 Muut velat , ,65 Siirtovelat , , , ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,90 67

68 2.4 KONSERNILASKELMAT Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot , ,69 Toimintakulut , ,79 Osuus osakk.yht. voitosta (tappiosta)- 32,59 31,08 Toimintakate , ,02 Verotulot , ,65 Valtionosuudet , ,81 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 030, ,79 Muut rahoitustuotot , ,74 Korkokulut , ,96 Muut rahoituskulut , , , ,39 Vuosikate , , ,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,82 Arvonalentumiset ,70-159, ,42 Satunnaiset erät -177,93 Tilikauden tulos , ,30 Tilinpäätössiirrot , ,96 Vähemmistöosuudet -114,62-24,87 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13 68

69 2.4.2 Konsernin rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,05 Satunnaiset erät +/- 0,00 177,93 Tulorahoituksen korjauserät +/- 44, , , ,98 Investointien rahavirta Investointimenot , ,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 632, , ,22 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,76 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,67 Antolainasaamisten vähennykset , , ,67 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,06 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,31 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ , , , ,68 Oman päätoman muutokset +/- 39,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/ , ,11 Vaihto-omaisuuden muutos +/ ,28 617,31 Saamisten muutos +/ , ,12 Korottomien velkojen muutos , , , ,86 Rahoituksen rahavirta , ,51 Rahavarojen muutos , ,27 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,17 Rahavarat , , , ,00 69

70 2.4.3 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,70 Muut pitkävaikutteiset menot , ,42 Ennakkomaksut 0,00 209, ,63 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,31 Rakennukset , ,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,58 Koneet ja kalusto , ,10 Muut aineelliset hyödykkeet , ,10 Ennakkomaks.ja keskener. hank , , ,82 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 407,78 Muut osakkeet ja osuudet , ,31 Muut lainasaamiset , ,76 Muut saamiset 1 385,97 747, ,28 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,48 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,16 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset ,00 Lyhytaikaiset saamiset , , ,45 Rahoitusarvopaperit , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , ,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,99 70

71 VASTATTAVAAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,18 Arvonkorotusrahasto , ,64 Muut omat rahastot , ,44 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,07 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 993,47 79,96 POISTOERO JA VAP.EHT. VAR. Poistoero ,17 Vapaaehtoiset varaukset ,73 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,91 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaik. korollinen vieras pääoma , ,04 Pitkäaik. koroton vieras pääoma , ,23 Lyhytaik. korollinen vieras pääoma , ,81 Lyhytaik. koroton vieras pääoma , ,83 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,53 71

72 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 72

73 3.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIE- DOT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja se tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Sisäiset tapahtumat ja katteet Sisäiset velat ja saamiset ja muut sisäiset liiketapahtumat on vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta eliminoitu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero kirjattu tytäryhteisön oman pääoman eriä Edellisen tilikauden voitto/tappio ja Tilikauden voitto/tappio vastaan. 73

74 3.3 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (ulkoiset) Toimintatuotot Yleishallinto , ,66 Sivistyslautakunta (ent.opetus ja kult.toimi) , ,45 Yhdyskuntapalvelut , ,18 Muut palvelut (lomitus) , ,01 Vesilaitos, laskennallisesti eriytetty , ,64 Yhteensä , , Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseksi on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman kokouksessaan , ja se on tullut voimaan vuoden 2013 alusta. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät v.2013 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Poisto Poistotapa vuotta/% 5 v tasapoisto 3-5 v tasapoisto v tasapoisto % menojäännöspoisto 3-15 v tasapoisto käytön mukainen Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintahinta on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi Pakollisten varausten muutos Ei pakollisia varauksia Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot /-tappiot Muut toimintatuotot Myyntivoitot Muut toimintatulot Myyyntitappiot , ,01 0, ,72 74

75 3.3.5 Rahoitustuotot Osingot ja osuuspääoman korot Arvonalentumisten palautumiset , , Satunnaiset erät Ei satunnaisia eriä. 75

76 3.4 TASEEN LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno ,77 0,00 0, ,77 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto ,56 0,00 0, ,56 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno ,21 0,00 0, ,21 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,21 0,00 0, ,21 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineel-liset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk. eräiset hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,00 0, , ,23 Lisäykset tilikauden aikana , , ,71 0,00 0, , ,97 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana 331,59 0,00 0,00 0,00 0, , ,59 Korjaukset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,71 Tilikauden poisto 0, , , ,33 0,00 0, ,43 Arvonalennukset ja niiden palautukset ,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,69 Poistamaton hankintameno , , , ,67 0, , ,78 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,67 0, , ,78 76

77 3.4.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet omistusyht. Yhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,14 Lisäykset 0,00 0,00 0, , ,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , ,14 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,14 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Jvk-lainasaamiset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno , ,15 0,00 0, ,15 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0, ,00 0,00 0, ,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , ,15 0,00 0, ,15 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,15 0,00 0, , Oleelliset kuntayhtymäosuuksien muutokset Ei oleellisia muutoksia kuntayhtymäosuuksissa. 77

78 3.4.4 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä , ,96 0,00 0, , ,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo , ,00 Erotus Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin Jälleenhankintahinta , ,29 Kirjanpitoarvo , ,00 Erotus , ,29 78

79 3.4.6 Oma pääoma Peruspääoma 1.1 Muutos Peruspääoma Edellisten vuosien ylijäämä 1.1 Edellisen virheen oikaisu Edellisten vuosien ylijäämä Tilikauden yli- /alijäämä Oma pääoma yhteensä , , , , , ,73 0,00 0, , , , , , , Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Yhteensä , , , , , , Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat , ,25 79

80 3.4.9 Lainamäärän kehitys Kunnan lainat (euroa / asukas) Siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset , , , ,62 80

81 3.5 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoma 1.1 Muutos Peruspääoma , , , ,18 Arvonkorotusrahasto , ,64 Muutos 3 395,10 Arvonkorotusrahasto , ,64 Muut omat rahastot 1.1. Muutos Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä , ,86 87,60 289, , , , , , , Omistukset muissa yhtiöissä Konsernin osuus 1000 Koti- Kunnan Konsernin Omasta Vieraasta Tilikauden paikka omistus % omistus % pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Ypäjän Lämpö Oy Ypäjä x x x Asunto Oy Tolminrivi Ypäjä x x x Asunto Oy Kurjenlento Ypäjä x x x Kiint. Oy Ypäjän Opiskelija-asunnot Ypäjä 53,34 53,34 x x x Kuntayhtymät L-Hämeen amm. koul. Forssa 4,41 4,41 x x x Forssan seudun hyvinvointi ky Forssa 4,08 4,08 x x x Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky H-linna 0,46 0,46 x x x Hämeen liitto H-linna 1,41 1,41 x x x Eteva, ky Mäntsälä 0,09 0,09 x x x Hämeen päihdeh. Ky Lammi 0,79 0,79 x x x Yhteis- ja omistusyhteysyteisöt As Oy Soinimäki Ypäjä As Oy Sepänpirtti Ypäjä As Oy Kartanonmäki Ypäjä Ypäjän Hevossairaala OYYpäjä

82 3.6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,00 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma , ,00 Kuntien takauskeskuksen vastuut Ypäjän osuus kuntien takauskeskuksen takausvastuista, , ,83 Ypäjän osuus takauskeskuksen rahastosta, 7 833, ,31 Kuntien välittämien lainojen jäljellä olevat pääomat (henkilölainat) Ypäjän välittämistä lainoista jäljellä oleva pääoma 0,00 Vakuussitoumukset Vakuussitoumukset 2 000,00 Yritystilin luottoraja (luottolimiitti) on euroa. Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Kunta maksettavat , maksettavat , ,08 Yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. 82

83 3.7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,65 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,31 Muut henkilösivukulut , ,72 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,25 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,93 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Henkilöstökulut yhteensä , , Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Ypäjän kunnan henkilöstön suurin ikäryhmä vuonna 2014 oli vuotiaiden ryhmä, jossa oli 61 henkilöä. Toiseksi suurin ryhmä vuonna 2014 oli vuotiaiden ryhmä, jossa oli 38 henkilöä. Yli 50-vuotiaiden osuus kunnan henkilöstöstä vuonna 2014 oli 44,2 prosenttia. Vuonna 2013 osuus oli 39,1 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia. Henkilöstön ikärakenne kymmenvuotisikäryhmittäin esitettynä Henkilöstömenot Ypäjän kunnan henkilöstömenojen kehitys

84 Em. luvuista saadut henkilöstökorvaukset on huomioitu. Vuosien kokonaiskustannusten jakautuminen Kokonaiskustannusten jakautuminen Sarja1 Sarja2 Sarja3 Sarja 1: Palkat ja palkkiot, sarja 2: Henkilösivukulut, sarja 3: Henkilöstökorvaukset 84

85 3.7.4 Henkilöstön tila Poissaolot Vuoden 2014 henkilöstön poissaolot Henkilöstön poissaolot työntekijää kohti päivää/vuodessa Palkattomat poissaolot Kalenteri- Kalenteripäivät päivät Poissaolon syy Hoitovapaa Opintovapaa Sairausloma Tilapäinen hoitovapaa 11 8 Vanhempainvapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Äitiysvapaa Palkalliset poissaolot Kalenteri päivät 2014 Kalenteri päivät 2013 Poissaolon syy 50-, 60-vuotispv, tms; lähiom.hautajaiset 3 3 Ammattiyhdistyskoulutus Muu virkavapaa/työloma Päivähoidon kasv.henk.ylimääräiset vapaat Sairausloma Tilapäinen hoitovapaa Työhön liittyvä koulutus Työtapaturma/Ammattitauti Ylityövapaa Äitiysvapaa

86 86

87 3.7.5 Investoinnit henkilöstöön Työterveyshuolto Terveyspalvelujen kokonaismenot Koulutus Koulutuspalvelujen ostojen kehitys