ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hyvinvointikampus

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hyvinvointikampus Asemakaavan muutos (Kaavaehdotusvaihe) Diaarinumero JARVENPAA 708/2016 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot HYVINVOINTIKAMPUS Asemakaavan muutos Diaarinumero JARVENPAA 708/2016 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan korttelin 638 tontteja 4, 5, 6, 7, 8 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosaan kortteliin 638 monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialuetta, vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialuetta, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta ja katualuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Juho Mattila, Seutulantie 12, PL 41, Järvenpää, puhelin: , s-posti: juho.mattila@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Järvenpään keskustasta-alueesta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröitynä opaskartassa. Sivu 2

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoshankkeen nimi on Hyvinvointikampus. Kaavahankkeen päätarkoituksena on asemakaavaa tarkistamalla luoda mahdollisuudet Hyvinvointikampuksen ja sen eri toimintojen aluekokonaisuudelle. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä sen kaavallisen näkökulman vuoksi. Asemakaavamerkintöjen ja alueen rakennustehokkuuden kannalta muutokset eivät ole huomattavia, vaikka kaavamuutoksen aikaansaamat vaikutukset ovat kaupunkikuvallisesti ja alueellisesti erittäin näkyviä. Kaavasuunnittelun lähtötavoitteina oli: säilyttää suojellut ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat rakennukset tarkistaa alueen tonttijaotus, rakennusalojen laajuus ja kaavamerkinnät selkeyttää alueen liikennejärjestelyt ja pysäköintiratkaisut Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa Hyvinvointikampuksen aluekokonaisuuden rakentuminen ja sovittaa rakentaminen yhteen alueen kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön arvojen mukaisesti. Tavoitteena on ollut monisukupolvisuuteen ja yhteisöllisyyteen nojaava kaupunkimainen asumisen ja erilaisten palvelujen keskittymä. Kaavasuunnittelualueen koko on noin 3,79 ha. Kaavamuutoksessa asemakaavan rakennusoikeutta kasvatetaan1679 k-m2, jolloin koko kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Pääasialliseen hoiva-, omistus- ja vuokra-asumiseen mitoitettu rakennusoikeus on k-m2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee korttelialueittain kahdesta (II) seitsemään (VII) erilaisten rakennusten ja toimintojen tarpeiden mukaisesti. Kaava-alueen asukasmäärän arvioidaan kasvavan noin asukkaalla. Asuinhuoneisto-arviot ja asukasmäärä-arvio tarkentuvat tarkemman rakennussuunnittelun myötä ennen rakennuslupavaihetta. Kaava-alueelle tulee useita kymmeniä uusia työpaikkoja palvelutoiminnan ja vähäisen liiketoiminnan myötä. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Sivu 3

4 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavakartan tarkistaminen Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Poistuva kaava C. Kaavaluonnosaineisto, tiivistelmä D. Kaavaehdotuskartta- ja määräykset (lisätään myöhemmin) E. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet F. Rakentamistapaohje (lisätään myöhemmin) G. Tonttikorkokartta (lisätään myöhemmin) H. Asemapiirros ja suunnitelmaselostus (Kunnallistekniikan yleissuunnitelma) I. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (11/2006) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (5/2016) Järvenpään Keskustan Osayleiskaava 2030 (Kv ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Voimassa oleva asemakaava (6/55) Järvenpään hulevesisuunnitelma ( ) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe I (2001) ja Vaihe II (kv ) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) Hyvinvointikampuksen alueen yleispiirteinen rakennettavuusselvitys, perustamistapalausunto ja hulevesiselvitys, Järvenpää ( , Destia Oy) Järvenpään Hyvinvointikampus Kortteli- ja aluesuunnitelma (Hyvinvointikampus-hankkeen työryhmä ja kumppanuus-konsortio) (hyväksytty Kauke ltk ) Järvenpään Hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Konsortiohakemus Järvenpään kaupungille (kumppanuushaku ) Sivu 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muodostetaan monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialuetta (AS-5), vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialuetta (AS-4), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL-4 ja YL-10), monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialuetta (YSA-1), autopaikkojen korttelialuetta (LPA-28) ja katualuetta. Kaavan toiminnot sijoittuvat olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infrastruktuurin ympärille. Asemakaavan rakennusoikeuden mitoittamisessa suunnittelualueella on hyödynnetty Hyvinvointikampuksen kortteli ja aluesuunnitelmaa. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa 1679 k-m2, jolloin koko kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee korttelialueittain kahdesta (II) seitsemään (VII). Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja tullut voimaan sekä tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavasuunnittelualueen koko on noin 3,79 ha. Suunnittelualue on luonto-olosuhteiltaan mäkistä ja kallioista maastoa, jossa kasvaa suuria havupuita. Suunnittelualueella sijaitsee mm. vanha terveyskeskus ja muutamia suojeltuja, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia (Entinen kauppalanlääkärin talo ja entinen konttorirakennus, Metsästysmaja). Alueelta on jo purettu vanha päiväkotirakennus Myllytien varresta. Myös vanha terveyskeskus tullaan purkamaan alueelta. Suunnittelualueen vieressä rakentuu parhaillaan uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST. Sivu 5

6 Kaavasuunnittelualue Polvipolun suunnasta kuvattuna Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. Luonnonympäristö koostuu alueella kasvavista havu- ja lehtipuista sekä muista pihoille istutetusta kasvillisuudesta. Suunnittelualue sijoittuu kallio- ja moreeniselänteen päälle. Suunnittelualueen korkein kohta sijaitsee noin 63 metriä ja matalin n. 50 metriä meren pinnan yläpuolella. Kalliopinnan päällä olevat maakerrokset ovat pääasiassa moreenia. Kallioperä on pääosin granodioriittia. Suunnittelualueelle on tehty rakennettavuusselvitys 1, jonka mukaan rakennettavuus on hyvällä tasolla. Tarkempi selvittäminen on kuitenkin syytä varmistaa rakennussuunnitteluvaiheessa. Huomionarvoista eläimistöä tai luonnonsuojelukohteita alueella ei ole Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Alueen yhdyskuntarakenne ja lähiympäristö koostuvat pääasiassa terveyskeskusrakennuksesta, kerrostaloista, pientaloasutuksesta, katualueista sekä kevyen liikenteen väylistä. Alue on jo melko kaupunkimaisesti rakennettu, mutta tiivistämisen varaa edelleen on. Kaupunkikuvassa näkyy selkeästi alueen historiallisia vaikutteita. Alue on kaupunkikuvaltaan merkityksellistä ja se on omalta osaltaan otettava huomioon alueen suunnittelussa. Kaavasuunnittelualue Polvipolun ja Myllytien risteysalueelta kuvattuna. 1 Hyvinvointikampuksen alueen yleispiirteinen rakennettavuusselvitys, perustamistapalausunto ja hulevesiselvitys, Järvenpää ( , Destia Oy) Sivu 6

7 Asuminen, väestö ja sosiaalinen ympäristö Kaavasuunnittelualueella on jonkin verran asumista tällä hetkellä. Suunnittelualueen sisäpuolella on yksi Järvenpään Mestaritoiminta Oy:n kerrostalo, jossa on vanhusten palveluasumista. Palvelutalossa on yhteensä 58 asuntoa. Lähiympäristöstä löytyy paljon kerrostalo- ja pientaloasumista. Sijainti keskustan läheisyydessä ja lähiympäristön palvelut mahdollistavat sosiaalisia kontakteja alueen nykyisille ja tuleville uusille asukkaille. Yleisesti ottaen Järvenpään kaupunki elää asukasmäärän ja rakentamisen suhteen vahvaa kasvun aikaa aina 2020-luvun puoleenväliin asti; vuositasolla asukasmäärä kasvaa noin 1,5 prosenttia. Vuoden 2025 jälkeen väestömäärän kehityksen odotetaan hidastuvan. Pöytäalhon kaupunginosassa väestömäärän arvioidaan kasvavan noin 250 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Ote Järvenpään kaupungin väestösuunnitteesta : Kaupunginosa 1. Keskus Loutti Saunakallio Kyrölä Kinnari Pöytäalho Palvelut, Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualue tukeutuu vahvasti keskusta-alueen, Terholan teollisuusalueen ja Pajalan palveluihin. Palveluiden saavutettavuus on hyvä. Lähin hypermarket-tasoinen päivittäistavarakauppa sijaitsee Helsingintien toisella puolella, muutaman sadan metrin päässä. Pienempi päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 400 metrin päässä Kartanontien varressa. Pajalan alueelta löytyy päivittäistavarakauppoja, huonekaluliike ja huoltoasema palveluineen. Lähin koulu (Kartano), sijaitsee noin 500 metrin päässä.. Suunnittelualueelta on purettu edellinen päiväkoti, jonka tilalle rakentuu uusi ympärivuorokautinen päiväkoti kaavamuutoksen myötä. Suunnittelualueella on työpaikkatoimintaa terveyspalveluiden ja vanhusten asumispalveluiden muodossa. Virkistys Suunnittelualueella ei ole varsinaisia virkistykseen osoitettuja alueita. Alueelta on kuitenkin hyvät yhteydet kevyen liikenteen väyliä pitkin useille virkistysalueille; Terholan liikuntapuistoon n. 1 km, Rantapuistoon n. 1,2 km ja Rampakanmetsään n. 1,5 km. Kartanon koulun läheisyydestä, alle kilometrin päästä löytyvät myös uimahalli, liikuntahalli, jäähalli sekä lentopallokenttä. Liikenne Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti pääasiassa Myllytiehen, vaikka kaikki lähikadut ovatkin luokitukseltaan asuntokatuja. Joukkoliikenteen palvelutaso alueella on suhteellisen hyvä. Etäisyys rautatieasemalle on hieman yli 500 metriä, ja lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Helsingintien varrella, kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi kaupungin palveluliikenteen aikataulupiste sijaitsee asemakaava-alueella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella on kaksi asemakaavalla jo suojeltua, rakennetun kulttuuriympäristön rakennuskohdetta. Entinen konttorirakennus, Metsästysmaja, joka on seudullisesti merkittävä kulttuurihistorian kannalta arvokas kohde. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (Vaihe 1, 2001) mukainen toimenpideluokka on I. Toimenpidesuosituksen mukaan rakennusten säilymisen kannalta on tärkeää huolehtia jatkuvasta kunnossapidosta ja käytöstä. Rakennusten ulkoasuun ei saa tehdä niiden arvoa heikentäviä muutoksia. Myös pihasta ja lähiympäristöstä tulee huolehtia. Sivu 7

8 Entinen kauppalanlääkärin talo, joka on paikallishistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennuskohde. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (Vaihe 2, 2004) mukainen toimenpideluokka on II. Toimenpidesuosituksen mukaan kohteissa harkitaan suojelua kaavalla tai muilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan kohteiden säilyminen yhteistyössä rakennuksen omistajan kanssa. Rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 127 ) eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Metsästysmaja Entinen kauppalanlääkärin talo. Kaavasuunnittelualueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä, on vielä yksi kulttuuriympäristön kannalta arvokas kohde. Myllytien ja Polvipolun kevyen liikenteen väylän kulmassa on myös jo asemakaavalla suojeltu rakennus (Cooperin huvila, Villa Frenckell), joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja tai muistomerkkejä eikä uusien löytymistä pidetä enää todennäköisenä. Tekninen huolto Alueelta löytyy jo pääosin tarvittava kunnallistekniikka. Kunnallistekninen ja muu yhdyskuntatekninen huolto hoidetaan pääasiassa Myllytien ja Polvipolun katualueilta. Suunnittelualueelle tulevilla tonteilla on mahdollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon; myös muut energiavaihtoehdot ovat mahdollisia. Hulevedet Alue kuuluu Tuusulanjärven ranta-alueiden valuma-alueeseen. Alueelle on tehty yleissuunnitelmatasoinen hulevesiselvitys 2. Suunnittelualueelta kuivatus- ja pintavedet ohjautuvat rakennettua hulevesiviemärien kautta Tuusulanjärveen. Alueen kallioinen maasto tarjoaa vähän vaihtoehtoja hulevesien käsittelylle tontilla; pintavesien pidättyvyys maaperään on vähäistä. Mahdollisia vaihtoehtoja voivat olla mm. viivyttäminen pääasiassa istutusten, erilaisten maapainanteiden sekä viherkattojen avulla. Erilaisilla kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla voidaan viivyttää hulevesiä jonkin verran. Suunnittelualueen tulevan rakentamisen ei oleteta aiheuttavan oleellisia muutoksia hulevesien määrään. Rakennuslupavaiheen asiakirjoissa edellytetään kuitenkin tarkempaa suunnitelmaa hulevesien järjestämisestä ja käsittelystä tonttikohtaisesti. 2 Hyvinvointikampuksen alueen yleispiirteinen rakennettavuusselvitys, perustamistapalausunto ja hulevesiselvitys, Järvenpää ( , Destia Oy) Sivu 8

9 Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat jo asemakaavalla suojeltuja. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä ympäristönsuojelua vaativia kohteita, saastuneita maa-alueita tai muita erityisiä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Alueelle kulkeutuu vähäisessä määrin Pohjoisväylältä ja Helsingintieltä liikennemelua, mikä ei ole kuitenkaan erityisen huomioitavaa ympäröivien rakennusmassojen aikaansaama estevaikutuksen vuoksi. Kaavatyössä ei ole ollut syytä selvittää melutilannetta tarkemmin Maanomistus Maanomistus on pääosin Järvenpään kaupungilla; tontin omistaa Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1. Kuvassa näkyvät väritetyt alueet ovat Järvenpään kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on rajattu punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa aluetta sivuaa viheryhteystarve, jolla tarkoitetaan yhteyttä rantapuiston ja keskusta-alueen sekä Terholan ja Isokydön alueiden välillä. Lisäksi alueelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde (RKY 2009) (vihreä ruutumerkintä). Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) alueelle on osoitettu tiivistettävän alueen merkintä (oranssi ruudukko). Sivu 9 Kuvassa ote vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä 2014.

10 Järvenpään Keskustan Osayleiskaava 2030 Järvenpään keskustan osayleiskaavassa 2030 (hyväksytty , voimaan tulo ) alue on merkitty palveluiden ja asumisen alueeksi (P/A) ja yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). P/Aalue varataan yksityisille ja julkisille palveluille sekä asumiselle. Alueen pääkäyttötarkoitus on julkisten ja yksityisten palveluiden ja asumisen sekoittunut sijoittaminen. Alueen saa käyttää myös yksinomaan johonkin näistä käyttötarkoituksista. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 71 c :n mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai niihin verrattavissa olevia myymäläkeskittymiä. LP-alue on varattu yleisen pysäköinnin käyttöön. Pysäköinti pyritään sijoittamaan pysäköintilaitoksiin tai muuten mahdollisimman tehokkaille sekä kaupunkikuvallisesti että ympäristöllisesti laadukkaille pysäköintikentille. Alueella on lisäksi kaksi paikallista kulttuuriympäristökohdetta (sr/16 Entinen kauppalanlääkärin talo ja sr/17 entinen konttorirakennus, Metsästysmaja), jotka on suojeltu asemakaavalla tai on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Ote Keskustan osayleiskaavasta Kaavamuutosalue likimääräisesti rajattuna tummansinisellä. Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1958, 1967, 1973 ja Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa: monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSA-1). Kaavamääräysten mukaan tontille saa rakentaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia ja toimitiloja sekä vanhuksille ja erityisryhmille osoitettuja palvelutiloja niihin liittyvine asuntoineen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Tontille saa sijoittaa muuntamon. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: - 1 autopaikka kutakin toimitilan 85 k-m2 kohti, - 1 autopaikka kutakin asuntoalan 100 k-m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää vähennyksen edellä mainittuun määräykseen, mikäli tontille rakennetaan vanhusten tai erityisryhmien tuki- ja palveluasuntoja. YSA-1-korttelialueella suurin sallittu kerrosluku tonteilla vaihtelee V-VI ja sillä on rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=1,0 mukaisesti yhteensä k-m2. Tonteilta ja on osoitettu pysäköintipaikat viereiselle LPA-28-pysäköintialueelle. Sivu 10

11 julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-4). Asuintiloja saa tontille sijoittaa kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Jokaista alkavaa 100 k-m2 kohti tulee tontilla olla vähintään yksi autopaikka. YL-4-korttelialueella suurin sallittu kerroskorkeus rakennusaloittain on II ja rakennusoikeutta on yhteensä 1335 k-m2. Kaksi korttelialueen rakennusta on suojeltu kaavamääräyksellä sr-4 (Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy). Tontilla on myös alueellinen suojelumerkintä s-3 (Suojeltava alueen osa, jota on rakennettava ja hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu). Tontilta on oman pysäköimispaikan lisäksi osoitettu pysäköintipaikkoja viereiselle LPA-28-pysäköintialueelle. vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AS-4). Kaavamääräysten mukaan tontille saa rakentaa asuinkerrostaloja vanhuksille ja erityisryhmille sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa julkisten lähipalveluiden ja asukkaiden yhteiseen käyttöön osoitettuja tiloja. Tontille saa sille merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin yhteensä enintään 5 % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki- ja oleskelualueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia ja varastoja. Tontinosat, joita ei käytetä leikkija oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huolto- ja paikoitusalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Autopaikat on erotettava istutusten avulla muusta piha-alueesta. Autopaikkoja ei saa sijoittaa 8 metriä lähemmäksi pihatasossa sijaitsevien asuinhuoneiden pääikkunoita. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: -1 autopaikka kutakin asuntoalan alkavaa 100 k-m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää vähennyksen edellä mainittuun määräykseen, mikäli tontille rakennetaan vanhusten tai erityisryhmien tuki- ja palveluasuntoja. -1 autopaikka kutakin julkisten lähipalvelutilojen 85 k-m2 kohti. AS-4 korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on V ja rakennusoikeutta yhteensä 2410 k-m2. Lisäksi on sallittu 300 k-m2 julkisten lähipalveluiden tiloiksi, asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitetuiksi tiloiksi sekä maantasossa oleviksi asuntokohtaisiksi kylmiksi varastoiksi. autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-28). Kaavamääräysten mukaan korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Pysäköintitasojen reunat on varustettava vähintään 1,2 m korkeilla melu-, ajovalo- ym. haittoja estävillä seinämillä. Autopaikkoihin liittyvät rakenteet ja pinnat on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Autopaikka-alue tulee jakaa istutusvyöhykkeillä sopiviin kokonaisuuksiin. LPA-korttelialueelle on osoitettu kaksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala ja rakennusoikeutta yhteensä 7000 k-m2. katualueeksi. Sivu 11

12 Ote ajantasakaavasta.. Kaavamuutosalue punaisella, eri asemakaavojen väliset rajat sinisellä.. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen päivitystyö on kaavamuutosvaiheessa käynnissä ja tarkoitus valmistua vuoden 2016 lopussa. Kiinteistö- ja tonttirekisteri, tonttijako Korttelialueiden tontit on merkitty kaupungin tonttirekisteriin. Kaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyn jälkeen. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Rakennuskielto Alueella ei ole asemakaavatyöhön vaikuttavaa voimassa olevaa rakennuskieltoa. Rakennuskielto alueelle tulee voimaan hyväksymispäätöksen yhteydessä (MRL 53 3 mom). Rakennuskielto päättyy, kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Aloite kaavasuunnittelun käynnistämiseksi on tullut Järvenpään kaupungilta. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Hyvinvointikampus-hankkeen työryhmän ja kumppanuus-konsortion yhteistyönä laaditun kortteli- ja aluesuunnitelman tulevan asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi. Kaavasuunnittelun valmistelu on aloitettu toukokuun 2016 aikana. Sivu 12

13 Asemakaavan muutoshanke käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä kaavana. Kaavamerkintöjen ja alueen rakennustehokkuuden kannalta muutokset eivät ole huomattavia, vaikka kaavamuutoksen aikaansaamat vaikutukset ovat kaupunkikuvallisesti ja alueellisesti erittäin näkyviä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä A Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Järvenpään Vesi Muut viranomaistahot (Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, jne.) Alueella toimivat asukasyhdistykset ja muut järjestöt Teleoperaattoriyritykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Valmisteluvaihe Asemakaavan luonnosaineisto oli nähtävänä välisen ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Luonnosaineistoon sisältyi kaavaluonnoskartta, havainnekuva-aineistoa sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma selostuksineen. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin myös lausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Kunnallistekniikan suunnittelu, Museovirasto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Caruna Oy, Fortum Power and Heat Oy, Teliasonera Finland Oyj, Elisa Oyj ja DNA Oy. Myllytien asukasyhdistykselle yritettiin lähettää lausuntopyyntö, mutta yhdistyksen toiminta oli loppunut. Lausuntoja saatiin 4 kappaletta. Kirjallisia mielipiteitä ei saatu. Luonnosvaiheen lausunnot: Museovirasto, Elisa Oyj, Fortum Power and Heat Oy/Kaukolämpö, Caruna Oy Ehdotusvaihe Täydennetään myöhemmin Luonnoksesta sekä ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä D. Sivu 13

14 4.2.3 Asemakaavakartan tarkistaminen Asemakaavan muutosluonnos Kaavakarttaan on luonnosvaiheen jälkeen tehty seuraavat muutokset: Polvipolun katualue on nimetty uudelleen Cooperinkujaksi. AS-x käyttötarkoitusmerkintää on tarkennettu: mahdollistettu liiketilojen rakentaminen, pysäköintimääräykset tarkistettu ja tontin aitaamista koskeva määräys tarkennettu. Merkintä on numeroitu uudelleen. YSA-x käyttötarkoitusmerkintää on tarkennettu: yhdenmukaistettu kaupunkikuvamääräys, lisätty teknisten tilojen ym. rakentaminen 15% rakennusoikeuden lisäksi, tarkennettu tontin aitaaminen ja pysäköintimääräykset. Merkintä on numeroitu uudelleen. Korttelialueelta on poistettu talousrakennusoikeuden tehokkuusluku tarpeettomana. YL-x käyttötarkoitusmerkintää on tarkennettu; kaupunkikuva-määräys on yhdenmukaistettu. Piha-alueiden istuttamista ohjaava määräys on muutettu siten, että edellytetään yhtenäinen suunnitelma toteuttamisesta. Merkintä on numeroitu uudelleen. Uutta sähkömuuntamoa varten on osoitettu ohjeellinen rakennusala suunnittelualueen koilliskulmaan, Myllytien läheisyyteen. Myllytieltä alkanut pp/t-merkintä on muutettu pp/h merkinnäksi AS-x korttelialueen länsiosassa. Myllytien varteen on osoitettu ohjeellinen tilavaraus ajorasitetta varten. Ajorasitteella vähennetään tonttiliittymien määrää ja pyritään vapauttamaan tilaa Metsästysmajan autopysäköinnin järjestämiseen. Rakennussuojelumääräys sr-4 on muutettu määräykseksi sr-5. Suojelumääräyksestä oli tarpeen päivittää ja poistaa ilman pakottavaa syytä-lausemuotoilu, joka ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Asemakaavan muutosehdotus (lisätään myöhemmin) Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu suunnittelun aikana kaupungin viranomaisten ja Hyvinvointikampus-hankkeen kumppanuuskonsortion kesken sekä pyydetty tarpeelliset lausunnot kaavasuunnittelun vuorovaikutusvaiheissa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa Hyvinvointikampuksen aluekokonaisuuden rakentuminen ja sovittaa rakentaminen yhteen alueen kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön arvojen mukaisesti. 5.2 Kaavan rakenne Kaavassa muodostuu 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan kortteliin 638 monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialuetta (AS-5), vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialuetta (AS-4), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL-4 ja YL-10), monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialuetta (YSA-1), autopaikkojen korttelialuetta (LPA-28) ja katualuetta. Kaavan toiminnot sijoittuvat olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infrastruktuurin yhteyteen. Korttelialueille on mahdollistettu pysäköinnin sijoittaminen autopaikkojen korttelialueelle, mutta tarkkoja Sivu 14

15 lukumääriä autopaikoille ei edellytetä asemakaavassa. Autopaikkojen korttelialuetta hyödynnetään myös päiväkodin huolto- ja saattoliikenteen järjestämiseen. Kulku maanalaiseen pysäköintihalliin on järjestetty Lääkärinkujan ja LPA-korttelialueen ajorasitteen kautta. Korttelialueen eteläisin osa säilyy autopaikkojen pysäköintialueena. Asumisen toiminnot on sijoitettu korttelialueen keski-ja pohjoisosiin. Keskiosaan on osoitettu kaksi uutta kerrostalotonttia sekä rakennusalat kolmelle uudelle kerrostalolle. Korttelialueen pohjoisosaan Myllytien varteen rakentuu tehostettu seniori- ja palveluasumisen yksikkö pihatoimintoineen. Uusi päiväkoti on sijoitettu korttelialueen keskelle. Korttelialueen länsiosaan on mahdollista sijoittaa julkisia lähipalveluja tarjoavia rakennuksia. Joustavan toteuttamisen varmistamiseksi rakennusalat on määritelty väljiksi sekä aluevaraukset maantasopysäköinnille ja kevyen liikenteen väylille on merkitty asemakaavan korttelialueille ohjeellisina rajauksina. Asemakaavakarttaa täydentää erikseen laadittu rakentamistapaohje ja tonttikorkokartta (liitteet F ja G), jotka liitetään kaavaselostukseen hyväksymiskäsittelyyn. Rakentamistapaohjeessa on annettu ohjeistusta alueen toteuttamiseen, josta ei erikseen kaavamääräyksillä ole ollut tarpeen ohjata. Tonttikorkokartan avulla sovitetaan rakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin korkojen mukaisesti. Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 5.3 Mitoitus Pinta-alat eri korttelialueille: AS-4=0,1226 ha, AS-5=0,5469 ha, YL-4=0,2551 ha, YL-10=0,4231 ha ja YSA-3=0,4970 ha, LPA-28=0,7750 ha ja katualueet 1,1691 ha. Koko kaavasuunnittelualueen pinta-ala on 3,7889 hehtaaria. Korttelitehokkuus vaihtelee eri pääkäyttötarkoitusten mukaan korttelialueilla seuraavasti: A-korttelialueet (AS-4 ja AS-5) e k=1,44, Y-korttelialueet e k=0,77 (YSA-3 e k=1,15, YL-4 e k=0,32 ja YL- 10 e k=0,59) ja liikenne-alueet (kadut, LPA-korttelialue) e k=0,36. Koko kaava-alueen aluetehokkuus katualueet mukaan lukien on e a=0,68. Kaava-alueen rakennusoikeuden mitoittamisessa on hyödynnetty Hyvinvointikampuksen kortteli ja aluesuunnitelmaa. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa 1679 k-m2, jolloin koko kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Pääasialliseen hoiva-, omistusja vuokra-asumiseen mitoitettu rakennusoikeus on k-m2. Rakennusoikeuden lisäksi YL-4 ja YL-10 korttelialueille on annettu talousrakennusoikeutta tehokkuusluvun te=0,05 mukaisesti; YL-4 (128 t k-m2) ja YL-10 (212 t k-m2). AS-4, AS-5 ja YSA-3 korttelialueilla on annettu käyttää varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi teknisiin tiloihin, talous- ja piharakennuksiin ym % korttelialueen rakennusoikeudesta. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee korttelialueittain kahdesta (II) seitsemään (VII). Kerrostaloasuntoja arvioidaan kaavamuutoksen aikaisen arvion mukaan valmistuvan yhteensä noin kpl (ka ~45 55 m2). Lukuun ei ole sisällytetty palvelutalon hoivapaikkoja tai huoneita. Kaava-alueen asukasmäärän arvioidaan kasvavan noin asukkaalla. Asuinhuoneisto-arviot ja asukasmäärä-arvio tarkentuvat tarkemman rakennussuunnittelun myötä ennen rakennuslupavaihetta. Kaava-alueelle tulee useita kymmeniä uusia työpaikkoja palvelutoiminnan ja vähäisen liiketoiminnan myötä. Sivu 15

16 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja aiemmat niitä huomioivat kaavamääräykset on säilytetty kaavamuutoksessa. Uusi rakentaminen on pyritty sovittamaan yhteen arvokkaat rakennukset ja näiden piha-alueet huomioiden. Rakennukset on otettu osaksi Hyvinvointikampuksen aluesuunnitelmaa ja niihin on tarkoitus sijoittaa alueen asukkaiden käytössä olevaa palvelutoimintoja. Kaavasuunnittelun lähtötilanteessa asetettu suunnittelutavoite rakennetun kulttuuriympäristön osalta voidaan katsoa saavutetuksi. Alueen luonnonympäristössä ei ole erityistä kasvillisuutta tai eläimistöä, joka olisi asettanut erityisiä ehtoja alueen suunnitteluun tai rakentamiseen. Kulttuuriympäristöönkin kuuluvat piha-alueet puustoineen ja istutetut kasvillisuusalueet on kaavaratkaisuilla pyritty huomioimaan ja säilyttämään mahdollisimman laajasti kaavaratkaisuissa. Uutta pinnoittamatonta ympäristöä tulee uusien piha-alueiden ja kasvillisuuden muodossa. Tavoitteet näiden osalta ovat siis pääasiassa toteutuneet. 5.5 Aluevaraukset Korttelialueet Vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialue (AS-4) Korttelialueen käyttötarkoitusta ja sen kaavamääräyksiä ei ole muutettu. Sallittu kerrosluku, rakennusoikeus ovat myös säilyneet ennallaan asemakaavan muutoksessa. Korttelialueen rajoja on hieman viilattu kampusalueen tarpeiden myötä. Korttelialueelle on lisätty hulevesimääräys ohjaamaan hulevesien käsittelyä tontilla. Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Tontille saa rakentaa asuinkerrostaloja vanhuksille ja erityisryhmille sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa julkisten lähipalveluiden ja asukkaiden yhteiseen käyttöön osoitettuja tiloja. Tontille saa sille merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin yhteensä enintään 5% varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki- ja oleskelualueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia ja varastoja. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huolto- ja paikoitusalueeksi on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Autopaikat on erotettava istutusten avulla muusta piha-alueesta. Autopaikkoja ei saa sijoittaa 8 metriä lähemmäksi pihatasossa sijaitsevien asuinhuoneiden pääikkunoita. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: -1 autopaikka kutakin asuntoalan alkavaa 100 k-m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää vähennyksen edellä mainittuun määräykseen, mikäli tontille rakennetaan vanhusten tai erityisryhmien tuki- ja palveluasuntoja. -1 autopaikka kutakin julkisten lähipalvelutilojen 85 k-m2 kohti. Sivu 16

17 Monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten korttelialue (AS-5) Asemakaavalla muutetaan osa YSA-1-korttelialueesta monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten korttelialueeksi (AS-5). Aluevarausmerkintä on uusi ja sen tarkoituksena on varmistaa alueelle mahdollisimman paljon erilaisia alueelle soveltuvia asumismuotoja. Korttelialueelle on suunniteltu paljon myytäviä asuntoja, minkä vuoksi pääkäyttötarkoitus muutettiin pääosin asumisen käyttöön. Kerrostaloasunnot on ensisijaisesti suunnattu ikääntyvän väestön omistusasumista varten, minkä vuoksi pelkkä asuinkerrostalojen korttelialue ei soveltunut alueelle sijoitettavan toiminnan luonteeseen. Kaavamääräyksissä on kuitenkin varmisteltu ikääntyville soveltuvien asuntojen toteuttamista. Korttelialueelle on mahdollista toteuttaa myös senioritalo, joka sisältäisi myös palveluasuntoja. Kaavamääräyksessä on pyritty mahdollistamaan hieman erilaisia, monisukupolvisia ja yhteisöllisiä asumismuotoja. Korttelialueelle on lisätty hulevesimääräys, huoltoliikenteelle varattu alueen osa sekä osoitettu tilavaraus maanalaisen pysäköintihallin rakentamiselle. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa pääosin maan alle, mutta myös Myllytien varressa on pieni alue maantasopysäköinnille. Osa pysäköinnistä ohjataan autopaikkojen korttelialueelle. Pysäköintihalliin kulku järjestetään Lääkärinkujalta, autopaikkojen korttelialueen kautta. Maantasoon on osoitettu kattava kevyen liikenteen väyläverkosto ohjeellisin kaavamerkinnöin, jotta toteutusvaiheessa olisi vielä hieman joustamisen varaa. Korttelialueella kerroslukua on laskettu yhdellä (6->5). Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Tontille saa rakentaa asuinkerrostaloja, joiden yhteenlasketusta asuinpinta-alasta vähintään 50 % on suunniteltava vanhuksille tai muille erityisryhmille soveltuviksi asunnoiksi. Tontille saa rakentaa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa työ-, liike- ja palvelutiloja, julkisten lähipalveluiden käyttöön tarkoitettuja tiloja sekä ravintola- ja kahvilatiloja. Kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut, väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tämän lisäksi saadaan tontilla käyttää varsinaisen kerrosalan lisäksi asukkaiden yhteistiloiksi sekä asuntokohtaisiksi asunnon ulkopuolisiksi varastotiloiksi enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki- ja oleskelualueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia tai muita piharakennuksia. Edellä mainitut rakennukset voidaan sijoittaa kiinni tontin rajaan. Korttelialueen leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Tonttia ei saa aidata siten, että liikkuminen viereiselle asuinpihalle estyy. Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m2. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: -1 autopaikka / 100 kerros-m2 asuintilaa. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää vähennyksen edellä mainittuun määräykseen, mikäli tontille rakennetaan vanhusten tai erityisryhmien tuki- ja palveluasuntoja. -1 autopaikka / 70 kerros-m2 työ-, palvelu-, toimisto-, kahvila- tai ravintolatilaa. -1 autopaikka / 85 kerros-m2 julkisten lähipalvelujen tilaa. Sivu 17

18 Autopaikat voidaan sijoittaa kellarikerrokseen tai pihakannen alle. Pihakannen tai rakennusten alle sijoitettavat pysäköintitilat tulee rakentaa yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Maantasoon toteutettavat autopaikat on erotettava istutusten avulla muusta piha-alueesta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL 4) Korttelialueen pääkäyttötarkoitus on säilytetty ennallaan. Rakennusten kaavasuojelumerkintä sr-4 on muutettu toiseen määräykseen sr-5. Aluesuojelumerkintään s-3 ei ole tullut muutoksia. Korttelialueelle on lisätty hulevesimääräys, ohjeellisen leikki- ja oleskelupaikan sijainti sekä ohjeellinen kevyen liikenteen yhteystarve. Korttelialueen käyttämätön rakennusoikeus on siirretty muun kampusalueen käyttöön. Talousrakennusoikeus on muutettu tehokkuuslukuun te=0,05. Tonttijaotusta on muutettu, jolloin kummallekin suojellulle rakennukselle voidaan muodostaa oma tontti. Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Asuintiloja saa tontille sijoittaa kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Jokaista alkavaa 100 k-m2 kohti tulee tontilla olla vähintään yksi autopaikka. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-10) Korttelialueelle toteutetaan uusi päiväkoti. Uusi aluevarausmerkintä, joka on muodostettu YSA-1 ja YL-4 korttelialueiden osista. Kaavamääräykset korttelialueelle on sovitettu alueelle sen lähtökohdat ja tuleva käyttö huomioiden. Talousrakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvun te=0,05 mukaan tonttia kohti. Korttelialueen pysäköinti on osoitettu autopaikkojen korttelialueelle (LPA- 28), jonka kautta on tarkoitus järjestää myös saattoliikenne päiväkodille. Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Korttelialueelle saa rakentaa päiväkodin ja muita palveluita alueen asukkaiden tarpeisiin. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistössä toimivaa henkilökuntaa varten. Kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Tontti voidaan aidata. Aidan materiaalin, korkeuden ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. Tontin leikki- ja oleskelualueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa toimintaa palvelevia kevytrakenteisia katoksia ja varastoja. Piharakennukset voidaan sijoittaa kiinni tontin rajaan. Pihan oleskelu- ja leikkialueet on toteutettava piharakenteiden ja istutusten osalta yhtenäisen suunnitelman mukaan. Pihan oleskelu- ja leikkialueet tulee suojata melulta siten, ettei niiden melutaso ylitä A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 45 db. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: -1 ap/asunto ja 1 ap/2 työntekijää kohti -1 asiakaspaikka/100 k-m2 sekä tarpeellinen määrä pyöräpaikkoja. Sivu 18

19 Monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialue (YSA-3) Korttelialueelle toteutetaan tehostetun seniori- ja palveluasumisen yksikkö, johon sisällytetään myös jonkin verran omistusasuntoja. Korttelialueen edellistä pääkäyttötarkoitusta (YSA-1) on päivitetty uuteen muotoon ja tehty tarpeellisia alueelle soveltuvia lisäyksiä, joita ovat muun muassa maanalaiseen pysäköintiin liittyvät määräykset. Samalla on päivitetty mm. kaupunkikuvaa, teknisten tilojen rakentamista ja pysäköintiä ohjaavia määräyksiä. Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Tontille saa rakentaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia ja toimitiloja sekä vanhuksille ja erityisryhmille osoitettuja palvelutiloja niihin liittyvine asuntoineen. Kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut, väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tämän lisäksi saadaan tontilla käyttää varsinaisen kerrosalan lisäksi asukkaiden yhteistiloiksi sekä asuntokohtaisiksi asunnon ulkopuolisiksi varastotiloiksi enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki- ja oleskelualueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia, varastoja tai muita piharakennuksia. Edellä mainitut rakennukset voidaan sijoittaa kiinni tontin rajaan. Tontin leikki- ja oleskelualueet voidaan tarvittaessa aidata toiminnan luonteen edellyttämällä tavalla. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huolto- ja paikoitusalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontille saa sijoittaa muuntamon. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: -1 autopaikka / 200 kerros-m2 kohti. Autopaikat voidaan sijoittaa kellarikerrokseen tai pihakannen alle. Pihakannen tai rakennusten alle sijoitettavat pysäköintitilat tulee rakentaa yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Maantasoon toteutettavat autopaikat on erotettava istutusten avulla muusta piha-alueesta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Autopaikkojen korttelialue (LPA-28) Asemakaavalla säilytetään korttelialueen pääkäyttötarkoitus ennallaan, samoin rakennusoikeus, sallittu kerrosluku, aluevaraus johtorasitteelle sekä istutettava puurivi Vaarinkadun varressa. Korttelialueelle on lisätty hulevesimääräys sekä ohjeellisen ajoyhteyden merkintä, jonka kautta ohjataan liikenne kampusalueen maanalaiseen pysäköintihalliin sekä päiväkodin huoltoliikenne. Pysäköintijärjestelyjen selkeyttämistavoitteen ja tonttijaotuksen muuttuessa lähes koko kaavaalueella on päivitetty myös tontti- ja korttelinumerot kaavamääräyksessä ( ), joka ohjaa autopaikkojen sijoittamisesta korttelialueelle. Aluevarausmerkinnän kaavamääräykset: Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Sivu 19

20 Pysäköintitasojen reunat on varustettava vähintään 1,2 m korkeilla melu-, ajovalo- ym. haittoja estävillä seinämillä. Autopaikkoihin liittyvät rakenteet ja pinnat on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Autopaikka-alue tulee jakaa istutusvyöhykkeillä sopiviin kokonaisuuksiin. 5.6 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Kaavamuutoksen myötä suunnittelualue rakennetaan lähes kokonaan uudestaan, jonka myötä ympäristö muuttuu rakennetummaksi ja kaupunkikuvan kannalta avoimemmaksi tilaksi. Alueelle rakennetaan 3 uutta vapaarahoitteista kerrostaloa, joihin tulee laadukkaita vuokra- ja omistusasuntoja ensisijaisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin. Muita toimintoja ovat aluetta palveleva maanalainen pysäköintihalli, tehostettu seniori- ja palveluasumisen yksikkö ja uusi ympärivuorokautinen päiväkotirakennus toimintoineen. Olemassa oleviin suojeltuihin rakennuksiin sijoitetaan Hyvinvointikampusta ja lähialueita palvelevia julkisen sektorin palveluita ja mahdollisesti muitakin kaupallisia toimintoja. Esimerkiksi kauppalanlääkärin taloon sijoitetaan perhekeskus palveluineen. Tilanne alueen tarjoamien palvelujen ja toimintojen osalta paranee huomattavasti. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan huomioitavaa vaikutusta alueen liikennetuotokseen jo voimassa olevan ja poistuvan asemakaavan maankäyttöön verrattuna. Asemakaava-alueella nykytilassa toimiva terveyskeskus lakkautetaan, ja sen toiminnot siirretään uuteen sosiaali- ja terveyskeskus JUST:iin vuoden 2017 alusta. Siirron myötä terveyskeskuksen liikenne tulee jakautumaan Lääkärinkujalle Helsingintieltä saavuttaessa. Valtaosa kaavamuutoksen aikaansaaman asuin- ja palvelurakentamisen liikenteestä sekä uuden päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne tulee välittymään Lääkärinkujan valoliittymän kautta maanalaiseen pysäköintitaloon ja LPA-korttelialueelle. Myös Cooperinkujan (ent. Polvipolku) kautta ohjataan liikennettä LPA-korttelialueelle. Koska valtaosa ajoneuvoliikenteestä välittyy Lääkärinkujan kautta, ei asemakaava-alueella oleville muille kaduille arvioida koituvan merkittävää liikenteellistä haittaa suhteessa nykytilaan. Vanhan terveyskeskuksen tilalle rakentuvan vanhusten palvelutalon oletetaan toiminnan luonteen muuttuessa vähentävän ajoneuvoliikennettä Myllytiellä. Alueen joukkoliikennetarjontaan on tulossa vuoden 2017 alusta huomattavia parannuksia, kun paikallisliikenteen linjoja suunnitellaan uusiksi palvelemaan paremmin uutta terveyskeskusta. Lisäksi palveluliikenteen bussi tulee jatkossa liikennöimään osin kehämäisillä linjoilla, joka parantaa alueen saavutettavuutta. Katualueita saneerataan Myllytien ja Polvipolun (uusi nimi Cooperinkuja) osalta. Myllytien eteläpuolista kevyen liikenteen väylää levennetään niiltä osin kuin se on mahdollista. Myllytien pohjoispuolelle välillä Polvipolku-Välskärinkatu rakennetaan uusi jalankulku- ja polkupyöräilyreitti, joka aiemmin on puuttunut. Samalle välille rakennetaan myös vesijohto- ja hulevesiviemäri. Kaavamuutoksella jatketaan edelleen kaavasuojelua kulttuuriympäristön rakennusten osalta, joten siihen ei kohdistu huomattavia vaikutuksia. Alueen rakentamisella ei ole oleellista vaikutusta hulevesien määrään. Hulevedet johdetaan tonteilla tapahtuvan viivyttämisen jälkeen jo rakennettuihin hulevesiviemäreihin. Mahdollisia viivytyskeinoja kiinteistöillä ovat muun muassa istutettavat puut ja pensaat, erilaiset painanteet, tekniset kivetysratkaisut ja viherkatot. Rakennusluvan yhteydessä edellytetään tonttikohtaista hulevesien hallintasuunnitelmaa. Sivu 20