Asemakaavan selostus, luonnos

Transkriptio

1 Asemakaavan selostus, luonnos Tataarien alue Asemakaavan muutos ja tonttijako Korttelit 527, 539 ja osa 528 sekä leikkipuisto ja katualueita (Tataarikuja) Diaarinumero: 595/2000/612, 666/2009/612 Kaavatunnus: Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunginhallitus hyväksynyt / 2010 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt /

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JATUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Tataarien alue Asemakaavan muutos sekä tonttijako. Diaarinumero: 595/2000/612, 666/2009/612 Kaavatunnus: Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteleita 527 ja 539, osaa korttelista 528 sekä leikkipuistoa ja katualueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelit 527 ja 539, osa korttelia 528 sekä leikkipuisto ja katualueita. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään seuraavat sitovat tonttijaot: kortteli 527 tontit 20 ja 21 sekä korttelin 539 tontti 8. Kaavanlaatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin (09) , sähköposti riitta.vihanto@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kinnarin koulukeskuksen ja pesäpallokentän eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä rautatieasemalta. Alueen likimääräinen on osoitettu alla olevalla opaskartalla.

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Tataarien alue. Suunnittelualue Kinnarinpolun ja Kiviojanpolun välissä on pääosin rakentamatonta asuinpientaloaluetta. Alueen asemakaava on tarkoitus uudistaa ja tutkia samalla mahdollisuudet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämiseen. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JATUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat seuraavat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9 3

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ) 2. Voimassa olevat asemakaavat 3. Poistuva asemakaava 4. Maanomistus 5. Kunnallistekniset verkostot 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Kooste osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetuista mielipiteistä ja lausunnoista 8. Asemakaavakartta ja määräykset 9. Tontinkäyttösuunnitelma 10. Viitteellinen havainnekuva ja valokuvia alueelta 11. Asemakaavan seurantalomake 12. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaupungin ja Suomen Islam-seurakunnan kesken on tehty puitesopimus kh Suomen Islam-seurakunnan alueelle on laadittu tontinkäyttösuunnitelma (Arkkitehti Olli Kumpulainen v.2000) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kuulutus Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30, Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 xx.xx.- xx.xx.2010 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Korttelin 527 pohjoisosan rakennusoikeus nousee noin 500 k-m 2. Tataarikuja kapenee tontin kohdalla siten, että kadun varrella oleva omakotitalo tulee kokonaan tontin puolelle. Rakennuksen routaeristeet jäävät rasitteena katualueelle. Kinnarinpolku osoitetaan yksinomaan kevyelle liikenteelle. Ajoyhteys kortteleille 527 ja 539 tapahtuu Tataarikujan ja Pykälistöntien kautta. Kortteleissa 527 ja olevat vanhat asuinrakennukset suojellaan asemakaavalla. Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako korttelin 527 tonteille 20 ja 21 sekä korttelin 539 tontille 8.

5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Korttelin 527 pohjoisosan rakentaminen on tarkoitus aloittaa sen jälkeen kun asemakaava on vahvistunut, jolloin myös Tataarikujan rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Puistotie on tällä osuudella osoitettu yksinomaan kevyelle liikenteelle ja kadun rakentamisajankohdasta ole tietoa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristökeskuksessa Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa ja siinä alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jonka tehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4. Korttelissa 527 on kaksi vanhaa asuinrakennusta, jotka on osoitettu suojeltaviksi. Alueen eteläosa on osoitettu maakunnalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi (kh/m), jonka arvokkaat piirteet tulee säilyttää asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Suunnittelualuetta sivuaa länsipuolelta ulkoilureitti (liite1). Asemakaava Alueella on voimassa 1977 ja 1985 vahvistetut asemakaavat. Alue on asuinpientalojen (AP-5) ja omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR 5 ). Tehokkuusluku alueella on e=0,3-0,4, kerrosluku on II (liitteet 2 ja 3). Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Suurella osalla aluetta on tonttijako ja tontit ovat rekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan muuttamista varten Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on yleisilmeeltään rehevä ja vihreä. Katuverkosto on osittain rakentamatta Luonnonympäristö Alue on suhteellisen tasaista, lukuun ottamatta korttelin 527 keskiosaa, joka on hieman muuta aluetta korkeammalla. Alueella kasvaa suuria puita ja pensaita. Kinnarinpolun ja Metsolantien kulmaukseen on rakennettu lapsille suuri leikkipuisto. 5

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakennettu lukuun ottamatta korttelin 527 pohjoisosassa olevia tiloja ja Alueella on eri-ikäisiä ja kokoisia pientaloja sekä kaksi rivitaloa. Uudempi rivitaloista sijaitsee korttelin 527 pohjoisosassa ja on valmistunut muutama vuosi sitten ja vanhempi sijaitsee korttelin eteläosassa Kiviojantien varrella osittain rinteessä. Suunnittelualueella on neljä kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa asuinrakennusta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Kinnarin koulukeskus ja pesäpallokenttä. Muilta osin alueen ympärillä on hyvin eri-ikäistä pien- ja rivitaloasutusta Maanomistus Suomen Islam-seurakunta omistaa korttelin pohjoisosassa olevan suuren rakentamattoman alueen ( ja ), johon sisältyy myös Tataarinkujan pohjoisosa, jota ei ole vielä rakennettu. Muilta osin katualueet ovat kaupungin omistuksessa, maanomistus (liite 4). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat seuraavat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava (2004, vahv ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ), liite 1 Voimassa olevat asemakaavat, liite 2 Poistuva kaava, liite 3 Tontinkäyttösuunnitelma, liite 9 Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Pohjakartta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella pyritään mahdollistamaan korttelin pohjoisosan 527 rakentaminen hieman tehokkaammin ja suojelemaan alueella olevat neljä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää asuinrakennusta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen taustalla on tontin omistajien Marja ja Lasse Foudilan ja tilojen ja omistajan Suomen Islam-seurakunnan tekemät asemakaavan muutosanomukset. Tontin omistavat pyytävät, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että Tataarikujaa ei etelän suunnasta käytettäisi kulkutienä olevaa kolmea tonttiliittymää pidemmälle ja että hakijan oma talo tulisi kokonaan tontille. Suomen Islam-seurakunta pyytää, että heidän alueensa tehokkuusluku nostettaisiin e=0,3:sta e=0,4:ään. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 6.

7 4.3.1 Osalliset Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat lähialueen asukkaat, Kinnarin asukasyhdistys viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus) kaupungin asiantuntijaviranomaiset muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa, Viikkouutisissa ja kau pungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja naapuritonttien omistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) on koko suunnittelun ajan nähtävänä teknisen toimen palvelupisteessä. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen sisällön riittävyydestä on pyydetty toimittamaan mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kuusi mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Saatu palaute koskee suunnitellun kaavamuutoksen sisältöä. Kooste mielipiteistä ja lausunnoista, liite 7. Kaavaluonnos on nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) välisenä aikana. Luonnoksesta on saatu x lausuntoa ja xy mielipidettä. Luettelo mielipiteistä, muistutuksista ja lausunnoista: OAS Asunto-osakeyhtiö Järvenpään Pykälistöntie 40/Antti Rautava Kirje, jonka ovat allekirjoittaneet: Rauno ja Anja Laine, Terholan Torpat Oy,psta Riikka Aalto, Seppo ja Tiina Pihlainen, Lassi ja Marja Foudila, Eero ja Sirpa Joensuu Tuula Pönnelin Taito ja Harri Pönnelin (sähköposti) Lassi ja Marja Foudila As Oy Järvenpään Pykälistöntie 33:n puolesta / Ari Hyytinen, hallit. pj. (sähköposti) Fortum Sähkönsiirto Oy Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Luonnos Ehdotus Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet, liite Viranomaisyhteistyö Suunnittelusta on käyty neuvotteluja kaupungin eri yksiköiden kanssa kaavaprosessin alkuvaiheessa. 7

8 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin 527 pohjoisosan rakentaminen hieman tiiviimmäksi. Tataarikujaa kavennetaan tontin osalla siten, että tontilla oleva asuinrakennus jää tontin puolelle. Alueella olevat neljä kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa mukana olevaa asuinrakennusta on tarkoitus osoittaa suojeltavaksi Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutokseen ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavatyön aikana. Korttelin 527 pohjoisosan Tataarikujan rakentamisen myötä liikennejärjestelyt alueella tulevat kaavan mukaisiksi. Korttelin 527 pohjoisosan rakentamista ohjataan rakennusaloilla ja kerrosluvuilla siten, että Tataarikujan puoleiselle osalle on osoitettu kerrosluku II ja alueen perällä kerrosluku on I. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu kahdesta asuinpientalokorttelista (AP-5) ja yhdestä omakoti-, rivitalo- kytketystä pientalotontista(aor5) sekä leikkipuistosta (VK) ja katualueista. Katuverkosto ei muutu. Korttelin 527 pohjoisosan, joka on vielä rakentamatta, rakennusoikeutta nostetaan lähelle e=0,4. Tataarikujaa kavennetaan tontin osalta siten, että tontilla oleva asuinrakennus tulee tontin puolelle, rakennuksen routaeristeet jäävät katualueelle ja niiden osalta tulee tehdä erilliset sopimukset. Kortteleissa 527 ja 528 olevat vanhat asuinrakennukset osoitetaan suojeltaviksi sr-4 merkinnällä. Kortteleiden kaavamääräyksiä uudistetaan ja rakennusalojen rajoja tarkennetaan. 5.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 3,7 ha, josta asuinkorttelialuetta on noin 2 ha, puistoaluetta noin 1 ha ja loput vajaa hehtaari on katualueita. Alueella on asuinrakennusoikeutta yhteensä 7212 k-m 2. Rakennusoikeus nousee voimassa olevaan kaavaan nähden noin 500 k-m 2 ja rakennusoikeudesta on tähän mennessä käytetty vähän yli puolet eli noin 3600 k-m 2.

9 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on pääosin jo rakennettu. Rakennusoikeuden nostolla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. Uudisrakentamista ohjataan rakennusalan rajoilla ja kerrosluvuilla. Tataarikujaa on kavennettu siten, että kadun varrella oleva vanha asuinrakennus tulee tontin puolelle. Alueella olevat vanhat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, yhtä lukuun ottamatta, ovat kunnostetut ja rakennusten säilyminen turvataan kaavalla. Kinnarinpolun osoittaminen yksinomaan kevyelle liikenteelle lisää alueen liikenneturvallisuutta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset (liitetään myöhemmin) 5.5 Nimistö Leikkipuisto on nimetty Kukkakummuksi. Nimi on Kinnarin asukasyhdistyksen järjes tämän kilpailun tulos. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueella on valmiina kunnallistekniikka, mutta Tataarikuja on pohjoispäästä vielä rakentamatta. Asemakaavan toteuttamistoimiin voidaan ryhtyä heti, kun asemakaavan muutos on lainvoimainen Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti Riitta Vihanto Kaavasuunnittelija 9