Iso-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi

Transkriptio

1 2017 Iso-Tiisala Sastamalan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa

2 2 Sastamalan kaupunki

3 Sisällysluettelo 1 ISO-TIISALAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavamuutos Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala Asemakaava-alueen inventointikohteet Inventoinnin toteutus ARVOTTAMISEN MENETELMÄT Arvokriteerit Toimenpidesuositukset ISO-TIISALA Sijainti Historiaa Kohde inventointi Rakennukset Päärakennus, asuinrakennus Vanha asuinrakennus Maakellari Navetta Sikala Riihi ja suuli Vilja-aitta Aitta ja ratashuone Liha-aitta Liiteri LÄHTEET... 40

4

5 1 Iso-Tiisalan rakennetun ympäristön inventointi Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Iso-Tiisala sijaitsee Sastamalan Mouhijärvellä Uotsolan ja Häijään taajamien välisellä alueella. Tilan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Iso-Tiisalan pihapiiri kuuluu vireillä olevan Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen alueeseen Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavamuutos Mouhijärven kunnanvaltuusto teki kokouksessaan päätöksen ostaa Tiisalan kylään kuuluvasta Iso-Tiisalan tilasta määräalan, josta on muodostettu Marttilan tila 1:61. Kunnanvaltuuston hyväksyessään kiinteistökaupan edellytti, että asemakaava laaditaan kunnan omistamalle maalle, kun alueen pohjakartta valmistuu. Mouhijärven kunnanhallitus päätti vuonna 2008, että Marttilan tilalle laaditaan asemakaava ja Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava muutetaan korttelissa 45 rakennuspaikkojen 2 ja 4 osalta. Samalla päätettiin, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä siihen liittyvä suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville ja suunnitteluaineistosta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, tiehallinnolta, tekniseltä lautakunnalta ja rakennuslautakunnalta. Suunnitteluaineisto laitettiin nähtäville, mutta kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko. suunnittelualueen läpi. Asemakaavaluonnosvaihtoehto 1 1

6 Havainnekuva asemakaavaluonnoksesta Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat kuitenkin niin paljon muuttuneet, että kaavahanke aloitettiin kokonaan alusta vuonna Kaavan nimi muutettiin Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutokseksi. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireille Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala Samanaikaisesti asemakaavan kanssa on laadittu rinnakkaisväylän tiesuunnitelmaa nimellä Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala. Kyseessä on Häijään ja Uotsolan välille rakennettava valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaisi nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukisi kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Liikennevirasto on hyväksynyt tiesuunnitelman ja suunnitelma on saanut lainvoiman Asemakaava-alueen inventointikohteet Iso-Tiisalan pihapiirissä sijaitsee muinaisjäännöksiä sekä useita 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia. Pihapiiri rakennuksineen oli mukana vuosina Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä. Asemakaavoja varten on kuitenkin päätetty laatia tarkempi selvitys, jonka tavoitteena on selvittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaisuudet, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa, täydennysrakentamisessa ja muutostöissä. Tavoitteena on ollut selvittää alueen, kiinteistöjen ja rakennusten ominaisuuksia, historiaa ja niiden vaikutusta ympäristöön ja maisemaan 2

7 sekä niiden merkitystä lähiympäristölle, Uotsolan ja Häijään taajamille sekä Sastamalan kaupungille. 1.2 Inventoinnin toteutus Inventointi on tehty Sastamalan kaupungin maankäytölle yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. Suunnittelun ohjaajana on toiminut maankäytön suunnittelutiimi ja varsinaisen selvitystyön on tehnyt kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa. Inventointi toteutettiin Inventoitavilta kiinteistöiltä tutkittiin kaikki rakennukset sekä rakennusten muodostamat pihapiirit. Tutkittuja kiinteistöjä on 3 kappaletta. Inventoituja asuinrakennuksia on Iso-Tiisalassa 2 kpl ja talousrakennuksia 8 kpl. Inventoinnin lähdemateriaalina käytettiin kirjallisuutta, aiemmin tehtyjä arkeologisia inventointeja ja rakennusinventointeja, ajantasaista ja historiallista kartta-aineistoa, vanhoja valokuvia, rakennusvalvonnan arkistoa ja haastattelutietoja. Kenttätöissä käytiin kiinteistöllä, valokuvattiin kaikki kohteet ja täydennettiin aikaisempien inventointien tietoja sekä lisättiin uusia tietoja. 2 Arvottamisen menetelmät Selvityksen rakennusten ja pihapiirien kulttuurihistoriallisen merkityksen arvioimien perustuu yleisesti käytössä olevaan malliin, jossa ympäristöä tarkastellaan rakennushistorian, historian ja ympäristön ja maiseman näkökulmasta. Rakennushistoria Rakennushistorialliset arvot ovat aikaan sitoutuvia, rakennuksen ajalliseen kerroksellisuuteen, arkkitehtuuriin, rakennusperinteeseen ja -tekniikkaan sekä tyylihistoriallisiin piirteisiin liittyviä ominaisuuksia. Myös rakennusryhmillä kokonaisuutena tai sisätiloilla voi olla rakennushistoriallista arvoa. Kohde voi ilmentää aikakautensa rakentamistapaa tai olla rakennustaiteellisesti merkittävä. Kohde voi myös olla harvinainen ja edustaa katoavaa kulttuuriympäristöä tai rakennustyyppiä. Kohteen alkuperäinen asu on voinut säilyä muuttumattomana ja kohteen rakennuskanta olla yhtenäinen tai kohteen rakennusten eriikäiset rakennusvaiheet voivat toimia yhdessä kohteen tai laajemman alueen historiallisen kehityksen kuvastajina. Historia Historialliset arvot liittyvät kohteen sijoittumiseen laajempaan kulttuuriseen ja paikallishistorialliseen yhteyteen. Yksittäisellä rakennuksella tai useiden rakennusten kokonaisuuksilla voi olla sosiaali-, aate-, hallinto-, henkilö-, talous- tai teollisuushistoriallista tai asutus-, sivistys- tai kirkkohistoriallista merkitystä. Kohde voi liittyä alueen kehitykseen, symboloida alueen historian kannalta keskeistä vaihetta tai edustaa aikakaudelleen tai tietylle ilmiölle luonteenomaista tyyppiä. Kohteella voi olla osa historiallisessa tapahtumassa tai yhdyskunnan kehityksessä ja siitä kertova identiteettimerkitys. Ympäristö, maisema ja taajamakuva Maisemalliset arvot liittyvät kaupunki- ja kyläkuvallisiin piirteisiin, rakennuksen tai rakennusryhmän sijaintiin suhteessa ympäristöönsä. Keskeisessä asemassa ovat maisemalliset kiintopisteet, solmukohdat ja maiseman reuna-alueet. Maisemalliset arvot edustavat sekä esteettisiä että historiallisia näkökulmia. Merkittävää on rakennuksen tai rakennus-ryhmän ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Kohde voi sijaita keskeisellä paikalla, muodostaa oman maisemakokonaisuutensa tai olla ympäristöään ja maisemaa hallitseva. Kohteella voi 3

8 4 Sastamalan kaupunki myös olla arvoa osana ympäröivää kulttuuri- tai luonnonmaisemaa ja se voi liittyä luonteenomaisesti laajempaan toiminnalliseen ympäristöön tai perinteisestä rakennuskannasta koostuvaan maisemakokonaisuuteen. 2.1 Arvokriteerit Kohteet ja rakennukset arvioitiin ja arvotettiin kolmeen luokkaan eli arvoluokkiin 1, 2 ja 3, joista kulttuurihistoriallisesti arvokkain luokka on 1. Arvottamisessa arvioitiin historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Arvoluokitus perustuu nykytilaan eli siihen kuinka hyvin alue, kohteet ja rakennukset sisältävät edellä mainittuja kulttuurihistoriallisia arvoja. Arviointia pyrittiin tekemään seuraavien Pirkanmaan maakuntamuseon käyttämien arvokriteerien kautta: säilyneisyys identiteettimerkitys intensiteetti; kertovuus yhtenäisyys monikerroksisuus ainutlaatuisuus tyypillisyys integriteetti, kuinka hyvin kulttuuriympäristön historiallisiin ilmiöihin liittyvät eri osa-alueet tai tekijät ovat tunnistettavissa Ennen kaikkea pyrittiin arvioimaan kuinka merkittäviä kohteet ja rakennukset ovat alueen kokonaisuudelle ja kuinka merkittäviä kohteet ovat Mouhijärvelle ja Mouhijärven historian ymmärtämiselle. Arvottaminen tehtiin, koska tämä rakennetun ympäristön inventointi on osa asemakaavoituksen selvitystyötä. Selvityksen tarkoituksena on tutkia aluetta ja antaa selkeitä perusteita kaavoituksessa tehtäville ratkaisuille. Mahdolliset suojelupäätökset tehdään kuitenkin ottaen huomioon maankäytön ja alueen kehittämisen tarpeet. Luokka I Erityisen merkittävä rakennus, jolla on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys. Rakennus edustaa parhaalla mahdollisella tavalla seudun rakennusperinteitä ja on säilynyt yleisilmeeltään ja rakennuskannaltaan erityisen hyvin, ja on säilyttänyt esimerkillisesti rakennusajankohdalle tai muulle historiansa kannalta tärkeälle ajankohdalle ominaisen rakennushistoriallisen tyylin. Rakennustyyppi ja arkkitehtuuri ovat säilyneet alkuperäisenä tai sen kaltaisena. Muodot, sommittelu ja rakennusmateriaalit ovat alkuperäisiä tai hyvin lähellä alkuperäisiä. Mahdolliset muutokset on tehty rakennusta kunnioittaen, sen ominaispiirteisiin sopivalla tavalla. Kohteeseen sisältyy useita arvonäkökulmia tai erittäin vahva yksi peruste. Luokka II Merkittävä rakennus, jolla on suurehko kulttuurihistoriallinen merkitys ja joka on tärkeä alueen kulttuurihistoriallisen luonteen säilymisen kannalta. Rakennus edustaa hyvin seudun perinteistä rakentamisen ja asumisen tapaa ja on vähintään kohtalaisesti säilyttänyt sille ominaiset rakennushistorialliset piirteet. Rakennus sisältää yleensä useita arvonäkökulmia. Rakennustyyppi on säilynyt lähes alkuperäisenä ja rakennuksen arkkitehtuuri noudattaa selvästi syntyajankohdan perinnettä tai muuta rakennuksen historian kannalta olennaista ajankohtaa. Muotoiluun, sommitteluun ja materiaaleihin on voitu tehdä muutoksia, mutta rakennushistoriallinen kertovuus on yhä tallella. Rakennuksen alkuperäinen

9 ilme, rakentamisajankohta tai muutoin rakennuksen historialle tyypillinen merkittävä vaihe on muutoksista huolimatta hyvin tunnistettavissa. Luokka III Rakennus, jolla on merkitystä alueen historian tai maiseman kannalta ja joka on luonteva osa alueen historiallista miljöötä. Kohde edustaa melko hyvin seudun perinteistä rakentamisen ja asumisen tapaa. Kohteeseen on voitu tehdä muutoksia, mutta sillä yhä on historiallista arvoa tai se on mahdollisesti osa arvokkaampaa kokonaisuutta. Rakennukseen on voitu tehdä merkittäviäkin muutoksia tai laajennuksia. Rakennustyyppi on voinut muuttua, ja rakennuksen arkkitehtuurissa on toteutettu alkuperäiselle tyylille vieraita elementtejä muodoissa, sommittelussa ja materiaaleissa. Muutoksista johtuen rakennus on voinut menettää osan kulttuurihistoriallisista piirteistään ja kertovuudestaan, mutta rakennus on yhä hahmoltaan tunnistettavissa oman aikansa tai muun rakennuksen historian kannalta tärkeän ajankohdan rakennusperinteen edustajaksi. Rakennuksella on yhä historiallista arvoa tai se ovat mahdollisesti osa arvokkaampaa kokonaisuutta. 2.2 Toimenpidesuositukset Arvoluokan 1 kohteet ja rakennukset tulisi säilyttää mahdollisimman ennallaan. Rakennuksia ja rakenteita ei saa purkaa. Muutoksia ja täydennysrakentamista tulisi välttää. Suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että historiallisesti arvokas ja kokonaisuuden sekä ympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilliset ulokkeet, vesikourut, savupiiput sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään, taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Mikäli rakennuksissa ja/tai kohteessa on tehty sellaisia muutostöitä, jotka ovat heikentäneet kulttuurihistoriallisia arvoja, tulisi niitä korjaamisen yhteydessä pyrkiä entistämään. Arvoluokan 2 kohteet ja rakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisinä. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä. Muutoksien tulisi olla vähäisiä ja suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että historiallisesti arvokas ja kokonaisuuden kannalta merkittävä luonne säilyy. Suositellaan vain vähäistä täydennysrakentamista ja sen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. Arvoluokan 3 rakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään. Lisärakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. 5

10 3 Iso-Tiisala Sastamalan kaupunki 3.1 Sijainti Tarkasteltavat kiinteistöt sijaitsevat Sastamalan Mouhijärvellä Uotsolan ja Häijään taajamien välillä Uotsolan taajaman itälaidalla Pynnärin teollisuusalueen vieressä valtatien 11 pohjoispuolella. Ote vuoden 2014 Sastamalan opaskartasta, johon on merkitty n sijainnit Tilakeskus sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven kulttuurimaisema-alueella. Alueen halki kulkee valtatie 11, joka aiheuttaa vaikean maisemarikon. Tilakeskuksen ympärillä on arvokkaita maisemapeltoja, jotka viettävät etelään kohti Saikkalanjokea. Joki virtaa syvässä ja jyrkkärinteisessä laaksossa, jonka rinteillä kasvaa metsää. Aivan joen rannoilla on tasaisempaa ja siellä on joitain 6

11 3.2 Historiaa peltoaukeita. Mouhijärven alue on asutettu jo varhain, ja alueelta on löydetty jälkiä 32 kivikautisesta asuinpaikasta läheltä nykyistä vesistön rantaviivaa. Kokemäenjoen vesistö on ollut kautta aikojen vilkkaasti käytetty kulkuväylä. Hedelmälliset rantavyöhykkeet on raivattu viljelyyn jo esihistoriallisena aikana. Asutus on sijoittunut aluksi kalliopohjaisten moreenimäkien lämpimille rinteille ja pienille kumpareille. Kyläkeskittymiä muodostui tärkeimpien kulkureittien varrelle ja vesistöön viettävien viljelyaukeiden reunamille viimeistään varhaiskeskiajalta lähtien. Kyliä oli Mouhijärven alueella 1540-luvun veroluetteloiden mukaan 34 kpl luvulla tapahtuneen sarkajaon myötä kylät muodostuivat tiiviiksi ryhmä- ja raittikyliksi, joissa talot sijaitsivat raitin varrella molemmin puolin tai rakentuivat niiden risteyskohtiin. Osasta taloista kehittyi yhdistämällä kruunun verovapaita ratsutiloja, sotilasvirkataloja, rustholleja ja kartanoita. Jonas Strengin noin vuonna 1650 tekemä kartta Karkusta. Nro 27 on Tiisala. 7

12 Maanmittari Hannu Hannunpojan laatima Satakunnan kartta vuoden 1650 vaiheilta. Mouhijärvi mahdollisesti ensi kertaa kartalla. Myös Tiisala on merkitty. 8

13 Kallialan kirkontileissä mainitaan 1469 Piritta, Tiisan leski Sastamalan ylisestä seurakunnasta. Tämä on mahdollisesti varhaisin säilynyt merkintä, joka viittaa Tiisalan kylään. Tiisalan kylä esiintyy 1540 maakirjoissa viiden talon kylänä, jonka kaikki talot näyttävät tuolloin olleen saman suvun eli Tiisan suvun hallussa. Tiisalan kylän talot olivat autioituneet ja 1600-lukujen vaihteeseen mennessä. Vuonna 1598 Ylä-Satakunnan voutina toiminut Tapani Erkinpoika muutti Tiisalaan, missä hän kokosi käsiinsä koko autioituneen viisitaloisen kylän. Vuonna 1600 hän ryhtyi tekemään näin syntyneestä uudesta Tiisalan talosta ratsupalvelusta. Vuonna 1613 Selkeen neljännes ja Sarkolan neljännes, johon Tiisala kuului, läänitettiin skotlantilaisen aatelismiehen eversti William Ogilwien leskelle Barbara Kinnairdille ja heidän alaikäisille lapsilleen. Mutta, niin kauan kuin Tapani Erkinpoika teki Tiisalasta ratsupalvelusta, Tiisalasta ei tarvinnut maksaa veroa Kinnairdeille. Erkipojan kuoltua Tiisalan ratsupalvelus lakkasi ja Barbara Kinnairdin veli William Kinnaird perusti Tiisalaan säteritilan. Kinnairdit luopuivat Selkeen ja Sarkolan neljännesten läänityksistä 1620-luvun lopulla. Neljännekset läänitettiin 1628 eversti Henrik Flemingille. Joulukuussa 1633 Selkeen kartano, Tiisala sekä Selkeen ja Sarkolan neljännekset läänitettiin sotamarsalkka Åke Tottille. Flemingin ja Tottin aikana Tiisala menetti säteriluonteensa. Vuonna 1680 Jesper Matinpoika ryhtyi uudestaan tekemään Tiisalasta ratsupalvelusta. Tiisalan ratsutila jaettiin 1789 kolmeksi tilaksi, Iso-, Keski- ja Vähä-Tiisalaksi, joista Iso-Tiisala sijaitsee samalla paikalla kuin Tiisala aiemmin muodostettiin vielä Uusi-Tiisala. Keski- ja Uusi-Tiisala lakkasivat ilmeisesti kuitenkin olemasta jo 1800-luvun alkupuolella ja niiden maat liitettiin Iso- ja Vähä-Tiisaloihin. Sekä Iso- että Vähä-Tiisala jatkoivat ratsupalvelusta yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1886, jolloin ratsupalvelujärjestelmä tarpeettomana purettiin. Vuoden 1932 Suomen maatilat kirjassa mainitaan, että vuoteen 1932 mennessä Iso-Tiisalasta oli erotettu kuusi tilaa, joista kolme oli entistä torppaa. Vähä-Tiisalasta oli erotettu kaksi tilaa, jotka molemmat olivat entisiä torppia. Nykyisin kummallakaan tilalla ei ole enää maanviljelystä. Tilojen maista on erotettu uusia tiloja tai maat on vuokrattu muiden käyttöön. 9

14 Ote vuoden isojakokartasta. Tiisala on ympyröity puna-keltaisella viivalla. Kartassa näkyy tie, joka kulkee Häijästä länteen Tiisalan ohi. Tietä on edelleen olemassa Särkijärventien, Rusthollinkujan ja Tiisalantien pohjalla. Pienet pätkät vanhan tien jäänteitä on edelleen n pihapiireissä. Arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2012 on todettu, että tie ei ole muinaisjäännös. 10

15 Kartta Tiisalan rusthollin maista vuodelta

16 Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta Iso-Tiisala on ympäröity turkoosilla ja Vähä-Tiisala punaisella. Kartassa ei enää näy Keski- eikä Uusi-Tiisalaa. Sama vanha tielinjaus kuin Isojakokartassa on nähtävissä. 12

17 Ote senaatinkartastosta, vuoden 1910 mittaus. Iso-Tiisala on ympäröity turkoosilla ja Vähä-Tiisala punaisella. 13

18 Tiisala, isojaon täydennys

19 Isojaon 1913 täydennyskartta, jonka päälle on sovitettu nykytilannetta vastaava kantakartta. Otteet vuosien 1961 ja 1979 peruskartoista, Iso-Tiisalan ja Vähä-Tiisalan pihapiirien kautta kulkeva vanha tie on karttojen laatimisen välillä poistunut käytöstä. 15

20 Otteet vuoden 1988 sekä uusimmasta peruskartasta Iso-Tiisala kuvassa keskellä. 16

21 3.3 Kohde inventointi Iso-Tiisalan asemapiirros ja ortoilmakuva. 1. Päärakennus, 2. vanha asuinrakennus, 3. maakellari, 4. navetta, 5. sikala, 6. riihi ja suuli, 7. vilja-aitta, 8. ratassuoja, 9. lihaaitta, 10. liiteri. 17

22 Kylä / kaupunginosa Tiisala Kiinteistötunnus , Mäki-Tiisala; , Isotiisala Kunta Sastamala Alue Mouhijärvi Osoite Rusthollinkuja 10 Aluetyyppi Taajama Kohdetyyppi Tilakeskus Hist. tilatyyppi Ratsutila Nykyinen tilatyyppi Tila Rak. lkm. 9 Inventointi pvm. 3/2014, 9/2015 Kuvaus, ympäristö ja pihapiiri Iso-Tiisalan rakennusryhmä on sijoittunut peltoalueelle työntyvään niemekkeeseen. Nykyisin peltoalueen läpi kulkee Pori Tampere valtatie, joten rakennusryhmän mieltäminen osana peltomaisemaa on vaikeutunut. Rakennuksia ympäröivät pellot viettävät koillispuolella kohti pientä Jänni nimistä lampea. Eteläpuolella pellot viettävät kohti Saikkalanjoen laaksoa. Rakennukset muodostavat löyhästi suljetun pihapiirin. Pohjoislaidalla sijaitsee sikala sekä navetta, länsilaidalla sijaitsee aittarivistö sekä puuliiteri ja etelälaidalla sijaitsee maakellari sekä vanha asuinrakennus. Pihan keskellä sijaitsee nykyinen päärakennus. Pihapiiristä hieman kauempana sijaitsee riihi, jonka kylkeen on rakennettu melko kookas talousrakennus, joka on rakennettu useassa vaiheessa. Pihapiirissä on havaittavissa vanhojen rakennusten perustuksia. Perustusten kohdalla olleista rakennuksista kaksi on purettu 1900-luvun loppupuolella. Pihan keskellä ollut rakennus, joka oli tilan päärakennus, purettiin noin Riihen ja vanhan asuinrakennuksen välissä olevilla perustuksilla on sijainnut 1800-luvulla rakennettu hirsinen ns. Heleniuksen talo, joka purettiin ja 80- lukujen taitteessa. Rakennusten itäpuolella ja valtatien lähellä olevat perustukset ovat mahdollisesti vanhan riihen jäänteitä, mutta rakennuksen purkamis-/tuhoutumisajankohdasta ei ole tietoa. Vanhan kylätontin lounaisreunassa on mahdollisesti alkuperäisen kylän rakennuksen perustuksia. Vanha rakennettu ympäristö on siis kärsinyt merkittäviä vaurioita, mutta on silti nykyäänkin ymmärrettävissä. Pihan poikki kulkee vanha Häijään ja Uotsolan välinen tie. Tien historialliset arvot ovat merkittävästi kärsineet kun sen linjalle on rakennettu taajamien välinen vesi- ja viemäriputki. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Rakennusperinteinen Historiallinen Asutushistoria, sosiaalihistoria 18

23 Maisemallinen Arvojen perustelu Arvoluokka 2 Maisemallisesti keskeinen sijainti valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen reunalla. Iso-Tiisalalla on pitkä ja vaihteleva historia. Tila on ollut alun perin kylä, jonka rakennukset yhdistettiin ratsutilaksi. Ratsutila muuttui säteritilaksi ja myöhemmin jälleen ratsutilaksi, jollainen se oli ratsupalvelujärjestelmän lakkauttamiseen asti 1800-luvun lopulla. Tilan nykyiset rakennukset sijaitsevat aivan vanhan kylätontin vieressä ja edustavat rakentamisen kerroksellisuutta 1700-luvun lopusta nykypäivään. Vanhat rakennukset ovat hyväkuntoisia ja säilyttäneet ominaispiirteensä hyvin. Nykytilanne ja Iso-Tiisalan pihapiiristä löytyneet vanhojen rakennusten perustukset (sinisellä) sekä Tiisalan kylätontti (vihreällä) sijoitettuna vuoden 1913 isojaon täydennyskartalle. Isojaon täydennykseen on käytetty todennäköisesti vanhempaa pohjakarttaa, josta syystä kaikkia 1800-luvun lopun rakennuksia ei ole kartalla. Pihan poikki kulkee vanha, osin tuhoutunut, Uotsolan ja Häijään välinen tie. 19

24 3.3.1 Rakennukset Sastamalan kaupunki 1. Päärakennus, asuinrakennus Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Alkuperäinen käyttö Asuminen Rakentamisaika 1958 Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 ½ Perustus Valettu betoni Runko Hirsi 20

25 Rungon muoto Vuoraus Ikkunatyyppi Kattomuoto Katemateriaali Kuisti Kunto Kuvaus Suorakaide Peiterimalaudoitus Kaksijakoinen / tuuletusikkuna Satulakatto Profiilipelti Tasakatto, katolla parveke Hyvä Nykyinen päärakennus on 1 ½-kerroksinen ja sijaitsee pihapiirin itälaidalla pihan halki kulkevan harjanteen laella. Vanha Uotsola Häijää tie kulkee rakennuksen eteläpuolella. Rakennus on rakennettu 1958 ja sen rakentamiseen on käytetty puretun pihan keskellä sijainneen asuinrakennuksen hirsiä. Rakennus on 1½-kerroksinen, betoniperustuksinen ja satulakattoinen. Talon sokkeli on melko korkea ja alarinteestä pääsee kellarissa sijaitsevaan autotalliin. Rakennusta on vuosien varrella korjattu merkittävästi. Runko on vuorattu vaaleankeltaiseksi maalatulla peiterimalaudoituksella. Katto on katettu tummaksi pinnoitetulla profiilipellillä. Ikkunat ovat kaksijakoiset, joissa on siis iso ikkuna ja tuuletusikkuna. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen - Historiallinen - Maisemallinen Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskusta, keskeisellä sijainnilla valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen reunalla. Arvojen perustelu Arvoluokka Nykyinen päärakennus on rakennettu 1958 ja edustaa uudempaa kerrostumaa ja sen tieltä on tuhoutunut vanhaa rakennuskantaa. Ei arvotettu 21

26 2. Vanha asuinrakennus Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Alkuperäinen käyttö Asuminen Rakentamisaika 1800-luvun alkupuoli Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Perustus Luonnonkivi Runko Hirsi Rungon muoto Suorakaide Vuoraus Vaakaponttilaudoitus Ikkunatyyppi Kaksijakoinen / kuusiruutuinen 22

27 Kattomuoto Katemateriaali Kuisti Kunto Kuvaus Satulakatto Tiili Kuusikulmainen satulakattoinen lasikuisti ja kuusikulmainen pulpettikattoinen Hyvä Vanha asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakennus sijaitsee nykyisen pihapiirin etelälaidalla vanhan Uotsola Häijää tien varrella. Rakennuksen länsipäädyssä on maakellari ja sekä länsi- että itä puolelta on löytynyt vanhojen rakennusten perustuksia. Rakennus on yksi-kerroksinen, hirsirunkoinen ja lepää luonnonkivistä ladotuilla perustuksilla. Rakennuksen keskivaiheilla on valkoiseksi maalattu kuusikulmainen porstua, jossa on koristeelliset moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen toisessa päädyssä on yksin-kertaisempi yksilappeisella katolla varustettu porstua. Runko on vuorattu vaakaponttilaudoituksella. Vuoraus on maalattu punamullalla, nurkka ja ikkunalistat ovat valkoiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat varsin koristeelliset. Ikkunat ovat kaksijakoiset ja kuusiruutuiset. Satulakatto on katettu tiilillä. Sisällä rakennuksen pinnat ovat kärsineet vaurioita, mutta rakenteet vaikuttavat terveiltä. Rakennus ei ilmeisesti ole ollut tilan varsinainen päärakennus. Rakennus on nykyään poissa käytöstä eikä sitä lämmitetä. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennus edustaa hyvin 1800-luvun asuinrakentamista. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskusta ja sijaitsee pihapiirin laidalla keskeisellä sijainnilla valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen reunalla. Rakennus on hyvässä kunnossa ja hyvin säilyttänyt 1800-luvulla saaneen ulkoasunsa ja on merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 1 23

28 3. Maakellari Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Alkuperäinen käyttö Maakellari Kellari Rakentamisaika n Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Perustus Runko Rungon muoto Vuoraus Luonnonkivi Hirsi Suorakaide Luonnonkivi, hirsi, peiterimalaudoitus Ikkunatyyppi - Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Betonitiili Kuisti - Kunto Kuvaus Hyvä Maakellari on ilmeisesti rakennettu vanhan asuinrakennuksen rakentamisaikaan palvelemaan asuinrakennusta. Kellari sijaitsee asuinrakennuksen länsipäädyssä vanhan Uotsola Häijää tien eteläpuolella. Kellarin maanvastaiset seinät on tehty luonnonkivestä ja maanpäällinen osa on hirttä. Puuosat on maalattu punaiseksi, otsalaudat ja oven pielilaudat ovat valkoisia ja ovi on maalattu mustaksi. Katto on satulakatto ja katettu betonitiilellä. Kellari on hyvä kuntoinen. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Rakennus edustaa hyvin 1800-luvun maatilan talousrakentamista. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta ja liittyy läheisesti viereiseen asuinrakennukseen.. 24

29 Maisemallinen Arvojen perustelu Arvoluokka 2 Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskusta ja sijaitsee pihapiirin laidalla keskeisellä sijainnilla valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen reunalla. Rakennus on hyvässä kunnossa ja hyvin säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja on osa Iso-Tiisalan rakennuskokonaisuutta. 25

30 4. Navetta Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Alkuperäinen käyttö Rakentamisaika 1882? Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Perustus Runko Rungon muoto Vuoraus Ikkunatyyppi Kattomuoto Katemateriaali Kuisti - Kunto Kuvaus Talousrakennus / varasto Navetta ja talli Luonnonkivi Pölkkysavi-rakenne Suorakaide Pystylaudoitus 2-3-jakoiset ja 6-9-ruutuiset Satulakatto Betonitiili Hyvä Navetta on mahdollisesti rakennettu 1882, mutta voi kuitenkin olla huomattavasti nuorempikin. Rakentamisajankohtaa ei ole ollut mahdollista määrittää esim. kartta-aineiston perusteella. 26

31 Kulttuurihistorialliset arvot Navetta on rakenteeltaan melko harvinaista pölkkysavea ja on satulakattoinen ja lepää luonnonkivistä ladotuilla perustuksilla. Ullakolle / ylisille johtava silta on rakennuksen länsipäädyssä. Rakennus sijaitsee pihapiirin pohjoislaidalla peltoalueen reunalla. Ulkoseinät on vuorattu punamullalla maalatulla pystylaudoituksella. Ovet on maalattu mustaksi. Nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunalistat ovat valkoiset ja ikkunat ovat 2-3-jakoiset ja 6-9-ruutuiset. Ulkoseinärakenne on paksu ja siitä johtuen sekä ikkunat että ovet ovat melko syvällä. Katto on katettu betonitiilillä. Rakennus on nykyään poissa käytöstä eikä sitä lämmitetä. Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennuksen rakenne on melko harvinainen pölkkysavirakenne. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskusta ja sijaitsee pihapiirin laidalla maisemapeltojen reunalla. Rakennus on hyvässä kunnossa ja säilyttänyt hyvin ulkoasunsa ja on merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 2 27

32 5. Sikala Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Alkuperäinen käyttö Autioitunut talousrakennus Sikala Rakentamisaika 1967 Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Perustus Runko Rungon muoto Betoni Kevytsoraharkko Suorakaide Vuoraus - Ikkunatyyppi Kattomuoto Katemateriaali Yksijakoinen Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Kohtalainen Sikala on rakennettu 1967 kevytsoraharkoista betoniperustuksille. Harkkoseiniä ei ole pinnoitettu. Satulakatto on katettu vaaleanruskeaksi maalatulla aaltopellillä. Sikala sijaitsee vanhan navetta rakennuksen itäpuolella peltojen keskelle työntyvässä nimekkeessä ja on samansuuntainen navetan kanssa. Sikala ei ole käytössä. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen - Historiallinen - 28

33 Maisemallinen - Arvojen perustelu - Arvoluokka ei arvotettu 29

34 6. Riihi ja suuli Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Talousrakennus / varasto Alkuperäinen käyttö Riihi ja suuli Rakentamisaika n Suunnittelija Korjausvuodet ja 1950-luku Kerrosluku 1 Perustus Luonnonkivi, nurkkakivi Runko Hirsi ja rankarakenne 30

35 Rungon muoto Vuoraus T-runko Hirsi ja pystylaudoitus Ikkunatyyppi - Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Kohtalainen Hirsirakenteinen riihi, jonka kylkeen on myöhemmin rakennettu rankarakenteisia lisäosia, sijaitsee lyhyen matkan päässä lounaaseen varsinaisesta Iso-Tiisalan pihapiiristä. Riihen ympäristö on nykyisin metsittynyt. Riihi/talousrakennus on rakennettu useassa vaiheessa. Hirsirakenteinen luuvariihi on rakennettu 1800-luvun alussa ja siihen on liitettynä ja 1950-luvuilla rakennettuja rankarakenteisia talousrakennuksia. Riihi on pitkänurkkainen, kolmiosainen ja perustettu nurkkakiville. Seinät on maalattu punamullalla. Eteläisimmässä osassa eli varsinaisessa riihessä on säilynyt kiukaan kivet. Katto on satulakatto ja katettu vihreäksi maalatulla aaltopellillä. Riihen kyljessä olevat myöhemmin rakennetut osat ovat rankarakenteisia, pystylaudasta rakennettuja, satulakattoisia ja kattomateriaali on aaltopeltiä. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennus on Iso-Tiisalan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Riihi on kolmiosainen ns. luuvariihi ja edustaa läntistä rakennusperinnettä.. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskusta ja sijaitsee näkyvällä paikalla valtatien ja tulevan rinnakkaisväylän laidalla.. Rakennus on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja on merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja sitä kautta Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 1 31

36 7. Vilja-aitta Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Talousrakennus / varasto Alkuperäinen käyttö Vilja-aitta Rakentamisaika 1800-luvun puoliväli Suunnittelija Korjausvuodet - Kerrosluku 2 Perustus Luonnonkivi, nurkkakivi Runko Hirsi Rungon muoto Suorakaide Vuoraus - Ikkunatyyppi - 32

37 Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Hyvä Vilja-aitta on rakennettu hirsistä 1800-luvun puolivälissä. Aitta on eteläisin kolmen aitta-/talousrakennuksen rivistössä, joka sijaitsee pihapiirin länsilaidalla päärakennuksen takana. Hirsirakenteisen aitan sekä pääty- että sivuseinillä on följärit. Aitta on perustettu nurkkakiville. Rakennus on maalattu punamullalla, nurkka- ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovi ja ikkunaluukku on maalattu mustaksi. Ovessa on kissanluukku. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennus on osa kolmen aittarakennuksen rivistöä, jotka ovat Iso-Tiisalan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskuksen pihapiiriä ja kahden muun aittarakennuksen kanssa muodostaa merkittävän osan pihapiirikokonaisuutta. Rakennus on hyvässä kunnossa ja säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja on kahden muun aittarakennuksen kanssa merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja sitä kautta Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 1 33

38 8. Aitta ja ratashuone Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Talousrakennus / varasto Alkuperäinen käyttö Aitta ja ratashuone Rakentamisaika 1800-luvun alkupuoli Suunnittelija Korjausvuodet - Kerrosluku 2 Perustus Luonnonkivi, nurkkakivi Runko Hirsi Rungon muoto Suorakaide Vuoraus - Ikkunatyyppi - 34

39 Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Hyvä Aitta/ratashuone on rakennettu hirsistä 1800-luvun alkupuolella. Aitta on keskimmäinen kolmen aitta-/talousrakennuksen rivistössä, joka sijaitsee pihapiirin länsilaidalla päärakennuksen takana. Aitta on pitkänurkkainen ja hirsien päät on koteloitu. Päätyseinillä on följärit. Rakennus on perustettu nurkkakiville. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Katon harjalla oven puoleisessa päädyssä on ruokakello. Ovet on maalattu mustaksi ja ne ovat peräisin 1950-luvulla puretusta päärakennuksesta. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennus on osa kolmen aittarakennuksen rivistöä, jotka ovat Iso-Tiisalan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskuksen pihapiiriä ja kahden muun aittarakennuksen kanssa muodostaa merkittävän osan pihapiirikokonaisuutta. Rakennus on hyvässä kunnossa ja säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja on kahden muun aittarakennuksen kanssa merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja sitä kautta Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 1 35

40 9. Liha-aitta Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Talousrakennus / varasto Alkuperäinen käyttö Liha-aitta Rakentamisaika 1792 Suunnittelija Korjausvuodet - Kerrosluku 2 Perustus Luonnonkivi, nurkkakivi Runko Hirsi Rungon muoto Suorakaide Vuoraus - Ikkunatyyppi - 36

41 Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Hyvä Liha-aitta on sen seinään kaiverretun numeron perusteella alun perin rakennettu Aitan hirsissä on merkintöjä, joiden perusteella voidaan päätellä, että aitta on jossain vaiheessa purettu ja koottu uudestaan nykyiselle paikalleen. Aitta on pohjoisin kolmen aitta-/talousrakennuksen rivistössä, joka sijaitsee pihapiirin länsilaidalla päärakennuksen takana. Rakennus on hirsirakenteinen ja pitkänurkkainen ns. otsa-aitta ja se on perustettu nurkkakiville. Ulkoseinät on maalattu punamullalla. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovi on maalattu mustaksi ja siinä on kissanluukku. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Rakennus on osa kolmen aittarakennuksen rivistöä, jotka ovat Iso-Tiisalan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Rakennus on ollut osa Iso-Tiisalan ratsutilan tilakeskusta. Rakennus on osa Iso-Tiisalan tilakeskuksen pihapiiriä ja kahden muun aittarakennuksen kanssa muodostaa merkittävän osan pihapiirikokonaisuutta. Rakennus on hyvässä kunnossa ja säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja on kahden muun aittarakennuksen kanssa merkittävä osa Iso-Tiisalaa ja sitä kautta Mouhijärven paikallishistoriaa. Arvoluokka 1 37

42 10. Liiteri Sastamalan kaupunki Rakennuksen kuvaus Alkuperäinen käyttö Rakentamisaika Liiteri Liiteri 1930-luku Suunnittelija Korjausvuodet Kerrosluku 1 Perustus Runko Rungon muoto Vuoraus Luonnonkivi, nurkkakivi Rankarakenne Suorakaide Harva pystylaudoitus Ikkunatyyppi - Kattomuoto Katemateriaali Satulakatto Aaltopelti Kuisti - Kunto Kuvaus Hyvä Liiteri on rankarakenteinen, pystylaudoitettu ja perustettu nurkkakiville 1930-luvun alussa. Liiteri sijaitsee kolmen aitan rivistön pohjoispuolella vähän matkan päässä aitoista ja samassa linjassa aittojen kanssa. Ulkovuoraus on maalattu punamullalla ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovet on 38

43 Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen - Historiallinen - Maisemallinen - Arvojen perustelu - Arvoluokka maalattu mustaksi. ei arvotettu 39

44 4 Lähteet Kirjallisuus Sastamalan kaupunki Piilonen, J. Sastamalan historia 2. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Mäkelä, A., et al. Meidän kylät, Matka Tupurlanjärven tienoon kyliin. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Brander, U., et al. Suomen maatilat, III osa. Porvoo: WSOY Suuri maatilakirja, II osa. Helsinki: Kustannustuote Selvitykset Kulojärvi, M. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava, Rakennetun ympäristön selvitys. Sastamalan kaupunki Rostedt, T., Helminen, M. Sastamala, Tiisala, Kylätontin kartoitus ja muinaisjäänne inventointi. Sastamalan kaupunki Jussila, T. Sastamala, Tiisalantien kevyenliikenteenväylän välillä Tiisala Saikkala muinaisjäännösselvitys. Sastamalan kaupunki Vainiola, S. Uotsola (itäosa) Häijää Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys. Sastamalan kaupunki Kartta-aineisto Kantakartta. Sastamalan kaupunki Historialliset kartat Hannu Hannunpoika. Satakunnan kartta. n Digitaaliarkisto: Jonas Streng. Karkun kartta. n Digitaaliarkisto: Isojakokartta sala82. Digitaaliarkisto: Joachim Hornborg. Tiisalan rusthollin kartta Juha Marttila Kalmbergin kartasto Heikki Rantatupa; Historialliset kartat: Tiisala; Isojaon täydennys Digitaaliarkisto: Valokuvat Ortoilmakuvat: Maanmittauslaitos 40