Iso- ja Vähä-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi
|
|
- Kauko Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2015 Sastamalan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa
2 2 Sastamalan kaupunki
3 Sisällysluettelo 1 ISO- JA VÄHÄ-TIISALAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavamuutos Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava Asemakaava-alueiden inventointikohteet Inventoinnin toteutus Arvottaminen Toimenpidesuositukset TIISALA Sijainti Historiaa Iso-Tiisala Tila Rakennukset Vähä-Tiisala Tila Rakennukset LÄHTEET... 33
4
5 1 n rakennetun ympäristön inventointi Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet sijaitsevat Sastamalan Mouhijärvellä Uotsolan ja Häijään taajamien välisellä alueella. Kummankaan tilan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Iso-Tiisalan pihapiiri kuuluu vireillä olevan Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen alueeseen ja Vähä-Tiisala sijaitsee vireillä olevan Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaavan alueella Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavamuutos Mouhijärven kunnanvaltuusto teki kokouksessaan päätöksen ostaa Tiisalan kylään kuuluvasta Iso-Tiisalan tilasta määräalan, josta on muodostettu Marttilan tila 1:61. Kunnanvaltuuston hyväksyessään kiinteistökaupan edellytti, että asemakaava laaditaan kunnan omistamalle maalle, kun alueen pohjakartta valmistuu. Mouhijärven kunnanhallitus päätti vuonna 2008, että Marttilan tilalle laaditaan asemakaava ja Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava muutetaan korttelissa 45 rakennuspaikkojen 2 ja 4 osalta. Samalla päätettiin, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä siihen liittyvä suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville ja suunnitteluaineistosta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, tiehallinnolta, tekniseltä lautakunnalta ja rakennuslautakunnalta. Suunnitteluaineisto laitettiin nähtäville, mutta kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko. suunnittelualueen läpi. KUVA 1: Asemakaavaluonnosvaihtoehto 1 1
6 KUVA 2: Havainnekuva asemakaavaluonnoksesta Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat kuitenkin niin paljon muuttuneet, että kaavahanke aloitettiin kokonaan alusta vuonna Kaavan nimi muutettiin Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutokseksi. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireille Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Kaupungin harjoittaman aktiivisen maanhankintatoiminnan ansiosta kaupunki on saanut ostettua Häijään ja Uotsolan väliltä maata n. 60 ha. Sastamalan kaupunki tilasi Terhi Kupilalta kaupungin omistamalle alueelle diplomityön. Diplomityön nimenä on Maisema, asumisvisio ja suunnittelukäsikirja; Asuinaluesuunnitelma Mouhijärvelle. Työn tehtävänantona oli tarjota kokonaisvaltaisia idealuonnoksia kaavoituksen tueksi koskien Tiisalan alueen asemakaavaa. Tarkoitus oli tutkia uusien pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia luoda houkutteleva ja nykyaikainen kylä osaksi olemassa olevaa kyläkudelmaa. Uusi rakentaminen on soviteltava maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja luontokohteiden kanssa sopusointuun. Kaupunginhallituksen kokouksessa on päätetty että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta on hyväksynyt Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaava on kuulutettu vireille
7 KUVA 3: Havainnekuva diplomityössä esitetystä tulevaisuuden visiosta KUVA 4: Suunnittelualue suhteessa diplomityöhön Asemakaava-alueiden inventointikohteet Iso-Tiisalan pihapiirissä sijaitsee muinaisjäännöksiä sekä useita 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia. Vähä-Tiisalan pihapiirissä on useita 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia. Alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä, mutta alueen ohi kulkee vanha historiallinen tielinja. Pihapiirit rakennuksineen olivat mukana vuosina Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä. Asemakaavoja var- 3
8 ten on kuitenkin päätetty laatia tarkempi selvitys, jonka tavoitteena on selvittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaisuudet, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa, täydennysrakentamisessa ja muutostöissä. Tavoitteena on ollut selvittää alueen, kiinteistöjen ja rakennusten ominaisuuksia, historiaa ja niiden vaikutusta ympäristöön ja maisemaan sekä niiden merkitystä lähiympäristölle, Uotsolan ja Häijään taajamille sekä Sastamalan kaupungille. 1.2 Inventoinnin toteutus Inventointi on tehty Sastamalan kaupungin maankäytölle yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. Suunnittelun ohjaajana on toiminut maankäytön suunnittelutiimi ja varsinaisen selvitystyön on tehnyt kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa. Inventointi toteutettiin Inventoitavilta kiinteistöiltä tutkittiin kaikki rakennukset sekä rakennusten muodostamat pihapiirit. Tutkittuja kiinteistöjä on 3 kappaletta. Inventoituja asuinrakennuksia on Iso- Tiisalassa 2 kpl ja talousrakennuksia 7 kpl. Inventoituja asuinrakennuksia on Vähä-Tiisalassa 2 kpl ja talousrakennuksia 9 kpl. Inventoinnin lähdemateriaalina käytettiin kirjallisuutta, aiemmin tehtyjä arkeologisia inventointeja ja rakennusinventointeja, ajantasaista ja historiallista kartta-aineistoa, vanhoja valokuvia, rakennusvalvonnan arkistoa ja haastattelutietoja. Kenttätöissä käytiin molemmilla kiinteistöllä, valokuvattiin kaikki kohteet ja täydennettiin aikaisempien inventointien tietoja sekä lisättiin uusia tietoja. 1.3 Arvottaminen Kohteet ja rakennukset arvioitiin ja arvotettiin kolmeen luokkaan eli arvoluokkiin 1, 2 ja 3, joista kulttuurihistoriallisesti arvokkain luokka on 1. Arvottamisessa arvioitiin historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Arvoluokitus perustuu nykytilaan eli siihen kuinka hyvin alue, kohteet ja rakennukset sisältävät edellä mainittuja kulttuurihistoriallisia arvoja. Arviointia pyrittiin tekemään seuraavien Pirkanmaan maakuntamuseon käyttämien arvokriteerien kautta: säilyneisyys identiteettimerkitys intensiteetti; kertovuus yhtenäisyys monikerroksisuus ainutlaatuisuus tyypillisyys integriteetti, kuinka hyvin kulttuuriympäristön historiallisiin ilmiöihin liittyvät eri osa-alueet tai tekijät ovat tunnistettavissa Ennen kaikkea pyrittiin arvioimaan kuinka merkittäviä kohteet ja rakennukset ovat alueen kokonaisuudelle ja kuinka merkittäviä kohteet ovat Mouhijärvelle ja Mouhijärven historian ymmärtämiselle. Arvoluokkaan 1 kuuluvat erityisen merkittävät kohteet tai rakennukset, joilla on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys ja/tai jotka ovat erityisen tärkeitä alueen kulttuurihistorian säilymisen kannalta. Arvoluokkaan 2 kuuluvat merkittävät kohteet tai rakennukset, joilla on suurehko kulttuurihistoriallinen merkitys ja/tai jotka ovat tärkeitä alueen kulttuurihistorian säilymisen kannalta. Arvoluokkaan 3 kuuluvat kohteet tai rakennukset, joilla on merkitystä kulttuurihistorian kannalta ja/tai jotka ovat luonteva osa historiallista miljöötä. 4
9 Arvottaminen tehtiin, koska tämä rakennetun ympäristön inventointi on osa asemakaavoituksen selvitystyötä. Selvityksen tarkoituksena on tutkia aluetta ja antaa selkeitä perusteita kaavoituksessa tehtäville ratkaisuille. Mahdolliset suojelupäätökset tehdään kuitenkin ottaen huomioon maankäytön ja alueen kehittämisen tarpeet. 1.4 Toimenpidesuositukset Arvoluokan 1 kohteet ja rakennukset tulisi säilyttää mahdollisimman ennallaan. Rakennuksia ja rakenteita ei saa purkaa kuin pakottavista syistä. Muutoksia ja täydennysrakentamista tulisi välttää. Suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että historiallisesti arvokas ja kokonaisuuden sekä ympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilliset ulokkeet, vesikourut, savupiiput sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään, taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Mikäli rakennuksissa ja/tai kohteessa on tehty sellaisia muutostöitä, jotka ovat heikentäneet kulttuurihistoriallisia arvoja, tulisi niitä korjaamisen yhteydessä pyrkiä entistämään. Arvoluokan 2 kohteet ja rakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisinä. Muutoksien tulisi olla vähäisiä ja suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että historiallisesti arvokas ja kokonaisuuden kannalta merkittävä luonne säilyy. Suositellaan vain vähäistä täydennysrakentamista ja sen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. Arvoluokan 3 rakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään. Lisärakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. 5
10 2 Tiisala Sastamalan kaupunki 2.1 Sijainti Tarkasteltavat kiinteistöt sijaitsevat Sastamalan Mouhijärvellä Uotsolan ja Häijään taajamien välillä. Iso-Tiisala on Uotsolan taajaman itälaidalla Pynnärin teollisuusalueen vieressä valtatien 11 pohjoispuolella. Vähätiisala sijaitsee valtatie 11 eteläpuolella puolivälissä Häijäätä ja Uotsolaa Tiisalantien liittymän kohdalla. KUVA 5: Ote vuoden 2014 Sastamalan opaskartasta, johon on merkitty n sijainnit Molemmat tilakeskukset sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven kulttuurimaisema-alueella. Alueen halki kulkee valtatie 11, joka aiheuttaa vaikean maisemarikon. Tilakeskusten ympärillä on arvokkaita maisemapeltoja, jotka viettävät etelään kohti Saikkalanjokea. Joki virtaa syvässä ja jyrkkä- 6
11 2.2 Historiaa rinteisessä laaksossa, jonka rinteillä kasvaa metsää. Aivan joen rannoilla on tasaisempaa ja siellä on joitain peltoaukeita. Mouhijärven alue on asutettu jo varhain, ja alueelta on löydetty jälkiä 32 kivikautisesta asuinpaikasta läheltä nykyistä vesistön rantaviivaa. Kokemäenjoen vesistö on ollut kautta aikojen vilkkaasti käytetty kulkuväylä. Hedelmälliset rantavyöhykkeet on raivattu viljelyyn jo esihistoriallisena aikana. Asutus on sijoittunut aluksi kalliopohjaisten moreenimäkien lämpimille rinteille ja pienille kumpareille. Kyläkeskittymiä muodostui tärkeimpien kulkureittien varrelle ja vesistöön viettävien viljelyaukeiden reunamille viimeistään varhaiskeskiajalta lähtien. Kyliä oli Mouhijärven alueella 1540-luvun veroluetteloiden mukaan 34 kpl luvulla tapahtuneen sarkajaon myötä kylät muodostuivat tiiviiksi ryhmä- ja raittikyliksi, joissa talot sijaitsivat raitin varrella molemmin puolin tai rakentuivat niiden risteyskohtiin. Osasta taloista kehittyi yhdistämällä kruunun verovapaita ratsutiloja, sotilasvirkataloja, rustholleja ja kartanoita. KUVA 6: Jonas Strengin noin vuonna 1650 tekemä kartta Karkusta. Nro 27 on Tiisala. 7
12 KUVA 7: Maanmittari Hannu Hannunpojan laatima Satakunnan kartta vuoden 1650 vaiheilta. Mouhijärvi mahdollisesti ensi kertaa kartalla. Myös Tiisala on merkitty. 8
13 Kallialan kirkontileissä mainitaan 1469 Piritta, Tiisan leski Sastamalan ylisestä seurakunnasta. Tämä on mahdollisesti varhaisin säilynyt merkintä, joka viittaa Tiisalan kylään. Tiisalan kylä esiintyy 1540 maakirjoissa viiden talon kylänä, jonka kaikki talot näyttävät tuolloin olleen saman suvun eli Tiisan suvun hallussa. Tiisalan kylän talot olivat autioituneet ja 1600-lukujen vaihteeseen mennessä. Vuonna 1598 Ylä-Satakunnan voutina toiminut Tapani Erkinpoika muutti Tiisalaan, missä hän kokosi käsiinsä koko autioituneen viisitaloisen kylän. Vuonna 1600 hän ryhtyi tekemään näin syntyneestä uudesta Tiisalan talosta ratsupalvelusta. Vuonna 1613 Selkeen neljännes ja Sarkolan neljännes, johon Tiisala kuului, läänitettiin skotlantilaisen aatelismiehen eversti William Ogilwien leskelle Barbara Kinnairdille ja heidän alaikäisille lapsilleen. Mutta, niin kauan kuin Tapani Erkinpoika teki Tiisalasta ratsupalvelusta, Tiisalasta ei tarvinnut maksaa veroa Kinnairdeille. Erkipojan kuoltua Tiisalan ratsupalvelus lakkasi ja Barbara Kinnairdin veli William Kinnaird perusti Tiisalaan säteritilan. Kinnairdit luopuivat Selkeen ja Sarkolan neljännesten läänityksistä 1620-luvun lopulla. Neljännekset läänitettiin 1628 eversti Henrik Flemingille. Joulukuussa 1633 Selkeen kartano, Tiisala sekä Selkeen ja Sarkolan neljännekset läänitettiin sotamarsalkka Åke Tottille. Flemingin ja Tottin aikana Tiisala menetti säteriluonteensa. Vuonna 1680 Jesper Matinpoika ryhtyi uudestaan tekemään Tiisalasta ratsupalvelusta. Tiisalan ratsutila jaettiin 1789 kolmeksi tilaksi, Iso-, Keski- ja Vähä-Tiisalaksi, joista Iso- Tiisala sijaitsee samalla paikalla kuin Tiisala aiemmin muodostettiin vielä Uusi-Tiisala. Keski- ja Uusi-Tiisala lakkasivat ilmeisesti kuitenkin olemasta jo 1800-luvun alkupuolella ja niiden maat liitettiin Iso- ja Vähä-Tiisaloihin. Sekä Iso- että Vähä-Tiisala jatkoivat ratsupalvelusta yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1886, jolloin ratsupalvelujärjestelmä tarpeettomana purettiin. Vuoden 1932 Suomen maatilat kirjassa mainitaan, että vuoteen 1932 mennessä Iso- Tiisalasta oli erotettu kuusi tilaa, joista kolme oli entistä torppaa. Vähä-Tiisalasta oli erotettu kaksi tilaa, jotka molemmat olivat entisiä torppia. Nykyisin kummallakaan tilalla ei ole enää maanviljelystä. Tilojen maista on erotettu uusia tiloja tai maat on vuokrattu muiden käyttöön. 9
14 KUVA 8: Ote vuoden isojakokartasta. Tiisala on ympyröity puna-keltaisella viivalla. Kartassa näkyy tie, joka kulkee Häijästä länteen Tiisalan ohi. Tietä on edelleen olemassa Särkijärventien, Rusthollinkujan ja Tiisalantien pohjalla. Pienet pätkät vanhan tien jäänteitä on edelleen Iso- ja Vähä- Tiisalan pihapiireissä. Arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2012 on todettu, että tie ei ole muinaisjäännös. 10
15 KUVA 9: Kartta Tiisalan rusthollin maista vuodelta
16 KUVA 10: Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta Iso-Tiisala on ympäröity turkoosilla ja Vähä-Tiisala punaisella. Kartassa ei enää näy Keski- eikä Uusi-Tiisalaa. Sama vanha tielinjaus kuin Isojakokartassa on nähtävissä. 12
17 KUVA 11: Tiisala, isojaon täydennys
18 KUVA 12: Isojaon 1913 täydennyskartta, jonka päälle on sovitettu nykytilannetta vastaava kantakartta. KUVA 13: Otteet vuosien 1961 ja 1979 peruskartoista 14
19 KUVA 14: Otteet vuoden 1988 sekä uusimmasta peruskartasta KUVA 15: Iso-Tiisala kuvassa takavasemmalla ja Vähä-Tiisala etuoikealla. 15
20 2.3 Iso-Tiisala Sastamalan kaupunki KUVA 16: Iso-Tiisalan asemapiirros ja ortoilmakuva. 1. asuinrakennus, 2. vanha asuinrakennus, 3. navetta, 4. sikala, 5. riihi ja suuli, 6. vilja-aitta, 7. ratassuoja, 8. liha-aitta, 9. liiteri. 16
21 Kylä / kaupunginosa Tiisala Kiinteistötunnus , Mäki-Tiisala; , Isotiisala Kunta Sastamala Alue Mouhijärvi Osoite Rusthollinkuja 10 Aluetyyppi Taajama Kohdetyyppi Tilakeskus Hist. tilatyyppi Ratsutila Nykyinen tilatyyppi Tila Rak. lkm. 9 Inventointi pvm. 3/2014, 9/ Tila Ympäristö ja pihapiiri Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Iso-Tiisalan rakennusryhmä on sijoittunut peltoalueelle työntyvään niemekkeeseen. Nykyisin peltoalueen läpi kulkee Pori Tampere valtatie, joten rakennusryhmän mieltäminen osana peltomaisemaa on vaikeutunut. Rakennuksia ympäröivät pellot viettävät koillispuolella kohti pientä Jänni nimistä lampea. Eteläpuolella pellot viettävät kohti Saikkalanjoen laaksoa. Rakennukset muodostavat löyhästi suljetun pihapiirin. Pohjoislaidalla sijaitsee sikala sekä navetta, länsilaidalla sijaitsee aittarivistö sekä puuliiteri ja etelälaidalla sijaitsee maakellari sekä vanha asuinrakennus. Pihan keskellä sijaitsee nykyinen päärakennus. Pihapiiristä hieman kauempana sijaitsee riihi, jonka kylkeen on rakennettu melko kookas talousrakennus, joka on rakennettu useassa vaiheessa. Pihapiirissä on havaittavissa vanhojen rakennusten perustuksia. Perustusten kohdalla olleista rakennuksista kaksi on purettu luvun loppupuolella. Pihan keskellä ollut rakennus, joka oli tilan päärakennus, purettiin noin Riihen ja vanhan asuinrakennuksen välissä olevilla perustuksilla on sijainnut 1800-luvulla rakennettu hirsinen ns. Heleniuksen talo, joka purettiin ja 80- lukujen taitteessa. Rakennusten itäpuolella ja valtatien lähellä olevat perustukset ovat mahdollisesti vanhan riihen jäänteitä, mutta rakennuksen purkamis-/tuhoutumisajankohdasta ei ole tietoa. Vanhan kylätontin lounaisreunassa on mahdollisesti alkuperäisen kylän rakennuksen perustuksia. Vanha rakennettu ympäristö on siis kärsinyt merkittäviä vaurioita, mutta on silti nykyäänkin ymmärrettävissä. Rakennusperinteinen Asutushistoria, sosiaalihistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen reunalla. 17
22 Arvojen perustelu Arvoluokka 2 Sastamalan kaupunki Iso-Tiisalalla on pitkä ja vaihteleva historia. Tila on ollut alun perin kylä, jonka rakennukset yhdistettiin ratsutilaksi. Ratsutila muuttui säteritilaksi ja myöhemmin jälleen ratsutilaksi, jollainen se oli ratsupalvelujärjestelmän lakkauttamiseen asti 1800-luvun lopulla. Tilan nykyiset rakennukset sijaitsevat aivan vanhan kylätontin vieressä ja edustavat rakentamisen kerroksellisuutta 1700-luvun lopusta nykypäivään. Vanhat rakennukset ovat hyväkuntoisia ja säilyttäneet ominaispiirteensä hyvin. KUVA 17: Nykytilanne ja Iso-Tiisalan pihapiiristä löytyneet vanhojen rakennusten perustukset (sinisellä) sekä Tiisalan kylätontti (vihreällä) sijoitettuna vuoden 1913 isojaon täydennyskartalle. Isojaon täydennykseen on käytetty todennäköisesti huomattavasti vanhempaa kantakarttaa, josta syystä kaikkia 1800-luvun lopun rakennuksia ei ole kartalla. Pihan poikki kulkee vanha, osin tuhoutunut, Uotsolan ja Häijään välinen tie. 18
23 2.3.2 Rakennukset 1. Päärakennus 2. Asuinrakennus Nykyinen päärakennus on rakennettu Rakentamiseen on käytetty aiemmin puretun pihassa sijainneen asuinrakennuksen hirsiä. Rakennus on 1½kerroksinen, betoniperustuksinen ja satulakattoinen. Runko on vuorattu vaaleankeltaiseksi maalatulla peiterimalaudoituksella. Katto on katettu tummaksi pinnoitetulla profiilipellillä. Vanha asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakennus on yksikerroksinen, hirsirunkoinen ja lepää luonnonkivistä ladotuilla perustuksilla. Rakennuksen keskivaiheilla on valkoiseksi maalattu kuusikulmainen porstua, jossa on koristeelliset moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen toisessa päädyssä on yksinkertaisempi yksilappeisella katolla varustettu porstua. Runko on vuorattu vaakaponttilaudoituksella. Vuoraus on maalattu punamullalla, nurkka ja ikkunalistat ovat valkoiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat varsin koristeel- 19
24 liset. Ikkunat ovat kaksijakoiset ja kuusiruutuiset. Satulakatto on katettu tiilillä. Rakennus ei ilmeisesti ole ollut tilan varsinainen päärakennus. Rakennus on nykyään poissa käytöstä eikä sitä lämmitetä. 3. Navetta Navetta on rakennettu Navetta on pölkkysavirakenteinen, satulakattoinen ja lepää luonnonkivistä ladotuilla perustuksilla. Ulkoseinät on vuorattu punamullalla maalatulla pystylaudoituksella. Ovet on maalattu mustaksi. Nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunalistat ovat valkoiset ja ikkunat ovat 2-3-jakoiset ja 6-9-ruutuiset. Ulkoseinärakenne on paksu ja siitä johtuen sekä ikkunat että ovet ovat melko syvällä. Katto on katettu betonitiilillä. Navetta ei ole käytössä. 4. Sikala Sikala on rakennettu 1967 kevytsoraharkoista betoniperustuksille. Harkkoseiniä ei ole pinnoitettu. Satulakatto on katettu vaaleanruskeaksi maalatulla aaltopellillä. Sikala ei ole käytössä. 20
25 5. Riihi 6. Vilja-aitta Riihi/talousrakennus on rakennettu useassa vaiheessa. Hirsirakenteinen luuvariihi on rakennettu 1800-luvun alussa ja siihen on liitettynä ja 1950-luvuilla rakennettuja rankarakenteisia talousrakennuksia. Riihi on pitkänurkkainen, kolmiosainen ja perustettu nurkkakiville. Seinät on maalattu punamullalla. Eteläisimmässä osassa eli varsinaisessa riihessä on säilynyt kiukaan kivet. Katto on satulakatto ja katettu vihreäksi maalatulla aaltopellillä. Vilja-aitta on rakennettu hirsistä 1800-luvun puolivälissä. Sekä pääty- että sivuseinillä on följärit. Aitta on perustettu nurkkakiville. Rakennus on maalattu punamullalla, nurkka- ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovi ja ikkunaluukku on maalattu mustaksi. Ovessa on kissanluukku. 21
26 7. Aitta/ ratashuone Sastamalan kaupunki 8. Liha-aitta Aitta/ratashuone on rakennettu hirsistä 1800-luvun alkupuolella. Aitta on pitkänurkkainen ja hirsien päät on koteloitu. Päätyseinillä on följärit. Rakennus on perustettu nurkkakiville. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Katon harjalla on ruokakello. Ovet on maalattu mustaksi ja ne ovat peräisin 1950-luvulla puretusta päärakennuksesta. Liha-aitta on sen seinään kaiverretun numeron perusteella rakennettu Rakennus on hirsirakenteinen ja pitkänurkkainen ns. otsa-aitta ja se on perustettu nurkkakiville. Ulkoseinät on maalattu punamullalla. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovi on maalattu mustaksi ja siinä on kissanluukku. 22
27 9. Liiteri Liiteri on rankarakenteinen, pystylaudoitettu ja perustettu nurkkakiville luvun alussa. Ulkovuoraus on maalattu punamullalla ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu vaaleaksi maalatulla aaltopellillä. Ovet on maalattu mustaksi. 23
28 2.4 Vähä-Tiisala Sastamalan kaupunki KUVA 18: Vähä-Tiisalan asemapiirros ja ortoilmakuva. 1. päärakennus, 2. tyhjä asuinrakennus, 3. talli, sikala, suuli ja makasiini, 4. liiteri, 5. navetta, 6. suuli, 7. paja, aitta, 11. kuivuri/suuli. 24
29 Kylä / kaupunginosa Tiisala Kiinteistötunnus , Wähätiisala Kunta Sastamala Alue Mouhijärvi Osoite Tiisalantie 11 Aluetyyppi Haja-asutusalue Kohdetyyppi Tilakeskus Hist. tilatyyppi Ratsutila Nykyinen tilatyyppi Tila Rak. lkm. 11 Inventointi pvm. 9/2014, 5/ Tila Ympäristö ja pihapiiri Vähä-Tiisala on lohkottu itsenäiseksi ratsutilaksi Tiisalan ratsutilasta vuonna Tilakeskus on ilmeisesti heti silloin perustettu nykyiselle paikalleen. Vähä-Tiisalan tilakeskus sijaitsee matalan kumpareen laella maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitsevien peltojen keskellä. Tilakeskusta ympäröivät pellot ovat kumpuilevia, mutta viettävät pääsääntöisesti loivasti etelään kohti jyrkkäreunaista Saikkalanjoen laaksoa. Koillis- ja itäpuolella virtaa Jänninoja Saikkalanjokeen. Tilakeskuksen pohjoispuolella kulkee maiseman rumasti rikkova valtatie 11. Valtatien ja tilakeskuksen välissä kulkee vanha Uotsolan ja Häijään yhdistänyt kylätie. Kylätie näkyy 1700-luvun lopun isojakokartassa. Tehtyjen arkeologisten inventointien mukaan tie ei kuitenkaan ole muinaisjäänne. Rakennukset sijaitsevat löyhässä jonossa vanhan kylätien ja eteläisen peltoaukean välissä. Pihapiirin länsilaidassa sijaitsee L-muotoinen lato ja talousrakennus, jonka kyljessä on huomattavasti uudempi kuivuri. Seuraavaksi on kaksi aittaa 1800-luvulta ja niiden jälkeen uudempi asuinrakennus vuodelta Sitten on vuorossa päärakennus, joka on rakennettu 1835 ja jonka itäpäähän on rakennettu laajennus Seuraavaksi on vuorossa kansallisromanttishenkinen talli/sikala/makasiini vuodelta 1914, ja sen jälkeen vanhan tien suuntaisesti rakennettu navetta vuodelta Viimeiseksi idässä on suuli 1800-luvun lopulta. Navetan eteläpuolella on pieni aitta ja siitä etelään pieni pajarakennus 1800-luvulta. Tallin ja navetan pohjoispuolella on 1900-luvun alkupuolella rakennettu talousrakennus. Asuinrakennusten eteläpuolella on piha-alue, jota on ympäröinyt kuusiaita. Pihapiiri asuinrakennusten länsipuolella on puustoista ja kasvillisuus on melko villiintynyttä. Asuinrakennusten itäpuolinen kasvillisuus on vähäisempää ja hoidetumpaa. Tilakeskus on hyvin säilynyt. Rakennuksia ei ole juurikaan purettu ja olemassa oleviin rakennuksiin tehdyt korjaustyöt ovat olleet maltil- 25
30 lisia. Tilalla ei ole harjoitettu maanviljelystä melko pitkään aikaan ja siksi rakennukset päärakennusta lukuun ottamatta ovat jääneet käyttämättä ja vähälle hoidolle. Rakennusten vesikatot on kuitenkin uusittu, joten rakennukset säilynevät kohtalaisessa kunnossa. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu Arvoluokka 1 Rakennusperinteinen Asutushistoria Maisemallisesti keskeinen sijainti valtatie 11 varrella ja maisemapeltojen keskellä. Vähä-Tiisala on lohkottu itsenäiseksi ratsutilaksi Tiisalan ratsutilasta vuonna Päärakennus on vuodelta 1835 ja muut tärkeät rakennukset on rakennettu sitä seuranneen sadan vuoden kuluessa. Rakennustyyleistä näkyy hyvin rakentamisen kerroksellisuus. Vähä- Tiisala on erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus, joka edustaa luvun ja 1900-luvun alun maatilarakentamista Rakennukset 1. Päärakennus Tilan päärakennus on rakennettu 1835 ja sitä on laajennettu 1922 rakentamalla itäpäätyyn poikkipääty. Laajennuksen yhteydessä myös vanhan osan ulkonäkö on ajanmukaistettu. Rakennus on T-mallinen hirsirakenteinen ja satulakattoinen. Katto on katettu tiilillä. Vanhemman osan perustukset on laajennuksen rakentamisen yhteydessä betonoitu. Uudemman osan perustukset on valettu betonista ja sillä on kellarikerros. Uuden poikkipäädyn molemmilla kyljillä on yksilappeiset porstuat. Vanhemman osan pohjoiskyljellä on kuusikulmainen porstua, jossa on koristeelliset ikkunat. Rakennuksen ikkunat ovat kaksijakoiset ja kuusiruutuiset. Ikkunoiden vuorilaudat edustavat uusklassismia. 26
31 2. Asuinrakennus Rakennus on hyväkuntoinen. 3. Talli, sikala ja makasiini Asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa joista uudempi Rakennus on yksikerroksinen, hirsirunkoinen ja lepää luonnonkivistä muuratuilla perustuksilla, uudempi osa lohkokivistä muuratuilla. Perustusten eteläpäädyssä, vanhemman osan alla, on tiilistä muurattu ja holvattu kellari. Rakennuksen itäsivulla, vanhemman osan keskellä, on kuusikulmainen porstua, jossa on koristeelliset moniruutuiset ikkunat. Runko on vuorattu vaakaponttilaudoituksella. Vuoraus on maalattu punamullalla, nurkka ja ikkunalistat ovat valkoiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat hyvin koristeelliset, uusrokokoohenkiset. Vanhan osan ikkunat ovat T-jakoiset ja kuusiruutuiset, uudemmassa osassa on myös monijakoisempia ikkunoita. Satulakatto on katettu tiilillä. Rakennus on nykyään poissa käytöstä eikä sitä lämmitetä. Talli- ja makasiini on rakennettu Rakennus on osin hirsirunkoinen ja osin rankarakenteinen ja sen pohja on h-kirjaimen muotoinen. Rakennus lepää lohkokivistä tehdyillä perustuksilla. Hirsiset maantasokerrokset ovat vuoraamattomia. Tallin ullakko on rankarakenteinen ja pystylaudoitettu. Makasiinin runko on kokonaan hirsirakenteinen ja osa yläkerroksesta on vuorattu pystylaudoituksella. Kokonaan rankarakenteisessa 27
32 osassa alaosa on vaaka- ja yläosa pystylaudasta. Rakennuksessa on aaltopellillä katettu satulakatto. Makasiinin harjalla on kelloteline ja kello. Tallin ylisille mennyt silta on purettu. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja nurkka-, otsa- ja vuorilaudat sekä ikkunalistat on maalattu valkoisiksi. Maali on lähes kokonaan haalistunut aurinkoisilta sivuilta. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat ovat kansallisromanttishenkiset. Talliosan ikkunat ovat T-jakoiset ja moniruutuiset, makasiiniosan ikkunat ovat 1- jakoiset ja moniruutuiset. Rakennuksen hirsiset osat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta rankarakenteiset osat ovat pääosin heikkokuntoisia. 4. Suuli Navetan ja tallin pohjoispuolella oleva liiteri on rakennettu 1930-luvulla. Rakennus on rankarakenteinen ja satulakattoinen ja lepää nurkkakivillä. Seinät ovat pystylaudasta ja katto on katettu aaltopellillä. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja otsa- ja vuorilaudat ovat valkoiset. 5. Navetta Hirsirakenteinen navetta on rakennettu 1896 ja lepää lohkokivistä tehdyillä perustuksilla. Kivinen sokkeli ulottuu n. 40 cm ylös lattian tasosta. Rakennuksen molemmilla sivuilla on kahdeksan följäriä ja molemmissa päädyissä kaksi. Satulakatto on katettu aaltopellillä ja rakennuksen keskellä on molemmilla sivuilla poikkipääty. Navetan ylisille johtanut silta on purettu. 28
33 6. Suuli Ulkoseinät ovat ilmeisesti olleet punamullatut, mutta maali on haalistunut niistä lähes olemattomiin. Otsa-, nurkka- sekä vuorilaudat samoin kuin ikkuna- ja koristelistat ovat olleet valkoiset. Ikkunat ovat vaakasuuntaan kaksijakoisia ja 9- ruutuisia. Ylisten ikkunat ovat pystysuuntaan kaksijakoisia ja kuusiruutuisia. Navetan seinät ovat paikoin hieman kallistuneet ja osa ikkunoista, ovista ja listoituksesta on rikki, mutta muuten rakennus vaikuttaa olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa. 7. Paja Rakennusryhmän itäisin rakennus on rankarakenteinen suuli, joka on karttaaineistosta päätellen rakennettu ennen vuotta 1913, todennäköisesti jo luvun puolella. Rakennus on perustettu nurkkakiville. Aaltopellillä katettu satulakatto jatkuu eteläsivulla katokseksi. Seinät on peiterimalaudoitettu ja olleet punamullatut. Otsalaudat ovat olleet vakoiset. Maali on nykyisin lähes täysin haalistunut pois. Hirsirakenteinen paja on perustettu nurkkakiville. Hirsien pitkät nurkat ovat selvästi haristuneet. Rakennuksessa on aaltopellillä katettu satulakatto. Ahjo on rakennettu selvästi myöhemmin kuin rakennuksen runko. Savuhormi puuttuu. Rakennuksessa on kaksi ikkunaa, joista toisen aukon muotoa on jossain vaiheessa levennetty ja madallettu. Tyyliltään uusi ikkuna on samankaltainen kuin luvun alussa rakennetussa tallissa. 29
34 Rakennus on ilmeisesti ollut maalattu punamullalla, mutta maali on käytännössä täysin haalistunut pois. 8. Aitta Hirsirakenteinen aitta on perustettu nurkkakiville. Rakennus on ns. otsa-aitta. Hirsien pitkät nurkat ovat selvästi haristuneet. Rakennuksessa on aaltopellillä katettu satulakatto. Tyyliltään aitta on 1800-luvun alkupuolelta. Rakennus on ilmeisesti ollut maalattu punamullalla, mutta maali on käytännössä täysin haalistunut pois. 9. Aitta Hirsirakenteinen aitta on 1800-luvun lopulta. Aitta on perustettu osin luonnonkivistä ja osin lohkokivistä ladotuille perustuksille. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Rakennus on maalattu punamullalla, nurkka- ja vuori- ja otsalaudat ovat valkoiset. Vuorilaudat ovat melko koristeelliset. Ovi on maalattu mustaksi. Ovessa on kissanluukku. 30
35 10. Aitta 11. Kuivuri ja suuli Aitta on hirsirakenteinen ja pitkänurkkainen ns. otsa-aitta ja se on perustettu nurkkakiville. Aitta on mahdollisesti 1800-luvun alusta. Rakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella ja hirsien nurkat on koteloitu. Ulkovuoraus on ollut maalattu punamullalla. Otsa-, nurkka- ja vuorilaudat ovat olleet valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Ovessa on kissanluukku. Rakennus on L-muotoinen. Toinen siipi on rankarakenteinen peiterimalaudoitettu suuli ja toinen siipi koostuu kahdesta eri aikakausilla rakennetusta kuivurista. Vanhempi kuivuri on rankarakenteinen peiterimalaudoitettu ja uudempi on teräsrakenteinen. Vanhemmassa kuivurissa on osin maanalainen kellarikerros. Rakennuksen satulakatto on katettu aaltopellillä. 31
36 KUVA 19: Kuva Vähä-Tiisalasta vuoden 1932 Suomen maatilat kirjasta. 32
37 3 Lähteet Kirjallisuus Piilonen, J. Sastamalan historia 2. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Mäkelä, A., et al. Meidän kylät, Matka Tupurlanjärven tienoon kyliin. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Brander, U., et al. Suomen maatilat, III osa. Porvoo: WSOY Suuri maatilakirja, II osa. Helsinki: Kustannustuote Selvitykset Kulojärvi, M. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava, Rakennetun ympäristön selvitys. Sastamalan kaupunki Rostedt, T., Helminen, M. Sastamala, Tiisala, Kylätontin kartoitus ja muinaisjäänne inventointi. Sastamalan kaupunki Jussila, T. Sastamala, Tiisalantien kevyenliikenteenväylän välillä Tiisala Saikkala muinaisjäännösselvitys. Sastamalan kaupunki Vainiola, S. Uotsola (itäosa) Häijää Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys. Sastamalan kaupunki Kartta-aineisto Kantakartta. Sastamalan kaupunki Historialliset kartat Hannu Hannunpoika. Satakunnan kartta. n Digitaaliarkisto: Jonas Streng. Karkun kartta. n Digitaaliarkisto: Isojakokartta sala82. Digitaaliarkisto: Joachim Hornborg. Tiisalan rusthollin kartta Juha Marttila Kalmbergin kartasto Heikki Rantatupa; Historialliset kartat: Tiisala; Isojaon täydennys Digitaaliarkisto: Valokuvat Ortoilmakuvat: Maanmittauslaitos 33
Iso-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi
2017 Iso-Tiisala Sastamalan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa 14.9.2017 2 Sastamalan kaupunki Sisällysluettelo 1 ISO-TIISALAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI 2014-17... 1 1.1 Inventoinnin
LisätiedotVähä-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi
2018 Sastamalan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa 17.1.2018 2 Sastamalan kaupunki Sisällysluettelo 1 VÄHÄ-TIISALAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI 2014-17... 1 1.1 Inventoinnin lähtökohdat
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
Lisätiedotasutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti
2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
Lisätiedothttps://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...
Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009
LisätiedotKOHDEINVENTOINTI, kohde 29
KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotSastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotKunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012
Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue
LisätiedotIkaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin
1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään
LisätiedotSastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila
1 Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Valvonta...
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
Lisätiedot28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä
28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotRaivionkatu Rakennetun ympäristön inventointi
2014 Sastamalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa 19.5.2014 2 Sastamalan kaupunki Sisällysluettelo 1. RAIVIONKADUN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI 2012 2014... 4 1.1 Inventoinnin lähtökohdat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotHankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA A_048
LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA A_048 KUVA 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU 21.8.2014,
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
MERIKARVIAN KUNTA 09.09.2017 KAAVA Merikarvian Kuuskeri rantayleiskaavan muutos koskien Peipun kylän tiloja Merimaa 484-401-14-34 ja 484-401-13-56 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehtivastaava
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotKunta Kiinteistötunnus Korkee / Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm
Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 17-36 17. KORKEE KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 17 Kunta Kiinteistötunnus Korkee / 3-16 Osoite Myllyahde 7 Alue Aluetyyppi Peruskartta
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan
LisätiedotNokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011
1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...
LisätiedotVarsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.
LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotKangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen
LisätiedotVASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA
Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,
LisätiedotRADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
LisätiedotElinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava
Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotSastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt
1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotValkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotTampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha
LisätiedotSIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012
SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi
Lisätiedotlaaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO
12/4/2018 Pohjois-Pohjanmaan liitto laaja kohderaportti laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO Idän puoleinen pääty ja julkisivu Ouluntielle. (Kuva: Kaisa
LisätiedotTAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011
TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotSastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi
KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.
INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen
LisätiedotRakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen
8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
Lisätiedot480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio
Asemakaavat 480 ja 481 SELVITYS 8 UTREDNING 8 RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Porvoo Kevätlaakso, eteläiset asemakaava-alueet 480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio Kaupunginosat 10 ja 13 Kaupunkisuunnittelu,
LisätiedotVesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila
1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Vanhoja karttoja...
Lisätiedot5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotMäkelä. KIINTEISTÖLOMAKE Tommolan alueen maisemaselvitys 2007
KIINTEISTÖLOMAKE Tommolan alueen maisemaselvitys 2007 Mäkelä Kylä Tommola Kiinteistötunnus 4:93 Kunta Pälkäne Peruskartta 2141 04 Osoite Itäkoordinaatit 2698 450 Aluetyyppi kirkonkylä Pohjoiskoordinaatit
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE BlomDesktop 2011 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALOITE TAI ASEMAKAAVAN VIREILLETULON SYY
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotUotsolan koulun korttelin 6 asemakaavanmuutos
Uotsolan koulun korttelin 6 asemakaavanmuutos LIITE 1. Osallistumis- ja viointisuunnitelma LIITE 2. Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö ; Kulojärvi, Minna; Sastamalan kaupunki;
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotLappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72
1 (15) Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72 Kantakartta 2 (15) Opaskartta Ajantasa-asemakaava 3 (15) Rakennus 1 (57
LisätiedotKylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotJYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
Lisätiedot