Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2008 vp Syrjäseuduilla asuvien ja vammaisten työttömien asema työvoimatoimistojen toimipisteitä lakkautettaessa Eduskunnan puhemiehelle Kyseessä oleva esimerkki on Vaasan vaalipiirin itäosista. Julkisuudessa on ollut tietoa Kuusiokuntien työvoimatoimiston Ähtärin sivutoimipisteen lakkauttamisesta vuoden 2009 alusta. Myös Järviseudun työvoimatoimiston Alajärven toimipisteen lakkauttamisesta on julkisuudessa keskusteltu. Edestakainen matka Soinin kirkolta Ähtäriin on 100 km ja Alajärvelle 60 km. Tämän jälkeen palvelut olisivat Alavudella, jonne on matkaa edestakaisin Soinin kirkolta 120 km ja Soinin Vehunkylästä suorinta reittiä 134 km, tai Seinäjoella, jonne on matkaa edestakaisin Soinista 160 km ja Soinin Vehunkylästä 205 km. Julkisia kulkuneuvoja ei Alavudelle kulje. Seinäjoelle linja-auto lähtee klo 8.45, on Seinäjoella klo ja lähtee takaisin klo Miten siinä pystyy hoitamaan rauhassa työnvälitysasioita, kun otetaan huomioon, että kävelyyn kuluva matka-aika vajaakuntoisella on noin tunti? Pitkäaikaistyöttömillä ei ole tietokoneita tai mahdollista laajakaistaa. Entä miten käy työvoimaneuvojien paikallistuntemuksen? Vammaisella työnhakijalla ei ole oikeutta autoverolain 51 :n mukaiseen palautukseen, eikä asiointi työvoimatoimistossa ole tullihallituksen mielestä erityisen pätevä syy autoverolain 50 :n mukaiseen veronhuojennukseen. Asia koskee myös kaikkia muita työttömiä työnhakijoita eikä pelkästään vajaakuntoisia tai vammaisia työhakijoita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata työvoimahallinnon palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta ja onko työ- ja elinkeinoministeriössä pohdittu vaihtoehtona mahdollisuutta ottaa käyttöön samanlainen kiertävä palvelu kuin poliisiviranomaisten lupa-asioissa käyttämä palvelu, jossa virkailija on tavattavissa muutaman kerran kuukaudessa eri alueilla (lupa-auto), eikä näin ollen kansalaisten tarvitsisi liikkua pitkiä matkoja palveluja saadakseen? Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2008 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 79/2008 vp: Miten hallitus aikoo turvata työvoimahallinnon palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta ja onko työ- ja elinkeinoministeriössä pohdittu vaihtoehtona mahdollisuutta ottaa käyttöön samanlainen kiertävä palvelu kuin poliisiviranomaisten lupa-asioissa käyttämä palvelu, jossa virkailija on tavattavissa muutaman kerran kuukaudessa eri alueilla (lupa-auto), eikä näin ollen kansalaisten tarvitsisi liikkua pitkiä matkoja palveluja saadakseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työvoimatoimistoverkkoa on vuodesta 2002 uudistettu siten, että useita pieniä työvoimatoimistoja on yhdistetty seudullisiksi tai alueellisiksi toimistoiksi. Kullakin seudullisella itsenäisellä työvoimatoimistolla on useita palvelupisteitä. Itsenäisiä työvoimatoimistoja on nykyisin noin 90 ja asiakaspalvelupisteitä noin 140. Toimistoverkon uudistamisella ja seudullisten työvoimatoimistokokonaisuuksien perustamisella on voitu vahvistaa seudullista yhteistyötä ja työvoimatoimistojen yhtenäisiä toimintalinjauksia. Palvelujen saatavuuden varmistaminen on kaikissa tehdyissä toimistoverkkomuutoksissa otettu huomioon ja etsitty kullekin alueelle toimivimmat ratkaisut. Työvoimatoimistoja yhdistämällä on pystytty karsimaan toimistojen hallinnollisia tehtäviä ja kohdentamaan henkilöresurssit asiakaspalveluun. Kaikkein pienimmät, joissain tapauksissa vain 1 2 hengen työvoimatoimistot ovat olleet toiminnaltaan hyvin haavoittuvia ja niissä on voitu tarjota palvelua vain hyvin rajoitetusti. Toimistoverkkouudistus mahdollistaa toimivammat yksiköt, monipuolisemmat palvelut ja työvoimatoimistojen asiantuntijapalvelujen edellyttämän osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen. Valtionhallinnon tuottavuustavoitteet ovat 2000-luvulla johtaneet henkilötyövuosien ja toimintamenojen supistuksiin myös työvoimatoimistoissa. Kun väestö ikääntyy ja kilpailu työvoimasta kiristyy, ei valtion palveluksessa oleva henkilöstömäärä voi pysyä ennallaan. Palvelujen järjestämiseen on haettava uusia toimintatapoja. Suuri osa työvoimatoimistojen palveluista on nykyisin asiakkaiden käytettävissä sähköisinä verkkopalveluina ajasta ja paikasta riippumatta. Tarjolla on sekä avoimia tiedottavia että vuorovaikutteisia vahvaa tunnistusta vaativia palveluja. Vuonna ilmoitettiin noin työpaikkaa. Vuoden 2008 alkupuolella sivustoilla oli keskimäärin noin käyntiä vuorokaudessa. Asiakkaat voivat mm. uusia työnhakunsa verkkopalveluna ja tilata tiedot haluamistaan paikoista suoraan sähköpostiinsa tai matkapuhelimeensa. Sähköisten palveluiden tukena ovat myös valtakunnalliset contact center -palvelut, joiden avulla asiakas voi saada apua työn ja koulutuksen hakuun tai työnantaja-apua työntekijöiden hankintaan. Valtakunnallisesta puhelinpalvelusta saa neuvontaa myös mm. työttömyysturva-asioissa tai muutos- ja irtisanomistilanteissa. Sähköisiä asiointipalveluja ja valtakunnallisia contact center -palveluja kehitetään jatkuvasti. 2

3 Ministerin vastaus KK 79/2008 vp Merja Kyllönen /vas Tavoitteena on, että työvoimatoimistojen asiakkaat voivat jatkossa hoitaa yhä useamman palvelun kokonaan verkko- ja contact center -palveluna joko kotoa tai kaikille avoimista palvelupisteistä käsin. Avoimia palvelupisteitä tarjoavat mm. julkishallinto, järjestöt ja yksityiset toimijat kuten kaupat ja kahvilat. Työvoimatoimistojen palveluista osa voidaan tarjota myös julkishallinnon yhteispalvelupisteiden välityksellä. Yhteispalvelupisteissä voi olla saman toimipisteen kautta tarjolla mm. poliisin, Kelan ja työvoimatoimiston palveluja. Yhteispalvelupisteitä on perustettu sellaisille paikkakunnille, joilta julkishallinnon omia palvelutoimistoja on supistettu. Työvoimatoimiston henkilökohtaiset asiantuntijapalvelut voidaan tarjota kaupunki- ja kuntakeskusten ulkopuolella mm. siten, että työvoimatoimiston asiantuntija tapaa asiakkaan ajanvarauksella yhteispalvelupisteessä tai muuten paikallisesti sovitussa yhteisessä palvelupisteessä kuten kirjastossa tai muussa kunnan tilassa. Joissain tapauksissa asiantuntijan palvelut voidaan tarjota myös videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Kiertävä lupa-auto tai palvelubussityyppinen järjestely olisi verkkopalvelujen osalta periaatteessa teknisesti mahdollinen vuonna 2009, jolloin myös syrjäisemmillä seuduilla on edellytykset nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin. Kiertävällä palveluautolla pystyttäisiin tarjoamaan vain aivan peruspalvelua. Henkilökohtaista peruspalvelua ja verkkopalvelua voidaan tarjota kattavammin ja taloudellisemmin esimerkiksi paikallisesti sovitussa yhteisessä palvelupisteessä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella ei lakkauteta työvoimatoimistoja, vaan joitakin alueen työvoimatoimistojen toimipisteitä. Alueen kaikissa seutukunnissa on jatkossakin työvoimatoimisto ja työvoimatoimistoilla päätoimipaikan lisäksi toimipisteitä. Työvoimatoimistojen palvelujen saatavuus varmistetaan, kun toimipisteitä lakkautetaan. Sähköiset palvelut ja valtakunnalliset contact center -palvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Ähtärin ja Jalasjärven asukkaat saavat henkilökohtaisen työvoimapalvelunsa Alavuden ja Kurikan toimipisteiden kautta. Nämä lähimmät työvoimatoimistojen palvelupisteet ovat noin 25 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksista. Soinilaisille lähin työvoimatoimiston palvelupiste on Järviseudun työvoimatoimiston Alajärven toimipaikka. Alajärven toimipisteen lakkauttamisesta ei ole suunnitelmia. Soinista Alajärvelle on matkaa 28 kilometriä. Tätä on pidettävä kohtuullisena asiointimatkana, kun otetaan huomioon se, että jos asiakas haluaa olla työmarkkinoiden käytettävissä hänen on myös silloin järjestettävä kulkunsa työhön. Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu neuvottelut julkishallinnon yhteispalvelupisteiden perustamisesta niille paikkakunnille, joilta työvoimatoimistojen toimipisteet lakkautetaan. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Työministeri Tarja Cronberg 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 79/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Hur ämnar regeringen säkerställa att arbetskraftsförvaltningens tjänster fås på ett jämlikt sätt oberoende av boplats och har man vid arbets- och näringsministeriet som ett alternativ övervägt att införa likadan ambulerande service som polismyndigheten har för tillståndsärenden, där en tjänsteman är anträffbar några gånger i månaden i olika områden (tillståndsbil), vilket skulle medföra att medborgarna inte behövde resa långt för att anlita servicen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Nätverket med arbetskraftsbyråer har sedan 2002 omorganiserats så att flera små arbetskraftsbyråer har sammanslagits till byråer för en region eller ett område. Varje självständig regional arbetskraftsbyrå har flera lokalbyråer. För närvarande finns cirka 90 självständiga arbetskraftsbyråer och cirka 140 kundservicepunkter. Genom omorganiseringen av byrånätverket har man kunnat stärka det regionala samarbetet och enhetligheten i handlingslinjerna vid arbetskraftsbyråerna. Säkerställandet av tillgången till tjänster har beaktats i alla genomförda omorganiseringar av nätet, och man har sökt den bäst fungerande lösningen för varje område. Genom sammanslagningar av byråer har man kunnat minska byråernas administrativa uppgifter och rikta personresurser till kundservicen. De allra minsta arbetskraftsbyråerna, i vissa fall med endast 1 2 anställda, har verksamhetsmässigt sett varit mycket sårbara och har kunnat erbjuda endast ett mycket begränsat antal tjänster. Omorganiseringen av byrånätverket möjliggör bättre fungerande enheter, mångsidigare tjänster och att man kan upprätthålla och vidareutveckla det kunnande som behövs för sakkunnigtjänsterna. Produktivitetsmålen för statsförvaltningen har på 2000-talet lett till att antalet årsverken och verksamhetsutgifterna minskats också vid arbetskraftsbyråerna. I och med att befolkningen åldras och konkurrensen om arbetskraft hårdnar, kan inte antalet statligt anställda förbli detsamma. Man måste söka nya handlingsmodeller för ordnandet av tjänster. En stor del av arbetskraftsbyråns tjänster finns nuförtiden tillgängliga för kunderna som elektroniska nättjänster oberoende av tid och plats. Det finns såväl öppna och informativa tjänster som interaktiva tjänster som kräver stark identifiering. Under 2007 utannonserades cirka arbetsplatser på webbplatsen I början av år 2008 gjordes i genomsnitt cirka besök på webbplatsen per dygn. Kunderna kan bl.a. förnya sin jobbsökning som webbtjänst och beställa uppgifter om önskade platser direkt i sin e-post eller mobiltelefon. Som stöd för de elektroniska tjänsterna finns också de riksomfattande kontaktcentertjänsterna, med hjälp av vilka kunden kan få hjälp med jobbsökningen eller sökandet till utbildning, eller arbetsgivaren hjälp med anställning av personal. Genom den riksomfattande telefonservicen fås också rådgivning bl.a. i frågor som gäller utkomstskydd för arbetslösa eller i situationer med omställningar och uppsägningar. 4

5 Ministerns svar KK 79/2008 vp Merja Kyllönen /vas De elektroniska kundservicetjänsterna och de riksomfattande kontaktcentertjänsterna utvecklas kontinuerligt. Målet är att arbetskraftsbyråernas kunder framöver i allt större mån ska kunna använda olika tjänster helt som nät- eller kontaktcentertjänster, antingen hemifrån eller genom servicepunkterna som är öppna för alla. Öppna servicepunkter erbjuds bl.a. av den offentliga förvaltningen, organisationer och privata aktörer, såsom affärer och kaféer. En del av arbetskraftsbyråernas tjänster kan också tillhandahållas på den offentliga förvaltningens samservicekontorer. Vid samservicekontoren kan man på samma kontor erbjuda bl.a. polisens, Folkpensionsanstaltens och arbetskraftsbyråns tjänster. Samservicekontorer har inrättats på sådana orter, där den offentliga förvaltningens egna servicebyråer har minskats. Arbetskraftsbyråernas personliga sakkunnigtjänster kan utanför stads- och kommuncentra ordnas bl.a. så att en sakkunnig från arbetskraftsbyrån på tidsbeställning träffar en kund på ett samservicekontor eller annars på en lokalt överenskommen gemensam servicepunkt, såsom biblioteket eller en annan kommunal lokalitet. Sakkunnigtjänster kan i vissa fall också erbjudas i form av videoförhandlingar. Ett arrangemang av typen en ambulerande tillståndsbil eller en buss som tillhandahåller tjänster skulle för webbtjänsternas del i princip vara möjligt år 2009, då också de mer avsides belägna trakterna kommer att ha förutsättningar för snabba datatrafikförbindelser. Med hjälp av en ambulerande servicebil skulle man endast kunna erbjuda enkel basservice. Personlig basservice och webbtjänster kan tillhandahållas i större omfattning och mera ekonomiskt till exempel på en lokalt överenskommen gemensam servicepunkt. Inom området för Södra Österbottens arbetskrafts- och näringscentral läggs inte några arbetskraftsbyråer ner, utan vissa lokalbyråer inom arbetskraftsbyråerna i området. I alla ekonomiska regioner i området kommer det också framöver att finnas en arbetskraftsbyrå, och utöver huvudbyrån också lokalbyråer. Tillgången till arbetskraftsbyråns tjänster säkerställs i samband med att arbetskraftsbyråernas lokalbyråer läggs ner. De elektroniska tjänsterna och riksomfattande kontaktcentertjänsterna finns tillgängliga för alla. Invånarna i Etseri och Jalasjärvi får personlig arbetskraftsservice genom lokalbyråerna i Alavus och Kurikka. Dessa närmaste arbetskraftsbyråns servicepunkter ligger inom cirka 25 kilometers radie från dessa kommuncentra. För invånare i Soini är arbetskraftsbyråns närmaste servicepunkt lokalbyrån i Alajärvi inom arbetskraftsbyrån Järviseudun työvoimatoimisto. Det finns inga planer på att lägga ner lokalkontoret i Alajärvi. Avståndet mellan Soini och Alajärvi är 28 kilometer. Detta kan anses vara en rimlig resa för att sköta arbetskraftsärenden, när man beaktar att om kunden vill stå till arbetsmarknadens förfogande, måste han eller hon då också ordna resan till och från arbetet. I Södra Österbotten har man inlett förhandlingar om att inrätta samservicekontorer för den offentliga förvaltningen på de orter där arbetskraftsbyråns lokalbyråer läggs ner. Helsingfors den 14 mars 2008 Arbetsminister Tarja Cronberg 5