KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/2015 1

Transkriptio

1 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus AIKA Klo 16:00-17:59 PAIKKA Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 107 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus Puurakenteiden kehittäminen ja tuotteistaminen, PUUKET 111 KASVUA KV-MATKAILUUN Vuokatti, Kajaani, Oulujärven alue 112 Itsehallintoalueiden perustaminen Suomeen - kannanotto 113 Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioesitykseksi vuodelle Kainuun esitykset 114 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

2 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ KOKOUSAIKA klo 16:00-17:59 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Korhonen Timo 16:00-17:59 puheenjohtaja Jarva Marisanna 16:00-17:59 jäsen II vpj. Hatva Teuvo 16:00-17:59 jäsen Hekkala Raija 16:00-17:59 jäsen Kinnunen Anneli 16:00-17:59 jäsen Kyllönen Esko 16:00-17:59 jäsen Kyllönen Sari 16:00-17:59 jäsen Moilanen Kalle 16:00-17:59 jäsen Peltola Harri 16:00-17:59 jäsen Piirainen Raimo 16:00-17:59 jäsen Sarparanta Tiina 16:00-17:59 jäsen Toivanen Osmo 16:00-17:59 jäsen Aavakare Eila 16:00-17:59 varajäsen Poissa Hakkarainen Eija jäsen I vpj. Suutari Eero maakuntavaltuuston I vpj Keränen Heimo aluekehitysjohtaja Muut osallistujat Kettunen Pentti 16:00-17:59 maakuntavaltuuston pj Virkkunen Reijo 16:00-17:59 maakuntavaltuuston II vpj Turkulainen Harri 16:00-17:59 sihteeri Malinen Pentti 16:45-17:59 maakuntajohtaja Saapui 111 aikana Heikkinen Hannu 16:00-16:45 suunnittelujohtaja Poistui 111 aikana Vilhu Eero 16:00-17:20 ohjelmakoordinaattori Poistui 112 aikana ALLEKIRJOITUKSET Timo Korhonen Puheenjohtaja Harri Turkulainen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2015 / 2015

3 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Kalle Moilanen Harri Peltola PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun liiton virasto, Kauppakatu 1, pe klo 8:00-15:00 / 2015 Aila Kokkonen, asianhallintasihteeri

4 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 107 Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton hallintosäännön 6 :n mukaan kokouskutsu lä he tetään sähköisesti tai kirjallisesti jäsenille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai -velvollisuus kokouksessa, vähintään neljä päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätös eh do tus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhtey des sä. Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kut sutuk si ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja pu he oi keu den. Maakuntahallitus: Hyväksyi.

5 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 108 Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton hallintosäännön 18 :n mukaan pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan periaatteet, että pöytäkirjantarkastus suoritetaan kiertävällä tavalla aakkosjärjestyksessä. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Kalle Moilanen ja Harri Peltola. Maakuntahallitus: Hyväksyi.

6 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus MH 109 Kainuun maakuntavaltuusto on tehnyt Kainuun tuu li voi ma maa kun takaa van laatimispäätöksen Maakuntahallitus hyväksyi kaa van osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessa sekä hyväksyi siihen tehdyt tarkistukset ja Maakuntahallitus hyväksyi kaavan lähtökohdat ja ta voitteet ja päätti asettaa kokouksessa tuu li voi mamaa kun ta kaa va luon nok sen julkisesti nähtäville vä lisek si ajaksi. Maakuntahallitus antoi vastineet kaavaluonnoksesta saa tui hin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä päätti maakuntakaavan alue ra jaus ta koskevasta muutoksesta kokouksessa Kainuun liiton alueidenkäytön vastuualueella on valmisteltu ehdotus Kai nuun tuulivoimamaakuntakaavaksi. Maakuntahallituksen hy väksy män osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan maa kun ta kaava eh do tus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 62 :n mukaisesti. Kaa van nähtävillä oloaikana kaavaehdotuksesta pyydetään lau sunnot Kainuun kaupungeilta ja kunnilta sekä Kainuuseen rajoittuvilta maa kun ta lii toil ta. Lausunnot pyydetään lisäksi Kainuun ELY -keskuk sen ympäristövastuualueelta sekä muilta maakuntakaavan kannal ta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus esitellään ko kouk sessa. Maakuntahallituksen jäsenille lähetetään erillisenä liitteenä tuu livoi ma maa kun ta kaa van ehdotusasiakirjat. Valmisteluaineistoon ja voi mas sa olevaan Kainuun maakuntakaavaan on mahdollista tu tustua Kainuun liiton verkkosivuilla osoitteessa: Erillisliite nro: 1 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2030, kaavaehdotus Erillisliite nro: 2 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja mää räyk set. Ehdotus Erillisliite nro: 3 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava, Maakuntakaavaselostus. Eh dotus Erillisliite nro: 4 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava, Maakuntakaavaselostuksen liitteet Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, pu h tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

7 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää asettaa Kainuun tuu li voi ma maa kun ta kaavan ehdotuksen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja pyy tää siitä tarvittavat lausunnot. Maakuntahallitus antaa Kainuun liiton alueidenkäytön vastuualueelle valtuudet tehdä kaa va eh do tukseen tarpeelliset tarkistukset ja täydennykset ennen nähtäville asetta mis ta. Maakuntahallitus: Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen esitteli asiaa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan ehdotuksen.

8 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Puurakenteiden kehittäminen ja tuotteistaminen, PUUKET MH 110 Hakijana on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia yhteys hen ki lö nään Martti Mylly. Suomessa on tehty työtä puurakentamisen edistämiseksi 1990-luvul ta lähtien. Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjaus ra ken ta mi seen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyt tö tar koituk si sis sa rakennuksissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hal li maisis sa rakennuksissa ja silloissa. Rakentamisessa asun to ra ken ta minen on kaikkein tärkeimmässä roolissa: Suomen rakennuskannasta noin 86 % on asuinrakennuksia. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Puutalojen rakentamiseen on useita teollisia vaihtoehtoja, joista voidaan valita kuhunkin tapaukseen optimi ratkaisu. Yhteistä niille on pit käl le viety teollinen esivalmistus ja nopea rakentaminen. Ra ken tami ses sa puun pitää pystyä kilpailemaan muiden materiaalien kanssa ja ketjun alkupään on pys tyt tä vä tarjoamaan kilpailukykyinen vaih toeh to sekä vien ti mark ki noil la että kotimaan jatkojalostukselle. Hankkeen sisältönä on selvittää teollisten puutuotteiden ja ra kennus sar jo jen suunnittelua ja valmistamista, rakennussarjojen to teutus kon sep te ja sekä saatujen tietojen ja rakenneratkaisujen siir tä mistä yritysten käyttöön. Tuotemalleista laaditaan suunnitelmia yh teistyös sä PUUKET hankkeen asiantuntijaryhmän kanssa. Tavoitteena on löytää kestävän kehityksen mukaisia rakenneratkaisuja ja val mistaa pelkistettyjä tuotemalleja, joita myös visualisoidaan ja tuodaan näyt tä väs ti esille erilaisissa tilaisuuksissa hankkeessa mukana olevil le yrityksille sekä markkina-alueen potentiaalisille asiakastahoille (mes sut, seminaarit...) PUUKET -hanke toimii myös innovaattorina sellaisille uusille tuo teke hi tys hank keil le, joita ei voida tämän hankkeen puitteissa toteuttaa. Nä mä innovaatiot parantavat puuraaka-aineen käyttöä ja hyö dyn tämis tä ja PK yritysten toimintaedellytyksiä sekä luovat uusia työ paikko ja. PUUKET -hankkeella pyritään vastaamaan kestävän kehityksen raken ta mi sen mukaisiin haasteisiin selvittämällä alan toimijoiden nä kemyk siä, mielikuvia ja arvoja. o Suunnitteluosaamisen laajentaminen o Antaa impulsseja puurakennetekniikan investointihankkeille. o Saadaan aikaan ylimaakunnallinen verkosto CLT -teknologian ja osaa mi sen eteenpäin viemiseksi. PUUKET -hankkeen aikana kehitetyt rakenneratkaisut ovat kaikkien hank kees sa mukana olevien ja muiden rakennustuotealan yritysten ja suunnittelutoimistojen käytettävissä. Yritykset voivat hyödyntää

9 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus hank keen aikana tuotettua tieto-taitoa uusissa esimerkiksi ELY -keskuk sien ja Tekesin rahoittamissa tuotekehityshankkeissa. Puuket hankkeen tavoitteet: 1. Muiden hanketoimijoiden kanssa verkostoituminen 2. Verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten puualalla toimivien yritys ten kanssa 3. Digitaalisen suunnittelu- valmistusteknologian käyttöönotto pai kalli sis sa yrityksissä 4. Teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen tuotteistus pai kal li sille yrityksille 5. Teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen pilotointi 6. Kootun ja kehitetyn tietouden siirtäminen alan koulutuksiin Toimenpidekokonaisuudet Puuket-hankkeessa jaotellaan seu raavas ti: 1. Tiedonhankinta ja toteuttajaverkoston toimintamahdollisuuksien kar toit ta mi nen 2. Tuotteiden suunnittelu tietomallipohjaisilla suunnittelujärjestelmillä 3. Suunnittelutiedostojen integrointi ja siirtäminen CNC-työstöinä toteu tet ta vak si 4. Pilottituotteiden valmistus automaatiotekniikalla 5. Suunniteltujen puutuotteiden ja rakennusjärjestelmien kon sep tointi ja tuotteistus kaikkien osapuolten käyttöön Hankkeen päätoteutuksesta vastaa Ammattiopisto Lappia. Osa toteut ta ji na ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis, Työ teho seu ra (TTS), Kainuun toimipiste, Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy ja Lapin kunnat (Sodankylä). Tarkoituksena on saada aikaan kaikil le osapuolille julkisia tuotteita, tuotemenetelmiä ja lii ke toi min ta malle ja sekä koulutusmateriaaleja, jotka vahvistavat yritysten lii ke toi mintaa ja lisäävät työllistymismahdollisuuksia. Kehitettävät ja tuot teis tetta vat tuoteryhmät ovat CLT-elementit ja -liitosrakenteet, LVL-elemen tit, Timber- Frame-rakenteet, puurakenteiset hybridijärjestelmät se kä saha-alalle kehitettävät tuotteet. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja ko konais kus tan nus ar vio on , johon haetaan TL 2 EAKR/valtion ra hoi tus ta yhteensä Myönnettävän tuen jakautuminen maakunnittain: Lappi (75,65 %), Pohjois-Savo (12,22 %) ja Kainuu (12,13 %). Tukea esitetään myönnettäväksi 80 % tukikelpoisiksi hyväk syt tä vis tä nettokustannuksista. Koko hankkeen kokonaisrahoitussuunnitelma: EAKR/valtion rahoitus TL ,0 %

10 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kuntien rahoitus ,8 % Muu julkinen rahoitus ,8 % Yksityinen rahoitus ,4 % Yhteensä ,0 % Koko hankkeelle hyväksyttävät kokonaiskustannukset: Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Flat rate 15 % Yhteensä Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hank keen rahoittamista. MYR sihteeristössä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja mää rä aikaan klo mennessä kukaan ei vastustanut hankkeen rahoittamista. Päärahoittajan arvio: Hanke on rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteen 4.1 mukainen ke hit tä mis han ke. Se liittyy erityistavoitteen osa-alueeseen, jossa tue taan ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen jul kis yh tei söjen ja yritysten tki-yhteistyötä. Lisäksi siinä uudistetaan alueen vahvo ja ja pitkälle kehittyneitä toimialoja uusien arvoketjujen ja työ paikko jen syntymiseksi. Hanke on myös älykkään erikoistumisen mu kainen, siinä tavoitellaan taloudellista kasvua kehittämällä alueiden elin kei no elä mää niiden vahvuuksia hyödyntämällä. Kainuun liiton täydentävä arvio hankkeesta: Hanke tukee Kainuun maakuntaohjelman TL 1:n painotusta elin voimai nen ja uudistuva elinkeinoelämä. Työtehoseura Kainuu on pyy tänyt PUUKET hankkeeseen mukaan eri puurakennusteknologioiden asian tun ti joi ta, joiden muodostama tuotekehitysarvoketju pystyy luomaan puurakentamisen ongelmakohtiin ratkaisuja, sekä mah dol lises ti löytämään uusia innovaatioita, joiden avulla parannetaan Kainuun PK-yritysten toimintaedellytyksiä, työllistävyyttä, mutta ennen kaik kea luodaan uusia tapoja markkinoida osaamista ja laadukasta puu raa ka-ai net ta. PUUKET hanke hyödyntää sekä Lappian puu raken ta mi sen oppimisympäristöä, että Woodpoliksen tietotaitoa ja oppi mis ym pä ris töä niin, että esille nouseva puutuote- ja ra ken nus sar jojen tuotteistaminen hankkeeseen sitoutuneille yrityksille olisi mahdol lis ta. PUUKET hankkeen aikana esille nousevat tuo te ke hi tykseen, rakennesuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tms. liittyvien pulma kohti en työstäminen vaatii koko asiantuntijaryhmältä yhdenmukaisia ja toi si aan ymmärtäviä teknologioita. Tämä jo itsessään luo tarpeen digi taa li sen suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöön otolle ja yh-

11 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: den mu kais ta mi sel le. PUUKET -hanke pilotoi kehitettyjä ratkaisuja hank keen toimijoiden, sekä hankkeessa olevien rakennusalan yri tysten toimesta. Hankkeen rinnalla käynnistyy Työtehoseuran hallinnoima Puu ra kenta mi sen verkko-osaamiskeskus ESR-hanke, jonka tavoitteena on ke hit tää puurakentamiseen liittyvää koulutusta ja osaamista alueen yri tyk sis sä ja puurakentamiseen liittyvissä organisaatioissa. Erillisliite nro: 5 Lisätietoja hankkeesta antaa ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu, puh Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään ra hoi tuspää tök sen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus myöntää Puurakenteiden kehittäminen ja tuot teista mi nen, PUUKET hankkeelle TL 2 rahoitusta 80 %, kuitenkin enintään EAKR ja valtion rahoitusta jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Kainuun rahoituksen osuus: EAKR TL ,00 % Valtio ,00 % Yksityinen rahoitus, hakija ,00 % Yhteensä ,00 % Kainuun osuus kustannuksista on seuraava: Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Flat rate 15 % Yhteensä EAKR ja valtion rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa to teut tavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi/rahoittajan edustajaksi nimetään EU-han ke koor di naat to ri Heikki Immonen. Lisäksi hankkeen oh jausryh män jäseneksi nimetään aluekehitysjohtaja Heimo Keränen.

12 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus: Hyväksyi.

13 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus KASVUA KV-MATKAILUUN Vuokatti, Kajaani, Oulujärven alue MH 111 Hakijana on Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Tuomo Tah va nainen. Kainuun kansainvälinen matkailu on koko 2000-luvun ajan nojannut pit käl ti Venäjältä ja venäjänkielisiltä alueilta saapuneisiin asia kas virtoi hin. Venäläisten ostovoimassa on tapahtunut kuitenkin vuoden aikana merkittävää heikkenemistä, mikä on osaltaan aiheu tu nut ruplan kurssin voimakkaasta laskusta sekä osaltaan Ve näjän talouden yleisestä taantumasta. Kainuun matkailustrategian tavoitteiden mukaisesti matkailutoimialalla tavoitellaan kan nat ta vaa kasvua, erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Kii nalais ten ja japanilaisten matkailu on viimeisten vuosien aikana kas vanut voimakkaimmin koko maailmassa. Myös rahankäytössä mat kal la ollessaan esim. kiinalaiset ovat matkailumaiden ykkönen ja pa ni laisten ollessa myös kärkijoukossa. Hankkeen tavoitteina ovat: 1. Tehdä kehitystyötä yhteistyössä kv-matkanjärjestäjien kanssa uusien matkailijaryhmien saamiseksi Kainuuseen Kiinasta ja Japanista va lit tu jen teemojen mukaisesti 2. Tehostaa kv-matkailijoiden saamista hankkeen kohdealueelle Kainuu seen Keski-Euroopasta, tiiviissä yhteistyössä kv-mat kan jär jes täji en kanssa Hankkeen toimenpiteinä ovat: 1. Etsiä Kiinasta ja Japanista erityismatkanjärjestäjiä valikoiduissa tee mois sa (sportmatkailu, kulttuurimatkailu, vesistömatkailu) ja va likoi duil ta alueilta sekä toteuttaa matkanjärjestäjille ja mediaryhmille tu tus tu mis vie rai lu ja Kainuuseen. Vierailujen yhteydessä tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä kv-matkanjärjestäjien ja kainuulaisten palve lun tuot ta jien kanssa oikein kohdennettujen matkailupalvelujen kehit tä mi seen liittyviä työpajoja ja tehdä aluetta ja sen mat kai lu pal ve luja samanaikaisesti tunnetuiksi. Tämän tavoitteen saa vut ta misek si hae taan vähintään 20 kpl potentiaalisia matkanjärjestäjiä yh teen sä, molem mis ta kohdemaista vierailemaan Kainuuseen. 2. Testata ja kehittää Vuokatin, Kajaanin ja Oulujärven alueiden mat kai lu tuot tei ta Keski-Euroopan markkinoille. Testaus toteutetaan so vel tu vil la uusilla matkailutuotteiden tukkukauppiailla ja heidän agen teil laan. Lisäksi tavoitteena on kutsua mat kan jär jes tä jiä/agentte ja tutustumaan alueeseen ja järjestää heidän kanssa tuotekehitystyöpajoja, joissa käydään läpi mitä Vuokatin, Kajaanin ja Oulujärven alu een matkailutoimijoiden tulisi tehdä uudella tavalla saadakseen ai em paa systemaattisemmin toimenpitein kauppaa omista tuot teis taan. Keski-Euroopasta haetaan myös Suomea Aasiaan myyviä mat kan jär jes tä jiä (tukkurit).

14 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Tulokset: 1. Vähintään kaksikymmentä (20) Kiinaan ja Japaniin Suomea myyvää potentiaalista matkanjärjestäjää ja/tai mediaryhmää Kiinasta, Ja pa nis ta ja Keski-Euroopasta (tukkurit) vierailemaan Kainuuseen hank keen aikana. Heidän kanssaan yhteistoiminnassa toteutetaan yk si (1) tuotekehitystyöpaja / vierailu. Hanke toimii läheisessä yhteistyössä Visit Finlandin sekä muiden, Kai nuus sa vastaavalla teemalla toimivien kehittämishankkeiden kans sa. Hankkeelle palkataan kohdemaiden kulttuurin tuntevat subs tans si osaa jat (yhteensä 2 osa-aikaista henkilöä, Kiinan ja Ja panin osaajat), joiden tehtävänä on etsiä potentiaaliset mat kan jär jes täjät ja median edustajat, kontaktoida heidät sekä suunnitella ja to teuttaa laadukkaat tutustumisohjelmat ja työpajatyöskentelyt vie rai luihin liittyen. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on ja kokonaiskustannusarvio , johon hae taan TL 2 EAKR ja valtiota yht (70 %). Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hank keen rahoittamista. Hanke tukee EAKR -rakennerahasto-ohjelman toi men pitei tä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen se kä erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamista. Lisäksi han ke tukee Kainuun maakuntaohjelman elinvoimainen ja uudistuva elin kei no elä mä ja etenkin matkailussa (tuotekehitys ja markkinointi) pai no pis tet tä ulkomaanmatkailussa. MYR sihteeristössä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kukaan ei määräaikaan klo mennessä vastustanut hank keen rahoittamista. Erillisliite nro: 6 Lisätietoja hankkeesta antaa ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu, puh Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään ra hoi tuspää tök sen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myöntää KASVUA KV-MATKAILUUN Vuo kat ti, Kajaani, Oulujärven alue -hankkeelle TL 2 rahoitusta 70,00 %, kuitenkin enintään EAKR ja valtion rahoitusta jäl jem pä nä olevan rahoitussuunnitelman osana.

15 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Hankkeen rahoitussuunnitelma: EAKR TL ,71 % Valtion rahoitus ,29 % Kuntarahoitus ,43 % Yksityinen rahoitus ,57 % Yhteensä ,00 % Hankkeen kustannusarvio: Palkkakustannukset Ostopalvelut Flat rate 24 % Yhteensä EAKR ja valtion rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa to teut ta vien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään EU-hankekoordinaattori, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Lisäksi Kainuun liitto nimeää hankkeen ohjausryhmän jäseneksi alue ke hi tys asian tun ti ja Helena Aaltosen. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päätti jättää asian jatkovalmisteluun.

16 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Itsehallintoalueiden perustaminen Suomeen - kannanotto MH 112 Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi sisäl tää kauaskantoisen tavoitteen itsehallintoalueiden pe rus ta misen: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta teh dään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen alue hal linnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille it se hal lin to alueil le. Itsehallintoalueiden perustaminen on merkittävästi laajempi hanke kuin soteuudistus, mutta ne liittyvät toisiinsa. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjes tä mis rat kai sun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Hal li tus oh jel man mukaan alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vas taa vat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hal li tus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta eri kois sai raan hoi dos ta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauk ses sa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi so te-alu ei ta johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa oli ajatuksena edetä sote-uudistusta jat kaen. Pääministeri Sipilä totesi puheessaan eduskunnalle : Eduskunnan perustuslakivaliokunnan antamista vaih to ehdois ta valitsimme uudistuksen kuntaa suurempien it se hal lin to alueiden pohjalta. Hallitusohjelma sisälsi siten valinnan pe rus tus la ki valio kun nan vaihtoehtoihin sote-uudistuksen mahdollisista to teu tusmal leis ta. Perustuslakivaliokunnan kanta sekä Kainuun hallintokokeilun ko kemuk set ovat taustana sille, että perustuslakiin ( mom.) kir jattu alueiden itsehallinnon toteuttaminen nousi keinoksi, jolla luodaan Suo meen selkeämpi, yksinkertaisempi ja tehokkaampi hallintomalli. Suo mi on ainoa pohjoismaa ja poikkeus myös Euroopassa maa, jos sa aluetason hallinto ei perustu suoraan kansanvaltaan. Kak sipor tai nen hallintomalli on voimassa Baltian maissa ja Bulgariassa. Kuntien roolia ylläkuvatut esitykset muuttavat toteutuessaan mer kittä väs ti. Hallitusohjelma toteaakin tulevaisuuden kunnista muun muas sa seuraavaa: Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yh tei sö jen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen jär jestä jäs tä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden

17 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus edis tä jäk si. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liit tyvis sä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja pää töksen te koa. Lisäksi hallitusohjelmassa kuvataan valtion keskushallinnon muu tossuun tia: Keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan välittömästi tu keutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin 1) selkeästä rakenteesta ja ohjauksesta, 2) valtakunnallisesta toimivallasta, 3) asiakasnäkökulmasta, 4) sähköisistä palveluista, 5) kyvystä muutokseen ja riskienhallintaan 6) julkisen hallinnon yhteistyöhön asiakaspalvelussa. Jatkovalmistelutyö näiden muutosten toteuttamiseksi on jo käyn nisty nyt. Hallitusohjelman mukaan esitykset rakenteellisiksi muutoksiksi toi meen pa no suun ni tel mi neen valmistellaan mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perus ta mi sen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun sel vi tys hen ki löhank keen ehdotukset julkaistiin Selvityshenkilöryhmä (Tuo mas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri) teki omat eh do tuksen sa siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, it se hal lin toaluei den perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja so vit taa yhteen mahdollisimman sujuvasti. Selvitysryhmän mielestä uusilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väes tö poh ja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja ter veys pal ve lut. Samalla alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kan sa lais ten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Edelleen samaa alue ja koa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti alue hallin non tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Näiden kriteereiden pohjalta selvitysryhmä näkee itsehallintoalueiden so pi vak si määräksi noin Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulevan aluehallinnon nä kökul mas ta selvitysryhmä näkee tärkeäksi ottaa huomioon eri hal linnol lis ten tasojen toiminnallisen yhteensopivuuden, eri toimijoiden oikean työnjaon sekä aluejakoratkaisun ajallisen kestävyyden (noin vuotta). Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mah dol lisim man laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen. Hal litus oh jel maan kirjatun valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteen so vit ta mi ses sa tulisi edetä niin, että maakuntien liitot teh tä vineen integroidaan mahdollisimman nopeasti uusiin it se hal lin to alueisiin. Näitä integroinnin edellytyksiä tulisi selvitysryhmän mielestä selvit tää yhtä aikaa aluejakojen muodostamisen kanssa. Tu le vai suudes sa kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi siirtyä laajal ti itsehallintoalueille.

18 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Selvitysryhmä listaa ehdotustensa vaikutukset maakuntien liittoihin seu raa vas ti: Maakuntien liittojen toiminta integroidaan perustettaviin uusiin it sehal lin to aluei siin (9 12) ja nykymuotoiset kuntayhtymät puretaan. Itsehallintoalueilla ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaalien yhtey des sä suoralla kansanvaalilla valittu valtuusto. Muutos toteutetaan integroidusti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtä vien siirron kanssa siten, että itsehallintoalueiden mo ni toi mi alaisuus on näkyvissä ensimmäisissä vaaleissa. Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Itse hal lin to alu een henkilöstön asemaan ja palvelusuhteen ehtoihin se kä eläketurvaan ja eläkejärjestelmään sovelletaan kuntien henki lös töä koskevia säännöksiä. Myöhemmin toteutettavassa aluehallintouudistuksessa it se hal linto aluei den tehtävät laajenevat, kun niille siirretään val tion hal linnos ta alueelliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kainuun maakuntahallitus sai em. selvitystyöryhmän julkis te tun raportin tiedokseen osana maakuntajohtajan ajan koh taiskat saus ta. Maakuntahallituksen keskustelun pohjalta linjattiin asian jat ko val mis te lua ja edunajamistoimenpiteitä niin, että Kainuun tulee saa da itsehallintoalueen asema tulevassa uudistuksessa. Tämän tavoit teen todettiin vaativan kannanottoja ja toimenpiteitä, koska em. sel vi tys työ ryh mä oli ehdottanut itsehallintouudistuksen toteuttamista 9-12 alueen pohjalta. Kainuun maakuntahallitus on seurannut aluehallintoon liittyviä uu dista mis eh do tuk sia aktiivisesti kahden viime vuoden aikana. Tilannetta on päivitetty hallituksen kokouksissa ja lisäksi puheenjohtaja ja maakun ta joh ta ja ovat osallistuneet maakuntien liittojen yhteisiin ta paa misiin, joissa näitä asioita on käsitelty. Kainuun maakuntahallitus linjasi (MH 2014/ 141 sekä MH 2015/ 14) tarkemmin tavoitteitaan aluehallintouudistukseen lausunnossaan maa kun tien tulevaisuutta koskevaan maakuntien yhteiseen kan nanot to luon nok seen seuraavaa: "Kannanottoluonnoksen sisältö vastaa hyvin pitkälle Kainuun maakun nan tavoitteita ja tahtotilaa. Tilanteessa, jossa valtio on jo ve täyty nyt ja mm. VIRSU-työryhmän esitysten mukaan näyttää yhä enemmän vetäytyvän suurempiin maantieteellisiin yksiköihin, on alueen kun nil ta ja asukkailta oikeutuksensa saava laaja-alainen ja de mokraat ti nen maakuntahallinto tullut välttämättömäksi. Kainuussa toteutettiin vuosina maakuntahallintoa koske va hallintokokeilu. Kokeilussa ei siirretty päätösvaltaa valtion aluehal lin nol ta maakuntahallintoon, mutta muutoin kokeilussa oli paljon ele ment te jä, jotka demokraattisen, kolmiportaisen hallinnon to teut ta-

19 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus mi ses sa ovat oleellisia. Kokeilun valtiovarainministeriön johdolla toimi nut seurantaryhmä esitti myönteisten tulosten johdosta Kainuun ko kei lun vakinaistamista, joka ei kuitenkaan poliittisessa pää tök senteos sa edennyt. Kainuun liitto voi kokemuksiinsa vedoten kannattaa esi tet tyä aluehallinnon uudistamislinjaa, jossa kootaan sekä kuntaet tä valtionhallinnon aluetason tehtävistä laaja kokonaisuus ja se ote taan demokraattiseen ohjaukseen. Uusi maakuntahallinto tulisi siis kokoamaan tehtäviä sekä ylhäältä valtiolta että alhaalta kun ta yhty mil tä ja maakunnallisilta liikelaitoksilta. Kannanotossa on perustellusti tuotu esiin, että perustuslain 121 pykä län 4 momentin mukaan kuntia suurempien alueiden it se hal linnos ta säädetään lailla. Tätä lakikohtaa sovellettiin Kainuun hal lin toko kei lus sa kin. Kunnallisen itsehallinnon periaatetta on syytä kunnioit taa myös maakuntien määrä ja rajoja koskevien ratkaisujen teos sa. Kainuun liitto hallintokokeilun kokemuksiin viitaten ei näe tulevan alue hal lin non yksiköiden määrän kannalta ratkaisevana tekijänä väes tö poh jaa. Sen sijaan toiminnallisiin talousmaakuntiin (koostuvat useis ta maakuntakeskuksen ympärille muodostuvista työs sä käyn tialueis ta) ja alueen omaan tahtotilaan perustuva aluejako on edel lytys aluelähtöisyyden ja kannanotossa korostetun sub si diari teet ti pe riaat teen toteutumiselle. Kainuun tapauksessa ei näitä periaatteita rikko mat ta voida lähteä toteuttamaan aluehallintouudistusta, jossa alueel li nen toimivalta etääntyisi alueelta. Kainuun tapauksessa lä himmät mahdolliset aluehallintokeskukset sijaitsisivat yli 180 km:n päässä nykyisestä maakuntakeskuksesta Kajaanista. Kannanotossa olisi syytä avata Suomen aluerakenteen erilaisuutta niin, että voitaisiin myös nähdä sellainen aluehallinnon uu dis ta misvaih to eh to, jossa hallinnolliset rakenteet eivät olisi yksi yhteen saman kaavan mukaiset niin tiheään asutulla metropolialueella ja pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mikä li maakuntien (aluehallinnon uusien yksiköiden) pieni koko nähdään ongelmana, sen voi ratkaista myös yh teis toi min ta-alue käy tännöl lä. Sellainen tunnetaan jo nykyisessä aluekehityslaissa. Yh teis toimin ta-alu eet voi olla tarkoituksen mukaista yhteen sovittaa esim. tule van sotealuejaon kanssa. Maakunnan liittojen yhteinen kannanotto annettiin ja sen lop pu osas sa esitettiin seuraavasti: Maakuntien liittojen hallitusten pu heen joh ta jat ja maakuntajohtajat haluavat, että seuraavaa hal litus oh jel maa laadittaessa kiinnitetään huomiota koko aluehallinnon tu le vai suu teen. Nykyisten useiden eri toimijoiden tehtäviä on mahdol lis ta järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa keven ne tään ja, että kunnallisen demokratian ohjausvalta aluetasolla vah vis tuu. Parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään

20 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus ko ko maan alueella aluehallinto-organisaatiota, jolla on kansalaisten luot ta mus. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee luoda valmius kansan val taan, alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen perustuvan alue ta son hallinnon toteuttamismahdollisuuksiin edellä esitetyltä poh jal ta. Kainuun maakuntahallituksen kannanotto itsehallintoalueiden pe rus ta mi seen Kainuun maakuntahallituksen aiempien keskusteluiden ja kan nan otto jen pohjalta liitto antaa seuraavan kannanoton itsehallintoalueita kos ke vaan päätöksentekoon: 1. Suomen aluehallinnon uudistus on välttämätöntä toteuttaa hal li tus oh jel man linjaamalla tavalla perustamalla perustuslain 121 py kä län 4 momentin tarkoittamat itsehallintoalueet. a. Jotta aluehallinnon uudistuksessa voidaan edetä suunnitellun ai ka tau lun mukaisesti, uudistuksen on lähdettävä liikkeelle nykyi sen maakuntajaon pohjalta ja kuulemalla alueiden tahtoa alue ra jaus ten tekemisessä. b. Maakuntien liittojen nykyiset tehtävät on liitettävä uusiin it se hallin nol li siin alueisiin alusta alkaen ja mahdollisimman pian koot tava valtion aluehallinnossa hoidettavat aluekehittämistä ja alueiden käytön ohjausta koskevat tehtävät. c. Itsehallintoalueiden tehtävien ja perusteiden on voitava joustaa, koska millään alue yk sik kö mää räl lä Suomeen ei saada palveluiden saavutettavuuden (etäisyydeltä) tasavertaisia it sehal lin to aluei ta. Metropolialueen, viiden erityisen vaativaa sairaan hoi toa tarjoavien alueiden ja pienten maakuntien tehtävien ei siten tar vit se olla samat. d. Itsehallintoalueiden päättäjien valinta suorilla vaaleilla on to teutet ta va mahdollisimman pian; tavoitteena on pidettävä kevään 2017 kunnallisvaaleja. e. Kainuun liitto kannattaa uusien sote-alueiden muo dos ta mis ta nykyisen maakuntajaon pohjalle. 2. Kainuusta tulee muodostaa yksi tulevista itsehallintoalueista. a. Kainuussa toimii jo täysimittainen sote-integraatio Kainuun hallin to ko kei lun tuloksena. Alueen pieni väestöpohja ei ole ollut toimin nan onnistumisen esteenä. Kainuun soten kokemuksia on tar koi tuk sen mu kais ta hyödyntää uudistusprosessissa. b. Kainuussa toimii ELY-keskus, joka on valtion vastinpari Kai nuun liitolle aluekehitystehtävissä. Valtion aluehallinnon teh tä vien kytkeminen on oleellisen tärkeää, jotta EU- ja kansallisten alueke hi tys toi men pi tei den vaikuttavuus kaikilla alueilla voidaan turva ta. c. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasavertaista saa vu tetta vuut ta tulee turvata hallitusohjelman mukaisesti enintään 19

21 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: sote-alueen avulla. d. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu terveyserojen ka ven tami nen vaarantuu, jos palvelut keskitetään liian harvaan alueverk koon, sillä palvelut etääntyvät erityisesti alueilla, joilla sairas ta vuus ja muut ongelmat ovat suurimmat. e. Itsehallintoalueet tarvitsevat keskinäistä yhteistyötä: Kainuun osal ta se voi tapahtua erityisen vaativien sairaanhoidon palvelujen osalta koko Pohjois-Suomea koskevana ja aluekehittämisen osal ta koko Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, p tai Maakuntahallitus päättää antaa edellä olevan itsehallintoalueiden pe rus ta mis ta koskevan kannanoton valtioneuvostolle. Kainuun liitto suun taa alue hal lin non uudistamiseen liittyviä vai kut ta mis toi men pi teitä lin jaus ten sa mukaisesti. Maakuntahallitus: Hyväksyi.

22 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioesitykseksi vuodelle Kainuun esitykset MH 113 Valtiovarainministeriö (VM) on julkistanut ehdotuksensa val tion talousarvioesitykseksi vuodelle Budjettiehdotukseen ei si säl ly hallitusohjelman kärkihankkeita koskevia mää rä ra ha eh do tuksia, koska niiden valmistelusta sovitaan erikseen ministeriöiden vä lisis sä neuvotteluissa elokuun lopulla ja hallituksen budjettiriihessä Eduskunta saa hallituksen budjettiesityksen kä si tel täväk seen VM:n mukaan budjettiehdotus on tiukka ja siinä toimeenpannaan hal li tus oh jel mas sa sovitut säästöt. Talousarvioehdotuksen lop pusum ma on 53,9 miljardia euroa, missä on noin 900 miljoonan euron net to mää räi nen menojen alennus verrattuna kuluvaan vuoteen. Bud jet ti eh do tus on 5,3 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka kas vai si vuonna 2016 yhteensä noin 106 miljardiin euroon. Hallitusohjelman mukaan kärkihankkeisiin (1 mrd. euroa) ja lii ken never kon korjausvelan vähentämiseen (0,6 mrd. euroa) panostetaan ker ta luon tei ses ti vuoden 2018 loppuun mennessä. Kainuun liiton mielestä Suomen vaikeaan taloudelliseen ti lan teeseen on haettava ratkaisuja yhä enemmän eri alueiden voi ma va rojen tunnistamisesta ja edistämisestä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi ase tet tu uuteen kasvuun, työllisyyden kohenemiseen ja investointien vauh dit ta mi seen on ripeästi panostettava. Kainuun liitto on tyy ty väinen hallituksen jo tekemiin ratkaisuihin, joilla Talvivaaran kai vos toimin ta Sotkamossa saadaan käyntiin uudelta omistuspohjalta. Elinkei no elä män edellytysten parantaminen vaatii panostuksia lii ken nejär jes tel mään, biotalouden sekä uusiutuvan energia hyödyntämiseen ja näihin liittyvän osaamisperustan vahvistamiseen. Kainuun liitto kiinnittää vuoden 2016 valtion talousarvion val mis telus sa ja hallitusohjelman toimeenpanossa erityistä huomiota seu raaviin asioihin: 1. Keskeneräiset liikennehankkeet vietävä ensin loppuun 1.1. Valtatie 22 & kantatie 89 Oulu Kajaani Vartius -yhteysvälin kehit tä mi nen Valtatien 22 parantaminen välillä Oulu Kajaani sisältyi vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa hallituskaudella aloi tet ta viin liikenneverkon kehittämishankkeisiin. Hankkeen ko konais kus tan nuk sik si määriteltiin 45 milj. euroa. Vuoden 2015 ta lousar vios sa hankkeen valtion rahoitusosuus on kuitenkin supistunut 15

23 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus milj. euroon, joka rajoittaa kehittämistoimenpiteet Oulun kaupungin alu eel la tapahtuvaan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Ilman rahoi tuk sen palauttamista alkuperäiselle tasolle hanketta ei pystytä toteut ta maan yhteyden edellyttämässä laajuudessa. Kainuun liitto esittää yhdessä Oulu Kajaani Tervantie ry:n kanssa hank keen toteuttamista kokonaisuudessaan. 1.2 Ratayhteyden Ylivieska Iisalmi Kontiomäki toiminnallisuuden pa ran ta mi nen Ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen ja sähköistys kus tannuk sil taan 90 M sisältyi edellisen vaalikauden hallitusten lii ken nepo liit ti sen selonteon investointeihin, mutta valtion talousarvion 2015 kä sit te lyn yhteydessä hanke siirrettiin myöhemmäksi. Ratahankkeen yleissuunnitelman pohjalta on laadittu syyskuussa 2014 valmistunut rata-suunnitelma, jonka kustannusarvio on 116,3 M. Ratasuunnitelman yhtenä tavoitteena on siirtää nykyisin Oulun kaut ta kulkeva Vartiuksen rajanylityspaikan ja Kokkolan sataman väli nen transitoliikenne Iisalmen kolmioraiteen kautta kulkevalle reitille. Siir tä mäl lä transitoliikenne Iisalmen kautta kulkevaksi se vaikuttaisi mm. Ylivieska-Oulu rataosan ratakapasiteetin käyttöasteen ale ne miseen, jolla puolestaan olisi vaikutus koko maan junaliikenteen täsmäl li syy den paranemiseen. Kainuun liitto esittää siirretyn määrärahaosuuden osoittamista hankkee seen. 2. Alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen tarvitaan uu si muo toinen kehittämisraha Alueiden kilpailukyvyn ja älykkään erikoistumisen vahvistamiseen tar vi taan lisää vauhtia ja työvälineitä. Viime vaalikaudella lopetetun maa kun nan kehittämisrahan tilalle tulisi nyt rakentaa nopea ja ket terä kehittämisrahoitusväline hallituksen kärkihankkeita (erityisesti biota lous ja digitalisaatio) tukevaan ja kilpailukykyä vahvistavaan alueläh töi seen kehittämistoimintaan. Maakuntien älykkään erikoistumisen toimeenpano, uudet avaukset ja osallisuus kansainvälisissä arvoverkostoissa edellyttävät jous tavaa rahoitusvälinettä, jonka avulla alueen kehittäjäorganisaatiot voivat lähteä nopeasti liikkeelle merkittävissä kehittämisavauksissa. Ra hoi tuk sel la tuettaisiin lisäsi alueellisia ja alakohtaisia osaamis- ja in no vaa tio stra te gioi ta ja niiden toimeenpanoa. Aluekehitysviranomaisina toimivat maakuntien liitot ovat rahoituksen luon te via myöntäjiä ja hankkeiden kokoajia, osana maa kun ta oh jelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien laatimista. Uuden inst rumen tin avulla voitaisiin käynnistää innovaatiotoimintaa ja parantaa

24 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus T&K-han ke toi min nan edellytyksiä lisäten myös mahdollisuuksia hyödyn tää Euroopan unionin rahoitusvälineitä. Alueiden uusiutumista vauhdittavan maakunnan kehittämisrahan mää rä vuositasolla tulisi olla vähintään 20 miljoonaa euroa vuosina eli yhteensä 80 milj. euroa. 3. Perusväylänpito (ml alempi tieverkko) ja elinkeinoja palveleva in fra Kainuun liitto pitää välttämättömänä, että perusväylänpidon ra hoi tusta lisätään riittävästi. Maaseudun tieverkon kunnossapidon ra hoi tusta on nostettava pitkäjänteisellä ohjelmalla, jotta riittävä palvelutaso maa seu dun asumisen, maidon, puutavaran ja maaseudun elin kei nojen kuljetusten kannalta voidaan saavuttaa. Raakapuuterminaalien hankeohjelman kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa euroa, ja vuoden 2015 osalta hankkeelle on koh dennet tu 7 miljoonan euron määräraha. Kainuun liitto pitää tärkeänä raa ka puu ter mi naa lien kehittämistä metsäteollisuuden tulevien suurin ves toin tien vuoksi ja määrärahojen kohdentamista niiden in vestoin tei hin. Kainuussa on kiireisin toteutettava on Suomussalmen puu ter mi naa li. 4. Laajakaistan toteuttaminen koko maahan toteutettava vii vytyk set tä Kuusi vuotta sitten aloitettu Laajakaista kaikille -hanke lupasi huippu no pean laajakaistan koko maahan vuoden 2015 loppuun mennes sä. Tavoite oli, että 100 megabitin yhteys on korkeintaan kahden ki lo met rin päässä yli 99 prosentista kaikista vakituisista asunnoista ja yritysten toimipaikoista. Tavoitteiden toteutuminen on vielä kau kana. Kainuun liiton mielestä laajakaistayhteyksien rakentamisen kat tavuus tulee kiireellisesti varmistaa. Hallitusohjelmassa tavoiteltu julkis ten palvelujen tuottavuuden merkittävä parantuminen on to teu tetta vis sa palvelujen digitaloisoinnilla. Erityisesti sote-uudistuksen kustan nus sääs tö jen saavuttamiseksi on keskeistä, että so te-in teg raa tiota tukevat tietojärjestelmät ja verkkopohjaisten etäpalvelujen ta sa-arvoi nen saatavuus hoidetaan kuntoon samalla kun uudet or ga ni saatiot käynnistävät toimintansa. Kustannussäästöjen aikaan saaminen laa joil la harvaan asutuilla alueilla edellyttää kattavien, nopeiden ja var mo jen tietoliikenneyhteyksien olemassa oloa. Sähköisten pal velu jen kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönoton vauhdittamiseen eri lais ten kommunikaatiovälineiden käyttöönoton ohella tulee myös täs sä vaiheessa satsata, jolloin jo rakennetut verkot saadaan hyödyn net tyä täysimittaisesti ja aletaan saada säästöjä aikaan. Kiinteät yh tey det takaavat myös nykyistä kattavamman ja toimivamman tuen ra ken net ta vil le mobiiliverkoille.

25 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: 5. Hallituksen kärkihankkeet Kainuun liitto pitää erittäin tärkeänä, että hallitus käynnistää suun nitte le man sa kärkihankkeet, joilla uudistetaan koko maassa elinkeinoja ja julkisten toimintoja. Kainuun liitto on esittänyt työ- ja elin kei no minis te riöl le Kokeileva Kainuu ohjelmaa, joka sisältää kolme Kai nuuseen erityisesti sopivaa kokeilua: yrittäjyysmaakunta, Kainuun di gi tali saa tio ko kei lu sekä puurakentamisen pilottihanke. Kainuun sote on esit tä nyt Kainuussa kehitetyn sähköisen so te-pal ve lu tar jo tin toi minnan laajentamista valtakunnalliseksi. Kainuun sote on val ta kun nal linen edelläkävijä sote-integraation toteuttamisessa ja sillä on siten erin omai set edellytykset toimia kokeilualustana tulevaa so te-uu distus ta toteutettaessa. Kainuun liitto näkee tärkeänä, että ministeriöille annettavien kär kihank kei den toteutus jalkautetaan koko valtakunnalliseksi, jolloin maa kun nan liitot ovat yksi keskeinen toimeenpanija. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, p ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, puh tai etu Maakuntahallitus päättää budjettikannanotosta ja tarvittaessa antaa vi ras tol le valtuudet viimeistellä sen sisältöä. Maakuntahallitus: Hyväksyi.

26 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot MH 114 Kainuun liitossa on valmistunut seuraavat: Kokouspöytäkirjat: Maakunnallinen nuorisovaltuusto ja Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palk kaus ta-, virkamatkaa- ja henkilöstökokouksia koskevat pää tökset ajalla : Maakuntajohtaja Pentti Malinen :t 7 Hallintopäällikkö Harri Turkulainen :t 29, 1 Muut kuin em päätökset: - Lausunnot: 1)Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja aluesuunnitteluasiantuntija San na Schroderus ovat antaneet Pyhännän kunnalle seu raa van sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO PIIPARINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSA YLEIS KAA- VA EH DO TUK SES TA Pyhännän kunnan ja Kajaanin kaupungin alueille on valmistunut Pii parin mäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Yleiskaava laa di taan oikeusvaikutteisena ja tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myön tää sen perusteella. Piiparinmäen tuulivoimapuiston alue käsittää pohjoisen osan Met sä hal litus Laatumaan YVA menettelyllä tutkitusta Pii pa rin mä en-lam mas lammin kan kaan tuulivoimapuistohankkeesta. Piiparinmäen osa yleis kaava-alu eel le sijoittuu yhteensä 43 voimalaa, joista Pyhännän kunnan alueel la 32 voimalaa ja Kajaanin kaupungin alueella 11 voimalaa. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja Metsähallituksen omis tuk ses sa. Alueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta. Alueen eteläosan poikki kulkee Kokkola-Kajaani-valtatie 28. Osayleiskaava on laajuudeltaan noin 59 km². Pyhännän kunta on pyytänyt Kainuun liiton lausuntoa kaa va eh do tuk sesta. Osayleiskaava, ehdotus Pyhännän kunta ja Kajaanin kaupunki ovat valmistelleet yhteistyössä Pii pa rin mäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen. Suunniteltu tuu li voi ma puis ton alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla

27 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus ulot tuen molempien maakuntien alueelle. Pyhännän kunnasta ja Ka jaanin kaupungilta on saapunut Kainuun liittoon lausuntopyynnöt koskien osa yleis kaa va eh do tus ta. Kainuun liitolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja aluesuunnitteluasiantuntija San na Schroders ovat antaneet Kajaanin kaupungille seu raa van sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO PIIPARINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSA YLEIS KAA- VA EH DO TUK SES TA Kajaanin kaupungin ja Pyhännän kunnan alueille on valmistunut Pii parin mäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Osa yleiskaa va laaditaan oikeusvaikutteisena ja tuulivoimaloiden rakennusluvat voi daan myöntää sen perusteella. Piiparinmäen tuulivoimapuiston alue käsittää pohjoisen osan Met sä hal litus Laatumaan YVA menettelyllä tutkitusta Pii pa rin mä en-lam mas lammin kan kaan tuulivoimapuistohankkeesta. Piiparinmäen osa yleis kaava-alu eel le sijoittuu yhteensä 41 voimalaa, joista Kajaanin kaupungin alu eel le 9 voimalaa ja Pyhännän kunnan alueella 32 voimalaa. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja Metsähallituksen omis tuk ses sa. Alueen eteläosan poikki kulkee valtatie 28 Kok ko la-kajaa ni. Kaavaluonnokseen on tehty tuulivoimaloiden alueiden lisäksi alueva rauk sia sähköasemakenttiä, maa-ainesalueita, tiestöä ja säh kö lin jauksia varten. Kaavaan on merkitty nykyiset luonnonsuojelu- ja Na tu ra-alueet sekä Metso-ohjelmaan kuuluvat suojelualueet. Lisäksi kaavaan on mer kit ty perusselvitysten pohjalta luonnon monimuotoisuuden kannalta eri tyi sen tärkeitä alueita ja suojelu-/muinaismuistokohteita. Kajaanin kaupunginhallitus on pyytänyt Kainuun liiton lausuntoa kaa vaeh do tuk ses ta. Osayleiskaava, ehdotus Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksessa on otettu huo mi oon Kainuun voimassa olevan maakuntakaava 2020:n merkinnät ja määräykset sekä Kainuun liiton osayleiskaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esitetyt asiat. Kainuun liitolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta." 3) Maakunnan liittojen yhteinen kannanotto : "Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen uusimuotoinen kehittämisraha kohteena rakennemuutoksen ennakoivat toimenpiteet sekä innovaatioja elinkeinopolitiikan aktivointi Alueiden kilpailukyvyn ja rakennemuutoksen hoitamiseen tarvitaan lisää vauhtia ja työvälineitä. Viime vaalikaudella lopetetun maakunnan

28 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus kehittämisrahan tilalle tulisi nyt rakentaa nopea ja ketterä rahoitusväline kilpailukykyä vahvistavaan aluelähtöiseen kehittämistoimintaan. Ao. rahoituksen avulla on mahdollista saada liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja ja täydentää käytössä olevien kehittämisrahoitusten katvealueita. Rahoituksen tulee olla sisällöltään ja käyttökohteiltaan ohjelmiin sitomatonta, mahdollistavaa ja ketterää, jolloin hankkeita voidaan käynnistää niihin toimiin, joihin mm. rakennerahastot eivät sovellu. Rahoitus tuo lisäarvoa ketteryydellään sekä laajalla soveltamisalueellaan. Rahoituksella tuettaisiin merkittävien innovaatioaloitteiden liikkeelle lähtöä sekä rakennemuutoksen hoitamiseen liittyvien aloitteiden etenemistä. Rakennemuutoksen hallinnan osalta rahoitusta tarvitaan tilannetta korjaavien hankkeiden ja rahoitusmallien valmisteluun sekä kustannusarvioltaan pienten operaatioiden rahoittamiseen. Tällä hetkellä ao. tarpeet etenevät hitaasti, koska soveltuvaa rahoituslähdettä ei ole. Rakennemuutosta hoidetaan yritystukilainsäädännön mukaisella kansallisella rahoituksella, mikä rajoittaa toimenpiteiden sisältöä, toimenpiteiden suunnittelua sekä rajaa aktiivisia toimijoita. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on merkittävä rooli rakennemuutoksen hoitamisessa sekä elinkeinotoiminnan uudistamisessa. Kuntien rooli on muuttumassa yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka tarvitsevat vipurahoitusta toimenpiteiden valmisteluun, strategiseen suunnitteluun sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävien kokeilujen ja hankkeiden rahoittamiseen. Uusimuotoista kehittämisrahaa voidaan kohdentaa hallitusohjelman kärkihankkeisiin, mm. kuntien sekä muiden toimijoiden hallitusohjelmaa tukevien, paikallisten kokeilualoitteiden vaatimien selvitysten ja suunnitelmien rahoittamiseen ennen laajempiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Rahoituksella vauhditetaan maakuntien, kuntien ja elinkeinoelämän uudistamista sekä innovatiivisia kokeiluhankkeita. Alueilla ei tällä hetkellä ole käytettävissä rahoitusta ao. toimiin. Innovaatioiden edistäminen ja alueiden älykäs erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa ovat keskeisimpiä painopistealueita aluepolitiikassa. Maakunnittain laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden avulla tunnistetaan vahvoja erikoistumisaloja sekä suunnataan toimenpiteitä. Älykkään erikoistumisen strategioiden tavoitteena on tunnistaa alueiden erikoistumisalojen asema kansainvälisissä arvoketjuissa. Tavoitteena on kehittää alueen erikoisosaamisalueiden kansainvälistä kilpailukykyä ja tukea alueita löytämään potentiaalinsa ja paikkansa arvoketjuissa paitsi alueen sisällä, myös alueiden välillä. Maakuntien älykkään erikoistumisen toimeenpano, uudet avaukset ja osallisuus kansainvälisissä arvoverkostoissa edellyttävät joustavaa rahoitusvälinettä, jonka avulla alueen kehittäjäorganisaatiot voivat lähteä nopeasti liikkeelle merkittävissä kehittämisavauksissa. Rahoituksella tuettaisiin lisäsi alueellisia ja alakohtaisia osaamis- ja innovaatiostrategioita ja niiden toimeenpanoa. Aluekehitysviranomaisina toimivat maakuntien liitot ovat rahoituksen luontevia myöntäjiä ja hankkeiden kokoajia, osana maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien laatimista.