Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010
|
|
- Sinikka Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKERTOMUS 2010
2 2
3 VUOSIKERTOMUS Yhteenveto Säätiön toiminta-ajatus Säätiön hallinto Säätiön hallitus Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Säätiön talous Säätiön rahoituspohja vuonna Säätiön varainkäyttö vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiöiden välinen yhteistyö Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Projektien seuranta ja arviointi Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna Projektien tuloksia ja toiminnan vaikutuksia Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin B. Kumppanuusohjelma Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet Kumppanussopimukset Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen C. Tiedotustoiminta D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen Kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden suuntaviivoja LIITTEET: Liite 1. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä toimeentulohankkeista Liite 2. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä vaikuttamishankkeista Liite 3. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä järjestötyön ja vammaisten voimaannuttamishankkeista Liite 4. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä ihmisoikeushankkeista Liite 5. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä esteettömyyshankkeista Liite 6. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä terveyssektorin hankkeista
4 VUOSIKERTOMUS 2010 Yhteenveto Abilis säätiön 12. rahoitustoiminnan vuosi oli aktiivinen. Vuoden aikana tehtiin ennätyksellisen paljon uusia päätöksiä ja saatettiin aiempina vuosina alkaneita hankkeita päätökseen. Kaikkiaan uusia hakemuksia säätiö käsitteli yli 400, joista 123 hakemusta hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toista sataa hakemusta jäi odottamaan jatkokäsittelyä. Vuoden lopussa säätiön rahoituksella oli käynnissä 237 hanketta 39 maassa. Vuoden aikana keskimääräinen käynnissä olleiden hankkeiden lukumäärä oli 250, enimmillään lähes 300. Avustusten määrä vaihteli euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli euroa. Uutena rahoitusvaihtoehtona kokeiltiin pienten hankkeiden (budjetti 2500 tai alle) myöntämistä. Myöntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden keskikoko oli 1120 euroa. Eniten säätiön avustuksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli yli puolet kaikista hankkeista. Eniten säätiö tuki vammaisjärjestöjä, joissa eri vammaryhmät olivat edustettuina (47 %). Hakemuksia tuli eniten Afrikasta, jonne säätiön projektirahoituksesta menee noin 60 %. Säätiön rahoituksesta ohjautui kaikista köyhimpiin maihin hieman yli 80 %, mikä vahvistaa säätiön tuoman lisäarvon suomalaisessa kehitysyhteistyössä saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia väestönryhmiä. Säätiö ei panosta vain määrälliseen toimintaan, vaan on kehittänyt päätöksentekojärjestelmäänsä, hankehallintoansa ja toiminnan laadullista seurantaa. Alkuvuodesta säätiön säännöt saivat vahvistuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta ja uusien sääntöjen mukaisesti säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi kahdella jäsenellä. Keväällä 2010 säätiön hallitus vahvisti säätiölle strategian vuosille Strategiassa painottuvat aiemmin esillä olleet temaattiset painopisteet, mutta esille nostetaan myös uusia toiminta-alueita. Vammaisten naisten ja lasten asema sekä vammaisten ihmisten ihmisoikeudet ovat pääteemoja, joihin säätiö haluaa kohdistaa rahoitusta. Lisää verkostoa etsitään valituista Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Säätiön hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuukysymyksiä selvitettiin yhdessä sisarsäätiöiden kanssa teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys. Hallituksen seurantavastuu kirjattiin muistion suositusten pohjalta elokuussa 2010 hyväksyttyyn säätiön toiminnan riskinhallintajärjestelmään. Myös säätiön taloussääntöä päivitettiin, osana laadukasta päätöksentekoa ja taloushallintoa. Hankehallinnon kehittäminen sisälsi haku- ja raportointilomakkeiden sekä virallisten kirjepohjien uudistamisen ja hyvän hallinnon käytäntöihin paneutuvan opaskirjan tuottamisen (Abilis Manual 4). Pienten hankkeiden toteutukseen valmisteltiin erilliset, yksinkertaiset lomakkeet. Hankehallintoon vahvistettiin hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit sekä kriteeristö ja ohjeet hankkeen keskeyttämiseen. Takaisinperintätapauksia varten hallitus vahvisti toimintaohjeen, ulkoasiainministeriön ohjeiden pohjalta. Myös projektihallinnon ohjelma, Prospekti, uudistettiin vastaamaan paremmin säätiön rahoitustoiminnan tarpeita. Säätiön kumppanuusohjelmaan panostettiin tarjoamalla koulutusta kumppanijärjestöjen avainhenkilöille sekä Suomesta käsin että seurantamatkojen yhteydessä. Kumppanijärjestön toiminnan avuksi valmisteltiin työkaluja, joiden avulla saadaan keskeiset asiat tiivistetysti suoraan Etelästä säätiön päätöksenteon tueksi. Samalla voitiin siirtää hankehallintoa Etelään (Evaluaation 2008 suositusten mukaisesti). Kumppanuusohjelmaa laajennettiin niin, että sopivaa kumppanijärjestöä etsittiin Nepalista ja neuvotteluja käytiin yhteistyötoimijan kanssa Somalimaasta. Yhteistyö ghanalaisen kumppanijärjestön kanssa jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2010 järjestön heikon kapasiteetin takia. Vuoden 2010 lopussa säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä. Hankeseurantaa tehtiin kumppanijärjestöjen monitoroinnin lisäksi säätiön edustajien toteuttamilla seurantamatkoilla. Yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. 4
5 1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Rahoitustoimintaa säätiö on harjoittanut vuodesta 1999 alkaen. Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis-säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista, osallistumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee euron välillä. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksiensa puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Rahoitustoiminnan tärkein kohderyhmä on ruohonjuuritason vammaisjärjestöt. Keskeinen elementti toiminnassa on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto. Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi vuoden 2010 alusta kahdella uudella jäsenellä sääntöuudistuksen pohjalta ja oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja kuurosokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori jäsen 1 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Irmeli Leinos varajäsen 2 Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Amu Urhonen varajäsen 3 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Vuonna 2010 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Toukokuussa 2010 hallitus piti erillisen strategiasession, jossa päivitettiin säätiön strategia vuosille Aiemmin hallituksen varajäsen, vuoden 2010 alusta varsinainen jäsen. 2 Uusi hallituksen varajäsen 3 Uusi hallituksen varajäsen 5
6 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B-talo. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena on Siemenpuu säätiö. Abilis-säätiön toimiston henkilökunnan lukumäärä kasvoi vuonna 2010, kun uusi toimihenkilö aloitti talousassistenttina. Säätiön palveluksessa vuoden 2010 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi talousassistentti Nina Stieren ( alkaen) projektikoordinaattori Natalia Suzi (sairasloman sijainen ) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis-säätiö käytti Prospekti -projektihallinnon ohjelmaa, johon hankittiin päivitetty versio elokuussa Säätiön kirjanpitoa ja palkkahallinnon hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Kristian Seemer (HTM). Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Kari Mikkola (HTM) Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Vuonna 2010 säätiön toimintaa ohjasivat uudistetut säännöt. Varsinainen uudistustyö oli tehty edellisenä vuonna 4, Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt helmikuussa Uusien sääntöjen mukaisesti säätiöllä oli vuoden 2010 alusta alkaen 7-jäseninen hallitus ja 2 hallituksen varajäsentä. Säätiön vuosikokous- ja tilinpäätösajankohdat uudistuivat niin, että tilinpäätös on tehtävä maaliskuun loppuun ja vuosikokous pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen ja yksittäisen hallituksen jäsenen vastuuta selvitettiin erillisen tehtäväksiannon avulla, yhteistyössä sisarsäätiöiden kanssa. Muistion suositusten pohjalta säätiön hallitus tarkensi hallituksen vastuuta operatiivisen toiminnan toteutuksen seurannassa. Hallituksen huolellinen ja säännöllinen seurantavastuu kirjattiin säätiön riskinhallintajärjestelmään, jonka hallitus hyväksyi elokuussa Hankehallintoon liittyvää päätöksentekoa hallitus oli päättänyt jo vuoden 2009 lopussa hajauttaa niin, että pieniä hankkeita (budjetti 2500 tai alle) koskevat päätökset ja kaikki hylkäämispäätökset tekee toiminnanjohtaja. Tätä päätöksentekotapaa päätettiin kokeilla vuonna 2010 ja se kirjattiin säätiön johtosääntöön vuoden 2009 lopulla 5. Säätiön taloussääntö päivitettiin 4 Säätiön hallitus vahvisti uudet säännöt Säätiön johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa
7 myös alkuvuodesta ja siinä huomioitiin sekä toimiston päätöksenteon linjaus että uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2010 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2010 säätiö noudatti ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun sitoumuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille ja vuosisuunnitelmaa Ulkoasiainministeriön tuki vuodelle 2010 oli yhteensä euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli siirtynyt raha vuodelta 2009, yhteensä euroa, josta euroa oli vuoden 2008 lopussa myönnettyä lisärahaa säätiön kumppanijärjestelmän kehittämistä ja laajentamista varten 7. Käytettävissä ollut valtion tuki oli yhteensä euroa. Säätiön varainhankinnan tuotot olivat vuonna 2010 yhteensä 913 euroa. Vuonna 2010 Abilis -säätiöllä oli myös yhdysvaltalaisesta lähteestä (American Jewish World Service) edelliseltä vuodelta siirtyvää rahaa (yhteensä euroa). Tämä erillisrahoitus oli tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta koskevaan työhön Säätiön varainkäyttö vuonna 2010 Säätiön varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2010 olivat euroa. Valtion tukea säätiö käytti yhteensä euroa. Siirtyvää tukea jäi euroa. Suomen valtion tuesta ohjattiin projektirahoitukseen yhteensä euroa, mikä on lähes 70 % säätiön koko vuoden kuluista ja 78,6 % vuoden 2010 valtion tuesta. Projektirahoituksen kuluihin sisältyvät tiedotushankkeiden kulut. Hallintokuluihin käytettiin euroa, mikä on 8,7 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta 8. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin euroa eli 24,7 % avustuksesta 9. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 3 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Säätiön rahoituksesta noin 1,2 miljoonaa euroa kanavoitiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. ja kulujen vertailu budjetoituun taulukossa 2. Toteutuneet kulut 2010 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) % 66,6 24,7 8,7 100 Ihmisoikeusohjelma % 96,8 3, YHTEENSÄ Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna Säätiön päivitetty taloussääntö vahvistettiin hallituksen kokouksessa Alkuperäinen myöntö oli , josta käytettiin v.2009 yhteensä Jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hallintokulujen osuus oli 7,7 %. 9 jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hankehallinnon kulujen osuus oli 21,8 %. 7
8 UM rahoitussopimus Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus Tiedotusprojektit Hankearviointi ja seuranta Hallinto Lisäraha (vuodelta 2008) Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta Muu tuotot Välisumma Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki Keskeytyneistä hankkeista vapautunut tuki Välisumma YHTEENSÄ UM rahoituksen siirto vuodelle UM Lisärahoituksen siirto vuodelle ,00 Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön olemassaolon ajan. Viimeisten viiden vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. Päätökset ja maksatukset / vuosi Tehtyjä hankepäätöksiä Toteutuneet maksatukset Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina Säätiölle tulevien hakemusten määrä on tasaantunut viime vuosina. Vuosittain hakemuksia saapuu ja yhteydenottoja on useita satoja. Osa yhteydenotoista päätyy hakemuksen käsittelyyn säätiön toimistolla, osa karsiutuu pois yleisimmin siitä syystä, ettei hakijajärjestö ole vammaisjärjestö. Hakemusten määrässä ja laadussa on tapahtunut toivottava kehitys säätiön kumppanimaiden keskuudessa. Koska kumppanijärjestöt arvioivat ja käsittelevät kaikki hakemukset ja projekti-ideat, ei heikkoja tai puutteellisia hakemuksia tule enää siinä määrin kuin aikaisempina vuosina. Joistakin kumppanimaista ei tule hylättäväksi esitettäviä hakemuksia laisinkaan. Samalla kun pienentynyt hakemusten määrä helpottaa toimiston työtä, käytäntö vääristää tilastoja hakemusten määrän osalta, pienentäen hakemusten kokonaismäärää. Osa kumppanijärjestöistä lähettää myös 8
9 hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, koska varsinainen päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa säätiön hallituksessa. Kumppanijärjestön valmisteleva työ, evaluaation (2008) suositusten mukaisesti Etelään siirretty hankehallinto, on helpottanut projektikoordinaattoreiden työmäärää yleisesti ottaen, koska kumppanimaista tulee hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samalla kumppanijärjestöjen toiminnan ohjaaminen ja tarvittavien työkalujen muokkaaminen edellyttivät vuonna 2010 erityistä työpanosta säätiön toimistolla ja seurantamatkojen yhteydessä. Myönteisiin kokemuksiin pohjaten, säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on säilyttää kumppanimaissa toteutettavien projektien määrä tulevina vuosina saavutetulla tasolla eli noin 70 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Hallituksen linjauksen mukaisesti säätiö etsi aktiivisesti uusia rahoituskanavia. Huhtikuussa 2010 konseptipaperi lähetettiin Euroopan Komission rahoitushakuun 10 ja marraskuussa 2010 rahoitusta anottiin yhdysvaltalaiselta Open Society Foundations -järjestöltä, painottaen Kaakkois-Aasian maanosatoimiston perustamista. Kumpikaan rahoituskanava ei auennut ja säätiö jatkaa lisärahoitusvaihtoehtojen etsimistä vuonna Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis-säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS ja Siemenpuu -säätiöiden kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Keväällä 2010 säätiöt pitivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös evaluaation (2008) suosituksia. Kesällä 2010 säätiöt teettivät yhdessä hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuuta koskevan selvitystyön ulkopuolisella asiantuntijalla 11. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasiainministeriön kanssa ja kävivät yhdessä neuvottelun vuoden 2008 evaluaation suosituksista ja säätiöiden toimenpiteistä. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia, minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa, osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Säännöllisesti järjestettiin myös koko työyhteisön yhteinen infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. 10 Call for proposals: Europe Aid, Thematic operations; Investing in People: Support for social inclusion and social protection of workers in the informal economy and of vulnerable groups at community level. 11 Oili Kela, Seppo Kemppinen: Säätiön hallituksen vastuu. Muistio
10 5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuoden 2010 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli lähes 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 334 hanketta. Vuoden lopussa ( ) meneillään oli 237 hanketta 39 maassa. Vuonna 2010 käsiteltiin yhteensä yli 400 hakemusta. Näistä 123 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toistasataa hakemusta rekisteröitiin odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2011 puolella. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2010 oli 41. Suhteellisen korkea hyväksymisprosentti selittyy säätiön kumppaniohjelmalla, koska useat kumppanijärjestöt karsivat heikot hakemukset pois (vrt. edellä, kappale 3.3.). Heikkojen ja puutteellisten hakemusten kokonaismäärästä säätiöllä ei ole kattavaa tietoa, mutta yksittäisten kumppanimaitten kuten Intian osalta lukumäärä vaihtelee vuositasolla välillä. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2010 oli euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli euroa ja vuonna 2009 noin euroa. Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 1120 euroa. Jos kaikki hankkeet yhdistetään, on keskimääräisen myönnön suuruus euroa Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Hakemuksia saapui kaikista maanosista, eniten kuitenkin Afrikasta ja Aasiasta. Uusia rahoituksia myönnettiin niin ikään eniten Afrikkaan (62 %). Aasian maiden osuus oli vuonna 2010 noin 31 % ja Latinalaisen Amerikan osuus noin 3 %. Itä-Euroopan maissa säätiön rahoituksella käynnistyi 3 uutta hanketta ja Lähi-idässä yksi hanke. Kaikista vuoden 2010 lopussa käynnistä olleista hankkeista 60 % toteutettiin Afrikassa ja 35 % Aasiassa. Loput jakautuivat Latinalaisen Amerikan, Balkanin ja Lähi-idän maiden kesken. Keski-Aasian maissa hankkeiden määrä on kasvanut tasaisesti ja edustaa noin 15 % kaikista säätiön rahoittamista hankkeista. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2010 yli puolet (67 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries), on säätiön rahoittamista projekteista 82 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa. 10
11 Abilis-säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista toteutetaan maaseutuolosuhteissa (mukaan lukien pienet maaseutukaupungit) noin 76 %. Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset. Säätiön tukemista hankkeista vuonna 2010 vajaa neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia hankkeita käynnistyi vuoden aikana ennätyksellisen paljon, noin 23 % kaikista hankkeista. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 2 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman alle puolet (47 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus hankkeiden toteuttajina vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis-säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (kurssit) ja toimeentulonhankintaa. Epävirallisen ammatillisen koulutuksen kautta vammaiset ihmiset oppivat perustaitoja (karjanhoito, ompelija, puuseppä, IT-taidot jne.) ja koulutukseen sisällytetään liiketoimintaa tukeva osio, jotta työllistyminen koulutuksen jälkeen olisi mahdollista. 11
12 Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Reilusti yli puolet (59 %) vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Lähes viidenneksessä projekteista osallistujille tarjottiin ensin ammatillista koulutusta ja hankittiin materiaalia varsinaisen toimeentulon hankinnan käynnistämiseen. Tuen käyttö vaihteli maatalouskoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Lähes puolet kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi lehmien, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Vajaa viidennes (16 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankintaa. Noin 13 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Vammaisten ihmisoikeuksia koskevaa tiedottamis-, kouluttamis- ja vaikuttamistyötä toteutettiin yhdeksässä hankkeessa (7 %). Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden joukossa oli jonkin verran aiempaa enemmän järjestötyöhön paneutuvaa ja vammaisten naisten järjestöjen toimintaa. Yhteensä kymmenessä hankkeessa oli pääpaino vammaisten naisten ja lasten oikeuksilla, mikä on erityisen hyvä kehityssuunta. Jos huomioidaan kaikki vuoden 2010 aikana käynnissä olleet säätiön rahoittamat projektit, voidaan hankkeiden jakautuminen esittää taulukkomuodossa projektityypin mukaan seuraavasti (Taulukko 5): Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta Vaikuttamistyö Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet 8 2 CBR ja muu kuntoutus (sosiaalinen kuntoutus) 13 4 Opetus ja -koulutus (perustaitojen opetus, perusopetus) 16 5 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 3 1 Ihmisoikeustyö 20 6 YHTEENSÄ Taulukko 5. Projektien jakautuminen toimintaluokittain kaikissa säätiön rahoittamissa hankkeissa vuonna
13 5.4. Projektien seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös tai tase (tai niiden puuttuessa saldotodistus pankista) hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estab.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2010 aloittelevia järjestöjä oli 57 % hakijoista. Luku on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosien ajan. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä säännöllisesti. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja ohjaamassa raportoinnissa. Hän myös pitää yhteyttä toteuttajajärjestöön puhelimitse, mikäli se on mahdollista. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon kuten sähköpostin avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2010 meneillään olleista hankkeista 67 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis-säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2010 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Ghanaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Somalimaahan, Kirgisiaan, Keniaan, Mosambikiin, Nepaliin ja Kambodzhaan. Nepalin matkaan liittyi neuvottelut uuden kumppaniyhteistyön käynnistymiseksi, Ghanan ja Kirgisian matkaan puolestaan uuden kumppanijärjestön kouluttamista. Somalimaan matkan aikana säätiön edustajat tunnustelivat mahdollisuuksia kumppaniyhteistyön käynnistämiseen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 78 käynnissä 12 olevan projektin toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. Matkoilla he tapasivat lisäksi hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit 13 ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Vuonna 2010 hallituksen jäsen osallistui säätiön viidelle matkalle yhdeksästä. Hallituksen jäsenen osallistuminen seurantamatkoille on koettu tärkeäksi osaksi niin hankkeiden seurantaa kuin yhteistyötä Etelän vammaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Lisäksi FIDIDA ry:n edustaja monitoroi Sambian matkojen (05/2010 ja 12/2010) yhteydessä neljää Abilis-säätiön rahoittamaa hanketta. 12 Seurantamatkojen yhteydessä päästiin arvioimaan noin kolmannes (33 %) kaikista säätiön rahoituksen alaisista projekteista. 13 Seurantamatkoista laaditaan Abilis säätiön käytännön mukaan lyhyt- ja pitkäraportti. Lyhyt matkaraportti annetaan hallitukselle tiedoksi matkan jälkeen seuraavassa kokouksessa. 13
Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009
VUOSIKERTOMUS 2009 2 VUOSIKERTOMUS 2009... 4 Yhteenveto... 4 1. Säätiön toiminta-ajatus... 5 2. Säätiön hallinto... 5 2.1. Säätiön hallitus... 5 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt... 5 2.3. Säätiön
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2011. Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities
VUOSIKERTOMUS 2011 Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities VUOSIKERTOMUS 2011... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä
Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä 7.3.2013 Rea Konttinen Projektikoordinaattori Abilis-säätiö Käsiteltävät aiheet Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen Vammaisuus ja
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014
VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 4 A. HANKERAHOITUS...
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille
VUOSIKERTOMUS 2012 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset ja myönnetyt
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille
VUOSIKERTOMUS 2015 - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 7 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 7 A. HANKERAHOITUS...
LisätiedotTuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018
ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on
LisätiedotSÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö
SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotYLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE
OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa
VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 5 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 5 A. HANKERAHOITUS...
LisätiedotHALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ
TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...
Lisätiedot6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)
Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotIlmoita organisaatiosi kotipaikkana toimiva maa tai alue 2.c KEPA: Sisältääkö hanke 5 prosentin omarahoitusosuuden?
Hakemuslomake Huom: Lomaketta päivitetty 21.3.2018. Sujuvoitettu kieliasua ja lisätty ohje lomakkeen täyttämisestä Word-tiedostoon. Täytetty hakemus on lähetettävä verkkohakemusmoduulin kautta osoitteessa
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli
Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Maakuntauudistus, Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 09.03.2018 kello 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset
Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet
Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
Lisätiedot4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.
Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotLÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT
LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON
LisätiedotPohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt
Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotHelsingissä 6. päivänä syyskuuta 2007.
HAKEMUS PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSELLE Pyydämme, että Patentti- ja rekisterihallitus myöntäisi luvan NNsäätiö nimisen säätiön perustamiseen ja vahvistaisi säätiön säännöt. Helsingissä 6. päivänä syyskuuta
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotHANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha
HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotToiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi
2018 Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Sääntöjen mukaan yhdistyksen pitää vuosittain laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus vastaa
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotTUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset
TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus
LisätiedotABILIS-SÄÄTIÖ SR VUOSIRAPORTTI Rahoituskauden yhteenveto. Käsitelty hallituksen kokouksessa
ABILIS-SÄÄTIÖ SR VUOSIRAPORTTI 2017 Rahoituskauden 2016 2017 yhteenveto Käsitelty hallituksen kokouksessa 27.3.2018 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 4 2.
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotTUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ
TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotJohtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry
Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton
Lisätiedot11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotYlä-Savon Veturi ry Tapahtumatonni teemahanke Maksuinfo kevät 2019
Ylä-Savon Veturi ry Tapahtumatonni 2019 - teemahanke Maksuinfo kevät 2019 Yleistä hankkeesta Toimenpiteen toteuttaja vastaa siitä, että toimenpide toteutetaan allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Hankintojen
LisätiedotKOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015
KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotPohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.
1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja
LisätiedotPAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija
PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija Salon alueen koordinaattori/tuensiirron saaja Hankeprosessi Hankkeen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotSisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...
TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2018... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset... 3 SOTUNET Sosiaali-
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotAvustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.
Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset
LisätiedotTaksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967
Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti
LisätiedotVANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017
VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on, Finlands Coach Förening rf Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Coach Federation kansainvälisissä yhteyksissä
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotNuorisoleader rahoitusvälineenä
Nuorisoleader rahoitusvälineenä Nuorisoleader Oulun Seudun Leader ry:n rahoitusväline nuorten omiin projekteihin Nuorisoleader tukea myönnetään projektille, jossa nuorten rooli on aktiivinen Tukea voi
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotSäätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotEtelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa
HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:
LisätiedotOheismateriaali Kult
KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,
LisätiedotVankien Omaiset VAO ry:n säännöt
Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien
LisätiedotETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen
tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka
Lisätiedot