Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 2

3 VUOSIKERTOMUS Yhteenveto Säätiön toiminta-ajatus Säätiön hallinto Säätiön hallitus Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Säätiön talous Säätiön rahoituspohja vuonna Säätiön varainkäyttö vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiöiden välinen yhteistyö Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Projektien seuranta ja arviointi Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna Projektien tuloksia ja toiminnan vaikutuksia Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin B. Kumppanuusohjelma Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet Kumppanussopimukset Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen C. Tiedotustoiminta D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen Kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden suuntaviivoja LIITTEET: Liite 1. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä toimeentulohankkeista Liite 2. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä vaikuttamishankkeista Liite 3. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä järjestötyön ja vammaisten voimaannuttamishankkeista Liite 4. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä ihmisoikeushankkeista Liite 5. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä esteettömyyshankkeista Liite 6. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä terveyssektorin hankkeista

4 VUOSIKERTOMUS 2010 Yhteenveto Abilis säätiön 12. rahoitustoiminnan vuosi oli aktiivinen. Vuoden aikana tehtiin ennätyksellisen paljon uusia päätöksiä ja saatettiin aiempina vuosina alkaneita hankkeita päätökseen. Kaikkiaan uusia hakemuksia säätiö käsitteli yli 400, joista 123 hakemusta hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toista sataa hakemusta jäi odottamaan jatkokäsittelyä. Vuoden lopussa säätiön rahoituksella oli käynnissä 237 hanketta 39 maassa. Vuoden aikana keskimääräinen käynnissä olleiden hankkeiden lukumäärä oli 250, enimmillään lähes 300. Avustusten määrä vaihteli euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli euroa. Uutena rahoitusvaihtoehtona kokeiltiin pienten hankkeiden (budjetti 2500 tai alle) myöntämistä. Myöntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden keskikoko oli 1120 euroa. Eniten säätiön avustuksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli yli puolet kaikista hankkeista. Eniten säätiö tuki vammaisjärjestöjä, joissa eri vammaryhmät olivat edustettuina (47 %). Hakemuksia tuli eniten Afrikasta, jonne säätiön projektirahoituksesta menee noin 60 %. Säätiön rahoituksesta ohjautui kaikista köyhimpiin maihin hieman yli 80 %, mikä vahvistaa säätiön tuoman lisäarvon suomalaisessa kehitysyhteistyössä saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia väestönryhmiä. Säätiö ei panosta vain määrälliseen toimintaan, vaan on kehittänyt päätöksentekojärjestelmäänsä, hankehallintoansa ja toiminnan laadullista seurantaa. Alkuvuodesta säätiön säännöt saivat vahvistuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta ja uusien sääntöjen mukaisesti säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi kahdella jäsenellä. Keväällä 2010 säätiön hallitus vahvisti säätiölle strategian vuosille Strategiassa painottuvat aiemmin esillä olleet temaattiset painopisteet, mutta esille nostetaan myös uusia toiminta-alueita. Vammaisten naisten ja lasten asema sekä vammaisten ihmisten ihmisoikeudet ovat pääteemoja, joihin säätiö haluaa kohdistaa rahoitusta. Lisää verkostoa etsitään valituista Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Säätiön hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuukysymyksiä selvitettiin yhdessä sisarsäätiöiden kanssa teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys. Hallituksen seurantavastuu kirjattiin muistion suositusten pohjalta elokuussa 2010 hyväksyttyyn säätiön toiminnan riskinhallintajärjestelmään. Myös säätiön taloussääntöä päivitettiin, osana laadukasta päätöksentekoa ja taloushallintoa. Hankehallinnon kehittäminen sisälsi haku- ja raportointilomakkeiden sekä virallisten kirjepohjien uudistamisen ja hyvän hallinnon käytäntöihin paneutuvan opaskirjan tuottamisen (Abilis Manual 4). Pienten hankkeiden toteutukseen valmisteltiin erilliset, yksinkertaiset lomakkeet. Hankehallintoon vahvistettiin hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit sekä kriteeristö ja ohjeet hankkeen keskeyttämiseen. Takaisinperintätapauksia varten hallitus vahvisti toimintaohjeen, ulkoasiainministeriön ohjeiden pohjalta. Myös projektihallinnon ohjelma, Prospekti, uudistettiin vastaamaan paremmin säätiön rahoitustoiminnan tarpeita. Säätiön kumppanuusohjelmaan panostettiin tarjoamalla koulutusta kumppanijärjestöjen avainhenkilöille sekä Suomesta käsin että seurantamatkojen yhteydessä. Kumppanijärjestön toiminnan avuksi valmisteltiin työkaluja, joiden avulla saadaan keskeiset asiat tiivistetysti suoraan Etelästä säätiön päätöksenteon tueksi. Samalla voitiin siirtää hankehallintoa Etelään (Evaluaation 2008 suositusten mukaisesti). Kumppanuusohjelmaa laajennettiin niin, että sopivaa kumppanijärjestöä etsittiin Nepalista ja neuvotteluja käytiin yhteistyötoimijan kanssa Somalimaasta. Yhteistyö ghanalaisen kumppanijärjestön kanssa jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2010 järjestön heikon kapasiteetin takia. Vuoden 2010 lopussa säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä. Hankeseurantaa tehtiin kumppanijärjestöjen monitoroinnin lisäksi säätiön edustajien toteuttamilla seurantamatkoilla. Yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. 4

5 1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Rahoitustoimintaa säätiö on harjoittanut vuodesta 1999 alkaen. Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis-säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista, osallistumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee euron välillä. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksiensa puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Rahoitustoiminnan tärkein kohderyhmä on ruohonjuuritason vammaisjärjestöt. Keskeinen elementti toiminnassa on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto. Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi vuoden 2010 alusta kahdella uudella jäsenellä sääntöuudistuksen pohjalta ja oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja kuurosokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori jäsen 1 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Irmeli Leinos varajäsen 2 Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Amu Urhonen varajäsen 3 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Vuonna 2010 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Toukokuussa 2010 hallitus piti erillisen strategiasession, jossa päivitettiin säätiön strategia vuosille Aiemmin hallituksen varajäsen, vuoden 2010 alusta varsinainen jäsen. 2 Uusi hallituksen varajäsen 3 Uusi hallituksen varajäsen 5

6 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B-talo. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena on Siemenpuu säätiö. Abilis-säätiön toimiston henkilökunnan lukumäärä kasvoi vuonna 2010, kun uusi toimihenkilö aloitti talousassistenttina. Säätiön palveluksessa vuoden 2010 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi talousassistentti Nina Stieren ( alkaen) projektikoordinaattori Natalia Suzi (sairasloman sijainen ) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis-säätiö käytti Prospekti -projektihallinnon ohjelmaa, johon hankittiin päivitetty versio elokuussa Säätiön kirjanpitoa ja palkkahallinnon hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Kristian Seemer (HTM). Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Kari Mikkola (HTM) Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Vuonna 2010 säätiön toimintaa ohjasivat uudistetut säännöt. Varsinainen uudistustyö oli tehty edellisenä vuonna 4, Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt helmikuussa Uusien sääntöjen mukaisesti säätiöllä oli vuoden 2010 alusta alkaen 7-jäseninen hallitus ja 2 hallituksen varajäsentä. Säätiön vuosikokous- ja tilinpäätösajankohdat uudistuivat niin, että tilinpäätös on tehtävä maaliskuun loppuun ja vuosikokous pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen ja yksittäisen hallituksen jäsenen vastuuta selvitettiin erillisen tehtäväksiannon avulla, yhteistyössä sisarsäätiöiden kanssa. Muistion suositusten pohjalta säätiön hallitus tarkensi hallituksen vastuuta operatiivisen toiminnan toteutuksen seurannassa. Hallituksen huolellinen ja säännöllinen seurantavastuu kirjattiin säätiön riskinhallintajärjestelmään, jonka hallitus hyväksyi elokuussa Hankehallintoon liittyvää päätöksentekoa hallitus oli päättänyt jo vuoden 2009 lopussa hajauttaa niin, että pieniä hankkeita (budjetti 2500 tai alle) koskevat päätökset ja kaikki hylkäämispäätökset tekee toiminnanjohtaja. Tätä päätöksentekotapaa päätettiin kokeilla vuonna 2010 ja se kirjattiin säätiön johtosääntöön vuoden 2009 lopulla 5. Säätiön taloussääntö päivitettiin 4 Säätiön hallitus vahvisti uudet säännöt Säätiön johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa

7 myös alkuvuodesta ja siinä huomioitiin sekä toimiston päätöksenteon linjaus että uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2010 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2010 säätiö noudatti ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun sitoumuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille ja vuosisuunnitelmaa Ulkoasiainministeriön tuki vuodelle 2010 oli yhteensä euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli siirtynyt raha vuodelta 2009, yhteensä euroa, josta euroa oli vuoden 2008 lopussa myönnettyä lisärahaa säätiön kumppanijärjestelmän kehittämistä ja laajentamista varten 7. Käytettävissä ollut valtion tuki oli yhteensä euroa. Säätiön varainhankinnan tuotot olivat vuonna 2010 yhteensä 913 euroa. Vuonna 2010 Abilis -säätiöllä oli myös yhdysvaltalaisesta lähteestä (American Jewish World Service) edelliseltä vuodelta siirtyvää rahaa (yhteensä euroa). Tämä erillisrahoitus oli tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta koskevaan työhön Säätiön varainkäyttö vuonna 2010 Säätiön varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2010 olivat euroa. Valtion tukea säätiö käytti yhteensä euroa. Siirtyvää tukea jäi euroa. Suomen valtion tuesta ohjattiin projektirahoitukseen yhteensä euroa, mikä on lähes 70 % säätiön koko vuoden kuluista ja 78,6 % vuoden 2010 valtion tuesta. Projektirahoituksen kuluihin sisältyvät tiedotushankkeiden kulut. Hallintokuluihin käytettiin euroa, mikä on 8,7 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta 8. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin euroa eli 24,7 % avustuksesta 9. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 3 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Säätiön rahoituksesta noin 1,2 miljoonaa euroa kanavoitiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. ja kulujen vertailu budjetoituun taulukossa 2. Toteutuneet kulut 2010 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) % 66,6 24,7 8,7 100 Ihmisoikeusohjelma % 96,8 3, YHTEENSÄ Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna Säätiön päivitetty taloussääntö vahvistettiin hallituksen kokouksessa Alkuperäinen myöntö oli , josta käytettiin v.2009 yhteensä Jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hallintokulujen osuus oli 7,7 %. 9 jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hankehallinnon kulujen osuus oli 21,8 %. 7

8 UM rahoitussopimus Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus Tiedotusprojektit Hankearviointi ja seuranta Hallinto Lisäraha (vuodelta 2008) Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta Muu tuotot Välisumma Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki Keskeytyneistä hankkeista vapautunut tuki Välisumma YHTEENSÄ UM rahoituksen siirto vuodelle UM Lisärahoituksen siirto vuodelle ,00 Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön olemassaolon ajan. Viimeisten viiden vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. Päätökset ja maksatukset / vuosi Tehtyjä hankepäätöksiä Toteutuneet maksatukset Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina Säätiölle tulevien hakemusten määrä on tasaantunut viime vuosina. Vuosittain hakemuksia saapuu ja yhteydenottoja on useita satoja. Osa yhteydenotoista päätyy hakemuksen käsittelyyn säätiön toimistolla, osa karsiutuu pois yleisimmin siitä syystä, ettei hakijajärjestö ole vammaisjärjestö. Hakemusten määrässä ja laadussa on tapahtunut toivottava kehitys säätiön kumppanimaiden keskuudessa. Koska kumppanijärjestöt arvioivat ja käsittelevät kaikki hakemukset ja projekti-ideat, ei heikkoja tai puutteellisia hakemuksia tule enää siinä määrin kuin aikaisempina vuosina. Joistakin kumppanimaista ei tule hylättäväksi esitettäviä hakemuksia laisinkaan. Samalla kun pienentynyt hakemusten määrä helpottaa toimiston työtä, käytäntö vääristää tilastoja hakemusten määrän osalta, pienentäen hakemusten kokonaismäärää. Osa kumppanijärjestöistä lähettää myös 8

9 hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, koska varsinainen päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa säätiön hallituksessa. Kumppanijärjestön valmisteleva työ, evaluaation (2008) suositusten mukaisesti Etelään siirretty hankehallinto, on helpottanut projektikoordinaattoreiden työmäärää yleisesti ottaen, koska kumppanimaista tulee hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samalla kumppanijärjestöjen toiminnan ohjaaminen ja tarvittavien työkalujen muokkaaminen edellyttivät vuonna 2010 erityistä työpanosta säätiön toimistolla ja seurantamatkojen yhteydessä. Myönteisiin kokemuksiin pohjaten, säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on säilyttää kumppanimaissa toteutettavien projektien määrä tulevina vuosina saavutetulla tasolla eli noin 70 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Hallituksen linjauksen mukaisesti säätiö etsi aktiivisesti uusia rahoituskanavia. Huhtikuussa 2010 konseptipaperi lähetettiin Euroopan Komission rahoitushakuun 10 ja marraskuussa 2010 rahoitusta anottiin yhdysvaltalaiselta Open Society Foundations -järjestöltä, painottaen Kaakkois-Aasian maanosatoimiston perustamista. Kumpikaan rahoituskanava ei auennut ja säätiö jatkaa lisärahoitusvaihtoehtojen etsimistä vuonna Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis-säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS ja Siemenpuu -säätiöiden kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Keväällä 2010 säätiöt pitivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös evaluaation (2008) suosituksia. Kesällä 2010 säätiöt teettivät yhdessä hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuuta koskevan selvitystyön ulkopuolisella asiantuntijalla 11. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasiainministeriön kanssa ja kävivät yhdessä neuvottelun vuoden 2008 evaluaation suosituksista ja säätiöiden toimenpiteistä. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia, minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa, osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Säännöllisesti järjestettiin myös koko työyhteisön yhteinen infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. 10 Call for proposals: Europe Aid, Thematic operations; Investing in People: Support for social inclusion and social protection of workers in the informal economy and of vulnerable groups at community level. 11 Oili Kela, Seppo Kemppinen: Säätiön hallituksen vastuu. Muistio

10 5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuoden 2010 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli lähes 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 334 hanketta. Vuoden lopussa ( ) meneillään oli 237 hanketta 39 maassa. Vuonna 2010 käsiteltiin yhteensä yli 400 hakemusta. Näistä 123 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toistasataa hakemusta rekisteröitiin odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2011 puolella. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2010 oli 41. Suhteellisen korkea hyväksymisprosentti selittyy säätiön kumppaniohjelmalla, koska useat kumppanijärjestöt karsivat heikot hakemukset pois (vrt. edellä, kappale 3.3.). Heikkojen ja puutteellisten hakemusten kokonaismäärästä säätiöllä ei ole kattavaa tietoa, mutta yksittäisten kumppanimaitten kuten Intian osalta lukumäärä vaihtelee vuositasolla välillä. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2010 oli euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli euroa ja vuonna 2009 noin euroa. Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 1120 euroa. Jos kaikki hankkeet yhdistetään, on keskimääräisen myönnön suuruus euroa Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Hakemuksia saapui kaikista maanosista, eniten kuitenkin Afrikasta ja Aasiasta. Uusia rahoituksia myönnettiin niin ikään eniten Afrikkaan (62 %). Aasian maiden osuus oli vuonna 2010 noin 31 % ja Latinalaisen Amerikan osuus noin 3 %. Itä-Euroopan maissa säätiön rahoituksella käynnistyi 3 uutta hanketta ja Lähi-idässä yksi hanke. Kaikista vuoden 2010 lopussa käynnistä olleista hankkeista 60 % toteutettiin Afrikassa ja 35 % Aasiassa. Loput jakautuivat Latinalaisen Amerikan, Balkanin ja Lähi-idän maiden kesken. Keski-Aasian maissa hankkeiden määrä on kasvanut tasaisesti ja edustaa noin 15 % kaikista säätiön rahoittamista hankkeista. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2010 yli puolet (67 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries), on säätiön rahoittamista projekteista 82 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa. 10

11 Abilis-säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista toteutetaan maaseutuolosuhteissa (mukaan lukien pienet maaseutukaupungit) noin 76 %. Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset. Säätiön tukemista hankkeista vuonna 2010 vajaa neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia hankkeita käynnistyi vuoden aikana ennätyksellisen paljon, noin 23 % kaikista hankkeista. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 2 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman alle puolet (47 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus hankkeiden toteuttajina vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis-säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (kurssit) ja toimeentulonhankintaa. Epävirallisen ammatillisen koulutuksen kautta vammaiset ihmiset oppivat perustaitoja (karjanhoito, ompelija, puuseppä, IT-taidot jne.) ja koulutukseen sisällytetään liiketoimintaa tukeva osio, jotta työllistyminen koulutuksen jälkeen olisi mahdollista. 11

12 Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Reilusti yli puolet (59 %) vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Lähes viidenneksessä projekteista osallistujille tarjottiin ensin ammatillista koulutusta ja hankittiin materiaalia varsinaisen toimeentulon hankinnan käynnistämiseen. Tuen käyttö vaihteli maatalouskoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Lähes puolet kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi lehmien, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Vajaa viidennes (16 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankintaa. Noin 13 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Vammaisten ihmisoikeuksia koskevaa tiedottamis-, kouluttamis- ja vaikuttamistyötä toteutettiin yhdeksässä hankkeessa (7 %). Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden joukossa oli jonkin verran aiempaa enemmän järjestötyöhön paneutuvaa ja vammaisten naisten järjestöjen toimintaa. Yhteensä kymmenessä hankkeessa oli pääpaino vammaisten naisten ja lasten oikeuksilla, mikä on erityisen hyvä kehityssuunta. Jos huomioidaan kaikki vuoden 2010 aikana käynnissä olleet säätiön rahoittamat projektit, voidaan hankkeiden jakautuminen esittää taulukkomuodossa projektityypin mukaan seuraavasti (Taulukko 5): Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta Vaikuttamistyö Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet 8 2 CBR ja muu kuntoutus (sosiaalinen kuntoutus) 13 4 Opetus ja -koulutus (perustaitojen opetus, perusopetus) 16 5 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 3 1 Ihmisoikeustyö 20 6 YHTEENSÄ Taulukko 5. Projektien jakautuminen toimintaluokittain kaikissa säätiön rahoittamissa hankkeissa vuonna

13 5.4. Projektien seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös tai tase (tai niiden puuttuessa saldotodistus pankista) hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estab.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2010 aloittelevia järjestöjä oli 57 % hakijoista. Luku on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosien ajan. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä säännöllisesti. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja ohjaamassa raportoinnissa. Hän myös pitää yhteyttä toteuttajajärjestöön puhelimitse, mikäli se on mahdollista. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon kuten sähköpostin avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2010 meneillään olleista hankkeista 67 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis-säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2010 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Ghanaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Somalimaahan, Kirgisiaan, Keniaan, Mosambikiin, Nepaliin ja Kambodzhaan. Nepalin matkaan liittyi neuvottelut uuden kumppaniyhteistyön käynnistymiseksi, Ghanan ja Kirgisian matkaan puolestaan uuden kumppanijärjestön kouluttamista. Somalimaan matkan aikana säätiön edustajat tunnustelivat mahdollisuuksia kumppaniyhteistyön käynnistämiseen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 78 käynnissä 12 olevan projektin toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. Matkoilla he tapasivat lisäksi hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit 13 ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Vuonna 2010 hallituksen jäsen osallistui säätiön viidelle matkalle yhdeksästä. Hallituksen jäsenen osallistuminen seurantamatkoille on koettu tärkeäksi osaksi niin hankkeiden seurantaa kuin yhteistyötä Etelän vammaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Lisäksi FIDIDA ry:n edustaja monitoroi Sambian matkojen (05/2010 ja 12/2010) yhteydessä neljää Abilis-säätiön rahoittamaa hanketta. 12 Seurantamatkojen yhteydessä päästiin arvioimaan noin kolmannes (33 %) kaikista säätiön rahoituksen alaisista projekteista. 13 Seurantamatkoista laaditaan Abilis säätiön käytännön mukaan lyhyt- ja pitkäraportti. Lyhyt matkaraportti annetaan hallitukselle tiedoksi matkan jälkeen seuraavassa kokouksessa. 13

Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009

Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009 VUOSIKERTOMUS 2009 2 VUOSIKERTOMUS 2009... 4 Yhteenveto... 4 1. Säätiön toiminta-ajatus... 5 2. Säätiön hallinto... 5 2.1. Säätiön hallitus... 5 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt... 5 2.3. Säätiön

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011. Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities

VUOSIKERTOMUS 2011. Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities VUOSIKERTOMUS 2011 Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities VUOSIKERTOMUS 2011... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset

Lisätiedot

Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä

Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä 7.3.2013 Rea Konttinen Projektikoordinaattori Abilis-säätiö Käsiteltävät aiheet Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen Vammaisuus ja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014

VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014 VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 4 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset ja myönnetyt

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2015 - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 7 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 7 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on tukea nuorisojärjestöjä ja nuorten toimintaryhmiä. Laki edellyttää myös kuntia toimimaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

LUKU I YHDISTYSASEMA

LUKU I YHDISTYSASEMA 1/8 1 Yleistä LUKU I YHDISTYSASEMA Tässä ohjesäännössä esitetyt oikeudet ja velvollisuudet koskevat sellaisia yhdistyksiä, joille Tamy on myöntänyt Tamyn piirissä toimivan yhdistyksen aseman. Yhdistysaseman

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot