Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 2

3 VUOSIKERTOMUS Yhteenveto Säätiön toiminta-ajatus Säätiön hallinto Säätiön hallitus Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Säätiön talous Säätiön rahoituspohja vuonna Säätiön varainkäyttö vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiöiden välinen yhteistyö Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Projektien seuranta ja arviointi Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna Projektien tuloksia ja toiminnan vaikutuksia Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin B. Kumppanuusohjelma Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet Kumppanussopimukset Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen C. Tiedotustoiminta D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen Kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden suuntaviivoja LIITTEET: Liite 1. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä toimeentulohankkeista Liite 2. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä vaikuttamishankkeista Liite 3. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä järjestötyön ja vammaisten voimaannuttamishankkeista Liite 4. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä ihmisoikeushankkeista Liite 5. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä esteettömyyshankkeista Liite 6. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä terveyssektorin hankkeista

4 VUOSIKERTOMUS 2010 Yhteenveto Abilis säätiön 12. rahoitustoiminnan vuosi oli aktiivinen. Vuoden aikana tehtiin ennätyksellisen paljon uusia päätöksiä ja saatettiin aiempina vuosina alkaneita hankkeita päätökseen. Kaikkiaan uusia hakemuksia säätiö käsitteli yli 400, joista 123 hakemusta hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toista sataa hakemusta jäi odottamaan jatkokäsittelyä. Vuoden lopussa säätiön rahoituksella oli käynnissä 237 hanketta 39 maassa. Vuoden aikana keskimääräinen käynnissä olleiden hankkeiden lukumäärä oli 250, enimmillään lähes 300. Avustusten määrä vaihteli euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli euroa. Uutena rahoitusvaihtoehtona kokeiltiin pienten hankkeiden (budjetti 2500 tai alle) myöntämistä. Myöntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden keskikoko oli 1120 euroa. Eniten säätiön avustuksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli yli puolet kaikista hankkeista. Eniten säätiö tuki vammaisjärjestöjä, joissa eri vammaryhmät olivat edustettuina (47 %). Hakemuksia tuli eniten Afrikasta, jonne säätiön projektirahoituksesta menee noin 60 %. Säätiön rahoituksesta ohjautui kaikista köyhimpiin maihin hieman yli 80 %, mikä vahvistaa säätiön tuoman lisäarvon suomalaisessa kehitysyhteistyössä saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia väestönryhmiä. Säätiö ei panosta vain määrälliseen toimintaan, vaan on kehittänyt päätöksentekojärjestelmäänsä, hankehallintoansa ja toiminnan laadullista seurantaa. Alkuvuodesta säätiön säännöt saivat vahvistuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta ja uusien sääntöjen mukaisesti säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi kahdella jäsenellä. Keväällä 2010 säätiön hallitus vahvisti säätiölle strategian vuosille Strategiassa painottuvat aiemmin esillä olleet temaattiset painopisteet, mutta esille nostetaan myös uusia toiminta-alueita. Vammaisten naisten ja lasten asema sekä vammaisten ihmisten ihmisoikeudet ovat pääteemoja, joihin säätiö haluaa kohdistaa rahoitusta. Lisää verkostoa etsitään valituista Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Säätiön hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuukysymyksiä selvitettiin yhdessä sisarsäätiöiden kanssa teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys. Hallituksen seurantavastuu kirjattiin muistion suositusten pohjalta elokuussa 2010 hyväksyttyyn säätiön toiminnan riskinhallintajärjestelmään. Myös säätiön taloussääntöä päivitettiin, osana laadukasta päätöksentekoa ja taloushallintoa. Hankehallinnon kehittäminen sisälsi haku- ja raportointilomakkeiden sekä virallisten kirjepohjien uudistamisen ja hyvän hallinnon käytäntöihin paneutuvan opaskirjan tuottamisen (Abilis Manual 4). Pienten hankkeiden toteutukseen valmisteltiin erilliset, yksinkertaiset lomakkeet. Hankehallintoon vahvistettiin hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit sekä kriteeristö ja ohjeet hankkeen keskeyttämiseen. Takaisinperintätapauksia varten hallitus vahvisti toimintaohjeen, ulkoasiainministeriön ohjeiden pohjalta. Myös projektihallinnon ohjelma, Prospekti, uudistettiin vastaamaan paremmin säätiön rahoitustoiminnan tarpeita. Säätiön kumppanuusohjelmaan panostettiin tarjoamalla koulutusta kumppanijärjestöjen avainhenkilöille sekä Suomesta käsin että seurantamatkojen yhteydessä. Kumppanijärjestön toiminnan avuksi valmisteltiin työkaluja, joiden avulla saadaan keskeiset asiat tiivistetysti suoraan Etelästä säätiön päätöksenteon tueksi. Samalla voitiin siirtää hankehallintoa Etelään (Evaluaation 2008 suositusten mukaisesti). Kumppanuusohjelmaa laajennettiin niin, että sopivaa kumppanijärjestöä etsittiin Nepalista ja neuvotteluja käytiin yhteistyötoimijan kanssa Somalimaasta. Yhteistyö ghanalaisen kumppanijärjestön kanssa jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2010 järjestön heikon kapasiteetin takia. Vuoden 2010 lopussa säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä. Hankeseurantaa tehtiin kumppanijärjestöjen monitoroinnin lisäksi säätiön edustajien toteuttamilla seurantamatkoilla. Yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. 4

5 1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Rahoitustoimintaa säätiö on harjoittanut vuodesta 1999 alkaen. Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis-säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista, osallistumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee euron välillä. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksiensa puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Rahoitustoiminnan tärkein kohderyhmä on ruohonjuuritason vammaisjärjestöt. Keskeinen elementti toiminnassa on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto. Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi vuoden 2010 alusta kahdella uudella jäsenellä sääntöuudistuksen pohjalta ja oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja kuurosokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori jäsen 1 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Irmeli Leinos varajäsen 2 Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Amu Urhonen varajäsen 3 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Vuonna 2010 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Toukokuussa 2010 hallitus piti erillisen strategiasession, jossa päivitettiin säätiön strategia vuosille Aiemmin hallituksen varajäsen, vuoden 2010 alusta varsinainen jäsen. 2 Uusi hallituksen varajäsen 3 Uusi hallituksen varajäsen 5

6 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B-talo. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena on Siemenpuu säätiö. Abilis-säätiön toimiston henkilökunnan lukumäärä kasvoi vuonna 2010, kun uusi toimihenkilö aloitti talousassistenttina. Säätiön palveluksessa vuoden 2010 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi talousassistentti Nina Stieren ( alkaen) projektikoordinaattori Natalia Suzi (sairasloman sijainen ) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis-säätiö käytti Prospekti -projektihallinnon ohjelmaa, johon hankittiin päivitetty versio elokuussa Säätiön kirjanpitoa ja palkkahallinnon hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Kristian Seemer (HTM). Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Kari Mikkola (HTM) Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Vuonna 2010 säätiön toimintaa ohjasivat uudistetut säännöt. Varsinainen uudistustyö oli tehty edellisenä vuonna 4, Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt helmikuussa Uusien sääntöjen mukaisesti säätiöllä oli vuoden 2010 alusta alkaen 7-jäseninen hallitus ja 2 hallituksen varajäsentä. Säätiön vuosikokous- ja tilinpäätösajankohdat uudistuivat niin, että tilinpäätös on tehtävä maaliskuun loppuun ja vuosikokous pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen ja yksittäisen hallituksen jäsenen vastuuta selvitettiin erillisen tehtäväksiannon avulla, yhteistyössä sisarsäätiöiden kanssa. Muistion suositusten pohjalta säätiön hallitus tarkensi hallituksen vastuuta operatiivisen toiminnan toteutuksen seurannassa. Hallituksen huolellinen ja säännöllinen seurantavastuu kirjattiin säätiön riskinhallintajärjestelmään, jonka hallitus hyväksyi elokuussa Hankehallintoon liittyvää päätöksentekoa hallitus oli päättänyt jo vuoden 2009 lopussa hajauttaa niin, että pieniä hankkeita (budjetti 2500 tai alle) koskevat päätökset ja kaikki hylkäämispäätökset tekee toiminnanjohtaja. Tätä päätöksentekotapaa päätettiin kokeilla vuonna 2010 ja se kirjattiin säätiön johtosääntöön vuoden 2009 lopulla 5. Säätiön taloussääntö päivitettiin 4 Säätiön hallitus vahvisti uudet säännöt Säätiön johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa

7 myös alkuvuodesta ja siinä huomioitiin sekä toimiston päätöksenteon linjaus että uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2010 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2010 säätiö noudatti ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun sitoumuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille ja vuosisuunnitelmaa Ulkoasiainministeriön tuki vuodelle 2010 oli yhteensä euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli siirtynyt raha vuodelta 2009, yhteensä euroa, josta euroa oli vuoden 2008 lopussa myönnettyä lisärahaa säätiön kumppanijärjestelmän kehittämistä ja laajentamista varten 7. Käytettävissä ollut valtion tuki oli yhteensä euroa. Säätiön varainhankinnan tuotot olivat vuonna 2010 yhteensä 913 euroa. Vuonna 2010 Abilis -säätiöllä oli myös yhdysvaltalaisesta lähteestä (American Jewish World Service) edelliseltä vuodelta siirtyvää rahaa (yhteensä euroa). Tämä erillisrahoitus oli tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta koskevaan työhön Säätiön varainkäyttö vuonna 2010 Säätiön varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2010 olivat euroa. Valtion tukea säätiö käytti yhteensä euroa. Siirtyvää tukea jäi euroa. Suomen valtion tuesta ohjattiin projektirahoitukseen yhteensä euroa, mikä on lähes 70 % säätiön koko vuoden kuluista ja 78,6 % vuoden 2010 valtion tuesta. Projektirahoituksen kuluihin sisältyvät tiedotushankkeiden kulut. Hallintokuluihin käytettiin euroa, mikä on 8,7 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta 8. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin euroa eli 24,7 % avustuksesta 9. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 3 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Säätiön rahoituksesta noin 1,2 miljoonaa euroa kanavoitiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. ja kulujen vertailu budjetoituun taulukossa 2. Toteutuneet kulut 2010 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) % 66,6 24,7 8,7 100 Ihmisoikeusohjelma % 96,8 3, YHTEENSÄ Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna Säätiön päivitetty taloussääntö vahvistettiin hallituksen kokouksessa Alkuperäinen myöntö oli , josta käytettiin v.2009 yhteensä Jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hallintokulujen osuus oli 7,7 %. 9 jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, , hankehallinnon kulujen osuus oli 21,8 %. 7

8 UM rahoitussopimus Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus Tiedotusprojektit Hankearviointi ja seuranta Hallinto Lisäraha (vuodelta 2008) Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta Muu tuotot Välisumma Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki Keskeytyneistä hankkeista vapautunut tuki Välisumma YHTEENSÄ UM rahoituksen siirto vuodelle UM Lisärahoituksen siirto vuodelle ,00 Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön olemassaolon ajan. Viimeisten viiden vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. Päätökset ja maksatukset / vuosi Tehtyjä hankepäätöksiä Toteutuneet maksatukset Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina Säätiölle tulevien hakemusten määrä on tasaantunut viime vuosina. Vuosittain hakemuksia saapuu ja yhteydenottoja on useita satoja. Osa yhteydenotoista päätyy hakemuksen käsittelyyn säätiön toimistolla, osa karsiutuu pois yleisimmin siitä syystä, ettei hakijajärjestö ole vammaisjärjestö. Hakemusten määrässä ja laadussa on tapahtunut toivottava kehitys säätiön kumppanimaiden keskuudessa. Koska kumppanijärjestöt arvioivat ja käsittelevät kaikki hakemukset ja projekti-ideat, ei heikkoja tai puutteellisia hakemuksia tule enää siinä määrin kuin aikaisempina vuosina. Joistakin kumppanimaista ei tule hylättäväksi esitettäviä hakemuksia laisinkaan. Samalla kun pienentynyt hakemusten määrä helpottaa toimiston työtä, käytäntö vääristää tilastoja hakemusten määrän osalta, pienentäen hakemusten kokonaismäärää. Osa kumppanijärjestöistä lähettää myös 8

9 hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, koska varsinainen päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa säätiön hallituksessa. Kumppanijärjestön valmisteleva työ, evaluaation (2008) suositusten mukaisesti Etelään siirretty hankehallinto, on helpottanut projektikoordinaattoreiden työmäärää yleisesti ottaen, koska kumppanimaista tulee hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samalla kumppanijärjestöjen toiminnan ohjaaminen ja tarvittavien työkalujen muokkaaminen edellyttivät vuonna 2010 erityistä työpanosta säätiön toimistolla ja seurantamatkojen yhteydessä. Myönteisiin kokemuksiin pohjaten, säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on säilyttää kumppanimaissa toteutettavien projektien määrä tulevina vuosina saavutetulla tasolla eli noin 70 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Hallituksen linjauksen mukaisesti säätiö etsi aktiivisesti uusia rahoituskanavia. Huhtikuussa 2010 konseptipaperi lähetettiin Euroopan Komission rahoitushakuun 10 ja marraskuussa 2010 rahoitusta anottiin yhdysvaltalaiselta Open Society Foundations -järjestöltä, painottaen Kaakkois-Aasian maanosatoimiston perustamista. Kumpikaan rahoituskanava ei auennut ja säätiö jatkaa lisärahoitusvaihtoehtojen etsimistä vuonna Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis-säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS ja Siemenpuu -säätiöiden kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Keväällä 2010 säätiöt pitivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös evaluaation (2008) suosituksia. Kesällä 2010 säätiöt teettivät yhdessä hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuuta koskevan selvitystyön ulkopuolisella asiantuntijalla 11. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasiainministeriön kanssa ja kävivät yhdessä neuvottelun vuoden 2008 evaluaation suosituksista ja säätiöiden toimenpiteistä. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia, minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa, osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Säännöllisesti järjestettiin myös koko työyhteisön yhteinen infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. 10 Call for proposals: Europe Aid, Thematic operations; Investing in People: Support for social inclusion and social protection of workers in the informal economy and of vulnerable groups at community level. 11 Oili Kela, Seppo Kemppinen: Säätiön hallituksen vastuu. Muistio

10 5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuoden 2010 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli lähes 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 334 hanketta. Vuoden lopussa ( ) meneillään oli 237 hanketta 39 maassa. Vuonna 2010 käsiteltiin yhteensä yli 400 hakemusta. Näistä 123 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toistasataa hakemusta rekisteröitiin odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2011 puolella. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2010 oli 41. Suhteellisen korkea hyväksymisprosentti selittyy säätiön kumppaniohjelmalla, koska useat kumppanijärjestöt karsivat heikot hakemukset pois (vrt. edellä, kappale 3.3.). Heikkojen ja puutteellisten hakemusten kokonaismäärästä säätiöllä ei ole kattavaa tietoa, mutta yksittäisten kumppanimaitten kuten Intian osalta lukumäärä vaihtelee vuositasolla välillä. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2010 oli euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli euroa ja vuonna 2009 noin euroa. Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 1120 euroa. Jos kaikki hankkeet yhdistetään, on keskimääräisen myönnön suuruus euroa Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Hakemuksia saapui kaikista maanosista, eniten kuitenkin Afrikasta ja Aasiasta. Uusia rahoituksia myönnettiin niin ikään eniten Afrikkaan (62 %). Aasian maiden osuus oli vuonna 2010 noin 31 % ja Latinalaisen Amerikan osuus noin 3 %. Itä-Euroopan maissa säätiön rahoituksella käynnistyi 3 uutta hanketta ja Lähi-idässä yksi hanke. Kaikista vuoden 2010 lopussa käynnistä olleista hankkeista 60 % toteutettiin Afrikassa ja 35 % Aasiassa. Loput jakautuivat Latinalaisen Amerikan, Balkanin ja Lähi-idän maiden kesken. Keski-Aasian maissa hankkeiden määrä on kasvanut tasaisesti ja edustaa noin 15 % kaikista säätiön rahoittamista hankkeista. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2010 yli puolet (67 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries), on säätiön rahoittamista projekteista 82 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa. 10

11 Abilis-säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista toteutetaan maaseutuolosuhteissa (mukaan lukien pienet maaseutukaupungit) noin 76 %. Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset. Säätiön tukemista hankkeista vuonna 2010 vajaa neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia hankkeita käynnistyi vuoden aikana ennätyksellisen paljon, noin 23 % kaikista hankkeista. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 2 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman alle puolet (47 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus hankkeiden toteuttajina vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis-säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (kurssit) ja toimeentulonhankintaa. Epävirallisen ammatillisen koulutuksen kautta vammaiset ihmiset oppivat perustaitoja (karjanhoito, ompelija, puuseppä, IT-taidot jne.) ja koulutukseen sisällytetään liiketoimintaa tukeva osio, jotta työllistyminen koulutuksen jälkeen olisi mahdollista. 11

12 Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Reilusti yli puolet (59 %) vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Lähes viidenneksessä projekteista osallistujille tarjottiin ensin ammatillista koulutusta ja hankittiin materiaalia varsinaisen toimeentulon hankinnan käynnistämiseen. Tuen käyttö vaihteli maatalouskoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Lähes puolet kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi lehmien, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Vajaa viidennes (16 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankintaa. Noin 13 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Vammaisten ihmisoikeuksia koskevaa tiedottamis-, kouluttamis- ja vaikuttamistyötä toteutettiin yhdeksässä hankkeessa (7 %). Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden joukossa oli jonkin verran aiempaa enemmän järjestötyöhön paneutuvaa ja vammaisten naisten järjestöjen toimintaa. Yhteensä kymmenessä hankkeessa oli pääpaino vammaisten naisten ja lasten oikeuksilla, mikä on erityisen hyvä kehityssuunta. Jos huomioidaan kaikki vuoden 2010 aikana käynnissä olleet säätiön rahoittamat projektit, voidaan hankkeiden jakautuminen esittää taulukkomuodossa projektityypin mukaan seuraavasti (Taulukko 5): Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta Vaikuttamistyö Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet 8 2 CBR ja muu kuntoutus (sosiaalinen kuntoutus) 13 4 Opetus ja -koulutus (perustaitojen opetus, perusopetus) 16 5 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 3 1 Ihmisoikeustyö 20 6 YHTEENSÄ Taulukko 5. Projektien jakautuminen toimintaluokittain kaikissa säätiön rahoittamissa hankkeissa vuonna

13 5.4. Projektien seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös tai tase (tai niiden puuttuessa saldotodistus pankista) hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estab.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2010 aloittelevia järjestöjä oli 57 % hakijoista. Luku on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosien ajan. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä säännöllisesti. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja ohjaamassa raportoinnissa. Hän myös pitää yhteyttä toteuttajajärjestöön puhelimitse, mikäli se on mahdollista. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon kuten sähköpostin avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2010 meneillään olleista hankkeista 67 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis-säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2010 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Ghanaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Somalimaahan, Kirgisiaan, Keniaan, Mosambikiin, Nepaliin ja Kambodzhaan. Nepalin matkaan liittyi neuvottelut uuden kumppaniyhteistyön käynnistymiseksi, Ghanan ja Kirgisian matkaan puolestaan uuden kumppanijärjestön kouluttamista. Somalimaan matkan aikana säätiön edustajat tunnustelivat mahdollisuuksia kumppaniyhteistyön käynnistämiseen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 78 käynnissä 12 olevan projektin toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. Matkoilla he tapasivat lisäksi hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit 13 ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Vuonna 2010 hallituksen jäsen osallistui säätiön viidelle matkalle yhdeksästä. Hallituksen jäsenen osallistuminen seurantamatkoille on koettu tärkeäksi osaksi niin hankkeiden seurantaa kuin yhteistyötä Etelän vammaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Lisäksi FIDIDA ry:n edustaja monitoroi Sambian matkojen (05/2010 ja 12/2010) yhteydessä neljää Abilis-säätiön rahoittamaa hanketta. 12 Seurantamatkojen yhteydessä päästiin arvioimaan noin kolmannes (33 %) kaikista säätiön rahoituksen alaisista projekteista. 13 Seurantamatkoista laaditaan Abilis säätiön käytännön mukaan lyhyt- ja pitkäraportti. Lyhyt matkaraportti annetaan hallitukselle tiedoksi matkan jälkeen seuraavassa kokouksessa. 13

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset ja myönnetyt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2015 - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 7 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 7 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 5 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 5 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 2 Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot 1 Säätiön nimi on Jalkaväen säätiö sr ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on puolustusvoimien pääaselajin,

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Talousohjesääntö. KuPS ry

Talousohjesääntö. KuPS ry Talousohjesääntö KuPS ry 1 Sisällysluettelo OHJESÄÄNNÖN TARKOITUS... 2 Hallituksen talouteen liittyvät tehtävät... 2 Lisäksi hallitus huolehtii seuraavista asioista... 2 Puheenjohtajan talouteen liittyvät

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Torstai klo Kirjaston yläkerta, nuorisotilat

Torstai klo Kirjaston yläkerta, nuorisotilat Vapaa-aikalautakunta Torstai 10.04.2014 klo 19.00 Kirjaston yläkerta, nuorisotilat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Asialistan hyväksyminen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Psykiatrian Tutkimussäätiö sr, ruotsiksi Stiftelsen för Psykiatrisk Forskning sr, englanniksi Finnish

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot