Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 2

3 VUOSIKERTOMUS Yhteenveto Säätiön toiminta-ajatus Säätiön hallinto Säätiön hallitus Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön säännöt, johtosääntö ja muut ohjeet Säätiön talous Säätiön rahoituspohja vuonna Säätiön varainkäyttö vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiöiden välinen yhteistyö Rahoituskauden toiminta... 9 A. Hankerahoitus Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset jakautuminen eri toiminta-alueisiin seuranta ja arviointi Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna tuloksia ja toiminnan vaikuttavuus Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin B. Kumppanuusohjelma Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet Kumppanussopimukset Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen C. Tiedotustoiminta D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen Kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden suuntaviivoja Liite 1. Esimerkkejä Abilis -säätiön rahoittamista projekteista

4 VUOSIKERTOMUS 2009 Yhteenveto Vuosi 2009 oli Abilis -säätiön toiminnassa aktiivisen kehittämisen ja uudelleen suuntaamisen vuosi. Toiminnan kehittämiseen ja käytäntöjen päivittämiseen antoivat potkua vuonna 2008 tehty evaluaatio suosituksineen, säätiön kymmenvuotisen rahoitustoiminnan kokemukset ja kentältä nousseet toiveet. Kaiken kehittämistoiminnan keskellä kuitenkin säätiön projektirahoitus jatkui aktiivisena ja käynnissä olevia hankkeita oli keskimäärin 250, enimmillään hieman yli 300. Uusia hakemuksia säätiö käsitteli yhteensä 292 kappaletta, vaikka poikkeuksellisesti säätiön uusien hakemusten käsittely keskeytettiin määräaikaisesti väliseksi ajaksi. Eniten säätiön rahoituksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli noin 60 % kaikista käynnissä olevista hankkeista. Uusien myöntöjen keskimääräinen koko oli euroa. Säätiön hallitus linjasi toimintaa tuleville vuosille strategian päivityskeskustelussa ja sisällytti tulevaan toimintakauteen uusia temaattisia painopistealueita ja -maita. Suunnitelmat sisällytettiin rahoitushakemukseen, joka jätettiin säätiön päärahoittajalle Suomen ulkoasianministeriölle kesäkuussa Säätiön sääntöjä päivitettiin ja päätöksenteon, johtamisen ja seurannan käytäntöjä kirjattiin säätiön johtosääntöön. Myös säätiön taloussääntö otettiin päivityksen alle. Toimihenkilöiden työtä ovat lisänneet erilaiset kehittämistoimet, joihin säätiössä on ryhdytty hankehallinnon käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja laadun varmistamiseksi. Evaluaation suositusten pohjalta säätiön lomakkeita ja ohjeistuksia ryhdyttiin uudistamaan ja säätiön opaskirjasarjaa täydentämään. Samoin Abilis säätiö tuki ja koulutti kumppanijärjestöjä sekä valmisteli erillistä pilottia, jotta hallinnollisia tehtäviä voidaan kokeilun jälkeen rajatusti siirtää Etelän kumppanille. Kumppaniohjelma sisälsi vuonna 2009 kaksi isoa alueellista seminaaria, toisen Afrikan ja toisen Aasian maiden kumppanijärjestöille. Lisäksi järjestettiin pienempi seminaari Keski-Aasian kumppanimaille (olemassa olevat ja uudet maat). Kumppaniohjelman ja -koulutusten avulla säätiö tuki Etelä - Etelä akselin yhteistyötä ja tarjosi kumppanijärjestöjen edustajille mahdollisuuden oppia toisiltaan sekä saada ideoita ja hyviä käytäntöjä omaan toimintaan. Koulutustoimintaa pyritään jatkossa järjestämään säännöllisesti. Kumppanuusohjelmaa laajennettiin vuoden aikana niin, että uusi kumppaniyhteistyö aloitettiin Ghanassa ja yhteistyön valmisteluja tehtiin Kirgisiassa. Valitettavasti kumppaniyhteistyö tansanialaisen Shivyawata Mwanzan kanssa jouduttiin lopettamaan marraskuussa 2009 talousepäselvyyksien takia. Päätöstä edelsi säätiön teettämä ulkopuolinen tilintarkastus. Vuoden 2009 lopussa Abilis säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä / kumppanimaata. Säätiö seurasi käynnissä olevia hankkeita sekä omien matkojensa että kumppanijärjestöjen avulla. Seurantamatkoja varten laadittiin talouden tarkastuslista ja muita monitoroinnin työkaluja valmisteltiin. Seurantamatkoja tehtiin yhteensä seitsemän. Toimihenkilöiden lisäksi kolmelle matkalle osallistui hallituksen edustaja. Säätiön yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. Vuoden aikana toimiston henkilökunta kasvoi kahdeksaan toimihenkilöön ja hallitus valitsi vuosikokouksessa uuden 2-vuotisen hallituksen. Vuoden lopulla säätiö sai ministeriöstä rahoituspäätöksen, jonka mukaisesti rahoitustoimintaan on käytettävissä tulevien 3 vuoden ( ) aikana yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. 4

5 1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis -säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee euroa. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksien puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Keskeinen elementti tässä on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Vuonna 2009 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja sokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori varajäsen liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuonna Lisäksi hallitus piti erillisen keskustelusession, jossa linjattiin säätiön toimintaa ja strategiaa vuosille (- 2015) Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena Siemenpuu säätiö. Abilis -säätiön toimiston henkilökunta muuttui hieman ja kasvoi vuonna Uusi toiminnanjohtaja aloitti ja kehitysyhteistyösihteeri Henkilölukumäärä nousi kahdeksaan. Lisäksi säätiölle rekrytoitiin talousassistenttia syksyllä 2009, mutta hänen palkkaamisensa siirtyi alkuvuoteen Säätiön palveluksessa vuoden 2009 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen ( alkaen) projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen (vt. toiminnanjohtaja asti) 5

6 projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi ( alkaen) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis säätiö käytti Prospekti projektihallinnon ohjelmaa. Säätiön kirjanpitoa hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Lisäksi säätiö osti taloussuunnittelupalveluita Siemenpuusäätiön taloussuunnittelijalta Heikki Korhoselta. Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Pentti Ristikartano ( asti) sekä Kristian Seemer (HTM) alkaen. Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Maija Lindroos Säätiön säännöt, johtosääntö ja muut ohjeet Keväällä 2009 tilintarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, että Abilis -säätiön säännöt kaipaavat päivitystä ja tarkennusta. Varsinaiseen sääntöjen muuttamiseen ryhdyttiin elokuussa Sääntöuudistuksessa edettiin loppuvuoden aikana niin, että säätiön hallitus hyväksyi uudet säännöt , jonka jälkeen ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen vahvistettavaksi. Säätiön johtamisjärjestelmä, päätöksenteko, toiminnan hallinto, seuranta ja arviointi sekä raportointi kirjattiin säätiön johtosäännöksi, jonka hallitus vahvisti Vastaavasti säätiön taloussääntö otettiin päivityksen alle vuoden 2009 aikana. Taloussäännön päivitys ja vahvistus siirrettiin kuitenkin alkuvuoteen 2010, koska asiakirjaan haluttiin mukaan toimiston päätöksenteon linjat ja uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. Lisäksi säätiön hallitus vahvisti Henkilöstöpolitiikan käytännöt tukemaan hyvää henkilöstöhallintoa. Seurantamatkoja varten hallitus vahvisti säätiön toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten käyttöä varten matkustusohjeen sekä raportointiohjeet (lyhyt ja pitkä matkaraportti). 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2009 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2009 säätiö noudatti ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun rahoitussopimuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille sekä sen päivitettyä versiota. Ulkoasianministeriön tuki vuodelle 2009 oli yhteensä euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli vuoden 2008 lopussa myönnetty lisäraha, euroa, ja siirtynyt raha vuodelta 2008 ( euroa). Vuonna 2009 Abilis -säätiöllä oli kahden aiemman vuoden tavoin käytettävissä rahoitusta yhdysvaltalaisesta lähteestä (Tides Foundation ja American Jewish World Service). Tämä erillisrahoitus on tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta kokevaan työhön. Vuoden 2009 myöntö oli yhteensä USD ( euroa). Säätiö harjoittaman keräystoiminnan tuotot olivat euroa. 6

7 3.2. Säätiön varainkäyttö vuonna 2009 Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. Vuonna 2009 hallintokuluihin käytettiin 8 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin 19 % avustuksesta. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 16 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Kaiken kaikkiaan säätiön saamasta rahoituksesta, yhteensä euroa, lähetettiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Toteutuneet kulut 2009 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) % Ihmisoikeusohjelma % YHTEENSÄ Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna UM rahoitussopimus Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus Tiedotusprojektit Hankearviointi ja seuranta Hallinto Lisäraha (vuodelta 2008) Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta Muu tuotot Välisumma Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Vuoden 2009 tuki Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki Välisumma YHTEENSÄ UM rahoituksen siirto vuodelle UM Lisärahoituksen siirto vuodelle Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön toiminnan ajan. Viimeisten kolmen vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. 7

8 Päätökset ja maksatukset / vuosi Tehtyjä hankepäätöksiä Toteutuneet maksatukset Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina Edellisen vuoden (2008) tavoin, säätiön hankehallinnossa nähtiin vuonna 2009 selkeää laskua hakemusten määrässä. Tämä suunta on ollut toivottava ja perustuu ns. kumppaniohjelman toimintaan. Kumppanijärjestöt arvioivat ja karsivat heikot tai puutteellisesti laaditut hakemukset ennen niiden lähettämistä Abilis -säätiön toimistolle. Vaikka kumppanijärjestöt lähettävät myös hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, tulee kumppanimaista hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on lisätä kumppanimaissa toteutettavien projektien määrää tulevina vuosina niin, että 80 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Säätiö jätti uuden rahoitushakemuksen vuosille kesäkuussa ja sai rahoituspäätöksen marraskuussa Uusi rahoituspäätös on yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, jakautuen tuleville vuosille seuraavasti: 2010: euroa 2011: euroa 2012: euroa Säätiön hallitus linjasi keväällä 2009 toimintaansa ja päätti, että säätiölle etsitään aktiivisesti uusia rahoittajia. Erityisesti hallitus esitti EU rahoitusta. Mahdollisuuksia EU rahoitukseen ryhdyttiin etsimään välittömästi ja säätiön toiminnanjohtaja osallistui Kehys ry:n järjestämään EU rahoitusta koskevaan koulutukseen syyskuussa Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis -säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS- ja Siemenpuu-säätiön kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Loppuvuodesta 2008 säätiöt olivat jättäneet yhdessä ulkoasianministeriöön tarjouksen kansalaisjärjestöille myönnettävien kehitysyhteistyön sekä kehitystiedotuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen valtionavustusten hallinnon tukipalveluista. Maaliskuussa 2009 ( ) ministeriö päätti keskeyttää kilpailun, koska toisen tarjoajaehdokkaan, KEPA FCG Impact, sulkeminen pois, merkittävän ja moitittavan kilpailuedun takia, johti tarjouskilpailun tilanteeseen, jossa kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö ei enää ollut mahdollista, eikä hankintalaki toteutunut. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasianministeriön kanssa liittyen vuosien yhteistyö- ja rahoitusneuvotteluihin. Vastaavasti Impact Consulting Oy:n tekemään Evaluation the Finnish NGO Foundations loppuraportti käsiteltiin yhteisesti ministeriön edustajien kanssa joulukuussa Sovittavat toimenpiteet päätetään vuoden 2010 alkupuolella. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasianministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. 8

9 Keväällä säätiöt tekivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös Evaluaation (2008) suosituksia. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia ( asti), minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Abilis säätiö käytti tarpeen mukaan Siemenpuu-säätiön taloussuunnittelija Heikki Korhosen palveluja. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa Haapaniemenkatu 7-9 B:ssä. B:een. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, Kuukausittain järjestettiin infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. Tilaisuuksissa käsiteltiin sekä ajankohtaisia käytännön asioita että osallistujien terveisiä erilaisista koulutuksista ja muista tapahtumista. 5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuonna 2009 säätiö ei käsitellyt uusia hakemuksia välisenä aikana ruuhkautuneen hakemuskäsittelyn takia. Toisaalta säätiö kokeili erityistä hakua ihmisoikeushankkeisiin (Special Call for proposals on Human Rights). Erityishausta ilmoitettiin kaikille kumppanijärjestöille ja tiedote oli säätiön kotisivuilla. Erillishaku ei tuottanut suurta hakemusten määrää ja jäi ilmeisesti usealta hakijajärjestöltä huomaamatta. Vuoden 2009 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli yli 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Uusia projekteja hyväksyttiin rahoitettaviksi 114 kpl. Vuoden lopussa ( ) meneillään oli 247 hanketta 48 maassa. Kun mukaan lasketaan myös vuoden aikana päättyneet hankkeet (82), nousee lukumäärä yhteensä 329 hankkeeseen. Vuonna 2009 käsiteltiin yhteensä 292 hakemusta. Näistä 114 hyväksyttiin ja 178 hylättiin. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2009 oli 39 eli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2009 % 2008 % 2007 % Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2009 oli euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli euroa. 9

10 Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset, ja säätiön tukemista hankkeista noin neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 10 % ja kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia 8 %. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman yli puolet (53 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Hakemuksia saapui kaikista maanosista, mutta eniten kuitenkin Afrikasta (59 %). Latinalaisen Amerikan hakemusten osuus oli vähäinen (4 %), mikä selittyy puutteellisilla henkilöresursseilla 10/ /2009 välisenä aikana. Säätiö aktivoitui vuoden loppupuoliskolla Latinalaisen Amerikan maiden osalta ja odottaa lisää hakemuksia vuonna Aasian maiden osuus myönnetyistä hakemuksista on jonkin verran kasvanut viime vuosina ja oli vuonna 2009 noin 36 %. Itä-Euroopan maissa säätiön on rahoituksella toteutettu joitakin projekteja, vuonna 2009 aloitettiin vain yksi uusi hanke. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2009 yli puolet (56 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries) on säätiön rahoittamista projekteista lähes 80 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis -säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (lyhyt kurssit), joilla vammaiset ihmiset oppivat jonkin ammatin (ompelija, puuseppä, IT -taidot jne.) ja jonka jälkeen heidän työllistymistään tuetaan. Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Noin puolet hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Tuen käyttö vaihteli puutyökoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta pienen kaupan pyörittämiseen ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Noin neljäsosa kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi sikojen, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Tulonhankintaprojekteissa järjestettiin usein pienyrittäjyyskoulutusta ja osa toteutui pienlainarahaston muodossa. Vajaa viidennes (17 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankinta. Noin 11 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan 10

11 tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Hankkeiden jakautuminen projektityypin mukaan vuonna 2009 kuvataan taulukossa 5. Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta (Income generating activities) Vaikuttamistyö (Awareness raising and Advocacy work) Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen (Organizational development) Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet (Accessibility) 21 9 CBR ja muu kuntoutus (CBR & Social rehabilitation) 8 3 Opetus ja -koulutus (Education, Vocational training) 14 6 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 7 2 Ihmisoikeustyö (Human Rights projects) 3 (+ 15) 1 1 YHTEENSÄ Taulukko 5. jakautuminen toimintaluokittain vuonna seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estb.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2009 aloittelevia järjestöjä oli 56 % hakijoista. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja 1 Yhdysvaltalaisella rahoituksella rahoitettavia HR hankkeita oli yhteensä 15, ulkoasianministeriön tukea käytettiin 3 ihmisoikeushankkeen rahoittamiseen. 11

12 ohjaamassa raportoinnissa. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2009 meneillään olleista hankkeista noin 60 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis -säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2009 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Albaniaan, Etiopiaan, Keniaan, Kazakstaniin, Ugandaan, Bangladeshiin, Tansaniaan ja Intiaan. Etiopian, Intian ja Kazakstanin matkojen pääsisältö oli kumppaniseminaari, mutta matkoihin yhdistettiin hankeseuranta projektivierailuineen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 41 käynnissä olevan projektin (16 %) toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. sekä tapasivat hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia matkojensa yhteydessä. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Myös kehitysyhteistyösäätiöiden Siemenpuun ja KIOS:n ja FIDIDA ry:n kanssa on tehty seurantayhteistyötä. Päättyvien hankkeiden arviointi ja seuranta Vuonna 2009 hyväksyttiin loppuraportit yhteensä 82 hankkeesta. Hankkeen enimmäiskesto on säätiön antamien ohjeiden mukaan kaksi vuotta. Suunnitelmissa yleensä ilmoitetaan hankkeen kestoksi yksi vuosi. Keskimäärin projektien kesto oli 23 kuukautta. Vain reilu viidennes (22 %) projekteista saadaan päätöksen tavoiteajassa. Yli kaksi vuotta kestäneissä hankkeissa on usein ollut erilaisia ongelmia hankkeiden toteutuksessa. Vuoden 2009 osalta päättyneiden hankkeiden kestot on koottu taulukkoon 6. Projektin kesto lkm % 12 kk tai alle Yli 1 vuotta Yli 2 vuotta Yli 3 vuotta 7 9 YHTEENSÄ Taulukko 6. kesto vuonna 2009 päättyneissä projekteissa. Säätiön talousraportoinnissa ensisijainen vaihtoehto on ollut se, että tukea saanut järjestö teettää tilintarkastuksen ja säilyttää hankkeiden tositeaineiston omassa maassaan. Tuensaaja (Etelän järjestö) toimittaa säätiölle asianmukaiset raportit avustuksen käytöstä sekä tilintarkastajan raportin. Joissakin tapauksissa tilintarkastuksen kulut ovat kuitenkin kohtuuttomat verrattuna hankkeiden kokoon. Jos tilintarkastus tästä tai muusta syystä osoittautui täysin mahdottomaksi, tuensaaja lähetti säätiölle kuluraportin ja alkuperäiset tositteet hankkeiden kuluista. Tällöin raportin ja tositteiden vastaavuus tarkistettiin säätiön toimistossa. Säätiön rahoitustoiminnan aikana on tapahtunut selkeä muutos siinä, toimittaako toteuttajajärjestö tilintarkastusraportin projektin loppuraportin yhteydessä vai ei. Alkuvuosina projektien ja järjestöjen tilintarkastukset olivat harvinaisia. Vain kehittyneemmät ja toiminnoissaan vakiintuneemmat järjestöt toimittavat nämä asiakirjat. Viime vuosien aikana käytäntö on muuttunut: projektin (tai koko järjestön) tilintarkastusraportti on osa loppuraporttia valtaosassa säätiön rahoittamista 12

13 projekteista. Säätiö on tukenut kehitystä ja kouluttanut muun muassa kumppanijärjestöjä (fasilitaattoreita) ohjaamaan toteuttajajärjestöjä tähän toimintamalliin. Tulokset alkavat nyt näkyä. Keskeytettävät hankkeet vuonna 2009 Säätiö joutui keskeyttämään 14 hanketta, joiden toteutuksessa ja/tai raportoinnissa oli pahaa viivästymistä tai raportointi oli puutteellista (ei väli- tai loppuraporttia, ei tilintarkastusraporttia). Kolmessa tapauksessa projektitoimintojen toteuttamisessa oli suoranaisia ongelmia, koska ryhmä oli hajonnut tai järjestön johto oli vaihtunut (ryhmän vetäjä kuollut), jolloin jäljelle jäänyt ryhmä ei kyennyt selviytymään hankkeen toteutuksesta. Uzbekistanin pankkijärjestelmän kehittymättömyys johti siihen, että säätiö joutui keskeyttämään kolme hanketta ja keskeyttämään toistaiseksi projektirahoituksen Uzbekistanissa. Säätiö uudisti käytäntöään loppuraporttien hyväksymisessä ja hankkeiden keskeyttämisessä. Aiemmin säätiön hankehallinnon päätöksenteossa oli ollut mahdollista hyväksyä loppuraportti, mutta ei maksaa viimeistä maksatusta. Yleensä tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, jos raportointi oli ollut puutteellista tai viimeisen erän käytössä oli epäselvyyttä. Säätiön uudistettu käytäntö on nyt selkeämpi ja jakaa projektit päättyneisiin ja keskeytyneisiin hankkeisiin. Kaikki hankkeet, joista hyväksytään loppuraportti ja maksetaan koko myönnetty rahoitus, ovat hallinnollisesti päättyneitä hankkeita. Hanke on puolestaan keskeytetty aina silloin, kun osa myönnetystä rahoituksesta jää maksamatta. On täysin mahdollista, että alkuvaiheen toiminnot sujuvat ja toteuttajajärjestö raportoi asiallisesti ensimmäisen, jopa toisenkin rahoituserän käytön, mutta viimeisen erän maksamiselle ei ole perusteita. Tällöin hanke voidaan keskeyttää. Takaisin perintään säätiö ryhtyy niissä tapauksissa, joissa projektirahoitusta on käytetty väärin tai muihin kuin suunnitelman mukaisiin toimintoihin. Säätiön projektirahoitustoiminnassa keskeytyksiä tehdään varsin vähän. Vuositasolla keskeytysten määrä on pysynyt varsin samanlaisena, noin 4 % tasolla Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna 2009 Vuonna 2009 Abilis säätiöllä oli yhdysvaltalaisen rahoittajan (Tides Foundation, siirtyvää vuodelta 2008) lisäksi uutta rahoitusta (Jewish World Service), yhteensä euroa. Uusia HR projekteja käynnistyi 12 kappaletta ja yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 15 ihmisoikeusprojektia. Koska yhdysvaltalaisen rahoituksen käytössä on erityisiä ehtoja kuten sisältö- ja toiminta-alueita, joihin rahoitusta ei voida käyttää, myönsi Abilis -säätiön hallitus myös ulkoasianministeriön rahoitusta niihin ihmisoikeushankkeisiin, joiden rahoituksen ei voitu käyttää yhdysvaltalaista rahaa (3 hanketta). Ihmisoikeushankkeiden keskeiset sisältö- ja painopistealueet olivat YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, sen kääntäminen paikallisille kielille, vammaisten ihmisten ja heidän perheenjäsentensä kouluttaminen sekä tietoisuuden lisääminen viranomaisten ja valtaväestön keskuudessa. Abiliksen myöntämän rahoituksen avulla tuotettiin lisäksi radio-ohjelmia ja ihmisoikeusmateriaalia, tehtiin vaikuttamistyötä politikoiden ja päättäjien keskuudessa. Yhdysvaltalaisen rahoittajan edustaja, Catherine Hyde Townsend, vieraili Abilis -säätiössä elokuussa Tapaamisen keskeinen sisältö oli Abilis -säätiön toiminta ja toiminnan periaatteet sekä yhdysvaltalaisen rahoituksen käyttö ihmisoikeushankkeisiin. Vuoden lopussa Abilis -säätiö sai tiedon, ettei Ihmisoikeusohjelmalle voida hakea jatkoa vuonna Syyksi ilmoitettiin jaettavien varojen määrän pieneneminen ja rahoituksen kohteiden painottuminen toimintoihin, joihin Abiliksen rahoitustoiminta ei varsinaisesti kuulu. 13

14 5.5. tuloksia ja toiminnan vaikuttavuus Abilis -säätiön rahoitustoiminnan keskiössä ovat kehitysmaiden vammaisten suunnittelemat ja toteuttamat projektit. Olemalla mukana hankkeen valmistelussa ja käytännön toteutuksessa vammaiset ihmiset saavat kokemusta ja oppivat asioita voimaantuvat olemaan aktiivisia yhteisön jäseniä. Säätiön tukea halutaan kohdistaa erityisesti ruohonjuuritason toimijoille, vammaisten ihmisten järjestöille ja ryhmille. Ruohonjuuritasolla vammaiset ihmiset ovat hyvin köyhiä, vain vähän kouluja käyneitä ja usein vailla työtä ja toimeentuloa. Siksi Abiliksen tarjoama tuki kohdistuu usein toimeentulon hankintaan ja sitä mahdollisesti edeltävään epäviralliseen ammatilliseen koulutukseen. Abiliksen pienen, tai itse asiassa kehitysmaiden ihmisten näkökulmasta katsottuna huomattavan, taloudellisen tuen kautta voidaan havaita myönteistä muutosta niin yksilö- kuin järjestötasolla. Ruohonjuuritasolle suunnatulla projektirahoituksella tarjotaan täten merkityksellinen lisäarvo suomalaiseen kehitysyhteistyöhön. Vaikka projektien koko on pieni, sen vaikutukset voivat olla suuret, monelle kehitysmaan vammaiselle ihmiselle ensiarvoisen tärkeitä. Säätiön rahoittamat projektit voidaan luokitella toiminnallisiin ryhmiin ja koota yleisimmin toteutettavat projektitoiminnot ja niiden vaikutukset kyseisten ryhmien kautta. Tämä luokittelu on luonnollisesti yleistämistä, mutta tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten projektien toteuttajat ja hyödynsaajat eri projekteissa ovat raportoineet saavutettuja tuloksia. Tähän raporttiin kootut projektien tulokset ja vaikutukset perustuvat vuonna 2009 päättyneisiin hankkeisiin (yhteensä 82 päättynyttä hanketta). Samanaikaisesti vastaavia vaikutuksia on säätiön rahoittamissa projekteissa raportoitu aikaisemminkin. Merkille pantavaa on myös se, että säätiön rahoittamien projektien kautta on saatu sellaisiakin vaikutuksia, joita varsinaisessa hankesuunnitelmassa tai raporteissa ei mainita. Toteuttamalla projektia vammaiset ihmiset ovat oppineet hankehallintoa, kasvattaneet järjestönsä kapasiteettia ja laajentaneet järjestön toimintaa. Usein yhteistyö paikallisviranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa on parantunut. Pohjoisen näkökulmasta nämä ovat myönteisiä vaikutuksia. Etelän toimijalle toimeentulon hankkiminen ja nälän poistaminen ovat ensisijaiset tulokset. Seuraavien sivujen taulukoissa (Taulukot ) kootaan säätiön rahoittamien ja vuonna 2009 päättyneiden hankkeiden keskeisiä toimintoja, tuloksia ja vaikutuksia. Liitteessä 1. esitellään muutama esimerkkiprojekti hieman yksityiskohtaisemmin, kuvaten vammaisten ihmisten tarpeet ja ongelmat sekä projektin kautta aikaansaatu muutos. 14

15 A. TOIMEENTULON JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN Hieman yli puolet säätiön rahoittamista projekteista on toimeentulon hankintaan ja köyhyyden vähentämiseen liittyviä hankkeita. Taulukossa 7. on koottuna vuoden 2009 aikana päättyneiden hankkeiden päätoiminnot, tulokset ja vaikutukset, toteuttajajärjestön raportoinnin pohjalta. Toimeentulon hankinnan muoto Ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työllisyys / Pienyritystoiminta Maataloustoiminta Karja- ja kalataloustoiminta Myllyn / Kaivon / perustaminen Puuverstas-, ompelimo tai muu käsityöpaja Internet kahvila/ Muu palvelupiste päätoiminnot Ammattikoulutus (eri alat) Talouskoulutus Oman yrityksen (pienyritys) perustaminen Starttiraha tai mikrolaina Laitehankinnat Henkilökunnan koulutus Vihannesten viljely Eläinten hankinta Eläinten hoito ja ruokinta Henkilökunnan palkkaaminen Henkilökunnan/Eläi nten hoitajien koulutus Laitehankinnat Korjaustoimet Työntekijöiden palkkaaminen Palveluiden myynti Tila- ja laitehankinnat Henkilökunnan koulutus (ammattija talouskoulutus) Työpajan/Ompelimon perustaminen Materiaalien jako osallistujille Näyttely- ja myyntitilojen rakentaminen Tuotteiden ja palveluiden myynti Laite- ja tilahankinnat Tilan remontointi Työntekijöiden palkkaus Palveluiden tarjonta asiakkaille päätulokset Vammaiset oppivat ammatin ja työllistyivät Vammaisten perheiden elintaso nousi Vammaisten toimeentulo parantui Kasvatettuja tuotteita saatiin myyntiin ja omaan käyttöön Tuotteita myyntiin Tuotteita omaan käyttöön/ruokavalioon Tuotteille löydettiin myyntimarkkinat Järjestö saa tuloja ja työllistää jäseniään Veden haku helpottui/ Viljan, maissin jauhattaminen helpottui Vammaiset työllistyivät Vammaiset osallistuneet koulutuksiin Koulutuksen saaneiden vammaisten lukumäärä kasvanut Vammaiset ovat oppineet käyttämään työkoneita ja tekemään erilaisia tuotteita Vammaiset ovat saaneet työtä Vammaiset saivat työtä ja toimeentuloa Yhteisöön saatiin toimiva palvelupiste Yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa vaikutukset Vammaisten ihmisten elintaso parani. Vammaiset hyväksyttiin paremmin yhteisöissä Yhteisö hyötyi perustettavasta yritystoiminnasta ja sen palveluista Vammaisten itsenäinen elämä ja toimeentulo parani Päivittäiset tarpeet tulivat tyydytetyiksi Vammaisten ruokavalio on parantunut Vammaisten toimeentulo on parantunut Vammaiset ovat aktivoituneet ja integroituneet ympäröivään yhteisöön Vammaisten vanhempien lapset pääsivät kouluun Vammaisten oma-arvon tunto nousi ja syrjäytyminen väheni Vammaisten työllistyminen parantunut Vammaiset ammattilaiset tekevät laadukkaita tuotteita, joilla on kysyntää Vammaisten arvostus yhteisössä kasvanut Viranomaiset kiinnostuneet tukemaan vammaisia Uusia paikallisia vammaisjärjestöjä perustettu Vammaisten integroituminen yhteisöön parani Asenteet vammaisia kohtaan paranivat / muuttuivat (työn ja hyvän palvelun kautta) Taulukko 7. Toimeentulon hankintaan ja köyhyyden vähentämiseen liittyvien projektien tuloksia. 15

16 B. VAIKUTTAMISTYÖ (Advocacy and awareness raising) Säätiön rahoittama vaikuttamistyö sisältää vammaisten ihmisten tietoisuuden lisäämisen ja laajemmalle yhteisölle suunnatun tiedotus- ja vaikuttamistyön. Keskeisenä tavoitteena on muuttaa vammaisten ihmisten perheenjäsenten, lähiyhteisön ja laajemminkin yhteiskunnan asennoitumista vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan myönteisemmäksi. Vaikuttamistyön keinoina toistuvat usein koulutukset, tiedotustilaisuudet ja erilainen materiaali, jota painetaan, jaetaan tai levitetään muutoin ihmisten tietoon (videot, teatteriesitykset jne.). Alla olevassa taulukossa (Taulukko 8.) on koonti Abilis -säätiön rahoittamien vaikuttamisprojektin keskeisistä toiminnoista ja tuloksista. Vaikuttamistyön muoto Tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten keskuudessa Vaikuttaminen yleisöön taiteen ja kulttuurin keinoin Vaikuttamistyö koulutusten ja seminaarien avulla Tiedotus- ja lobbaustyö päätoiminnot Itsenäisen elämän keskusten perustaminen Keskuksen kautta tiedon jakaminen vammaisille ihmisille Vertaistukiryhmien käynnistäminen Tiedotusmateriaalin tuottaminen Teatteri- tai tanssiesitykset Muut taidemuodot Laitehankinnat Esitysten taltiointi videolle/cd:lle tms. Materiaalin tuotto ja jakaminen Seminaarien ja yleisötapahtumien järjestäminen Kouluttajien kouluttaminen Paikallistason seminaarit ja työpajat Yleisökeskustelut Lehtiartikkelit Radio- ja TVohjelmien tuotto Vammaisten omat tiedotus- ja vertaistukityöpajat Vammaisten naisten omat ryhmät ja työpajat päätulokset Vammaisten tietoisuus oikeuksista ja mahdollisuuksista lisääntyi Vammaisia ihmisiä löytynyt mukaan toimintaan Vammaiset ovat voimaantuneet vertaistuen ja jakamisen kautta Vammaiset ihmiset osallistuivat toimintoihin Vammaisten näkyvyys parani Vammaiset saivat julkisuutta Julkaistiin vammaisten tekemää taidetta Viranomaisia koulutettu Viranomaisten tieto vammaisuudesta lisääntynyt Koulutetut viranomaiset soveltaneet oppimaansa (palveluja vammaisille) Tiedotusvälineet ottaneet vammaisasiat esille ja herkistyneet huomioimaan vammaiset ihmiset Viranomaiset pyytäneet vammaisilta asiantuntija-apua ja keskustelevat asioista vaikutukset Vammaiset tulivat rohkeimmiksi ja heidän itsetuntonsa koheni Yhteisön asenteet vammaisuutta kohtaan muuttuivat myönteisimmiksi Vammaiset ovat aktivoituneet ja menneet mukaan järjestö- ja yhteisötoimintaan Vammaistaitelijoita nousi julkisuuteen Vammaisten ihmisten itsetunto koheni Yhteisön asennoituminen vammaisiin ihmisiin muuttui myönteisemmäksi ja väärät uskomukset karisivat Viranomaisten tietoisuus vammaisasioissa lisääntynyt Vammaiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja vaikuttamaan asioihin Vammaiset päässeet palvelujen piiriin, saavat tukea viranomaisilta (esim. eläke, ID -kortti) Vammaisten ihmisten asioiden ja oikeuksien tunnettuus kasvoi suuren yleisön ja viranomaisten keskuudessa Vammaisten integraatio yhteiskuntaan parantunut Vammaisten syrjintä/ torjunta vähentynyt Taulukko 8. Vaikuttamistyön tuloksia ja vaikutuksia Abilis -säätiön rahoittamissa projekteissa. 16

17 C. JÄRJESTÖTYÖ, JÄREJESTÖN KEHITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN (Organizational Development) Säätiön rahoittamissa projekteissa on usein osana laajempaa hankekokonaisuutta järjestön kapasiteetin kasvattamista. Toisaalta säätiö on toimintansa aikana huomannut, että projektien toteuttamisen ja raportoinnin kautta järjestöt saavat konkreettista kokemusta hallinnollisista käytännöistä. Tukemalla ruohonjuuritason vammaisjärjestöjä toteuttamaan projektin säätiö tukee yksittäisten vammaisten jäsenten voimaantumista, mutta samalla koko järjestön kehittymistä. Abilis säätiön rahoittamissa projekteissa varsin yleistä se, että ruohonjuuritason järjestö ei ole aiemmin saanut ulkopuolista rahoitusta. Oma varainhankinta on pientä ja järjestön kulut varsin rajalliset. Siksi on erityisen tärkeää, että hankkeiden koko ei kasva nopeasti kovin suureksi. Ruohonjuuritason järjestöjen vahvistamisessa onkin tärkeää, että hankebudjetit ovat pieniä (kohtuullisia) ja järjestön taloudenhoidon ja osaamistason ulottuvissa. Järjestöjen taloudellisen tilanteen kehittyessä se yleensä pystyy toteuttamaan toimintoja jäsenille ja laajentamaan rahoittajien verkostoa. Merkille pantavaa on se, että vuoden 2009 aikana on useasta hankkeesta tullut kiitosta Abilis -säätiölle ensimmäisen rahoituksen myöntämisestä. Abiliksen rahoituksen jälkeen järjestö on joko saanut muiden rahoittajien kautta jatkorahoitusta tai jatkanut toimintaansa niiden tulonhankintakeinojen kautta, jotka käynnistettiin Abiliksen rahoituksen avulla. Abilis säätiön rahoituksen avulla järjestö on päässyt vakiinnuttamaan toimintaansa ja talouttansa. Samalla sen jäsenistön elintaso ja elämänlaatu on kohentunut. Hanke-esimerkkejä vaikutuksineen on taulukossa 9. Järjestötoiminnan työmuoto Järjestön kapasiteetin kasvattaminen koulutuksin päätoiminnot Järjestökoulutus Johtajuuskoulutus Aluetoimikuntien perustaminen Jäsenistön koulutukset päätulokset Järjestöjen johtajat ja toimihenkilöt osallistuneet koulutuksiin Järjestön rakenne ja toiminta kehittynyt vaikutukset Ryhmät toimivat aktiivisesti ja pitävät huolta oikeuksien toteutumisesta Eri ryhmien välinen yhteistyö parantunut Jäsenistön kouluttaminen ja voimaannuttaminen Kansainväliset seminaarit ja tapahtumat Koulutusta jäsenille Itse apu ryhmien / komiteoiden perustaminen ja tukeminen Erillismateriaalin tuottaminen Tulonhankinta järjestölle / jäsenille Eri maiden edustajat kokontuvat Alueellisten toimielinten valinta Yhteiseen käyttöön tuotettu materiaali Vammaiset osallistuivat järjestettyihin koulutuksiin Tuotettua materiaalia levinnyt laajalle alueelle Vammaiset tunnistavat tarpeitaan ja oikeuksiaan Eri maiden edustajat oppivat ja saivat ideoita toisiltaan Alueellisia tapaamisia Koulutetut jakavat oppimaansa muille maansa järjestöedustajille Vammaisten omaarvontunto / itsetunto kohentunut Vammaisten perheenjäsenet tulleet tietoisemmiksi ja tukevat vammaisia toimimaan Ryhmien dynamiikka on parantunut ja uusia yhteyksiä syntynyt Eri maiden vammaisjohtajat tekevät vaikuttamistyötä ja hyödyntävät saamansa opin omassa maassaan Vaikuttamistyön työkalut ja opit kantavat hedelmää viiveellä Taulukko 9. Järjestötoimintaan liittyvien projektien tuloksia ja vaikutuksia. 17

18 D. IHMISOIKEUSTYÖ (Human Rights Projects) Abilis säätiö tuki vuoden 2009 aikana 18 hanketta, joissa vammaisten ihmisoikeudet olivat toiminnan keskiössä. Näistä 15 hankkeeseen käytettiin yhdysvaltalaista rahoitusta ja loput rahoitettiin ulkoasianministeriön tuella. Erityisten ihmisoikeushankkeiden avulla lisättiin vammaisten ihmisten tietoisuutta omista oikeuksistaan, tiedotettiin perheenjäseniä, viranomaisia ja päättävissä asemissa olevia vammaisten ihmisoikeuksista ja vuonna 2006 hyväksytystä YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksesta. Koska päättäjiin ja lainsäätäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä ja lobbaamista ei voida rahoittaa yhdysvaltalaisella tuella, käytettiin sensisältöisiin hankkeisiin Suomen valtion tukea. Taulukossa 10. on kooste säätiön rahoittamien ihmisoikeushankkeiden sisällöistä ja vaikutuksia. Ihmisoikeustyön muoto Lakineuvonta ja koulutus vammaisille ihmisille YK:n vammaissopimus ja siitä tiedottaminen vammaisten keskuudessa Vammaisten oikeuksia koskevat seminaarit, kampanjat, muut tapahtumat päätoiminnot Lakineuvontaa vammaisille ihmisille Asiakirjojen laadintaa ja oikeudenkäyntiapua Ihmisoikeuskoulutusta vammaisille ja heidän perheenjäsenilleen Keskustelut viranomaisten kanssa Koulutukset vammaisille ihmisille Vammaissopimuksen kääntäminen paikallisille kielille Materiaalin levitys Koulutusta vammaissopimuksen lobbaamiseen Seminaarit ja koulutukset viranomaisille, lainsäätäjille ja päätöksentekijöille Materiaalin (videot, esitteet, julisteet) tuottaminen vammaisten oikeuksista Vammaisten tarpeiden kartoitukset Mediakampanjat päätulokset Monet vammaiset saaneet apua juridisissa kysymyksissä Vammaisia kohtaan tehtyjä rikoksia on tuotu päivänvaloon Vammaiset saaneet opetusta omista ihmisoikeuksistaan Vammaiset pystyvät asioimaan paremmin viranomaisten kanssa ja ajavat oikeuksiaan Erilaisia koulutuksia vammaissopimuksesta Vammaiset tietävät omista oikeuksistaan paremmin Vammaiset tietävät kansainvälisen sopimuksen Vammaiset ajavat sopimuksen ratifiointia omassa maassaan Viranomaiset ja päättäjät ovat tietoisempia vammaisten ihmisoikeuksista ja ryhtyvät kohentamaan palveluja On perustettu paikallisia/alueellisia seurantaelimiä tarkkailemaan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista vaikutukset Vammaiset ovat saaneet oikeutta sekä uskallusta ajaa omia asioitaan Vammaiset ovat saaneet näkyvyyttä Viranomaiset ovat tulleet ymmärtäväisemmiksi Yhteistyö eri tahojen kanssa parantunut Aktiivisia roolimalleja noussut vammaisten keskuudesta Vammaiset ovat aktivoituneet ajamaan omia oikeuksiaan ja asioitaan Vammaiset lobbaavat päättäjiä ja haluavat kehitystä omassa maassaan Viranomaisten kiinnostus on kasvanut vammaisten ihmisoikeuksia kohtaan YK:n vammaissopimuksen tunnettuus eri maissa /eri alueilla parantunut Viranomaiset tulleet tietoisiksi vammaisten yhtenäisyydestä ja toiminnan kv -luonteesta Vammaisten lasten mahdollisuus käydä koulua parantunut Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan lieventyneet Taulukko 10. Ihmisoikeushankkeiden tuloksia ja vaikutuksia. 18

19 E. ESTEETTÖMYYS, VIITTOMAKIELI, PISTEKIRJOITUS JA APUVÄLINEET (Accessibility) Säätiö on tukenut koko toimintansa ajan eri vammaisryhmiä ajamaan omia oikeuksiaan ja asioitaan. Yhtenä toimintamuotona on ollut osallistumisen esteiden vähentäminen. eli esteettömyys. Säätiön rahoittamien hankkeiden kautta on tuotettu ja tarjottu liikkumisen apuvälineitä, opetettu viittomakieltä ja koulutettu viittomakielen osaajia sekä tuotettu pistekirjoitusmateriaalia. Näiden hankkeiden jälkeen monet vammaiset ihmiset ovat päässeet osallistumaan ja hankkimaan tietoa. Monelle apuvälineen saanti tai kommunikaatiotavan löytyminen on avannut aivan uuden elämän. Hankkeilla on ollut voimaannuttava vaikutus. Tarkempi kuvaus eri esteettömyyshankkeista ja niiden vaikutuksista on taulukossa 11. Esteettömyystoiminnan muoto Apuvälinetuotanto Viittomakielen opetus ja viittomakielityö Materiaalin tuottaminen pistekirjoituksella ja sen levittäminen päätoiminnot Tuotetaan pyörätuoleja / Jaetaan kuulolaitteita Opetetaan apuvälineiden käyttöä Työllistetään vammaisia alan toimijoita Opetetaan viittomakieltä kuuroille Opetetaan viittomakieltä perheenjäsenille /opettajille/ muille viranomaisille Perehdytys paikalliseen viittomakieleen ja sen sanakirjaan Pistekirjapainolaittei den hankinta Pistekirjoitusmateri aalin tuottaminen ja levittäminen Henkilökunnan koulutus Näkövammaisten kirjaston perustaminen päätulokset Vammaiset henkilöt saavat tarvitsemiaan apuvälineitä Vammaiset pääsevät osallistumaan ja integroitumaan yhteisöön Perheenjäsenillä on enemmän aikaa muihin välttämättömiin toimintoihin Viittomakielen koulutuksen pohjalta vuorovaikutus perheenjäsenten kanssa lisääntynyt Kuurot ja kuulovammaiset ovat perustaneet pien- ja vertaistukiryhmiä Viittomakielen sanakirja ja opetusmateriaali levinnyt kuurojen keskuuteen Pistekirjoitusmateriaalia tuotettu ja jaettu näkövammaisten käyttöön Näkövammaiset ovat oppineet lukemaan pistekirjoitusta Näkövammaiset saavat tietoa ja voivat opiskella vaikutukset Vammaisten ihmisten elintaso parani. Vammaiset hyväksyttiin paremmin yhteisöissä Yhteisö tunnistaa paremmin apuvälineet Yhteisö hyötyi perustettavasta yritystoiminnasta ja sen palveluista Sairaalat hankkivat apuvälineitä vammaisten pyörittämästä yrityksestä, mikä muuttaa edelleen asenteita Ympäristön tietoisuus kuulovammaisista ja viittomakielestä on parantunut Kuurojen on helpompi asioida viittomakielellä Pienryhmiensä kautta kuurot voivat harjoitella viittomakieltä ja viittomakielen tuntemus lisääntyy. Näkövammaiset ovat saaneet mahdollisuuden opiskella ja hankkia tietoa Näkövammaiset ovat tulleet aktiivisemmiksi Pistekirjoitusmateriaalia on levinnyt ja yhteisö tullut tietoisemmaksi sen käytöstä Taulukko 11. Esteettömyyteen liittyvien projektien tuloksia ja vaikutuksia. 19

20 F. YHTEISÖPOHJAINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS (Community Based Rehabilitation, CBR, Social Rehabilitation) Abilis säätiön rahoittamien kuntoutusprojektien toiminnat nivoutuvat usein vammaisten ihmisten toimeentulon hankintaan ja vammaisuudesta tiedottamiseen (yhteisön asenteisiin vaikuttamisen). Taulukossa 12. kuvataan vuoden 2009 aikana päättyneiden hankkeiden sisältöjä ja tuloksia. Kuntoutustoiminnan muoto Yhteisöpohjainen toiminta Laajapohjainen kuntoutujien tukeminen päätoiminnot Perus- tai ammatillista koulutusta yhteisön vammaisille Työharjoittelupaikat yhteisön sisältä Perheille toimeentulo Koulutusta vammaisasioista Vertaistukiryhmien perustaminen Kurssi- ja koulutustoimintaa Infotilaisuus koko yhteisölle Apuvälineitä vammaisille päätulokset Vammaiset osallistujat saaneet perusopetusta ja ammattikoulutusta Osa koulutetuista työllistynyt vapaille markkinoille Vammaisten omaapuryhmiä perustettu Perheet saivat toimeentulon lähteen Kuntoutujat ovat löytäneet erilaisia verkostoja, työtä ja harrastuksia Vammaiset ovat saaneet apuvälineitä tarpeidensa mukaan vaikutukset Vammaisten ihmisten toimintakyky/elämänlaatu parani ja osallistuminen mahdollistui. Vammaisten integroituminen yhteisöön vahvistui Yhteisön asennoituminen vammaisuuteen muuttui myönteisemmäksi Kuntoutujien itsetunto ja toimintakyky kohentui Vammaiset tulivat näkyviksi ja saivat hyväksyntää Yhteisön johtajien ja jäsenten tietoisuus lisääntynyt Taulukko 12. Yhteisöpohjaiseen ja kuntoutukseen liittyvien projektien tuloksia. G. HIV/AIDS JA MUUT TERVEYDENHUOLTOPROJEKTIT Säätiö rahoitti vuonna 2009 yhdeksää hanketta, jossa vammaisille ihmisille tarjottiin HIV/AIDS koulutusta tai annettiin terveysvalistusta. Keskeiset toiminnot ja tulokset on koottu taulukkoon 13. Projektin työmuoto Terveysvalistusta vammaisille naisille HIV/AIDSista ja lisääntymisterveydestä Terveyskasvatusta ja HIV/AIDS koulutusta eri vammaisryhmille päätoiminnot Seminaari, jonka teemana olivat HIV/AIDS, sukupuolitaudit ja/tai päihteet Vammaisten naisten toiminnan vahvistaminen Terveyskasvatusmateriaalin tuotto Seminaarit Koulutukset Materiaalia HIV/AIDS:sta Draama- ym. esityksiä teemasta päätulokset Vammaiset naiset saivat terveysvalistusta Ei-vammaiset saivat tietoa aiheesta Vammaisten naisten verkosto vahvistui ja sen toiminnan vahvistamiseksi tehtiin suunnitelmia Vammaisten tietoisuus omasta terveydestä lisääntynyt Vammaisten tietoisuus HIV/AIDSista lisääntynyt vaikutukset Tietoisuus vammaisia naisia koskevista terveys- ja päihdeongelmista lisääntyi Vammaiset naiset saivat/ tulevat saamaan lisää näkyvyyttä Vammaiset pääsevät perusterveyspalvelujen piiriin (esim. HIV-testaus) Yhteisön tietoisuus HIV/AIDSista lisääntyi Tarve lisäkoulutukselle ja vertaistuelle/ohjaukselle Yhteisön asennoituminen muuttunut myönteisemmäksi Taulukko 13. Terveydenhuolto- ja HIV/AIDS - projektien tuloksia ja vaikutuksia. 20

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 127 23.03.2015 Tuula Partasen ym. valtuustoaloite vuosittaisen määräärahan varaamiseksi Lappeenrannan kaupungin testamenttirahaston varoista kolmannen sektorin toimijoiden tekemän hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Psykiatrian Tutkimussäätiö sr, ruotsiksi Stiftelsen för Psykiatrisk Forskning sr, englanniksi Finnish

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 5 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 5 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Talousohjesääntö. KuPS ry

Talousohjesääntö. KuPS ry Talousohjesääntö KuPS ry 1 Sisällysluettelo OHJESÄÄNNÖN TARKOITUS... 2 Hallituksen talouteen liittyvät tehtävät... 2 Lisäksi hallitus huolehtii seuraavista asioista... 2 Puheenjohtajan talouteen liittyvät

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 39/2010 12.4.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy Johanna Nurmi 1. Visio SAYFES on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu arviointiosaamisen edistäjä 2. Missio ja päämäärä Missio SAYFES edistää vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen tarkoitus Rotarypiirin 1420 alueelle toimivat klubit voivat hakea piiriltä apurahaa ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin humanitaarisiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2015 - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 7 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 7 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke Nimikkosopimushankkeen raportti 1/2013 Maa/alue Tansania, Njombe Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke Hankenumero 14616 Kumppani Raportoija

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot