Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abilis -säätiö Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 2

3 VUOSIKERTOMUS Yhteenveto Säätiön toiminta-ajatus Säätiön hallinto Säätiön hallitus Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön säännöt, johtosääntö ja muut ohjeet Säätiön talous Säätiön rahoituspohja vuonna Säätiön varainkäyttö vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiöiden välinen yhteistyö Rahoituskauden toiminta... 9 A. Hankerahoitus Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset jakautuminen eri toiminta-alueisiin seuranta ja arviointi Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna tuloksia ja toiminnan vaikuttavuus Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin B. Kumppanuusohjelma Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet Kumppanussopimukset Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen C. Tiedotustoiminta D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen Kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden suuntaviivoja Liite 1. Esimerkkejä Abilis -säätiön rahoittamista projekteista

4 VUOSIKERTOMUS 2009 Yhteenveto Vuosi 2009 oli Abilis -säätiön toiminnassa aktiivisen kehittämisen ja uudelleen suuntaamisen vuosi. Toiminnan kehittämiseen ja käytäntöjen päivittämiseen antoivat potkua vuonna 2008 tehty evaluaatio suosituksineen, säätiön kymmenvuotisen rahoitustoiminnan kokemukset ja kentältä nousseet toiveet. Kaiken kehittämistoiminnan keskellä kuitenkin säätiön projektirahoitus jatkui aktiivisena ja käynnissä olevia hankkeita oli keskimäärin 250, enimmillään hieman yli 300. Uusia hakemuksia säätiö käsitteli yhteensä 292 kappaletta, vaikka poikkeuksellisesti säätiön uusien hakemusten käsittely keskeytettiin määräaikaisesti väliseksi ajaksi. Eniten säätiön rahoituksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli noin 60 % kaikista käynnissä olevista hankkeista. Uusien myöntöjen keskimääräinen koko oli euroa. Säätiön hallitus linjasi toimintaa tuleville vuosille strategian päivityskeskustelussa ja sisällytti tulevaan toimintakauteen uusia temaattisia painopistealueita ja -maita. Suunnitelmat sisällytettiin rahoitushakemukseen, joka jätettiin säätiön päärahoittajalle Suomen ulkoasianministeriölle kesäkuussa Säätiön sääntöjä päivitettiin ja päätöksenteon, johtamisen ja seurannan käytäntöjä kirjattiin säätiön johtosääntöön. Myös säätiön taloussääntö otettiin päivityksen alle. Toimihenkilöiden työtä ovat lisänneet erilaiset kehittämistoimet, joihin säätiössä on ryhdytty hankehallinnon käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja laadun varmistamiseksi. Evaluaation suositusten pohjalta säätiön lomakkeita ja ohjeistuksia ryhdyttiin uudistamaan ja säätiön opaskirjasarjaa täydentämään. Samoin Abilis säätiö tuki ja koulutti kumppanijärjestöjä sekä valmisteli erillistä pilottia, jotta hallinnollisia tehtäviä voidaan kokeilun jälkeen rajatusti siirtää Etelän kumppanille. Kumppaniohjelma sisälsi vuonna 2009 kaksi isoa alueellista seminaaria, toisen Afrikan ja toisen Aasian maiden kumppanijärjestöille. Lisäksi järjestettiin pienempi seminaari Keski-Aasian kumppanimaille (olemassa olevat ja uudet maat). Kumppaniohjelman ja -koulutusten avulla säätiö tuki Etelä - Etelä akselin yhteistyötä ja tarjosi kumppanijärjestöjen edustajille mahdollisuuden oppia toisiltaan sekä saada ideoita ja hyviä käytäntöjä omaan toimintaan. Koulutustoimintaa pyritään jatkossa järjestämään säännöllisesti. Kumppanuusohjelmaa laajennettiin vuoden aikana niin, että uusi kumppaniyhteistyö aloitettiin Ghanassa ja yhteistyön valmisteluja tehtiin Kirgisiassa. Valitettavasti kumppaniyhteistyö tansanialaisen Shivyawata Mwanzan kanssa jouduttiin lopettamaan marraskuussa 2009 talousepäselvyyksien takia. Päätöstä edelsi säätiön teettämä ulkopuolinen tilintarkastus. Vuoden 2009 lopussa Abilis säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä / kumppanimaata. Säätiö seurasi käynnissä olevia hankkeita sekä omien matkojensa että kumppanijärjestöjen avulla. Seurantamatkoja varten laadittiin talouden tarkastuslista ja muita monitoroinnin työkaluja valmisteltiin. Seurantamatkoja tehtiin yhteensä seitsemän. Toimihenkilöiden lisäksi kolmelle matkalle osallistui hallituksen edustaja. Säätiön yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. Vuoden aikana toimiston henkilökunta kasvoi kahdeksaan toimihenkilöön ja hallitus valitsi vuosikokouksessa uuden 2-vuotisen hallituksen. Vuoden lopulla säätiö sai ministeriöstä rahoituspäätöksen, jonka mukaisesti rahoitustoimintaan on käytettävissä tulevien 3 vuoden ( ) aikana yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. 4

5 1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis -säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee euroa. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksien puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Keskeinen elementti tässä on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Vuonna 2009 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja sokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori varajäsen liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuonna Lisäksi hallitus piti erillisen keskustelusession, jossa linjattiin säätiön toimintaa ja strategiaa vuosille (- 2015) Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena Siemenpuu säätiö. Abilis -säätiön toimiston henkilökunta muuttui hieman ja kasvoi vuonna Uusi toiminnanjohtaja aloitti ja kehitysyhteistyösihteeri Henkilölukumäärä nousi kahdeksaan. Lisäksi säätiölle rekrytoitiin talousassistenttia syksyllä 2009, mutta hänen palkkaamisensa siirtyi alkuvuoteen Säätiön palveluksessa vuoden 2009 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen ( alkaen) projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen (vt. toiminnanjohtaja asti) 5

6 projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi ( alkaen) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis säätiö käytti Prospekti projektihallinnon ohjelmaa. Säätiön kirjanpitoa hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Lisäksi säätiö osti taloussuunnittelupalveluita Siemenpuusäätiön taloussuunnittelijalta Heikki Korhoselta. Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Pentti Ristikartano ( asti) sekä Kristian Seemer (HTM) alkaen. Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Maija Lindroos Säätiön säännöt, johtosääntö ja muut ohjeet Keväällä 2009 tilintarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, että Abilis -säätiön säännöt kaipaavat päivitystä ja tarkennusta. Varsinaiseen sääntöjen muuttamiseen ryhdyttiin elokuussa Sääntöuudistuksessa edettiin loppuvuoden aikana niin, että säätiön hallitus hyväksyi uudet säännöt , jonka jälkeen ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen vahvistettavaksi. Säätiön johtamisjärjestelmä, päätöksenteko, toiminnan hallinto, seuranta ja arviointi sekä raportointi kirjattiin säätiön johtosäännöksi, jonka hallitus vahvisti Vastaavasti säätiön taloussääntö otettiin päivityksen alle vuoden 2009 aikana. Taloussäännön päivitys ja vahvistus siirrettiin kuitenkin alkuvuoteen 2010, koska asiakirjaan haluttiin mukaan toimiston päätöksenteon linjat ja uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. Lisäksi säätiön hallitus vahvisti Henkilöstöpolitiikan käytännöt tukemaan hyvää henkilöstöhallintoa. Seurantamatkoja varten hallitus vahvisti säätiön toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten käyttöä varten matkustusohjeen sekä raportointiohjeet (lyhyt ja pitkä matkaraportti). 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2009 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2009 säätiö noudatti ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun rahoitussopimuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille sekä sen päivitettyä versiota. Ulkoasianministeriön tuki vuodelle 2009 oli yhteensä euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli vuoden 2008 lopussa myönnetty lisäraha, euroa, ja siirtynyt raha vuodelta 2008 ( euroa). Vuonna 2009 Abilis -säätiöllä oli kahden aiemman vuoden tavoin käytettävissä rahoitusta yhdysvaltalaisesta lähteestä (Tides Foundation ja American Jewish World Service). Tämä erillisrahoitus on tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta kokevaan työhön. Vuoden 2009 myöntö oli yhteensä USD ( euroa). Säätiö harjoittaman keräystoiminnan tuotot olivat euroa. 6

7 3.2. Säätiön varainkäyttö vuonna 2009 Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. Vuonna 2009 hallintokuluihin käytettiin 8 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin 19 % avustuksesta. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 16 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Kaiken kaikkiaan säätiön saamasta rahoituksesta, yhteensä euroa, lähetettiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Toteutuneet kulut 2009 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) % Ihmisoikeusohjelma % YHTEENSÄ Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna UM rahoitussopimus Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus Tiedotusprojektit Hankearviointi ja seuranta Hallinto Lisäraha (vuodelta 2008) Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta Muu tuotot Välisumma Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Vuoden 2009 tuki Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki Välisumma YHTEENSÄ UM rahoituksen siirto vuodelle UM Lisärahoituksen siirto vuodelle Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön toiminnan ajan. Viimeisten kolmen vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. 7

8 Päätökset ja maksatukset / vuosi Tehtyjä hankepäätöksiä Toteutuneet maksatukset Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina Edellisen vuoden (2008) tavoin, säätiön hankehallinnossa nähtiin vuonna 2009 selkeää laskua hakemusten määrässä. Tämä suunta on ollut toivottava ja perustuu ns. kumppaniohjelman toimintaan. Kumppanijärjestöt arvioivat ja karsivat heikot tai puutteellisesti laaditut hakemukset ennen niiden lähettämistä Abilis -säätiön toimistolle. Vaikka kumppanijärjestöt lähettävät myös hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, tulee kumppanimaista hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on lisätä kumppanimaissa toteutettavien projektien määrää tulevina vuosina niin, että 80 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Säätiö jätti uuden rahoitushakemuksen vuosille kesäkuussa ja sai rahoituspäätöksen marraskuussa Uusi rahoituspäätös on yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, jakautuen tuleville vuosille seuraavasti: 2010: euroa 2011: euroa 2012: euroa Säätiön hallitus linjasi keväällä 2009 toimintaansa ja päätti, että säätiölle etsitään aktiivisesti uusia rahoittajia. Erityisesti hallitus esitti EU rahoitusta. Mahdollisuuksia EU rahoitukseen ryhdyttiin etsimään välittömästi ja säätiön toiminnanjohtaja osallistui Kehys ry:n järjestämään EU rahoitusta koskevaan koulutukseen syyskuussa Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis -säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS- ja Siemenpuu-säätiön kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Loppuvuodesta 2008 säätiöt olivat jättäneet yhdessä ulkoasianministeriöön tarjouksen kansalaisjärjestöille myönnettävien kehitysyhteistyön sekä kehitystiedotuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen valtionavustusten hallinnon tukipalveluista. Maaliskuussa 2009 ( ) ministeriö päätti keskeyttää kilpailun, koska toisen tarjoajaehdokkaan, KEPA FCG Impact, sulkeminen pois, merkittävän ja moitittavan kilpailuedun takia, johti tarjouskilpailun tilanteeseen, jossa kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö ei enää ollut mahdollista, eikä hankintalaki toteutunut. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasianministeriön kanssa liittyen vuosien yhteistyö- ja rahoitusneuvotteluihin. Vastaavasti Impact Consulting Oy:n tekemään Evaluation the Finnish NGO Foundations loppuraportti käsiteltiin yhteisesti ministeriön edustajien kanssa joulukuussa Sovittavat toimenpiteet päätetään vuoden 2010 alkupuolella. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasianministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. 8

9 Keväällä säätiöt tekivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös Evaluaation (2008) suosituksia. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia ( asti), minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Abilis säätiö käytti tarpeen mukaan Siemenpuu-säätiön taloussuunnittelija Heikki Korhosen palveluja. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa Haapaniemenkatu 7-9 B:ssä. B:een. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, Kuukausittain järjestettiin infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. Tilaisuuksissa käsiteltiin sekä ajankohtaisia käytännön asioita että osallistujien terveisiä erilaisista koulutuksista ja muista tapahtumista. 5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuonna 2009 säätiö ei käsitellyt uusia hakemuksia välisenä aikana ruuhkautuneen hakemuskäsittelyn takia. Toisaalta säätiö kokeili erityistä hakua ihmisoikeushankkeisiin (Special Call for proposals on Human Rights). Erityishausta ilmoitettiin kaikille kumppanijärjestöille ja tiedote oli säätiön kotisivuilla. Erillishaku ei tuottanut suurta hakemusten määrää ja jäi ilmeisesti usealta hakijajärjestöltä huomaamatta. Vuoden 2009 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli yli 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Uusia projekteja hyväksyttiin rahoitettaviksi 114 kpl. Vuoden lopussa ( ) meneillään oli 247 hanketta 48 maassa. Kun mukaan lasketaan myös vuoden aikana päättyneet hankkeet (82), nousee lukumäärä yhteensä 329 hankkeeseen. Vuonna 2009 käsiteltiin yhteensä 292 hakemusta. Näistä 114 hyväksyttiin ja 178 hylättiin. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2009 oli 39 eli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2009 % 2008 % 2007 % Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2009 oli euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli euroa. 9

10 Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset, ja säätiön tukemista hankkeista noin neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 10 % ja kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia 8 %. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman yli puolet (53 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Hakemuksia saapui kaikista maanosista, mutta eniten kuitenkin Afrikasta (59 %). Latinalaisen Amerikan hakemusten osuus oli vähäinen (4 %), mikä selittyy puutteellisilla henkilöresursseilla 10/ /2009 välisenä aikana. Säätiö aktivoitui vuoden loppupuoliskolla Latinalaisen Amerikan maiden osalta ja odottaa lisää hakemuksia vuonna Aasian maiden osuus myönnetyistä hakemuksista on jonkin verran kasvanut viime vuosina ja oli vuonna 2009 noin 36 %. Itä-Euroopan maissa säätiön on rahoituksella toteutettu joitakin projekteja, vuonna 2009 aloitettiin vain yksi uusi hanke. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2009 yli puolet (56 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries) on säätiön rahoittamista projekteista lähes 80 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis -säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (lyhyt kurssit), joilla vammaiset ihmiset oppivat jonkin ammatin (ompelija, puuseppä, IT -taidot jne.) ja jonka jälkeen heidän työllistymistään tuetaan. Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Noin puolet hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Tuen käyttö vaihteli puutyökoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta pienen kaupan pyörittämiseen ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Noin neljäsosa kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi sikojen, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Tulonhankintaprojekteissa järjestettiin usein pienyrittäjyyskoulutusta ja osa toteutui pienlainarahaston muodossa. Vajaa viidennes (17 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankinta. Noin 11 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan 10

11 tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Hankkeiden jakautuminen projektityypin mukaan vuonna 2009 kuvataan taulukossa 5. Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta (Income generating activities) Vaikuttamistyö (Awareness raising and Advocacy work) Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen (Organizational development) Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet (Accessibility) 21 9 CBR ja muu kuntoutus (CBR & Social rehabilitation) 8 3 Opetus ja -koulutus (Education, Vocational training) 14 6 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 7 2 Ihmisoikeustyö (Human Rights projects) 3 (+ 15) 1 1 YHTEENSÄ Taulukko 5. jakautuminen toimintaluokittain vuonna seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estb.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2009 aloittelevia järjestöjä oli 56 % hakijoista. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja 1 Yhdysvaltalaisella rahoituksella rahoitettavia HR hankkeita oli yhteensä 15, ulkoasianministeriön tukea käytettiin 3 ihmisoikeushankkeen rahoittamiseen. 11

12 ohjaamassa raportoinnissa. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2009 meneillään olleista hankkeista noin 60 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis -säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2009 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Albaniaan, Etiopiaan, Keniaan, Kazakstaniin, Ugandaan, Bangladeshiin, Tansaniaan ja Intiaan. Etiopian, Intian ja Kazakstanin matkojen pääsisältö oli kumppaniseminaari, mutta matkoihin yhdistettiin hankeseuranta projektivierailuineen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 41 käynnissä olevan projektin (16 %) toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. sekä tapasivat hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia matkojensa yhteydessä. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Myös kehitysyhteistyösäätiöiden Siemenpuun ja KIOS:n ja FIDIDA ry:n kanssa on tehty seurantayhteistyötä. Päättyvien hankkeiden arviointi ja seuranta Vuonna 2009 hyväksyttiin loppuraportit yhteensä 82 hankkeesta. Hankkeen enimmäiskesto on säätiön antamien ohjeiden mukaan kaksi vuotta. Suunnitelmissa yleensä ilmoitetaan hankkeen kestoksi yksi vuosi. Keskimäärin projektien kesto oli 23 kuukautta. Vain reilu viidennes (22 %) projekteista saadaan päätöksen tavoiteajassa. Yli kaksi vuotta kestäneissä hankkeissa on usein ollut erilaisia ongelmia hankkeiden toteutuksessa. Vuoden 2009 osalta päättyneiden hankkeiden kestot on koottu taulukkoon 6. Projektin kesto lkm % 12 kk tai alle Yli 1 vuotta Yli 2 vuotta Yli 3 vuotta 7 9 YHTEENSÄ Taulukko 6. kesto vuonna 2009 päättyneissä projekteissa. Säätiön talousraportoinnissa ensisijainen vaihtoehto on ollut se, että tukea saanut järjestö teettää tilintarkastuksen ja säilyttää hankkeiden tositeaineiston omassa maassaan. Tuensaaja (Etelän järjestö) toimittaa säätiölle asianmukaiset raportit avustuksen käytöstä sekä tilintarkastajan raportin. Joissakin tapauksissa tilintarkastuksen kulut ovat kuitenkin kohtuuttomat verrattuna hankkeiden kokoon. Jos tilintarkastus tästä tai muusta syystä osoittautui täysin mahdottomaksi, tuensaaja lähetti säätiölle kuluraportin ja alkuperäiset tositteet hankkeiden kuluista. Tällöin raportin ja tositteiden vastaavuus tarkistettiin säätiön toimistossa. Säätiön rahoitustoiminnan aikana on tapahtunut selkeä muutos siinä, toimittaako toteuttajajärjestö tilintarkastusraportin projektin loppuraportin yhteydessä vai ei. Alkuvuosina projektien ja järjestöjen tilintarkastukset olivat harvinaisia. Vain kehittyneemmät ja toiminnoissaan vakiintuneemmat järjestöt toimittavat nämä asiakirjat. Viime vuosien aikana käytäntö on muuttunut: projektin (tai koko järjestön) tilintarkastusraportti on osa loppuraporttia valtaosassa säätiön rahoittamista 12

13 projekteista. Säätiö on tukenut kehitystä ja kouluttanut muun muassa kumppanijärjestöjä (fasilitaattoreita) ohjaamaan toteuttajajärjestöjä tähän toimintamalliin. Tulokset alkavat nyt näkyä. Keskeytettävät hankkeet vuonna 2009 Säätiö joutui keskeyttämään 14 hanketta, joiden toteutuksessa ja/tai raportoinnissa oli pahaa viivästymistä tai raportointi oli puutteellista (ei väli- tai loppuraporttia, ei tilintarkastusraporttia). Kolmessa tapauksessa projektitoimintojen toteuttamisessa oli suoranaisia ongelmia, koska ryhmä oli hajonnut tai järjestön johto oli vaihtunut (ryhmän vetäjä kuollut), jolloin jäljelle jäänyt ryhmä ei kyennyt selviytymään hankkeen toteutuksesta. Uzbekistanin pankkijärjestelmän kehittymättömyys johti siihen, että säätiö joutui keskeyttämään kolme hanketta ja keskeyttämään toistaiseksi projektirahoituksen Uzbekistanissa. Säätiö uudisti käytäntöään loppuraporttien hyväksymisessä ja hankkeiden keskeyttämisessä. Aiemmin säätiön hankehallinnon päätöksenteossa oli ollut mahdollista hyväksyä loppuraportti, mutta ei maksaa viimeistä maksatusta. Yleensä tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, jos raportointi oli ollut puutteellista tai viimeisen erän käytössä oli epäselvyyttä. Säätiön uudistettu käytäntö on nyt selkeämpi ja jakaa projektit päättyneisiin ja keskeytyneisiin hankkeisiin. Kaikki hankkeet, joista hyväksytään loppuraportti ja maksetaan koko myönnetty rahoitus, ovat hallinnollisesti päättyneitä hankkeita. Hanke on puolestaan keskeytetty aina silloin, kun osa myönnetystä rahoituksesta jää maksamatta. On täysin mahdollista, että alkuvaiheen toiminnot sujuvat ja toteuttajajärjestö raportoi asiallisesti ensimmäisen, jopa toisenkin rahoituserän käytön, mutta viimeisen erän maksamiselle ei ole perusteita. Tällöin hanke voidaan keskeyttää. Takaisin perintään säätiö ryhtyy niissä tapauksissa, joissa projektirahoitusta on käytetty väärin tai muihin kuin suunnitelman mukaisiin toimintoihin. Säätiön projektirahoitustoiminnassa keskeytyksiä tehdään varsin vähän. Vuositasolla keskeytysten määrä on pysynyt varsin samanlaisena, noin 4 % tasolla Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna 2009 Vuonna 2009 Abilis säätiöllä oli yhdysvaltalaisen rahoittajan (Tides Foundation, siirtyvää vuodelta 2008) lisäksi uutta rahoitusta (Jewish World Service), yhteensä euroa. Uusia HR projekteja käynnistyi 12 kappaletta ja yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 15 ihmisoikeusprojektia. Koska yhdysvaltalaisen rahoituksen käytössä on erityisiä ehtoja kuten sisältö- ja toiminta-alueita, joihin rahoitusta ei voida käyttää, myönsi Abilis -säätiön hallitus myös ulkoasianministeriön rahoitusta niihin ihmisoikeushankkeisiin, joiden rahoituksen ei voitu käyttää yhdysvaltalaista rahaa (3 hanketta). Ihmisoikeushankkeiden keskeiset sisältö- ja painopistealueet olivat YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, sen kääntäminen paikallisille kielille, vammaisten ihmisten ja heidän perheenjäsentensä kouluttaminen sekä tietoisuuden lisääminen viranomaisten ja valtaväestön keskuudessa. Abiliksen myöntämän rahoituksen avulla tuotettiin lisäksi radio-ohjelmia ja ihmisoikeusmateriaalia, tehtiin vaikuttamistyötä politikoiden ja päättäjien keskuudessa. Yhdysvaltalaisen rahoittajan edustaja, Catherine Hyde Townsend, vieraili Abilis -säätiössä elokuussa Tapaamisen keskeinen sisältö oli Abilis -säätiön toiminta ja toiminnan periaatteet sekä yhdysvaltalaisen rahoituksen käyttö ihmisoikeushankkeisiin. Vuoden lopussa Abilis -säätiö sai tiedon, ettei Ihmisoikeusohjelmalle voida hakea jatkoa vuonna Syyksi ilmoitettiin jaettavien varojen määrän pieneneminen ja rahoituksen kohteiden painottuminen toimintoihin, joihin Abiliksen rahoitustoiminta ei varsinaisesti kuulu. 13

14 5.5. tuloksia ja toiminnan vaikuttavuus Abilis -säätiön rahoitustoiminnan keskiössä ovat kehitysmaiden vammaisten suunnittelemat ja toteuttamat projektit. Olemalla mukana hankkeen valmistelussa ja käytännön toteutuksessa vammaiset ihmiset saavat kokemusta ja oppivat asioita voimaantuvat olemaan aktiivisia yhteisön jäseniä. Säätiön tukea halutaan kohdistaa erityisesti ruohonjuuritason toimijoille, vammaisten ihmisten järjestöille ja ryhmille. Ruohonjuuritasolla vammaiset ihmiset ovat hyvin köyhiä, vain vähän kouluja käyneitä ja usein vailla työtä ja toimeentuloa. Siksi Abiliksen tarjoama tuki kohdistuu usein toimeentulon hankintaan ja sitä mahdollisesti edeltävään epäviralliseen ammatilliseen koulutukseen. Abiliksen pienen, tai itse asiassa kehitysmaiden ihmisten näkökulmasta katsottuna huomattavan, taloudellisen tuen kautta voidaan havaita myönteistä muutosta niin yksilö- kuin järjestötasolla. Ruohonjuuritasolle suunnatulla projektirahoituksella tarjotaan täten merkityksellinen lisäarvo suomalaiseen kehitysyhteistyöhön. Vaikka projektien koko on pieni, sen vaikutukset voivat olla suuret, monelle kehitysmaan vammaiselle ihmiselle ensiarvoisen tärkeitä. Säätiön rahoittamat projektit voidaan luokitella toiminnallisiin ryhmiin ja koota yleisimmin toteutettavat projektitoiminnot ja niiden vaikutukset kyseisten ryhmien kautta. Tämä luokittelu on luonnollisesti yleistämistä, mutta tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten projektien toteuttajat ja hyödynsaajat eri projekteissa ovat raportoineet saavutettuja tuloksia. Tähän raporttiin kootut projektien tulokset ja vaikutukset perustuvat vuonna 2009 päättyneisiin hankkeisiin (yhteensä 82 päättynyttä hanketta). Samanaikaisesti vastaavia vaikutuksia on säätiön rahoittamissa projekteissa raportoitu aikaisemminkin. Merkille pantavaa on myös se, että säätiön rahoittamien projektien kautta on saatu sellaisiakin vaikutuksia, joita varsinaisessa hankesuunnitelmassa tai raporteissa ei mainita. Toteuttamalla projektia vammaiset ihmiset ovat oppineet hankehallintoa, kasvattaneet järjestönsä kapasiteettia ja laajentaneet järjestön toimintaa. Usein yhteistyö paikallisviranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa on parantunut. Pohjoisen näkökulmasta nämä ovat myönteisiä vaikutuksia. Etelän toimijalle toimeentulon hankkiminen ja nälän poistaminen ovat ensisijaiset tulokset. Seuraavien sivujen taulukoissa (Taulukot ) kootaan säätiön rahoittamien ja vuonna 2009 päättyneiden hankkeiden keskeisiä toimintoja, tuloksia ja vaikutuksia. Liitteessä 1. esitellään muutama esimerkkiprojekti hieman yksityiskohtaisemmin, kuvaten vammaisten ihmisten tarpeet ja ongelmat sekä projektin kautta aikaansaatu muutos. 14

15 A. TOIMEENTULON JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN Hieman yli puolet säätiön rahoittamista projekteista on toimeentulon hankintaan ja köyhyyden vähentämiseen liittyviä hankkeita. Taulukossa 7. on koottuna vuoden 2009 aikana päättyneiden hankkeiden päätoiminnot, tulokset ja vaikutukset, toteuttajajärjestön raportoinnin pohjalta. Toimeentulon hankinnan muoto Ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työllisyys / Pienyritystoiminta Maataloustoiminta Karja- ja kalataloustoiminta Myllyn / Kaivon / perustaminen Puuverstas-, ompelimo tai muu käsityöpaja Internet kahvila/ Muu palvelupiste päätoiminnot Ammattikoulutus (eri alat) Talouskoulutus Oman yrityksen (pienyritys) perustaminen Starttiraha tai mikrolaina Laitehankinnat Henkilökunnan koulutus Vihannesten viljely Eläinten hankinta Eläinten hoito ja ruokinta Henkilökunnan palkkaaminen Henkilökunnan/Eläi nten hoitajien koulutus Laitehankinnat Korjaustoimet Työntekijöiden palkkaaminen Palveluiden myynti Tila- ja laitehankinnat Henkilökunnan koulutus (ammattija talouskoulutus) Työpajan/Ompelimon perustaminen Materiaalien jako osallistujille Näyttely- ja myyntitilojen rakentaminen Tuotteiden ja palveluiden myynti Laite- ja tilahankinnat Tilan remontointi Työntekijöiden palkkaus Palveluiden tarjonta asiakkaille päätulokset Vammaiset oppivat ammatin ja työllistyivät Vammaisten perheiden elintaso nousi Vammaisten toimeentulo parantui Kasvatettuja tuotteita saatiin myyntiin ja omaan käyttöön Tuotteita myyntiin Tuotteita omaan käyttöön/ruokavalioon Tuotteille löydettiin myyntimarkkinat Järjestö saa tuloja ja työllistää jäseniään Veden haku helpottui/ Viljan, maissin jauhattaminen helpottui Vammaiset työllistyivät Vammaiset osallistuneet koulutuksiin Koulutuksen saaneiden vammaisten lukumäärä kasvanut Vammaiset ovat oppineet käyttämään työkoneita ja tekemään erilaisia tuotteita Vammaiset ovat saaneet työtä Vammaiset saivat työtä ja toimeentuloa Yhteisöön saatiin toimiva palvelupiste Yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa vaikutukset Vammaisten ihmisten elintaso parani. Vammaiset hyväksyttiin paremmin yhteisöissä Yhteisö hyötyi perustettavasta yritystoiminnasta ja sen palveluista Vammaisten itsenäinen elämä ja toimeentulo parani Päivittäiset tarpeet tulivat tyydytetyiksi Vammaisten ruokavalio on parantunut Vammaisten toimeentulo on parantunut Vammaiset ovat aktivoituneet ja integroituneet ympäröivään yhteisöön Vammaisten vanhempien lapset pääsivät kouluun Vammaisten oma-arvon tunto nousi ja syrjäytyminen väheni Vammaisten työllistyminen parantunut Vammaiset ammattilaiset tekevät laadukkaita tuotteita, joilla on kysyntää Vammaisten arvostus yhteisössä kasvanut Viranomaiset kiinnostuneet tukemaan vammaisia Uusia paikallisia vammaisjärjestöjä perustettu Vammaisten integroituminen yhteisöön parani Asenteet vammaisia kohtaan paranivat / muuttuivat (työn ja hyvän palvelun kautta) Taulukko 7. Toimeentulon hankintaan ja köyhyyden vähentämiseen liittyvien projektien tuloksia. 15

16 B. VAIKUTTAMISTYÖ (Advocacy and awareness raising) Säätiön rahoittama vaikuttamistyö sisältää vammaisten ihmisten tietoisuuden lisäämisen ja laajemmalle yhteisölle suunnatun tiedotus- ja vaikuttamistyön. Keskeisenä tavoitteena on muuttaa vammaisten ihmisten perheenjäsenten, lähiyhteisön ja laajemminkin yhteiskunnan asennoitumista vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan myönteisemmäksi. Vaikuttamistyön keinoina toistuvat usein koulutukset, tiedotustilaisuudet ja erilainen materiaali, jota painetaan, jaetaan tai levitetään muutoin ihmisten tietoon (videot, teatteriesitykset jne.). Alla olevassa taulukossa (Taulukko 8.) on koonti Abilis -säätiön rahoittamien vaikuttamisprojektin keskeisistä toiminnoista ja tuloksista. Vaikuttamistyön muoto Tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten keskuudessa Vaikuttaminen yleisöön taiteen ja kulttuurin keinoin Vaikuttamistyö koulutusten ja seminaarien avulla Tiedotus- ja lobbaustyö päätoiminnot Itsenäisen elämän keskusten perustaminen Keskuksen kautta tiedon jakaminen vammaisille ihmisille Vertaistukiryhmien käynnistäminen Tiedotusmateriaalin tuottaminen Teatteri- tai tanssiesitykset Muut taidemuodot Laitehankinnat Esitysten taltiointi videolle/cd:lle tms. Materiaalin tuotto ja jakaminen Seminaarien ja yleisötapahtumien järjestäminen Kouluttajien kouluttaminen Paikallistason seminaarit ja työpajat Yleisökeskustelut Lehtiartikkelit Radio- ja TVohjelmien tuotto Vammaisten omat tiedotus- ja vertaistukityöpajat Vammaisten naisten omat ryhmät ja työpajat päätulokset Vammaisten tietoisuus oikeuksista ja mahdollisuuksista lisääntyi Vammaisia ihmisiä löytynyt mukaan toimintaan Vammaiset ovat voimaantuneet vertaistuen ja jakamisen kautta Vammaiset ihmiset osallistuivat toimintoihin Vammaisten näkyvyys parani Vammaiset saivat julkisuutta Julkaistiin vammaisten tekemää taidetta Viranomaisia koulutettu Viranomaisten tieto vammaisuudesta lisääntynyt Koulutetut viranomaiset soveltaneet oppimaansa (palveluja vammaisille) Tiedotusvälineet ottaneet vammaisasiat esille ja herkistyneet huomioimaan vammaiset ihmiset Viranomaiset pyytäneet vammaisilta asiantuntija-apua ja keskustelevat asioista vaikutukset Vammaiset tulivat rohkeimmiksi ja heidän itsetuntonsa koheni Yhteisön asenteet vammaisuutta kohtaan muuttuivat myönteisimmiksi Vammaiset ovat aktivoituneet ja menneet mukaan järjestö- ja yhteisötoimintaan Vammaistaitelijoita nousi julkisuuteen Vammaisten ihmisten itsetunto koheni Yhteisön asennoituminen vammaisiin ihmisiin muuttui myönteisemmäksi ja väärät uskomukset karisivat Viranomaisten tietoisuus vammaisasioissa lisääntynyt Vammaiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja vaikuttamaan asioihin Vammaiset päässeet palvelujen piiriin, saavat tukea viranomaisilta (esim. eläke, ID -kortti) Vammaisten ihmisten asioiden ja oikeuksien tunnettuus kasvoi suuren yleisön ja viranomaisten keskuudessa Vammaisten integraatio yhteiskuntaan parantunut Vammaisten syrjintä/ torjunta vähentynyt Taulukko 8. Vaikuttamistyön tuloksia ja vaikutuksia Abilis -säätiön rahoittamissa projekteissa. 16

17 C. JÄRJESTÖTYÖ, JÄREJESTÖN KEHITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN (Organizational Development) Säätiön rahoittamissa projekteissa on usein osana laajempaa hankekokonaisuutta järjestön kapasiteetin kasvattamista. Toisaalta säätiö on toimintansa aikana huomannut, että projektien toteuttamisen ja raportoinnin kautta järjestöt saavat konkreettista kokemusta hallinnollisista käytännöistä. Tukemalla ruohonjuuritason vammaisjärjestöjä toteuttamaan projektin säätiö tukee yksittäisten vammaisten jäsenten voimaantumista, mutta samalla koko järjestön kehittymistä. Abilis säätiön rahoittamissa projekteissa varsin yleistä se, että ruohonjuuritason järjestö ei ole aiemmin saanut ulkopuolista rahoitusta. Oma varainhankinta on pientä ja järjestön kulut varsin rajalliset. Siksi on erityisen tärkeää, että hankkeiden koko ei kasva nopeasti kovin suureksi. Ruohonjuuritason järjestöjen vahvistamisessa onkin tärkeää, että hankebudjetit ovat pieniä (kohtuullisia) ja järjestön taloudenhoidon ja osaamistason ulottuvissa. Järjestöjen taloudellisen tilanteen kehittyessä se yleensä pystyy toteuttamaan toimintoja jäsenille ja laajentamaan rahoittajien verkostoa. Merkille pantavaa on se, että vuoden 2009 aikana on useasta hankkeesta tullut kiitosta Abilis -säätiölle ensimmäisen rahoituksen myöntämisestä. Abiliksen rahoituksen jälkeen järjestö on joko saanut muiden rahoittajien kautta jatkorahoitusta tai jatkanut toimintaansa niiden tulonhankintakeinojen kautta, jotka käynnistettiin Abiliksen rahoituksen avulla. Abilis säätiön rahoituksen avulla järjestö on päässyt vakiinnuttamaan toimintaansa ja talouttansa. Samalla sen jäsenistön elintaso ja elämänlaatu on kohentunut. Hanke-esimerkkejä vaikutuksineen on taulukossa 9. Järjestötoiminnan työmuoto Järjestön kapasiteetin kasvattaminen koulutuksin päätoiminnot Järjestökoulutus Johtajuuskoulutus Aluetoimikuntien perustaminen Jäsenistön koulutukset päätulokset Järjestöjen johtajat ja toimihenkilöt osallistuneet koulutuksiin Järjestön rakenne ja toiminta kehittynyt vaikutukset Ryhmät toimivat aktiivisesti ja pitävät huolta oikeuksien toteutumisesta Eri ryhmien välinen yhteistyö parantunut Jäsenistön kouluttaminen ja voimaannuttaminen Kansainväliset seminaarit ja tapahtumat Koulutusta jäsenille Itse apu ryhmien / komiteoiden perustaminen ja tukeminen Erillismateriaalin tuottaminen Tulonhankinta järjestölle / jäsenille Eri maiden edustajat kokontuvat Alueellisten toimielinten valinta Yhteiseen käyttöön tuotettu materiaali Vammaiset osallistuivat järjestettyihin koulutuksiin Tuotettua materiaalia levinnyt laajalle alueelle Vammaiset tunnistavat tarpeitaan ja oikeuksiaan Eri maiden edustajat oppivat ja saivat ideoita toisiltaan Alueellisia tapaamisia Koulutetut jakavat oppimaansa muille maansa järjestöedustajille Vammaisten omaarvontunto / itsetunto kohentunut Vammaisten perheenjäsenet tulleet tietoisemmiksi ja tukevat vammaisia toimimaan Ryhmien dynamiikka on parantunut ja uusia yhteyksiä syntynyt Eri maiden vammaisjohtajat tekevät vaikuttamistyötä ja hyödyntävät saamansa opin omassa maassaan Vaikuttamistyön työkalut ja opit kantavat hedelmää viiveellä Taulukko 9. Järjestötoimintaan liittyvien projektien tuloksia ja vaikutuksia. 17

18 D. IHMISOIKEUSTYÖ (Human Rights Projects) Abilis säätiö tuki vuoden 2009 aikana 18 hanketta, joissa vammaisten ihmisoikeudet olivat toiminnan keskiössä. Näistä 15 hankkeeseen käytettiin yhdysvaltalaista rahoitusta ja loput rahoitettiin ulkoasianministeriön tuella. Erityisten ihmisoikeushankkeiden avulla lisättiin vammaisten ihmisten tietoisuutta omista oikeuksistaan, tiedotettiin perheenjäseniä, viranomaisia ja päättävissä asemissa olevia vammaisten ihmisoikeuksista ja vuonna 2006 hyväksytystä YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksesta. Koska päättäjiin ja lainsäätäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä ja lobbaamista ei voida rahoittaa yhdysvaltalaisella tuella, käytettiin sensisältöisiin hankkeisiin Suomen valtion tukea. Taulukossa 10. on kooste säätiön rahoittamien ihmisoikeushankkeiden sisällöistä ja vaikutuksia. Ihmisoikeustyön muoto Lakineuvonta ja koulutus vammaisille ihmisille YK:n vammaissopimus ja siitä tiedottaminen vammaisten keskuudessa Vammaisten oikeuksia koskevat seminaarit, kampanjat, muut tapahtumat päätoiminnot Lakineuvontaa vammaisille ihmisille Asiakirjojen laadintaa ja oikeudenkäyntiapua Ihmisoikeuskoulutusta vammaisille ja heidän perheenjäsenilleen Keskustelut viranomaisten kanssa Koulutukset vammaisille ihmisille Vammaissopimuksen kääntäminen paikallisille kielille Materiaalin levitys Koulutusta vammaissopimuksen lobbaamiseen Seminaarit ja koulutukset viranomaisille, lainsäätäjille ja päätöksentekijöille Materiaalin (videot, esitteet, julisteet) tuottaminen vammaisten oikeuksista Vammaisten tarpeiden kartoitukset Mediakampanjat päätulokset Monet vammaiset saaneet apua juridisissa kysymyksissä Vammaisia kohtaan tehtyjä rikoksia on tuotu päivänvaloon Vammaiset saaneet opetusta omista ihmisoikeuksistaan Vammaiset pystyvät asioimaan paremmin viranomaisten kanssa ja ajavat oikeuksiaan Erilaisia koulutuksia vammaissopimuksesta Vammaiset tietävät omista oikeuksistaan paremmin Vammaiset tietävät kansainvälisen sopimuksen Vammaiset ajavat sopimuksen ratifiointia omassa maassaan Viranomaiset ja päättäjät ovat tietoisempia vammaisten ihmisoikeuksista ja ryhtyvät kohentamaan palveluja On perustettu paikallisia/alueellisia seurantaelimiä tarkkailemaan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista vaikutukset Vammaiset ovat saaneet oikeutta sekä uskallusta ajaa omia asioitaan Vammaiset ovat saaneet näkyvyyttä Viranomaiset ovat tulleet ymmärtäväisemmiksi Yhteistyö eri tahojen kanssa parantunut Aktiivisia roolimalleja noussut vammaisten keskuudesta Vammaiset ovat aktivoituneet ajamaan omia oikeuksiaan ja asioitaan Vammaiset lobbaavat päättäjiä ja haluavat kehitystä omassa maassaan Viranomaisten kiinnostus on kasvanut vammaisten ihmisoikeuksia kohtaan YK:n vammaissopimuksen tunnettuus eri maissa /eri alueilla parantunut Viranomaiset tulleet tietoisiksi vammaisten yhtenäisyydestä ja toiminnan kv -luonteesta Vammaisten lasten mahdollisuus käydä koulua parantunut Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan lieventyneet Taulukko 10. Ihmisoikeushankkeiden tuloksia ja vaikutuksia. 18

19 E. ESTEETTÖMYYS, VIITTOMAKIELI, PISTEKIRJOITUS JA APUVÄLINEET (Accessibility) Säätiö on tukenut koko toimintansa ajan eri vammaisryhmiä ajamaan omia oikeuksiaan ja asioitaan. Yhtenä toimintamuotona on ollut osallistumisen esteiden vähentäminen. eli esteettömyys. Säätiön rahoittamien hankkeiden kautta on tuotettu ja tarjottu liikkumisen apuvälineitä, opetettu viittomakieltä ja koulutettu viittomakielen osaajia sekä tuotettu pistekirjoitusmateriaalia. Näiden hankkeiden jälkeen monet vammaiset ihmiset ovat päässeet osallistumaan ja hankkimaan tietoa. Monelle apuvälineen saanti tai kommunikaatiotavan löytyminen on avannut aivan uuden elämän. Hankkeilla on ollut voimaannuttava vaikutus. Tarkempi kuvaus eri esteettömyyshankkeista ja niiden vaikutuksista on taulukossa 11. Esteettömyystoiminnan muoto Apuvälinetuotanto Viittomakielen opetus ja viittomakielityö Materiaalin tuottaminen pistekirjoituksella ja sen levittäminen päätoiminnot Tuotetaan pyörätuoleja / Jaetaan kuulolaitteita Opetetaan apuvälineiden käyttöä Työllistetään vammaisia alan toimijoita Opetetaan viittomakieltä kuuroille Opetetaan viittomakieltä perheenjäsenille /opettajille/ muille viranomaisille Perehdytys paikalliseen viittomakieleen ja sen sanakirjaan Pistekirjapainolaittei den hankinta Pistekirjoitusmateri aalin tuottaminen ja levittäminen Henkilökunnan koulutus Näkövammaisten kirjaston perustaminen päätulokset Vammaiset henkilöt saavat tarvitsemiaan apuvälineitä Vammaiset pääsevät osallistumaan ja integroitumaan yhteisöön Perheenjäsenillä on enemmän aikaa muihin välttämättömiin toimintoihin Viittomakielen koulutuksen pohjalta vuorovaikutus perheenjäsenten kanssa lisääntynyt Kuurot ja kuulovammaiset ovat perustaneet pien- ja vertaistukiryhmiä Viittomakielen sanakirja ja opetusmateriaali levinnyt kuurojen keskuuteen Pistekirjoitusmateriaalia tuotettu ja jaettu näkövammaisten käyttöön Näkövammaiset ovat oppineet lukemaan pistekirjoitusta Näkövammaiset saavat tietoa ja voivat opiskella vaikutukset Vammaisten ihmisten elintaso parani. Vammaiset hyväksyttiin paremmin yhteisöissä Yhteisö tunnistaa paremmin apuvälineet Yhteisö hyötyi perustettavasta yritystoiminnasta ja sen palveluista Sairaalat hankkivat apuvälineitä vammaisten pyörittämästä yrityksestä, mikä muuttaa edelleen asenteita Ympäristön tietoisuus kuulovammaisista ja viittomakielestä on parantunut Kuurojen on helpompi asioida viittomakielellä Pienryhmiensä kautta kuurot voivat harjoitella viittomakieltä ja viittomakielen tuntemus lisääntyy. Näkövammaiset ovat saaneet mahdollisuuden opiskella ja hankkia tietoa Näkövammaiset ovat tulleet aktiivisemmiksi Pistekirjoitusmateriaalia on levinnyt ja yhteisö tullut tietoisemmaksi sen käytöstä Taulukko 11. Esteettömyyteen liittyvien projektien tuloksia ja vaikutuksia. 19

20 F. YHTEISÖPOHJAINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS (Community Based Rehabilitation, CBR, Social Rehabilitation) Abilis säätiön rahoittamien kuntoutusprojektien toiminnat nivoutuvat usein vammaisten ihmisten toimeentulon hankintaan ja vammaisuudesta tiedottamiseen (yhteisön asenteisiin vaikuttamisen). Taulukossa 12. kuvataan vuoden 2009 aikana päättyneiden hankkeiden sisältöjä ja tuloksia. Kuntoutustoiminnan muoto Yhteisöpohjainen toiminta Laajapohjainen kuntoutujien tukeminen päätoiminnot Perus- tai ammatillista koulutusta yhteisön vammaisille Työharjoittelupaikat yhteisön sisältä Perheille toimeentulo Koulutusta vammaisasioista Vertaistukiryhmien perustaminen Kurssi- ja koulutustoimintaa Infotilaisuus koko yhteisölle Apuvälineitä vammaisille päätulokset Vammaiset osallistujat saaneet perusopetusta ja ammattikoulutusta Osa koulutetuista työllistynyt vapaille markkinoille Vammaisten omaapuryhmiä perustettu Perheet saivat toimeentulon lähteen Kuntoutujat ovat löytäneet erilaisia verkostoja, työtä ja harrastuksia Vammaiset ovat saaneet apuvälineitä tarpeidensa mukaan vaikutukset Vammaisten ihmisten toimintakyky/elämänlaatu parani ja osallistuminen mahdollistui. Vammaisten integroituminen yhteisöön vahvistui Yhteisön asennoituminen vammaisuuteen muuttui myönteisemmäksi Kuntoutujien itsetunto ja toimintakyky kohentui Vammaiset tulivat näkyviksi ja saivat hyväksyntää Yhteisön johtajien ja jäsenten tietoisuus lisääntynyt Taulukko 12. Yhteisöpohjaiseen ja kuntoutukseen liittyvien projektien tuloksia. G. HIV/AIDS JA MUUT TERVEYDENHUOLTOPROJEKTIT Säätiö rahoitti vuonna 2009 yhdeksää hanketta, jossa vammaisille ihmisille tarjottiin HIV/AIDS koulutusta tai annettiin terveysvalistusta. Keskeiset toiminnot ja tulokset on koottu taulukkoon 13. Projektin työmuoto Terveysvalistusta vammaisille naisille HIV/AIDSista ja lisääntymisterveydestä Terveyskasvatusta ja HIV/AIDS koulutusta eri vammaisryhmille päätoiminnot Seminaari, jonka teemana olivat HIV/AIDS, sukupuolitaudit ja/tai päihteet Vammaisten naisten toiminnan vahvistaminen Terveyskasvatusmateriaalin tuotto Seminaarit Koulutukset Materiaalia HIV/AIDS:sta Draama- ym. esityksiä teemasta päätulokset Vammaiset naiset saivat terveysvalistusta Ei-vammaiset saivat tietoa aiheesta Vammaisten naisten verkosto vahvistui ja sen toiminnan vahvistamiseksi tehtiin suunnitelmia Vammaisten tietoisuus omasta terveydestä lisääntynyt Vammaisten tietoisuus HIV/AIDSista lisääntynyt vaikutukset Tietoisuus vammaisia naisia koskevista terveys- ja päihdeongelmista lisääntyi Vammaiset naiset saivat/ tulevat saamaan lisää näkyvyyttä Vammaiset pääsevät perusterveyspalvelujen piiriin (esim. HIV-testaus) Yhteisön tietoisuus HIV/AIDSista lisääntyi Tarve lisäkoulutukselle ja vertaistuelle/ohjaukselle Yhteisön asennoituminen muuttunut myönteisemmäksi Taulukko 13. Terveydenhuolto- ja HIV/AIDS - projektien tuloksia ja vaikutuksia. 20

Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010

Abilis-säätiö Vuosikertomus 2010 VUOSIKERTOMUS 2010 2 VUOSIKERTOMUS 2010... 4 Yhteenveto... 4 1. Säätiön toiminta-ajatus... 5 2. Säätiön hallinto... 5 2.1. Säätiön hallitus... 5 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt... 6 2.3. Säätiön

Lisätiedot

Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä

Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä 7.3.2013 Rea Konttinen Projektikoordinaattori Abilis-säätiö Käsiteltävät aiheet Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen Vammaisuus ja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011. Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities

VUOSIKERTOMUS 2011. Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities VUOSIKERTOMUS 2011 Abilis Foundation Development Aid for People with Disabilities VUOSIKERTOMUS 2011... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014

VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014 VUOSIKERTOMUS 2013 - Vahvistettu hallituksessa 26.3.2014 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 4 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl 1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2015. - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2015 - Vahvistettu hallituksessa 30.3.2016 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 7 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 7 A. HANKERAHOITUS...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

VUOSIKERTOMUS 2012. Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille VUOSIKERTOMUS 2012... 3 Yhteenveto... 3 1. Johdanto... 4 2. Rahoituskauden toiminta... 4 A. Hankerahoitus... 4 2.1. Hakemukset ja myönnetyt

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000 1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus 1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot