LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus AIKA klo 17:30-21:30 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia puheenjohtaja Heikkilä Pekka I varapuheenjohtaja Grönberg Merja II varapuheenjohtaja Karlsson Mikael jäsen Alm Agneta jäsen Björklöf Johan jäsen Lindfors Leena jäsen Pere Nina jäsen Träskelin Jerry jäsen klo Peltoluhta Vesa Långin varajäsen MUUT Isotalo Arja kv:n puh.johtaja Liljestrand Tom kv:n 1. varapuheenjohtaja Erämaja Elias kv:n 2. varapuheenjohtaja klo Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja,sihteeri Kettunen Kirsi talousjohtaja Frondén Sten kehittämisjohtaja Blomberg Ulf tekninen johtaja Mäntysaari Maaria kaupunginarkkitehti Klawér Carola perusturvajohtaja klo Forsblom Lisbeth senioripalveluiden palvelupäällikkö klo POISSA Ekström Veikko jäsen Lång Saara jäsen

2 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mia Heijnsbroek-Wirén KÄSITELLYT ASIAT Kristina Lönnfors PÖYTÄKIRJAN Loviisassa syyskuuta TARKASTUS Johan Björklöf Nina Pere PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisassa, kaupunginkansliassa 9. syyskuuta SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa

3 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 194 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Sahaniemen alueen myynti ja kehittäminen, Optirak Oy Määräalan ostaminen tilasta Hemgård, Liljendalin Sävträsk Almintalon vuokraaminen Lausunto Itä-Uudenmaan Pelastuslaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta Jäsenet poliisin neuvottelukuntaan Selvitys hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Viranhaltijapäätöksiä kaupunginhallitukselle tiedoksi Lautakuntien ja jaostojen päätökset Kårkulla kuntayhtymä - lausunto taloussuunnitelmasta vuosille Muut asiat 438

4 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 194 Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätettiin ottaa käsiteltäväksi lisälistan asia Kårkulla kuntayhtymä lausunto taloussuunnitelmasta vuosille Kokouksen aluksi perusturvajohtaja Carola Klawér, tekninen johtaja Ulf Blomberg ja senioripalveluiden palvelupäällikkö Lisbeth Forsblom tiedottivat kaupunginhallitukselle Harmaakallion rakennushankkeesta ja vaihtoehtoisista rakennustonteista ( ). Jäsen Jerry Träskelin saapui klo Kaupunginvaltuuston 2 varapuheenjohtaja Elias Erämaja saapui klo

5 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajat KH 195 Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin jäsenet Johan Björklöf ja Nina Pere. ---

6 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Sahaniemen alueen myynti ja kehittäminen, Optirak Oy 108/ /2015 KH 196 Valmistelija: kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh Sahaniemi on ollut merkittävä ja monivaiheinen alue Loviisan kehityksessä. Arseni Terechoff perusti ensimmäisen höyrysahan alueelle Saha rakennettiin muutamalle saarelle (nimiltään Koholmen, myös Gåsgrundetiksi kutsuttu, ja Kobben) Kuismoniemen eteläpuolelle. Täyttötöiden jälkeen alue vastasi ulkomuodoltaan uutta nimeään, Sahaniemeä. (Lainaus teoksesta Loviisan kaupungin historia , Olle Sirén s. 127.) Nordström-konserni lopetti sahatoiminnan Loviisan kaupunki ja rakennusliike YIT sopivat 1985 Bella Loviisa -matkailu- ja vapaa-ajankeskuksen kehittämisestä. Hanketta ei toteutettu. Vuonna 1989 kaupunki teki aluekehittämissopimuksen Soficon Oy:n ja Rinvest Oy:n kanssa. Tästä sopimuksesta todetaan vuonna 1992, että hanke ei ole lähtenyt liikkeelle, koska tulevia asukkaita ei ainakaan käytetyllä markkinoinnilla saatu riittävästi kokoon. Kaupunginhallituksen kehotuksesta on vuodesta 2012 alkaen haettu uutta ratkaisua Sahaniemen alueen kehittämiseksi. Neuvotteluja on käyty sekä suurempien rakennusliikkeiden että pienemmän aluekehittäjän kanssa. Neuvottelujen tulos on nyt ehdotettu Sahaniemen myynti Optirak Oy:lle. Kaupan toteuttaminen edellyttää kuitenkin laajoja muita valmisteluja. Kaupan kohteena oleva alue Loviisan kaupungin Eteläharjun kaupunginosassa sijaitseva noin 11 hehtaarin suuruinen alue, joka koostuu seuraavista määräaloista: 1. Loviisan kaupungin Degerbyn kylässä sijaitseva kiinteistö Lovisa såg; myytävä maapinta-ala noin 10,5 hehtaaria ja vesipinta-ala noin 4,9 hehtaaria 2. Loviisan kaupungin Loviisanlahdella sijaitseva yhteinen vesialue ; myytävä pinta-ala noin 3,4 hehtaaria. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaavoitushistoria Ns. Bella Loviisa II -asemakaava vuodelta 1990 on edelleen voimassa. Alue on siinä kaavoitettu kerros- ja rivitalojen (ARK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä liikerakennusten (KL) korttelialueeksi. Lisäksi alueella on lähivirkistys- (VL), venesatama- (LV) ja puistoalueita (VP). Rakennusoikeutta alueella on noin k-m 2. Kaavaa ei voida vanhentumissäännösten perusteella sellaisenaan toteuttaa (maankäyttö- ja rakennuslaki). Vuonna 2004 alueelle laadittiin Meri-Bellan asemakaavan muutos. Siinä esitettiin suuri osa kaava-alueesta varattavaksi omarantaisten erillispientalojen ja rivitalojen korttelialueeksi. Myös venesatamaa ja liikerakentamista varten oli varattu alueita. Tästä asemakaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi Meri-Bellan asemakaavamuutoksen Alueella on ollut rakennus- ja toimenpidekielto asti. Kehittämistavoitteet ja laaditut selvitykset Kaupunkisuunnitteluosasto on kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti teettänyt vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia (WSP Finland Oy ). Vaihtoehtojen ääripäinä ovat olleet kelluvat talot sekä terassi- ja rivitalot. Rakennusoikeus on vaihdellut k-m 2 :n ja k-m 2 :n välillä ja esirakentamisen hintavaihteluväli on ollut 2,8 11 miljoonaa euroa. Ramboll Finland Oy on laatinut Loviisan Sahaniemen pilaantuneen maan kunnostuksen kustannusarvion (Ramboll Finland Oy , viite ). Alueen kunnostuksesta ja täytöstä pilaantuneita maita koskevan asetuksen 214/2007 mukaisesti aiheutuvien kustannusten arvioidaan tässä selvityksessä nousevan 4,6 miljoonaan euroon. Tämä kustannusarvio ei sisällä kunnallisteknillisiä töitä. Selvitykset on käsitelty teknisessä lautakunnassa , 28. Asia on edelleen käsitelty kaupunginhallituksessa , 72. Kaupunginhallitus päätti selvittää vuoden 2013 aikana suurempien rakennusliikkeiden ja vastaavien toimijoiden kiinnostusta toteuttaa Sahaniemen alue asuntoalueena. Ratkaisun tuli olla sellainen kokonaisratkaisu, jossa kaupungille ei koidu maanpuhdistuskustannuksia eikä muita kustannuksia. Kaupunki kävi neuvotteluja suurempien rakennusliikkeiden kanssa, mutta sitoutumista hankkeeseen ei löytynyt. Lokakuussa 2013 Optirak Oy -niminen kehittäjäyhtiö otti yhteyttä kaupunkiin ja halusi esitellä omat kehittämissuunnitelmansa.

8 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Optirak Oy:n Sahaniemeä koskevat suunnitelmat Optirak Oy suunnittelee alueelle asuinkerrostaloja, rivitaloja ja kylpylärakennuksen. Tavoitteena on kehittää monipuolinen ja vetovoimainen asuntoalue, jolle on tunnusomaista merellisyys, omat laituripaikat ja innovatiiviset asumisratkaisut. Optirak Oy:n vuonna 2013 tekemän alustavan suunnitelman mukaan alueelle ehdotetaan pääasiallisesti asuntorakentamiseen ja lisäksi kaupunkilaisten virkistykseen suunnattuja rakennelmia ja toimenpiteitä, kuten rantaviivan kunnostus, valaistut rantapolut, liikunta- ja leikkipaikat, päiväkoti, veneilypaviljonki ja laiturit sekä puistikot kulkureitteineen ja istutuksineen. Suunnitelmaan kuuluu myös kylpylähotelli ja matkailuelinkeinoon liittyviä muita tiloja. Alueen laajuus huomioon ottaen tulee varautua siihen, että asuntojen myyntiaika on pitkä. Yhtiön tavoitteena on, että koko alueen rakentamisesta on toteutunut vähintään 30 % viiden vuoden ja 70 % kahdeksan vuoden kuluessa laadittavan asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Kehittämissopimus Kaupunginvaltuuston myyntipäätöksen jälkeen laaditaan kaupungin ja ostajan kesken erillinen kehittämissopimus, jossa sovitaan alueen kaavoituksen käynnistämisestä sekä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Kaavaluonnoksen tai kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä solmitaan osapuolten välillä maankäyttö ja rakennuslain 91 b :n mukainen maankäyttösopimus. Kehittämissopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Alustavasti kehittämissopimukseen on sovittu sisällytettävän osapuolten seuraavat velvollisuudet: Ostajan velvoitteet Ostajan, tai kehittämissopimuksen mukaisesti kehittäjän, tehtävänä on osallistua asemakaavan laadinnasta aiheutuviin kustannuksiin asemakaavan aloittamissopimuksen mukaisesti markkinoida aluetta sijoittajille, rakentajille ja toimitilaa tarvitseville vastata alueen konseptin kehittämisestä (master plan ja yleissuunnitelma) ja rakentamisen kokonaistoteutuksesta vastata alueelle syntyvien hankkeiden suunnittelusta ja niiden ohjauksesta laatia ja vastata hankkeen rahoitukseen liittyvistä selvityksistä ja

9 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ rahoituksen hankkimisesta tehdä kortteli- ja käyttösuunnitelmat suunnitella ja rakentaa alueen sisäpuoliset kunnallistekniset rakenteet mukaan lukien kadut, viheralueet, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä rantarakenteet suorittaa rakennushankkeiden edellyttämät tarkemmat maaperätutkimukset sekä vastata rakennusten vaatimista rakenteellisista pohja- ja rakenneratkaisuista ja maaperän puhdistustöistä varata kaavassa vahvistettujen rakennustonttien ulkopuoliset alueet (puistot, tiet sekä viher- ja virkistysalueet) luovutettavaksi osapuolten yhteisesti hyväksymien suunnitelmien mukaan toteutettuina kaupungille. Kaupungin velvoitteet Kaupunki sitoutuu puolestaan käynnistämään asemakaavan laadinnan asemakaavan aloittamissopimuksen mukaisesti yhteistyössä kehittäjän kanssa saattamaan alueen juridisesti rakennuskelpoiseksi tämän sopimuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen, mikä tarkoittaa tonttien rekisteröintiä sekä tarvittavan kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista alueen rajalle markkinoimaan aluetta mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan hankkeen suunnittelun ohjaukseen ja toteutuksen valvontaan sekä alueelle sijoittuvien eri toimintojen ja toimijoiden valintaan yhteistyössä kehittäjän kanssa. Yhteiset velvoitteet Alueen kehitystä tukevien toimenpiteiden toteuttamiseksi osapuolten tehtävänä on kustannukset keskenään jakaen suunnitella ja rakentaa osittain uusi yhteys Valkontieltä Sahanniemelle. Tämän yhteyden rakentaminen hyödyttää sekä rakennettavaa aluetta että myös muuta liikennöintiä. Kustannusjako noudattaa arvioitua hyötynäkökulmaa ja jakautuu niin, että kaupungin osuus on 33 % ja kehittäjän 67 %. Hinnanmuodostus Alueen rakentamista ja kehittämistä rasittavat saastunut maaperä, heikko kantavuus ja koko alueen mataluus. Jotta neuvottelujen pohjaksi saatiin ulkopuolinen hinta-arvio, pyydettiin kahdelta kiinteistönvälittäjältä aluetta koskevat hinta-arviot : Habita, aluejohtaja Tom Lindfors Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys Oy, Kenneth Hansson euroa euroa

10 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Näiden arvioiden pohjalta neuvotteluissa Optirak Oy:n kanssa on päädytty euro:n kauppahintaan. Kauppahinta perustuu nykykaavan mukaiseen rakennusoikeuteen k-m 2. Luovutushintaa alentavina kustannuksina on huomioitu alueen puhdistus ja massojen vaihto. Ramboll Oy:n kustannusarvio näistä on 4,6 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittäjä sitoutuu osallistumaan tieyhteyden rakentamiseen Valkontielle saakka 67 %:n osuudella tieyhteyden rakentamiskuluista. Myös kaavoituksen valmistelusta vastaa kehittäjä. Kehittämissopimuksessa sovitaan erikseen ehdoista, joiden perusteella suoritetaan korvaus rakennusoikeuden lisäämisestä tai vähentämisestä. EU-kilpailusäännökset (97/C 209/03 kohta 2, riippumaton asiantuntija-arvio kiinteistön arvosta) estävät kaupunkia myymästä maaomaisuutta subventoituun hintaan. Lähtökohtaisesti myynnin tulee pohjautua avoimeen kilpailuun. Ellei kilpailutusta tehdä, tulee kauppahinnan vastata käypää hintaa. EU:n säädös koskee kiinteistön luovutusta ilman kilpailutusta. Jos kiinteistö myydään alle käyvän arvon ilman kilpailutusta, tulee myyjän ilmoittaa kaupan ehdoista yllämainitun ohjeen luvun 3 mukaisesti. On todettava, että neuvotteluja Sahaniemen myynnistä/kehittämisestä on aikaisemmin käyty usean rakennusliikkeen kanssa. Kukaan näistä ei ollut halukas ottamaan aluetta kehitettäväkseen. Huomioiden aikaisemmat neuvottelut ja alueen erityispiirteet hankkeen kilpailutus ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Täyttääkseen EU-säännöksen vaatimukset riippumattoman asiantuntijan arviosta kiinteistön markkina-arvosta Maanomistajien Arviointikeskus Oy:tä pyydettiin arvioimaan myytävän alueen markkinahintaa nimenomaan EU:n kilpailuneutraliteettia koskevia säännöksiä silmälläpitäen. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n (Antti Orama DI, AKA, ) arvio maa-alueen hinnasta on 1,0 1,5 miljoonaa euroa, missä on huomioitu maapohjan kunnostuskustannukset (noin 5 miljoonaa euroa), ja vesialueen hinnasta euroa. Ehdotettu myyntihinta euroa on siten alueen markkina-arvon mukainen. Liite nro 80. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hintaan euroa myydä Optirak Oy:lle Loviisan kaupungin Eteläharjun kaupunginosassa sijaitsevan noin 11 hehtaarin suuruisen alueen, joka koostuu seuraavista määräaloista:

11 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Loviisan kaupungin Degerbyn kylässä sijaitseva kiinteistö Lovisa såg; myytävä maapinta-ala noin 10,5 hehtaaria ja vesipinta-ala noin 4,9 hehtaaria. 2. Loviisan kaupungin Loviisanlahdella sijaitseva yhteinen vesialue ; myytävä pinta-ala noin 3,4 hehtaaria. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää valtuuttaa teknisen johtajan allekirjoittamaan päätöksen liitteenä olevan, kiinteistöä koskevan kauppakirjan. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Kokouksessa jaettiin korjattu valmisteluteksti. Kaupunginjohtaja lisäsi päätösehdotukseensa toiseksi viimeiseksi kappaleeksi: Kauppakirja allekirjoitetaan vasta kun kauppakirjaan kuuluvat asiakirjat (Sahaniemen alueen kehittämissopimus, Sahaniemen alueen kaavoituksen käynnistämissopimus, Sahaniemen alueen maankäyttösopimus) on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Tauko klo Jäsen Pekka Heikkilä ehdotti, että Sahaniemen aluetta ei myydä. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös ehdotuksen mukainen yllämainittu lisäys huomioiden. Jäsen Pekka Heikkilä ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

12 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Määräalan ostaminen tilasta Hemgård, Liljendalin Sävträsk 465/ /2015 KH 197 Valmistelija: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh Taustaa Osana kaupungin strategista maanhankintaa kaupungingeodeetti ja kehittämisjohtaja ovat kuluneen vuoden aikana selvittäneet mahdollisuutta rivitalotontin toteuttamiseen kaupungin toimesta Liljendalin keskustan alueella. Samassa yhteydessä on tehty epävirallisia tunnusteluja potentiaalisten maanomistajien suuntaan. Nykytilanne Hanke on sikäli tärkeä, että kaupungilla ei tällä hetkellä ole ko. alueella tarjota rivitalotontteja. Alueella toimivat teollisuusyritykset suunnittelevat toimintansa laajentamista, jolloin tuleville uusille työntekijöille voitaisiin tarjota kohtuuhintaista vuokra-asumista työpaikan lähettyviltä (alle kilometrin etäisyydellä). Asiaan liittyen Helen Westerholm on lähestynyt kaupunkia päivätyllä kirjeellä (liite). Kirjeessään hän tarjoaa kaupungille ostettavaksi omistamaansa tilaa Hemgård 11:105 ja pyytää siitä kaupungin tarjousta. Tila Hemgård 11:105 muodostuu kahdesta eri palstasta. Tilan alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa on ohjeellinen tonttijako. Palstoista isompi, pinta-alaltaan noin m 2, on kaavassa osoitettu osaksi erillispientalojen korttelialuetta (AO) korttelissa 21, käsittäen kaksi kaavatonttia nrot 5 ja 6 ja osan kaavatontista nro 7. Palstoista pienempi, pinta-alaltaan noin m 2, muodostaa osan kaavatontista nro 8. Isompi palsta on pinta-alaltaan sellainen, jolle kaupunginarkkitehdin näkemyksen mukaan olisi mahdollista toteuttaa rivitalotontti asemakaavamuutoksella, kaupungin omana työnä. Arvioitu kaavoituskustannus olisi luokkaa euroa. Kaupungingeodeetti on keskustellut asiasta teknisen johtajan, kehittämisjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa. Keskustelujen pohjalta kaupungingeodeetti päätyi lähettämään Helen Westerholmille kaupungin nimissä sitovan ostotarjouksen (liite).

13 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Ostotarjouksessa kaupunki tarjoutui ostamaan isomman palstan hintaan euroa (5,50 /m 2 ) sekä lisäksi laatimaan kauppakirjan ja maksamaan kaupanvahvistajan palkkion. Helen Westerholm vastasi myöntävästi kaupungin tarjoukseen (liite). Asialle löytyy teollisuus- ja elinkeinopoliittisia perusteita, jotka puoltavat määräalan kaupan hyväksymistä hintaan 5,50 /m 2. Kaavoituksesta tosin syntyy kaupungille kuluja, jotka syövät kaupungille tulevan tuloutuksen määrää. Kuitenkin huomioiden kaupungin roolin edistää käytettävissä olevin keinoin elinkeinojen kehittämistä voidaan perustellusti todeta, että määräalakauppa voidaan toteuttaa kaupungingeodeetin kaupungin nimessä tekemän ostotarjouksen mukaisesti. Liite nro 81. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ostaa liitekartasta ilmenevän, tilaan Hemgård kuuluvan, pinta-alaltaan noin m 2 :n suuruisen määräalan (erillispalsta) Helen Westerholmilta hintaan euroa, liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta yksityiskohtaisemmin ilmenevin ehdoin. Kaupunki laatii kauppakirjan, maksaa kaupanvahvistajan palkkion sekä vastaa kiinteistönmuodostamiskustannuksista. Lisäksi kaupunginhallitus päättää valtuuttaa teknisen johtajan Ulf Blombergin allekirjoittamaan kauppakirjan sekä tekemään siihen teknisluontoiset, merkitykseltään vähäiset korjaukset. Päätös: Ehdotuksen mukainen. ---

14 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Almintalon vuokraaminen 522/ /2015 KH 198 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Almintalo, joka sijaitsee Harjurinteen koulun välittömässä läheisyydessä, on toiminut kulttuuritalona vuodesta 2013 lähtien. Talo on kaksikerroksinen hirsitalo käsittäen kaikkiaan n. 580 m2 tiloja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti. Talossa on menestyksekkäästi järjestetty erilaisia konsertteja, taidenäyttelyitä ja muita taiteellisia tapahtumia. Almintalon vuokralaisena on aikaisemmin toiminut Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys ry Stödföreningen för Lovisa Konstcentrum rf, joka on sittemmin siirtynyt toisiin vuokratiloihin. Almintalolle, jonka yksityinen omistaja on kunnostanut erityisesti kulttuuria palvelevaan toimintaan, on haettu pysyvää toimintamallia yhteistyössä kaupungin ja eri toimijoiden kanssa. Almintalo on osoittanut tarpeellisuutensa kulttuuria palvelevana keskuksena. Talo soveltuu hyvin erityyppisten tapahtumien ja näyttelyiden pitopaikaksi, lisäksi taloon voitaisiin sijoittaa toimintoja, jotka palvelevat kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kehittämistä. Esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluksessa olevat työntekijät voisivat sijoittua taloon. Talossa voitaisiin lisäksi pitää kaupungin järjestämiä kalendaarisia tilaisuuksia ja juhlia sekä seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Koulut voisivat lisäksi hyödyntää tiloja monipuolisesti esimerkiksi taideopinnoissa. Loviisan kaupungin kulttuuri-imagoa voitaisiin hyvin vahvistaa luomalla edellytyksiä monipuolisen kulttuurin edistämiseen. Yhtenä keskeisenä tekijänä ovat puitteet, joita täytyy löytyä, jotta kulttuuria voidaan toteuttaa ja edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi täytyy toiminnalla olla pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä, jota kaupunki voi omalla toiminnallaan tuoda talon toimintaan. Tässä mielessä kaupungin mukaantulo Almintalossa tapahtuvan toiminnan turvaamiseksi on hyvin tärkeätä. Almintalo on osoittautunut käytännössä hyvin sopivaksi erityyppisten kulttuuritapahtuminen ja näyttelyiden pitopaikaksi. Almintalon vuokraaminen antaa mahdollisuuden kulttuurialalla toimiville yhdistyksille vuokrata tiloja ja täyttää kulttuuritalo toiminnalla. Yhdistyksillä on mahdollisuudet anoa yleishyödyllisiä

15 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ varoja ja näitä hyödyntämällä taloudellinen lisäarvo on suuri. Almintalon vuokraaminen on nähtävä kulttuuritoimintaan panostamisena. Se on kaupungin kannalta eräänlainen sijoitus ja linjaus siitä, miten monipuolisesti kaupunki voi olla edistämässä kulttuurialan kehittämistä. Monipuoliset kulttuuritapahtumat luovat kaupungista elinvoimaista kuvaa ja voivat omalta osaltaan myös houkutella uusia asukkaita paikkakunnalle. Tässäkään mielessä ei kohteen vuokraaminen ole kustannuksiltaan kohtuuton. Kulttuuriin panostamisella on myös selkeä yhteys kansalaisten hyvinvointiin; se on osatekijä hyvinvoinnin rakentamisessa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, mutta myös elinkeinoelämän kehittymisessä. Kaupunkimarkkinointi helpottuu myös kun on enemmän tarjottavaa esimerkiksi kulttuuripuolelta. Tämä taas luo edellytyksiä muuttoliikkeen kehittymiselle positiiviseen suuntaan. Kaiken kaikkiaan kohteen vuokraamisessa on nähtävissä enemmän positiivisia kuin kielteisiä vaikutuksia alueellisen kehittämisen kannalta. Talon omistajan Kari Markkulan kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta vuokrata talo kaupungille. Markkulan kanssa on päästy neuvottelutulokseen, jossa kaupunginhallitukselle esitetään talon vuokraamista euron kuukausivuokraa vastaan. Lisäksi tulevat vuokralaiselle maksettavaksi vesi, sähkö- ja lämmityskustannukset, jotka tulevat arviolta olemaan noin euroa kuukaudessa. Koska talo tulee yhteiseen käyttöön kulttuurialan toimijoiden kanssa, saisi kaupunki käytännössä myös vuokratuloa kohteesta. Arvio kaupungin saamasta vuokratulosta voisi olla käytännössä maksimissaan puolet kaupungin vuokrakustannuksista. Mikäli tähän päästään, olisivat kaupungin vuokrakustannukset vain noin euroa kuukaudessa. Lisäksi kulttuurialan toimijat voivat palkata ulkopuolisen projektirahoituksen turvin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä eri kulttuuria palvelevaan toimintaan, mikä omalta osaltaan vähentää kaupungin taloudellista panostusta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Koska Almintalon vuokraaminen on poliittisesti vaikea kysymys ja tärkeä linjaus, olisi kaupunginhallituksen syytä viedä vuokrausasia lopullisesti kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 1) kaupunki vuokraa Almintalon viiden (5) vuoden määräaikaisella

16 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ vuokrasopimuksella Kari Markkulalta, alkaen ) vuokrauksesta laaditaan tavanomainen vuokrasopimus kaupungin ja Kari Markkulan välillä 3) Almintalosta muodostetaan kaupungin ylläpitämä kulttuurikeskus, jonka toiminnasta vastaa Loviisan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 4) kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi laativat ohjeet ja menettelytavat miten kulttuurialan toimijat voivat vuokrata talosta tiloja esimerkiksi näyttelyitä varten. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Merkittiin tiedoksi, että kaupunginhallitukselle on jätetty Almin talon vuokraamista vastustava adressi. Jäsen Merja Grönberg esitti, että ei ole ehdotuksen kannalla. Jäsen Jerry Träskelin ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Almin taloa ei vuokrata. Jäsen Vesa Peltoluhta kannatti jäsen Jerry Träskelinin ehdotusta. Äänestys: Pohjaehdotus JAA 5 ääntä (Heikkilä, Alm, Björklöf, Lindfors, Heijnsbroek-Wirén) Jäsen Jerry Träskelinin vastaehdotus EI 4 ääntä (Grönberg, Pere, Peltoluhta, Träskelin) 1 tyhjä (Karlsson) 1 poissa Pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

17 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Lausunto Itä-Uudenmaan Pelastuslaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta /02.02/2015 KH 199 Valmistelija: yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos Pelastustoimen strategia 2025, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sisäisen turvallisuuden ohjelma ohjaavat osaltaan sisäministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanoa ja alueellisten pelastuslaitosten toimintaa. Strategiassa määritellään painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa toimintaympäristön tuottamaan palvelukysyntään. Itä-Uudenmaan pelastusalueella pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen strategiaan, pelastustoimen lainsäädäntöön sekä sisäasiainministeriön asettamiin pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen alueellinen saatavuus ja taso on määritelty yksityiskohtaisemmin pelastusalueen palvelutasopäätöksessä, joka on laadittu yhteistyössä sopijakuntien kanssa. Pelastuslaitoksen ylläpitämän pelastustoiminnan palvelutason perusteena on alueen riskinarvio, jonka nojalla on määritelty nykyisin ylläpidettävät resurssit alueen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun edellyttämien toimintojen ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä pelastuspalveluiden kattavuuteen ja saantiin. Pelastuslain edellyttämän palvelutuotannon ylläpitämisessä ydintoiminnat muodostuvat riskienhallinnan, pelastustoiminnan, öljyntorjunnan sekä tilannekeskuksen toiminnoista. Pelastuslaissa todettujen tehtävien lisäksi pelastustoimi hoitaa muuhun lainsäädäntöön ja tehtyihin sopimuksiin perustuvia tehtäviä, joista merkittävimmät ovat öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjuntaa koskevat tehtävät sekä vaarallisia aineita koskevat valvontatehtävät. Lisäksi pelastuslaitos vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoito- ja ensivastepalveluiden tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa. Ensihoitopalvelujen taso ja määrä perustuu Helsingin ja

18 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta. Pelastuslaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi on laadittu Porvoon kaupungin vahvistamien talousarvio- ja taloussuunnitelman laadintaohjeiden mukaisesti. Itä-Uudenmaan pelastusalueen toiminta perustuu sopijakuntien väliseen pelastustoimen yhteistoimintasopimukseen ja sopimuksen 9 :n mukaisesti pelastusalueen sopijakuntia tulee kuulla pelastuslaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Talousarviovuoden 2016 käyttötalouden osalta talousraamin lähtökohtana on Porvoon kaupungin määrittelemä talousarviokehys, joka vahvistetaan toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille ja kokonaismenoille sekä investoinneille. Pelastuslaitoksen käytössä olevat toimitilat vuokrataan pääosin sopijakunnilta. Lisäksi pelastuslaitos vuokraa toimitiloja sopimus-palokuntien ja yksityisten omistuksessa olevista kiinteistöistä. Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamien kiinteistöjen vuokrat määräytyvät yhtenäisin perustein ja niiden pääoma sekä ylläpitovuokra päivitetään vuosittain. Vuokrattavien tilojen vuoden 2016 pääomavuokran korko on sidottu elinkustannusindeksin (1951=100) vuosimuutokseen ja viimeisimmän tiedossa olevan elinkustannusindeksin vuosimuutoksen pohjalta (helmikuu 2014 helmikuu 2015) vuoden 2015 pääomavuokran korkoa vuodelle 2016 on laskettu 0,16 %. Pääomavuokran korjausvastike (korjausvastuu) sekä ylläpitovuokra on sidottu kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksin vuosimuutokseen ja viimeisimmän tiedossa olevan vuosimuutoksen pohjalta (IV IV 2014) vuoden 2015 pääomavuokran korjausvastiketta sekä ylläpitovuokraa vuodelle 2016 on nostettu 1,42 %. Toimitilojen osalta käyttötalouteen vaikuttaa Askolan uuden pelastusaseman käyttöönotosta vuodelle 2016 aiheutuva sisäisten vuokrien nousu. Pääomavuokra on sidottu 20 vuoden kuoletusaikaan. Vuokrien perustana oleva huoneistoala on 772 m2. Toteutuneiden kustannusten pohjalta laskettu vuokra on 9 812,74 euroa kuukaudessa ja vuosivuokra 2016 yhteensä ,88 euroa.

19 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Investointisuunnitelmassa on pyritty mahdollisimman tasaiseen ja pitkällä aikavälillä ennustettavissa olevaan investointimäärään, jonka avulla voidaan turvata sopijakuntien eri palokuntien toiminta- edellytykset ja korjata kaluston vanhenemisesta johtuvia puutteita raskaan kaluston osalta. Kertyvää investointivarausta on varauduttu käyttämään raskaiden ajoneuvojen hankinta- kustannusten kattamiseen. Merkittävimmät kalustoinvestoinnit vuosille kohdentuvat nostolava-ajoneuvon ja kahden D-luokan öljyntorjuntaveneen hankintaan. Palosuojelu- ja öljysuojarahasto ovat myöntäneet em. hankkeiden toteuttamiseksi avustusta yhteensä euroa. Pelastuslaitoksen henkilöstöä koskevassa henkilöstösuunnitelmassa ei ole esitetty muutoksia vuodelle Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ilmenevät liitteenä olevasta asiakirjasta. Liitteet: talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus investointisuunnitelma henkilöstösuunnitelma 2016 pelastusalueen kuntien maksuosuudet 2016 talousarviovertailu Loviisan kaupungin maksuosuus vuonna 2016 toimintakuluista laskettuna sopimuksen mukaisesti muodostuu euroksi. Loviisan osuus investoinneista on euroa ja tilannekeskuksen kustannukset euroa eli yhteensä Loviisan osuus kustannuksista on euroa. Kokonaiskustannukset ovat kasvaneet tilinpäätökseen 2014 verrattuna euroa (9,97 %) ja verrattuna vuoden 2015 talousarvioon ovat kustannukset kasvaneet euroa (1,81 %). Liite no 82. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Loviisan kaupunki toteaa lausuntonaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta seuraavaa: Pelastusalueen talousarviossa on annettu käyttötalouden nousta 2,6 % kun kuntataloudessa yleensä pyritään pienempään nousuun. Käyttötalouden nousun tulisi olla enintään 1,5 %. Loviisan kaupunki hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuodelle

20 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Loviisan kaupunki on edellyttänyt, että sopimuskunnat aloittavat mitä pikimmin neuvottelut kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa. Porvoon kaupunki on ilmoittanut, että he eivät katso tarpeelliseksi neuvotella pelastuslaitoksen kulujen uudelleenjaosta. Loviisan kaupunki on pettynyt Porvoon kaupungin kannanottoon asiassa ja Loviisan kaupunki edellyttää, että pelastusalueelta suoritetaan kuntakohtainen todellinen, nykyaikaa vastaava riskikartoitus. Parantuneet liikenneolosuhteet ja osittain vanhoihin tietoihin perustuva riskikartoitus ei vastaa nykytilannetta. Lisäksi Loviisan kaupunki uusii vaatimuksensa että sopimuskunnat aloittavat mitä pikimmin, jo syys-lokakuun aikana, neuvottelut kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa. Mikäli Porvoon kaupunki ei suostu neuvottelemaan muiden sopijakuntien kanssa kustannusperusteiden uudelleenjakamisesta, on Loviisan kaupunki valmis olemaan yhteydessä pelastustoimen valvonnasta vastaaviin valtion viranomaisiin. Päätös: Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

21 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Jäsenet poliisin neuvottelukuntaan 523/ /2015 KH 200 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Poliisin hallinnosta annetun lain 3. :n mukaan poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 13. :n mukaan kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on kutsumassa koolle poliisin neuvottelukuntaa ja on tätä tarkoitusta varten pyytänyt saada sekä varsinaisten jäsenten että varajäsenten päivitetyt yhteystiedot, eli osoitteet ja sähköpostiosoitteet. Etelä-Suomen lääninhallitus on tekemällään päätöksellä määritellyt, että Loviisalla on neuvottelukunnassa kaksi jäsentä. Kaupunginvaltuusto on , 43, valinnut jäsenet poliisin edelliseen neuvottelukuntaan vuodeksi Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valitsemista poliisin neuvottelukuntaan. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

22 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Selvitys hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä 525/ /2015 KH 201 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginvaltuuston hyväksymän työjärjestyksen 22 :n mukaan kaupunginhallituksen on hyväksytystä toivomusponnesta toimitettava viimeistään vuoden sisällä selvitys ponnen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille. Ajalla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kuusi (6) ponsiesitystä. Hyväksytyt ponsiesitykset ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet ilmenevät liitteenä olevasta selvityksestä. Liite nro 83. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus toimittaa liitteenä olevan selvityksen hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä kaupunginvaltuustolle ja valtuutetuille tiedoksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

23 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma / /2015 KH 202 Valmistelija: palvelupäällikkö Jaana Iivonen, puh Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus yhdistyvät. Se on oleellinen osa kaikenikäisten ihmisten arjen hyvinvointia ja yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Turvallisuussuunnittelutyö pohjautuu sisäasianministeriön koko maata koskeviin linjauksiin kunnallisesta turvallisuussuunnittelusta, jossa painopistealueiksi on nostettu asukkaiden osallistaminen turvallisuussuunnitteluun, väkivallan vähentäminen, alkoholihaittojen torjuminen, ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta korostaa arjen turvallisuutta. Tähän viitaten Etelä-Suomen aluehallintovirasto on nostanut alueellisen toimenpidesuunnittelun painopistealueiksi arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuus, alkoholin ja muiden päihteiden vaikutus turvallisuuteen sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen ja rikoksen tekijän ohjaaminen avun piiriin. Itäisen Uudenmaan turvallisuussuunnittelua johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto. Nämä tahot nimesivät ohjelman laadintaa varten moniammatillisen työryhmän, jossa on kuntien edustajien lisäksi edustajat poliisista ja pelastuslaitoksesta. Itäisen Uudenmaan kunnille Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo laadittiin yhteinen turvallisuusohjelma vuosille Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmalla luodaan kehys alueen kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiselle turvallisuustyöhön. Itä-Uudenmaan alue on sekä pinta-alaltaan suuri että rakenteeltaan monimuotoinen, minkä vuoksi kuntien tarpeet ja tavoitteet ovat erilaisia. Tämän vuoksi painopisteet ja tavoitteet on määritelty sellaiselle tasolle, että kunnat voivat omissa toimenpideohjelmissaan suunnitella yksityiskohdat omaan ympäristöönsä ja asukkaiden tarpeisiin sopiviksi. Alueen asukkailla oli mahdollisuus osallistua turvallisuussuunnitteluun avoimen turvallisuuskyselyn kautta. Kysely toteutettiin maaliskuussa Kyselyllä haluttiin selvittää

24 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ asukkaiden kokemaa turvallisuuden tunnetta ja löytää turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia seikkoja sekä herättää keskustelua siitä millä keinoin kukin itse voi vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen. Koko itäisellä Uudellamaalla vastaajista 86 % ja Loviisassa 89,5 % tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta heikensivät eniten yleinen liikennekäyttäytyminen, seuraavina tulivat talous ja toimeentulo sekä rikollisuus. Turvallisuuden tunnetta vahvistivat ihmissuhteet, kodin olosuhteet sekä asuinympäristö. Turvallisuusohjelma laadittiin elämänkaarimallin mukaisesti, kohderyhminä lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Ohjelmatyössä otettiin huomioon sisäasianministeriön linjaamat painopistealueet ja indikaattorit, jotka mittaavat ohjelman toteutumista. Lisäksi ohjelmatyöhön vaikuttivat valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelma, joista valittiin olennaisiksi katsotut aihealueet Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on: lisätä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta ennalta ehkäistä turvallisuusongelmia nostaa esille eri toimijoiden yhteistyötä vaativia turvallisuuteen liittyviä ongelmia vahvistaa kuntalaisten osallistumista turvallisuussuunnitelman valmistelussa turvallisuusohjelman mukaisen paikallisen toimenpideohjelman laadinta kaikissa itäisen Uudenmaan kunnissa. Ohjelmaan on koottu kohderyhmittäin (kunnan asukkaat, lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset) keskeisimmät ja ajankohtaisimmat tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Loviisan kaupungin hyvinvointikatsauksen 2014 toimenpideohjelman mukaisesti turvallisuussuunnittelu on osa hyvinvointia. Kunnallisen toimenpideohjelman valmistelu voisi siten kuulua hyvinvointiohjausryhmän ja -työryhmän tehtäviin. Liite nro 84. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman hyväksymistä. Paikallisen toimenpideohjelman valmistelu annetaan hyvinvointiohjausryhmän ja -työryhmän tehtäväksi.

25 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

26 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Viranhaltijapäätöksiä kaupunginhallitukselle tiedoksi KH 203 Seuraavat viranhaltijat ovat lähettäneet päätösluettelonsa kaupunginhallitukselle tiedoksi: kaupunginjohtaja, 6/2015 talousjohtaja, 5/2015 kehittämisjohtaja, 1 2/2015 henkilöstöpäällikkö, 61 72/2015 Ehdotus: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja ilmoittaa viranhaltijoille, ettei se kuntalain 51 :n nojalla käytä otto-oikeuttaan. Ehdotuksen mukainen. ---

27 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Lautakuntien ja jaostojen päätökset KH 204 Seuraavat lautakunnat ovat lähettäneet päätösluettelonsa kokouksistaan: sivistyslautakunta Ehdotus: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi ja ilmoittaa lautakunnille ja jaostoille, ettei se kuntalain 51 :n nojalla käytä otto-oikeuttaan. Ehdotuksen mukainen. ---

28 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kårkulla kuntayhtymä - lausunto taloussuunnitelmasta vuosille / /2015 PL Valmistelija ja esittelijä: perusturvajohtaja Carola Klawér, puh Kårkullan kuntayhtymän hinnoitteluperusteet muuttuivat vuonna Vuosien taloussuunnitelma perustuu tähän vuonna 2014 hinnoitteluperusteiseen suunnitelmaan (Stockholms-modellen). Tämä tarkoittaa, että hintaluokkien ja suoritteiden määrä nousee merkittävästi laskutuksessa, mutta ne kuvaavat myös paremmin asiakkaiden todellisia hoitotarpeita. Tämä tarkoittaa yksittäisten kuntien kohdalla, että kulut koostuvat asiakkaiden hoitotarpeesta. Liitteenä oleva taloussuunnitelmalomake on alustava ja sen mukaan Kårkullan kuntayhtymä nostaa suoritehintoja keskimäärin 0,9 % vuodesta 2015 vuoteen 2016, joka on kohtuullinen hinnankorotus. Liite 13. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kårkullan kuntayhtymän ehdottamat hinnoitteluperusteiden muutokset alkaen 2016 hyväksytään. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. --- KH 205 Liite nro 85. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy Kårkulla kuntayhtymän ehdottamat hinnoitteluperusteiden muutokset alkaen Pykälä tarkastetaan välittömästi.

29 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Päätös: Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. ---

30 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ Kaupunginhallitus Muut asiat KH 206 Kehittämisjohtaja kertoi ÄRM-rahoituksen tilanteesta. Päätös: Merkittiin tiedoksi. ---