Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaa TR4 - Työjaos: Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut NYKYTILAKARTOITUS Luonnos

2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä on asettanut neljä substanssitehtävien työryhmää toteuttamaan maakuntauudistuksen alueellista esivalmisteluvaihetta. Työryhmät ovat: 1. Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö 2. Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus 3. Pelastustoimi ja varautuminen 4. Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tueksi on julkaistu valtakunnallinen tiekartta. Jatkovalmistelussa on sovittu käytettävän tiekartan mukaista tehtäväryhmittelyä. Tiekartan esivalmisteluvaiheen ( saakka) tehtäväksi on määritelty edellytysten luominen tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle maakuntaan. Työryhmä 4 nimesi ensimmäisessä kokouksessaan ns. resurssikartoitustyöryhmän (työjaoksen) kokoamaan tietoa ja valmistelemaan materiaalia työryhmän kokouksiin. Työjaokseen nimettiin seuraavat tahot: Työryhmä 4:sen puheenjohtajisto; Timo Lehtiniemi ELY-keskus, Leena Tuuri Oulun seudun ympäristötoimi ja Hannu Tölli Nivalan kaupunki, sekä Hanna Lounela Pohjois- Suomen aluehallintovirasto, Hanna Nikupaavo Kalajoen kaupunki ja Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus. Myöhemmin työryhmään ja työjaokseen nimettiin vielä kalataloustehtävien osalta Pentti Pasanen Lapin ELY-keskuksesta. Työryhmän ja työjaoksen sihteerinä toimii Anita Isotalus ELY-keskuksesta. Tässä nykytilakartoitus -raportissa kuvataan tarkemmin työryhmä 4:sen tehtäväkenttää ja nykyorganisoitumista Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi esitetään alustavia arvioita tehtäväkentän resursseista. Tarkastelut tässä raportissa on tehty nykyisten organisaatioiden mukaan.

3 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto: Alkoholihallinnon ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät Alkoholihallinto Tehtävät Toiminnan lähtökohtana on alkoholilaki ja sen nojalla annetut säädökset ja määräykset. Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tehtävät jakaantuvat lupahallintoon ja valvontaan. Lupahallinto Aluehallintovirasto myöntää toimialueellaan seuraavat luvat ja käsittelee niihin liittyvät muutokset o alkoholijuomien anniskeluluvat o anniskelun jatkoaikaluvat o alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat o Alkon myymälöidenhyväksymiset o Alkon luovutuspaikkaluvat Valvonta Aluehallintovirasto valvoo alueellaan o alkoholijuomien anniskelua o vähittäismyyntiä o alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa Tehtävien organisointi Tehtävät hoidetaan pääasiallisesti yhdestä toimipisteestä Oulusta. Aluehallintovirastossa käsitellään noin 500 lupa-asia vuodessa. Lupapäätösten käsittely on toimijalle maksullista. Toimipaikkoja eli valvontakohteita toimialueella on noin Aluehallintovirasto perii toimijoilta vuosittain valvontamaksun toimipaikkakohtaisesti. Valvontaan kuuluvat myös ilta- ja yöaikaan tehtävät tarkastuskäynnit, joita vuonna 2015 tehtiin 395. Kirjallisia valvonta-asioita aluehallintovirastossa käsitellään vuosittain noin 40. Nämä luvut sisältävät sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun alueella tehtävät suoritteet. Henkilöresurssit Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallinnontehtävissä on työskennellyt 2 alkoholitarkastajaa ja 1 osastosihteeri. Lisäksi tehtäviin on käytetty osa 2 lakimiehen työpanoksesta*. Ympäristöterveydenhuolto Tehtävät Ympäristöterveydenhuollon perustehtävänä on ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut.

4 Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vastaavat alkaen ympäristöterveydenhuollon tehtävistä, myös aluehallintoviraston nykyisistä tehtävistä. Osa tehtävistä on kuitenkin jäämässä valtion tehtäviksi: esimerkiksi elintarvikelain, sivutuotelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain arviointi- ja ohjaustehtävät, eläinlääkäreiden ammatinharjoittamisen valvonta, ns. vastustettavien eläintautien torjunnan johtotehtävät sekä paikallisviranomaisten (jatkossa maakunta) lainmukaisen toiminnan valvonta. Maakuntiin siirtyvät tehtävät tarkentuvat substanssilainsäädännön valmistumisen myötä vuoden 2017 aikana. Eläinlääkintähuollon, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin maakuntiin siirtyviä tehtäviä lienevät: o eläintautien vastustaminen: eläintautilain mukainen valvonta (mm. valvonnan suunnittelu ja ohjaus, rajoittavien määräysten antaminen, eläintautivalmiuden ylläpito, toiminnanharjoittamisluvat ja poikkeusluvat, terveysluokkapäätökset, eläinten laittomiin siirtoihin liittyvät päätökset) o sivutuotevalvonta (poikkeusluvat) o eläinsuojeluvalvonta (mm. valvonnan suunnittelu ja ohjaus, toiminnanharjoittamisluvat, ilmoitusten käsittely, kelpoisuustodistusten myöntäminen, luvanvaraisen toiminnan valvonta, tuotantoeläintilojen otantavalvonta, pakkokeinojen tehostaminen uhkasakolla tai teettämisuhalla, kriittisten eläinsuojelutapausten valvonta) o eläinten kuljetusten valvonta (toiminnanharjoittamisluvat, pätevyys- ja hyväksymistodistukset sekä eläinkuljetusten tarkastukset) o täydentävien ehtojen valvonta (tuotantoeläintilojen otantatarkastukset ja ns. hallinnolliset laajentamiset) o eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta (hallinnollista valvontaa) o eläinten lääkitsemisen valvonta (lääkkeiden käytön valvonta eläintenpitotiloilla, valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset) ja eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvonta (valvonnan ohjaus ja toteutumisen seuranta) Elintarvikevalvonnan maakuntiin siirtyviä tehtäviä lienevät: o yleinen elintarvikevalvonta: alkoholijuomamyymälöiden ilmoitukset ja tarkastukset Tehtävien organisointi Eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja eläinlääkäripalvelujen ohjaus- ja valvontatehtävät sekä elintarvikevalvonnan ohjaus- ja valvontatehtävät kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Terveydensuojeluja tupakkalainmukaiset ohjaus- ja valvontatehtävät kuuluvat puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Ohjaavina keskusvirastoina toimivat vastaavasti Evira ja Valvira. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on ympäristöterveydenhuollon tehtävissä ollut Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Aluehallintovirastossa tehtäviä on hoidettu keskitetysti Oulusta. Ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät ja kunnalliset eläinlääkäripalvelut on nykytilanteessa järjestetty kunnissa kuntien yhteistoiminta-alueilla. Kuntien sijoittuminen yhteistoiminta-alueille on esitetty liitteessä. Henkilöresurssit Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ympäristöterveydenhuollon tehtävissä työskentelee 5 eläinlääkäriä, 1 ylitarkastaja elintarvikevalvonnassa, 1 ylitarkastajaterveydensuojelu- ja tupakkavalvonnassa, 1 osastosihteeri (osa työajasta), suunnittelija (pieni osa työajasta) ja 1 lakimies (osa työajasta)*. * Viralliset henkilötyövuosiluvut antaa aluehallintovirastojen Hallinto ja kehittäminen -vastuualueen henkilöstöyksikkö 4

5 Kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet (7 kpl): Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Tarkoitus ja tehtävät Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tehtäviin sisältyy myös eläinlääkinnän peruspalveluiden ja kiireisen eläinlääkäriavun järjestäminen. Valvonnan tavoitteena on varmistaa ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, käsittelemällä lupia ja ilmoituksia, käyttämällä hallinnollisia pakkokeinoja, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Ministeriöiden alaiset keskusviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: o Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki ja eläinlääkintähuoltolaki (Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala) o Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki ja tupakkalaki (Sosiaalija terveysministeriön hallinnonala) o Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista alueellisesti. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät on pääsääntöisesti kirjattu terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolakiin sekä näiden nojalla annettuun lainsäädäntöön. 5

6 Elintarvikevalvonta Tarkoituksena on kuluttajien terveyden suojeleminen, kuluttajan suojeleminen määräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta sekä elintarvikkeista annettujen tietojen todenmukaisuuden varmistaminen. Toiminnalla parannetaan osaltaan myös elintarvikeyritysten toimintaedellytyksiä. Valvonta on luonteeltaan olosuhde ja tuotevalvontaa (hygienia, elintarvikkeiden laatu, pakkausmerkinnät, reseptit). Valvontakohteena ovat esimerkiksi elintarvikkeita valmistavat laitokset, meijerit, elintarvikemyymälät, ravintolat ja kananmunapakkaamot Terveydensuojelu Tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sellaisten elinympäristössä esiintyvien tekijöiden ennaltaehkäiseminen, vähentäminen tai poistaminen, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Valvonta on luonteeltaan olosuhdevalvontaa (hygienia, ilmanvaihto, lämpötilat jne.). Valvontakohteita ovat esim. koulut, päiväkodit, uimahallit, vesilaitokset, hotellit sekä asunnot valitusten perusteella. Tupakkalain mukainen valvonta Valvonnalla edistetään tupakoinnin vähentämistä ja siten ehkäistään tupakoinnin aiheuttamien terveysvaarojen ja haittojen syntymistä. Valvonnan luonne on myynnin ja tupakointikieltojen valvontaa (myyntiluvat, pakkausmerkinnät, ostajan ikä, ilman laatu, ilmanvaihto). Valvontakohteita ovat esimerkiksi tupakkatuotteiden myyjät, yleiset tilat, ravintolat ja koulut. Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon tehtävä on tuottaa peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläiminä pidettäville sekä eläinlajeille kaikkina vuorokaudenaikoina. Lisäksi tehtävänä ovat viranomaistehtävät, jotka liittyvät pääsääntöisesti eläinsuojeluun, eläintautivalvontaan ja maatiloilla tehtävään elintarvikevalvontaan. Kunta tarjoaa myös terveydenhuoltoa tuotantoeläimille. Löytöeläimet Kunnan on eläinsuojelulain mukaan järjestettävä irrallaan tavatuille ja talteenotetuille pienikokoisille lemmikkieläimille tilapäinen hoito vähintään 15 vuorokaudeksi. Organisaatio Kunnallinen ympäristöterveydenhuolto on mainittu kokonaisuutena Maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvänä toimintona. Viranomaistehtävät ja kunnalliset eläinlääkäripalvelut on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella järjestetty paikallisesti kuntien yhteistoiminta-alueilla, joita on seitsemän. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet toimivat joko sosiaali- ja terveydenhuollon tai teknisen toimialan yhteydessä yhteistoiminta-alueen kuntien väliseen sopimukseen perustuen. Tekniseltä toimialalta samassa yksikössä voi olla rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja/tai maaseutupalvelut. Irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestäminen on toteutettu kaikilla yhteistoimintaalueilla sopimuksilla yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Palvelun hankkija on joko peruskunta tai ympäristöterveydenhuollon yksikkö. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä on huomioitu yhteistoiminta-alueen erityispiirteen kuten asutuksen sijoittuminen, elinkeinorakenne ja eläinlääkäripalveluiden yksityinen tarjonta. 6

7 Henkilöresurssit Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla ympäristöterveydenhuollossa on tehty n. 111,4 henkilötyövuotta, joista 43,7 ympäristöterveydenhuollon tarkastajat, 50,3 eläinlääkärit, 12,5 avustava henkilökunta ja 4,9 johtajat. ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaa): Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä maataloustuotanto Maatalous ja maaseudun kehittäminen Tehtäväalaan sisältyvät seuraavat tehtäväkokonaisuudet: viljelijätuet, hanke- ja yritystuet, maatalouden rakennetuet, maaseudun kehittämisohjelmien hallinnointi, kolttalain mukaiset tehtävät, poro- ja luontaiselinkeinot sekä maatalouden luopumistuki. Viljelijätukia maksetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määritettyjen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unionin kokonaan ja osittain rahoittamien viljelijätukien pohjana on yksityiskohtainen Euroopan unionin lainsäädäntö sisältäen muun muassa vaatimuksia tehtävien eriyttämisestä ja organisoinnista. Näitä tukijärjestelmiä täydennetään kansallisesti rahoitetuilla tukijärjestelmillä. Viljelijätukien hallintoa ja tukijärjestelmien valvontaa sääntelee hyvin suuri määrä EU-säädöksiä, pääosin asetuksia. Yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä tapahtuvalla hallinnoinnilla kahden rahaston kautta. Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kummankin rahaston menoja voidaan kanavoida vain hyväksyttyjen maksajavirastojen kautta. Maa- ja metsätalousministeriöllä on velvollisuus toimivaltaisena viranomaisena seurata jatkuvasti maksajaviraston (Maaseutuvirasto) hyväksymisperusteiden täyttymistä ja puuttua tilanteeseen tarpeen vaatiessa. Myös tehtäviä siirrettäessä hyväksymisperusteet (mm. maksajavirastosopimukset eli EU-asetusten edellyttämät sopimukselliset menettelyt, tehtävien eriyttäminen) on täytettävä. EU:n komissio tekee jäsenvaltioihin tarkastuksia lainsäädännön noudattamisesta ja valvonnan toimeenpanosta. Edelleen riippumattomat tarkastuselimet (todentamisviranomaiset) tarkastavat maksajavirastojen tilit ja maksutiedostot ja antavat niistä vuosittain tarkastuslausunnon ja raportin komissiolle. Maksajavirasto säilyy vastuussa muille tahoille siirtämistään tehtävistä ja on velvollinen ohjaamaan ja ohjeistamaan toimintaa sekä tekemään tehtäviä siirron perusteella hoitavien tahojen auditointeja lainsäädännön toimeenpanon ja valvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Prosessia tukevat myös Maaseutuvirastossa toimivat tai valmisteilla olevat valtakunnalliset tietojärjestelmät. Euroopan unionin kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien rahoitus toteutetaan viljelijöille ensin valtion talousarvion kautta. Hyväksymiskelpoiset menot on vasta tämän jälkeen mahdollista rahoittaa unionin asianomaisista rahastoista. Ohjausta tapahtuu siten myös valtion talousarvion kirjausten sekä edellä mainittujen EU-asetusten edellyttämien sopimuksellisten menettelyjen kautta. Maaseudun hanke- ja yritystuilla sekä rakennetuilla toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa (maaseutuohjelma). Tuet ovat EU-osarahoitteisia. Tehtävissä on hallintoviranomaisen tehtäviä sekä edellä kuvattuja maksajavirastotehtäviä. Komissio edellyttää määräajoin seuranta- ja arviointitietojen kokoamista maaseutuohjelman kokonaisuuden näkökulmasta sekä toimittamista komissiolle. 7

8 Suomessa maaseutuohjelman hallintoviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö ja akkreditoituna maksajavirastona Maaseutuvirasto. Nykyisin ELY-keskuksissa hoidettavat maaseutuohjelman toimeenpanotehtävät siirtyvät maakunnille. Erityispiirteenä maaseutuohjelman toteuttamisessa ovat paikalliset Leaderryhmät, joiden tehtävänä on EU-säädösten perusteella laatia paikallinen maaseudun kehittämisstrategia ja vastata sen toteuttamisesta valitsemalla strategiaa toteuttavat hankkeet. Maataloustuotanto Tehtäväalaan kuuluvat maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta. Maatalouden markkinajärjestely on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Sen täytäntöönpanosta säädetään maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetussa laissa (999/2012), jäljempänä markkinajärjestelylaki. Maakuntauudistuksen kannalta merkityksellisiä säännöksiä siinä ovat ELY-keskuksille ja kunnille kuuluvia tehtäviä koskevat säännökset. Ne koskevat maataloustuotteiden interventiovarastointiin ja kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyviä tehtäviä, joissa viranomainen valvoo tiettyä toimintaa ja antaa siihen liittyviä hallintopäätöksiä. Interventiovarastointiin liittyvä valvonta on niin sanottu maksajavirastotehtävä. Kaupan pitämisen vaatimusten valvonta on toteutettu osana ympäristöterveydenhuoltoon liittyvää valvontaa. Maatalouden tuotantopanoksia ovat mm., kasvien lisäysaineisto (siemenet ja taimiaineistot), rehut, kasvinsuojeluaineet ja lannoitevalmisteet. Tuotantopanosten valvonta on tapahtunut Eviran laatiman valtakunnallisen valvontasuunnitelman mukaisesti tehtävästä riippuen joko Eviran tai ELY-keskusten toimesta. Lisäksi aluehallintovirastot ovat valvoneet lääkerehuja. Tehtäviin sisältyy tuotantopaikkojen ja -laitosten tarkastusten lisäksi mm. toimijoiden rekisteröintiä, markkinointi- ja maahantuontikieltojen määräämistä. Hukkakauravalvonta käsittää katselmuksia sekä torjuntasuunnitelmien laatimista tarvittaessa. Hukkakauranvalvonta on hoidetut kunnan viranomaisten toimesta. Kasvinsuojeluaineiden valvonta koostuu kasvinsuojeluaineiden käytön sekä kaupan valvonnasta. Kasvinterveyden valvonta tapahtuu myös valtakunnallisen valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvontaan kuuluu toimijoiden rekisteröintiä, maahantulo-, tuotantopaikka- ja markkinavalvontaa, kasvipassien ja muiden merkintöjen käyttöoikeuksien myöntämistä, kasvintuhoojailmoitusten vastaanottoa ja kasvintuhoojaesiintymiä koskevien torjuntapäätösten tekemistä. Kasvinsuojelurekisterin ja taimiaineistorekisterin ylläpitäjä on tällä hetkellä ELY, mutta tehtävän uudelleen sijoittamisesta keskustellaan. Tuotantopanosten ja hukkakauran valvonnalla on yhteys maataloustukien valvontaan. Nykyinen tehtävien organisointi Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskuksella on toimipisteet Oulussa ja Ylivieskassa. Oulu on päätoimipaikka ja siellä on valtaosa henkilöstöstä ja kaikki keskeiset toiminnot. Ylivieskan toimipisteessä on lähinnä maatalouden ja maataloustuotannon valvontaa tekevää henkilöstöä sekä yksittäisiä muita virkailijoita eri sektoreilta. Maaseutuorganisaation henkilöstöresurssi on Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssä noin 50 henkilötyövuotta, josta 42,5 on vakituisten ja 7,5 määräaikaisten virkamiesten tekemää työtä. Resursseista on maaseutu- ja energia yksikössä 45,5 henkilötyövuotta ja Maksatus- ja tarkastusyksikössä noin 4 henkilötyövuotta ja osaaminen ja työelämä yksikössä noin 0,5 htv. Vakituisia henkilöitä on 44 hlöä, joista 33 työskentelee Oulussa ja 11 Ylivieskassa. Merkittävä osa maatilavalvonnasta toteutetaan määräaikaisilla resursseilla n. 7,5 henkilötyövuoden verran ja loppuvuoden henkilömäärä kasvaa 15 henkilöllä ollen enimmillään noin 59 henkilöä. Määräaikaisten maatilavalvojien työpanos ajoittuu keväästä loppuvuoteen ja työsuhteiden pituus on noin 6 kk. Määräaikaisia tarkastajia on vuosittain noin 15 henkilöä. Määräaikaiset tarkastajat jakaantuvat melko tasaisesti Oulun ja Ylivieskan toimipisteisiin. Talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut sekä kiinteistöpalvelut ovat eriytetty KEHA-keskukseen, Valtoriin ja Senaatti-kiinteistöille. 8

9 Henkilöstöresurssit RESURSSIKARTOITUS - Maakuntaan siirtyvät palvelut Taulukkopohjaa muokattu TR4 työjaoksen kokoukse Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Timo Yksikkö/organisaatio, joka nyt (10/2016) hoitaa tehtävää Tehtävä Tehtävään käytettävä resurssi: Suunnitelma 2016 Arvio siirtyvästä resurssista: tilanne Vakituinen Määräaikainen Tukipalvel u 1 Vakituinen Määräaikainen hlöä htv hlöä htv htv tai hlöä htv hlöä htv Huomioon otettavaa Maatalous ja maaseudun kehittäminen ELY/maaseutuyksikkö Viljelijätuet 8 8,5 6 6,5 Maatalouden rakennetuet Maaseudun kehittäminen 9 8,5 10 9,5 Maatalouden valvonta 13 11, ,5 Maatalouden valvonnan kausiresurssi 15 7,5 15 7,5 ELY/maksatus ja tarkastusyksikkö Hanke- ja yritystukien maksatus ELY/osaaminen ja työelämä yksikkö Maaseudun kehittäminen 1 0,5 1 0,5 käsittely n. 3,2 htv ja ratkaisu n. 0,8 htv Maatalous ja maaseudun YHTEENSÄ , ,5 Maataloustuotanto ELY/maaseutuyksikkö Markkinajärjestelyt 0 0 Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö 1 2,5 1 2,5 maatalouden valvontahenkilöstö tekee Kasvinterveyden valvonta Maataloustuotanto YHTEENSÄ 2 3, ,5 0 0 KAIKKI YHTEENSÄ 44 42,5 15 7, ,5 15 7,5 Kuntien maaseutuhallinto; maaseutuhallinnon yksiköt (7 kpl): Maatalous ja maaseudun kehittäminen Kuntien maaseutuhallinto Tehtävät Viljelijätukien hallintoa ja tukijärjestelmien valvontaa sääntelee hyvin suuri määrä EU-säädöksiä ja kansallisia säädöksiä, sisältäen muun muassa vaatimuksia tehtävien eriyttämisestä ja organisoinnista. Tuet ovat Eu- ja, kansallisesti rahoitettuja tai ns. osarahoitteisia joissa on sekä kansallinen että EU-osuus. EU-rahoitteisia tukia voidaan kanavoida vain hyväksyttyjen maksajavirastojen kautta viljelijöille ja muille hakijoille. Eu:n hyväksymänä maksajavirastona Suomessa toimii Maaseutuvirasto. Kuntien hoitamat viljelijätukitehtävät perustuvat Maaseutuviraston ja sopijakunnan väliseen maksajavirastosopimukseen. Maksajavirastosopimuksessa kunta sitoutuu järjestämään viljelijätukien hakemus- ja käsittelyprosessin asianmukaisesti. Kunta vastaa siitä että hakemusten käsittely, maksatusvalmistelu, tallentaminen, arkistointi, päätökset ja takaisinperinnät ym. on tehty maksajavirastosopimuksen mukaisia ohjeita ja aikatauluja noudattaen. Kunta vastaa tiedottamisesta ja viljelijöiden koulutuksen järjestämisestä yksikön alueella siten, että kaikki viljelijät osaavat toimia säädösten mukaisesti ja että heillä on mahdollisuus saada oikeudenmukaisesti kaikki heille kuuluvat tuet. Muita lakisääteisiä tehtäviä ovat mm hirvi- ja petoeläinvahinkokorvaukset, hukkakauran torjunta, eläinrekistereihin liittyvät tehtävät ja muiden viranomaisten avustaminen mm. valvonnoissa. Maatalouden kriisiajan varautumistehtävät kuuluvat kuntien maaseutuhallinnolle. 9

10 Muita maaseudun kehittämistehtäviä ovat mm perusmaatalouden toimintaa tukevaa koulutuksen ja kehittämishankkeiden järjestäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että yksikön alueen maatalouden tehokkuus ja kilpailukyky säilyvät riittävän hyvinä. Kunnat vastaavat yleisesti yksikössä maatalouden ja maaseudun muusta kehittämisestä sekä kyläasioiden järjestämisestä. Lisäksi maaseutuhallinnon henkilöstä hoitaa kunnissa esi. kunnan omistamien maiden vuokrausta, metsien käyttöä ja hoitoa, tieasioita jne. Organisointi Kuntien maaseutuhallinto on järjestetty isäntäkuntamallilla. Pohjois-Pohjanmaalla toimii seitsemän maaseutuhallinnon yksikköä. Yksiköt muodostuvat kuntien välisten yhteistoimintasopimusten perusteella. Maaseutuhallinnon yhteistyöalueiden isäntäkunnat (suluissa sopimuskunnat) ovat ; Kalajoki (Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki) Kuusamo (Taivalkoski, Ranua), Nivala (Kärsämäki, Oulainen, Sievi, Ylivieska) Oulu (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi), Pyhäjärvi (Haapajärvi, Reisjärvi), Tyrnävä (Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Vihanti) ja Siikalatva (Haapavesi, Pyhäntä, Vaala). Kaikki isäntäkunnat ovat tehneet maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kansa. Järjestäjäkunnissa on alueellisia luottamuselimiä esim. Nivalassa ja Pyhäjärvellä on alueelliset maaseutulautakunnat. Kunnissa on myös muunlaisia alueellisia esim. neuvottelukuntia joissa on yhteistoiminta-alueen edustajia jäseninä seuraamassa ja ohjaamassa yta-alueiden tehtäviä. Henkilöstö Henkilöstöä Pohjois-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnossa on yhteensä 50 henkilöä. Jokaisella yhteistoiminta-alueella on vastuuhenkilönä maaseutujohtaja tai päällikkö, joita on 7. Toiminta on hajautettua, eli lähes jokaisessa kunnassa on toimipiste jossa työskentelee maaseutuasiamies tai vastaava. Maaseutuasiamiehiä on 24 kpl. Lisäksi yhteistoiminta-alueilla on toimistohenkilökuntaa 19 henkilöä. Lomatoimen paikallisyksiköt (7 kpl): Maatalous ja turkistuottajien lomitus Maatalouslomitus ja hallinto Lomituspalveluiden johdosta, ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela). Mela vastaa paikallishallinnon järjestämisestä tekemällä toimeksiantosopimuksia kuntien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan alueella paikallisyksikköjä / hallinnoivia kuntia on 6; Reisjärvi, Muhos, Nivala, Haapavesi, Kalajoki, Siikalatva. Lisäksi Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Posion paikallisyksikköön, joten hallinto heillä on Lapin alueella. Toiminta, resurssit ja talous Lomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjien ja turkistarhojen keskeytymätön toiminta loman aikana ja turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla oli lomituspalveluiden piirissä yhteensä 1725 tilaa ja niissä 2836 lomaoikeuden omaavaa yrittäjää. Lomituspäiviä maatiloilla kertyi yhteensä ja tarhoilla 1249 päivää. Tarhalomituksesta suurin osa on Kalajoen paikallisyksikössä. Lomahallinnon (vastuuhenkilöt ja johtavat lomittajat) keskeiset tehtävä kokonaisuudet ovat: o Tehdä päätökset oikeuksista vuosilomaan ja tuettuun maksulliseen lomitukseen o Tehdä päätös yrittäjän oikeudesta sijaisapuun työkyvyttömyyden, perhevapaiden ym. syiden perusteella. o Oikeuden ja tarpeen mukaan järjestää lomittaja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. 10

11 o Rekrytoida maatalouslomittajia tarpeellinen määrä joko vakinaisiin tai tilapäisiin työsuhteisiin, jotta toiminta voidaan toteuttaa joustavasti ja kustannustehokkaasti. o Suunnitella lomittajien työvuorolistat ja huolehtia henkilöstön työturvallisuudesta o Hoitaa henkilöstön palkanmaksu ja muut työsuhteisiin liittyvät asiat o Huolehtia yrittäjien laskutuksesta lomituspalvelulain mukaan o Maatalouslomittajien tehtävä on suorittaa annetut lomitukset tiloilla niin että yrittäjät voivat vapautua omista tehtävistään loman tai sijaisavun aikana. Vakinaisia maatalouslomittajia oli kirjoilla yhteensä 518 hlöä ja työvuosia näistä kertyi 434,92. Määrä - aikaisia oli työsuhteessa keskimäärin vuoden aikana 224, jotka tekivät noin 129 Htv:tä. Hallinnossa henkilöitä oli eri tehtävissä yhteensä 38 henkilöä, htv 34,8. Lomituspalvelut rahoitetaan valtion varoista. Lomituspalvelutulot alueen kunnille vuonna 2015 olivat yhteensä 28,9 M. Maatalousyrittäjät osallistuvat kustannuksiin sijaisavun- ja maksullisen lomituksen maksuin. Hallinnon menoihin ohjataan valtion varoista ns. hallintorahaa, joka vuonna 2015 oli 2,17 M. Mahdollinen erotus hallintorahan ja todellisten kulujen välillä katetaan hallinnoivien kuntien rahoituksella. Kumppanit ja rajapinnat muihin toimijoihin Viranomaistahoina lomituspalveluihin toimivat Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työterveyshuolto ja Aluehallintovirasto. Paikallistasolla rajapinnoissa ja tukipalveluissa on eroja sen mukaan, miten kirjanpito, palkkahallinto ja muut palvelut on hallinnoivassa kunnassa järjestetty. Kuntien maatalouslomitustoiminta: Reisjärven lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapajärvi ja Reisjärvi. Lomitettavia tiloja yksikössä on 239 ja yrittäjiä 417. Kalajoen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki ja Kalajoki. Lomitettavia tiloja yksikössä on 321 ja yrittäjiä 495. Haapaveden lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Oulainen, Raahe ja Haapavesi. Lomitettavia tiloja on 201 ja yrittäjiä 335. Muhoksen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Muhos, Pudasjärvi, Liminka, Tyrnävä, Ii, Hailuoto, Siikajoki, Lumijoki, Utajärvi, Oulu ja Kempele. Lomitettavia tiloja on 390 ja yrittäjiä 618 kpl. Nivalan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Sievi, Ylivieska ja Nivala. Lomitettavia tiloja paikallisyksikössä on 287 ja yrittäjiä 471 Siikalatvan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Siikalatva, Pyhäntä ja Vaala sekä Kajaanin kaupungista entinen Vuolijoen alue. Lomitettavia tiloja alueella on 196 ja yrittäjiä 329. Posion lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Kuusamo ja Taivalkoski. Lomitettavia tiloja näissä on yhteensä 91 ja yrittäjiä

12 ELY-keskus (Lappi): Kalatalouden tehtävät Yleistä Kaikki nykyisin ELY-keskuksissa hoidettavat kalatalouden tehtävät siirtyvät maakuntien hoidettaviksi. Tehtäväkokonaisuudet ovat, elinkeinokalatalous, kalavarojen hoito ja vapaa-ajan kalatalous. Kaikki alueellisen kalatalousviranomaisen tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja erityisesti elinkeinokalataloudessa suoraan sovellettaviin EU-säädöksiin. Myös vesilain mukainen yleisen kalatalousedun valvonta siirtyisi maakunnalle, koska tehtävä kytkeytyy vahvasti kalastuslain mukaiseen kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun. Sisällöllisesti tehtävät ovat kehittämistä, edistämistä, valvontaa, toimeenpanoa ja hallintoa. Tehtävien hoito ja siinä tarvittavat voimavarat on järjestettävä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, jotta palveluja voidaan tuottaa tasapuolisesti asiakkaille kaikissa maakunnissa, tehtävien hoitoon turvataan riittävä erityisasiantuntemus ja varmistetaan johdonmukainen toiminta maakuntien rajat ylittävissä vesistöaluekokonaisuuksissa. Elinkeinokalatalouden tehtävät Elinkeinokalatalouteen kuuluvat sektorit ovat kaupallisen kalastus, vesiviljely, kalanjalostus ja kalakauppa. Toimialan merkitys on taloudellisesti ja sosiaalisesti suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla korvaavia elinkeinoja on vaikea löytää. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella on rekisteröityneitä kaupallisia kalastajia tällä hetkellä yhteensä 909, joista merialueen osuus on 533. Elinkeinokalatalouden tehtävistä keskeinen on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpano. Siihen kuuluvat investointi- ja kehittämistuet alan yrittäjille ja sidosryhmille (vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan tukkukauppa), yleishyödyllisten toimenpiteiden rahoitus (kehittämis- ja innovaatio-ohjelmat) sekä alueellisen yhteistoiminnan kehittäminen (kalatalouden toimintaryhmät, joita on Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön alueella kolme: Perämeren, Lapin ja Kainuu-Koillismaan ryhmät), tekninen apu sekä kaupallisille kalastajille maksettavat poistokalastustuet. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on Pohjois-Suomeen myönnetty tällä ohjelmakaudella 1 M, josta 0,5 miljoonaa on käytetty toimintaryhmien pyörittämiseen. Harkinnanvaraisiin investointitukiin käytetään 0,5 miljoonaa euroa. Varoista maksetaan jatkossa myös merialueen kaupallisille kalastajille ns. hyljesietopalkkioita. Elinkeinokalatalouden tehtäviin kuuluu tukijärjestelmien lisäksi myös vesiviljelyrekisterin sekä sisävesien kalastusalusrekisterin ylläpito. Elinkeinokalatalouden tehtäviä koskeva lainsäädäntö käsittää EU-lainsäädännön lisäksi myös useita kansallisia lakeja, kuten lain Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994), lain Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta (1093/2014) sekä kalastuslain (379/2015) ja elintarvikelain (23/2006). Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen sekä kalavarojen hoidon tehtävät Keskeisenä tavoitteena on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla. Kalakantojen hoidossa luontaisen lisääntymisen turvaaminen on ensisijaista. Kalojen elinympäristön tilaa parannetaan edistämällä vaelluskalojen esteetöntä elinkiertoa. Tavoitteena on, että vapaa-ajankalastus on merkittävä suomalainen luontoharrastus ja että toimivat kalastusjärjestelyt ja hyvässä tilassa olevat kalakannat luovat mahdollisuuksia vapaa-ajan kalastukseen perustuvalle kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. 12

13 ELY myönsi vuonna 2016 varoja euroa kalastusalueiden toiminta-avustuksina ja vesialueiden omistajille euroa korvauksena jokamiehen oikeuksista johtuvasta kalastusrasituksesta. Kalatalouden edistämiseen myönnettiin harkinnanvaraista tukea euroa eri kalatalouden järjestöille ja toimijoille. Kalatalousalueet ovat paikallisia osakaskuntien, yksityisten kalaveden omistajien sekä kala-alan järjestöjen muodostamia julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tehtävänä on suunnitella ja kehittää alueensa kalataloutta. Kalatalousviranomainen ohjaa ja valvoo sekä myöntää toiminta-avustuksia kalatalousalueille. Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät (Pohjois-Suomessa kaksi) avustavat kalatalousviranomaista. Lisäksi kalatalousviranomainen ohjaa, valvoo ja rahoittaa valatakunnallisten kala-alan järjestöjen valtion varoin tekemää kalatalouden neuvontatyötä. Kalavarojen hoitoon ja vapaa-ajan kalatalouteen liittyvistä tehtävistä säädetään kalastuslaissa (379/2015), vesilaissa (587/2011), ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja laissa vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vapaa-ajankalatalouden yksilöidyt tehtävät ja palvelut ovat: o Avustukset vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämiseksi o Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien ohjaus o Kalastusalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta o Kalastusalueiden ohjesääntöjen vahvistaminen o Korvaukset vesien omistajille yleiskalastusoikeuksista (viehekalastus) o Kalastuslain mukaisten lupien, kieltojen ja rajoitusten toimeenpano o Kalastusta koskevien säännösten ja määräysten valvonta o Kalastuksen valvojien hyväksyminen, kalastuksen valvojan kokeen järjestäminen sekä kalastuksenvalvojan kortin ja tunnuksen antaminen sekä tapahtumailmoitusten säilytys o Valtion varoin tehtävän kalatalouden neuvontatyön ohjaaminen ja valvonta o Istutusrekisterin ylläpito o Selvitykset ja kehittämishankkeet Rajajokien kalastussääntöjen toimeenpano Maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti Lapin ELY-keskus vastaa rajavesistöissä valtioiden kesken tehtyjen kalastus-sopimusten toimeenpanosta. Tenojoella on voimassa vuonna 1989 Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehty valtiosopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö, joiden eräät määräykset on vahvistettu lailla (1197/89). Tenojoen kalastussopimusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Näätämöjoella on voimassa vuonna 1977 Suomen ja Norjan kesken tehty Näätämöjoen kalastussopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö, joiden eräät määräykset on vahvistettu lailla (376/78). Tornionjoella noudatetaan Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta (91/2010). Tenojoen ja Tornionjoen toimeenpanotehtävät rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön osoittamalla erillismäärärahalla ( euroa/v). Rajajokien kalastussääntöjen toimeenpanotehtävät ovat: o Neuvottelut naapurimaiden kanssa kalastussääntöjen toimeenpanosta ja valvonnasta o Kalastuksen valvonnan järjestäminen (Teno-. Näätämön- ja Tornionjoki) o Lupamyynnin järjestäminen (Teno- ja Tornionjoki) o Lupamyyntitulojen jako Suomen ja Norjan kesken (Tenojoki) o Lupamyyntitulojen jako vesialueiden omistajille (Tenojoki ja Tornionjoki) o Lupatulojen jako tutkimukseen (Tornionjoki) o Gyrodactylus salaris lohiloisen torjunnan järjestäminen (Teno- ja Näätämönjoki) o Norjassa sijaitsevan Kolttakönkään kalaportaan toimivuuden valvonta (Näätämönjoki) 13

14 Yleisen kalatalousedun valvonta (kalavarojen hoito) Yleisen kalatalousedun valvonta on kalatalousviranomaisen ydintehtäviä. Erilaiset vesiympäristön käyttöön kohdistuvat intressit sovitetaan yhteen vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaprosesseissa, jossa toisena osapuolena ovat usein globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset esimerkiksi metsäteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Lupaviranomainen voi asettaa luvansaajalle suoran toimenpidevelvoitteen tai kalatalousmaksun kalataloushaittojen vähentämiseksi. Lisäksi lupavelvollinen voidaan määrätä tarkkailemaan hoidon ja/tai luvanvaraisen toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja alueella harjoitettavaan kalastukseen. Velvoitteiden toteutumista valvoo ja tarvittavat suunnitelmat hyväksyy kalatalousviranomainen. Toiminnan hyödyt kohdistuvat sekä elinkeino että vapaa-ajan kalatalouteen ja niillä on myös merkittävä sosioekonominen vaikutus. Kalavarojen hoidon yksilöidyt tehtävät ovat: o Yleisen kalatalousedun valvonta vesi- ja ympäristönsuojelulain sekä YVA-lain mukaisissa asioissa - Lausunnot, valitukset ja vastineet - Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelmien hyväksyminen ja toimeenpanon valvonta - Kalatalousmaksujen käytön suunnittelu, toimeenpano ja valvonta - kalastalousmaksuvaroilla tehtävien poikas- ym. hankintojen kilpailuttaminen - Kalatalousvelvoitteiden ajanmukaistaminen - Valtion edustaminen hankkeissa, joihin sisältyy yleisen kalatalousedun valvontatarve - Osallistuminen YVA-prosessiin o Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu ja hoito o Kalatiestrategian toteuttaminen o Lohi- ja meritaimenstrategian toteuttaminen o Osallistuminen vesien- ja merenhoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen o Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus ja rahoitus o Selvitykset ja kehittämishankkeet Vuonna 2016 vesioikeudellisina kalatalousvelvoitteina kalavesien hoitoon käytettiin noin 7 M v Virtavesiä kunnostettiin 0,4 M :lla ja lisäksi myönnettiin n. 0,4 M ns. kärkihankerahoitusta vaelluskalojen palauttamiseksi kahteen hankkeeseen. Henkilöresurssit Yksikössä työskentelevän vakinaisen henkilöstön työajan käyttö on 9,5 henkilötyövuotta. Henkilöstö on sijoitettu Rovaniemen (5,5 htv) ja Kajaanin (4 htv) toimipisteisiin. Lisäksi yksikössä työskentelee noin 10 henkilöä rajajokisopimusten mukaisissa kalastuksen valvonta-, lupamyynti- ja pyydysten desinfiointitehtävissä kesäaikana. Kaikki alueellisen kalatalousviranomaisen tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja erityisesti elinkeinokalataloudessa suoraan sovellettaviin EU-säädöksiin. Ratkaisuvalta on määritetty Lapin ELY-keskuksen työjärjestyksessä. Tehtävien organisointi Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö vastaa valtion alueellisen kalataloushallinnon tehtävistä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Valtion alueellisen kalataloushallinnon organisaatio muutettiin viimeksi vuoden 2015 alusta, jolloin sen tehtävät keskitettiin Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-keskuksiin. Hallinnollisten keskuspaikkojen lukumäärä väheni 11:sta kolmeen, mutta alueelliset toimipisteet säilyivät ennallaan. Ratkaisulla haettiin toimivaa ja tasapainoista rakennetta pitkällä aikavälillä siten, että monipuolinen asiantuntemus voidaan turvata alueellisesti kaikilla kalatalouden sektoreilla. Kalataloustehtävien keskittämisellä on Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön toimialueella: o turvattu asiakkaiden palvelu mahdollisimman lähellä (Kajaanin ja Rovaniemen toimipisteissä) ja kunkin alueen kalataloustehtävien ja kalavarojen monipuolinen asiantuntemus; o toteutettu keskinäinen koordinaatio ja asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu; 14

15 o tuettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston avulla elinkeinon keskeisiä kehittämishankkeita ja investointeja kaikilla alueilla EU:n vaatimukset täyttäen; sekä o pienistä resursseista huolimatta on pystytty erikoistumaan, järjestämään sijaisuudet ja keskittymään asiakkaiden palveluun. Uudet toimialueet ovat mahdollistuneet asiakaspalvelun ja sen edellyttämän riittävän osaamistason säilyttämisen sekä tarvittavan erikoistumisen yksilöityihin tehtäviin. Kuva 1. Kalataloushallinnon alueorganisaatio. ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaa): Vesitalous, vesihuolto, pohjavesi sekä muut luonnonvaratalouden tehtävät Nykyisin ELY-keskuksissa hoidettavat kalatalouden ja vesitalouden tehtävät siirtyvät maakuntalakiesityksen mukaan pääosin maakuntien hoidettaviksi. Jokainen maakunta vastaa kala- ja vesitaloustehtävissä päätöksenteosta alueellaan. Vesivaratehtäviä ohjaavat osaltaan maa- ja metsätalousministeriö (tulvariskien hallinta, valtion vesirakenteet, patoturvallisuus, vedenhankinta) sekä ympäristöministeriö (vesien- ja merenhoito, seurannat, vesilain valvonta, pohjavesiasiat). Vesistö- ja luonnonvaratehtävät kytkeytyvät monella tapaa tällä hetkellä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 25 :n mukaisesti maakunnan liitoissa hoidettaviin maakuntakaavoituksen ja maakunnan suunnittelun tehtäviin. Maakuntakaavoituksen tausta-aineistoksi tarvitaan usein koko maakunnan kattavia laajoja asiakokonaisuuksia sisältäviä yhteismitallisesti tuotettuja luonnonvara- ja ympäristöselvityksiä. Maakunnan suunnittelun tueksi on laadittu maakuntasuunnitelman mukaisia tavoitteita ohjaavia aihealuekohtaisia strategisia suunnitelmia. Kyseisiä selvityksiä ja suunnitelmia on laadittu Pohjois-Pohjanmaan liitossa viime vuo- 15

16 sien aikana mm. pohjavesi- ja kiviainesresursseista, soiden käytöstä sekä tuulivoiman sijoittumisesta. Kertaluonteisina tai pitkällä aikavälillä toistettavina ko. selvitykset ja suunnitelmat sitovat resursseja kausittaisesti tai vaativat väliaikaisia lisäresursseja. Maakuntakaavoituksen taustaselvityksinä hyödynnetään myös muita vesitalous- ja luonnonvaratehtävien kautta tuotettuja aineistoja, kuten tulvariskien hallintasuunnitelmia, vesihuollon kehittämisohjelma, vesienja merenhoidon suunnitelmia sekä rakennetun ympäristön tilaan liittyviä aineistoja. Vesitalous Valtion vesilupiin ja -rakenteisiin liittyvät keskeiset tehtävät ELYissä/maakunnissa: o Vesilain mukaisten lupien hallinta, lupavelvoitteiden hoito (tekniset ja luonnontaloudelliset) o Hydrologinen havainnointi o Vesistöjen säännöstely (säännöstelyohjeet, tilannekuvan ylläpito, yhteys tulvantorjuntaan) o Vesirakenteiden kunnossapito ja perusparannus (EPOELY koordinoi) Valtion vesirakenteiden käyttöön ja hoitoon liittyviin tehtäviin käytetään POPELYssä noin 13 htv:tä. Osa työpanoksesta tehdään maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä erillisrahoituksella. Tehtävien hoitoon tarvitaan vesirakenteisiin liittyvän asiantuntemuksen lisäksi erityisesti geotekniikan, vesitekniikan, hydrologian, hankinnan osaamista sekä vesilakiin ja hankintoihin liittyvää juridista asiantuntemusta. Keskeisiä asiakkaita/yhteistyökumppaneita ovat: vesialueen omistajat, rannanomistajat, kunnat, vesivoimayhtiöt, MMM, SYKE, AVI. Tulvariskien hallinta Tulvariskien hallinnan kartoitus-, suunnittelu-, seuranta- ja raportointitehtävillä täytäntöön pannaan EU:n tulva-direktiivin vaatimuksia ja sen toimeenpanemiseksi säädetty Suomessa laki tulvariskien hallinnasta. Direktiivin tarkoituksena on suojata erityisesti asutusta, ihmisten turvallisuutta ja yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Pohjois-Pohjanmaalla tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu merkittäville riskikohteille eli Kalajoen ja Iijoen keskiosalle sekä muille riskikohteille: Pyhäjoelle, Siikajoelle ja Kiiminkijoelle. Suunnitelmien toteuttamien on aloitettu yhteistyössä kuntien, voimayhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelutyötä ohjaa vesistökohtainen tulvaryhmä, jonka puheenjohtajuutta hoitaa maakunnan liitto. Valtakunnan tasolla työtä ohjaa maa- ja metsätalousministeriö ja merkittävien riskikohteiden suunnitelmat hyväksyy valtioneuvosto. Tärkeitä tulvariskien hallintaan liittyviä tehtäviä ELY:ssä/maakunnassa: o Tulvariskialueiden kartoittaminen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. o Suunnitelmien toimeenpano (hankkeiden avustaminen, lausunnot rakentamiskorkeuksiin jne). o Operatiivinen tulvanaikainen tulvantorjuntatyö (myös asiantuntija-apu pelastuslaitoksille, vesistöjen hydrologinen seuranta ja säännöstelyjen ohjaus). Tulvariskien hallintaan käytetään POPELYssa noin 3 htv:tä. Työssä tarvittava asiantuntemus liittyy pitkälti vesitekniikkaan. Asiakkaita/yhteistyökumppaneita ovat ranta-asukkaat, kunnat, pelastuslaitokset, vesivoimayhtiöt, tulvakeskus, SYKE, MMM Vesihuolto ja pohjavesitehtävät ELY-keskuksilta maakunnille siirtyvät tehtävät ovat vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisen tehtäviä. Vesihuoltolain mukaan vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Vesihuolto alkaa siitä, kun raakavettä aletaan käsitellä. Näiden tehtävien jako LUOVA-viraston ja maakuntien välillä on osittain auki. Osaamisen riittävyyden varmistamiseksi maakuntien on tarpeen sopia ylimaakunnallisesta yhteistyöstä tehtävän hoidossa. 16

17 Edellä mainittujen tehtävien lisäksi maakuntiin siirtyy kunnan ympäristöterveydenhuoltoviranomaiselta talousveden laadunvarmistustehtävät. Niistä on laadittu erillinen kuvaus. Vesihuollon keskeisiä tehtäviä ELY-keskuksissa/maakunnissa: (HUOM: tehtävien jakoa valtion LUOVA-viraston ja maakunnan välillä ei ole tehty): o Pohjavesivarat, pohjavesialueen rajaukset, pohjavesien suojelu o Vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun koordinointi, vedenhankinnan toimintavarmuudesta huolehtiminen o Vedenoton valvonta, jäteveden puhdistuksen valvonta (siirtyvät LUOVAn tehtäviksi?) Vesihuoltotehtäviin käytetään POPELYssä tällä hetkellä noin 3 htv:tä, tehtävien hoitoon tarvitaan vesitekniikan ja hydrogeologian asiantuntemusta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita/asiakkaita ovat vesihuoltolaitokset, kunnat, SYKE. Vieraslajiasiat Vieraslaji lainsäädäntö Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus 1725/2015 tulivat voimaan ELYkeskus valvoo osaltaan vieraslajiasetuksen ja lain noudattamista ja mm. päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta ja säädettyjen rajoitusten noudattamisen valvonnasta lukuun ottamatta tuonnin valvontaa. ELY-keskus valvoo lisäksi kiinteistön omistajille ja haltijoille sekä eräille toimijoille säädettävien velvollisuuksien noudattamista, joiden tarkoituksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen. Myös luonnonsuojelulaissa ja kalastuslaissa sekä vesienhoitolaissa on pykäliä, jotka antavat ELY-keskukselle toimivaltaa vieraslajeihin liittyvissä asioissa. POPELYssä vieraslajiasioiden koordinointi on ympäristövastuualueen luonto ja alueidenkäyttö -yksikössä ja siihen osallistuvat tarvittaessa kaikki vastuualueet. Vieraslajiasioiden hoidon suunnittelu on kesken ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät uudistuksessa tämän hetkisen tiedon mukaan LUOVA-virastoon Muita maakunnille mahdollisesti siirtyviä luonnonvaratehtäviä ovat vesilain valvonta (kokonaan tai osittain) ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus ELY-keskuksissa tehdään myös eräitä luonnonvaratehtäviä, jotka eivät sisälly yllä kuvattuun jaotteluun, tällaisia ovat mm. osallistuminen aluekehitysrahoitukseen ja öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan. POPELYssä näihin tehtäviin käytetään noin 1 htv. Vesilain valvonta liittyy osin edellä kuvattuihin vesitaloustehtäviin, erityisesti säännöstelyn kehittämisen ja tulva- ja kuivuustehtävien osalta. Toisaalta tehtävä liittyy LUOVA-virastoon menossa oleviin ympäristönsuojelulain mukaisiin valvontatehtäviin. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa on sekä lupaviranomaistehtäviä, kuten PIMA-ilmoitusten vastaanotto ja siihen liittyvä päätöksenteko ja valvonta, että rahoitustehtäviä. (Tehtävistä laaditaan tarkempi kuvaus tarvittaessa myöhemmin). ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaa): Vesien- ja merenhoito sekä merialuesuunnittelu Maakuntiin siirtyy vesien ja merenhoidon järjestäminen, suunnittelu ja toteuttaminen. Merialuesuunnittelua tehdään tällä hetkellä rannikon maakuntaliittojen koordinoimana. Vesienhoito perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin, jonka toimeenpanemiseksi Suomessa on säädetty laki Vesien- ja merenhoidosta. Direktiivin tavoitteena on vesien hyvä tila kaikissa EU:n alueen vesimuodostumissa viimeistään Vesienhoitoalue (VHA) 4 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kattaa pääpiiretissään PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnat. POPELY koordinoi vesienhoitotyöttä VHA4:lla. 17

18 Vesienhoitoon liittyvät keskeiset tehtävät: o Vesistöihin, pohjavesiin sekä rannikkovesiin ihmistoiminnoista kohdistuvien paineiden arviot, tilan seuranta ja luokittelu o Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen ja toimeenpano o Raportointi YM:lle ja EU:lle o Vesienhoitoalueella työtä yhteen ohjaavat yhteistyöryhmä ja ohjausryhmä, Ympäristöministeriö johtaa vesienhoitoa valtakunnallisella tasolla. o Suunnitelmat hyväksytään joka kuudes vuosi valtioneuvostossa ja ne toimitetaan edelleen EU:n arvioitaviksi. Vesien- ja merenhoidon tehtäviin käytetään POPELYssä n. 6 htv:tä, tehtävän hoitoon tarvitaan erityisesti vesiekologian, limnologian ja vesitekniikan osaamista. Keskeisiä asiakkaita/yhteistyökumppaneita: kansalaiset, toiminnanharjoittajat, kunnat, vesisenhoito-organisaatiot, YM, SYKE, MMM, AVI. Merenhoito perustuu meristrategiadirektiiviin, jota varten Suomessa on säädetty laki vesien ja merenhoidosta. SYKE:llä ja VARELY ohjaavat ja sovittavat yhteen suunnittelua. POPELYn rooli on lähinnä tarvittavien tietojen toimittaminen, asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen ja toimenpiteiden edistäminen. Merialuesuunnitelmat valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulevien säännösten mukaisesti. Merialuesuunnitelmissa tarkastellaan ja sovitetaan yhteen erityisesti energia-alan, meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun ja luonnon säilyttämisen ja suojelun tarpeita. Merialuesuunnitelmat tulee valmistella maaliskuun 2021 loppuun. Tehtävä siirtyy rannikon maakuntiin. Pohjanmaan rannikkomaakunnat laativat jatkossa yhteisen merialuesuunnitelman. ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaa): Ympäristötieto Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Tehtäväalaan kuuluvat vesien tilan, alueidenkäytön ja kulttuuriympäristöjen seurannan tehtävät. Pinta- ja pohjavesienseurannan keskeiset tehtävät ELYissä/maakunnissa: Maakuntien tehtäväksi siirtyy tällä hetkellä ulkoistettuna työnä tuotettava pinta-, pohja- ja rannikkovesien tilan seuranta. Vesien tilan seuranta koostuu pintavesien ekologisen ja kemiallisen tila sekä pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurannasta. Keskeisiä tehtäviä ELY-keskuksissa: o Omien seurantaohjelmien laatiminen, seurantojen hankkiminen, tilaaminen ja valvonta o Toiminnanharjoittajille määrättyjen tarkkailujen tulosten ja -rekisterien seuranta, lausuntojen antaminen AVI:n käsittelemiin lupahakemuksiin jne. siirtyy LUOVA-virastoon??) o Seurantojen yhteensovittaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailujen kanssa. o Tiedon tuottaminen vesienhoidonsuunnittelussa tarvittavaan luokitteluun ja tyypittelyyn sekä tiedon välittäminen toiminnanharjoittajien ja kansalaisten käyttöön. Seurantoja koskevat resurssit ja osaaminen sisältyvät edellisessä kohdassa (Vesien- ja merensuojelu) esitettyihin tietoihin. Asiakkaita/yhteistyökumppaneita seurannassa ovat: asukkaat, toiminnanharjoittajat, SYKE, YM. 18