Yhteiskunnallinen yrittäjyys - uudenlaisen tuotannon mahdollisuus?

Transkriptio

1 Yhteiskunnallinen yrittäjyys - uudenlaisen tuotannon mahdollisuus? Author : admin 1 / 5

2 Veera Kaleva & Jaana Pirkkalainen Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys? Termi yhteiskunnallinen yritys on alkanut esiintyä yhä useammin keskusteluissa, joissa käsitellään julkisen palvelutuotannon järjestämistä tulevaisuuden niukkenevissa olosuhteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään yhteiskunnallisten yritysten toimintamalliin liittyvää juridiikkaa sekä toimintamallin käyttökelpoisuutta julkisten palveluiden uudistamisessa, työmarkkinoille integroinnissa ja järjestöjen maksullisen toiminnan organisoinnissa. Ensimmäiset väliraportit ovat jo ilmestyneet ja valmista tulisi olla tammikuussa (TEM 2010c). Yhteiskunnalliset yrittäjät ovat herättäneet mielenkiintoa kuntasektorilla jo ennen lakiluonnoksen valmistumista. Tampereella on käynnistetty ensimmäinen suomalaisen julkisen palvelutuotannon ulkoistaminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi: Yhtenä mielenkiintoisena ja kaupungin arvopohjaan soveltuvana palveluiden tuottajatahona on nähty yhteiskunnalliset yritykset, jotka käyttävät toiminnasta kertyneen liikevoiton toimintansa ja palveluidensa kehittämiseen sekä sitä kautta myös yhteiskunnan eheyttämiseen. (Tampereen kaupunki 2010) Keskustelun taustalla vaikuttaa useampikin yhteiskunnallista kehitystä ohjaava virtaus. Ensinnä voidaan todeta, että julkisen talouden kriisiytyminen niin EU:n sisällä kuin maailmalaajuisestikin on herättänyt kansainvälistä keskustelua ja poliittista toimintaa ongelman ratkaisemiseksi. Eräs tällainen poliittinen ratkaisuyritys on EU:n yhteisötaloushanke, johon yhteiskunnalliset yrityksetkin olennaisesti kytkeytyvät (esim. Europarlamentti 2009, TEM 2010b). Toinen yhteiskunnallisten yritysten taustalla vaikuttava virtaus liittyy työvoimapolitiikkaan (TEM 2010a, 2 / 5

3 TEM 2010b). Rakenteellisen työttömyyden raskauttamat kansantaloudet etsivät nyt ratkaisua ongelmaan ns. välityömarkkinoita kehittämällä; yhteiskunnalliset ja Suomessa erityisesti sosiaaliset yritykset ollaan ottamassa olennaiseksi osaksi tätä ratkaisua. Julkisen sektorin palvelutuotannon siirtäminen ns. yhteiskunnallisissa yrityksissä toteutettavaksi edellyttää yritysmuodon rajaamista ja määrittelyä lainsäädännön kautta: Jos yhteiskunnallisia yrityksiä lähdetään tukemaan, on ne määriteltävä joko täsmällisen määritelmän avulla tai jonkinlaisen hyväksymismenettelyn kautta. Tukimuotojen on oltava sellaisia, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Italiassa julkisia hankintoja ohjataan voimakkaasti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työllistäville osuuskunnille. (TEM tiedote ). Erityisesti lainsäädännöllinen tarve määritellä ja rajata yhteiskunnallisen yrityksen käsitettä on sulkenut pois yhteiskunnallisten yritysten laajemman merkityksen ja sen mahdollisuudet aidon yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä. Jatkossa toimintaympäristön luominen (lainsäädäntö, rahoitusinstrumentit jne.) vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet ja tulevaisuuden toimintatavat muotoutuvat. Yhteiskunnallisista yrityksistä julkisuudessa käyty keskustelu ja mielikuvat niistä ovat jääneet hyvin kapeiksi. Keskittyminen julkishallinnon ja yksityistämispaineiden näkökulmaan estää kokonaisvaltaisemman ja laajemman näkökulman rakentumisen. Ongelmiksi on nähty mm. palkansaajan asema (julkisen vallan keino ulkoistaa yrittämisen riski ja kustannukset tavallisille työntekijöille), epäreilu kilpailu, yksityistämispuhe sinänsä sekä kolmannen sektorin asema (entistä enemmän tuotantoa markkinoille). Kovinkaan moni ei ole uskaltautunut esittämään yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia uudenlaisen tuotannon osana. Uusi tuotanto Yhteiskunnallisen yrityksen käsite ei suinkaan ole ongelmaton: ensinnäkin sen kautta peittyy helposti se tosiasia, että kaikki yritystoiminta on yhteiskunnallista, kaikella yrittämisellä on yhteiskunnallisia vaikutuksia ja näin ollen yritystoiminnan yhteiskunnallisesta vastuusta ja roolista olisi keskusteltava. Nyt näyttää siltä, että yhteiskuntavastuu siirretään erityisille yhteiskunnallisille yrityksille ja muutoin jatketaan business as usual. Toiseksi tuleva lainsäädäntö tulee määrittelemään ne puitteet, joissa tulevien yhteiskunnallisten yrittäjien on toimittava. Ei myöskään ole sanottua, etteivätkö nämä puitteet voisi muotoutua juuri niin uusliberaaleiksi, oikeistolaisiksi ja yhteiskunnallisen toiminnan tilaa kaventavaksi kuin voi pahimmillaan kuvitella. Näyttää siltä, että sosiaali-ja terveyspalveluiden tuotantoa ollaan perustavanlaatuisesti muuttamassa eikä paluuta vahvan valtion normiohjauspolitiikkaan ja siihen perustuneeseen hyvinvointivaltioon nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tunnu olevan. Emme tahdo sanoa, etteikö kamppailu hyvinvointivaltion tarjoaman turvan puolesta olisi tärkeää, mutta samaan aikaan yhteiskunnalliset yritykset voivat olla todellinen mahdollisuus miettiä tuotannon järjestämistä ja pääomasuhteen kyseenalaistamista uudelleen, omaehtoisen ja koko yhteiskuntaa hyödyttävän työn kautta. Yhteiskunnallinen yritys voi siis olla jotain muuta kuin ratkaisu valtiotalouden ja rakenteellisen 3 / 5

4 työttömyyden ongelmiin. Yhteiskunnallinen yrittäminen voi olla uudenlainen tapa organisoida tuotantoa päämääränä vastata yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen tai ympäristöongelmaan tai tavoitteeseen. Yhteiskunnallisuus tarkoittaa yhteiskunnallisista yrityksistä puhuttaessa ensinnäkin sitä, että toiminnan tavoitteena on voiton maksimoinnin sijaan keskittyä jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemiseen tai tavoitteen saavuttamiseen. Yrityksen menestystä mitataan ensisijassa sen tuottamalla yhteiskunnallisella hyödyllä ja vasta toissijaisesti sen tuottamalla voitolla. Yhteiskunnallisissa yrityksissä keskeistä on voiton jaon rajoittaminen ja ns. varallisuuslukko, jonka tarkoituksena on estää yrityksen kaappaaminen osto- ja omistajuusjärjestelyillä. Tuotettu voitto ohjataan joko yrityksen toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen tai suoraan yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Yritystoiminnan toinen yhteiskunnallinen ulottuvuus on toiminnan omaehtoisuuden ja demokraattisuuden vaatimus. Yhteiskunnallinen yritys on usein lähtöisin ryhmän tai yhteisön autonomisesta toiminnasta, jolloin ko. henkilöt myös määrittelevät yrityksen tavoitteen, toimintatavat ja organisaatiorakenteen. Yhteiskunnallisten yritysten organisaatiokulttuuria määrittää avoimuus, demokraattisuus ja osallistavuus, minkä tarkoituksena on voimaannuttaa niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Yhteiskunnallisuus tarkoittaa siis myös avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tasavertaisuutta. Myös omistusmuoto voi olla yhteisöllinen ja yhteiskunnalliset yritykset ovatkin esimerkiksi Italiassa toimineet pienosuuskuntina ja niiden muodostamina konsortioina. On myös pidettävä mielessä, että yhteiskunnallinen yrittäminen tässä laajemmassa tulkinnassa on mahdollista myös muilla kuin terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla. Haaste vasemmistolle Sen sijaan, että yhteiskunnalliset yritykset latistetaan yksityistämispyrkimysten ja työvoimapolitiikan välikappaleiksi, niitä tulisi pyrkiä määrittelemään osallistavan, demokraattisen ja emansipoivan tuotannon esimerkkeinä. Sen sijaan, että keskustelussa aktiivisesti ylläpidetään tehokkuusajattelua ja sitä kautta lisääntyvän riiston tuotannollista todellisuudetta, pitäisi ne voida nähdä kamppailuna tuotannon uudelleen organisoimisesta. Sen sijaa, että palkkatyön kautta syntyvä lisäarvo ja talouden kasvu liitetään osaksi yhteiskunnallisia yrityksiä, on ne ymmärrettävä yhtenä välineenä kasvun purkamisessa (degrowth, décroissance). Nyt on aika havahtua huomaamaan mahdollisuus muuttaa perustavasti tuotannon rakenteita ja perinteisen palkkatyön hegemoniaa. Ainaisen reaktiivisen vastarinnan ja palkkatyön puolustamisen sijaan vasemmiston olisi vihdoin tartuttava avoimiin ja määrittelemättömiin kysymyksiin ja pyrittävä kamppailemaan niiden sisällöistä. Vasemmiston olisi syytä kääntää katse menneisyydestä ja pohtia tuotannollisten rakenteiden uusia - vasemmistolaisia muotoja. Lisätietoa: TEM 2010a.Yhteinen yritys-hanke. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset. Uuden talouden edelläkävijöitä? TEM 2010b. Yhteinen yritys-hanke. Yhteiskunnalliset yritykset - luova ja yhdistävä toimintatapa. 4 / 5

5 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org TEM 2010c. TEM tiedote : Europarlamentti 2009: +DOC+XML+V0//FI 5 / 5