JÄLKIPUINTIYÖN HENKINEN KUORMITTAVUUS
|
|
- Joonas Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kerttu Ahokas, Anne-Marita Kuutti, Anja Suoninen JÄLKIPUINTIYÖN HENKINEN KUORMITTAVUUS Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma H254SAS Maaliskuu 2007
2 Omistamme tämän opinnäytetyömme Anjan ja Timon vielä syntymättömälle esikoiselle. Syntymän ihme... Tekijät
3 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kerttu Ahokas, Anne-Marita Kuutti, Anja Suoninen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja AMK Nimeke Jälkipuintityön henkinen kuormittavuus Tiivistelmä Opinnäytetyömme aihe tuli tilauksena Savonlinnan kriisikeskukselta. Tutkimuksen kohteena olivat kriisityöntekijät, jotka työssään tekevät psykologista jälkipuintityötä. Tutkimuksessa etsimme tekijöitä, jotka aiheuttivat työn henkistä kuormittavuutta. Lisäksi selvitimme, minkälaisia keinoja työntekijöillä on työn kuormittavuuden ehkäisemiseksi. Kirjallisuuden mukaan henkistä kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä on koulutuksen riittämättömyys, esimiehen ja/tai työyhteisön tuen puute, liiallinen työmäärä, työtehtävien epäselvyys ja työn luonne. Henkiseltä kuormittavuudelta suojaavia tekijöitä olivat mm. työnohjaus ja hyvä työilmapiiri. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Menetelmänä käytimme kyselylomaketta, jossa on strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Otoskoko oli 16, vastauksia palautui 13. Vastausprosentti 81 %. Vastaukset on analysoitu perustietojen osalta Excel-ohjelmalla, ja avoimet kysymykset käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksemme tulosten mukaan henkistä kuormittavuutta aiheutti työparin vaihtuvuus, tehtävien ohjeistuksen epäselvyydet sekä oman perustyön hoitaminen jälkipuintityön rinnalla. Työntekijän jaksamista työssään edesauttoi pitkä työkokemus, hyvä valmistautuminen työtehtävään ja istuntojen purku. Jatkotutkimuksissa ehdotamme selvitettäväksi, miten työntekijöiden elämäntilanne vaikuttaa henkiseen kuormittavuuteen ja miten jälkipuintityön pakollisuus tai vapaaehtoisuus vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi myös koulutuksen merkitys jälkipuintityössä. Opinnäytetyöstä on hyötyä heille, jotka kouluttavat jälkipuintityötä, sekä heille, jotka päättävät työn resursseihin, palkkaukseen ja toimintatavan laajenemiseen liittyvistä asioista. Lisäksi toivomme työn tuovan tunnettavuutta jälkipuintityöhön. Asiasanat (avainsanat) työn kuormittavuus, psyykkinen kuormittavuus, henkinen tuki, kriisit, työntekijät, työnohjaus Sivumäärä Kieli URN 53 s. + liitt. 14 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan kriisikeskus
4 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kerttu Ahokas, Anne-Marita Kuutti, Anja Suoninen Degree programme and option Nursing training programme Registered nurse Name of the bachelor's thesis Mental stress of debriefing Abstract The subject of our study was commissioned by Savonlinnan kriisikeskus (the Crisis Centre of Savonlinna). The emphasis of the study is on the crisis centre employees dealing with debriefing. In our research we are looking for factors that increase the emotional burden of the work. In addition, we found out which means employees have to reduce the work stress. According to the literature, factors causing psychological stress include the inadequacy of education, the lack of support from other employees / managers, excessive amount of work, an unclear definition of the job tasks and the overall nature of the work. Factors protecting from the stress, instead, include for instance sufficient guidance in the tasks and a good working atmosphere. The nature of the research is qualitative and a questionnaire was used with both structured and open questions. The size of the sample was 16. and in total 13 questionnaires were returned. Thus, the rate of reply was 81%. The structured answers were analysed with an Excel programme and the open answers with content analysis based on the data. According to the results of the empirical research, psychological stress was increased when the turnover of working partners is high and when the instructions are unclear. Also, taking care of the everyday tasks along with the debriefing process can contribute to stress. Instead, a long work experience, good preparation for the tasks and defusing of the sessions helped the employees in their work. Further research could look at the effects of the employees personal life on the emotional burden experienced at work, and at the impact of voluntary versus obligatory debriefing on work stress. It would also be interesting to study the importance of education in debriefing. This study will prove useful to people who do training in debriefing and for those who decide on resources and recruiting in this line of work. In addition we hope to have succeeded in making the debriefing process more widely known. Subject headings, (keywords) mental stress, psychological support, crisis, employees, counselling Pages Language URN 53 p. + att. 14 p. Finnish NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Crisis Centre of Savonlinna
5
6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KRIISITYÖN HISTORIA TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI JA... PALVELUT SUOMESSA TRAUMAATTISEN TAPAHTUMAN TUNNUSMERKIT Uhrin määritelmä Kriisit Traumaattisen tapahtuman käsittelyprosessin vaiheet Traumaperäinen stressihäiriö PSYKOLOGINEN JÄLKIPUINTI, DEBRIEFING Kriisityöntekijöihin liittyvät vaatimukset Psykologisen jälkipuinti-istunnon tarkoitus ja menetelmä Psykologisen jälkipuinti-istunnon vaiheet KRIISITYÖNTEKIJÄN HENKINEN KUORMITTAVUUS Auttajaa kuormittavia tekijöitä Jälkipuinti-istunnossa käsiteltävät tapahtumat Työyhteisön vaikutus henkiseen kuormittavuuteen Työolosuhteet Auttajan kuormittavuutta ehkäiseviä tekijöitä Koulutus Auttajaa suojaavia tekijöitä Kuormittavuutta vähentäviä keinoja Työnohjaus Purkukokous, defusing... 24
7 6.4 Kuormittavuudesta aiheutuvia oireita Sijaistraumatisoituminen Myötätuntouupumus Työuupumus eli burn out TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen kohdejoukko Aineiston keruu Aineiston analyysi EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN TULOKSET Kriisityöntekijöiden odotuksia ennen istuntoa Työntekijöiden tunteita ja ajatuksia jälkipuintiprosessin aikana Työntekijöitä kuormittavia asioita Kuormittavuutta ehkäiseviä ja vähentäviä tekijöitä POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
8 1 1 JOHDANTO. Pystyykö kukaan tämän päivän maailmassa välttymään luonnonkatastrofien, onnettomuuksien, sotien ja muiden järkyttävien tapahtumien kohtaamiselta? Arjen elämässä emme pysty välttämään näiden asioiden tiedottamiselta, koska tietotulva kaikenlaisista järkyttävistä ja traumaattisista tapahtumista on loputonta ja jo liian arkista. Vaikka omalta osalta, itseä turvaten, koettaisi välttää näitä tapahtumia, näyttää se mielestämme olevan nykypäivänä vaikeaa. Opinnäytetyön aiheen kiinnostavuus pohjautuu omaan työskentelyymme erityyppisten kriisiauttamistahojen puitteissa ja niistä mieleen jäänneistä asioista ja mietinnöistä kumpusi halu tutkia, mitkä kaikki asiat meitä painavat tämäntyyppisessä työssä. Ryhmämme nuorimmaisen aiempi opinnäytetyö, auttajan traumaattisesta kriisistä, oli hyvä askel tähän seuraavaan työhön, lisäksi hoitoalalla työskentelymme on tuonut meille erilaisen näköalapaikan näihin asioihin. Hoitoalalla kohtaa lähes päivittäin arkielämän järkyttäviä asioita ja kriisissä olevia asiakkaita. Näissä tapauksissa hoitotyöntekijät tuntevat avuttomuutta, ja joskus taakka tuntuu olevan liikaa. Näistä asioista syntyi ajatus, että kuka lohduttaisi nyytiä eli kuka auttaisi auttajaa. Opinnäytetyössämme rajasimme auttajat käsittämään kriisikeskuksen kriisityöntekijöitä, jotka lisäksi työskentelevät psykologisen jälkipuintityön parissa. Aihetta tutkiessamme löysimme muun tyyppisistä kriisityön auttajatahoista tehtyjä tutkimuksia. Käytimme esimerkiksi Moision (2003) tutkimusta kirkon työntekijöistä. Psykologisen jälkipuintityöntekijöiden työn henkisestä kuormittavuudesta emme löytäneet tutkimuksia, siksi rajasimme heidät tämän työmme kohteeksi. Tutkimuksessa etsimme vastauksia siihen, kuinka paljon jälkipuinti-istunnot jättävät tuntemuksia ja ajatuksia tekijöilleen, ja sitä kautta etsimme vastauksia työn aiheuttamaan henkiseen kuormittavuuteen. Tutkimuksessa kartoitimme niitä odotuksia, joita työntekijät asettavat itselleen aloittaessaan jälkipuinti-istunnon vetämisen. Lisäksi selvittelimme eri jälkipuinti-istunnon työvaiheiden aikana ilmaantuneita tunteita ja ajatuksia. Minkälaiset tapaukset tuntuvat
9 2 vaikeimmilta ja jäävät mieleen? Mitä keinoja ja mahdollisuuksia työntekijöillä on vahvistaa jaksamistaan sekä minkälaisia toiveita kuormittavuuden vähentämiseksi heillä olisi? Kartoitimme työnohjauksen tarjonnan ja riittävyyden sekä työpaikan ilmapiirin vaikuttamisen jaksamiseen sekä työtyytyväisyyteen. Tarkastelemme sitä, kuinka työntekijät tuntevat työnohjauksen tarpeen ja tarjonnan kohtaavan. Kiinnostuksemme kohteena ovat lisäksi työntekijöiden omat keinot ja ajatukset sekä kehittämisideat henkisen kuormittavuuden vähentämiseksi. Tutkimuksemme on tilaus Savonlinnan kriisikeskukselta, emmekä usko kyselyn aiheuttavan haitallista psyykkistä kuormitusta vastaajilleen. Toivomme, että tämän tutkimuksen avulla kriisikeskukset löytäisivät käytäntöön ja työhönsä uusia keinoja ja jaksaminen parantuisi. Lisäksi toivomme tällä tutkimuksella olevan myös merkitystä psykologisen jälkipuintityön arvostukseen, resurssien hankintaan sekä palkkaukseen liittyvissä asioissa. Toivomme tämän tutkimuksen antavan myös lisätietoa heille, jotka kouluttavat työntekijöitä psykologista jälkipuintityötä tekemään. 2 KRIISITYÖN HISTORIA Kriisityö on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä armeijan piirissä järkyttäviin tapahtumiin liittyvien psyykkisten reaktioiden ja häiriöiden tutkimuksella. Laajimmin aiheesta on kiinnostuttu toisen maailmansodan jälkeen. Ensimmäiset stressireaktioita käsittelevät tutkimukset koskivat keskitysleirivankeja ja internoituja (internoida / pidättää, eristää asumaan erossa muista, etenkin sodan aikana tapahtuvasta vihollismaan kansalaisten, muiden kuin sotilaiden, pidättämisestä ja sijoittamisesta eristysleiriin). Kriisireaktio sisältyi kansainväliseen tautiluokitukseen jo vuonna 1976, mutta suomalaiseen tautiluokitukseen traumaperäinen stressihäiriö otettiin vasta vuonna 1987 ja äkillinen stressireaktio vuonna (Murtomaa ym. 1998, 11.) Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1970-luvulla oli ensimmäinen suuronnettomuus Suomessa, jonka yhteydessä kiinnitettiin huomiota uhrien psyykkisiin reaktioihin ja psyykkiseen selviämiseen (Saari 2001, 18). Vasta 1990-luvulle tultaessa tiedostettiin yleisesti traumaattisen stressin haitallinen vaikutus ihmisten terveydelle. Muutama
10 3 vapaaehtoisjärjestö ja jotkut terveyskeskuksista tarjosivat traumaattisten tapahtumien uhreille psyykkistä hoitoa fyysisen hoidon lisäksi, mutta psyykkisen tuen antaminen yleistyi vasta 1990-luvulla. (Murtomaa ym. 1998, 9.) Psykologisen jälkipuinnin historia ja kehitys Suomeen perustettiin ensimmäinen valtakunnallinen psykologien suuronnettomuuksien valmiusryhmä vuonna 1993 (Saari 2001, 18). Vuonna 1989 perustettiin ensimmäinen psykologinen kriisiryhmä Pietarsaaren terveyskeskukseen. Uraauurtavaa työtä psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestämisessä ovat tehneet vapaaehtoisjärjestöjen henkinen tuki -projekti, Suomen Psykologiliiton ja Suomen Punaisen Ristin psykologien valtakunnallinen valmiusryhmä, poliisiorganisaatio ja kirkko. Seurakunnat ovat aina olleet aktiivisia toimijoita henkisen ja psykososiaalisen avun tarjoamisessa onnettomuus- ja kriisitilanteissa. (Murtomaa ym. 1998, 12.) 3 TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI JA PALVELUT SUOMESSA Tuen ja palveluiden järjestäminen Suomessa kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriölle. Toiminnan tavoitteena on stressitapahtuman terveydellisten haittojen vähentäminen yksilölle ja yhteiskunnalle. Tuen ja palvelujen kohteena voi olla yksilö, perhe, yhteisö ja yhteiskunta. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä antaa suositukset psykososiaalisten palvelujen järjestämisestä. Se määrittelee valmiussuositukset arkielämän traumaattisten tapahtumien varalle sekä suuronnettomuuksien ja erityistilanteiden varalle. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa myös suositukset hälytysjärjestelyistä, kansalaisten oikeuksista palveluihin ja psykososiaaliseen tukeen. Se määrittää palveluja koskevaa koulutusta ja rahoitusta. (Murtomaa ym. 1998, ) Toimijat ja tehtävät Oma apu ja sosiaalinen verkosto, perhe, omaiset, ystävät, työtoverit ja naapurit, ovat lähimmät ja luonnollisimmat auttajat hädän hetkellä. Heidän antamansa psyykkinen ja fyysinen tuki on ensiarvoisen tärkeää, ja tätä verkostoa olisi tuettava toiminnassaan. Työntekijöiden, jotka joutuvat työtehtävissään ensimmäisenä tapahtumapaikalle, tulee olla tietoisia psyykkisestä tuesta, jonka he voivat antaa. (Murtomaa ym. 1998, 36.)
11 4 Vapaaehtoiset organisaatiot täydentävät usein virallista psykososiaalisentuen toimintaorganisaatioita. Suomen Punainen risti koordinoi vapaaehtoisen pelastuspalvelujen toimintaa. On olemassa koulutettuja ensihuollon ryhmiä, jotka antavat aineellista apua ja henkistä tukea. Vapaaehtoisjärjestöt huolehtivat mm. väestön omatoimisen selviämisen tukemisesta, onnettomuuden uhrien ja traumaattisen kriisin kokeneiden auttamisesta yhteistyössä viranomaisten kanssa sekä tekevät henkisen tuen merkitystä ja palvelusta tunnetuksi. (Murtomaa ym. 1998, 36.) Ensisijaisia toimintayksiköitä suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa ovat terveyskeskusten kriisiryhmät, jotka ovat moniammatillisia ja toimivat yli organisaatioja hallintokuntarajojen. Ryhmissä toimii terveydenhuoltohenkilökunnan edustajia, psykologeja, jotka usein johtavat ryhmää, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, palo- ja pelastusviranomaisia ja useimmissa ryhmissä myös kirkon edustajia. (Murtomaa ym. 1998, 37.) Kriisiryhmän tehtäviä erityistilanteissa ja suuronnettomuuksissa on mm. arvioida ja järjestää psykososiaalisen tuen ja palvelujen tarve, osallistua onnettomuuspaikalla psykososiaalisiin ensiapu- ja ensihoitotehtäviin, jaotella välittömän psykososiaalisen ammattiavun tarvitsijat ja huomioida myös ne, jotka voivat tarvita apua myöhemmin. (Murtomaa ym. 1998, ) Kriisiryhmä toimii yhteistyössä muiden kriisikeskusten kanssa, jotta uhrien omaisten psykososiaalisen avun tarve saadaan selville. Se järjestää onnettomuuden jälkihoitoa ensi- ja toissijaisille uhreille sekä pelastus-, terveydenhuolto - ja muulle tilanteen hoitoon osallistuneelle henkilökunnalle (purkukokous, psykologinen jälkipuinti, kriisineuvontatilaisuudet). Kriisiryhmä ylläpitää terveyskeskuksissa riittävän pitkään valmiutta psykososiaalisiin palveluihin. Tehtäviin kuuluu myös paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen koordinointi. Kriisiryhmä huolehtii onnettomuustilanteissa tiedotus- ja tukikeskuksen, joka tarjoaa väestölle psykososiaalista tukea ja palveluja. (Murtomaa ym. 1998, ) Terveyskeskusten kriisiryhmien toimintaan kuuluu arkielämän tilanteiden hoidon toimintasuunnitelman lisäksi onnettomuus- ja erityistilanteita varten tehty valmiussuun-
12 nitelma, joka on yhteen sovitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden onnettomuustilanteiden osallistuvien toimialojen kanssa. (Murtomaa ym. 1998, 38.) 5 Erikoistasolla eli sairaanhoitopiirissä on nimetty katastrofipsykiatrinen työryhmä, joka huolehtii sairaalassa olevien uhrien kriisipsykiatrisesta hoidosta ja tarvittaessa järjestää perustason psykososiaalisia ryhmäistuntoja edellä mainituille sairaalan potilaille ja heidän omaisilleen sekä sairaalan henkilökunnalle. Työryhmän tulee osallistua sairaalan tiedotus- ja tukikeskus toimintaan, konsultoida ja ohjata perustason psykososiaalista palvelutoimintaa ja alueensa katastrofipsykiatrista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sairaanhoitopiireihin ja psykiatrisiin sairaaloihin on nimettävä vastaava työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu sairaalan katastrofipsykiatrisen toimintavalmiuden tehostaminen, sairaanhoitopiirin yleissairaalapsykiatristen toimintavalmiuksien täydentäminen ja jälkihoitoa tehostavien palvelujen järjestäminen (mm. hoito- ja kuntoutustarvearviot sekä haitta-aste- ja työkykyarviot). (Murtomaa ym. 1998, 39.) Erityistason (yliopistosairaalat) tehtävänä on järjestää yksilölliset tutkimus- ja hoitopalvelut vaikeista ja poikkeavista stressihäiriöistä kärsiville. Tehtävänä on myös soveltaa uusia, vielä kokeellisia hoitomuotoja. Yliopistosairaalat antavat ohjeistusta ja neuvontaa erikoistason toiminnalle. Lisäksi niiden tehtävänä on täydennyskoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestäminen ja ohjaus. (Murtomaa ym. 1998, 39.) Kriisikeskuksen toiminta Kriisikeskukset vastaavat kuntalaisten välittömästä avuntarpeesta kun jokin ennakoimaton sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen taikka jokin muu äkillinen tilanne vaatii ulkopuolisia auttajia auttamaan kriisivaiheen yli sekä mahdollisten jatkotoimien järjestämisessä. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) Kriisikeskusten toiminnan painopiste sijoittuu akuuttiin kriisityöhön sekä ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Virka-ajan ulkopuolella osa kriisikeskuksista huolehtii myös viranomaistehtävistä jotka liittyvät lastensuojeluilmoitusten tutkimiseen, kiireellisiin huostaanottoihin ja joissain tapauksissa toimeentulotuen myöntämiseen. Kriisikeskukset ehkäisevät toiminnallaan kriisitilanteiden syntymistä, edistävät kriisistä selviytymistä sekä pyrkivät kriisitilanteiden kielteisten seurausten vähentämiseen.
13 Keskukset toimivat kriisityön asiantuntijoina suhteessa muihin auttajatahoihin ja antavat konsultointi- ja yhteistyöapua. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) 6 Toimintamuotoina on puhelintyö, kotikäynnit, asiakastyö kriisikeskuksessa, asiakastapaamiset poliisilaitoksella sekä muissa sosiaali- ja terveydenhuoltopisteissä ja auttamistyö onnettomuus- ja katastrofitilanteissa. Joissakin kriisikeskuksissa toimintamuotona on lisäksi jälkipuintitarpeen arviointi, välitys sekä jälkipuintityön toteutus. Kriisikeskuksen aukiolot vaihtelevat suuresti pelkästään virka-ajan aukiolosta ympärivuorokautiseen päivystykseen. Useissa kriisikeskuksissa on virka-ajan lisäksi puhelinpäivystys iltaisin sekä viikonloppuisin. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) Kriisityöntekijän työn osa-alueiden kuvaus Kriisikeskuksien työntekijät ovat koulutustaustaltaan sairaanhoitajia (psykiatrinen hoitotyö), sosionomeja, psykologeja jne. Lisäksi heillä on useasti monia erilaisia kriisityöskentelyn lisäkoulutuksia, jotka antavat valmiuksia työtehtäviin. Työn toimenkuva on laaja, sillä tehtävät vaativat monenlaista erikoisosaamista, mm. työtä traumaattisissa tilanteissa, lastensuojelutyötä, perhekriisityötä, psykososiaalista kriisityötä, kriiseihin liittyvää sosiaalityötä sekä erityiskriisityötä, joka tarkoittaa, että on valmiudessa suuronnettomuuteen tai päivittäisonnettomuuksiin. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu asiantuntijatyö, tiedotus- ja valistustoiminta, velka- ja talousneuvontatyö ja tukiasuntotoimintapalveluita sekä työnohjausta. Kriisikeskuksen työntekijät tekevät yhteistyötä monien viranomaisten kanssa. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) Kriisikeskukset ovat määritelleet omat työtehtävänsä ja alueet, joihin työntekijät ovat käyneet lisäkoulutuksen ja näin kykenevät auttamaan asiakkaita. Vakituisten työntekijöiden lisäksi eri kriisikeskuksissa työskentelee laaja vapaaehtoistyöntekijöiden joukko, jota ilman kriisikeskukset eivät voisi toimia niin laaja-alaisesti. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) 4 TRAUMAATTISEN TAPAHTUMAN TUNNUSMERKIT Ennen kuin kohtaamme onnettomuuden, pidämme maailmaa suhteellisen tarkoituksenmukaisena, oikeudenmukaisena ja turvallisena paikkana, jossa tuleva on ennakoitavissa (Saari 2003, 22).
14 7 Katastrofit tapahtuvat yhtäkkiä, arvaamatta ja odottamatta, emmekä voi hallita niitä (Dyregrov 1994, 14, 31). Saari (2003, 22-27) lisää, että yksilö tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan ja elämänarvot muuttuvat. Myös elämänkatsomus ja maailmankuva muuttuvat. Yhtälailla suuronnettomuuksien ja luonnonkatastrofien rinnalla arkielämän traumaattiset tapahtumat koskettavat vuosittain useita ihmisiä. Tällaisia tapahtumia voivat olla liikenneonnettomuuksien kuolonuhrit tai loukkaantuneet, väkivaltarikokset tai itsemurhat. 4.1 Uhrin määritelmä Usein katastrofit mielletään tapahtumiksi, jotka koskettavat useita ihmisiä Saari (2003, 39-40), mutta täytyy muistaa, että tapahtuma, joka koskettaa vain yhtä ihmistä, on hänelle aina katastrofi. Harvoin traumaattinen tapahtuma koskettaa vain yhtä ihmistä, koska yhtälailla sen uhrin omaiset, tapahtuman silminnäkijät, jopa tapahtuman aiheuttajat ovat uhrin asemassa. Henkilön joutuessa psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi puhutaan myös uhrista. Rikoksen kohteeksi joutuessaan ihmisestä tulee uhri. Rikoksen uhreina voivat olla yksilön lisäksi yhteisöt, valtio tai ihmisten elinympäristöt. (Kjällman ym. 1996, ) Suppea uhrikäsitys on lääketieteellis-tekninen, jolla tarkoitetaan onnettomuudessa kuolleita ja loukkaantuneita henkilöitä. Samoin onnettomuudessa loukkaantuneita taikka kuolleita sekä muita tapahtumassa välittömästi mukana olleita kutsutaan myös onnettomuuden välittömiksi eli primääriuhreiksi. Laaja uhrikäsitys taas on psykologinen ja emotionaalis-fyysinen termi, jolloin uhreina pidetään kaikkia niitä, joita tapahtuma järkyttää. Primaariuhrien perheenjäsenet, läheiset, ystävät sekä tuttavat ovat sekundaarisia uhreja eli toisen sektorin uhreja. Tertiääriuhreja eli kolmannen sektorin uhreja ovat yhteisöt, jota tapahtuma koskettaa, pelastus- ja hoitohenkilökunta, tapahtumapaikalla muussa yhteydessä auttamistehtäviin osallistuneet sekä ne, jotka muuten kärsivät tapahtumasta mutta eivät ole varsinaisesti tapahtumassa mukana, ja ne, jotka olisivat voineet olla primaareja uhreja mutta jostakin syystä eivät olleetkaan sillä hetkellä paikalla (Moisio 2003). Saari (2001, 38-39) käyttää termiä piilouhrit, jotka yleensä reagoivat osittain samalla tavalla kuin paikalla olleet. Salli Saaren (2003, 33) sanoin me emme reagoi pelkästään siihen mitä todella tapahtui vaan myös siihen
15 mielikuvaan mitä olisi voinut tapahtua. Saari (2003, 38-39) lisää myös uhrityyppeihin traumaattisen tapahtuman aiheuttajat ja heidän läheisensä Kriisit Traumaattinen tapahtuma aiheuttaa siis psyykkisen vamman ja laukaisee myös traumaattisen kriisin. Ihminen on kriisissä, jos hän joutuu elämäntilanteeseen, jossa hän ei selviydy aikaisemmalla elämänkokemuksella tai tiedoilla ja aikaisemmin opitut reaktiotavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen. Kriisit voivat olla ikäkausiin liittyviä kehityskriisejä tai jonkun traumaattisten tapahtumien laukaisevia traumaattisia kriisejä. (Cullberg 1996, 17.) Kriisi on sekä riski, että mahdollisuus. Se suistaa totutun elämän kulun raiteiltaan, mutta sen kautta ihminen voi löytää uusia selviytymiskeinoja ja vahvistua itsensä tuntemisessa. (Harjumäki 2000, 10.) 4.3 Traumaattisen tapahtuman käsittelyprosessin vaiheet Traumaattisten tapahtumien jälkeen ihmisten reaktioissa on havaittavissa selvää lainomaisuutta. Saari (2003, 41) käyttää kirjassaan Cullbergin (1991) käyttämää akuuttien traumaattisen kokemusten käsittelyprosessin neljää eri vaihetta. Ensimmäinen reaktio on psyykkinen sokki, jossa mieli ottaa aikalisän, kun ei pysty vastaanottamaan eikä käsittelemään traumaattisen tapahtuman aiheuttamaa tietoa ja kokemusta. Aivot kuitenkin toimivat suuremmalla kapasiteetilla kuin normaalioloissa ja aistit ovat herkempiä vastaanottamaan vaikutteita. Siksi syntyy voimakkaita ja yksityiskohtaisia aistivaikutelmia, jotka voivat palautua mieleen takautumina, ns. flashbackeja. Flashbackit voivat ilmaantua millä tahansa aistialueella. Psyykkinen sokki tähtää henkiinjäämiseen. Osalla ihmisistä toiminta muuttuu äärimmäisen tarkoituksenmukaiseksi esim. sotatilanteissa, mutta toisaalta toiminta voi saada huvittaviakin piirteitä, koska sokkitilanteessa ihminen pyrkii viemään päätökseen sen, mitä oli parasta aikaa tekemässä. Kuitenkin noin 20 % ihmisistä joutuu joko paniikkiin, tulee hysteerisiksi tai lamaantuu, jopa muuttuu apaattiseksi. Dissosiaatio on hyvin tyypillinen ilmiö traumaattisissa tapahtumissa. Siinä traumaattisen tapahtuman uhri siirtää itsensä tapahtuman ulkopuolelle. Kauhistuttava tilanne on helpompi kestää, jos uhrilla
16 on tunne, että se ei tapahdu hänelle itselleen vaan vain esim. ruumiille. Sokki kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. (Saari 2003, ) 9 Reaktiovaiheessa psyykkisen sokin järjestäytymätön kaaos pyrkii pintaan. Tietoisuuden myötä tulevat myös tunteet. Tulemme tietoiseksi tapahtumasta ja sen merkityksestä omalle elämälle. Tyypillisiä tunteita ovat suru, epätoivo, tyhjyyden tunne, ahdistus, itsesyytökset ja syyllisyydentunto. Jotkut voivat etsiä tapahtuneelle syyllistä, jolloin keskeinen tunne on viha ja aggressio. Syyllisten etsiminen ja syyttely estää itsessä tapahtuvaa asian käsittelyä ja suojaa omilta vaikeilta tunteilta. Vihan, aggression ja raivon tunteminen voi olla myös osa tunnemyllerrystä. Usein ihmiset itkevät paljon, osaamatta kertoa syytä, miksi itkevät. Myös pelko on aina läsnä traumaattisessa kokemuksessa. Pelko voi kohdistua itseen tai pelkää lähimmäisten puolesta. Joskus traumaattisen tapahtuman kokemukseen liittyy voimakasta häpeää, jolloin ihminen voi eristäytyä. (Saari 2003, ) Reaktiovaiheelle on ominaista voimakkaat somaattiset reaktiot. Fyysinen reagointi alkaa usein vapinalla. Muita tyypillisiä vaivoja ovat pahoinvointi, kuvotus, sydänvaivat, lihassäryt, huimaus, painostava väsymys ja univaikeudet. Reaktiovaiheen tunteilla on tarkoituksena tuntea kokemus ulos itsestämme. Reaktiovaiheen kesto on yleensä 2-4 päivää. (Saari 2003, ) Työstämis- ja käsittelyvaihe seuraa reaktiovaihetta. Käsittelyprosessi muuttaa luonnettaan. Tässä vaiheessa ihmiset eivät halua puhua tapahtuneesta, kun sokki- ja reaktiovaiheessa he ovat olleet halukkaita puhumaan tapahtuneesta. Kolmen ensimmäisen päivän jälkeen traumaattisesta tapahtumasta ihmisen mieli alkaa sulkeutua ja kokemuksen käsittely siirtyy sisälle päin. Se tapahtuu tietoisesti ja tiedostamatta. (Saari 2003, ) Jos traumaattiseen tapahtumaan liittyy menetys, työstämis- ja käsittelyvaiheessa on läpikäytävä myös suru. Käsittelyprosessi hidastuu. Alussa tapahtumat ja asiat pyörivät mielessä usein, ja prosessin edetessä huomaa hetkiä, jolloin on mielessä ollut muitakin tapahtumaan liittymättömiä asioita. Vähitellen nuo hetket lisääntyvät. Voimakkaita tunteita tulee edelleen, ja joku asia tai muisto saa ne voimakkaana pintaan. Tavallista on myös muisti- ja keskittymisvaikeudet, koska osa tarkkaavaisuudesta keskittyy traumaattisen kokemuksen käsittelyyn. Joustokyky voi myös vähentyä, mikä näkyy
17 10 pinnan kiristymisenä ja raivonpurkauksina ihmissuhteissa. Raivon kohteena voi olla myös täysin ulkopuolinenkin henkilö. Ominaista on halu olla yksin ja eristäytyä muusta maailmasta, ja se voi johtaa jopa masennukseen. (Saari 2003, ) Toipumisprosessissa on tärkeää luoda tulevaisuuden perspektiivi. Traumaattisen tapahtuman läpikäynyt elää vain menneisyydessä ja tässä hetkessä. Seuraava päivä voi tuntua mahdottomalta ajatukselta. Tulevaisuuden näkeminen tuo toivoa ja lohdutusta. (Saari 2003, ) Uudelleen orientoitumisen vaihe mahdollistuu työstämis- ja käsittelyvaiheen lopulla, jolloin tapahtuma on hyväksytty ja sopeutuminen tapahtuman tuomiin muutoksiin on alkanut. Traumaattinen kokemus on läpityöstetty, se on hyväksytty osana omaa elämänhistoriaa. Sitä voi ajatella ahdistumatta tai olla ajattelematta. Kokemus ei täytä ajatuksia, vaan elämässä on tilaa uusille kokemuksille. (Saari 2003, ) 4.4 Traumaperäinen stressihäiriö Traumaattinen kriisi etenee, kun jokainen vaihe tulee käsiteltyä läpi. Joskus käsittelyprosessi voi juuttua reaktiovaiheeseen. Tällöin voimakkaat reaktiot ja oireet eivät vähenekään ajan myötä, vaan ne jäävät päälle. On kyse posttraumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD), jolle on kansainvälinen diagnoosiluokitus DSM III. Määrittelyssä on neljä kriteeriluokkaa: A, B, C ja D. A. Epätavallisen voimakas tapahtuma vakava uhka henkeä tai fyysistä koskemattomuutta kohtaan lapsiin, puolisoon tai muihin sukulaisiin tai ystäviin kohdistuva vakava uhka tai onnettomuus kodin tai asuinyhteisön yhtäkkinen tuhoutuminen vakavasti loukkaantuneen tai kuolleen henkilön näkeminen onnettomuuden tai väkivallan seurauksena B. Tapahtuma koetaan jatkuvasti uudelleen vähintään yhdellä seuraavista tavoista mieleen tunkeutuvat muistot toistuvat painajaiset tapahtuman jälleenkokeminen
18 voimakas levottomuus tapahtumaa symboloivien tai siitä muistuttavien asioiden takia (muun muassa vuosipäivät) 11 C. Jatkuva katastrofiin assosioituvien ärsykkeiden välttäminen tai yleinen tunneherkkyyteen turtuminen (vähintään kolme seuraavista) tapahtumaan assosioituvien ajatusten ja tuntemusten välttäminen traumasta muistuttavien toimintojen ja tilanteiden välttäminen trauman osia koskevan muistin heikentyminen huomattavasti lieventynyt kiinnostus tärkeitä toimintoja kohtaan (pienillä lapsilla esim. jo opittujen taitojen unohtaminen, kuten wc:n käyttötaidot tai puhekyvyn menetys) ulkopuolisuuden tai toisista ihmisistä vieraantumisen tunne tunneilmaisujen rajoittuneisuus, esimerkiksi kyvyttömyys tuntea rakkautta tunne kaventuneista tai puutteellisista tulevaisuuden mahdollisuuksista, lapsi ei esimerkiksi usko valmistuvansa ammattiin, menevänsä naimisiin, saavansa lapsia tai elävänsä vanhaksi D. Itsepintaisia lisääntyneen vireystason oireita, ruumiintoiminnot ovat aktiivisia ja ruumis on valmis pakenemaan tai taistelemaan (vähintään kaksi seuraavista) univaikeuksia (nukahtamis- ja heräämisongelmat) ärtyisyys ja vihanpuuskat keskittymisvaikeudet liiallinen valppaus (ainainen valmius kohdata katastrofi tai etsiä merkkejä siitä) voimakas äkkireaktiokyky, pelokkuus herkistyneet ruumiilliset reaktiot traumaattista tapahtumaa muistuttavissa tilanteissa, esimerkiksi perheensä tulipalossa menettänyt lapsi reagoi intensiivisen pelokkaasti ja kauhulla (itku, kirkuminen, lamaantuminen) savukkeen sytyttämiseen tai palohälytykseen E. Kriteerien B, C ja D oireet ovat esiintyneet vähintään kuukauden ajan. Traumaperäinen stressihäiriö voi ilmetä akuuttina, jolloin oireet jatkuvat voimakkaina tai voimistuvina yli kuukauden, tai viivästyneenä, jolloin oireet tulevat esiin vasta
19 12 noin puolen vuoden kuluttua traumaattisesta tapahtumasta. PTSD pystytään yleensä helposti tunnistamaan ja liittämään alkuperäiseen traumaattiseen tapahtumaan. Jos PTSD tulee usean kuukauden viiveellä, voi hoito keskittyä pelkästään oireisiin ja itse häiriön aiheuttaja jää tavoittamatta. Yleensä tällainen hoito on tuloksetonta ja onnistunut hoitotulos vaatiikin, että itse traumaattinen kokemus tavoitetaan ja saadaan purettua siihen liittyvät tunteet ja ajatukset. Hoitamattomana PTSD voi johtaa tilapäiseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen ja jopa alan vaihtoon. (Saari 2003, ) 5 PSYKOLOGINEN JÄLKIPUINTI, DEBRIEFING Sosiaali- ja terveysministeriö (2002, 71) ohjeistaa terveyskeskuksien valmiussuunnitelmassa psykososiaalisen tuen antamisesta seuraavasti: Psykososiaalinen tuki sisältää henkistä ensiapua uhreille, uhrien omaisille ja lähiyhteisöille sekä henkilökunnalle järjestettyjä purkutilaisuuksia (defusing) ja onnettomuuden osapuolille järjestettyä jälkipuintia (debriefing). Psykososiaalinen tuki järjestetään eri viranomaisten yhteistyönä. Toiminnassa ovat mukana terveydenhuollon lisäksi sosiaalitoimi ja mahdollisesti myös muut tahot kuten seurakunta ja vapaaehtoiset järjestöt. Terveyskeskus selvittää riskiarvioon perustuvan psykososiaalisen tuen tarpeen ja antaa hätäkeskukselle kriisiryhmien yhteistiedot ja hälytysohjeet Psykologisen jälkipuintipalvelun tuottavat kunnat ja palveluiden tuottajat huolehtivat siitä, että organisaatiossa on osaava ja riittävä henkilökunta. Henkilökunnalla on riittävä koulutus, ja se osallistuu ammattitaitoa ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Psykologinen jälkipuinti-istunto, debriefing, on sosiaali- ja terveyshuollon suosituksen mukaan asiakkaan ja ammattilaisen välille syntynyttä aitoa, tasa-arvoista, kahdensuuntaista vaikuttamista sekä vuoropuhelua. Palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeisiin ja lähiyhteisön sekä ympäristön tarpeisiin. Toiminta vastaa ennen kaikkea ihmisten, asiakkaiden tarpeita heidän omasta näkökulmastaan. (Sosiaali- ja terveyshuollon laadunhallinta 2000-luvulle.) Murtomaa ym. (1998, 49) mainitsee, että Psykologinen jälkipuinti on suunniteltua, jäsennettyä ryhmätyötä, joka on suunniteltu kriittisen tapahtuman jälkeisten tosiasioiden, ajatusten, tunteiden, vaikutelmien ja reaktioiden yksityiskohtaiseksi läpikäymiseksi. Tähän määrittelyyn Lönnqvist (2005, 4) lisää, että psykologinen jälkipuinti
20 13 tulee olla ammatillisesti ohjattu, edistää normaalin surutyön käynnistymistä, auttaa ymmärtämään ja tukemaan omia sekä toisten erilaisia reaktioita. Lisäksi se vahvistaa istunnossa olevien keskinäistä tukea poikkeuksellisen tapahtuman läpikäymisessä. Traumaattiset tapahtumat aiheuttavat myös auttajille tavallista enemmän psyykkistä stressiä. Näissä tilanteissa jälkipuinti-istunnon järjestäjinä sekä vetäjinä auttajille voi toimia työterveyshuolto tai vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen kriisiryhmä. (Murtomaa ym. 1998, 11.) Traumaattisissa tapauksissa psykologisen jälkipuinti-istunnon vetäjältä edellytetään sosiaalihuollon, terveydenhuollon tai seurakunnan koulutusta ja lisäksi jälkipuintityön koulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa monisteessaan jälkipuinti-istunnon vetäjäksi mielenterveystyön ammattihenkilöä (Murtomaa ym. 1998, 49). Saari (2003, 155) toteaa kirjassaan, että Suomessa psykologisen debriefingin käyttö edellyttää ihmissuhdeammatin peruskoulutusta, koulutusta kriisi- ja katastrofityöhön ja debriefing - menetelmän käyttöön. Arkielämän traumaattisten tilanteiden työntekijöistä ja psykologisen jälkipuintiistunnon työntekijöistä käytetään nimitystä kriisityöntekijä. Kriisityöntekijä- nimikettä käyttävät hyvin erilaisen koulutuspohjan saaneet kriisityössä ja jälkipuintityössä työskentelevät henkilöt mm. sairaanhoitajat, psykiatriset erikoissairaanhoitajat, perheterapeutit, kriisi- ja traumapsykoterapeutit, sosiaalityöntekijät, teologit, papit, psykologit, psykoterapeutit, sekä yleislääkärit, joilla on lisäksi kriisi- ja traumapsykoterapeutin koulutus. Psykiatrit, NLP- ja hypnoterapeutit ja kriisi- ja traumapsykoterapeutit. (Kriisikeskuksien verkkosiv ja 2007.) Kirkko kutsuu omaa katastrofiapuaan (katastrofeissa tehtävää sielunhoito- ja henkisen tuen työtä) nimellä henkinen huolto, HEHU. Moisio (2003, 5-6) käyttää tutkimuksessaan Hehun työntekijöistä nimitystä katastrofityöntekijät. Suuronnettomuuksista sekä päivittäisistä onnettomuuksista hän käyttää yhteisnimeä katastrofi. Päivittäisiin onnettomuuksiin (itsemurhat ja muut äkilliset kuolemantapaukset) hälytetään auttaja tai auttajapari ja suuronnettomuuksiin useampi seurakunnan työntekijä. Katastrofityöntekijät tarjoavat psyykkistä ensiapua, jonka perustarkoituksena on rauhoittaa ja lohduttaa katastrofin kohdannutta ihmistä.
21 5.1 Kriisityöntekijöihin liittyvät vaatimukset 14 Kriisityö on aivan erityinen auttamistyön metodi ja näkökulma, jolla on hallussaan kokemusta ja tietoa siitä, kuinka ihmiset reagoivat kriisitilanteissa ja miten tukea kriisissä olevaa ihmistä (Harjumäki 2000, 2). Vetäjältä edellytetään hyvää tilannetajua, idearikkautta ja joustavuutta, etenkin suurten ryhmien vetämisessä nämä ominaisuudet ja kyky pitää ryhmä koossa korostuvat. Vaikka istunnot tapahtuisivat ihmisten omissa kodeissa, on vetäjällä oltava istunnosta vastuu. Vetäjät myös määräävät istunnon aikana, mitä tapahtuu, ei asunnon omistaja. Yleensä istunnoissa on kaksi vetäjää, mikäli istuntoon osallistuu lapsia, on vetäjiä oltava kolme. Vetäjien tehtävänä on myös istunnon aikana havainnoida merkityksellisiä asioita ryhmästä. Useamman vetäjän ollessa kyseessä he voivat täydentää ja tukea toisiaan istunnon aikana. Istunnoissa käsiteltävät asiat ovat usein hyvin järkyttäviä sekä ahdistavia, voimakkaita tunteita ja ajatuksia aiheuttavia, jolloin useamman vetäjän ollessa kyseessä, välitön istunnon jälkeinen purkaminen mahdollistuu, mikä on myös välttämätöntä, jotta työntekijä ei itse traumatisoituisi. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, , ; Lönnqvist 2005, 4.) Mikäli vetäjä tuntee uhrin taikka jonkun istuntoon osallistujan, tulee hänestä itsestäänkin uhri. Hänen on lähes mahdotonta pitää omia tunteita erossa osanottajien tunteista. Psykologisen jälkipuinnin vetäminen on niin vaativaa, että siihen ei pysty, jos itse on myös uhri. Näiden asioiden puitteissa olisi optimaalista, jos vetäjä olisi täysin ulkopuolinen, mikä pienillä paikkakunnilla aiheuttaa hankaluuksia. Olennaista on, että istunnon vetäjät tuntisivat toisensa ja olisivat työskennelleet jo toistensa kanssa, näin he tuntisivat toistensa työskentelytavat. Mikäli vetäjät eivät entuudestaan tunne toisiaan, sitä tarkemmin heidän tulee tehdä etukäteistyötä ennen istuntoa sekä sopia viestittämistavoista toisilleen. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, ; Lönnqvist 2005, 4.) Vetäjien on tärkeä huomioida, että kaikki istunnossa osallistuvat saavat riittävästi huomiota sekä tilaa vetäjien taholta. Heidän tulee hallita koko istunnon prosessi ilman, että he pitävät esillä papereita tai ohjeita, sillä se voi osaltaan heikentää vetäjien auktoriteettia. Se, miten vetäjät asettuvat ryhmään istumaan, on ryhmän kannalta tärkeää,. Paras malli on, että vetäjät istuvat joko vastakkain ryhmässä, taikka kolmion muodossa, jolloin he näkevät toisensa suoraan sekä kaikki osallistujat. Näin isompi osa ryh-
22 15 mäläisistä pääsee vetäjien viereen, joka tuo turvallisuuden tunnetta ryhmän jäsenille. Keskeisin asia vetäjien toiminnassa on luottamuksen rakentaminen sekä säilyttäminen osanottajissa koko istunnon ajan. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, ; Lönnqvist 2005, 4.) 5.2 Psykologisen jälkipuinti-istunnon tarkoitus ja menetelmä Psykologisen jälkipuinti-istunnon tarkoituksena on todellisuuden kohtaaminen, tapahtuman perusteellinen ja todellisuuteen pohjautuva läpikäynti, psyykkisten reaktioiden työstäminen sekä sosiaalisen tuen syventäminen ja tehostaminen. Myös reaktioiden normalisointi ja tuleviin reaktioihin valmistautuminen on keskeisiä istunnon tarkoituksia sekä lisäksi vainajan hyvästeleminen. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, ) Kriisityötä on tehty jo useamman vuoden ajan, ja se on osoittautunut tärkeäksi ja tulokselliseksi. On kertynyt kokemusta, että tällainen yhteinen traumaattisen tapahtuman käsittely auttaa. Tapahtumasta saa paremmin otetta ja pystyy ymmärtämään omia reaktioita. Se auttaa jaksamaan sekä palaamaan arjen elämään, se yhdistää ja edistää tuen saamista yhteisössä sekä helpottaa tapahtumasta puhumista. Lisäksi se myös ehkäisee myöhempien ongelmien syntymistä, kun mieleen ei jää käsittelemättömiä ajatuksia ja asioita. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, ) Psykologinen jälkipuinti-istunto on ainoastaan ryhmämenetelmä, jossa ryhmän koko olisi Lönnqvist (2005, 4) mukaan 5-15 osallistujaa. Saari (2003) mainitsee, että optimaalinen ryhmäkoko olisi 5-8 henkeä ryhmädynamiikan toteutumisen kannalta. Isommat ryhmät tulisi jakaa pienryhmiin, mikä ei aina ole käytännössä mahdollista. Esimerkiksi yllättäen ryhmäkoko voi suurentua ilman, että vetäjät ovat siitä tietoisia. Istunnon ajoittuminen sijoittuu tuntia tapahtumasta. Paikan tulee olla rauhallinen. Ehdottoman tärkeää on, että istuntoa ei häiritä. Ennen istuntoa tulee myös kartoittaa homogeeninen (tasakoosteinen esim. perhe ja perheystävät / työtoverit / luokkakaverit/ ensiauttajat jne.) ryhmä. Saari (2003) painottaa, että yksi keskeinen periaate on luonnollisten ryhmien muodostuminen. Niille, jotka ovat kokeneet traumaattisen tapahtuman yhdessä, tarjotaan myös mahdollisuus läpikäydä se yhdessä. Istuntojen aika on tapahtuman ja ryhmän koosta riippuen keskimääräisesti 2 4 tuntia, joskus enemmänkin. Istunnon oleellisia seikkoja ovat myös, ettei istunnon aikana pidetä taukoja ja
23 16 istunnossa olevien toivotaan olevan paikalla koko istunnon ajan. Istunto ei ole vain kertaluontoinen, sen uudesta tarpeellisuudesta neuvotellaan aina istunnon loppuvaiheessa, jolloin kartoitetaan muutkin tukitarpeet. Mikäli tarvetta uudelle istunnolle ei ilmaannu, vetäjien tulee ottaa ryhmän jäseniin yhteyttä sovitun ajan kuluttua. Tällä menetelmällä kartoitetaan heidän eteenpäin kulkunsa. (Dyregrov 1994, ; Saari 2003, ; Lönnqvist 2005, 4.) 5.3 Psykologisen jälkipuinti-istunnon vaiheet Aloitusvaihe Päätösvaihe Faktavaihe Normalisointivaihe Ajatusvaihe Oirevaihe Tunnevaihe KUVIO 1. Psykologisen jälkipuinti-istunnon vaiheet Istunnon kulku alkaa aloitusvaiheesta (kuvio 1), jossa myönteisen ilmapiirin luominen, ahdistuksen vähentäminen ja luottamuksen luominen ovat keskeisiä asioita, sillä tässä vaiheessa luodaan pohja sekä puitteet istunnolle. Faktavaihe edistää totuuden kohtaamista, vähentää mielikuvituksen tilaa, ja siinä luodaan kokonaisnäkemys tapahtuneesta sekä luodaan yhteistä ymmärrystä tapahtumasta. Ajatusvaiheessa on tarkoitus saada ajatukset kognitiiviseen (tiedolliseen) hallintaan, sekä käsitellään syyttämis- ja syyllisyysajatuksia. Tunnevaiheessa pyritään ahdistuksen vähenemiseen ja ehkäistään välttämiskäyttäytymistä. Selviytymiskeinojen edistäminen ja tunteiden jakaminen ja läpikäyminen sekä sosiaalisen tuen syventyminen ovat tämän vaiheen asioita. Oirevaiheessa työstetään somaattisten oireiden ja reaktioiden ymmärtämistä ja työstetään valmiuksia ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi valmistaudutaan tiedotusvälineiden edustajien kohtaamiseen. Tässä vaiheessa myös kehitetään valmiuksia rituaalien suunnitteluun sekä niihin osallistumiseen (esim. vainajan katsomiseen). Normalisointivaiheessa työstetään omien reaktioiden, ajatusten ja tunteiden hyväksymistä sekä pelkoa synnyttävien prosessien välttämistä ja selviytymiskeinojen vahvistamista. Päätösvaihe on
24 tulevan selviytymisen varmistaminen ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. (Lönnqvist 2005, 4-5; Saari 2003, 189, 192) KRIISITYÖNTEKIJÄN HENKINEN KUORMITTAVUUS On tärkeää huolehtia niistä, jotka kohtaavat niin monien elämän Jeffrey T. Mitchell 6.1 Auttajaa kuormittavia tekijöitä Moisio (2003) tutki seurakunnan työntekijöiden kriisityötä, josta hän käyttää nimitystä katastrofityö. Työntekijöiden jaksamiseen vaikuttavia seikkoja löytyi mm. koulutuksen riittävyydestä, monen eri organisaation yhteystyöstä ja työntekijöiden omasta tunteesta työn tarpeellisuudesta. Lisäksi jaksamiseen vaikutti se, oliko työtehtävät tarkasti määrätty ennen katastrofia Jälkipuinti-istunnossa käsiteltävät tapahtumat Traumaattisen tapahtuman kohdistuminen työyhteisöön, esimerkiksi työtoverin äkillinen kuolema tai pysyvä vammautuminen, on erityisen kuormittava tilanne. Se, kun työntekijä itse joutuu työtehtävää suorittaessaan hengenvaaraan, sekä tilanteet, joissa on tavallista enemmän kuolleita, ovat auttajaa kuormittavia ja traumatisoivia tekijöitä. (Dyregrov 1994, 201, ) Tilanteet jotka kohdentuvat lapsiasiakkaisiin ovat erityisen traumaattisia. Lapsen kuolema on auttajille yksi suurinta stressiä aiheuttava tilanne, koska lapsen kuolema koskettaa ihmisen syvimpiä tuntoja. Uhreja auttaessaan auttaja yleensä kykenee henkisesti etääntymään emotionaalisista tilanteista, mutta lapsiuhrien kohdalla auttajat työskentelevät ylitse omien voimavarojensa uupumiseen asti. Lapsen kohtaamat onnettomuudet tai kuolema voivat laukaista auttajassa ajatukset olemassaolon tarkoituksettomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. (Dyregrov 1994, 201, )
25 18 Dyregrov (1994, 201, ) luettelee lisäksi seitsemän asiaa, jotka aiheuttavat stressiä auttajille: epätietoisuus työn alkamisesta, ajanpuute, odotusaika, yleisön ja lehdistön kertyminen paikalle, voimakkaat aistivaikutelmat, kuolleiden ja loukkaantuneiden kanssa tekemisissä oleminen, onnettomuuden laajuus, kesto ja voimakkuus, puutteelliset apuvälineet, vaara, yhteistyö-, komennus-, koordinointi- ja johtoongelmat sekä viimeiseksi tehtävien sekoittumisen aiheuttamat vaikeudet. Saari (2003, 279) puolestaan korostaa, että onnettomuudet, joissa on useita uhreja, kuolleita, palaneita ja vakavasti loukkaantuneita ja selkeästi pysyvän vamman saaneita, aiheuttavat työyhteisölle ja työntekijöille henkistä kuormittavuutta. Mikäli työtehtävää suorittaessa työntekijä (poliisi) joutuu ampumaan kohti, haavoittamaan tai tappamaan ihmisen, se voi olla erittäin traumatisoiva tapahtuma. Myös jos työtehtävä jatkuu pitkään ja on erityisen rasittava ja johtaa epäonnistumiseen, aiheuttavat nämä tekijälleen henkistä kuormittavuutta. Naiseen kohdistuvan väkivallan tiedetään herättävän auttajassaan tunteita ja pelkotiloja esim. raiskaustapauksessa. Nainen auttajana saattaa itse alkaa pelätä joutuvansa raiskauksen kohteeksi, ja taas miesauttaja tuntee tarvetta vakuuttaa, että hän ei ole tekijän kaltainen mies. Parisuhteessa miespuolisen puolison tekemän seksuaalisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi vuosittain joutuu naista, heistä on fyysisen väkivallan kokeneita. Yksi nainen kuolee lähisuhdeväkivallan aiheuttamana Suomessa joka toinen viikko. (Perttu ym. 1999, 7 13.) Työyhteisön vaikutus henkiseen kuormittavuuteen Voimakas hierarkia, tiukka työjako, hyvin eriytyneet tehtävät, rajoittavat säännöt ja ohjeet sekä ennen kaikkea mahdottomuus osallistua päätöksentekoon altistavat työuupumukselle. Työntekijälle jää vain rajoituksia, eikä hän näin ollen pääse näkemään kapeutuneiden työtehtävien vuoksi työn kokonaisuuksia. (Sihvonen 1996, 89.) Kaipiaisen (2001, 26) mukaan tärkein asia kriisiryhmien toiminnan ja henkisen tuen kehittämisessä on kuntien ja organisaatioiden johdon sitoutuminen tähän työhön. Ryhmässä toimiville jäsenille työnantajan tuki, arvostus ja kannustus ovat erittäin merkittäviä. Myös eri organisaatioiden työpaikan kulttuuri, johdon suhtautuminen ja henkilöstön käytännöt vaikuttavat henkisen tuen kehittämiseen. Käytännön tasolla on havaittu tärkeäksi, että organisaatioissa olisi mielellään useampia henkilöitä, jotka
26 uskovat henkisen tuen tärkeyteen ja jaksavat sitkeästi tuoda asiaa esille kaikissa mahdollisissa tilanteissa. 19 Stressireaktiot ovat auttajilla samoja kuin onnettomuuksien uhreillakin. Tällaisen traumaattisen kokemuksen jälkeen työhön paluu voi olla vaikeaa, usein myös työstä poissaolot lisääntyvät. Nämä seikat saattavat lisätä työpaikan epäsopua, katkeruutta ja jopa syyttelyä. Tutkimuksien mukaan on todettu, että työntekijöiden esimiehet eivät näe ongelmaa riittävän selkeästi ja näin ollen, eivät myöskään huolehdi riittävästä työntekijöiden psykososiaalisesta auttamisesta. (Murtomaa ym. 1998, 46.) Työn liiasta stressistä kertoo muun muassa se, että työntekijöillä on liiallista alkoholinkäyttöä, kotielämän vaikeuksia, työpaikassa huono ilmapiiri ja työstä poissaoloja. Liiallinen stressi aiheuttaa myös varhaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja itsemurhat ovat myös merkki siitä. Psykososiaalisen tuen avulla voidaan vähentää työstä poissaoloja ja irtisanoutumista. (Murtomaa ym. 1998, 46.) Saari (2003, 282) toteaa, että aina kun jollekin työntekijälle taikka työntekijäryhmälle on tapahtunut traumaattinen tapahtuma, tulisi työntekijöille automaattisesti toteuttaa psykologinen jälkipuinti-istunto. Tämä kuuluisi jokapäiväiseen ja arkiseen osaan organisaation työssä, ja on esimiesten tehtävä huolehtia ja järjestää istunnon saatavuus. Lisäksi Saari mainitse, että myös työntekijöiden perheenjäsenet tulisi huomioida ja myös heille tulisi tarjota apua silloin, kun se on tarpeen. Myös auttajien ja uhrien psykososiaalisesta tuesta ja palveluista vastaavat henkilöt tarvitsevat omat purkutilaisuutensa ja jälkipuinti-istuntonsa. Samoin on huolehdittava heidän työnohjauksestaan ja täydennyskoulutuksestaan. (Murtomaa ym. 1998, ) Roti (2001, 199) mainitsee, että työroolin, oman itsensä ja organisaatiokokonaisuuden välillä onnistunut tasapaino on ratkaiseva, mikäli haluaa jaksaa työssä Työolosuhteet Mia Moision (2003) tutkimuksessa seurakunnan työntekijöistä, yksi merkittävä haaste auttajan selviytymistä ajatellen oli ennen katastrofia tehtävä katastrofityö ja päivystäminen. Myös sillä oli selkeä merkitys, kuuluivatko auttajat katastrofityöhön organisaation määrääminä eli auttajina, joiden yhtenä työvelvollisuutenaan on toimia Hehussa
27 20 (kirkon käyttämä termi antamastaan henkisestä huollosta) muiden seurakunnassa tehtävien töiden lomassa tai olivatko he itse hakeutuneet Hehun toimintaan. Aineiston perusteella voidaan vetää selkeä johtopäätös: niiden, joille päivystävä-katastrofityö määräytyi pakollisena työn osana, sitoutuminen oli huomattavasti heikompaa, kuin niillä, jotka olivat itse hakeutuneet näihin tehtäviin. Tuloksena ilmenee se, että päivystystehtävään sitoutuminen ja sitä kautta katastrofityöntekijän rooliin sitoutuminen vaikuttavat auttajan jaksamiseen päivystystehtävässä. Tämä on oleellista katastrofityön ensimmäisestä vaiheesta selviytymiseen. Aineisto osoittaa selvästi, että sisäisen motivaation omaaville auttajille päivystystehtävästään selviytyminen ei ollut ongelma. Aikapula on auttajien sitoutumiseen ja selviytymiseen heikentävästi vaikuttava seikka ennen katastrofia tehtävässä työssä. Oman työn sekä katastrofityön yhteen sovittaminen tuotti selkeästi auttajille ongelmia. Usein auttajat joutuivat arvottamaan, kumpi työ on kiireellisempää ja tärkeämpää. (Moisio 2003, ) Jatkuva valmiudessa olo päivystysaikana koettiin haittana sitoutumisen ja selviytymisen kannalta. Valmiudessa olo väsyttää, ja sitä pidettiin vastenmielisenä. Päivystys ajankohtana (päivystykset viikon mittaisia) päivystäjä on koko ajan töissä, jolloin auttaja luonnollisesti väsyy. Myös monien roolien hallinta samanaikaisesti koettiin häiritsevänä, esimerkiksi seurakuntatyöntekijän rooli, vanhemman rooli ja päivystäjän roolin yhtäaikainen omaksuminen täysipainoisesti koettiin mahdottomana, lisäksi roolien välillä vallitsi ristiriita. (Moisio 2003, ) Päivystystehtävään liittyy olennaisesti ajatusten suuntautuminen mahdolliseen katastrofitilanteeseen, suurella osalla Hehulaisista on ainoastaan yksi tai kaksi katastrofikokemusta takanaan. Tällöin katastrofityöntekijän roolin omaksumiseen ei ole monta mahdollisuutta, eli katastrofityöhön ei ole ehtinyt tulla rutiinia, joka helpottaa työskentelyä, vaan ajatus katastrofista herättää pelon, jännittämisen ja epävarmuuden tunteita. (Moisio 2003, )
T U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotPääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotDefusing-osaamisesta on hyötyä
Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun
LisätiedotSalli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA
Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016 Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotKriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotSalli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Salli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 13.9.2013 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotLataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa
Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari Lataa Kirjailija: Salli Saari ISBN: 9789511186724 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.27 Mb Apua syvän järkytyksen kokeneille, heidän läheisilleen
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotJotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa
Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan
LisätiedotLIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala
LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus (2+1 pv) 27.-28.10.2015 ja 1.12.2015 Tampereella Suomen Yhteisöakatemia OyOy Suomen Yhteisöakatemia Saarijärventie 5 B 14 Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotTullinkulman Työterveys
Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotPOLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö
POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotPsykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstö Sosiaalityöntekijöitä 9 Kriisityöntekijöitä
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotEv.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009
30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.
LisätiedotAlueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari
kiuru Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Ulla Aspvik TtT,
LisätiedotKriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.
Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotMitään todella olennaista ei kuitenkaan jäänyt puuttumaan. Debriefing vapaaehtoistyöntekijöiden kertomana
Mitään todella olennaista ei kuitenkaan jäänyt puuttumaan. Debriefing vapaaehtoistyöntekijöiden kertomana NIEMINEN AILA Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Sosiaalityön pro gradu
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT
1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotPsyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen
Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotSM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012
TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotTampereen sosiaalipäivystys
Tampereen sosiaalipäivystys Sorinkatu 12 D p. 0500 625 990 sosiaalipaivystys@tampere.fi 1 Sosiaalipäivystys 29 Sosiaalihuoltolaki järjestettävä ympärivuorokautisesti, palveluun yhteys Sospä toimittava
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotLapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin
Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotAkuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö
Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot
LisätiedotLIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA
LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen
LisätiedotNuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti
Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014 Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia:
LisätiedotRakkaudesta lähimmäiseen
LAPUAN HIIPPAKUNT A Rakkaudesta lähimmäiseen Kirkon henkinen huolto Lapuan hiippakunnassa 5.9.2019 Johanna Korkeaniemi 1 Kirkon henkinen huolto Henkinen huolto (HeHu) on osa julkisen sektorin järjestämisvastuun
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotTässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura
Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
Lisätiedot