KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186

Transkriptio

1 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY Yhteistyössä taloyhtiöt ja kiinteistöt

2 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY Tampereen kaupunki Asemakaavoitus, hankepäällikkö Veikko Vänskä (tilaaja) Asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen Pirkanmaan Maakuntamuseo, rakennustutkija Miinu Mäkelä Taloyhtiöt ja kiinteistöt mukana työpajoissa, ideoinnissa ja suunnittelussa As Oy Pirkanportti, Aleksanterinkatu 37 Virkamiestalo, Aleksanterinkatu 35 As Oy Otavallanhovi, Tuomiokirkonkatu 38 Suunnittelija Arkkitehdit MY Työryhmä: Anna Hakula, Antti Moisala, Tiia Kuisma ja Kimmo Ylä-Anttila Kannen kuva: Arkkitehdit MY 2017 Sivu 2

3 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY SISÄLLYS 1. Korttelisuunnitelman johdanto Keskustan korttelisuunnitelmat 1.2. Ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen 1.3. Kortteli Aikataulu 1.5. Nykytila ja mahdollinen tuleva kaupunkirakenne 3. Korttelisuunnitelma Suunnittelun lähtökohtia 3.2. Vaihtoehtotarkastelut, luonnosvaiheet 3.3. Suunnitelman kuvaus 3.4. Laajuustiedot 2. Korttelin historia, nykytila ja suunnitelmia Rakennetun ympäristön historia Alueen rakentuminen Korttelin 186 muodostuminen 2.2. Rakennetun ympäristön nykytila Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Rakennukset ja niiden arvot 2.3. Rakennetun ympäristön suunnittelutilanne Kaavatilanne Liikennesuunnitelmat SISÄLLYS LIITEOSA 1. Korttelisuunnitelma Luonnos III massoittelututkielma 2b Luonnos II tarkennetut vaihtoehdot Luonnos I - vaihtoehtotarkastelut 25 Sivu 3

4

5 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Sivu 5

6 1 Korttelisuunnitelman johdanto 1.1 Keskustan korttelisuunnitelmat Korttelisuunnitelmat ovat osa Tampereen keskustan kokonaisvaltaista kehittämistä. Kaupunki tekee niitä yhdessä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen kanssa. Keskeisessä asemassa on täydentävän asuinja liikerakentamisen ideointi, samalla lähiympäristön laatua ja kaupunkikuvaa parantaen. Korttelisuunnitelmat eivät ole rakennussuunnitelmia eivätkä asemakaavoja. Sen sijaan ne ovat pohja niiden käynnistämiselle ja mahdollisille yhteisille hankkeille naapurustossa. Korttelisuunnitelmien toteuttaminen on taloyhtiöille ja kiinteistöille vapaaehtoista. Kiinteistöt ovat korttelisuunnittelun aikana osallistuneet työhön tavoitteiden asettelulla ja kommentoineet luonnoksia ja valmista korttelisuunnitelmaa. Korttelisuunnitelma ei sinällään ole sitova tai oikeusvaikutteinen suunnitelma, vaan kuvastaa yhteisesti muodostetun tahtotilan ja kaupungin korttelin kehittämiselle asetettujen kehittämistavoitteiden kuvauksen. Korttelisuunnitelma on lähtökohta kehittämiselle, sen perusteella taloyhtiöt voivat lähteä hakemaan kaavamuutosta ja käynnistämään yksityiskohtaisempaa rakennussuunnittelua. Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden yhteisiä tavoitteita mietitään suunnittelun aikana korttelikokouksissa ja työpalavereissa Taloyhtiöitä ja kiinteistöjä koskevia kaupungin tavoitteita ovat keskinäisen yhteistyön käynnistäminen naapurustossa yhteisten tavoitteiden löytäminen naapureiden kesken korttelipihojen kehittäminen viihtyisiksi, yhteisiksi ja yhteisöllisiksi täydennysrakentaminen rahoituskeinona merkittäviin peruskorjauksiin maapoliittisista kannustimista ja hallinnollisista prosesseista tiedottaminen Keskustan kehittämistä koskevia kaupungin tavoitteita ovat keskustan kaupunkikuvan ja viihtyisyyden parantaminen kaupunkimaisen elämäntavan ja asumistavan kehittäminen keskustan asukaspohjan ja palvelutarjonnan vahvistaminen kaupunkirakenteen ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehittäminen Kaupungin puolesta keskustan korttelisuunnitelmia koordinoi Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma (aiemmin Keskustahanke) yhdessä asemakaavoituksen kanssa. Kaupunki kutsuu koolle yhteistyötahot, organisoi suunnitteluprosessin, rahoittaa konsulttien tekemän suunnittelun, julkaisee tulokset ja kehittää työtapoja. 1.2 Ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen Keskustan täydennysrakentamisen tavoite liittyy kaupunkirakenteen kehittämiseen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Samalla avautuu mahdollisuus kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kaupunkimaisen elämäntavan kehittämiseen. Tampereen ydinkeskustan liikekorttelien pitkäjänteinen kehittäminen on avainasemassa keskustan elinvoimaisuuden, vetovoiman ja viihtyvyyden lisäämisessä. Kaupunki haluaa edistää näiden keskustan ominaisuuksien vahvistamista. Kaupunki teettää tarpeen mukaan ydinkeskustan liikekortteleihin kehittämissuunnitelmat, joissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asukkaita palveleviksi. Lisäksi selvitetään esteettömien kävely-yhteyksien toteutettavuutta vierekkäisiin kortteleihin. Korttelisuunnitelmien laadinta käynnistetään viimeistään, kun kaupungille tehdään aloite yksittäisen tontin kehittämisestä. Kokonaissuunnitelmalla tavoitellaan keskustan palveluiden käyttäjien, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kannalta pitkällä aikavälillä toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti parempia ratkaisuja, kuin hanke kerrallaan suunniteltuna voitaisiin saavuttaa. Kiinteistönomistajille korttelisuunnitelma on positiivinen mahdollisuus. Sitä toteuttamalla voidaan lisätä kiinteistön arvoa ja tuottoja. 1.3 Kortteli 186 Tarkastelussa oleva kortteli 186 sijaitsee XII kaupunginosassa (Kyttälä) Tampereen ydinkeskustassa. Suunnittelualue rajautuu Suvantokatuun, Tuomiokirkonkatuun, Otavalankatuun ja Aleksanterinkatuun. Kortteli sijaitsee Kyttälän kaupunginosan eteläreunalla, Sorin aukion äärellä. Se on alueelle tyypillinen asuinkortteli, jonka kivijalkakerroksesta noin puolet on liiketiloja. Kortteli sijaitsee kahden korttelin etäisyydellä Hämeenkadusta ja rautatieaseman aukiosta. Vaikka etäisyys on pieni, kortteli ei nykytilanteessa sijoitu aktiivisimpien liikekortteleiden joukkoon. Liiketilojen ja toimistojen määrä vähenee pääkadusta etelää kohti. Tulevaisuudessa korttelin sijainti muuttuu keskeisemmäksi Sorin kauppakeskuksen, Kansi ja Areena -hankkeen ja Asemakeskuksen hankkeiden sekä Tuomiokirkonkadun kävelykadun valmistuessa. Alueella on useita keskustan liikenneverkkoon liittyviä suunnitelmia vireillä. Alueen reunoilla Hämeenkadulla ja Hatanpään valtatiellä joukkoliikennepainotus vahvistuu (mm. raitiotie) ja Kyttälän alueen sisällä katuverkkoa suunnitellaan vahvemmin kävelypainotteisena. Myös näillä suunnitelmilla on positiiviset vaikutukset alueen korttelien kehittämiseen. Suunnittelulta edellytetään korkeaa laatua. Kortteli 186 sijoittuu näkyvästi Sorin aukion reunalle ja Hatanpään valtatien saapumisnäkymän äärelle. Lisäksi lähistöllä on erilaisia arvokohteita, kuten valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Tammerkosken teollisuusmaisema, Tampereen linjaautoasema ympäristöineen ja Ratinan stadion. Lisäksi korttelin välittömässä läheisyydessä sijaitsee yleiskaavassa säilytettäväksi osoitettuja arvokohteita: Ortodoksikirkko ja Asunto Oy Kyttälä (Otavalankatu 5). Suurten hankkeiden ja kävelykeskustan kehittymisen myötä alueen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät mm. liiketilojen kehittämisen kannalta, mutta korttelin ensisijainen kehittämisteema on kuitenkin asumisen täydennysrakentaminen sekä siihen liittyvä asumisviihtyisyyden parantaminen. 1.4 Korttelisuunnitelman aikataulu Työn ohjelmointi ja käynnistys keväällä 2016 Aloituskokous kiinteistönomistajien kanssa o lähtökohdat, tavoitteet Luonnosten esittely- ja kommentointitilaisuus o luonnosvaihtoehdot 1-3 a-b Tarkennettujen luonnosten esittely- ja kommentointikokous o vaihtoehdot 2b, 3a ja 3b Valmiin korttelisuunnitelman esittely Kaupunkikuvatoimikunnan esittely o muokattu korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelmaraportti Korttelisuunnitelman jälkeen mahdolliset asemakaavamuutokset, maankäyttösopimukset, rakennussuunnitelmat ja rakentaminen

7 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Nykytila ja mahdollinen tuleva kaupunkirakenne NYKYTILA: Kaupunkimalli ja kaupunkirakennekartta KORTTELISUUNNITELMA: Kaupunkimalli ja kaupunkirakennekartta Kortteli 186 koostuu kolmesta eri ikäisestä, eri kokoisesta ja eri tyylisestä asuinrakennuksesta, joista TVA:n vuokratalo (Virkamiestalo) ja Asunto Oy Pirkanportti ovat rakentuneet ja 50-luvuilla laaditun asemakaavan mukaisesti luvulla rakennettu Asunto Oy Otavallanhovin rakennus ja sen tontti poikkeaa modernistisesta kapeammasta korttelirakenteesta. Korttelisuunnitelma perustuu kaikkien tonttien täydennysrakentamiseen, jossa TVA:n vuokratalon ja As. Oy Pirkanportin osalta korotusosat noudattelevat Kyttälän modernistista korttelirakennetta (korkeammat etelä-pohjois -suuntaiset rakennusmassat ja matalammat poikkisuuntaiset rakennusosat). Asunto Oy Otavallanhovin tavoitteena on purkaa huonokuntoinen rakennus ja korvata se uudella täydennysrakentamisella samassa korttelirakenteesta poikkeavassa sijainnissa. Korttelisuunnitelmassa ei tavoitella saumatonta yhtenäisyyttä, vaan täydennysrakentamisen arkkitehtuuri kumpuaa jokaisen rakennuksen omista arkkitehtonisista ja kaupunkirakenteellisista lähtökohdista. Sivu 7

8 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Korttelin historia, nykytila ja suunnitelmia 2.1 Rakennetun ympäristön historia Alueen rakentuminen avautuva etelä-pohjois -suuntainen lamellirakennusten korttelirakenne, jossa oli lisäksi poikkisuuntaiset matalat liikesiivet korttelin etelä- ja pohjoisreunoilla. Kaavan myötä matalat puu- ja kivirakennukset alkoivat korvautua uusilla lamellikerrostaloilla. Rakennusperinnön vaaliminen nousi modernismin vastaliikkeenä ja suojelukaavat yleistyivät 1980-luvulla. Kyttälässä Hämeenkadun varren kivitalot ovat pääsääntöisesti suojeltuja. Korttelin 186 muodostuminen Vasemmalla Tampereen kaupungin mittausopillinen Asemakartta vuodelta Oikealla Kyttälän puoli J. G. Walleniuksen mittaama Tammerkosken Jakokunnan rintamaasta vuodelta Väinö Voionmaa, Yrjö Raevuori: Tampereen historia ( ) / Tampereen kaupunki Kyttälän alue oli maalaismaisemaa 1800-luvun alkupuolella, ennen liittämistä Tampereeseen. Kaupungin teollistuessa teollisuusrakentaminen sijoittui kosken varteen. Teollistumisen myötä kaupungin ulkopuolinen Kyttälä kasvoi nopeasti ja sinne syntyi paljon kylämäistä työväenasutusta. Se liitettiin Tampereeseen vuonna 1877 ja kaavoitettiin pian sen jälkeen uutta rakentamista ohjaavaan ruutukaavamuotoon. Vasemmalla Verkatehtaankatu v (Vapriikin kuva-arkisto; Kuusela 2014, 24) ja oikealla Kyttälä keväällä (Tampere-seuran arkisto; Kuusela 2014, 46.) Kyttälä kärsi vuoden 1918 sodassa pahoja vaurioita ja useita puurakennuksia tuhoutui. Raunioille oli kuitenkin helpompi toteuttaa jo suunniteltu uusi tielinjaus: Hatanpään valtatie, joka muutti Kyttälän lounaisreunan korttelirakennetta. Ennen II maailmansotaa Tampereen keskustakorttelit olivat rakentuneet ruutu-asemakaavan mukaisesti umpikortteleina. Rakentumista ohjasi vuonna 1898 uusittu rakennusjärjestys. Hämeenkadun varren talot rakennettiin viisikerroksisina kivitaloina ja muualla pääsääntöisesti matalina puurakennuksina ja paikoin 2-3- kerroksisina kivitaloina. Kyttälän eteläosan asemakaavamuutos vuodelta 1952 (alkuperäinen Kyttälän uusi modernistinen asemakaava oli laadittu jo 1941). Uusi pohjois-etelä suuntainen puoliavoin korttelimalli. Uusissa avokortteleissa lamellitalot sijoittuivat pohjois-eteläsuuntaan ja niiden väleihin suunniteltiin matalat 2- kerroksiset liike- ja toimistorakennukset. Kuva:Tampereen kaupunki, kaavaarkisto Väritys vahvennettu Ennen Kyttälän ensimmäistä asemakaavaa korttelin sivuitse kulki tie etelään: Hatanpäälle ja Pirkkalaan. Korttelin alueella ei sijainnut taloja, vaan se oli peltoa. Kyttälä sijaitsi korttelin pohjoispuolella ja haja-asutusta itäpuolella. Verkatehdas oli rakentunut korttelin lähelle kosken rantaan. Asemakaavan toteutuessa kortteliin rakennettiin yksikerroksisia puurakennuksia. Kortteli oli tuolloin kaupunkirakenteen reunalla luvun lopulla korttelin viereen rakennettiin Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. Vuoden 1918 taisteluissa korttelin puurakennukset tuhoutuivat kokonaan luvulla rakennettiin tuhoutuneiden tilalle pääosin 1-2 kerroksisia, runkosyvyydeltään hieman leveämpiä rakennuksia. Bertel Strömmer suunnitteli Otavallanhovin vuonna 1924 ja se valmistui seuraavana vuonna. Vuoden 1941 asemakaavan mukaisesti matalammat rakennukset korvautuivat modernistisilla lamellitaloilla ja 1960-luvuilla. Virkamiestalo valmistui vuonna 1951 ja Pirkan portin rakennuslupa on vuodelta Vasemmalla: Tampere 1889 / Tampereen kaupunki Historiallisia ja tilastollisia tietoja ja oikealla alkuperäinen karttapiirros: V. Lindholm 1889, Tampereen rakennusvirasto (Koskesta voimaa). Oikealla vuoden 1928 asemakartta. Kun rakentaminen II maailmansodan jälkeen uudestaan kiihtyi, lähes koko keskusta kaavoitettiin uudelleen. Hämeenkadun varren kortteleiden vielä melko uudet ja massiiviset kivitalot pääsääntöisesti säilyivät ja uusia kaavoja laadittiin seuraavien lähimpien 3-4 korttelin mittaiselle vyöhykkeelle. Kyttälän eteläosan alueelle laadittiin yksi laajimmista tuon ajan asemakaavoista vuonna 1941 ja siinä osoitettiin ajalle tyypilliseen tapaan auringon valon suuntaan Purkutyömaata ennen Pirkanportin rakentamista tai 1960-luvulla. (kuva: Erkki Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto) Sivu 8

9 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Rakennetun ympäristön nykytila Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Kortteli 186 sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Erityisesti Pirkanportti hahmottuu Kyttälän ruutukaavan rajana Sorin aukion pohjoisreunalla ja keskustan eteläisen sisääntulokadun Hatanpäänvaltatien varrella. Kortteli on osa nykyistä ydinkeskustaa. Kortteli 186 kuuluu 1800-luvun lopun ruutukaavakortteleihin, mutta Aleksanterinkadun eteläpään kaupunkikuvaan vaikuttaa myös liittyminen Hatanpään valtatien kaarevaan linjaukseen. Korttelissa on toiminnoiltaan sekoittunutta umpikorttelirakennetta, josta ensimmäinen kerros on enimmäkseen aktiivista kadulle aukeavaa liiketilaa, kun taas ylemmät kerrokset asuinhuoneistoja. Virkamiestalossa ja Otavallanhovissa liiketilat sijoittuvat vain Otavalankadun varteen. Toimistohuoneistoja on erittäin vähän, Kyttälässä toimistotilojen määrä pienenee Hämeenkadulta etelään siirryttäessä. Kyttälän ruutukaavan kortteleissa on tyypillisesti kahta kerrostumaa: puurakennusten jälkeen rakennettuja 1920-luvun klassistisia ja jykeviä kivitaloja sekä 1940-luvun kaavan mukaisia modernistisia lamellikerrostaloja. Etenkin juuri Otavalankadun varrella on useampia vanhan ruutukaavan aikaan rakennettuja vanhempia kivitaloja. Rakennukset ja niiden arvot (Tiivistelmä korttelisuunnitelman yhteydessä tehdystä rakennushistoriallisesta tarkastelusta.) As Oy Otavallanhovi, , Bertel Strömmer (1924) As Oy Otavallanhovi on kolmikerroksinen paikalla muurattu kivitalo, joka edustaa 1920-luvun klassismia. Rapatussa pääjulkisivussa Otavalankadulla on koristeena viisi pilasteria ja Tuomiokirkonkadulla erkkeri, sekä porttikongi pihalle. Sisäpihan julkisivut ovat rappaamattomat ja harmaata tiiltä. Rakennus sijoittuu tontille Kyttälän ensimmäisen 1800-luvun kaavan mukaisesti ja rajaa Tuomikirkonkadun katutilan kapeammaksi kuin ympäristön uudemmat rakennukset. Otavalankadun puolella se sijoittuu osaksi 1920-luvun rakennusten kerrostumaa. As Oy Otavallanhovi on säilyttänyt hyvin tyylipiirteensä, vaikka rakennusosia on muutettu. As Oy Otavallanhovilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja kaupunkikuvallista arvoa. Se kuuluu Bertel Strömmerin suunnittelemiin rakennuksiin ja 1920-luvun rakennusten kerrostumaan Kyttälässä. Virkamiestalo, 186-1, Tampereen kaupungin rakennustoimisto, Arkkitehtiosasto (1951) Kerrostalo kuuluu Kyttälän moderniin kerrostumaan. Se koostuu 6- kerroksisesta lamelliosasta ja matalammasta siivestä. Erkkeriikkunat tuovat vaihtelevuutta katukuvaan ja laatua huoneistoihin. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1980 ja julkisivut kunnostettu vuonna Myös katto on uusittu 1995 korjauksissa. Rakennus on kuitenkin säilyttänyt alkuperäiset tyylipiirteensä. Rakennuksella on kaupunkikuvallista arvoa ja se edustaa 1950-luvun funktionalismia. Kortteli 186 ja kiinteistötunnukset Alueen rakentamisvuodet Pirkanportti, 186-3, Kerttu Nuoliala (1962) Yhtenä kokonaisuutena rakennettu, kahden tontin laajuinen Pirkanportti, on toteutunut 1940-luvulla laaditun asemakaavan periaatteiden mukaisesti. Siinä on kaksi lamellia Tuomiokirkonkadun ja Aleksanterinkadun varressa ja matalampi liikesiipi Vuolteenkadulla. Rakennuksen arkkitehtuuri on melko tyypillistä 1960-luvun rationalistista tyyliä, jossa korostuu horisontaaliset pitkät linjat. Rakennus kertoo modernistisesta kaupunkisuunnittelun vaiheesta Kyttälässä. Lisäksi se sijaitsee Sorin aukion reunalla kaupunkirakenteellisessa rajapinnassa ruutukaavan ja vapaamuotoisemman umpikorttelirakenteen taitteessa. Sivu 9

10 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Ajantasa-asemakaava käyttötarkoitusalueineen (kartat.tampere.fi/oskari ) 2.3 Rakennetun ympäristön suunnittelutilanne Kaavatilanne Korttelissa 186 on voimassa 1950-luvulla vahvistettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueen suoraviivainen ja yksinkertainen lamellikortteleiden asemakaava (alun perin jo vuodelta 1941). Korttelin itäreunaa rajaavalle Tuomiokirkonkadulle on hyväksytty 2016 tuore asemakaava, jossa se osoitetaan kävelykaduksi. Liikennesuunnitelmat Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa (Takli 2013) on esitetty keskusta-alueen muuttaminen kävely-ympäristöä painottavaksi. Myös korttelin 186 liikenneympäristö muuttuu merkittävästi: iso osa Kyttälän katuverkkoa muuttuu hidaskaduiksi tai kävelykaduksi. Hatanpään valtatie on osoitettu alkuosaltaan jalankulkupainotteiseksi joukkoliikennekaduksi ja jatkuu etelään korttelikatuna. Nopeusrajoitus on 30km/h. Hämeenkatu ja Tammerkoski jakavat keskustakehän sisäpuolen neljään lohkoon, joissa sovelletaan jalankulkupainotteisen liikenneympäristön suunnitteluperiaatteita. Lohkosta toiseen siirrytään moottoriajoneuvolla keskustakehän kautta ja lohkojen sisällä kadut jaetaan kahteen luokkaan: kortteli- ja hidaskadut. Kyttälän katuverkko muuttuu siten jalankulkupainotteisemmaksi läpiajoliikennettä vähentämällä, ohjaamalla pysäköinti laitoksiin keskustan katukehän kautta ja lisäämällä kävelykatuosuuksia (Tuomiokirkonkatu). Liikenneverkkosuunnitelmassa on Kyttälän osalta lisäksi mainittu: Kyttälän kaupunginosan varsin intiimi katutila ja rikas kaupan ja palveluiden tarjonta on hidaskatujen kehittämiseen erityisen hyvin soveltuva. Kun kiinteistöjen ajoyhteydet ja huolto/hälytysyhteydet on yksityiskohdissaan ratkaistu, voidaan myös Kyttälän kävelykatuverkkoa laajentaa. Korttelisuunnitelman teon aikana, keväällä 2016 ovat Tampereella valmistuneet auto- ja polkupyöräpysäköinnin periaatteita ohjaavat pysäköintipolitiikan linjaukset (Pysäköinti osana kaupunkikehitystä, Tampereen kaupunki ). Niissä on esitetty sekä yleiset keskusta-alueen pysäköintiä ohjaavat normit että erityisesti täydennysrakentamiseen liittyvät erityisohjeet. Keskustan alueella uusi autopaikkojen mitoitusnormi on asuinkerrostaloissa 1ap/150k-m2, toimistoilla 1/120 ja liiketiloilla 1/100-1/120 koosta riippuen (2000k-m2 kynnysraja). Lisäksi eri asumismuodoilla on kevennettyjä normeja: opiskelija-asuminen 1/250, palveluasuminen 1/250, tehostettu palveluasuminen 1/450 sekä kaupungin ja ARA-vuokrakohteissa 1/180. Pyöräpaikkamitoitusnormi keskusta-alueella vastaavasti asuinkerrostaloissa 1pp/40k-m2, toimistoilla 1/100 ja liiketiloilla 1/100-1/150. Opiskelija-asumisessa ja vuokrakohteissa normi on hivenen tiukempi 1/35. Korttelisuunnitelmien kannalta huomattavaa on, että täydennysrakentamiskohteissa voidaan tapauskohtaisesti harkita pysäköintipaikkoja toteutettavaksi mitoitusnormeista poikkeavasti. Ohjeessa korostetaan, että tavoitteena on toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toteutettavuudeltaan hyvä ratkaisu ja tällöin mitoitusohjetta voidaan soveltaa. Tapauskohtaisella harkinnalla voidaan tehdä 20% vähemmän pysäköintiä, jos se toteutetaan rakenteelliseen pysäköintiin tai yleiseen pysäköintilaitokseen (sosiaalisessa asuntotuotannossa 30% vähemmän). Pienissä alle 700k-m2 täydennysja ullakkorakentamishankkeissa ei muodostu pysäköintipaikkavelvoitetta. Pysäköinti voidaan osoittaa myös max. 300m kävelymatkan etäisyydellä olevaan pysäköintilaitokseen. Pyöräpysäköinnin osalta täydennysrakentamiskohteissa voi toteuttamisvelvoitteen täyttää maksamalla velvoitepaikkojen rakentamisen yleiseen pyöräpysäköintilaitokseen tai yleisille alueille. Tampereen kävelypainotteinen keskusta (Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma 2013, 28) Tuomiokirkonkadun kävelykadun ideasuunnitelma (Ramboll 2013). Tuomiokirkonkadun kävelykadun yleissuunnitelma (Maisemasuunnittelu Hemgård 2015). Pysäköinti ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentamiskohteissa on laadittava pysäköintiselvitys, jossa selvitetään täydennysrakentamisen paikkatarve ja nykyisten asukkaiden pysäköintipaikkatarve. Soveltamisessa huomioidaan alueella vallitseva ali- tai ylitarjonta sekä jo olemassa olevien paikkojen tehostamisen mahdollisuudet. Sivu 10

11 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Korttelisuunnitelma 3.1 Suunnittelun lähtökohtia Korttelisuunnitelman laatimisen taustalla on keskustan kehittämisohjelman tavoitteet, jotka yleisellä tasoalla koskevat ydinkeskustan aseman vahvistamista koko seudun keskuksena. Tähän liittyy mm. liikekeskustan vetovoiman ja kilpailukyvyn edistäminen, viihtyisän ja elämyksellisen oleskelu- ja ostosympäristön tarjoaminen sekä keskustan kehittäminen monipuolisena asumisen ympäristönä. Keskustan kehittämisohjelman päivityksessä 2015 korttelisuunnittelun pyrkimyksenä on korostettu koko ydinkeskustan elinvoimaisuuden kehittämistä tasapainoisesti. Korttelikehittämiseen liittyviä teemoja ovat mm. asumisen unelmat ja uudet asuntotyypit, yhteispihat, rakennusten korottaminen ja ullakkorakentaminen sekä niihin liittyvä puurakentaminen. Kortteli 186 sijaitsee Kyttälän kaupunginosan eteläreunalla, Sorin aukion äärellä. Kortteli on alueelle tyypillinen asuinkortteli, jonka kivijalkakerroksesta noin puolet on liiketiloja. Kortteli sijaitsee kahden korttelin etäisyydellä Hämeenkadusta ja rautatieaseman aukiosta. Vaikka etäisyys on pieni, kortteli ei nykytilanteessa sijoitu aktiivisimpien liikekortteleiden joukkoon. Liiketilojen ja toimistojen määrä vähenee pääkadusta etelää kohti. Tulevaisuudessa korttelin sijainti muuttuu keskeisemmäksi Sorin kauppakeskuksen, Tampereen Kruunun ja Asemakeskuksen hankkeiden sekä Tuomiokirkonkadun kävelykadun valmistuessa. Korttelin ensisijainen kehittämisteema on kuitenkin asuminen ja erityisesti täydennysrakentaminen sekä siihen liittyvä korttelin asumisviihtyisyyden parantaminen. Täydennysrakentamismahdollisuus koskee kaikkia korttelin kiinteistöjä (As.Oy Otavallanhov, As.Oy Pirkanportti sekä TVA:n vuokratalo, nk. virkamiestalo ). As.Oy Otavallanhovi on 1920-luvulla rakennettu kivitalo, jolle on haettu purkulupa rakennuksessa laajalle levinneiden sieniongelmien takia. As.Oy:n tavoitteena on toteuttaa tontilla aiempaa tehokkaampi ja kerrosluvultaan korkeampi asuintalo, jonka kivijalkakerroksessa on liiketiloja. As.Oy Pirkanportti sekä Virkamiestalo ovat puolestaan luvulla laaditun Kyttälän asemakaavan mukaan toteutuneita rakennuksia, joissa periaatteena on pohjois-etelä -suuntaisten korkeampien lamellitalojen ja poikkisuuntaisten matalampien liikerakennusosien vuorottelu. Molempien kiinteistöjen osalta korttelisuunnitelmassa on esitetty sekä korkeiden että matalien rakennusosien korottamismahdollisuus. Matalien osalta korottamisen osalta todennäköinen toteutumistapa on matalien osien korvautuminen uudella ja korkeammalla täydennysrakennuksella. 3.2 Vaihtoehtotarkastelut, luonnosvaiheet Luonnosvaiheessa I vaihtoehtoisia tarkasteluja esitettiin korttelin täydennysrakentamisen tapaan ja volyymiin liittyen (ks. liite). 3Dkaupunkimalliin sijoitettiin massoitteluvaihtoehtoja, jotka perustuivat 1a-b) kiinteistön omistajien tavoitteisiin, 2a) nykyisiseen voimassa olevaan kaavaan ja 2b) sen tehostamiseen sekä 3a) nykyistä rakentamistapaa mukailevaan täydennysrakentamiseen ja 3b) osittain säilyttävään ratkaisuun. Lisäksi kaikkiin vaihtoehtoihin liittyi luonnos korttelipihan alle sijoittuvasta laajennetusta yhteisestä pysäköintihallista ja sen päälle muodostuvasta yhteisestä vehreämmästä oleskelupihasta ja yhteisestä jätehuoltopisteestä. 1a-b 2a-b 3a-b Kiinteistön omistajien kommenttien ja maankäytön suunnittelun ohjauksen myötä vaihtoehtoja tarkennettiin ensin kolmeen suunnitteluratkaisuun (luonnosvaihe II, vaihtoehdot 2b, 3a-b), joissa täydennysrakentamisen määrää lisättiin ja yhdenmukaistettiin, erityisesti lisäkerroksien osalta. Lisäksi tarkennettiin pysäköintihallin suunnitelmaa siten, että se on vaiheittain toteutettavissa, rakennushankkeiden mahdollisen eriaikaisuuden huomioon ottaen. Tarkennetut luonnokset 2b, 3a ja 3b Jatkosuunnittelussa luonnoksista valittiin yksi vaihtoehto 2b valmiin korttelisuunnitelman pohjaratkaisuksi. Lopuksi suunnitelma tarkennettiin käynnissä olleen Otavallanhovin asemakaavatyön viitesuunnitelmien valmistumisen ja kaupunkikuvatoimikunnan ohjauksen perusteella valmiiksi korttelisuunnitelmaksi. Tarkennettu luonnos 2b. Sivu 11

12 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY Korotuksiin sijoittuu isoilla parvekkeilla varustettuja kattohuoneistoja sekä matalampien väliosien katoille kattopihat. Liiketilojen osalta kehitysnäkyminä ovat edellä mainitut suurhankkeet, joiden keskiöön kortteli 186 sijoittuu sekä Kyttälän kävelykatuympäristön kehittyminen, mm. Tuomiokirkonkadun kävelykadun valmistuessa. Kaikkiin Otavallanhovin uudisrakennuksen sekä korvautuvien väliosien kivijalkakerroksiin on korttelisuunnitelmassa osoitettu liiketiloja. Otavallanhovin liiketilat sijoittuvat tulevan Tuomiokirkonkadun kävelykadun varteen ja lisäävät myös korttelin kokonaisliiketilan volyymiä. 3.4 Laajuustiedot 3.3 Suunnitelman kuvaus Suunnitelmassa täydentämisrakentamisen periaatteena on ollut tehostaa korttelirakennetta siten, että Kyttälän 1940-luvun asemakaavan korttelirakenne on edelleen nähtävissä: poikkisuuntaiset rakennusmassat ovat etelä-pohjois -suuntaisia matalampia. Tämä toteutuu sekä AsOyPirkanportin ja Virkamiestalon rakennusten osalta. AsOy Otavallanhovin korvaava uudisrakennushanke puolestaan sijoittuu paikalta purettavan 1920-luvulla rakennetun asuintalon rakennusalan ja sen aikaisen ruutukaavan tontin rajan mukaisesti. Se muodostaa poikkeaman muusta korttelirakenteesta ja kapeamman katutilan Tuomiokirkonkadun puolelle. Siksi rakennuksen rakennuskorkeus on osoitettu vastaavasti matalammaksi suhteessa korttelin muihin rakennuksiin. Siten myös rakennusoikeus jakautuu melko tasaisesti korttelin eri tonttien osille. Keskustakortteleiden rakennuskannalla on kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja kaupunkikuvallista arvoa, joka edellyttää yleisesti korttelisuunnitelmissa esitettäviltä täydennysrakentamiskohteilta korkeaa arkkitehtonista tasoa ja huolellista kaupunkikuvallista arviointia. Kortteli 186:n erityispiirre on sijoittuminen Sorin aukion avoimen kaupunkitilan ja Hatanpään valtatien saapumisnäkymän äärelle. Erityisesti AsOy Pirkanportti ja osin myös Virkamiestalo ovat näissä näkymissä voimakkaasti esillä. Kaupunkikuvallisesti tasapainoisesti laaditut korotukset ovat tässä näkymässä silti mahdollisia. Myös tulevassa kehityskontekstissa näkymän taustalle sijoittuu myös uusia korkeampia rakentamishankkeita (Kruunu, Asemakeskus). Korttelin korotushankkeilta edellytetään luonnollisesti korkeatasoista toteutusta. Korttelisuunnitelmassa korotustavaksi on esitetty olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen arkkitehtuurityyliin mukautuva massoitteluratkaisu. Kortteleiden täydennysrakentamiseen liittyy velvoitteita mm. lisäpysäköinnin järjestämisestä uusien normien mukaisesti (autot ja polkupyörät) sekä korvaavien ja täydentävien tilojen (säilytys, väestönsuoja) rakentamisesta. Korttelisuunnitelmassa on tutkittu yhteisen pysäköintilaitoksen vaiheittainen toteuttamismahdollisuus yksittäisiin ja mahdollisesti eriaikaisiin - hankkeisiin liittyen. Otavallanhovin uudisrakennuksen yhteydessä toteutetaan pihakannan alle sijoittuva uusi pysäköintilaitos. Se on kytkettävissä Virkamiestalon pysäköintilaitoksen uudistamiseen sekä Pirkanportin mahdollisen 2-kerroksisen pysäköintilaitoslaajennuksen alempaan kerrokseen. Yhteinen sisäänajo sijoittuu Otavalankadun puolelle. Yhteisiä ratkaisuja liittyy myös pihan järjestelyihin. Pihan korkeuseroista huolimatta on mahdollisuus järjestää laajempi yhtenäinen ja vehreämpi korttelipiha, joka lisää korttelin asumismukavuutta. Yhteiset järjestelyt ovat mahdollisia myös yhteen keskitettyyn pisteeseen sijoittuvan kiinteistöjätehuollon järjestämisessä. Asumisen muiden laatutekijöiden osalta täydennysrakentaminen avaa mahdollisuuksia mm. uusien ja omaleimaisten asuntojen rakentamiseen sekä kattoterassien ja kattopihojen toteuttamiseen. Kerrosala k-m² Otavallanhovi - Autopaikka tarve 1/150 (-20%) Suunnitelman autopaikat Polkupyöräpaikkamitoitus 1/40 Uudisrakennus YHT Virkamiestalo Korottaminen +II Täydennysrakentaminen (+IV) YHT Pirkanportti Korottaminen (+II) Täydennysrakentaminen (+VI) YHT KAIKKI YHTEENSÄ Sivu 12

13 LIITEOSA KORTTELISUUNNITELMA 186

14 HATANPÄÄN VALTATIE ALEKSANTERINKATU OTAVALANKATU VI+II V VII TUOMIOKIRKONKATU VII+II VII+II VI VII SUVANTOKATU SORIN AUKIO Tammerkoski VUOLTEENKATU RAKEISUUS 1:2000 sivu I 13

15 ALEKSANTERINKATU TUOMIOKIRKONKATU Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat OTAVALANKATU ajo pysäköintiin KOROTUS VI+II UUDISRAK. IV UUDISRAK. VII pihakansi käynti pihaan UUDISRAK. IX ajo pysäköintiin KOROTUS VII+II pp pp jätetila varasto KOROTUS VII+II käynti pihaan UUDISRAK. VI UUDISRAK. VI SUVANTOKATU EMAPIIRROS 1:1000 sivu I 14

16 LAAJUUSTIEDOT k-m 2 ap. 1/150 (-20%) Suunn. ap. pp 1/40 OTAVALLANHOVI 0 uudisrak. (VI-IX) YHT VIRKAMIESTALO korottaminen (+II) täyd.rak(+iv) YHT PIRKANPORTTI KOROTTAMINEN (+II) TÄYD.RAK(+VI) YHT KAIKKI sivu I 15

17 +87.6 LIIKETILA VAR VAR LIIKETILA LIIKETILA LIIKETILA VSS VAR n ap 30ap VAR ap ap HUOLTO HUOLTO PYSÄKÖINTIRATKAISU -2.KRS 1:500 PYSÄKÖINTIRATKAISU - -1.KRS 1:500 sivu I 16

18 ALEKSANTERINKATU TUOMIOKIRKONKATU Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat OTAVALANKATU ajo pysäköintiin LIIKETILA LIIKETILA LIIKETILA LIIKETILA VAR VAR VAR LIIKETILA pp pihakansi VAR LIIKETILA käynti pihaan VAR pp ajo pysäköintiin jätetila varasto pp käynti pihaan VAR LIIKETILA LIIKETILA SUVANTOKATU KORVAUTUU KOKONAAN KAAVIO - 1. KERROS 1:500 KAAVIO - PERUSKERROS 1:500 As Oy Otavallanhovin osalta pohjakaaviot perustuvat pääosin taloyhtiön laadituttamaan asemakaavan viitesuunnitelmaan (Arkkitetitoimisto Jukka Turtiainen Oy) sivu I 17

19 KOROTUS +II KOROTUS +II LISÄRAKENNUS VI LISÄ- RAKENNUS VII viherkatto Suvantokatu JÄTETILA,VAR 12,5% Otavalankatu JULKISIVU ITÄÄN/ LEIKKAUS B-B LEIKKAUS JA JULKISIVU ITÄÄN 1:250 sivu I 18

20 KOROTUS +II UUDISRAKENNUS VII LISÄRAKENNUS IV Aleksanterinkatu Tuomiokirkonkatu LEIKKAUS JA JULKISIVU ITÄÄN 1:250 sivu I 19

21 NÄKYMÄ KORTTELIN SISÄPIHALTA sivu I 20

22 Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat NÄKYMÄ TUOMIOKIRKONKADULTA ETELÄÄN PÄIN NÄKYMÄ OTAVALANKADULTA ITÄÄN PÄIN NÄKYMÄ OTAVALANKADULTA NÄKYMÄ SUVANTOKADULYA sivu I 21

23 NÄKYMÄ TUOMIOKIRKONKADULTA POHJOISEEN PÄIN sivu I 22

24 Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat LUONNOS III MSOITTELUTUTKIELMA 2B sivu I 23

25 Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat LUONNOS II TARKENNETUT VAIHTOEHDOT 2b 3a 3b sivu I 24

26 Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat LUONNOS I 1a SYKSY b VAIHTOEHTOTARKTELUT 1a-b Kiinteistön omistajien tavoitteet 2a 2b Nykytila VAIHTOEHTOJEN LAAJUUSTIEDOT 1a Otavallanhovi VIII Pirkanporttikorotus 1b Otavallanhovi VIII TVA VIII Pirkanportti korotus IV 2a (Voimassa oleva asemakaava) II ja VII (21m) 2b Otavallanhovi IV-VIII TVA IV Pirkanportti V korotus 3a Otavallanhovi VI-VIII TVA IV Pirkanportti IV korotus 3b Otavallanhovi TVA Pirkanportti IV-VIII IV IV korotus 5950 k-m² 1050 k-m² 5950 k-m² 1700 k-m² 1050 k-m² 1050 k-m² 2a-b Nykykaava ja kaava k-m² 3a 3b 5200 k-m² 700 k-m² 1300 k-m² 1050 k-m² 5900 k-m² 800 k-m² 1050 k-m² 1050 k-m² 4800 k-m² 700 k-m² 1050 k-m² 1050 k-m² 3a-b Olemassa olevaa rakennustyyppiä mukaileva ja osittain säilyttävä ratkaisu sivu I 25

27 Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat NÄKYMÄT Tuomiokirkonkatu etelään TUTKIELMIA - Katutila Vuolteenkatu Otavalankatu Tuomiokirkonkatu pohjoiseen Sorinaukio 1a 2a 3a 1b 2b 3b sivu I 26

28 LUONNOKSIA Katu :8 12,5% JULKISIVU ITÄÄN/ LEIKKAUS B-B LEIKKAUS A-A/ JULKISIVU ETELÄÄN sivu I 27

29 sivu I 28