POLIISIHALLITUKSEN VES-KOOSTE LUKIEN POL

Transkriptio

1 POLIISIHALLITUKSEN VES-KOOSTE LUKIEN POL TEKNINEN KOKONAISASIAKIRJA

2 Sisällys JOHDANTO... 6 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Soveltamisala Palkkaustekijät Palkkauksen määräytymismenettely Henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan erityiskysymykset Työaikakorvausraja virastotyössä Palkkatason turvaaminen Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö Erimielisyyksien ratkaiseminen Seuranta ja kehittäminen Työrauhavelvoite Voimassaolo Tehtäväkohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA Palkkausjärjestelmän rakenne Tehtävien vaativuuden arviointi Poliisihallituksen ammatti- ja asiantuntijatehtävät Avustavien tukitehtävien perustaso Tukitehtävien perustaso Tukitehtävien monialatehtävä Tukitehtävien erikoistehtävä Tukitehtävien vaativa erikoistehtävä Asiantuntijatehtävien perustehtävä Asiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Asiantuntijatehtävien erikoistehtävä Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien perustehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien vaativampi tehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien erittäin vaativa tehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien erikoistehtävä Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä

3 2.2. Poliisihallituksen esimiestehtävät Perusmuotoinen vastuualueen esimiestehtävä Vaativa vastuualueen esimiestehtävä Erittäin vaativa vastuualueen esimiestehtävä Erittäin vaativa ja laaja-alainen vastuualueen esimiestehtävä Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Arviointiprosessi Arviointitekijät Arviointiasteikko Poliisihallituksessa LOMARAHAN MAKSAMISAJANKOHTAA KOSKEVA TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA POLIISIHALLITUKSESSA Sopimuksen soveltamisala ja sisältö Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Tietojen anto Neuvotteluesitys Ulkopuolinen asiantuntija Olennainen muutos Yhteistoimintamenettelyn päättäminen Henkilöstön edustajien aloiteoikeus Työryhmien asettaminen Valtion talousarvioesitystä sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja tulostavoitteita koskevat asiat Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun osallistuminen yhteistoimintaan Yhteistoimintakoulutus Sisäinen tiedotus Henkilöstön keskinäinen tiedotus Yhteistoiminnan osapuolet Kokoon kutsuminen Välitön yhteistoiminta Sopimuksen irtisanominen Erimielisyyksien ratkaiseminen Salassapitovelvollisuus Hyvitys

4 26 Työrauhavelvoite Voimaantulo POLIISIHALLINTOA KOSKEVA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Yleistä Soveltamisala Yhteistoimintaelimet Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluasiamies Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ja varamiehen asema ja oikeudet Työsuojelutoimikunta Työsuojelun keskustoimikunta Valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaelinten perustaminen Henkilöstön edustajien toimintaedellytykset Sopimuksen voimassaolo Poliisin työsuojeluorganisaation työpaikkajako (Liite 1) SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ POLIISIHALLINNOSSA (POLIISIHALLITUS, SPJL RY JA JUKO RY) Perusteet Soveltamisala luottamusmiesten lukumäärä ja toimialue Luottamusmiesten vaali Luottamusmiehistä ilmoittaminen Luottamusmiehelle annettavat tiedot Luottamusmiehen ajankäyttö Luottamusmiehen työtilat Viestintä- ja toimistovälineet Luottamusmiehen toimintaedellytykset Muut määräykset Voimassaolo LIITE LIITE SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ POLIISIHALLINNOSSA (POLIISIHALLITUS JA JHL RY) Sopimuksen perusteet Soveltamisala

5 3 Luottamusmiesorganisaatio Luottamusmiesten valinta Luottamusmiehistä ilmoittaminen Luottamusmiesten toimikausi Neuvottelujärjestys Luottamusmiehelle annettavat tiedot Luottamusmiesten ajankäyttö Luottamusmiehen matkakustannusten korvaaminen Luottamusmiespalkkiot Ammattiyhdistyskoulutus Erimielisyyksien ratkaiseminen Voimaantulo JHL ry: n luottamusmiesten lukumäärä ja toimialueet SOPIMUS TILASTOYHTEISTYÖSTÄ POLIISIHALLINNOSSA Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen kohde Tietojen tuottaminen ja luovutus Oikeus tietojen saantiin Luovutettavia tietoja koskevat tarkennukset Poliisihallinnon tilastoyhteistyöryhmä Muu tilastoyhteistyö Voimaantulo Liite poliisihallinnon tilastoyhteistyötä koskevaan sopimukseen TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS NEUVOTTELUMENETTELYSTÄ POLIISIHALLINNOSSA LIUKUVA TYÖAIKA POLIISIHALLITUKSESSA MEGAFLEX -työajan leimaaminen mobiililaitteella ETÄTYÖ POLIISIHALLINNOSSA Poliisihallinnon etätyömääräyksen poikkeuksellinen soveltaminen TYÖAIKAJOUSTOT POLIISIHALLINNOSSA

6 JOHDANTO "Poliisihallituksen VES-kooste lukien" on Poliisihallituksen virkaehtosopimusasioiden kattava ajantasainen tekninen kokonaisjulkaisu. Tämä päivittää edellisen koosteen, joka oli nimetty "Poliisihallituksen tarkentavat virkaehtosopimukset ja palkkausjärjestelmän käsikirja lukien". Tähän kokonaisasiakirjaan on koottu: Poliisihallituksen palkkausjärjestelmä (2010/2337, ) Poliisihallituksen palkkausjärjestelmän käsikirja, joka ei ole sopimusasiakirja Lomarahan maksamisajankohtaa koskeva tarkentava virkaehtosopimus Sopimus yhteistoiminnasta poliisihallituksessa (2010/988, ) Poliisihallintoa koskeva työsuojelun yhteistoimintasopimus (2020/2013/3554, ) Sopimus luottamusmiestoiminnan järjestämisestä poliisihallinnossa (Poliisihallitus, SPJL ja JUKO, POL , ) Sopimus luottamusmiestoiminnan järjestämisestä poliisihallinnossa (Poliisihallitus ja JHL, 2020/2013/4729, ) Sopimus tilastoyhteistyöstä poliisihallinnossa (2020/2010/4006, ) Tarkentava virkaehtosopimus neuvottelumenettelystä poliisihallinnossa Liukuva työaika poliisihallituksessa -määräys (POL , ) Etätyö poliisihallinnossa -määräys (POL , ) Poliisihallinnon etätyömääräyksen poikkeuksellinen soveltaminen -päätös (POL , ) Työaikajoustot poliisihallinnossa -ohje (POL , ) Tämä VES-kooste on tarkoitettu Poliisihallituksen virkaehtosopimusasioissa sekä työnantajan että henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen ajantasaiseksi työvälineeksi. Tekninen kokonaisasiakirja päivitetään kulloinkin virkaehtosopimuskauden alussa tai normimuutosten yhteydessä vastaamaan sopimuksen kehittymistä ja muutoksia POLIISIHALLITUS SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITTO SPJL ry JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry 6

7 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 Soveltamisala Sopimusta sovelletaan Poliisihallituksen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin jäljempänä kerrotuin poikkeuksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisiin määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyihin virkamiehiin, joiden virkasuhde yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestää yli kuusi kuukautta. Virkasuhdetta ei pidetä keskeytyneenä, mikäli keskeytyminen on kestänyt enintään 31 päivää. Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että Poliisihallituksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 :n 2 momentin mukaan palkkausjärjestelmää koskevaa sopimusta sovelletaan sellaisiin määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyihin virkamiehiin, joiden virkasuhde yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestää yli kuusi kuukautta. Edelleen osapuolet toteavat, että lyhyissä enintään kuuden kuukauden virkasuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että kaikki vpj-sopimuksen mukaiset, säännölliset kuukausittain maksettavat palkkauksen osat määräytyvät tämän sopimuksen mukaisina. Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin taikka palkkatuella palkattuun henkilöstöön. 2 Palkkaustekijät Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuustasoon perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Nämä palkanosat määräytyvät liitteinä 1 ja 2 olevien taulukoiden mukaisesti. Vaativuuden arviointitekijät ovat: 1. Osaamistaso ja oppimisajan pituus 2. Operatiivinen toiminta 3. Päättelytaito ja ongelmanratkaisu 4. Sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso 5. Tehtävä- ja henkilöjohtaminen 6. Itsenäisyys 7. Vaikutus poliisihallinnon tulokseen Työsuorituksen arviointitekijät ovat: 1. Ammatinhallinta ja osaaminen 2. Tuloksellisuus ja aikaansaavuus 3. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus 4. Esimiestoiminta ja johtamistaito Kohta 4 arvioidaan vain esimiestehtävissä toimivilla virkamiehillä. Arvioinnit perustuvat noudatettaviin tehtävän vaativuudenarviointi ja työsuorituksen arviointijärjestelmiin. 7

8 3 Palkkauksen määräytymismenettely Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa sekä henkilökohtaista työsuoritusta tarkastellaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa sekä muulloinkin, jos virkamiehen tehtävät muuttuvat olennaisesti. Viimeksi mainituissa tapauksissa aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu virkamiehen tehtävänkuvaukseen. Esimies tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnin tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. 4 Henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan erityiskysymykset Virkamiehen tullessa uutena Poliisihallituksen palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että Poliisihallituksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 :n 1 momentin mukaan virkamiehen tullessa uutena Poliisihallituksen palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Edelleen osapuolet toteavat, että näissä tapauksissa kysymyksessä on henkilön pätevyyteen, osaamiseen, työkokemukseen ja aikaisempaan suoriutumiseen ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvioinnissa noudatetaan palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen mukaisia suorituksen arviointitekijöitä ja suhteutetaan arviointi muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti. Tehtävien vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan aluksi samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä. Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään ennallaan. Edellä 1-3 momenteissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan tai arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta (1. mom.) tai vaativuustason nousemisesta (2. mom.) taikka mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista (3. mom.). 8

9 Jos virkamies on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan virkamiehen pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista. Jos virkamies on ollut huomattavan osan 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 5 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan todeta johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta. 5 Työaikakorvausraja virastotyössä Virastotyötä tekevistä ovat työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 :n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuustasolle Sanotun sopimuksen 18 :n mukaisiin korvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat vaativuustasolle ja sitä ylemmälle vaativuustasolle, mutta jotka eivät kuitenkaan ole johtavassa asemassa ja sitä ylemmille vaativuustasoille sijoittuvissa tehtävissä ei ole oikeutta työaikakorvauksiin. 6 Palkkatason turvaaminen Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen johdosta. Tässä tarkoituksessa noudatetaan seuraavaa virkamiehen kohdalla, joka palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on toistaiseksi Poliisihallituksen virkaan nimitettynä. Tämän pykälän soveltaminen edellyttää, että virkamiehen euromääräinen kuukausipalkka käyttöönottoajankohtana (vanha palkka) on suurempi kuin tämän järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Tätä pykälää sovelletaan vain siihen saakka, kunnes virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksen tarkistetun vanhan palkan tai henkilön tehtävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen ei kuitenkaan lakkaa, jos tähän järjestelmään perustuvan palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä. Virkamiehellä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perustella oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkistetaan virkamiehen vaativuus- ja suoritustason muutosten johdosta samassa suhteessa kuin virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enintään yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan määrään saakka. Lisäksi virkamiehellä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, on tämän määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 1-3 momentissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palkkataso turvataan 1-3 momenteissa sanotulla tavalla, mutta sen viran, johon virkamies on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, palkkatason mukaisesti. 9

10 7 Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö Virkamiehellä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista. Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille ja henkilökohtaisesta työsuorituksesta sekä tilastotiedot virkamiesten kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa virkamiesten tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltyinä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteista koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että virkamies on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset ja lainsäädännön asettamat edellytykset tietojen luovuttamiselle. Tiedot luovutetaan maksutta. 8 Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti. Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta virkamiehen esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta Poliisihallituksen palkkausjärjestelmän arviointi- ja seurantaryhmässä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään virkamiehen tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta virkamiehen esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa. Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovitulla neuvottelumenettelyllä. 9 Seuranta ja kehittäminen Poliisihallituksessa on työnantajan ja palkansaajaosapuolen yhteinen palkkausjärjestelmän arviointi- ja seurantaryhmä, joka seuraa ja varmistaa palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja - mahdollisuuksia. Arviointi- ja seurantaryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin edellä 8 :n 2 momentissa sovituissa tapauksissa seuraavasti: 10

11 Vaativuusarviointia koskea asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä. Näissä tapauksissa arviointiryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Lisäksi arviointiryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia. Jos työnantaja tekee aloitteen henkilön tehtävien sellaiseksi muuttamiseksi, joka johtaisi tehtävien vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu tehtävien muuttamiseen, työnantaja tai henkilö itse taikka häntä edustava luottamusmies voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien vaativuuden alentamiseen ja käsittely ryhmässä tapahtuu mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti ennen tehtävien muuttamista. Edellä tässä momentissa sovittu ei koske tilanteita, joissa määräajaksi annetut tai vakinaisessa taustapalvelusuhteessa olevan henkilön määräaikaisessa palvelussuhteessa hoitamat tehtävät päättyvät taikka joissa alkaa uusi palvelussuhde tahi joissa tehtävien muuttamisen perusteena ovat sellaiset syyt, jotka oikeuttaisivat henkilön irtisanomiseen, tai muut merkittävät henkilön omasta toiminnasta johtuvat syyt. Jos Poliisihallitus kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan virkamiehen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä virkamies suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää virkamiehelle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointi- ja seurantaryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alenemistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin. 10 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 11 Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuolista irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. 11

12 Tehtäväkohtainen palkanosa Liite 1 Vaativuustaso Peruspalkka lukien , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,14 12

13 Henkilökohtainen palkanosa Liite 2 3 tekijää (pist.) HTS% 4 tekijää (pist.) HTS% < 3,5 0 <4,5 0,00 3,5 6,00 4,5 6,00 4,0 8,00 5,0 7,46 4,5 10,00 5,5 8,92 5,0 12,00 6,0 10,38 5,5 14,00 6,5 11,84 6,0 16,00 7,0 13,30 6,5 18,00 7,5 14,76 7,0 20,00 8,0 16,22 7,5 22,00 8,5 17,68 8,0 24,00 9,0 19,14 8,5 26,00 9,5 20,60 9,0 28,00 10,0 22,06 9,5 30,10 10,5 23,52 10,0 32,20 11,0 24,98 10,5 34,30 11,5 26,44 11,0 36,40 12,0 28,00 11,5 38,50 12,5 29,46 12,0 40,60 13,0 30,92 12,5 42,70 13,5 32,38 13,0 44,80 14,0 33,84 13,5 46,90 14,5 35,30 14,0 49,00 15,0 36,76 14,5 < 50,00 15,5 38,22 16,0 39,68 16,5 41,14 17,0 42,60 17,5 44,06 18,0 45,52 18,5 46,98 19,0 48,44 19,5< 50,00 13

14 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA 1. Palkkausjärjestelmän rakenne Palkkausjärjestelmässä virkamiehen palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Vaativuuden arviointi perustuu Weight and See -vaativuudenarviointijärjestelmään. Järjestelmässä käytetyt arviointitekijät ovat: 1. Osaamistaso ja oppimisajan pituus 2. Operatiivinen toiminta 3. Päättelytaito ja ongelmanratkaisu 4. Sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso 5. Tehtävä- ja henkilöjohtaminen 6. Itsenäisyys 7. Vaikutus poliisihallinnon tulokseen Henkilökohtainen palkanosa perustuu virkamiehen henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Työsuorituksen arviointitekijät ovat: 1. Ammatinhallinta ja osaaminen 2. Tuloksellisuus ja aikaansaavuus 3. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus 4. Esimiestoiminta ja johtamistaito Tämän käsikirjan tarkoitus on toimia käytännönläheisenä tukena tehtävien vaativuuksien ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa. 2. Tehtävien vaativuuden arviointi Poliisihallituksen palkkausjärjestelmässä on käytössä yksisarjainen tehtäväjärjestelmä. Poliisihallituksen ammatti- ja asiantuntijatehtävät sekä esimiestehtävät on sijoitettu 60-sarjaan. Jäljempänä ovat Poliisihallituksen tehtävien kuvaukset esimerkkeineen. 60-sarjassa on 19 vaativuustasoa. Tarkoitus on, että esimies/työnantaja voi näiden kuvausten avulla sijoittaa tehtävän vaativuustasolle kirjallisten tehtävänkuvausten ja niitä täydentävien tietojen pohjalta Poliisihallituksen ammatti- ja asiantuntijatehtävät Avustavien tukitehtävien perustaso Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa perustehtävissä toimiville, jotka hallitsevat tehtävänsä itsenäisesti. 14

15 60.02 Tukitehtävien perustaso Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa tukitehtävissä toimiville. Edellyttää aikaisempaa kokemusta. Tehtäviä suoritetaan ohjeistuksen, säädösten, mallien yms. mukaisesti. Oman vastuualueen tehtävien itsenäinen suorittaminen Tukitehtävien monialatehtävä Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa tukitehtävissä toimiville. Suorittaa itsenäisesti useampaan osaamis- tai tehtäväalueeseen kuuluvia tehtäviä. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta Tukitehtävien erikoistehtävä Kysymyksessä erikoistehtävät, jotka palvelevat yleensä organisaatiota laajemmin kuin oman yksikön kannalta. Erikoistoimen tehtävien on oltava yleensä päätoimisia tai tehtävät vaativat pitkälle erikoistumista. Erikoistoimessa keskeistä on monialatoimenkuvan lisäksi erillinen, merkittävä lisävastuu jollakin vastuualueella. Edellyttää harjaantumista ja kokemusta. Itsenäinen yksikkökohtainen vastuu jollakin osaamis- ja tehtäväalueella. Tehtäviä tehdään itsenäisesti ohjeistuksen mukaan. Esimerkkejä: vastuualueen sihteerin tehtävät yksikön osto- ja myyntilaskujen käsittely ja muut vastuualueen taloushallinnon tehtävät vastuualueen asiakirjahallinto ja esittelymateriaalin valmistelu muut vastuualueen ja yksikön avustavat tehtävät Tukitehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa erityistehtävissä toimiville. Itsenäinen tuotantopanos yksikössä tai kapea-alaisella osaamis- ja tehtäväalueella virastossa. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtäviä suoritetaan itsenäisesti ohjeistuksen, säädösten, mallien yms. mukaisesti. Esimerkkejä: vaativat vastuualueen sihteerin tehtävät yksikön osto- ja myyntilaskujen käsittely ja muut vastuualueen taloushallinnon tehtävät vastuualueen asiakirjahallinto ja esittelymateriaalin valmistelu talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelutehtävät tietojärjestelmien ylläpitoon liittyvät avustavat tehtävät muut vastuualueen ja yksikön avustavat tehtävät Asiantuntijatehtävien perustehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Tehtävä edellyttää vastuualueen asiakokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä ja niihin liittyvien tietojen soveltamista. Edellyttää harjaantumista ja kokemusta sekä toimintaympäristön ja sidosryhmien ja niiden tarpeiden hyvää tuntemista. Toimenkuvaan sisältyy kehittämistä ja tilannesidonnaisia tulkintoja. Tunnettava kaikki oman vastuualueen/vastuualueiden toimintaa määrittävät säädökset, tekniset normit ja standardit. 15

16 Esimerkkejä: ampuma-asehallintoon liittyvät tekniset asiantuntijatehtävät talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät tulossuunnitteluun ja -seurantaan sekä strategiseen analyysitoimintaan liittyvät valmistelutehtävät sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävät poliisin henkilörekistereihin liittyvät valmistelutehtävät yksikön asiakirjahallintoon liittyvät valmistelutehtävät Asiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävä edellyttää laajan vastuualueen asiakokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä, kehittämistehtäviä sekä uuden tiedon hankintaa ja yhdistämistä. Seuraa alansa kehitystä ja kehittää uusia toimintatapoja. Voi toimia poliisihallinnon edustajana/asiantuntijana omalla asiantuntija-alueellaan. Esimerkkejä: talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät tulossuunnitteluun ja -seurantaan sekä strategiseen analyysitoimintaan liittyvät valmistelutehtävät poliisin ja poliisihallituksen sisäiseen viestintään liittyvät tehtävät työhyvinvointitehtävien suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen henkilöstön kehittämiseen liittyvät suunnittelu- ja valmistelutehtävät Asiantuntijatehtävien erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Toimenkuvaan liittyy alan syvällinen käytännön asiantuntemus, johtopäätösten teko monimutkaisissa ongelmatilanteissa ja vaihtelevien asiakokonaisuuksien hallintaa ja soveltamista. Toimii poliisihallinnon asiantuntijana/edustajana omalla vastuualueellaan hallinnossa ja vastaa laajamittaisesta toiminnan ja prosessien kehittämisestä. Esimerkkejä: koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävät talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä vaativissa erikoistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä vastuuta toimialueen uusien menetelmien ja valmiuksien luomisessa, suunnittelutehtävissä ja/tai vahvaa roolia kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat analyysi- ja raportointitehtävät aselupahallinnon ohjauksen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ampuma-aseisiin liittyvät lupatehtävät arpajaishallinnon alaan liittyvän tarkastustoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tulosohjaukseen ja strategiatyöhön liittyvät asiantuntijatehtävät 16

17 sisäisen viestinnän kehittämiseen liittyvät tehtävät Erikoisasiantuntijatehtävien perustehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Toimi sisältää itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, joita henkilön odotetaan hallitsevan koulutuksensa pohjalta. Toimessa on itsenäisesti asetettava organisaatiota tukevia tavoitteita. Toimenkuvaan liittyy uuden tiedon hankinta, yhdistäminen, laadinta ja ratkaisujen löytäminen voi edellyttää tutkimusta. Voi toimia virastonsa tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla vastuualueellaan hallinnonalan kansallisessa yhteistyössä. Esimerkkejä: talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävät tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät raportoinnin ja seurannan kehittäminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntijatehtävät lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntijatehtävät poliisin valtakunnalliseen rekisterinpitoon ja tietojärjestelmiin liittyvät asiantuntijatehtävät Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää kokemusta ja harjaantumista. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävät vaativat tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät vaativat tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät vaativat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntijatehtävät vaativat lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntijatehtävät tehtävään sisältyy oman toimialan asianjohtamista omalla tehtäväalueella Erikoisasiantuntijatehtävien vaativampi tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa laaja-alaista teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista kokemusta ja harjaantumista. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimenkuvaan liittyy tehtävän mukaan määräytyvää asiantuntijajohtamista. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat ja laaja-alaiset talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja kehittämistehtävät vaativat ja laaja-alaiset tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät 17

18 vaativat ja laaja-alaiset tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät vaativat ja laaja-alaiset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät vaativat ja laaja-alaiset lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät tehtävään sisältyy oman toimialan kehittämisvastuuta ja asianjohtamista omalla tehtäväalueella tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan tiimin vetäjänä Erikoisasiantuntijatehtävien erittäin vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä teoreettinen asiantuntemus. Toimenkuvaan liittyy tulosvastuu laajoista, vaativista selvityksistä, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tehtävään voi liittyä tiimiesimiehenä toimimista. Esimerkkejä: erittäin vaativat ja laaja-alaiset talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja kehittämistehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntija ja kehittämistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella merkittävä oman toimialan kehittämisvastuu oman erikoisalan vastuuhenkilö tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan tiimin vetäjänä Erikoisasiantuntijatehtävien erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista ja syvällistä asiantuntemusta vaativissa kehittämistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä syvällinen teoreettinen asiantuntemus. Toimenkuvaan liittyy laaja-alaista asiajohtajuutta ja merkittävää tulosvastuu laajoista, vaativista selvityksistä, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tehtävään voi liittyä tiimiesimiehenä toimimista. Esimerkkejä: erittäin vaativat syvällistä asiantuntijuutta vaativat kehittämistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista ja merkittävää hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella poikkeuksellisen vaativa vastuuhenkilön erikoistehtävä, jossa korostuvat laaja-alainen strateginen suunnittelu, merkittävä oman toimialan kehittämis- ja tulosvastuu sekä kansainvälinen yhteistyö tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan asiantuntijatiimin vetäjänä 18

19 60.15 Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa kehittämistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista tai kokemusta. Toimenkuvaan voi sisältyä muiden erityisasiantuntijoiden esimiehenä toimiminen. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä poikkeuksellisen syvällinen teoreettinen asiantuntemus. Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Esimerkkejä: poikkeuksellisen vaativat syvällistä asiantuntijuutta edellyttävät kehittämis- ja asiajohtamistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista ja merkittävää hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella 2.2. Poliisihallituksen esimiestehtävät Esimiestehtäviin voidaan sijoittaa vain virkamies, joka esimiesroolissa käy Poliisihallituksessa alaisinaan olevien henkilöiden kanssa tulos- ja kehityskeskustelut ja jolla on henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä ja palkkavaltuudet (esitysten tekeminen vaativuustasosijoittelusta ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista) Perusmuotoinen vastuualueen esimiestehtävä Perusmuotoiset vastuualueen esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta Tehtävässä painottuu johtamisen ohella asiantuntijuutta edellyttävät tehtävät oman vastuualueen osalta Vaativa vastuualueen esimiestehtävä Perusmuotoista vaativammat ja laaja-alaisemmat esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: 19

20 tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta lisäksi johtamistehtävät sisältävät strategisia esimies- ja asiantuntijatehtäviä Tehtävässä painottuu johtamisen ohella erityistä ja laaja-alaista asiantuntijuutta edellyttävät tehtävät oman vastuualueen osalta. Johtamistehtävässä hallinnollista esimiesvastuuta sekä hallinnonalakohtaista vaikuttavuutta Erittäin vaativa vastuualueen esimiestehtävä Erittäin vaativat vastuualueen esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Johtamistehtävän painottuminen kuten 60.17, mutta strateginen ja toiminnallinen esimiesvastuu laajempi tai kooltaan suuren vastuualueen vetäjän tehtävät. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta johtamistehtävä sisältää sekä strategista että toiminnallista johtamisvastuuta lisäksi johtamistehtävät sisältävät laaja-alaisia strategisia ja hallinnollisia esimies- ja asiantuntijatehtäviä Tehtävässä painottuu johtamisen ohella erityistä ja laaja-alaista asiantuntijuutta edellyttävät strategiset asiantuntijatehtävät oman vastuualueen osalta. Johtamistehtävässä laaja-alaista hallinnollista esimiesvastuuta sekä laajaa hallinnonalakohtaista vaikuttavuutta. Tehtävään sisältyy vaativia strategisen tason ohjaustehtäviä Erittäin vaativa ja laaja-alainen vastuualueen esimiestehtävä Johtamistehtävän painottuminen kuten tasolla 60.18, mutta toiminnallinen ja hallinnollinen esimiesvastuu selvästi laajempi. Kooltaan suuren vastuualueen vetäjän tehtävät joissa lisäksi laajempi vastuu koko yksikön tehtäväkokonaisuuden osalta. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta johtamistehtävä sisältää laaja-alaista strategista että toiminnallista johtamisvastuuta erittäin vaativat strategisen johtamisen tehtävät korostuvat 20

21 vaativat henkilöstöhallinnolliset esimiesvastuut Tehtävässä painottuvat erittäin vaativat hallinnolliset esimiesvastuut ja poikkeuksellisen laajaalaiset tehtävät, kuten valtakunnalliset kehittämisvastuut, toiminnallinen vastuu, valtakunnallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö sekä valtakunnallisen tason strategiset ohjaustehtävät. 3. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 3.1. Arviointiprosessi Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin liittyvästä prosessista ja sen aikatauluista annetaan erilliset ohjeet Poliisihallituksen hallintoyksikön toimesta Arviointitekijät Poliisihallituksessa käyttöönotetussa palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen suoritustason määräytymisperusteet ovat ammatinhallinta ja osaaminen, tuloksellisuus ja aikaansaavuus, yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot sekä vastuualueen vetäjillä esimiestoiminta ja johtamistaito. Poliisihallituksen yksiköiden päälliköiden suoritustason arvioinnissa käytetään soveltuvin osin poliisipäälliköiden henkilökohtaisen suoritustason määräytymisperusteita. Ammatinhallinta/osaaminen -tekijällä arvioidaan henkilön toimenkuvaan kuuluvan osaamisalueen hallintaa, sekä oman osaamisen ja oman työn kehittämistä. Huomiota tulee kiinnittää mm. seuraaviin toimenkuvan edellyttämiin ammatinhallintatekijöihin: perus- ja erityisosaaminen monitaitoisuus analyyttisyys, luovuus ja ongelmanratkaisutaito organisointi-, järjestely- ja priorisointikyky sekä täsmällisyys kehittymiskyky ja -aktiivisuus Tuloksellisuus/Aikaansaavuus -tekijällä arvioidaan henkilön työskentelyn aikaansaannoksia eli työskentelyn tuloksellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aikaansaavuutta arvioitaessa tulee kiinnittää ensisijaista huomiota tulos- ja kehityskeskusteluissa tai muussa yhteydessä asetettujen tavoitteiden määrälliseen ja laadullisen toteutumiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muukin sisällöllisesti ja laadullisesti hyväksyttävä työtulos. Mikäli henkilö on ollut estyneenä virantoimituksesta (virkavapaus, sairauspoissaolo) osan arviointijaksosta, on arviointi suhteutettava asianomaisen tosiasiallisiin edellytyksiin selviytyä asetetuista tavoitteista. Muita huomioitavia asioita ovat ainakin: miten pääsee työssään asetettuihin tavoitteisiin ja pysyy aikatauluissa työtulokseen vaikuttavat ulkoiset tekijät ja oman panoksen merkitys työtehtävien määrän ja luonteen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen työskentelyn tuloshakuisuus työskentelyn aktiivisuus, omatoimisuus ja tehokkuus Yhteistoiminta/vuorovaikutus -tekijällä arvioidaan toisaalta suoriutumista toimenkuvasta johdettavista ammatillisista yhteistyö- ja vuorovaikutusvaatimuksista ja toisaalta suoriutumista toimivan työyhteisön asettamista yleisistä sosiaalisista vaatimuksista. Arvioinnin kohteena on siten henkilön pyrkimys tulokselliseen, positiiviseen yhteistyöhön työtovereiden, esimiesten, alaisten, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Kohteena ovat myös toiminnan luotettavuus ja vastuunotto, 21

22 työtovereiden huomioiminen ja tukeminen sekä yleinen työyhteisöllisyyden edistäminen. Kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon toimenkuvasta johtuvat erityisvaatimukset. Vaikka joidenkin toimenkuvauksesta johdettavien yhteistoimintaa koskevien tekijöiden voidaan katsoa kuuluvan ammatinhallinnallisiin perusvaatimuksiin, ne arvioidaan pääsääntöisesti tämän tekijän kohdalla. Yhteistoimintaa arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin: yhteistyöhakuinen toimintatapa palveluhenkinen toimintatapa ristiriitojen hallinta sitoutuminen ja vastuunkanto työilmapiirin edistäminen kommunikointikyky Esimiestoiminta ja johtamistaito tekijällä (vastuualueen vetäjinä toimivissa esimiestehtävissä ) arvioidaan henkilön suoriutumista esimies- ja johtamistehtävässä. Arvioitavana on henkilön asiajohtaminen, jossa keskeistä on johdettavan vastuualueen suoriutuminen yleensä ja erityisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä henkilön suoriutuminen esimiehenä. Arvioitaessa johtamisen onnistumista tulee kiinnittää erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden haasteellisuuteen sekä johtamispanoksen vaikutukseen tavoitteiden saavuttamisessa, samoin kuin tavoitteiden toteutumisen yleisiin edellytyksiin. Asiajohtamisessa arvioidaan siten mm: johdettavan yksikön tulostavoitteiden asettamista ja toteutumista muuta vastuualueen aikaansaavuutta ja onnistumista vastuualueen töiden yleistä organisointia vastuunottoa ja delegoimista Henkilöjohtamisen osalta arvioidaan ainakin: työyhteisön ilmapiirin kehittymistä ja siitä huolehtimista tiedonkulun edistämistä kannustamista ja palautteenantoa tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun toteutumista vastuunottoa ja alaisille annettavaa tukea ongelmiin puuttumista ja niiden ratkaisemista. kehittymismahdollisuuksien luomista alaisille 22

23 3.3. Arviointiasteikko Poliisihallituksessa Poliisihallituksessa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa käytettävä arviointiasteikko on viisiportainen yhdestä viiteen kuitenkin siten, että arvioinnissa voidaan käyttää myös puolikkaita pisteitä. Poliisihallituksessa pisteet määritellään suoriutumisen perusteella seuraavasti: 5 pistettä Poikkeuksellisen korkeatasoinen suoriutuminen: Ylittää selvästi kaikki tehtävän vaatimukset ja tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti. Poikkeuksellisen korkeatasoinen suoritus. 4 pistettä Erinomainen suoriutuminen: Täyttää kokonaisuutena erinomaisesti tehtävän kaikki vaatimukset. Ylittää tavoitteet monilta osin sekä määrällisesti että laadullisesti. 3 pistettä Hyvä suoriutuminen: Täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja tavoitteet. On kokonaisuutena laadullisesti tasokas. 2 pistettä Tyydyttävä suoriutuminen: Täyttää tyydyttävästi tehtävän perusvaatimukset ja keskeiset tavoitteet. On kokonaisuutena laadullisesti tyydyttävä. 1 piste Kehittymistä edellyttävä suoriutuminen: Ei vielä täytä tehtävän perusvaatimuksia ja/tai tavoitteet jäävät joltain oleelliselta osalta toteutumatta ja/tai edellyttävät laadullista parantamista. 23

24 LOMARAHAN MAKSAMISAJANKOHTAA KOSKEVA TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS 1 Sopimuksen perusteet Tarkentava virkaehtosopimus on tehty vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 24 :n 5 momentin mukaisesti. 2 Lomarahan maksamisajankohta Tällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella sovitaan Poliisihallituksen osalta, että vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 24 :ssä tarkoitettu lomaraha maksetaan edellä mainitusta poiketen kesäkuussa. Lomaraha määräytyy keskustason vuosilomasopimuksen 24 :n 2 momentin mukaisesti sen viran tai tehtävän mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. 3 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset tai virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 4 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuolista irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion virkaja työehtosopimuksen irtisanomisella. 24

25 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA POLIISIHALLITUKSESSA Tämä sopimus on tehty yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 42 :n ja yhteistoimintasopimuksia tekevistä valtion virastoista ja laitoksista annetun asetuksen (890/1988) 1 :n nojalla. 1. Yhteistoiminnan tarkoitus ja sisältö 1 Sopimuksen soveltamisala ja sisältö Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Poliisihallituksen yhteistoimintamenettelyyn. Poliisihallituksen yhteistoimintamenettely kattaa kaikilta osin myös aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden yhteistoiminnan. Siltä osin kuin jäljempänä ei ole toisin sovittu, tässä sopimuksessa tarkoitetusta yhteistoimintamenettelystä on voimassa, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) on säädetty tai yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä yhteistoiminnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa tehdyissä sopimuksissa valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välillä on sovittu. Asioissa, joista neuvotellaan tai sovitaan valtion virkaehtosopimuslain, työehtosopimuslain taikka valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen mukaisessa menettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu. 2 Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Poliisihallituksen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden edistämisen sekä palvelukyvyn parantamisen edellytyksenä on johdon ja henkilöstön välinen samoin kuin henkilöstön keskinäinen yhteistoiminta sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuus työtään ja työolojaan koskevan päätöksenteon valmistelussa. Yhteistoiminnan tavoitteena on, että henkilöstö saa tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös kehittää työpaikalla ihmisten välisiä suhteita, johtamistapoja ja yhteisöllistä vuorovaikutusta siten, että työpaikoilla päästään avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun työntekoa sääntelevistä pelisäännöistä ja arvoista. Poliisihallituksen tulee järjestäessään johtamista, organisaatiotaan ja henkilöstön työtehtäviä toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä. Henkilöstölle on annettava mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminnan edistäminen tulee ottaa huomioon muun muassa johtamismenetelmissä, johdolle ja esimiehille annettavassa koulutuksessa sekä muussa henkilöstökoulutuksessa. 25

26 3 Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toisiin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle; 2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta, henkilöstön asemaan vaikuttavat viraston organisaation, tehtävien ja palvelutoiminnan muutokset sekä olennaiset työtilojen järjestelyt; 3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle, viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vastaanottavassa virastossa sekä viraston tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen; 4) kehittämis- ja rationalisointihankkeet, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä ne henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet, jotka jouduttavat naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista työpaikalla; 5) edellä 1-4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään, laatuun ja rakenteeseen; 6) viraston talousarvio, toiminta- ja tulossuunnitelma sekä tulostavoitteet; 7) viraston henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat; 8) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat; 9) hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut; 10) viraston palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; 11 a) henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö; 11 b) ennen työterveyshuoltolain (1383/ 2001) 11 :n 4 momentissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 :ssä ja 8 :n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät, joista työnhakija tai viranhakija taikka työntekijä tai virkamies on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; 12) sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet; 13) viraston sisäiset toimintasäännöt ja aloitetoiminnan säännöt; 14) yhteistyökoulutuksen järjestäminen; 26

27 15) sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin talousarviossa osoitettujen varojen puitteissa työpaikkaruokailun järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu sekä virkistystoiminta; 16) ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet; 17) ne 1-4 ja 7 kohdan tarkoittamat vaikutukset, joita yksityisten yritysten käyttämisellä on viraston tehtävien suorittamiseen; 18) virkojen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkajärjestelyt. Virkajärjestelyllä tarkoitetaan viran perustamista lakkautettavan viran tilalle, viran nimen muuttamista sekä viran siirtämistä toiseen yksikköön; 19) henkilöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koskevat suunnitelmat siltä osin kuin ne koskevat viraston henkilöstön osallistumista mainittuun koulutukseen; 4 Yhteistoimintamenettely Poliisihallituksessa on ennen 3 :ssä tarkoitetun asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden virkamiesten kanssa, joita asia koskee tai heidän edustajiensa kanssa. Asia, joka koskee viraston koko henkilöstöä tai jolla on muuten tärkeä merkitys viraston henkilöstön kannalta, on käsiteltävä YT-neuvotteluelimessä ennen asian ratkaisemista. Yksittäistä virkamiestä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti lähimmän esimiehen ja asianomaisen virkamiehen välillä. Jos esimies tai itseään koskevassa kysymyksessä virkamies sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös asianomaisen esimiehen ja henkilöstön edustajan kesken. Sen lisäksi, mitä edellä on määrätty, kuuluu yhteistoimintamenettelyyn: 1) että 3 :n 14 kohdassa tarkoitetun yhteistyökoulutuksen sisältöä ja määrää koskevat toimenpiteet suoritetaan sen mukaan kuin niistä on tämän sopimuksen mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä sovittu; ja 2) että 3 :n 15 kohdassa tarkoitetussa sosiaalitoiminnan alaan kuuluvissa asioissa virasto tekee päätöksen, jollei sen sisällöstä sovita, henkilöstön edustajien, tai milloin päätös koskee vain jotakin henkilöstöryhmää, tämän ryhmän kannan mukaisesti. 5 Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä. 6 Tietojen anto Ennen yhteistoimintamenettelyä viraston on annettava asianomaisille virkamiehille ja/tai henkilöstön edustajille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista. 27

28 Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisena, mikäli se on tarpeen ja mahdollista asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Kirjallisena annetaan aina luonnos talousarvioesitykseksi, toiminta- ja tulossuunnitelmaehdotus, ehdotus henkilöstösuunnitelmaksi ja koulutussuunnitelmaksi. Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, viraston on tiedotettava 1 momentissa mainituille sen sisällöstä ja toteuttamisesta. 7 Neuvotteluesitys Yhteistoimintamenettelyä koskeva neuvotteluesitys on valtion yhteistoimintalain 7 :n 1-5 ja 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelujen aloittamista. 8 Ulkopuolinen asiantuntija Jos virasto käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtävässä, joka kuuluu yhteistoiminnan asiapiiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla asiantuntijaa. 9 Olennainen muutos Jos yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa käynnistettävä uusi yhteistoimintamenettely. 10 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen Yhteistoimintamenettelyssä todetaan saavutettu tulos sekä milloin menettely on päättynyt. Viraston on viivytyksettä ilmoitettava yhteistoiminta-asiassa tekemästään ratkaisusta asianomaisille virkamiehille sekä heidän edustajilleen. 11 Henkilöstön edustajien aloiteoikeus Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenettelyä varten 4 :ssä tarkoitetuissa asioissa sekä esittää näiden asioiden käsittelemistä YT-neuvotteluelimessä. Aloite tulee saattaa YT-neuvotteluelimen käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli virasto katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava kirjallisesti perusteluineen asianomaiselle henkilöstön edustajalle. 12 Työryhmien asettaminen Jos Poliisihallitus aikoo asettaa työryhmän tai vastaavan tilapäisen taikka pysyvän toimielimen, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan rationalisointi- ja kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna. 28

29 Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian valmistelua varten on asetettu työryhmä, jonka työhön osallistuvat kaikki asianosaiset henkilöstöjärjestöt, voidaan erikseen sopia, että työryhmätyöskentely korvaa tämän luvun mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 13 Valtion talousarvioesitystä sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja tulostavoitteita koskevat asiat Kun Poliisihallitus valmistelee talousarvioesitystä tai toiminta- ja tulossuunnitelmaa, sen tulee antaa henkilöstön edustajille tietoja ehdotuksen tai suunnitelman perustana olevasta toiminnan yleisestä kehityksestä sekä tietoja valmisteltavan ehdotuksen tai suunnitelman henkilöstövaikutuksista ja neuvotella näistä henkilöstön edustajien kanssa. Edellä 3 :n 6-kohdassa tarkoitetut viraston talousarvioehdotus sekä toiminta- ja tulossuunnitelma on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä kokonaisuudessaan. Valtion yhteistoimintalain 13 :n mukaan sellaista asiakirjaa koskevia tietoja, joka ei ole vielä julkinen, saadaan käsitellä vain niiden virkamiesten ja työntekijöiden edustajien kesken, joita asia koskee. Siten mm. mainituista asiakirjoista eivät nämä henkilöt saa antaa tietoja viraston ulkopuolisille. Valtion talousarvioesityksen laadintaperusteista tiedottamisesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai määrätty. Viraston on neuvoteltava henkilöstönsä tai henkilöstön edustajien kanssa vuosittain viraston tulostavoitteista ja henkilöstöstrategiasta. Viraston on huolehdittava siitä, että henkilöstö tai henkilöstön edustajat voivat osallistua viraston tulostavoitteiden ja henkilöstöstrategian valmisteluun, niiden toteuttamiseen ja niiden toteuttamisen seurantaan sekä että he saavat tiedon viraston tavoitteista. 14 Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä Rationalisoinnilla ja kehittämisellä tarkoitetaan Poliisihallituksen toiminnan ja organisaation kehittämistä. Käsitteeseen sisältyvät järjestysmuodon muutokset, toimintatapojen uudistaminen, työvälineiden, työmenetelmien ja työn sisällön kehittäminen sekä näihin liittyvät tutkimukset. Mikäli rationalisointi- ja kehittämistoimet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, tulee yhteistoimintamenettelyssä selvittää henkilöstön uudelleenkoulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtävien uudelleen järjestämiseksi ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi. 15 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun osallistuminen yhteistoimintaan Jos yhteistoimintamenettelyssä on esillä asia, joka samalla kuuluu luottamusmies- tai työsuojelun yhteistoimintajärjestelmän piiriin, kutsutaan asianomaiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu mukaan asian käsittelyyn. 29

30 16 Yhteistoimintakoulutus Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja siihen osallistuvilla henkilöillä on riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilöstökoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhteistoiminnan edellytysten parantaminen. Yhteistoimintaan säännöllisesti osallistuville annetaan sellaista koulutusta, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurausvaikutusten arvioimiseksi. Virasto järjestää henkilöstön edustajien toimikauden vaihtuessa koulutustilaisuuden, jossa käsitellään yhteistoiminnan toteutumista ja kehittämistä. 17 Sisäinen tiedotus Viraston tulee tiedottaa henkilöstölle viraston toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työtiloihin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä. Viraston henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä viraston toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon. Henkilöstön tietoon on saatettava myös viraston tulostavoitteet ja henkilöstötilinpäätös. 18 Henkilöstön keskinäinen tiedotus Henkilöstöön kuuluvien mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan virastossa turvataan. Virasto antaa yhteistoiminnan osapuolille mahdollisuuden keskinäiseen tiedottamiseen ja yhteydenpitoon virastossa muun muassa sähköpostia käyttäen. 2. Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet 19 Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan osapuolia ovat Poliisihallituksen johto sekä jäljempänä sanotut henkilöstöjärjestöt. Yhteistoiminta toteutetaan edustuksellisena YT-neuvotteluelimessä. Työnantajan edustajina YT-neuvotteluelimessä ovat poliisiylijohtaja, joka toimii puheenjohtajana, sekä hallintoyksikön päällikkö ja neuvottelupäällikkö tai heidän sijaisensa. Varapuheenjohtajana toimii poliisiylijohtajan sijainen. Henkilöstön edustajina ovat henkilöstöjärjestöjen nimeämät jäsenet seuraavasti: Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry enintään 2 jäsentä Palkansaajajärjestö Pardia ry enintään 2 jäsentä Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL ry enintään 1 jäsentä Henkilöstön edustajina toimivien jäsenten määrää tarkastellaan uudelleen mennessä. Kullakin edustajalla on henkilökohtainen varaedustaja. Työsuojeluvaltuutetulla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 30

31 YT-neuvotteluelin nimeää itselleen sihteerin. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka tarkastamisesta kokous päättää. 20 Kokoon kutsuminen YT-neuvotteluelimen kokoonkutsujana toimii puheenjohtaja tai hänen sijaisensa. Käsiteltäessä yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa tulee läsnä olla vähintään puolet henkilöstön edustajista. Mikäli neuvottelun kohteena on sellainen asia, joka koskee vain tiettyä ryhmää Poliisihallituksen henkilöstöstä, puheenjohtaja voi kutsua neuvotteluun vain tämän henkilöstöryhmän edustajan tai edustajat. Kutsu esitetään YT-neuvotteluelimeen nimetylle ao. järjestön edustajalle. Tieto neuvoteltavan asian sisällöstä on annettava myös niille jäsenille, joita ei kutsuta kokoukseen. Kutsu kokoukseen tulee toimittaa jäsenille viimeistään viikko ennen kokousta, jollei asiain kiireellisyydestä muuta johdu. 21 Välitön yhteistoiminta Välitön yhteistoiminta toteutetaan Poliisihallituksen johdon ja sen henkilöstön yhteisissä työ-, projekti- ja valmisteluryhmissä, yksikkökokouksissa sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon sekä Poliisihallituksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Yksilötasolla yhteistoiminta toteutetaan esimiehen ja virkamiehen keskinäisenä vuorovaikutuksena, johon kuuluvat myös säännölliset henkilöstön kehittämis- ja tuloskeskustelut. 3. Erinäisiä määräyksiä 22 Sopimuksen irtisanominen Tämä sopimus sanotaan irti kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi viikkoa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeistään sen jälkeen, kun Poliisihallitus on irtisanonut sopimuksen tai kun ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta sopimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, ovat irtisanoneet sopimuksen. 23 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu. 31

32 24 Salassapitovelvollisuus Virkamiehet ja henkilöstön edustajat eivät saa sivulliselle luvatta ilmaista, mitä he ovat tämän sopimuksen nojalla saaneet tietää erityisen säännöksen tai määräyksen perusteella salassa pidettävästä asiasta. Jos virkamiehet tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet tietoja asiakirjasta, joka yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan ei ole vielä julkinen, saadaan näitä tietoja käsitellä niiden virkamiesten tai työntekijöiden tai henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, eikä tietoja saa ilmaista muille. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. 25 Hyvitys Milloin valtion yhteistoimintalain 7 :n 1-5 tai 10 kohdassa tarkoitettu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu noudattamatta, mitä sanotun lain 8, 8a tai 9 :ssä on säädetty, ja virkamies on asian yhteydessä osa-aikaistettu taikka lomautettu tai irtisanottu, tällä on oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka. Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta. Virkamiehen tai työntekijän oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä. 26 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 27 Voimaantulo Tämä sopimus yhteistoiminnasta Poliisihallituksessa tulee voimaan lukien. 32

33 POLIISIHALLINTOA KOSKEVA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 23 :n 1 ja 2 momentteihin sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimukseen ja sen toimeenpano-ohjeisiin perustuen Poliisihallituksen, Palkansaajajärjestö Pardia ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat sopineet työsuojelua koskevan yhteistoiminnan järjestämisestä poliisihallinnon liitteen 1. mukaisilla työpaikoilla alkaen seuraavaa. 1 Yleistä Työntekijän turvallisuuteen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet työympäristön tekijät. Myönteinen vaikuttaminen näihin tekijöihin edellyttää työnantajan ja työntekijäin yhteistyötä. 2 Soveltamisala Työsuojelun valvonnasta annetussa laissa tarkoitettua valtiota työnantajana edustavan viraston ja sen henkilöstön välinen yhteistoiminta työsuojelua koskevissa asioissa järjestetään tämän yhteistoimintasopimuksen liitteessä määritellyillä poliisin työpaikoilla ja poliisiorganisaation kaikilla tasoilla siten kuin voimassa oleva valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus ja sen toimeenpanoohjeet velvoittavat ja tässä sopimuksessa on osapuolten kesken hallinnonalakohtaisesti sovittu. 3 Yhteistoimintaelimet Tässä sopimuksessa tarkoitetuilla työpaikoilla on työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta vastaavana työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö. Henkilöstöä yhteistoiminnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikoilla voi lisäksi olla yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä. Työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta. Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelijoiden työsuojelun yhteistoiminta on sisällytetty henkilöstöä edustavien työsuojelun yhteistoimintaelinten tehtäviin. Oppikursseilla olevat virka- tai työsuhteessa sekä virka- tai työsopimussuhdetta vailla olevien opiskelijoiden muodostama oppilaskunta nimeää tarvittaessa keskuudestaan opiskelijoita edustavan työsuojeluasiamiehen ja tälle varamiehen. Poliisihallituksen ja tässä sopimuksessa mainittujen työpaikkojen välisenä yhteistoimintaelimenä, toimii poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunta. Työnantajan edustajana poliisihallinnon työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta vastaavana toimii valtakunnallinen työsuojelupäällikkö. Koko poliisin henkilöstön edustajaksi valitaan valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluyhteistyö yhteisillä työpaikoilla Osa poliisin toimipaikoista sijaitsee kiinteistöissä, joissa työskentelee myös poliisin valtakunnallisen yksikön henkilöstöä ja/tai joissa sijaitsee muita kuin poliisin työpaikkoja. Työpaikkojen yhteistoimintaelinten tulee toimia yhteistyössä niissä asioissa, jotka koskevat kiinteistössä työskenteleviä kaikkia työntekijöitä. 33

34 Eri työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla ja työsuojeluasiamiehillä on oikeus osallistua työsuojelutoimikunnan kokoukseen silloin kun niissä käsitellään yhteisiä asioita. 4 Työsuojelupäällikkö Poliisilaitokset ja valtakunnalliset yksiköt nimeävät työsuojelupäällikön kullekin poliisin työsuojeluorganisaation mukaiselle työpaikalle. Poliisihallitus nimeää koko poliisihallintoa varten työnantajan edustajana toimivan työsuojelupäällikön, joka toimii samalla myös Poliisihallituksen työsuojelupäällikkönä Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan ja työn laatu huomioon ottaen pätevä ja hänen on oltava hyvin perehtynyt työsuojelusäännöksiin ja työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työnantajan tulee huolehtia työsuojelupäällikön perehdyttämisestä sekä varattava hänelle tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamisessa. Työnantajan ja työsuojelupäällikön on käsiteltävä koulutustarvetta ja järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa työsuojelupäällikön nimeämisestä. Työsuojelupäällikön nimeävän viranomaisen tulee varata työsuojelupäällikölle asianmukaiset ja riittävät toimintaedellytykset tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi ja tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan järjestämiseksi. Työnantajan on vapautettava työsuojelupäällikkö hänen palvelussuhteeseensa kuuluvista säännöllisistä muista tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamista varten huomioiden hänen toimialueensa laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä, henkilökunnan lukumäärä ja muut vastaavat seikat sekä niistä johtuvat työsuojelutehtävien määrä Työsuojelupäällikön tehtävät Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja henkilöstön välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla; Perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia niiden saattamisesta henkilöstön tietoon. Perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa sekä seurata niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi. Huolehtia, että työpaikalla laaditaan työsuojelun toimintaohjelma. Osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työpaikalla. Ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan järjestämiseksi työpaikalla sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojeluyhteistoimintaa. Pitää yhteyttä työsuojelun yhteistoimintaelimiin ja muihin työpaikalla työsuojelu- tai työterveyshuoltotehtävissä toimiviin henkilöihin. Osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Huolehtia siitä, että työpaikan työsuojeluorganisaation henkilöstötiedot ovat ajan tasalla valtiokonttorin ylläpitämässä työsuojeluhenkilöstörekisterissä. Osallistua viraston edustajana yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn siten kuin virastokohtaisessa sopimuksessa on sovittu. 34

35 Suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä sen nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat. Seurata työpaikan poikkeamatilannetyökalun ilmoituksia ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin saatuaan järjestelmän kautta ilmoituksen. Osallistua organisaatioturvallisuustyöhön. Raportoida työsuojelutoimikunnan kokouksissa poikkeamatilannetyökalun työsuojeluun liittyvistä ilmoituksista. Raportoida vuosittain toiminnastaan ja työsuojelun tilasta työsuojelutoimikunnalle. Poliisin valtakunnallisella työsuojelupäälliköllä on edellä mainittujen työsuojelupäällikön tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät: Osallistuu valtakunnalliseen organisaatioturvallisuustyöhön. Poliisihallinnon työsuojelukoulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun kanssa. Koko henkilöstöä koskevien työsuojelun kehittämistarpeiden selvittäminen ja tarvittavien valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen yhteistyössä valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun kanssa. Osallistua eri työryhmissä käsiteltävien asioiden valmisteluun, kun niillä on liittymäkohtia tai vaikutusta työn turvallisuuteen tai terveyteen. Seurata valtakunnallisella tasolla poikkeamatilannetyökalun ilmoituksia ja seurata, että ilmoituksien edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään työpaikoilla. Osallistua työsuojelua koskeviin valvontaviranomaisen tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa mainittuun tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tai muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Osallistua työsuojelun keskustoimikunnan ja tarvittaessa poliisilaitoksien sekä valtakunnallisten yksiköiden ja poliisiammattikorkeakoulun työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Raportoida vuosittain toiminnastaan ja työsuojelun tilasta työsuojelun keskustoimikunnalle. Jollei viraston tai työpaikan yhteistoimintaorganisaatiosta muuta johdu, työsuojelupäällikön tulee sen lisäksi, mitä edellä on määrätty Huolehtia siitä, että virasto ja sen edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista. Perehtyä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin suunnitelmiin sekä muhin työpaikan muutos- ja uudistussuunnitelmiin sekä tehdä niistä tarvittaessa esityksiä virastolle. Tehdä esityksiä virastolle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Kiinnittää viraston huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimitetaan. Ylläpitää yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin. Tehdä virastolle esityksiä toimenpiteisiin ryhtymisestä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalla. Tehdä virastolle esityksiä toimenpiteistä työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvistä seikoista sekä työn opastuksen, työsuojelukoulutuksen ja työsuojelun tiedotustoiminnan järjestämiseksi. 35

36 5 Työsuojeluvaltuutettu Kullekin tässä sopimuksessa tarkoitetulle työpaikalle valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, joiden toimikausi on neljä kalenterivuotta. Mikäli työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun edustaman työpaikan henkilöstöstä yli puolet vaatii kesken toimikauden työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun vaalin järjestämistä, vaali tulee järjestää kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti työpaikan työsuojelupäällikölle. Kyseisillä vaaleilla valitun henkilön toimikausi on toimikauden loppuosa Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan henkilöstöä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Tässä tehtävässään hänen tulee Perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin. Perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Ilmoittaa havaituista vaaratekijöistä henkilöstölle. Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille. Ylläpitää ja kehittää yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojeluyhteistoimintaa. Pitää yhteyttä työsuojelun yhteistoimintaelimiin ja muihin työpaikalla työsuojelu- tai työterveyshuoltotehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin. Osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Kiinnittää viraston henkilöstön huomiota työympäristöön ja työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Toimia viraston henkilöstön välisen työsuojeluyhteistyön kehittämiseksi työpaikalla. Osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa mainittuun tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Suorittaa työsuojeluvaltuutetulle kuuluvat työterveyshuoltolain 8 :ssä ja sairausvakuutuslain 13 luvun 4 :ssä mainitut työterveyshuollon yleiseen järjestämiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä työterveyshuollon korvausten hakemiseen liittyvät tehtävät. Osallistua henkilöstön edustajana yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn siten kuin virastokohtaisessa sopimuksessa on sovittu. Suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä sen nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat. Seurata yhdessä työsuojelupäällikön kanssa työpaikan poikkeamatilannetyökalun ilmoituksia ja seurata, että ilmoituksien edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään työpaikalla. Osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Osallistua organisaatioturvallisuustyöhön. Raportoida vuosittain toiminnastaan ja työsuojelun tilasta työsuojelutoimikunnalle. 36

37 Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä. Varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla. 6 Työsuojeluasiamies Tämän sopimuksen tarkoittamalle työpaikalle voidaan tarvittaessa valita henkilöstön edustajiksi ja yhdyshenkilöiksi työsuojeluasiamiehiä ja tarvittaessa heille varamiehet. Asiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutetulla. Mikäli työsuojeluasiamiehen tai varamiehen edustaman toimialueen tai henkilöstöryhmän henkilöstöstä yli puolet vaatii kesken toimikauden työsuojeluasiamiehen tai varamiehenvaalin järjestämistä, vaali tulee järjestää kuukauden sisällä vaatimuksen esittämisestä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti työpaikan työsuojelupäällikölle. Kyseisillä vaaleilla valitun henkilön toimikausi on toimikauden loppuosa. Poliisiammattikorkeakoulussa oppikursseilla olevat virka- tai työsopimussuhteiset sekä virka- tai työsopimussuhdetta vailla olevien opiskelijoiden muodostama oppilaskunta nimeää tarvittaessa keskuudestaan opiskelijoita edustavan työsuojeluasiamiehen ja tarvittaessa tälle varamiehen. Työsuojeluasiamiesten määrästä, toimialueesta tai hänen edustamasta henkilöstöryhmästä tulee sopia työpaikalla ennen vaalien järjestämistä työsuojelutoimikunnan kokouksessa tai muutoin Työsuojeluasiamiehen tehtävät Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan tai edustamansa henkilöstöryhmän asioissa: Perehtyä toimialueensa työolosuhteisiin ja vaaratekijöihin. Ilmoittaa havaituista vaaratekijöistä henkilöstölle. Tarkkailla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä ja Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojeluvaltuutetulle Tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden laiminlyönnistä. Pitää yhteyttä toimialueensa tai edustamansa henkilöstöryhmän asioissa työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön. Avustaa työsuojeluvaltuutettua yhteistoimintatehtävissä. Osallistua työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämiseksi Osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Osallistua organisaatioturvallisuustyöhön. Osallistua tarvittaessa tutkimukseen, jonka toimeenpanemiseen sattuneen tapaturman laatu tai sen mahdollinen vaikutus työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen antavat aihetta. 37

38 7 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ja varamiehen asema ja oikeudet Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla, varavaltuutetulla, työsuojeluasiamiehellä ja varamiehellä on mahdollisuus saada asianmukaista koulutusta tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi. Työnantajan tulee hankkia koulutusta poliisihallinnon ulkopuolelta, mikäli koulutustarve sitä edellyttää. Työnantajan ja ao. henkilöstön edustajan on käsiteltävä koulutustarvetta ja järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta sekä vuosittain käytävissä keskusteluissa. Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen, hänen esimiehen ja työsuojelupäällikön tulee käydä keskustelut vuosittain, joissa tulee sopia mm. käytännön asioista, kuten työajan käytöstä, matkustamisesta sekä muista tehtävien hoitamiseen liittyvistä seikoista. Työnantajan tulee järjestää työsuojeluvaltuutetulle ja -asiamiehelle asianmukaiset ja riittävät toimintaedellytykset tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi, eikä työnantaja saa rajoittaa työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen tehtävien hoitamista enempää kuin, se on viranhoitoon liittyvistä syistä perusteltua. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu ja -asiamies hänen palvelussuhteeseensa kuuluvista säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamista varten huomioiden hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä ja muut vastaavat seikat sekä niistä johtuvat työsuojelutehtävien määrä. Muutoin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen asemasta ja oikeuksista on voimassa, mitä siitä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) sekä sovittu virkaehtosopimuksin. 8 Työsuojelutoimikunta Kullekin tässä sopimuksessa määritellylle työpaikalle tulee perustaa työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikuntien jäsenmäärän tulee olla vähintään 8 henkilöä. Jäsenmäärää päätettäessä tulee ottaa huomioon työpaikkojen laatu, laajuus ja paikalliset olosuhteet mukaisesti. Toimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa ja loput kolme neljännestä henkilöstöä. Toimikunnan jäsenille valitaan tarvittava määrä varajäseniä. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä tulee sopia työpaikalla ennen vaalien järjestämistä työsuojelutoimikunnan kokouksessa tai muutoin yhteistoiminnassa. Erillisenä työnantajan edustajana työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkö ja turvallisuuspäällikkö. Heitä ei lasketa yllä olevaan työnantajan edustajien lukumäärään. Työsuojelutoimikuntaan kuuluu erillisenä jäsenenä työsuojeluvaltuutettu, eikä häntä lasketa yllä oleviin lukumääriin. Toimikunnan toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutetun toimikausi. Toimikunnan jäseniä ja varajäseniä valittaessa ja vaihdettaessa noudatetaan soveltuvin osin mitä tässä sopimuksessa on sanottu työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun valinnasta. Työsuojelutoimikunta valitsee keskuudestaan toimikautensa ajaksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Työsuojelutoimikunnan tulee valita keskuudestaan tai nimetä muutoin 38

39 sihteeri. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen oikeudesta saada vapautusta säännöllisestä työstään työsuojelutoimikunnan toimintaa varten noudatetaan soveltuvin osin mitä työsuojeluvaltuutetun osalta on sovittu. Työsuojelutoimikunnan kokous on pidettävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokous on pidettävä myös milloin vähintään neljännes toimikunnan jäsenistä tai työsuojelupäällikkö taikka työsuojeluvaltuutettu sitä pyytää. Työsuojelutoimikunnan kokouksen kutsuu koolle toimikunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheen-johtaja. Milloin työsuojeluasiamiestä ei ole valittu jäseneksi työsuojelutoimikuntaan, hänellä on kuitenkin oikeus osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin, joissa hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänivaltaa. Työsuojelutoimikunnan kokouksesta on ilmoitettava toimikunnan jäsenille ja työsuojeluasiamiehille kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sähköisellä tavalla, vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta sekä lisäksi työpaikalla nähtäväksi asetettavalla ilmoituksella. Ilmoitus voidaan julkaista ilmoitustaululla tai poliisiyksikön intranetissä tai muulla sähköisellä tavalla. Ilmoitus kokouksesta on toimitettava myös kohdassa 3.1 mainittujen eri työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille tai asiamiehelle mikäli kokouksessa käsitellään yhteisiä asioita. Työsuojelutoimikunnan kokouskutsu ja materiaali sekä kokouspöytäkirja liitteineen on toimitettava valtakunnalliselle työsuojelupäällikölle sekä valtakunnalliselle työsuojeluvaltuutetulle kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sähköisellä tavalla. Mikäli toimikunnan on kokoonnuttava työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran johdosta tai muusta kiireellisestä syystä, kokouksesta voidaan ilmoittaa lyhyemmässäkin ajassa tilanteen edellyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla. Työsuojelutoimikunta on toimivaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Jos toimikunnan käsiteltävästä asiasta äänestettäessä äänet menevät tasan, tulee toimikunnan päätökseksi muissa asioissa paitsi vaaleissa, se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Vaaleissa tuloksen ratkaisee arpa. Mikäli työsuojelutoimikunnan henkilöstön edustajaksi valitun jäsenen edustaman toimialueen tai henkilöstöryhmän henkilöstöstä yli puolet vaatii kesken toimikauden edustajan vaihtamista, tulee vaali järjestää kuukauden sisällä vaatimuksen esittämisestä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti työpaikan työsuojelupäällikölle. Kyseisillä vaaleilla valitun henkilön toimikausi on edellisen toimikauden loppuosa Työsuojelutoimikunnan tehtävät ja oikeudet Työsuojelutoimikunnan tulee työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työpaikalla Toimia viraston ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa. Osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitauti-vaaran tai muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdollista, muun muassa tarkastuksia 39

40 suorittamalla, kiinnittää erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin ja työtapoihin sekä tehdä virastolle esityksiä niiden korjaamiseksi. Käsitellä työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toimeenpanoa. Seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpiteisiin tutkimusten toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi. Seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityksiä virastolle sekä käsitellä ne asiat, jotka työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain säännösten perusteella sille kuuluvat. Seurata työnopastusta työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä tehdä sitä koskevia esityksiä virastolle. Suunnitella työpaikan työsuojelukoulutusta, tehdä sitä koskevia esityksiä virastolle ja milloin niin on sovittu, järjestää tätä koulutusta. Pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettelytapoja sekä tehdä niitä koskevia esityksiä virastolle. Huolehtia työsuojelua koskevasta viraston ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan liittyvästä tiedottamisesta. Osallistua työpaikalle 3-4 vuodeksi laadittavan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun sekä laatia vuosittainen suunnitelma toiminnalleen. Laatia vuosittain kertomus toiminnastaan ja edellisessä kohdassa mainitun suunnitelman toteutumisesta. Tehdä esityksiä virastolle päihdeongelmien vähentämiseksi ja ongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi poliisin päihdeohjelman mukaisesti. Nimetä jäsentensä keskuudesta henkilöitä selvittämään ja toteuttamaan määrättyä työsuojeluun liittyvää asiaa. Suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan sille kuuluvat. Käsitellä poikkeamatilannetyökalun ilmoituksia ja seurata, että ilmoituksien edellyttämiin toimenpiteisiin on ryhdytty työpaikalla. Työsuojelutoimikunnalla on oikeus työterveyshuoltolain (1383/2001) 17 :n perusteella saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia heidän asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijäin terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. 9 Työsuojelun keskustoimikunta Poliisihallituksen ja tässä sopimuksessa mainittujen työpaikkojen välisenä yhteistoimintaelimenä, toimii poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunta. Keskustoimikunnassa on 13 jäsentä. Poliisihallitus nimeää keskustoimikuntaan kolme työnantajan edustajaa sekä määrää keskustoimikunnalle puheenjohtajan. Henkilöstöä edustavat järjestöt nimeävät keskustoimikuntaan edustajansa ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä seuraavasti Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry 7 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 1 JUKO 1 Erillisinä työnantajan edustajina keskustoimikuntaan kuuluu koko poliisihallinnon turvallisuuspäällikkö sekä poliisihallintoa varten määrätty työsuojelupäällikkö, joka toimii 40

41 tarvittaessa keskustoimikunnan varapuheenjohtajana. Heitä ei lasketa yllä olevaan työnantajan edustajien lukumäärään. Erillisenä työntekijöiden edustajana keskustoimikuntaan kuuluu valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu, joka toimii samalla keskustoimikunnan sihteerinä. Keskustoimikunta voi kutsua kokouksiinsa tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Keskustoimikunnan jäsenten toimiajan pituudesta ja uuden jäsenen nimeämisestä työantajien edustajien osalta päättää Poliisihallitus ja henkilöstöä edustavien järjestöjen edustajien osalta asianomainen järjestö, jonka tulee ilmoittaa asia kirjallisesti keskustoimikunnan puheenjohtajalle. Keskustoimikunnan jäsenten oikeudesta saada vapautusta säännöllisestä työstään toimikunnan toimintaa varten on vastaavasti voimassa, mitä työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan osalta on edellä sovittu Työsuojelun keskustoimikunnan tehtävät Keskustoimikunnan yleisenä tehtävänä on yleisen työturvallisuutta ja -suojelua edistävän yhteistoiminnan kehittäminen koko hallinnonalalla. Kehittämistoimintaa varten keskustoimikunta laatii poliisin työsuojelun toimintaohjelman, jossa määritellään työsuojelun valtakunnalliset painoalueet, yleiset kehittämistarpeet ja -tavoitteet. Keskustoimikunta valmistelee ja tekee tarvittaessa perusteltuja esityksiä työsuojeluasioiden kehittämisestä Poliisihallitukselle sekä seuraa esitysten toteutumista. Keskustoimikunta raportoi vuosittain toiminnastaan ja työsuojelun tilasta Poliisihallitukselle Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa tai jos puheenjohtaja, valtakunnallinen työsuojelupäällikkö, valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu tai joku sopijaosapuolista sitä vaatii. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu keskustoimikunnan koolle. Kokous on toimivaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet keskustoimikunnan jäsenistä on paikalla. Kokouksesta on ilmoitettava kirjallisesti, sähköpostitse tai muulla sähköisellä tavalla jäsenelle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvien asioiden valmistelua varten keskustoimikunta voi muodostaa projekteja, joille se määrää puheenjohtajan ja antaa tehtävät ja toimintaohjeet. 10 Valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Poliisihallintoa varten valitaan työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko henkilöstöä edustava päätoiminen valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu, jonka virkapaikka on Poliisihallituksessa. Tarvittaessa päätoimiselle valtakunnalliselle työsuojeluvaltuutetulle valitaan kaksi varavaltuutettua. Tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöt muodostavat vaalitoimikunnan valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi. Kukin allekirjoittajajärjestö tai muu henkilöstöä edustava vähintään 250 henkilön ryhmä voi tehdä vaalitoimikunnalle esityksen valtakunnallisesta työsuojeluvaltuutetusta ja varavaltuutetuista. Ehdokasasettelu suoritetaan syyskuuta uuden toimikauden alkamista edeltävänä vuonna. Vaalitoimikunta pyrkii yksimielisyyteen tehtävään valittavista henkilöistä. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, suoritetaan koko poliisihallinnon kattava vaali asetettujen ehdokkaiden kesken työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen vaalin yhteydessä.? 41

42 Valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun toimikausi on neljä kalenterivuotta, ellei hän itse vaadi tehtävistään vapautusta tai jokin tämän sopimuksen osapuoli tee vapauttamisesta sellaista esitystä, jonka valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun tehtäväänsä valinnut vaalitoimikunta hyväksyy. Toimikausi alkaa vaalien jälkeisen vuoden alusta Valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun tehtävät Valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on koko poliisihallintoa koskevissa asioissa: Osallistua henkilöstön edustajana yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn. Suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä sen nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat. Suorittaa työsuojeluvaltuutetulle kuuluvat työterveyshuoltolain 8 :ssä ja sairausvakuutuslain 13. luvun 4 :ssä mainitut työterveyshuollon yleiseen järjestämiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä työterveyshuollon korvausten maksamiseen liittyvät tehtävät. Työsuojelua koskevan yhteistoimintatehtävien lisäksi valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on koko poliisihallinnon työsuojelutoiminnan edistämiseksi Poliisihallinnon työsuojelukoulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä valtakunnallisen työsuojelupäällikön kanssa. Koko henkilöstöä koskevien työsuojelun kehittämistarpeiden selvittäminen ja tarvittavien valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen yhteistyössä valtakunnallisen työsuojelupäällikön kanssa. Tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvistä seikoista sekä työn opastuksen ja työsuojelun tiedotustoiminnan järjestämiseksi. Työsuojeluvaltuutettujen ja muiden yhteistoimintaelimien toiminnan aktivoiminen, tukeminen ja avustaminen. Kiinnittää työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Avustaa työsuojeluvaltuutettuja paikallisesti käsiteltävissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tiedottaminen työsuojelun kehittämistoimenpiteistä ja työsuojelua koskevista päätöksistä. Osallistua työsuojelun keskustoimikunnan ja tarvittaessa poliisilaitoksien sekä valtakunnallisten yksiköiden ja poliisiammattikorkeakoulun työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Osallistua eri työryhmissä käsiteltävien asioiden valmisteluun, kun niillä on liittymäkohtia tai vaikutusta työn turvallisuuteen tai terveyteen. Osallistua valtakunnalliseen organisaatioturvallisuustyöhön Seurata yhdessä työsuojelupäällikön kanssa valtakunnallisella tasolla poikkeamatilannetyökalun ilmoituksia ja seurata, että ilmoituksien edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään työpaikoilla. Raportoida vuosittain toiminnastaan ja työsuojelun tilasta työsuojelun keskustoimikunnalle Työnantajan on kutsuttava valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu jäseneksi sellaisiin työ- ja johtoryhmiin, joissa käsitellään henkilöstön terveyteen, työhyvinvointiin tai työturvallisuuteen liittyvä asioita. Valtakunnalliselle työsuojeluvaltuutetulle tulee sen lisäksi järjestää valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti mahdollisuus 42

43 Osallistua työsuojelua koskeviin valvontaviranomaisen tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa mainittuun tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tai muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Tutustua työterveyshuollon järjestämisestä tehtyihin sopimuksiin. Oikeus osallistua työnantajan kustannuksella poliisihallinnon ulkopuoliseen, henkilöstön terveyteen, työhyvinvointiin tai työturvallisuuteen liittyvään, koulutukseen kun se on tarpeellista tehtävien hoitamiseksi. Muutoin valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä työsuojeluvaltuutetun asemasta ja oikeuksista on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) sekä sovittu tässä sopimuksessa ja virkaehtosopimuksin. 11 Yhteistoimintaelinten perustaminen Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiesten valinnassa noudatetaan, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja tässä sopimuksessa on säädetty tai määrätty. Työsuojeluvaltuutetun ja hänen varavaltuutettujensa sekä työsuojeluasiamiehen ja hänen mahdollisen varamiehen toimikausi alkaa vaalien jälkeisen vuoden alusta. Vaalit on toimitettava toimikautta edeltävänä vuonna loka-marraskuun aikana. Tämän sopimuksen 11.1 kohdassa mainitut johtavassa asemassa olevat virkamiehet katsotaan sellaisiksi työnantajan edustajiksi, jotka eivät saa osallistua henkilöstöä edustavien työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaaliin. Henkilöstön jaottelua työntekijäja toimihenkilöasemassa oleviin ei työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja valittaessa suoriteta. Työsuojeluvaalien järjestämiseen liittyviin toimenpiteisiin ryhtyminen voidaan jättää sopijaosapuolina olevien ammatillisten järjestöjen asiaksi. Ellei työpaikan henkilöstö ole järjestäytynyttä, tulee työnantajan pyytää henkilöstön edustajia neuvottelemaan vaaleihin ja vaalin järjestelyihin liittyvistä kysymyksistä. Työsuojeluvaalit on järjestettävä siten, että työpaikan koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua niihin. Vaalitoimihenkilöiden oikeudesta saada vapautusta säännöllisestä työstään tämän sopimuksen edellyttämien tehtävien suorittamista varten noudatetaan soveltuvin osin, mitä siitä on työsuojeluvaltuutetun osalta sovittu. Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan omat edustajansa. Muita työsuojelutoimikunnan jäseniä ja varajäseniä valittaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä on sanottu työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen valinnasta. Vaaliohje työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojelutoimikunnan jäsenten vaalista on valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen liitteenä. 43

44 11.1. Johtavassa asemassa olevat Johtavan asemansa vuoksi poliisin työsuojelutoiminnassa katsotaan työnantajan edustajiksi seuraavat virkamiehet, jotka eivät saa osallistua henkilöstöä edustavien työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaaliin. Poliisihallituksessa - Poliisiylijohtaja - Yksiköiden päälliköt - vastuualueiden esimiehet Poliisilaitoksella - Poliisipäällikkö ja apulaispoliisipäällikkö - Sektoreiden johtajat Keskusrikospoliisissa - Keskusrikospoliisin päällikkö - Apulaispäällikkö - Osastojen päälliköt Poliisiammattikorkeakoulussa - Poliisiammattikorkeakoulun rehtori - Osaamisalueiden päälliköt 12 Henkilöstön edustajien toimintaedellytykset Henkilöstön edustajalla on oikeus saada työsuojelutehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) sekä sovittu virkaehtosopimuksin. Työnantaja korvaa keskustoimikunnan jäsenelle ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille sekä tässä sopimuksessa tarkoitetuille vaalitoimihenkilöille näiden työaikana suorittamien, tämän sopimuksen edellyttämien tehtävien suorittamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen. Ansionmenetyksestä suoritettava korvaus lasketaan sen mukaan, mitä asianomainen olisi työssään ansainnut, ellei hän olisi joutunut hoitamaan sopimuksen mukaisia tehtäviä. Työajan tai opetustuntien ulkopuolella suoritetuista tämän sopimuksen edellyttämistä välttämättömistä tehtävistä tai työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta, joista asianomainen on ilmoittanut ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen sopinut työnantajan kanssa, suoritetaan edellä mainituille henkilöille kulloinkin voimassa olevien suositusten mukainen kokouspalkkio. Virkaehtosopimuksen tarkoittamasta työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen palkkiosta sovitaan erikseen. Työnantajan on hankittava jokaiselle tässä sopimuksessa tarkoitetulle työpaikalle työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen, työsuojelutoimikunnan ja keskustoimikunnan jäsenen käyttöön sekä työpaikkojen henkilöstötiloihin työsuojelun voimassa olevat säännökset ja valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus sekä tämä yhteistoimintasopimus. Työnantajan on osoitettava hallinnassaan olevista huonetiloista tarkoitukseen sopiva paikka korvauksetta käytettäväksi työsuojeluvaltuutetulle, työsuojeluasiamiehelle ja työsuojelutoimikunnalle sekä työpaikan päihderyhmän jäsenille näiden tehtävien hoitoon liittyvien 44

45 ja salassa pidettävien asiakirjojen säilyttämistä ja niihin tutustumista varten. Työnantajan on osoitettava tarkoituksenmukaiset tilat myös tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia neuvotteluja ja kokouksia sekä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa henkilöstöä edustavien työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaalin toimittamista varten. Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies voi käyttää tehtäviensä suorittamisessa viraston tai yksikön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä. 13 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan irtisanoa päättymään noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi. Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan valtion yhteistoimintasopimuksen mukaisesti irtisanomisajan päätyttyäkin poliisin työsuojelun yhteistoimintasopimuksen liitteessä 1 määritellyillä työpaikoilla ja muilla tasoilla, kunnes uusi sopimus on tehty ja tullut voimaan. Tällä yhteistoimintasopimuksella kumotaan poliisihallintoa koskeva työsuojelun yhteistoimintasopimus joka on allekirjoitettu 14. päivänä lokakuuta 2009 siihen ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tehtyine lisäyksineen. Poliisin työsuojeluorganisaation työpaikkajako (Liite 1) Poliisihallitus Keskusrikospoliisi Poliisiammattikorkeakoulu Helsingin poliisilaitos Länsi-Uusimaan poliisilaitos Itä-Uusimaan poliisilaitos Lounais-Suomen poliisilaitos Kaakkois-Suomen poliisilaitos Hämeen poliisilaitos Sisä-Suomen poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Itä-Suomen poliisilaitos Oulun poliisilaitos Lapin poliisilaitos 45

46 SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ POLIISIHALLINNOSSA (POLIISIHALLITUS, SPJL RY JA JUKO RY) 1 Perusteet Valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten liitteen 2 (sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta) 3 :n 1 momentin ja 5 :n 1 momentin mukaan virastot ja ao. henkilöstöjärjestöt voivat sopia luottamusmiestoiminnan järjestämisen yksityiskohdista tarkemmin. Tämä sopimus luottamusmiestoiminnan järjestämisestä poliisihallinnossa on tehty Poliisihallituksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n (SPJL) välillä. 2 Soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Poliisihallitus, poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi, ja Poliisiammattikorkeakoulu. Virastoilla tarkoitetaan jäljempänä edellä mainittuja poliisin yksiköitä. Tämän sopimuksen määräykset ovat SPJL:lle ja poliisihallinnon muille JUKO:n jäsenjärjestöille yhteisiä, jollei määräyksessä omana kohtanaan toisin ole määritetty. 3 luottamusmiesten lukumäärä ja toimialue 3.1. SPJL:n piiristä saadaan asettaa sen jäseniä edustavia pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä enintään oheisen liitteen 1 mukaisesti. Niille pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille, jotka ainoana luottamusmiehenä hoitavat toimialuettaan, voidaan asettaa varapääluottamusmies tai varaluottamusmies. Poliisilaitosten pääluottamusmiesten (pois lukien Helsingin poliisilaitos) varamiehenä toimii kuitenkin poliisilaitoksen luottamusmies. Samoin Keskusrikospoliisin ja toimistohenkilökunnan luottamusmiehen varamiehenä toimii saman viraston tai ryhmän muu varsinainen luottamusmies Poliisihallinnon muiden JUKO:n jäsenjärjestöjen kuin SPJL:n piiristä saadaan asettaa luottamusmiehiä enintään oheisen liitteen 2 mukaisesti. Luottamusmiehille voidaan asettaa varamies. 4 Luottamusmiesten vaali Luottamusmiesten vaali voidaan pitää työpaikalla ja järjestää työaikana. Vaalin käytännöllisistä järjestelyistä huolehtii ao. järjestö keskustason luottamusmiesmääräysten mukaisesti. 46

47 5 Luottamusmiehistä ilmoittaminen Sopijaosapuolijärjestöt ilmoittavat valituista pääluottamusmiehistä, luottamusmiehistä ja varaluottamusmiehistä heti valinnan jälkeen Poliisihallitukselle ja niille virastoille, joista luottamusmies on valittu. Luottamusmiesvalinnan ilmoittamisen yhteydessä tulee antaa tiedot luottamusmiesten toimialueesta ja toimikaudesta sekä hänen edustamastaan henkilömäärästä. Varaluottamusmiehistä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena. Viimeksi mainitun ilmoituksen tekee varsinainen luottamusmies. 6 Luottamusmiehelle annettavat tiedot Viraston on annettava luottamusmiehelle kaikki ne asiakirjat ja tiedot, jotka on lueteltu keskustason luottamusmiesmääräysten 12 :ssä (sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta sekä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden yhteistoimintatehtävään osallistuvien henkilöstön edustajien asemasta ja oikeuksista). Luottamusmiehille luovutettavista tiedoista on sovittu myös poliisihallinnon tilastoyhteistyötä koskevassa sopimuksessa. 7 Luottamusmiehen ajankäyttö 7.1. Sopijaosapuolena olevia järjestöjä koskien: Ao. virastot myöntävät luottamusmiehinä toimiville virkamiehilleen luottamusmiestehtävien suorittamista varten tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta virkatehtävien suorittamisesta. Vapautuksen tarpeellisuutta, määrää ja toistuvuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon luottamusmiehen toimialueen laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä, henkilökunnan lukumäärä ja muut vastaavat seikat sekä niistä johtuva luottamusmiestehtävien määrä. Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda virkamiehelle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle luottamusmiehenä kuuluvissa tehtävissä. Ajankäytössä, luottamusmiehen palkkauksessa ja mahdollisen ansiomenetyksen korvaamisessa on noudatettava keskustason sopimusmääräyksiä luottamusmiesten asemasta ja oikeuksista (9-11 ). Luottamusmiesten luottamustehtävien suorittamiseen liittyvää ajankäyttöä seurataan ja sopimusosapuolten välillä sovitaan niistä toimenpiteistä joihin seurannan tulosten katsotaan antavan aihetta. Ajankäyttöä koskevat erimielisyydet ratkaistaan Poliisihallituksen ja sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa. 47

48 7.2. Edellä 3 :ssä tarkoitetuista pääluottamusmiehistä SPJL:n valtakunnallinen ja Helsingin poliisilaitoksen pääluottamusmies ovat kokonaan vapautetut virka- ja työtehtäviensä suorittamisesta. 8 Luottamusmiehen työtilat Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään työhuone tai lukittava neuvottelutila, jossa hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut ja lukittava säilytystila tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. 9 Viestintä- ja toimistovälineet Luottamusmies voi käyttää luottamusmiestehtäviensä suorittamisessa viraston tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä. 10 Luottamusmiehen toimintaedellytykset Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus hoitaa luottamusmiestehtäviä siten, kuin siitä kulloinkin voimassa olevissa valtion keskustason luottamusmiesmääräyksissä on sovittu. 11 Muut määräykset Muutoin poliisitoimen luottamusmiestoiminnan osalta noudatetaan mitä keskustasolla luottamusmiestoiminnasta on sovittu tai valtiovarainministeriön soveltamis-määräyksissä määrätty. 12 Voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan irtisanoa päättymään noudattaen vähintään yhden (1) kuukauden mittaista irtisanomisaikaa. Sopimuksen irtisanovan sopijaosapuolen on samalla tehtävä esitys uudeksi luottamusmiessopimukseksi. Jos vain yksi sopimusosapuolena olevista järjestöistä irtisanoo tämän sopimuksen jää sopimus edelleen voimaan Poliisihallituksen ja toisen sopijapuolijärjestön välillä. Jos Poliisihallitus irtisanoo sopimuksen, on sen todettava koskeeko irtisanominen kumpaakin sopijaosapuolena olevaa järjestöä vai vain jompaa kumpaa niistä. Tällä sopimuksella kumotaan Poliisihallituksen ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n välillä tehty sopimus luottamusmiessopimuksen järjestämisestä poliisihallinnossa sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanssa tehty sopimus luottamusmiessopimuksen järjestämisestä sisäasianministeriön alaisessa poliisihallinnossa. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa valitun luottamusmiehen toimikausi jatkuu, kunnes uusi luottamusmies on valittu ja siitä on sopimuksen mukaisesti ilmoitettu. 48

49 LIITE 1 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n jäseniä edustavien poliisihallinnonluottamusmiesorganisaation mukaisten luottamusmiesten toiminta-alueet ja ryhmät: Poliisihallinnon pääluottamusmies (1 kpl): Toimialueena koko maa. Edustaa koko SPJL:n jäsenkuntaa. Päätoiminen, sijoituspaikkana SPJL:n toimisto. Toimistohenkilökunnan (SPH ry: n jäsenten) luottamusmiehet (6 kpl): Toimialueina kuusi (6) aluetta. Edustaa toimialueellaan SPJL:n jäseninä olevaa toimistohenkilöstöä. Voi toimia alueen poliisilaitoksen pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen parina erimielisyysneuvotteluissa edustamiensa henkilöiden osalta. Toimistohenkilökunnan (SPH ry:n jäsenten) luottamusmiesten toimialueet (6 kpl): 1. Helsingin poliisilaitos 2. Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Hämeen poliisilaitos ja Kaakkois- Suomen poliisilaitos 3. Lounais-Suomen poliisilaitos, Sisä-Suomen poliisilaitos ja Pohjanmaan poliisilaitos 4. Itä-Suomen poliisilaitos 5. Oulun poliisilaitos 6. Lapin poliisilaitos Päällystön luottamusmies (1 kpl): Toimialueena on koko maa. Edustaa SPJL:n jäseniä päällystön osalta. Voi toimia alueen poliisilaitoksen pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen parina erimielisyysneuvotteluissa edustamiensa henkilöiden osalta. Poliisilaitosten pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet (23 kpl): Pääluottamusmiehen toimialueena on koko poliisilaitos. Luottamusmiehen pääasiallisesta toimialueesta sovitaan paikallisesti erikseen. Edustavat SPJL:n jäseninä olevia poliisimiehiä ja muita jäseniä (Päällystö ja SPH ry). 49

50 Voi toimia alueellaan yhdessä päällystön ja toimistohenkilöstön luottamusmiehen kanssa näiden edustamien jäsenten asiassa. Poliisilaitosten (pois lukien Helsinki) pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten toimialueet (10 kpl) ja lukumäärät: Pääluottamusmies Luottamusmies Sisä-Suomen poliisilaitos 1 1 Lounais-Suomen poliisilaitos 1 1 Itä-Suomen poliisilaitos 1 2 Itä-Uudenmaan poliisilaitos 1 1 Oulun poliisilaitos 1 2 Pohjanmaan poliisilaitos 1 2 Hämeen poliisilaitos 1 1 Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 1 1 Kaakkois-Suomen poliisilaitos 1 1 Lapin poliisilaitos 1 1 Yhteensä Poliisilaitoksen pääluottamusmies toimii poliisilaitoksen alueella SPJL:n jäsenten edustajana koko poliisilaitosta koskevissa virka- ja työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa koskevissa asioissa. Pääluottamusmies osallistu poliisilaitoksen yhteistoimintajärjestelmiin siten kun niistä on laeissa ja sopimuksissa on erikseen määrätty. Pääluottamusmies välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan ja poliisilaitoksen henkilöstö välillä ja suorittaa valtion virkaehtosopimuksen mukaiset neuvottelut poliisilaitoksen johdon kanssa. Luottamusmies avustaa pääluottamusmiestä ja edustaa lähtökohtaisesti puolta poliisilaitoksen SPJL:n jäsenistä mikäli poliisilaitoksella on yksi luottamusmies pääluottamusmiehen lisäksi. Jos luottamusmiehiä on kaksi pääluottamusmiehen lisäksi, edustaa kumpikin luottamusmies lähtökohtaisesti yhtä kolmasosaa poliisilaitoksen SPJL:n jäsenistä. Luottamusmies toimii myös pääluottamusmiehen sijaisena ja hän on tarvittaessa mukana yhteistoimintajärjestelmissä ja valtion virkaehtosopimusasioiden mukaisissa neuvotteluissa pääluottamusmiehen apuna ja paikallisena asiantuntijana. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen välisestä tarkemmasta työnjaosta voidaan sopia tarvittaessa tarkemmin poliisilaitoksen johdon ja pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen välillä. 50

51 Helsingin poliisilaitoksen pääluottamusmies (1 kpl): Toimialueena on Helsingin poliisilaitos. Edustaa SPJL:n jäseninä olevia poliisimiehiä ja muita jäseniä (Päällystö ja SPH ry). Voi toimia alueellaan yhdessä päällystön ja toimistohenkilöstön luottamusmiehen kanssa näiden edustamien jäsenten asiassa. Tehtävä on päätoiminen. Keskusrikospoliisin luottamusmiehet (3 kpl): Toimialueina on kolme (3) aluetta. Valituista luottamusmiehistä yksi nimetään pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmies voi edustaa myös toisen toimialueen henkilöä. Keskusrikospoliisin luottamusmiesten toimialueet (3 kpl): 1. Pääluottamusmies 2. Läntinen alue / Siviilityöntekijät 3. Pohjoinen / Itäinen alue Poliisiammattikorkeakoulun luottamusmies (1 kpl): Edustaa Poliisiammattikorkeakoulun SPJL:n jäseniä. Poliisihallituksen luottamusmies (1 kpl): Edustaa Poliisihallituksessa työskenteleviä SPJL:n jäseniä. 51

52 LIITE 2 Poliisihallinnon muilla JUKO:n jäsenjärjestöillä kuin SPJL:lla on oikeus tarvittaessa asettaa luottamusmiehiä yhteensä seuraavasti: 1. Paikallispoliisi 3 kpl 2. Poliisihallitus 1 kpl 3. Keskusrikospoliisi 1 kpl 4. Poliisiammattikorkeakoulu 1 kpl 5. Valtakunnallinen luottamusmies 1 kpl Kaikki luottamusmiehet ovat sivutoimisia. 52

53 SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ POLIISIHALLINNOSSA (POLIISIHALLITUS JA JHL RY) 1 Sopimuksen perusteet Valtion yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten liitteen 2 (Sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta) 3 :n 1 momentin ja 5 :n 1 momentin mukaan virasto ja ao. henkilöstöjärjestö voivat sopia luottamusmiestoiminnan järjestämisen yksityiskohdista tarkemmin. 2 Soveltamisala Tämä sopimus koskee JLH ry:n asettamaa pääluottamusmiestä ja muita luottamusmiehiä sekä heidän varamiehiään sisäasiainministeriön alaisessa poliisihallinnossa. Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia valtionvarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen sopimia luottamusmiestoimintaa koskevia sopimusmääräyksiä ja niiden soveltamismääräyksiä. Näiden lisäksi luottamusmiestoiminnasta on voimassa mitä asiasta on poliisihallinnossa tarkentavin virkaehtosopimuksin tai tässä sopimuksessa sovittu. 3 Luottamusmiesorganisaatio Luottamusmiesten lukumäärä ja toimialueet ilmenevät sopimuksen liitteenä olevasta luettelosta. Pääluottamusmiehen toimialueena on koko maa. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehille voidaan asettaa varamies. Sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies ja luottamusmiehet voivat edustaa sekä virkasuhteisia että työsuhteista henkilöstöä toimialueellaan. Mikäli tämän sopimuksen voimassa ollessa organisaatiomuutosten tai muiden syiden johdosta syntyy uusia toimipaikkoja, tai tapahtuu muita muutoksia, tarkistetaan sopimusta luottamusmiesten lukumäärän ja heidän sijoittelun osalta tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten toimesta. 4 Luottamusmiesten valinta Pääluottamusmies ja luottamusmies valitaan JHL ry:n tai sen jäsenyhdistyksen asettamista ehdokkaista. Vaaliin voivat osallistua vain liiton jäsenet. Luottamusmiehet voidaan valita myös ilman vaaleja, mikäli ehdolle asettuu vain yksi ehdokas. Luottamusmiesten vaali voidaan pitää työpaikalla ja järjestää työaikana. Jos luottamusmiesvaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan tai toimialueen virkamiehille ja työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalien järjestämisestä vastaa JHL ry ja sen jäsenyhdistykset. 53

54 5 Luottamusmiehistä ilmoittaminen JHL ry ilmoittaa valitusta pääluottamusmiehistä, luottamusmiehistä ja varaluottamusmiehistä Poliisihallitukselle ja niille virastoille, joista luottamusmies on valittu. Luottamusmiesvalinnan ilmoittamisen yhteydessä tulee antaa tiedot luottamusmiesten toimialueesta ja toimikaudesta sekä hänen edustamastaan henkilömäärästä. Varaluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena. Viimeksi mainitun ilmoituksen tekee varsinainen luottamusmies. 6 Luottamusmiesten toimikausi Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uuden henkilön valitsemisesta on tehty asianmukainen ilmoitus työnantajalle. 7 Neuvottelujärjestys Luottamusmies neuvottelee asianomaisen virkamiehen tai työntekijän lähimmän esimiehen tai asianomaisen toimipaikan edustajan kanssa. Valtakunnallinen pääluottamusmies neuvottelee Poliisihallituksen edustajan kanssa ja osallistuu paikallisneuvotteluihin liiton edustajana. Lisäksi pääluottamusmies on toimivaltainen neuvottelemaan kaikilla hallinnon tasoilla. 8 Luottamusmiehelle annettavat tiedot Luottamusmiehelle annettavista tiedoista on voimassa, mitä edellä 1 :ssä mainitussa valtion yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten liitteessä 2 on luottamusmiehelle annettavista tiedoista sovittu. Luottamusmiehille luovutettavista tiedoista on sovittu myös poliisihallinnon tilastoyhteistyötä koskevassa sopimuksessa (2020/2010/4006). 9 Luottamusmiesten ajankäyttö Luottamusmiehille annattavasta ajankäytöstä on voimassa, mitä edellä 1 :ssä mainitussa valtion yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten liitteessä 2 on ajankäytöstä sovittu. Asianomaiset virastot myöntävät luottamusmiehinä toimiville virkamiehilleen luottamusmiestehtävien suorittamista varten tilapäisesti tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta virkatehtävien suorittamisesta. Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda virkamiehelle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle luottamusmiestehtävissä kuuluvissa asioissa. Vapautuksen tarpeellisuutta, määrää ja toistuvuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon toimialueen laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä, henkilökunnan lukumäärä ja muut vastaavat seikat ja niistä johtuva luottamusmiestehtävien määrä. 54

55 JHL ry:n pääluottamusmies on pääosin vapautettu normaaleista työtehtävistään. Ajankäyttöä koskevat erimielisyydet ratkaistaan Poliisihallituksen ja JHL ry: n välisissä neuvotteluissa. 10 Luottamusmiehen matkakustannusten korvaaminen Milloin pääluottamusmies tai luottamusmies tekee hänelle annetun erillisen matkamääräyksen perusteella kotimaassa matkoja, jotka ovat tarpeen luottamusmiestoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja niihin liittyvien tehtävien hoitamiselle, maksetaan hänelle näistä matkoista korvausta matkakustannusten korvaamista koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. 11 Luottamusmiespalkkiot Luottamusmiespalkkioista on voimassa, mitä niistä kulloinkin on erikseen virka- ja työehtosopimuksissa sovittu. Milloin luottamusmiehen varaluottamusmies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen tehtäviä vähintään kaksi viikkoa, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen. Pääluottamusmiehen palkkauksesta sovitaan erikseen POHA:n ja JHL ry:n välillä. 12 Ammattiyhdistyskoulutus Ammattiyhdistyskoulutuksesta on voimassa mitä asiasta on kulloinkin erikseen virka- ja työehtosopimuksessa sovittu. JHL ry:n edellyttämän järjestötoiminnan piiriin kuuluvien matkojen kustannuksista vastaa JHL ry. 13 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu. 14 Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan lukien ja se on voimassa toistaiseksi, jollei toinen sopimusosapuoli irtisano sopimusta kuuden viikon irtisanomisaikaa noudattaen. Tällä sopimuksella kumotaan Poliisihallituksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä aikaisemmin tehdyt luottamusmiessopimukset poliisissa. Vanhan sopimuksen määräyksiä noudatetaan siihen saakka, kunnes tämän sopimuksen mukaiset luottamusmiehet on asianmukaisesti asetettu tehtäviinsä 55

56 JHL ry: n luottamusmiesten lukumäärä ja toimialueet Liite Poliisihallituksen ja JHL:n väliseen luottamusmiessopimukseen Pääluottamusmies (1); Luottamusmies (1); Luottamusmies (1); Luottamusmies (1); Luottamusmies (1); Luottamusmies (1), Luottamusmies (1), Luottamusmies (1); toimialueena koko maa Oulun ja Lapin poliisilaitokset Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset Sisä-Suomen ja Hämeen poliisilaitokset Pohjanmaan ja Lounais-Suomen poliisilaitokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset Sisä-Suomen poliisilaitos Poliisihallitus 56

57 SOPIMUS TILASTOYHTEISTYÖSTÄ POLIISIHALLINNOSSA 1 Sopimuksen soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan poliisihallinnon virastoissa tilastoyhteistyöhön liittyvissä menettelyissä. Sopimuksella tarkennetaan käytännöt, jotka toteutetaan osapuolten välillä poliisin palkkausjärjestelmän 13 :n, keskustason virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiestoimintaa koskevien sopimusmääräysten sekä viraston luottamusmiessopimusten tarkoittama sopijaosapuolten, pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten tiedonsaanti. Edellä mainittujen sopimusten lisäksi poliisihallinnon tilastoyhteistyössä sovelletaan valtiovarainministeriön virastojen tilastoyhteistyötä koskevassa määräyksessä ja keskustason sopijaosapuolten yhteisessä Palkkatilasto -oppaassa esitettyjä menettelyjä. 2 Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellyllä tilastoyhteistyöllä edistetään luottamusta neuvottelutoimen palkka- ja muihin tilastoihin. Sopimuksen tavoitteena on lisäksi kehittää molemminpuolista yhteistä informaatiota ja välttää tilastoihin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä sekä edistää palkkausjärjestelmän toimivuutta poliisihallinnon virastoissa. Poliisihallinnon neuvottelu- ja sopimustoimintaan liittyvässä tilastoyhteistyössä noudatetaan hyvää tiedonhallintatapaa. Palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtoihin liittyvän tilastoyhteistyön tulee perustua avoimuuteen sekä oikeaan ja luotettavaan tilastotietoon ja tilastojen perusteiden tuntemukseen. 3 Sopimuksen kohde Sopimus koskee poliisihallinnon sopimusosapuolten neuvottelu- ja sopimustoiminnan edellyttämiä tietoja sekä pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille luovutettavia tietoja ja niihin liittyviä menettelytapoja. Tässä sopimuksessa määritellyn tilastoyhteistyön piiriin ei kuulu viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :ssä tarkoitetut asiakirjat eivätkä sellaiset tiedot, jotka on toimitettu jonkun sopimuksen osapuolen käyttöön luottamuksellisesti. Luottamusmiesten tiedonsaannista on lisäksi sovittu valtion yleisessä luottamusmiessopimuksessa ja sitä koskevassa soveltamisohjeessa sekä Poliisihallituksen ja asianomaisten järjestöjen välillä solmituissa luottamusmiessopimuksissa. 4 Tietojen tuottaminen ja luovutus Tässä sopimuksessa ja sen liitteessä on määritelty tilastotietojen tuottamiseen ja luovuttamiseen liittyvät menettelytavat sekä velvollisuudet ja aikataulut. Poliisihallitus vastaa tilastojen toimittamisesta sopimusosapuolina toimivien järjestöjen käyttöön siten kuin sopimuksessa ja sen liitteessä on tarkemmin määritelty. Virastotason tiedon hankinnasta ja luovuttamisesta vastaa asianomainen poliisin yksikkö siten kuin siitä on tässä sopimuksessa ja sen liitteessä määrätty. Kussakin poliisihallinnon virastossa on tarkemmin sovittava tietojen antamismenettelystä. 57

58 Tietojen luovuttamisessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tietojen luovuttamisessa ja niiden rajoituksissa on määräyksiä muun muassa nimikirjalaissa, viranomaistoiminnan julkisuudesta annetussa laissa, henkilötietolaissa, tasa-arvolaissa sekä tilastolaissa. Valtion henkilöstön palkkojen julkisuudesta on määräykset valtiovaranministeriön asiaa koskevassa ohjeessa VM 46/01/2006. Edellä mainittujen tietojen lisäksi virasto toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt virka- ja työehtosopimukset, erilliset pöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä virastokohtaiset erityismääräykset ja ohjeet. Tässä sopimuksessa tarkoitetut tiedot luovutetaan asianomaisille tahoille lähtökohtaisesti ilman erillistä pyyntöä ja maksutta. Luottamusmiehille pyynnön perusteella luovutettavien tietojen sisällöstä on määräykset tämän sopimuksen liitteessä. Pöytäkirjamerkintä: Jokaisella poliisihallinnon luottamusmiehellä on mahdollisuus itse raportoida luottamusmiessopimuksessa mainitut tilastotiedot Poliisin tulostietojärjestelmästä. (PolStat). Tietojärjestelmässä on ryhmäjäsenyys luottamusmiehille. Raportit luottamusmiehille -kansiossa kaikki raportit, myös tiedot suojatuista kuutioista avautuvat kaikille niille, joilla on pääsy tähän kansioon (Kirje POL , ). 5 Oikeus tietojen saantiin Sopimusosapuolten ja pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten tietojensaantioikeus: Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja - oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta - muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot viraston palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Luottamusmiesten täydentävä tiedonsaantioikeus: Luottamusmiehellä on lisäksi edellä mainitussa kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja - tasoista ja vuotuisiin tuloskeskusteluihin perustuvista vaativuustasojen ja henkilökohtaisten palkanosien muutoksista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltyinä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Luottamusmiesten oikeudesta tiedonsaantiin on lisäksi voimassa mitä keskustason virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen 12 :ssä on sovittu. 6 Luovutettavia tietoja koskevat tarkennukset Tämän sopimuksen osapuolille toimitettavien tilastotietojen tulee olla mahdollisimman ajantasaisia ja ne tulee toimittaa kaksi viikkoa ennen palkkauksen tarkistamista koskevien virka- ja työehtosopimusneuvottelujen alkamista ja kolme kuukautta tilastointivuoden päättymisen jälkeen. Palkkatietojen luovuttamiseen liittyvät velvoitteet on kuvattu tämän sopimuksen liitteessä. 58

59 7 Poliisihallinnon tilastoyhteistyöryhmä Tämän sopimuksen osapuolten yhteisiä tilastotarpeita ja kulloinkin tehtäviä tilastoja ja niiden sisältöä käsitellään poliisihallinnon tilastoyhteistyöryhmässä. Poliisihallinnon tilastoyhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Poliisihallituksen tehtävään nimeämä työnantajan edustaja ja jäseninä tämän sopimuksen osapuolten edustajat. Poliisihallinnon tilastoyhteistyöryhmässä käsitellään neuvottelu- ja sopimustoimintaan liittyviä tietotarpeita sekä tähän sopimukseen liittyvän tilastoyhteistyön kehittämistä. Tilastoyhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä yhteistä tietopohjaa, tilastojen tuottamiseen ja niiden luettavuuteen liittyviä kysymyksiä, ansiotilastojen luokitteluperusteita ja ansiotilastoille asetettavia vaatimuksia ja käsitteitä sekä muita tilastoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Tilastoyhteistyöryhmän yksimieliset tämän sopimuksen liitteen tarkistamiseksi tehdyt esitykset voidaan vahvistaa voimaan tuleviksi Poliisihallituksen asiaa koskevalla päätöksellä. Tämän sopimuksen sopimusosapuolilla on oikeus tuoda haluamansa tilastollinen palkkaukseen liittyvä asia tilastoyhteistyöryhmän käsiteltäväksi. 8 Muu tilastoyhteistyö Valtion henkilöstön palkkauksellista asemaa seurataan valtion palkka-analyysivälineen (VPL) ja sen tuottamien tietojen perusteella. Vuosittaiset valtion palkkatilastointiluokituksiin perustuvat VPLraportit ja niiden analysointi sisältyvät tässä sopimuksessa määriteltyyn tilastoyhteistyöhön. Tasa-arvolain edellyttämään tasa-arvosuunnitelmaan sisältyy selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Tämän selvityksen tulosten arviointi on osa tämän sopimuksen osapuolten välistä säännöllistä tilastoyhteistyötä. 9 Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan lukien. Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. 59

60 Liite poliisihallinnon tilastoyhteistyötä koskevaan sopimukseen 1. Poliisihallitukselta tiedot sopimusosapuolille (Pardia, JHL, JUKO ja valtakunnalliset pääluottamusmiehet): Mitä tietoa Milloin Miten tieto luovutetaan Kullekin järjestölle ja Vuosittain Järjestöt toimittavat valtakunnalliselle maaliskuun loppuun Poliisihallitukselle pääluottamusmiehelle mennessä, ellei edustamiensa palkkaus- muuta sovita ja henkilöiden listan järjestelmän ennen neuvotteluja (nimi ja hetu). soveltamisalaan Poliisihallitus antaa kuuluvasta toimeksiannon edustamastaan Palkeille ja toimittaa henkilöstöstä kaikki tiedot saatuaan ne henkilötason erikseen sovittavalla palkkatiedot tavalla ja muodossa järjestöille ja valtakunnallisille pääluottamus- Tilastotiedot palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä: -vaativuustasoittain -henkilöstöryhmittäin -toimintayksiköittäin -koulutustasoittain -sukupuolten mukaan ryhmiteltynä -ansiotasotiedot ovat säännöllisen työajan ansioista ja kokonaisansioista -tiedot annetaan kokoaikaisista ja osa-aikaisista erikseen -henkilökohtainen palkanosa, kokemus- ja olosuhdeosa ja tarvittaessa muut palkanosat -keskiarvotietojen lisäksi käytetään tarvittaessa muita tunnuslukuja Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä miehille Poliisihallitus määrittelee malliraportit Jopoon ja luovuttaa ne järjestöille ja valtakunnallisille pääluottamusmiehille Huomioitavaa Sovitaan erikseen minkä kuukauden tietoja luovutus koskee. Lähtökohtana on, että tiedot luovutetaan kunkin vuoden marraskuun palkkatietojen perusteella 60

61 Tilastotiedot haittatyökorvausten määrästä ja laadusta Koko poliisitoimea koskevat VPLraportit Valtakunnalliseen tasaarvosuunnitelmaan sisältyvä erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus miesten ja naisten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkaneroista Neljä kertaa vuodessa Vuosittain erikseen sovitun aikataulun mukaisesti Erikseen sovitun aikataulun mukaisesti Poliisihallitus määrittelee malliraportit Jopoon ja luovuttaa ne järjestöille ja valtakunnallisille pääluottamusmiehille Poliisihallitus tuottaa VPL-raportit Tahtista ja toimittaa ne samalla sopimusosapuolille ja valtakunnallisille pääluottamusmiehille Poliisihallitus määrittelee malliraportit Jopoon ja luovuttaa ne järjestöille ja valtakunnallisille pääluottamusmiehille Tahtiin ansioraportteja luovutettaessa täytyy varmistaa Polstatin avulla, että valittu ajanjakso kuvaa hyvin tarkastelujoukkoa (täysimääräisiä mahdollisimman paljon). Pitää sopia erikseen myös, että mitä VPL-raporteista luovutetaan 2. Poliisihallitukselta tiedot luottamusmiehille, joilla on virastoa suurempi toimintapiiri: Mitä tietoa Milloin Miten tieto luovutetaan Tilastotiedot Vuosittain Poliisihallitus sopimuksen maaliskuun loppuun määrittelee soveltamisalaan mennessä malliraportit Jopoon kuuluvan ja luovuttaa ne henkilöstön luottamusmiehille. kokonaispalkkaukse Mikäli sta ja sen luottamusmiehellä kehityksestä: on pääsy poliisin -vaativuustasoittain tulostietojärjestelmä -henkilöstöryhmittäin än, luottamusmies -toimintayksiköittäin voi myös itse hakea -koulutustasoittain raportin -sukupuolten järjestelmästä mukaan ryhmiteltynä -ansiotasotiedot ovat säännöllisen työajan ansioista ja kokonaisansioista Huomioitavaa 61

62 -tiedot annetaan kokoaikaisista ja osa-aikaisista erikseen -henkilökohtainen palkanosa, kokemus- ja olosuhdeosa ja tarvittaessa muut palkanosat -keskiarvotietojen lisäksi käytetään tarvittaessa muita tunnuslukuja 3. Tiedot virastojen luottamusmiehille: Mitä tietoa Milloin Miten tieto luovutetaan Oman Vuosittain toimintapiirinsä tai maaliskuun loppuun työpaikkansa osalta mennessä tilastotiedot (oma virasto) sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä: - vaativuustasoittain -henkilöstöryhmittäin -toimintayksiköittäin -koulutustasoittain -sukupuolten mukaan ryhmiteltynä -ansiotasotiedot ovat säännöllisen työajan ansioista ja kokonaisansioista -tiedot annetaan kokoaikaisista ja osa-aikaisista erikseen -henkilökohtainen palkanosa, kokemus- ja olosuhdeosa ja tarvittaessa muut palkanosat -keskiarvotietojen lisäksi käytetään tarvittaessa muita tunnuslukuja Tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, Pyydettäessä (Oma/asianomainen virasto) Poliisihallitus määrittelee malliraportit Jopoon ja luovuttaa ne luottamusmiehille. Mikäli luottamusmiehellä on pääsy poliisin tulostietojärjestelmä än, luottamusmies voi myös itse hakea raportin järjestelmästä Luottamusmies toimittaa tietojenluovutuspyyn nön viraston Huomioitavaa Henkilökohtaisen palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen 62

63 vaativuusarvioinneista ja tasoista ja vuotuisiin tuloskeskusteluihin perustuvista vaativuustasojen ja henkilökohtaisten palkanosien muutoksista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltyinä ja niiden perusteista Virastoa koskevat VPL-raportit Työpaikan tasaarvosuunnitelmaan sisältyvä erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus miesten ja naisten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkaneroista Pyydettäessä (oma virasto) Riippuu tasaarvosuunnitelman laatimisen aikataulusta (oma virasto) henkilöstöhallinnolle. Tiedot henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioinneis ta ja -tasoista ja tuloskeskusteluihin perustuvista vaativuustasojen ja henkilökohtaisten palkanosien muutoksista tuotetaan viraston henkilöstöhallinnossa. Luottamusmiehet, joilla on omaa virastoa suurempi toimialue, toimittavat tietojenluovutuspyyn nöt asianomaisiin virastoihin Viraston henkilöstöhallinto tuottaa VPL-raportit Tahtista. Poliisihallitus määrittelee malliraportit Jopoon, josta virasto ottaa omat tietonsa edellyttää, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Luottamusmies huolehtii valtakirjan henkilöstöhallinnolle Tahtin ansioraportteja luovutettaessa täytyy varmistaa Polstatin avulla, että valittu ajanjakso kuvaa hyvin tarkastelujoukkoa (täysimääräisiä mahdollisimman paljon) 63

64 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS NEUVOTTELUMENETTELYSTÄ POLIISIHALLINNOSSA 1 Neuvottelumenettely Tarkentavien virkaehtosopimusten tekemistä, muuttamista tai uudistamista koskeva neuvottelupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja samalla esitettävä neuvoteltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä ellei neuvotteluosapuolten kesken toisin sovita. Neuvotteluosapuolet kutsuu koolle hallinnonalan neuvotteluviranomainen. Työntekijäosapuolta edustaa kussakin tapauksessa se järjestö, jonka jäseniin tarkentavaa virkaehtosopimusta sovelletaan. Neuvotteluissa pidetään tarvittaessa pöytäkirjaa, joka tarkistetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. 2 Neuvottelut soveltamisohjeista Poliisihallitus neuvottelee ennen tarkentavien virkaehtosopimusten täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien antamista kunkin asianomaisen henkilöstöjärjestön kanssa. 3 Neuvottelut tarkentavien virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksistä Jos työnantajan ja virkamiesten välillä on erimielisyyksiä tarkentavien virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä tai laajuudesta taikka tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta, erimielisyys pyritään selvittämään neuvottelemalla siten kuin valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 ja 6 :ssä on mainittu. Tässä sopimuksessa mainituista tarkentavista virkaehtosopimuksista ei käydä keskusneuvotteluja. Paikallisneuvotteluosapuolet voivat kuitenkin yhteisesti sopia, että asia saatetaan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa. 64

65 LIUKUVA TYÖAIKA POLIISIHALLITUKSESSA 1. Yleistä Poliisin yksiköissä noudatetaan työaikalakia (605/1996) ja työajoista tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta valtiovarainministeriön antamien soveltamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Työaikamääräyksiä sovelletaan koko- ja osa-aikaisiin virkamiehiin ja työntekijöihin. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät johtavat virkamiehet. Valtiovarainministeriön antamassa määräyksessä on selostettu työaikalain soveltamisala valtionhallinnon osalta. Johtaviksi virkamiehiksi Poliisihallituksessa katsotaan poliisiylijohtaja ja yksiköiden päälliköt. Määräys liukuvasta työajasta Poliisihallituksessa koskee virastotyötä tekeviä virkamiehiä. 2. Työaika 2.1 Säännöllinen työaika virastotyössä Poliisihallituksen toimipisteet ovat avoinna klo siten kuin asetuksessa valtion virastojen aukiolosta (332/1994) säädetään, jolloin yksiköiden palveluvalmius on turvattava. Virastotyötä tekevien säännöllinen työaika on klo Virastotyössä säännöllinen työaika kokoaikaisilla on 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia ja 45 minuuttia viikossa. Osaaikatyössä työaika määräytyy virkasuhteen hoito-osuuden mukaisesti. Valtion työaikasopimuksen 29 :ssä on säännöllisestä työajasta ja korvauslaskennasta liukuvassa työajassa sovittu seuraavaa: "Säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Virkamiehen tai työntekijän omasta aloitteestaan viraston aukioloajan tai muun asianomaiselle määrätyn normaalin työskentelyajan ulkopuolella taikka päivittäistä lepoaikaa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa näiden määräysten mukaisiin korvauksiin oikeuttavaa aikaa." 2.2 Työajaksi luettava aika Valtion työaikasopimuksen 3 :ssä on työajaksi luettavasta ajasta määrätty muun muassa seuraavaa: "Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos virkamies tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena." 2.3 Työstä vapautukset ja niiden lukeminen työajaksi Työstä vapautukset ja niiden lukeminen työajaksi on lueteltu kokonaisuudessaan työaikaa koskevan virka- ja työehtosopimuksen 3 :n soveltamisohjeen kohdassa 4. Lääkäri- ja terveydenhuoltokäyntien osalta soveltamisohjetta tulkitaan seuraavasti: Tapaukset, joissa on järjestettävä vapautus työstä ja joissa vapautus luetaan työajaksi on lueteltu soveltamisohjeen kohdassa 4 I). Mainitun kohdan d) mukaan, mikäli kyseessä on viraston määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistuminen työ- tai vapaa-aikana, luetaan vapautus työajaksi. 65

66 Edellä mainittuja käyntejä ovat viraston määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset kuten esimerkiksi työkykyarvioinnit ja työkykyneuvottelut, joihin virkamies on velvollinen osallistumaan. Näissä tapauksissa työaikaleimausjärjestelmässä käytetään LÄÄKÄRIKÄYNTI TYÖAJALLA -leimausta ja työstä poissaolosta ilmoitetaan esimiehelle. Muita kuin työnantajan määräyksestä tapahtuvia työterveydenhuoltokäyntejä ei lueta työajaksi. Tapaukset, joissa on järjestettävä vapautus työstä, mutta vapautusta ei lueta työajaksi, on lueteltu soveltamisohjeen kohdassa 4 II). Mainitun kohdan b) mukaan, mikäli kyseessä on lääkärissä käynti, vapautusta ei lueta työajaksi ja vapaa-ajan takaisin teettämistä on vältettävä. Akuutin sairauden toteamisesta ja työtapaturmasta johtuvissa lääkärissä käynneissä sekä ammattitaudeista ja työtapaturmista johtuvissa seurantakäynneissä käytetään LÄÄKÄRIKÄYNTI TYÖAJALLA -leimausta. Tällaiset lääkärissä käynnit eivät vähennä saldokertymää, mutta niitä ei lueta työajaksi lisä- ja ylityökorvauksia määriteltäessä. Muut kuin työnantajan määräyksestä tapahtuvat työterveydenhuoltokäynnit, akuutin sairauden toteamisesta tai työtapaturmasta johtuvat lääkärissä käynnit tai ammattitaudeista ja työtapaturmista johtuvat seurantakäynnit tulee hoitaa pääsääntöisesti liukumia käyttäen. Mikäli se ei ole mahdollista, käynti voi tapahtua kiinteänä työaikana, mutta se vähentää saldokertymää. Tällaisia käyntejä ovat ennalta ehkäisevät lääkärissä käynnit, ikäkausitarkastukset, vuositarkastukset, fysikaaliset hoidot, verenpaineen mittaukset, tutkimukset, muut kuin ammattitaudeista ja työtapaturmista johtuvat seurantakäynnit ja vastaavat. Näissä tapauksissa työaikaleimausjärjestelmässä käytetään LÄÄKÄRIKÄYNTI OMALLA AJALLA -leimausta ja työstä poissaolosta tulee ilmoittaa esimiehelle hyvissä ajoin työjärjestelyjen varmistamiseksi. Edellä sanottu menettely koskee myös lasten lääkärintarkastuksia ja neuvolakäyntejä. Näihin käynteihin tulisi käyttää liukuvaa työaikaa, tai jos se ei ole mahdollista, poissaoloon on saatava esimiehen lupa ja työaikaleimausjärjestelmässä käytetään LÄÄKÄRIKÄYNTI OMALLA AJALLA - leimausta. Mikäli virkamies sairastuu kesken työpäivän ja lähtee lääkäriin tai kotiin, kyseessä on virkamiehen äkillinen sairastuminen. Tällöin työaikaleimausjärjestelmässä käytetään SAIRASTUMINEN - leimausta ja työstä poissaolosta ilmoitetaan esimiehelle. Virastotyötä tekevät poliisimiehet voivat käyttää työaikaa kaksi tuntia viikossa esimiehen hyväksymään liikuntaharjoitteluun työtehtävien niin salliessa poliisin työaikaohjeiden ja Kuntoliikunta ja kilpaurheilu -määräyksen ( , POL ) mukaisesti. Liikuntaharjoittelu ei vähennä saldokertymää, mutta sitä ei lueta työajaksi lisä- ja ylityökorvauksia määriteltäessä. Tällöin työaikaleimausjärjestelmässä käytetään LIIKUNTAHARJOITTELU - leimausta. 3. Liukuva työaika 3.1 Liukuvan työajan periaatteista Liukuvan työajan järjestelmä edistää työajan joustomahdollisuuksien käyttöä tapauksissa, joissa se työtehtävien ja työn luonteen puolesta on mahdollista toteuttaa. Liukuvan työajan järjestelmässä virkamies voi lähtökohtaisesti joustavasti työtilanteen salliessa valita yksilöllisesti tietyin sovituin rajoituksin päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdan sekä päivittäisen lepotauon ajankohdan ja pituuden. Esimies määrittelee tehtävän perusteella henkilön mahdollisuuden käyttää liukuvaa työaikaa. Viraston palvelukyvyn turvaamiseksi on liukuman käyttöön kiinnitettävä erityistä huomiota. On huomattava, että liukua voi tilanteissa, joissa työtehtävät sen sallivat. Liukumiseen ei siten ole aina 66

67 oikeutta, vaan virkamiehellä on velvollisuus olla työssä esimiehen ilmoittamana aikana klo välillä, jos esimies katsoo työtehtävien sitä edellyttävän. Esimiehen tulee ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin. Yksiköiden tulee huolehtia siitä, että viraston toimintavalmius säilyy aukioloaikana ja että liukuvan työajan käytöstä huolimatta tehtävistä suoriudutaan tavoitteiden mukaisesti. Liukuvan työajan järjestelmässä virkamiehet huolehtivat itse työtuntiensa tasoittamisesta enimmäismääriin järjestelmän puitteissa tasoitusjakson aikana esimiehen määrittelemissä rajoissa. Työajan tasoittamiseen käytetään aamu-, ilta- ja lounasliukumia. 3.2 Päivittäiset liukuma-ajat ja kiinteä työaika Aamuliukuma on klo ja iltaliukuma klo Kiinteä työaika on klo Tällöin kaikkien on oltava työpaikalla päivittäistä lepotaukoa lukuun ottamatta, ellei virkatehtävien hoitaminen edellytä muuta tai poissaololle ei ole luvallista perustetta. Virkamiehen palatessa myöhään virkamatkalta on riittävän levon saamiseksi mahdollista aloittaa seuraavana työpäivänä aamuliukuma-ajan päättymisen jälkeen kello mennessä. Poissaoloaika otetaan huomioon työtuntien vähennyksenä. 3.3 Päivittäinen lepoaika Päivittäinen lepoaika on vähintään 30 minuuttia ja enintään 1 tunti ja 30 minuuttia. Lepoaika sijoitetaan klo väliseen aikaan. Lepoajan pituus 1 tunti vähennetään automaattisesti päivittäisestä työajasta, jos lepoaikaa ei leimata lainkaan. Osa-aikatyössä on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika silloin, kun vuorokautinen säännöllinen työaika on kuutta tuntia pidempi. Osa-aikaisen säännöllisen työajan ollessa enintään kuusi tuntia päivässä voi työntekijä halutessaan pitää lounastauon. Tällöin lounastauko on leimattava työaikaleimausjärjestelmässä todellisten aikojen mukaisesti. 3.4 Tasoitusjakso ja enimmäiskertymien määrä Vuorokautinen työaika voi vaihdella liukumarajojen puitteissa siten, että työaika tasoittuu neljän (4) kalenterikuukauden aikana keskimäärin 36 tuntiin 45 minuuttiin viikossa tai arkipyhien vaikutuksesta sitä alhaisempaan tuntimäärään. Tuntimäärä voidaan kuitenkin ylittää 20 tunnilla tai alittaa 10 tunnilla tasoitusjakson aikana siten, että edellä sanottu enimmäispoikkeama siirtyy seuraavaan tasoitusjaksoon. Liukuvan työajan järjestelmässä virkamiehet huolehtivat itse työtuntiensa tasoittamisesta enimmäismääriin järjestelmän puitteissa tasoitusjakson aikana. Työajan tasoittamiseen käytetään aamu- ja iltaliukumia sekä päivittäisen lepoajan liukumia. Liukuvan työajan tasoitusjaksot päättyvät vuosittain 30.4., ja , jolloin +20 tuntia ylittävät tunnit leikkautuvat työaikasaldosta. Jos tasoitusjakson vaihtuessa poikkeama on suurempi kuin 10 miinustuntia, virkamies on esimiehen pyynnöstä velvollinen antamaan asiasta selvityksen. Leikkautuneiden tuntien lukumäärä voidaan todentaa Tarmo-järjestelmästä saatavasta raportista. 67

68 3.5 Työtuntien tasoittaminen palvelussuhteen päättyessä Valtion työaikasopimuksen 29 :n 3 momentissa ja sen soveltamisohjeessa on työtuntien tasoittamisesta palvelussuhteen päättyessä määrätty seuraavaa: "Työtuntien tasoittamisesta on huolehdittava myös palvelussuhteen päättyessä. Mikäli työtunteja ei ole tasoitettu, ei liukuvan työajan ylitystunneista makseta korvausta ja työnantajalla on oikeus vähentää työajan alitustunteja vastaava määrä palkasta. Ylitystunnit voidaan kuitenkin korvata, jos tasoittaminen ei ole ollut mahdollista työnantajan hyväksymistä ja määräämistä työtehtäviin liittyvistä syistä taikka virkamiehen tai työntekijän omasta toiminnasta riippumattomasta pakottavasta syystä." "Edellä 29 :n 3 momentissa tarkoitettu virkamiehen tai työntekijän omasta toiminnasta riippumaton pakottava syy, joka on estänyt liukuvan työajan ylitystuntien tasoittamisen, on esimerkiksi palvelussuhteen päättyminen välittömästi sairausloman jälkeen eläketapahtumaan. Tällöin ylitystunnit voidaan korvata. Jos virkamies tai työntekijä irtisanoutuu ollessaan ennalta tiedetyllä virkavapaalla tai työstävapautuksella, edellä mainitut edellytykset eivät täyty, joten liukuvan työajan tunnit on syytä tasoittaa ennen niitä." 4. Saldovapaamenettely Saldovapaiden antaminen edellyttää, että tuntien kertyminen on johtunut työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä eikä työtuntien tasoittaminen ole ollut mahdollista. Saldovapaiden pitämiseen ei ole subjektiivista oikeutta. Saldovapaiden pitäminen on mahdollista vasta tasoitusjakson päättymisen jälkeen saldotuntien enimmäiskertymän ylittävien tuntien osalta. Yhdeltä neljän kuukauden tasoitusjaksolta on mahdollista pitää saldovapaata pääsääntöisesti yhteensä enintään viisi (5) päivää tasoitusjakson päättyessä + 20 tunnin yli leikkautuneista tunneista. Poikkeuksellisen suuresta töiden ruuhkautumisesta johtuvasta syystä tästä on mahdollisuus yksikön päällikön luvalla poiketa. Leikkautuneiden tuntien lukumäärä voidaan todentaa Tarmo-järjestelmästä saatavasta raportista. Vaikka liukuvan työajan järjestelmän tarkoituksena ei ole vapaapäivien kerryttäminen, siihen sisältyvä saldovapaamenettely mahdollistaa ruuhka-aikana työaikasaldoon kertyneen työajan vähentämisen hiljaisempana työaikana lähtökohtaisesti kokonaisina vapaapäivinä tai poikkeuksellisesti lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Saldovapaat ovat vuosilomaan nähden toissijaisia ja ne on pidettävä siten, että vuosilomaoikeus aina toteutuu. Saldovapaan myöntäminen perustuu henkilön aloitteeseen, esimiehen harkintaan ja päätökseen. Esimiehen on todettava saldon kertyminen ja hyväksyttävä saldovapaan pitäminen aina erikseen. Saldovapaata haetaan Tarmossa. 5. Liukumatuntien ja työajan käytön seuranta Yksiköiden päälliköiden ja esimiesten tulee seurata henkilöstön työajan käyttöä ja kiinnittää huomiota saldokertymään sekä töiden ruuhkautumiseen. Tavoitteena on aina, että työaika pysyy kohtuullisena ja työt tehdään säännöllisenä työaikana. Lähtökohtana tulee olla, että työaika voidaan tasoittaa päivittäisliukumia käyttäen ennen tasoitusjakson päättymistä. Vastuu työnjaosta ja töiden ruuhkautumisen estämisestä on esimiehillä, joiden tulee säännöllisesti seurata töiden jakautumista ja saldokertymiä sekä kertymiin johtaneita syitä. Esimiesten on ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli päivittäiset liukumarajat ja työtuntien 68

69 enimmäiskertymä tasoitusjakson päättyessä ylittyvät. Esimiehen seurantavastuun lisäksi myös virkamiehen on seurattava saldokertymää ja keskusteltava esimiehen kanssa töiden ruuhkautumisesta ja mahdollisuuksista tehtävien uudelleen järjestämiseen. Esimiesten on huolehdittava siitä, että tosiasiallinen liukumarajojen käyttö ja saldokertymän tasaaminen on mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tehtäviä vähentämällä, työtehtävien priorisoinnilla tai töiden tasaisella jakamisella. Jos saldokertymä ylittyy jatkuvasti tasoitusjakson päättyessä, uusien tehtäväkokonaisuuksien antamista on pyrittävä välttämään. Saldokertymien seurannan lisäksi esimiehen on valvottava, että työajan käyttö ja työajan rekisteröinti tapahtuvat määräysten mukaisesti. Esimiehen vastuulla on työaikakirjausten ja poissaolojen seuranta ja valvonta. Mahdollisiin väärinkäytöksiin, määräyksen vastaiseen menettelyyn ja sallittua suurempaan miinussaldoon on esimiesten puututtava. 6. Lisätyö ja ylityö Liukuva työaika ei korvaa lisä- ja ylityömääräysmenettelyä. Lisä- ja ylityömääräysmenettelyä tulee käyttää mikäli viraston toiminnalliset tarpeet ja työtehtävät sitä edellyttävät. Lisä- ja ylityötä on työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi tehtävä työ. Lisä- ja ylityötä saa teettää vain virkamiehen suostumuksella. Jos lisä- ja ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei virkamies saa kieltäytyä siitä. Tarvittavasta lisä- ja ylityöstä tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa hyvissä ajoin virkamiehelle. Suositeltavaa on, että kaikissa lisä- ja ylityötapauksissa ylityöhön annetaan etukäteen kirjallinen lisä- ja ylityömääräys sekaannusten välttämiseksi. Lisä- ja ylityömääräyksen antaa se esimies, jonka tehtäviin se yksikön työjärjestyksen mukaan kuuluu. Esimiesten tulee harkita lisä- ja ylityömääräyksen antamista riittävän varhaisessa vaiheessa ennen liukumatuntien ylityksen enimmäiskertymän täyttymistä, esimerkiksi saldokertymän ollessa +10 tuntia. Lisä- ja ylityömääräyksen antamista on erityisesti harkittava tilanteissa, joissa liukumatuntien enimmäiskertymä on työtehtävistä johtuen ylitetty. Jatkuvan liukumatuntien määrän kasvattamisen sijasta on syytä harkita lisä- ja ylityömääräysmenettelyn käyttöä erityisissä töiden ruuhkahuipuissa. Osa-aikatyössä lisä- ja ylitöiden tekemistä on vältettävä eikä lisä- tai ylityömääräyksiä pitäisi antaa osa-aikatyötä tekeville. 7. Työaika työskenneltäessä viraston toisessa toimipisteessä tai etätyössä toisen poliisiyksikön toimitiloissa Työskenneltäessä viraston toisessa toimipisteessä muutoin kuin virkamatkalle määrättynä tai tehtäessä etätyötä toisen poliisiyksikön toimitiloissa leimataan työaika samoin kuin omalla virkapaikalla. 8. Työaika kotona tehtävässä etätyössä Etätyötä voidaan tehdä kotona pääsääntöisesti vain satunnaisesti. Kotona tehtävässä etätyössä noudatetaan viraston tavanomaista työaikaa eli työpäivän pituus on 7 tuntia 21 minuuttia. Etätyötä tehdään pääsääntöisesti kokonaisina työpäivinä eikä liukuvan työajan piirissä olevan virkamiehen työaikakertymä muutu etätyöpäivinä. Etätyöstä on Poliisihallitus antanut erillisen määräyksen (POL ). Kotona tehtävästä etätyöstä käytetään työaikaleimausjärjestelmän ETÄTYÖ KOTONA -leimausta. 69

70 9. Virkamatka Virkamatkan kustannusten korvaamiseen sovelletaan matkustussääntöä ja siinä esitettyjä aikarajoja osa- ja kokopäivärahojen määräytymisestä. Virkamatkoista ja koko päivän kestävistä kokouksista, seminaareista, kehittämispäivistä ja vastaavista käytetään työaikaleimausjärjestelmän MATKA -leimausta. Työaikakertymä virkamatkan ajalta ja koko päivän kestävistä kokouksista, seminaareista, kehittämispäivistä ja vastaavista on 7 tuntia 21 minuuttia. Jos virkamatkalla on työskennelty niin, että säännöllinen työaika (7 tuntia 21 minuuttia) ylittyy tosiasiallisten virkatehtävien suorittamisen takia, voidaan ylitystunnit lisätä virkamiehen erillisen selvityksen mukaisesti ja esimiehen etukäteen hyväksymänä työaikaleimausjärjestelmän liukumasaldoon. Mikäli tällainen työ teetetään lisä- ja ylityönä, tulee tehtävän suorittamista varten antaa etukäteen kirjallinen lisä- ja ylityömääräys. Lisä- ja ylityölaskennassa huomioitava työaika on aina todettava tapauskohtaisesti erikseen. Näissä tilanteissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että matka-aikaa ei lueta työajaksi. Työskenneltäessä virkamatkalle määrättynä viraston toisessa toimipisteessä tavanomaisissa asiakaspalvelutehtävissä leimataan työaika samoin kuin omalla virkapaikalla. Edellä sanottu ei koske asiantuntijatehtävissä toimivien työskentelyä virkamatkalla, jolloin menetellään edellisessä kappaleessa sanotulla tavalla. Virkamiehen palatessa myöhään virkamatkalta on riittävän levon saamiseksi mahdollista aloittaa seuraava työpäivä aamuliukuma-ajan päättymisen jälkeen kello mennessä. Poissaoloaika otetaan huomioon työtuntien vähennyksenä. Jos kyseessä on esimerkiksi yleensä ilman matkamääräystä tehtävästä osan päivää kestävästä kokoukseen ym. osallistumisesta oman viraston ulkopuolella, käytetään työaikaleimausjärjestelmän TYÖASIA -leimausta. Mikäli työpäivä alkaa kokouksella oman viraston ulkopuolella, työajan laskenta alkaa kokouksen alkaessa. Mikäli työpäivä päättyy kokoukseen viraston ulkopuolella, päättyy työajan laskenta kokouksen loputtua. 10. Työaikakirjaukset ja raportointi Virastotyötä tekevä henkilöstö tekee työaikaleimauksensa Poliisihallituksen käytössä olevalla Megaflex-työaikaleimausjärjestelmällä. Megaflexin leimausohjeet ovat tämän määräyksen liitteenä. Työaikalain mukaan työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, johon merkitään henkilöittäin kaikki työtunnit. Työnantajan tehtävänä on seurata henkilöstön työaikaa ja työaikakertymiä. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta. Poliisihallituksessa on käytössä Tarmo-työajanhallintajärjestelmä, jonka työajanseurantaraportit muodostavat työaikakirjanpidon. 70

71 MEGAFLEX -työajan leimaaminen mobiililaitteella Liite "Liukuva työaika Poliisihallituksessa" -määräykseen Mobiilileimaaminen toiminnon aloittaminen Mobiililaitteella tehnyt leimaukset näkyvät palvelussa kellotettuina tapahtumina. Virheellisten leimausten muutokset tehdään kalenterinäkymässä. 1. Avataan mobiililaitteen pikalinkki kirjauspalveluun 2. Valitaan Toiminto (Aloita työ, Aloita ruokatauko jne.) 3. Paina Tallenna painiketta Voit halutessasi myös lisätä kommentin. 71

72 Mobiilileimaaminen toiminnon vaihtaminen Kun päivän aikana halutaan vaihtaa tapahtuman tyyppiä, riittää kun valitaan uusi tapahtumatyyppi ja painetaan Tallenna -painiketta. Tapahtumaa ei siis tarvitse välissä lopettaa. 1. Avataan mobiililaitteen pikalinkki kirjauspalveluun 2. Valitaan uusi Toiminto (Aloita ruokatauko jne.) 3. Paina Tallenna painiketta 72

73 Mobiilileimaaminen toiminnon lopettaminen Päivän lopuksi lopetetaan työ. Palvelu kertoo uuden liukumasaldosi. 1. Avataan mobiililaitteen pikalinkki kirjauspalveluun 2. Valitaan toiminto Lopeta Työ 3. Paina Tallenna painiketta 73