KOTKANNIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA KOTKANNIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS, valmisteluvaihe Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavatunnus: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29931

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (18) Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan tarkoitus Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Rakennettu ympäristö Maanomistus Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vuorovaikutus kaavaprosessin aikana Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaavan suhde maakuntakaavaan... 15

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (18) Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Asemakaavan sisältövaatimukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Liitteet 1 OAS 2 Kalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys,, Kotkanniemen korkeustasot suhteessa tulvakorkeuteen

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (18) KOTKANNIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Kotkanniemen alueen asemakaavamuutos luonnos Asemakaavamuutos koskee kortteliin 156 liittyvää lähivirkistysaluetta. Asemakaavamuutoksella muodostuu kortteli 156 sekä siihen liittyvä lähivirkistysalue. Susanna Paananen, Ins. Amk Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P29931 Vireilletulo: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: Kunnan yhteyshenkilö: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi puh , ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (18) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoskohde sijaitsee Kyyjärven kunnan keskusta-alueella. Suunnittelualue sijoittuu Kotkankujan pohjoispuolelle Kotkanniemeen. Alla olevassa kurvassa on osoitettu suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Kuva 1 Kaavamuutoskohteen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä (Kartta: Maanmittauslaitos) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internet-sivuilla.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (18) Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen 6-7/2017 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo 8-9/2017 Asemakaavan hyväksyminen 10/2017 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 2.2 Asemakaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa yksi omarantainen tontti vakituiseen asumiseen Kyyjärven rannalle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 Lähtökohdat Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 3.1 Selvitys alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijoittuu rakennetun alueen yhteyteen, alavalle Kyyjärven rantaalueelle. Suunnittelualueen maanpintaa on korotettu, jotta se mahdollistaisi rakentamisen alueelle Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Kuva 2 Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva 1/250 a C: Paikkatietoikkuna

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (18) Kotkanniemen kaavamuutosalue sijoittuu Kyyjärven rannalle. Suunnittelualue on rakentamatonta tavanomaista metsätalousmaata, jota on käytetty kunnan maa-ainesten läjitysalueena. on tehnyt Kyyjärven kunnan toimeksiannosta Kalliorannantien uuden tontin rakennettavuusselvityksen kesällä Rakennettavuusselvitys tehtiin kaavamuutosta varten. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Alueen rakennettavuutta tarkasteltiin tehtyjen tutkimusten perusteella pientalorakentamisen kannalta. Kotkanniemen alue sijoittuu tulvavaara-alueelle. Vesistötulva 1/250a ulottuu suunnitellun tontin alueelle. Tilannetta muuttaa kuitenkin tontin alueelle sijoitettu ylimääräinen maa-aines, jonka seurauksena tontin maanpinnan korkeustaso (z) on noussut. Suunnittelualueet eivät sijaitse pohjavesialueella tai niiden läheisyydessä Rakennettu ympäristö Maanomistus Palvelut Kotkanniemen alueella sijaitsee pientaloasutusta. Alueella on vielä useita rakentamattomia tontteja. Molempien alueiden rakennettu ympäristö on tyylilajeiltaan varsin monipuolinen eikä mitään selkeää alueellista identiteettiä ole. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole havaittavissa. Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Kotkanniemen alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia uusia palveluita varten. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että alue tukeutuu keskustan palveluihin. Mm. kaupalliset palvelut, terveysasema, kirjasto ja kunnanvirasto sijaitsevat keskustassa, johon on matkaa alle 3 km Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa nykyisellään suunnittelualueen ympäristön. Suunnittelualue on helposti liitettävissä nykyiseen kunnallistekniseen verkostoon. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (18) alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kuva 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueet on osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella ja nuolella kartalla. Maakuntakaavassa sekä Nopolan että Kotkanniemen alueet sijoittuvat taajamatoimintojen alueelle, A. Nopolan alueen pohjoispuolelle on osoitettu teollisuus ja varastoaluetta. Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Kyyjärvelle on osoitettu vesiretkeilyreitti sekä moottorikelkkailureitti.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (18) 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Kaava ei koske Kyyjärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai niiden läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (18) Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä.. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syyskokouksessa 2017 Kuva 4 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan ehdotuksesta. Maakuntakaavan tarkistusluonnoksessa suunnittelualueet sijoittuvat seutukeskusmerkinnän (karttamerkintä) alueelle. Kyyjärven keskustaan on osoitettu seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama. Kokkolantien ja Vaasantien risteykseen on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelualue kuuluu kokonaan myös kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Keskustan pohjoispuolelle on osoitettu monipuolinen työpaikkaalue.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (18) Yleiskaava Kyyjärven keskusta-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Parhaillaan laaditaan Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaavaa ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutosta. Yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos alueelle, joka ulottuu päällekkäin osayleiskaavarajauksen kanssa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena Asemakaava Kotkanniemen asemakaava Kotkanniemen asemakaava-alueelle sijoittuu 22 pientalotonttia, joista 13 on omarantaisia. Kotkanniemen asemakaava hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa ja kaavan voimaantulo kuulutettiin Suunnittelualue on osoitettu Kotkanniemen asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Alueen läheisyyteen on muutoin osoitettu erillispientalojen korttelialuetta. Kuva 5 Ote Kotkanniemen asemakaavasta. Kaavamuutosalueen yleispiirteinen rajaus on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla Pohjakartta

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (18) Pohjakartta täyttää sille MRL 54 mukaan asetetut vaatimukset Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys ( FCG Suunnittelu ja tekniikka 2016) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Oas nähtävillä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi palaute. Se ei koskenut OAS:n riittävyttä. Luonnos nähtävillä: Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo: Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan: Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.2 Vuorovaikutus kaavaprosessin aikana Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely kuvataan kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2017.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (18) Kuva 6 Kotkanniemen alueen kaavaluonnos 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 0,5 hehtaaria. Asemakaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta, AOsekä lähivirkistysaluetta, VL. Kerrosluku AO korttelissa I u ½. Rakennusoikeutta on osoitettu A-kortteliin seuraavasti: e= Mitoitus Asemakaavan myötä rakennusoikeutta on osoitettu alueelle seuraavasti:

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (18) 6 Kaavamerkinnät ja määräykset Seuraavassa on kuvattu perustelut merkittävimmille asemakaavassa käytetyille merkinnöille. Asuinrakennusten korttelialueet: AO-alue on osoitettu olemassa olevan asuntoalueen jatkoksi. Uudisrakentamisen sijoittumista on ohjattu sekä sitovalla että ohjeellisella rakennusalalla kerroslukumerkintöineen. Tontille sallitaan 30 kem 2 suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. Virkistysalueet: Rakentamaton rannanosa osoitetaan kaavassa lähivirkistysalueeksi. Alueelle on osoitettu ohjeellinen venevalkama. 7 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi seuraa kaavan laatimista koko laatimisprosessin ajan. Keskeisesti se kertoo, kuinka hyvin lopputulos vastaa MRL:n sisältövaatimuksia sekä niitä valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia tavoitteita, jotka kaavalle on työn alussa ja sen kuluessa asetettu. 7.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Yksi uusi omakotitalotontti vaikuttaa olemassa olevaan väestön rakenteeseen hyvin marginaalisesti. Vaikutus on aluetta tukeva. Suunnittelualue sopii nykyiseen aluerakenteeseen erinomaisesti. Omakotitontti täydentää aluerakennetta Kotkanniemessä hyvin luonnollisesti ja vaikutus on positiivinen. Alue on liitettävissä jo rakennettuun kunnallistekniikkaan, joten merkittäviä kustannuksia ei

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (18) synny. Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Ympäröivä aluerakenne on muodostunut melko väljällä rakentamisen ohjauksella luonnollisen jäsentämättömäksi, johon neljä uutta tonttia on vaivatonta sovittaa. Taajamakuvaan ei katsota aiheutuvan merkittäviä muutoksia. Pientaloasuminen on luonteeltaan sosiaalista. Uuteen kohteeseen todennäköisesti hakeutuu ympäröivän alueen suhteen samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita, mikä tukee yhteisöllisyyden syntymistä. Yhden AO-tontin luomisella ei ole vaikutuksia palveluiden tai työpaikkojen syntymiseen, vaan uudet asukkaat tukeutuvat samoihin palveluihin kuin ympäröivä asutus. Monet palvelut ovat keskustassa, n. 3 km etäisyydellä, joka on saavutettavissa kevyellä liikenteellä. Kotkanniemen asuntoalue sijoittuu Kalliorannantien varteen. Alue on myös helposti saavutettavissa. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Suunnitelma edistää olemassa olevien teknistenverkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti toteutettavissa. Asemakaavoituksella vapaa ranta vähenee muutamia kymmeniä metrejä. Alueella on edelleen runsaasti alueita virkistyskäyttöön. Kotkanniemen alueelle ei ole odotettavissa ympäristöhäiriöitä. Uusille omakotitaloalueille sijoittuu usein samassa elämänvaiheessa olevia perheitä, mikä tukee yhteisöllisyyden muodostumista. Vähäinen täydennysrakentaminen ei juuri vaikuta nykyisiin ihmisten elinoloihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Ei olennaisia vaikutuksia. Rakentamisen määrä suhteutettuna jo rakentuneeseen alueeseen on pieni. Alue sijaitsee keskellä rakennettua yhdyskuntarakennetta. Alueella on jo voimassa oleva asemakaava. Kotkanniemen kaava-alue sijoittuu tulvariskialueelle. Nyt osoitettavan tontin korkeusasema (z) on muuttunut alueelle sijoitetun maa-aineksen vuoksi, jolloin tonttia voidaan hyödyntää rakentamiseen. Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Alue on pieni ja liittyy osaksi suurempaa kokonaisuutta. Ei olennaisia vaikutuksia. Ei vaikutusta. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle tai niiden läheisyyteen. Kaavamuutosalue ei ole luonnontilainen. Kaavamuutos eivät heikennä suojeluarvoja tai muita luontokohteita.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (18) Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Yhden omakotitalotontin lisäys Kotkanniemeen ei lisää liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Kotkanniemen alueella on edellytykset rakentua osaksi viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Lyhyet välimatkat ja kevyen liikenteen suosiminen ovat omiaan säästämään luonnonympäristöä Asemakaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. HUOMIOIMINEN ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalueet on osoitettu AO-alueeksi. Merkinnät eivät ole maakuntakaavan vastaisia. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistieja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 16 (18) Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaavan suhde yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin. Asemakaavan suhde kaavojen sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Palvelujen alueellinen saatavuus. Edellytykset liikenteen järjestämiselle. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Otettu kaavassa huomioon Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavaehdotuksen tavoitteita ja merkintöjä. Ei oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaava täydentää ja tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaava ei heikennä alueen ekologista kestävyyttä. Kaava liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Kaavassa osoitetaan uusi AO-tontti. Ei juuri vaikutusta. Kaava tukeutuu olemassa oleviin joukkoliikennepalveluihin ja olemassa olevaan katuverkkoon. Energia-, vesija jätehuolto tuketuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Uudisrakentaminen sovitetaan maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Kaavamuutos ei juuri vaikuta kunnan elinkeinoelämään. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vähentää ympäristöhaittoja. Suunnittelualueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Virkistykseen soveltuvien alueiden Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi Täydennysrakentamisessa otetaan rakennettu ympäristö huomioon. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kyyjärven taajamassa ja sen läheisyydessä on riittävät virkistysmahdolli-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (18) riittävyys. Kaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. suudet. Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Täydennysrakentaminen ehkäisee osaltaan elinympäristön laadun heikkenemistä Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon MRL 54 :n mukaisesti: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Kotkanniemen asemakaavamuutoksessa on otettu huomioon MRL 54 :n mukaiset sisältövaatimukset.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 18 (18) 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kyyjärven kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Susanna Paananen, Ins. Amk FISE YKS-585