NOPOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA NOPOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29931

2 Paananen Susanna

3 Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Yleiskaava Asemakaava SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET TIEDOTTAMINEN KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN Kaavan vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT... 12

4 1 (12) NOPOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS on lakisääteinen (MRL 63 ) suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kunnantalolla asemakaavan valmistelun ajan. 2 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Asemakaavamuutoskohde sijaitsee Kyyjärven kunnan keskusta-alueella. Nopolan (koulualueen) kaavamuutosalue sijoittuu Kokkolantien ja Tuliharjuntien väliselle alueelle. Alla olevassa kuvassa on osoitettu suunnittelualueen likimääräinen sijainti. NOPOLA Kuva 1 Kaavamuutoskohteen sijainti Kyyjärven keskusta-alueella (Kartta: Maanmittauslaitos) Kaavamuutosalue sijoittuu Nopolan koulukeskuksen ympärille. Koulukeskuksessa toimii ala- ja yläaste. Koulun pihapiirissä toimii myös päiväkoti ja kirjasto. Koulun läheisyydessä sijaitsee viljelykäytössä olevaa peltoa sekä pieni metsäalue. Luonnontilaista, käsittelemätöntä maastoa alueella ei ole.

5 2 (12) Kuva 2 Näkymä Nopolan kaavamuutosalueelle (Kartta: Maanmittauslaitos) 3 TAVOITTEET Kyyjärven kunnanvaltuusto on päättänyt , että Nopolan nykyisen koulun tilalle rakennetaan kokonaan uusi koulukeskus. Uudisrakennukseen sijoitetaan tilat perusopetukselle, päivähoidolle ja mahdollisesti myös kirjastolle. Uudisrakennus sijoittuu nykyisen yläasteen tilalle. Työpajan ja kotitalousluokan tilat säilyvät nykyisissä tiloissa ja niihin tehdään välttämättömät kunnostukset. Kaavoituksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten, että kaavamuutos mahdollistaa uuden koulukeskuksen rakentamisen alueelle. Asemakaavamuutoksen yhteydessä ratkaistaan myös uuden koulukeskuksen huolto- ja pelastusajoväylät VU alueen kautta. Koulukeskusalueelle on valmistunut uusi liikuntahalli vuonna Halli sijoittuu vähäisesti VU alueelle. Nyt laadittavan asemakaavamuutoksen yhteydessä YO - korttelialueen rajausta tarkennetaan myös tältä osin. 4 NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteut-

6 3 (12) tamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN ), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Nopolan alueen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevat erityisesti seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajama-kuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.

7 4 (12) 4.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kuva 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella ja nuolella kartalla. Maakuntakaavassa Nopolan alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle, A. Nopolan alueen pohjoispuolelle on osoitettu teollisuus ja varastoaluetta. Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Kyyjärvelle on osoitettu vesiretkeilyreitti sekä moottorikelkkailureitti. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaa-

8 5 (12) van Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Kaava ei koske Kyyjärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt).

9 6 (12) Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syyskokouksessa Kuva 4 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan alustavasta kaavaehdotuksesta. Maakuntakaavan tarkistusluonnoksessa suunnittelualue sijoittuu seutukeskusmerkinnän (karttamerkintä) alueelle. Nopolan alueen läheisyyteen on osoitettu seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama. Kokkolantien ja Vaasantien risteykseen on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelualue kuuluu kokonaan myös kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Nopolan kaavamuutosalueen pohjoispuolelle on osoitettu monipuolinen työpaikka-alue.

10 7 (12) 4.3 Yleiskaava Kyyjärven keskusta-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Parhaillaan laaditaan Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaavaa ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutosta. Yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos alueelle, joka ulottuu päällekkäin osayleiskaavarajauksen kanssa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 4.4 Asemakaava Kyyjärven kirkonkylän asemakaavasta laadittiin numeerinen ja oikeusvaikutteinen ajantasa-asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna Kyseistä aineistoa on teknisesti päivitetty edelleen vuonna 2004 ja 2007 sekä päivitetään tarpeen mukaan. Ajantasakaavan on laatinut Suunnittelukeskus Oy (nykyiseltä nimeltään FCG Oy). Teknisesti päivitetty numeerinen ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. Kuva 5 Ote kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalueen yleispiirteinen rajaus on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla. Voimassa olevassa kaavassa asemakaavan muutosalueelle, kortteliin 21, on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU) sekä yleiset pysäköintialueet (LP). Suunnittelualueelle

11 8 (12) sijoittuu myös lähivirkistysaluetta (VL), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET). 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Kaavamuutosta varten on laadittu seuraavat suunnitelmat sekä selvitykset: Uuden koulukeskuksen hankesuunnitelma on laadittu ja arkkitehtisuunnittelun L1 luonnosvaiheen suunnittelu on meneillään. valtatien 13 meluselvitys Kaavamuutosta varten laaditaan seuraavat suunnitelmat sekä selvitykset: Pohjatutkimus 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprosessin aikana tulee arvioida kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittävään lähtötilanteen tietojen selvittämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan ennakoida suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi.

12 9 (12) 7 OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat ja loma-asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat alueen muut toimijat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: Elenia Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Kyyjärven Lämpö Oy Millespakka Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötoimen ympäristötarkastaja Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen museo 8 TIEDOTTAMINEN Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kyyjärven kunnanvirastolla osoitteessa: Honkalehdontie 8, Kyyjärvi sekä kunnan kotisivulla www. kyyjarvi.fi. Kuulutukset julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Viispikkinen lehdessä (jatkossa Torstai - lehdessä) sekä kunnan kotisivuilla

13 10 (12) 9 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 9.1 Kaavan vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2 Luonnosvaihe 9.3 Ehdotusvaihe 9.4 Hyväksymisvaihe Kaavan vireille tulosta kuulutetaan kunnanviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutuksessa ilmoitetuksi ajaksi. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia ja keskeisiä osallisia tiedotetaan kirjeitse. a päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. Kyyjärven kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Asemakaava tulee lainvoimaiseksi 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä (valitusaika lasketaan pöytäkirjan nähtäville asettamisesta), mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Asemakaava tulee voimaan voimaantulokuulutuksella. Voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 9.5 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut

14 11 (12) vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Asemakaavamuutosten vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 10 SUUNNITTELUN AIKATAULU AJANKOHTA Helmikuu maaliskuu 2017 Maaliskuu toukokuu 2017 Huhtikuu elokuu 2017 Elokuu lokakuu 2017 Marraskuu 2017 TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (14 pv) Mielipiteet KAAVALUONNOS Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Lausunnot ja mielipiteet KAAVAEHDOTUS Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen Lausunnot ja muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen KAAVAN HYVÄKSYMINEN Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen Aikataulu tarkentuu työn kuluessa.

15 12 (12) 11 YHTEYSTIEDOT Kyyjärven kunta Kyyjärven kunta Hannu Autio, kunnanrakennusmestari Honkalehdontie 8, Kyyjärvi Puh Saarijärven kaupunki / aluearkkitehtipalvelut Ulla-Maija Humppi kaavoitus- ja aluearkkitehti Puh ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Mirja Tarvainen Sari Peura kaavasuunnittelija kaavavalmistelija Puh Puh mirja.tarvainen@saarijarvi.fi sari.peura@sarijarvi.fi Susanna Paananen, ins. AMK YKS-585 Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puh: susanna.paananen@fcg.fi