Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite harrastustakuusta Lappeenrannan lapsille ja nuorille

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite harrastustakuusta Lappeenrannan lapsille ja nuorille 1073/ /2016 KH 74 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Aloite : Lappeenrannan Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa harrastustakuun Lappeenrannan lapsille ja nuorille. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrantaan kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön, muun nuorisotoiminnan ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että kaupunki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Samalla esitämme, että kartoitetaan kuinka joustavan koulupäivän ajatusta voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti harrastustakuun saavuttamiseksi kytkien kokonaisuuteen myös aamu- ja iltapäivätoiminnan. Taustaa esitykselle: Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista (alle 29-vuotiaat) on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä 2012 luku oli 76 prosenttia. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta. Harrastuksen aloittamisen suurin yksittäinen este on harrastusten kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt harrastamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti liikuntaharrastusten näkökulmasta. Selvityksessä nostettiin esille muun muassa lajiliittojen yhteiset lisenssijärjestelmät sekä matalan

2 kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen. Lisäksi selvityksessä esitettiin kuntatason toimenpiteeksi liikuntapaikkojen maksutonta tai nimellisiin korvauksiin pohjautuvaa käyttöä erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kunta tarjoaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Sosiaali- ja terveystoimikunnan lausunto : SOTETMK 39 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Oheismateriaali Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Taustamuistio Alueraadille annettu vastaus Lappeenrannan koululaisten vastaukset Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrantaan kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön, muun nuorisotoiminnan ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Valtuustoaloitteessa edellytetään myös, että kaupunki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Lisäksi tulisi kartoittaa joustavan koulupäivän hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti harrastustakuun saavuttamiseksi. Valtuustoaloite on esitetty oheismateriaalina. Valtuustoaloitetta on käsitelty ja valmisteltu yhteisesti kasvatus- ja opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen, kulttuuritoimen sekä konsernihallinnon kesken. Valtuustoaloitteessa esitettyihin kahteen toimenpiteeseen on koottu kaupungin toimialojen ja konsernihallinnon yhteinen taustamuistio, joka on liitteineen oheismateriaalina. (SN) Stratjoh Sosiaali- ja terveystoimikunta merkitsee tiedoksi taustamateriaalin ja esittää, että vuoden 2017 aikana selvitetään: vastaako Etelä-Karjalan liiton tapahtumakalenterin uudistaminen lasten, nuorten ja perheiden harrastusmahdollisuuksista tiedottamisen tarpeita,

3 voidaanko hankerahoituksilla tarjota yhdessä 3. sektorin kanssa kaikille Lappeenrannan peruskouluikäisille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastustoimintaa eli mahdollisuutta harrastaa taidetta ja kulttuuria tai liikuntaa koulupäivän yhteydessä, mitkä ovat matalan kynnyksen harrastustoiminnan kustannukset, tarvitaanko muita toimia sen turvaamiseksi, että kaikilla Lappeenrannan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen harrastustoimintaan tai intensiiviseen ja tavoitteelliseen harrastustoimintaan 6 18-vuoden ikäisenä, miten tulevalla uudella toimialalla organisoidaan lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan koordinointi Selvitystyö ja harrastustarjonnan toteuttaminen edellyttää, ainakin käynnistysvaiheessa, henkilöstöresurssia eli harrastusten tarjonnan koordinointia, ohjaamista ja toimintatavoista sopimista sekä tiedottamisen organisointia. Sotetmk Hyväksyttiin. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto : KOLA 83 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite 1: Liite 2: Kaupungin vastaus Keskustan alueen alueraadille Lasten Lappeenranta -aloitteeseen Lappeenrannan koululaisten vastaukset opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn, mitä he haluaisivat harrastaa koululaisten harrastamisesta Kokoomuksen valtuustoaloite : Valtuustoaloitteessa esitetään kahta toimenpidettä: 1. kootaan näkyväksi Lappeenrannan lapsille ja nuorille tarkoitetun vapaa-ajan ja harrastustoiminnan tarjonta ja käyttömahdollisuudet

4 2. selvitetään miten kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille voidaan taata mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen koulupäivään sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan kytkien. 1. Harrastustarjonta ja käyttömahdollisuudet Lappeenrannan kaupungin strategiassa kuluvan valtuustokauden hyvinvointia tavoittelevan toimenpideohjelman painopisteeksi on määritelty mm. Aktiivisuudella hyvinvointia. Yksi avaintoimenpiteistä on 1.3. Harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksien edistäminen. Avaintavoitteen alla on noin 30 toimenpidettä, joista suurin osa sisältää lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastustoiminnan edistämistä. Toimenpiteissä on kuvattu mitä valtuustokaudella on tehty, jotta harrastustarjonta olisi laajaa, monipuolista ja saavutettavissa. Toimenpiteistä on raportoitu ja raportoidaan valtuustolle tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen yhteydessä. Linkki -3.PDF Lappeenrannassa on tarjolla lapsille ja nuorille, jotka haluavat harrastaa intensiivisesti, monipuolisesti taiteen perusopetusta ko. alan oppilaitosten järjestämänä sekä liikuntaa urheiluseurojen järjestämänä. Myös monet muut 3. sektorin toimijat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Kaupungin ja 3. sektorin tarjoama harrastustoiminta on esitelty kunkin toimijan kotisivuilla tai ao. organisaation muutoin käyttämien tiedotuskanavien kautta. Tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Yhtenä kaupungin strategian täytäntöönpanotoimena on ollut tavoite, että kaupungin toimijat laativat yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten harrastustarjottimen koulukohtaisesti ja alueellinen harrastustarjonta kuvataan koulujen kotisivuilla. Tämä työ on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja tavoitetta ei ole saavutettu. Kasvatus- ja opetustoimi on kuitenkin luonut Lappeenrannan Peda.net sivustolle alustan, jonne järjestöt ja yhdistykset ovat voineet linkittää toimintaa, jota ne tarjoavat koululaisille näiden loma-aikoina. Koska kaupungilla ei ole resursseja harrastustarjontatietojen päivittämiseen, on ideana ollut, että sivustolla on toiminnan tarjoajien linkit, joiden kautta pääsee toimintaa tarjoavan yhteisön itse ylläpitämille sivuille. Näin informaatio pysyy oikeana ja ajan tasalla. Koulujen kautta sivustosta on informoitu huoltajia. Laajemman lasten ja nuorten tapahtuma- ja harrastustarjottimen ylläpitämistä on selvitetty Keskustan alueen alueraadin Asukkaiden Lappeenranta toiminnassa tekemän aloitteen perusteella talvella

5 2016. Alueraadille annetussa vastauksessa todetaan, että lasten ja nuorten tapahtumatiedotusta pystytään parhaiten edistämään uudistamalla maakuntaliiton ylläpitämää Etelä-Karjalan tapahtumakalenteria. Uudistustyö on jo käynnistynyt ja siinä tullaan huomioimaan myös se, että kyseiseen kalenteriin voidaan lisätä tietoa ja linkkejä muista lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. Alueraadille annettu vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. 2. Vähintään yksi harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteydessä Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistunut lukien. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisestä, laajuudesta ja siihen käytettävistä määrärahoista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa

6 esimerkiksi korkeiden harrastusmaksujen tai harrastuksiin kuljettamisongelmien takia. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja lisää sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia. Liikunnan lisääminen on yksi kansallinen tavoite, mutta myös taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Innostus harrastustoimintaan syntyy pikkulapsiaikana perheessä. Toiminta on tärkeää kohdistaa lapsiin jo varhaiskasvatusiästä alkaen. Käytännön kokemukset osoittavat, että mikäli lapsuudessa ei ole saatu harrastus- tai muita vapaa-ajan toiminnan kokemuksia, nuoruusiässä alkaviin harrastuksiin tai muuhun aktiiviseen toimintaan osallistumiseen on huomattavan korkea kynnys, vaikka toiminta olisi maksutonta. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki lapset pääsevät jonkinlaisen aktiivisen vapaa-ajan toiminnan piiriin. Kasvatus- ja opetustoimen vuoden 2017 talousarviossa on asetettu tavoitteeksi, että koulupäivän rakennetta tullaan muokkaamaan yhdessä mm. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että se tukee opetussuunnitelmien toteuttamista ja mahdollistaa liikunnallista elämäntapaa sekä matalan kynnyksen harrastustoimintaa koulun tiloissa koulupäivän aikana. Lappeenrannan kaupunki on laatinut yhdessä Eksoten kanssa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hankehakemuksen, johon tämä tavoite on myös kirjattu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumisen lisäämistä. Hallituksen tavoitteena on edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista vapaa-ajantoimintaa. Ministeriössä on valmisteilla työryhmän asettaminen sen tavoitteen varmistamiseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistämisen tavoite läpäisee opetus- ja kulttuuriministeriön toimialat (Ministeri Grahn-Laasosen vastaus Eduskunnalle kirjalliseen kysymykseen KKV 479/2016 vp). Haasteena monipuolisen matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamisessa kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille on toiminnan rahoittaminen. Myös yhteistyön organisointi kattavasti laajan 3. sektorin toimijakentän kanssa vaatii toiminnan suunnittelua ja organisointia. Kokemuksia on kokeilujen kautta hankittu taiteen perusopetusta antavien yhteisöjen sekä liikuntaseurojen kanssa. Tähän mennessä koulujen kerhotoimintaa sekä 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on rahoitettu erikseen haettujen hankkeiden tuomalla rahoituksella esim. kerhotoiminta, Liikkuva koulu, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Koulujen kerhotoiminnan avustuksia haettiin koko Suomessa tänä vuonna yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Määrärahoja oli varattu 4,865 miljoonaa euroa.

7 Vuodelle 2017 määrärahoja on esitetty 2 miljoonaa euroa vähemmän eli 2,865 miljoonaa euroa. Rahoitusta kerhotoimintaan sekä harrastustoimintaan voi saada opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta ja Aluehallintovirastolta noin kymmenestä eri kohteesta tai hankkeesta. Jokaisesta rahoitus tulee hakea erikseen; hakukriteerit, hakuaikataulut ja hakemiseen oikeutetut tahot poikkeavat toisistaan. Rahoitusta myönnetään vain määräajaksi, eikä jatkuvuutta voida taata. Kaupungin kulttuurilautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta sekä sosiaali- ja terveystoimikunta jakavat hakemuksesta myös kymmeneen eri tarkoitukseen avustuksia, jotka voivat liittyä lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Valtion rahoituksen saaminen edellyttää aina omarahoitusosuutta. Rahoitusehdot ovat muuttuneet viime aikoina siten, että toimijalta edellytetään entistä suurempaa omarahoitusosuutta. Moni 3. sektorin toimija ei omarahoitusehtojen vuoksi pysty hakemaan valtion rahoitusta lainkaan. Myös kaupungin toimialojen mahdollisuutta hakea hankerahaa rajoittaa omarahoitusosuuden varaaminen, sillä monissa AVI:n rahoittamissa hankkeissa kunnan panostukseksi ei voi laskea työpanosta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on uudistanut koulupäivän rakennetta ja viime vuosina kehittänyt koulun kerhotoimintaa yhdessä urheiluseurojen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden kanssa. Näyttää siltä, että tällä toimenpiteellä pystytään parantamaan oppilaiden kouluhyvinvointia ja samalla tarjoamaan matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Risteyttämällä lasten ja nuorten mielekkääksi kokema liikunta tai muu harrastus ja koulunkäynti voidaan luoda uudenlainen koulu oppilaille. Koulupäivän rakennetta on uudistettu edellä kuvatulla tavalla koulun kerhotoimintaa varten osoitetulla valtionavustuksella. Urheiluseurat ovat itse voineet anoa seuratukea, jolla matalan kynnyksen harrastustoimintaa on voitu kehittää. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset sekä muut lasten kulttuurin toimijat ovat voineet hakea valtionavustusta matalan kynnyksen harrastustoiminnan kehittämiseen. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta linkittyy kokonaisuuteen siten, että sen sisältöjä kehittämällä on voitu ratkaista alimpien vuosiluokkien oppilaiden mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. On esimerkiksi palkattu liikunnanohjaaja iltapäivätoimintaan sen kehittämiseksi. Kaikille 5. ja 9. luokkalaisille tehdyn koulun hyvinvointiprofiilin perusteella oppilaiden mielestä koulussa ei ole riittävästi heitä

8 kiinnostavia kerhoja. 5-luokkalaisista vain noin kolmannes on tyytyväinen koulun kerhotarjontaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö kartoitti keväällä peruskoululaisille osoitetulla kyselyllä harrastuksia ja harrastushalukkuutta. Lappeenrannan koululaisten vastaukset kysymykseen, mitä he haluaisivat harrastaa, on liitteenä. Tulevaisuuden kannalta, jos harrastustakuuta halutaan edistää, olisi järkevää keskittää sekä kansallisia että paikallisia määrärahoja yhteen. Olisi järkevää organisoida harrastustoimintaa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja urheiluseurojen tarjoaman intensiivisen harrastustoiminnan lisäksi koulujen ja päiväkotien yhteyteen. Näin ainakin kaikki kouluikäiset lapset olisivat tarjonnan piirissä. Jos harrastustoiminta olisi välittömästi koulupäivän jälkeen koulun tiloissa, vähentäisi se perheiden kuljetuspulmia sekä lasten yksinäisiä iltapäiviä. Koulun koko, oppilaiden ikäjakauma ja koulun sijainti huomioiden voitaisiin luoda eri laajuisia harrastustarjottimia. Mikäli haluttaisiin, määrärahan kohdentamisessa eri kouluille voitaisiin ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemät niin sanotut syrjäytymisindikaattorit. Kun harrastusasiaa on paikallisesti valmisteltu lasten ja nuorten kanssa, esille on tullut myös heidän halukkuus omaehtoiseen liikkumiseen. Nuoret ovat toivoneet, että heillä olisi esimerkiksi mahdollisuus käyttää koulun jälkeen liikuntasalia, jossa he itse voisivat ohjata toisilleen liikuntaa tai pelata yhdessä. Muutoinkin lapsia ja nuoria tulisi aktiivisesti osallistaa kerho- ja harrastustoiminnan sisältöjen suunnitteluun. Edellä kuvattu toimintamalli antaisi pienille lapsille mahdollisuuden tutustua matalan kynnyksen harrastusten kautta eri liikuntalajeihin ja taidemuotoihin. Tämä olisi hyvä perusta intensiivisemmän harrastuksen valintaan. Valintaa voisi tehdä koko peruskoulun ajan. Toisaalta matalan kynnyksen harrastustoiminta nuorille mahdollistaisi harrastuksen jatkamiseen niille nuorille, jotka päätyvät lopettamaan intensiivisen harrastamisen. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamisessa on hyvä hyödyntää 3. sektorin monipuolista osaamista ja voimavaroja. Varsinainen toiminta on syytä antaa päiväkotien ja koulujen sovittavaksi 3. sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaa on kuitenkin tarpeen jossain määrin koordinoida sekä ohjata. Mikäli rahoitus on edelleenkin hankepohjaista erikseen haettavaa rahoitusta, olisi myös hankkeiden hallinnointiin syytä varata keskitettyjä resursseja. Lappeenrannassa pienten koululaisten iltapäivätoimintaa on hankittu seurakunnalta sekä yhdeltä yhdistykseltä kaupungin itse tuottaman palvelun lisäksi. Iltapäivätoiminta olisi tarpeen siirtää kokonaan kaupungin organisoimaksi, mutta nykyisille tuottajille voitaisiin tarjota

9 muita mahdollisuuksia kerho- tai harrastustoiminnan tarjoamiseen. Näin iltapäivätoiminta saataisiin liitettyä osaksi koulupäivän rakenneuudistusta. Kansallisella tasolla opetus, kulttuuri, nuorisotyö sekä liikunta ovat kaikki OKM:n alaista toimintaa. Lappeenrannassa lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa tukevan toiminnan koordinointi ja kehittäminen ei ole kuulunut millekään toimialalle; kasvatus- ja opetustoimi vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ja siihen sisältyvästä kerhotoiminnasta. Nuorisotoimella alle 12 vuotiaat eivät ole kohderyhmänä, mutta kuitenkin nuorisotoimi järjestää lapsille ja lapsiperheille vuosittain toimintaa esimerkiksi loma-aikoina. Nuorisotoimi koordinoi ohjaamotoimintaa, jossa kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Ohjaamotoiminnoissa tarjolla on useita ilmaisia harrastepajoja. Harrastepajojen ohjaajiksi on palkattu lajeja harrastavia nuoria. Yhteisöllisen nuorisotyön nuorisotilatoiminnassa edistetään nuorten kiinnittymistä harrastuksiin tarjoamalla maksuttomia kokeiluja eri harrastemahdollisuuksista. Kaamospuhallustapahtuma tarjoaa Etelä-Karjalaisille järjestöille foorumin esitellä nuorten harrastuksia. Kaikki nuorisotoimen harrastustoiminnot tapahtuvat nuorten vapaa-ajalla. Liikuntatoimi järjestää perheille vuosittain yhteisiä tapahtumia ja toimintaa, kuten Lasten liikuntamaat, loma-aikoina perheille yhteistä liikunnallista toimintaa, jakaa vuosittain esikouluikäisille 10 kerran maksuttoman uintikortin sekä huolehtii myös lasten erityisliikunnan koordinoinnista ja edistämisestä sekä jakaa avustuksia. Kulttuurilautakunta tukee taloudellisesti taiteen perusopetusta ja Lasten kulttuurikeskus Metku toteuttaa päiväkotien ja koulujen kanssa varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien sisällä kulttuurikasvatusta. Kesäkuun alusta 2017 voimaan tulevassa organisaatiossa on tämä asia ratkaistu ottamalla hallintosäännön 7 luvun 3 :ään erikseen määräys, että lasten ja nuorten lautakunnan tehtävään ja toimivaltaan kuuluu lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan koordinoinnista ja tukemisesta päättäminen yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kanssa. Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä kasvatus- ja opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen, kulttuuritoimen sekä konsernihallinnon kesken. (TW) Kotj Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää lausuntonaan, että vuoden 2017 aikana selvitetään - vastaako Etelä-Karjalan liiton tapahtumakalenterin uudistaminen lasten, nuorten ja perheiden harrastusmahdollisuuksista tiedottamisen tarpeita, - voidaanko hankerahoituksilla tarjota yhdessä 3. sektorin

10 kanssa kaikille Lappeenrannan peruskouluikäisille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastustoimintaa eli mahdollisuutta harrastaa taidetta ja kulttuuria tai liikuntaa koulupäivän yhteydessä, - mitkä ovat matalan kynnyksen harrastustoiminnan kustannukset, - tarvitaanko muita toimia sen turvaamiseksi, että kaikilla Lappeenrannan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen harrastustoimintaan tai intensiiviseen ja tavoitteelliseen harrastustoimintaan vuoden ikäisenä, - miten tulevalla uudella toimialalla organisoidaan lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan koordinointi. Selvitystyö ja harrastustarjonnan toteuttaminen edellyttää, ainakin käynnistysvaiheessa, henkilöstöresurssia eli harrastusten tarjonnan koordinointia, ohjaamista ja toimintatavoista sopimista sekä tiedottamisen organisointia. Kola Hyväksyttiin. Kulttuurilautakunnan lausunto : KULA 70 Valmistelija/lisätiedot Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Alueraadille annettu vastaus Lappeenrannan koululaisten vastaukset Valtuustoaloitteessa esitetään kahta toimenpidettä: 1. kootaan näkyväksi Lappeenrannan lapsille ja nuorille tarkoitetun vapaa-ajan ja harrastustoiminnan tarjonta ja käyttömahdollisuudet 2. selvitetään miten kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille voidaan taata mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen koulupäivään sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan kytkien. 1. Harrastustarjonta ja käyttömahdollisuudet Lappeenrannan kaupungin strategiassa kuluvan valtuustokauden hyvinvointia tavoittelevan toimenpideohjelman painopisteeksi on määritelty mm. Aktiivisuudella hyvinvointia. Yksi

11 avaintoimenpiteistä on 1.3. Harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksien edistäminen. Avaintavoitteen alla on noin 30 toimenpidettä, joista suurin osa sisältää lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastustoiminnan edistämistä. Toimenpiteissä on kuvattu mitä valtuustokaudella on tehty, jotta harrastustarjonta olisi laajaa, monipuolista ja saavutettavissa. Toimenpiteistä on raportoitu ja raportoidaan valtuustolle tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen yhteydessä. Linkki -3.PDF Lappeenrannassa on tarjolla lapsille ja nuorille, jotka haluavat harrastaa intensiivisesti, monipuolisesti taiteen perusopetusta ko. alan oppilaitosten järjestämänä sekä liikuntaa urheiluseurojen järjestämänä. Myös monet muut 3. sektorin toimijat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Kaupungin ja 3. sektorin tarjoama harrastustoiminta on esitelty kunkin toimijan kotisivuilla tai ao. organisaation muutoin käyttämien tiedotuskanavien kautta. Tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Yhtenä kaupungin strategian täytäntöönpanotoimena on ollut tavoite, että kaupungin toimijat laativat yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten harrastustarjottimen koulukohtaisesti ja alueellinen harrastustarjonta kuvataan koulujen kotisivuilla. Tämä työ on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja tavoitetta ei ole saavutettu. Kasvatus- ja opetustoimi on kuitenkin luonut Lappeenrannan Peda.net -sivustolle alustan, jonne järjestöt ja yhdistykset ovat voineet linkittää toimintaa, jota ne tarjoavat koululaisille näiden loma-aikoina. Koska kaupungilla ei ole resursseja harrastustarjontatietojen päivittämiseen, on ideana ollut, että sivustolla on toiminnan tarjoajien linkit, joiden kautta pääsee toimintaa tarjoavan yhteisön itse ylläpitämille sivuille. Näin informaatio pysyy oikeana ja ajan tasalla. Koulujen kautta sivustosta on informoitu huoltajia. Laajemman lasten ja nuorten tapahtuma- ja harrastustarjottimen ylläpitämistä on selvitetty Keskustan alueen alueraadin Asukkaiden Lappeenranta -toiminnassa tekemän aloitteen perusteella talvella Alueraadille annetussa vastauksessa todetaan, että lasten ja nuorten tapahtumatiedotusta pystytään parhaiten edistämään uudistamalla maakuntaliiton ylläpitämää Etelä-Karjalan tapahtumakalenteria. Uudistustyö on jo käynnistynyt ja siinä tullaan huomioimaan myös se, että kyseiseen kalenteriin voidaan lisätä tietoa ja linkkejä muista lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. Alueraadille annettu vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. 2. Vähintään yksi harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteydessä

12 Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistunut lukien. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisestä, laajuudesta ja siihen käytettävistä määrärahoista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa esimerkiksi korkeiden harrastusmaksujen tai harrastuksiin kuljettamisongelmien takia. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja lisää sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia. Liikunnan lisääminen on yksi kansallinen tavoite, mutta myös taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Innostus harrastustoimintaan syntyy pikkulapsiaikana perheessä. Toiminta on tärkeää kohdistaa lapsiin jo varhaiskasvatusiästä alkaen. Käytännön kokemukset osoittavat, että mikäli lapsuudessa ei ole saatu harrastus- tai muita vapaa-ajan toiminnan kokemuksia, nuoruusiässä alkaviin harrastuksiin tai muuhun aktiiviseen

13 toimintaan osallistumiseen on huomattavan korkea kynnys, vaikka toiminta olisi maksutonta. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki lapset pääsevät jonkinlaisen aktiivisen vapaa-ajan toiminnan piiriin. Kasvatus- ja opetustoimen vuoden 2017 talousarviossa on asetettu tavoitteeksi, että koulupäivän rakennetta tullaan muokkaamaan yhdessä mm. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että se tukee opetussuunnitelmien toteuttamista ja mahdollistaa liikunnallista elämäntapaa sekä matalan kynnyksen harrastustoimintaa koulun tiloissa koulupäivän aikana. Lappeenrannan kaupunki on laatinut yhdessä Eksoten kanssa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hankehakemuksen, johon tämä tavoite on myös kirjattu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumisen lisäämistä. Hallituksen tavoitteena on edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista vapaa-ajantoimintaa. Ministeriössä on valmisteilla työryhmän asettaminen sen tavoitteen varmistamiseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistämisen tavoite läpäisee opetus- ja kulttuuriministeriön toimialat (Ministeri Grahn-Laasosen vastaus Eduskunnalle kirjalliseen kysymykseen KKV 479/2016 vp). Haasteena monipuolisen matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamisessa kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille on toiminnan rahoittaminen. Myös yhteistyön organisointi kattavasti laajan 3. sektorin toimijakentän kanssa vaatii toiminnan suunnittelua ja organisointia. Kokemuksia on kokeilujen kautta hankittu taiteen perusopetusta antavien yhteisöjen sekä liikuntaseurojen kanssa. Tähän mennessä koulujen kerhotoimintaa sekä 3.sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on rahoitettu erikseen haettujen hankkeiden tuomalla rahoituksella esim. kerhotoiminta, Liikkuva koulu, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Koulujen kerhotoiminnan avustuksia haettiin koko Suomessa tänä vuonna yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Määrärahoja oli varattu 4,865 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 määrärahoja on esitetty 2 miljoonaa euroa vähemmän eli 2,865 miljoonaa euroa. Rahoitusta kerhotoimintaan sekä harrastustoimintaan voi saada opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta ja Aluehallintovirastolta noin kymmenestä eri kohteesta tai hankkeesta. Jokaisesta rahoitus tulee hakea erikseen; hakukriteerit, hakuaikataulut ja hakemiseen oikeutetut tahot poikkeavat toisistaan. Rahoitusta myönnetään vain määräajaksi, eikä jatkuvuutta voida taata. Kaupungin kulttuurilautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta sekä sosiaali- ja terveystoimikunta jakavat hakemuksesta myös

14 kymmeneen eri tarkoitukseen avustuksia, jotka voivat liittyä lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Valtion rahoituksen saaminen edellyttää aina omarahoitusosuutta. Rahoitusehdot ovat muuttuneet viime aikoina siten, että toimijalta edellytetään entistä suurempaa omarahoitusosuutta. Moni 3. sektorin toimija ei omarahoitusehtojen vuoksi pysty hakemaan valtion rahoitusta lainkaan. Myös kaupungin toimialojen mahdollisuutta hakea hankerahaa rajoittaa omarahoitusosuuden varaaminen, sillä monissa AVI:n rahoittamissa hankkeissa kunnan panostukseksi ei voi laskea työpanosta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on uudistanut koulupäivän rakennetta ja viime vuosina kehittänyt koulun kerhotoimintaa yhdessä urheiluseurojen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden kanssa. Näyttää siltä, että tällä toimenpiteellä pystytään parantamaan oppilaiden kouluhyvinvointia ja samalla tarjoamaan matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Risteyttämällä lasten ja nuorten mielekkääksi kokema liikunta tai muu harrastus ja koulunkäynti voidaan luoda uudenlainen koulu oppilaille. Koulupäivän rakennetta on uudistettu edellä kuvatulla tavalla koulun kerhotoimintaa varten osoitetulla valtionavustuksella. Urheiluseurat ovat itse voineet anoa seuratukea, jolla matalan kynnyksen harrastustoimintaa on voitu kehittää. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset sekä muut lasten kulttuurin toimijat ovat voineet hakea valtionavustusta matalan kynnyksen harrastustoiminnan kehittämiseen. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta linkittyy kokonaisuuteen siten, että sen sisältöjä kehittämällä on voitu ratkaista alimpien vuosiluokkien oppilaiden mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. On esimerkiksi palkattu liikunnanohjaaja iltapäivätoimintaan sen kehittämiseksi. Kaikille 5. ja 9. luokkalaisille tehdyn koulun hyvinvointiprofiilin perusteella oppilaiden mielestä koulussa ei ole riittävästi heitä kiinnostavia kerhoja. 5-luokkalaisista vain noin kolmannes on tyytyväinen koulun kerhotarjontaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö kartoitti keväällä peruskoululaisille osoitetulla kyselyllä harrastuksia ja harrastushalukkuutta. Lappeenrannan koululaisten vastaukset kysymykseen, mitä he haluaisivat harrastaa, on liitteenä. Tulevaisuuden kannalta, jos harrastustakuuta halutaan edistää, olisi järkevää keskittää sekä kansallisia että paikallisia määrärahoja yhteen. Olisi järkevää organisoida harrastustoimintaa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja urheiluseurojen tarjoaman intensiivisen harrastustoiminnan lisäksi koulujen ja päiväkotien

15 yhteyteen. Näin ainakin kaikki kouluikäiset lapset olisivat tarjonnan piirissä. Jos harrastustoiminta olisi välittömästi koulupäivän jälkeen koulun tiloissa, vähentäisi se perheiden kuljetuspulmia sekä lasten yksinäisiä iltapäiviä. Koulun koko, oppilaiden ikäjakauma ja koulun sijainti huomioiden voitaisiin luoda eri laajuisia harrastustarjottimia. Mikäli haluttaisiin, määrärahan kohdentamisessa eri kouluille voitaisiin ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemät niin sanotut syrjäytymisindikaattorit. Kun harrastusasiaa on paikallisesti valmisteltu lasten ja nuorten kanssa, esille on tullut myös heidän halukkuus omaehtoiseen liikkumiseen. Nuoret ovat toivoneet, että heillä olisi esimerkiksi mahdollisuus käyttää koulun jälkeen liikuntasalia, jossa he itse voisivat ohjata toisilleen liikuntaa tai pelata yhdessä. Muutoinkin lapsia ja nuoria tulisi aktiivisesti osallistaa kerho- ja harrastustoiminnan sisältöjen suunnitteluun. Edellä kuvattu toimintamalli antaisi pienille lapsille mahdollisuuden tutustua matalan kynnyksen harrastusten kautta eri liikuntalajeihin ja taidemuotoihin. Tämä olisi hyvä perusta intensiivisemmän harrastuksen valintaan. Valintaa voisi tehdä koko peruskoulun ajan. Toisaalta matalan kynnyksen harrastustoiminta nuorille mahdollistaisi harrastuksen jatkamiseen niille nuorille, jotka päätyvät lopettamaan intensiivisen harrastamisen. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamisessa on hyvä hyödyntää 3. sektorin monipuolista osaamista ja voimavaroja. Varsinainen toiminta on syytä antaa päiväkotien ja koulujen sovittavaksi 3.sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaa on kuitenkin tarpeen jossain määrin koordinoida sekä ohjata. Mikäli rahoitus on edelleenkin hankepohjaista erikseen haettavaa rahoitusta, olisi myös hankkeiden hallinnointiin syytä varata keskitettyjä resursseja. Lappeenrannassa pienten koululaisten iltapäivätoimintaa on hankittu seurakunnalta sekä yhdeltä yhdistykseltä kaupungin itse tuottaman palvelun lisäksi. Iltapäivätoiminta olisi tarpeen siirtää kokonaan kaupungin organisoimaksi, mutta nykyisille tuottajille voitaisiin tarjota muita mahdollisuuksia kerho- tai harrastustoiminnan tarjoamiseen. Näin iltapäivätoiminta saataisiin liitettyä osaksi koulupäivän rakenneuudistusta. Kansallisella tasolla opetus, kulttuuri sekä liikunta ovat kaikki OKM:n alaista toimintaa. Lappeenrannassa lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa tukevan toiminnan koordinointi ja kehittäminen ei ole kuulunut millekään toimialalle; kasvatus- ja opetustoimi vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ja siihen sisältyvästä kerhotoiminnasta. Nuorisotoimella alle 12 -vuotiaat eivät ole kohderyhmänä, mutta kuitenkin nuorisotoimi järjestää lapsille ja

16 lapsiperheille vuosittain toimintaa esimerkiksi loma-aikoina. Liikuntatoimi järjestää perheille vuosittain yhteisiä tapahtumia ja toimintaa, kuten Lasten liikuntamaat, loma-aikoina perheille yhteistä liikunnallista toimintaa, jakaa vuosittain esikouluikäisille 10 kerran maksuttoman uintikortin sekä huolehtii myös lasten erityisliikunnan koordinoinnista ja edistämisestä sekä jakaa avustuksia. Kulttuurilautakunta tukee taloudellisesti taiteen perusopetusta ja Lasten kulttuurikeskus Metku toteuttaa päiväkotien ja koulujen kanssa varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien sisällä kulttuurikasvatusta. Kesäkuun alusta 2017 voimaan tulevassa organisaatiossa on tämä asia ratkaistu ottamalla hallintosäännön 7 luvun 3 :ään erikseen määräys, että lasten ja nuorten lautakunnan tehtävään ja toimivaltaan kuuluu lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan koordinoinnista ja tukemisesta päättäminen yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kanssa. Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä kasvatus- ja opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja kulttuuritoimen kesken. (PLP) Kutoj Kulttuurilautakunta esittää lausuntonaan, että vuoden 2017 aikana selvitetään vastaako Etelä-Karjalan liiton tapahtumakalenterin uudistaminen lasten, nuorten ja perheiden harrastusmahdollisuuksista tiedottamisen tarpeita, voidaanko hankerahoituksilla tarjota yhdessä 3. sektorin kanssa kaikille Lappeenrannan peruskouluikäisille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastustoimintaa eli mahdollisuutta harrastaa taidetta ja kulttuuria tai liikuntaa koulupäivän yhteydessä, mitkä ovat matalan kynnyksen harrastustoiminnan kustannukset, tarvitaanko muita toimia sen turvaamiseksi, että kaikilla Lappeenrannan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen harrastustoimintaan tai intensiiviseen ja tavoitteelliseen harrastustoimintaan vuoden ikäisenä, miten tulevalla uudella toimialalla organisoidaan lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan koordinointi Selvitystyö ja harrastustarjonnan toteuttaminen edellyttää, ainakin käynnistysvaiheessa, henkilöstöresurssia eli harrastusten tarjonnan koordinointia, ohjaamista ja toimintatavoista sopimista sekä tiedottamisen organisointia. Kula Hyväksyttiin. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto :

17 NUOLI 88 Valmistelija/lisätiedot liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman, puh nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh Oheismateriaali Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Alueraadille annettu vastaus Lappeenrannan koululaisten vastaukset Valtuustoaloitteessa esitetään kahta toimenpidettä: 1. kootaan näkyväksi Lappeenrannan lapsille ja nuorille tarkoitetun vapaa-ajan ja harrastustoiminnan tarjonta ja käyttömahdollisuudet 2. selvitetään miten kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille voidaan taata mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen koulupäivään sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan kytkien Nuoriso- ja liikuntatoimen lausuntoesitys: 1. Harrastustarjonta ja käyttömahdollisuudet Lappeenrannan kaupungin strategiassa kuluvan valtuustokauden hyvinvointia tavoittelevan toimenpideohjelman painopisteeksi on määritelty mm. Aktiivisuudella hyvinvointia. Yksi avaintoimenpiteistä on 1.3. Harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksien edistäminen. Avaintavoitteen alla on noin 30 toimenpidettä, joista suurin osa sisältää lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastustoiminnan edistämistä. Toimenpiteissä on kuvattu mitä valtuustokaudella on tehty, jotta harrastustarjonta olisi laajaa, monipuolista ja saavutettavissa. Toimenpiteistä on raportoitu ja raportoidaan valtuustolle tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen yhteydessä. Linkki: -3.PDF Lappeenrannassa on tarjolla lapsille ja nuorille, jotka haluavat harrastaa intensiivisesti, monipuolisesti taiteen perusopetusta ko. alan oppilaitosten järjestämänä sekä liikuntaa urheiluseurojen järjestämänä. Myös monet muut 3. sektorin toimijat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Kaupungin ja 3. sektorin tarjoama harrastustoiminta on esitelty kunkin toimijan kotisivuilla tai

18 ao. organisaation muutoin käyttämien tiedotuskanavien kautta. Tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Yhtenä kaupungin strategian täytäntöönpanotoimena on ollut tavoite, että kaupungin toimijat laativat yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten harrastustarjottimen koulukohtaisesti ja alueellinen harrastustarjonta kuvataan koulujen kotisivuilla. Tämä työ on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja tavoitetta ei ole saavutettu. Kasvatus- ja opetustoimi on kuitenkin luonut Lappeenrannan Peda.net sivustolle alustan, jonne järjestöt ja yhdistykset ovat voineet linkittää toimintaa, jota ne tarjoavat koululaisille näiden loma-aikoina. Koska kaupungilla ei ole resursseja harrastustarjontatietojen päivittämiseen, on ideana ollut, että sivustolla on toiminnan tarjoajien linkit, joiden kautta pääsee toimintaa tarjoavan yhteisön itse ylläpitämille sivuille. Näin informaatio pysyy oikeana ja ajan tasalla. Koulujen kautta sivustosta on informoitu huoltajia. Laajemman lasten ja nuorten tapahtuma- ja harrastustarjottimen ylläpitämistä on selvitetty Keskustan alueen alueraadin Asukkaiden Lappeenranta toiminnassa tekemän aloitteen perusteella talvella Alueraadille annetussa vastauksessa todetaan, että lasten ja nuorten tapahtumatiedotusta pystytään parhaiten edistämään uudistamalla maakuntaliiton ylläpitämää Etelä-Karjalan tapahtumakalenteria. Uudistustyö on jo käynnistynyt ja siinä tullaan huomioimaan myös se, että kyseiseen kalenteriin voidaan lisätä tietoa ja linkkejä muista lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. Alueraadille annettu vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. 2. Vähintään yksi harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteydessä Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistunut lukien. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen

19 vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisestä, laajuudesta ja siihen käytettävistä määrärahoista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa esimerkiksi korkeiden harrastusmaksujen tai harrastuksiin kuljettamisongelmien takia. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja lisää sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia. Liikunnan lisääminen on yksi kansallinen tavoite, mutta myös taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Innostus harrastustoimintaan syntyy pikkulapsiaikana perheessä. Toiminta on tärkeää kohdistaa lapsiin jo varhaiskasvatusiästä alkaen. Käytännön kokemukset osoittavat, että mikäli lapsuudessa ei ole saatu harrastus- tai muita vapaa-ajan toiminnan kokemuksia, nuoruusiässä alkaviin harrastuksiin tai muuhun aktiiviseen toimintaan osallistumiseen on huomattavan korkea kynnys, vaikka toiminta olisi maksutonta. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki lapset pääsevät jonkinlaisen aktiivisen vapaa-ajan toiminnan piiriin. Kasvatus- ja opetustoimen vuoden 2017 talousarviossa on asetettu tavoitteeksi, että koulupäivän rakennetta tullaan muokkaamaan yhdessä mm. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että se tukee opetussuunnitelmien toteuttamista ja mahdollistaa liikunnallista elämäntapaa sekä matalan kynnyksen harrastustoimintaa koulun tiloissa koulupäivän aikana. Lappeenrannan kaupunki on laatinut yhdessä Eksoten kanssa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hankehakemuksen, johon tämä tavoite on myös kirjattu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumisen lisäämistä. Hallituksen tavoitteena on edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista

20 vapaa-ajantoimintaa. Ministeriössä on valmisteilla työryhmän asettaminen sen tavoitteen varmistamiseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistämisen tavoite läpäisee opetus- ja kulttuuriministeriön toimialat (Ministeri Grahn-Laasosen vastaus Eduskunnalle kirjalliseen kysymykseen KKV 479/2016 vp). Haasteena monipuolisen matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamisessa kaikille Lappeenrannan lapsille ja nuorille on toiminnan rahoittaminen. Myös yhteistyön organisointi kattavasti laajan 3. sektorin toimijakentän kanssa vaatii toiminnan suunnittelua ja organisointia. Kokemuksia on kokeilujen kautta hankittu taiteen perusopetusta antavien yhteisöjen sekä liikuntaseurojen kanssa. Tähän mennessä koulujen kerhotoimintaa sekä 3.sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on rahoitettu erikseen haettujen hankkeiden tuomalla rahoituksella esim. kerhotoiminta, Liikkuva koulu, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Koulujen kerhotoiminnan avustuksia haettiin koko Suomessa tänä vuonna yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Määrärahoja oli varattu 4,865 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 määrärahoja on esitetty 2 miljoonaa euroa vähemmän eli 2,865 miljoonaa euroa. Rahoitusta kerhotoimintaan sekä harrastustoimintaan voi saada opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta ja Aluehallintovirastolta noin kymmenestä eri kohteesta tai hankkeesta. Jokaisesta rahoitus tulee hakea erikseen; hakukriteerit, hakuaikataulut ja hakemiseen oikeutetut tahot poikkeavat toisistaan. Rahoitusta myönnetään vain määräajaksi, eikä jatkuvuutta voida taata. Kaupungin kulttuurilautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta sekä sosiaali- ja terveystoimikunta jakavat hakemuksesta myös kymmeneen eri tarkoitukseen avustuksia, jotka voivat liittyä lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Valtion rahoituksen saaminen edellyttää aina omarahoitusosuutta. Rahoitusehdot ovat muuttuneet viime aikoina siten, että toimijalta edellytetään entistä suurempaa omarahoitusosuutta. Moni 3. sektorin toimija ei omarahoitusehtojen vuoksi pysty hakemaan valtion rahoitusta lainkaan. Myös kaupungin toimialojen mahdollisuutta hakea hankerahaa rajoittaa omarahoitusosuuden varaaminen, sillä monissa AVI:n rahoittamissa hankkeissa kunnan panostukseksi ei voi laskea työpanosta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on uudistanut koulupäivän rakennetta ja viime vuosina kehittänyt koulun kerhotoimintaa yhdessä urheiluseurojen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden kanssa. Näyttää siltä, että tällä toimenpiteellä pystytään parantamaan oppilaiden kouluhyvinvointia ja samalla tarjoamaan

21 matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Risteyttämällä lasten ja nuorten mielekkääksi kokema liikunta tai muu harrastus ja koulunkäynti voidaan luoda uudenlainen koulu oppilaille. Koulupäivän rakennetta on uudistettu edellä kuvatulla tavalla koulun kerhotoimintaa varten osoitetulla valtionavustuksella. Urheiluseurat ovat itse voineet anoa seuratukea, jolla matalan kynnyksen harrastustoimintaa on voitu kehittää. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset sekä muut lasten kulttuurin toimijat ovat voineet hakea valtionavustusta matalan kynnyksen harrastustoiminnan kehittämiseen. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta linkittyy kokonaisuuteen siten, että sen sisältöjä kehittämällä on voitu ratkaista alimpien vuosiluokkien oppilaiden mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. On esimerkiksi palkattu liikunnanohjaaja iltapäivätoimintaan sen kehittämiseksi. Kaikille 5. ja 9. luokkalaisille tehdyn koulun hyvinvointiprofiilin perusteella oppilaiden mielestä koulussa ei ole riittävästi heitä kiinnostavia kerhoja. 5-luokkalaisista vain noin kolmannes on tyytyväinen koulun kerhotarjontaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö kartoitti keväällä peruskoululaisille osoitetulla kyselyllä harrastuksia ja harrastushalukkuutta. Lappeenrannan koululaisten vastaukset kysymykseen, mitä he haluaisivat harrastaa, on liitteenä. Tulevaisuuden kannalta, jos harrastustakuuta halutaan edistää, olisi järkevää keskittää sekä kansallisia että paikallisia määrärahoja yhteen. Olisi järkevää organisoida harrastustoimintaa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja urheiluseurojen tarjoaman intensiivisen harrastustoiminnan lisäksi koulujen ja päiväkotien yhteyteen. Näin ainakin kaikki kouluikäiset lapset olisivat tarjonnan piirissä. Jos harrastustoiminta olisi välittömästi koulupäivän jälkeen koulun tiloissa, vähentäisi se perheiden kuljetuspulmia sekä lasten yksinäisiä iltapäiviä. Koulun koko, oppilaiden ikäjakauma ja koulun sijainti huomioiden voitaisiin luoda eri laajuisia harrastustarjottimia. Mikäli haluttaisiin, määrärahan kohdentamisessa eri kouluille voitaisiin ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemät niin sanotut syrjäytymisindikaattorit. Kun harrastusasiaa on paikallisesti valmisteltu lasten ja nuorten kanssa, esille on tullut myös heidän halukkuus omaehtoiseen liikkumiseen. Nuoret ovat toivoneet, että heillä olisi esimerkiksi mahdollisuus käyttää koulun jälkeen liikuntasalia, jossa he itse voisivat ohjata toisilleen liikuntaa tai pelata yhdessä. Muutoinkin lapsia ja nuoria tulisi aktiivisesti osallistaa kerho- ja harrastustoiminnan sisältöjen suunnitteluun.