Asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle harrastustakuusta: Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus säännölliseen harrastamiseen

Transkriptio

1 VALO Jukka Karvinen Asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle harrastustakuusta: Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus säännölliseen harrastamiseen Harrastaminen on keskeistä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja siten harrastaminen on tärkeä yhdenvertaisuuskysymys. Tämän vuoksi harrastustakuun toteuttamisen suunnittelu ja mahdollisimman nopea toimeenpano tulisi käynnistää. Tavoitteena tulisi olla, että jokaiselle lapselle ja nuorelle on tarjolla matalan kynnyksen harrastamispaikka. Tavoitteen toteutumiseksi on olennaista lisätä harrastamista koulupäivän yhteyteen ja laajentaa urheiluseurojen tarjontaa harrastamisen suuntaan kilpaurheilutarjonnan rinnalla. Nykytila Liikunnan merkitys on ymmärretty ja hyväksytty yhteiskunnassa Liikunnan merkitys lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä on jo riittävällä tasolla todistettu. Uutta tutkimustietoa tulee asiasta jatkuvasti. Samoin tutkimuksella on todennettu liikunnan vaikutukset oppimisvalmiuksiin ja oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden suositukset mittarina Meillä on tuotettu vastikään uudet varhaisvuosien liikuntasuositukset (OKM 2016). Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat vuodelta 2008 (OKM, Nuori Suomi). Molemmissa suosituksissa määritellään riittävän liikunnan määrä ja laatu sekä otetaan kantaa myös paikallaan olon ja istumisen määrään. Kansalliset istumisen suositukset (SYM 2015) korostavat vielä erikseen istumisen ja paikallaan olon vähentämisen merkitystä. Kolmevuotiaista lapsista vain joka viides oli fyysisesti aktiivinen vähintään kaksi tuntia vuorokaudessa ja alle puolet liikkui reippaasti vähintään tunnin päivässä. Kolmesta vuodesta ylöspäin fyysisen aktiiviuuden määrä kasvaa ja on huipussaan 6-8 -vuotiaana. Jo alakoulussa liikkumisen määrä laskee joka vuosiluokalla ja alamäki jatkuu myös yläkoulussa. Alakouluikäisistä yhden tunnin minimisuositukseen pääsee hieman alle puolet lapsista suositeltavaan 2- tunnin määrään vain 8 %. Yläkouluikäistä vain joka viides liikkuu minimisuosituksen mukaisesti. Liikkuva koulun -ohjelman tavoitteeseen tunti koulupäivän aikana on vielä melkoisesti matkaa: koulupäivän aikana alakoululaiset liikkuvat keskimäärin 22 minuuttia ja yläkoululaiset 17 minuuttia päivässä. Koulun kerhotoiminta ei tavoita kuin osan oppilaista Koulujen kerhoissa liikkuu joka viides peruskoululainen pojat useammin kuin tytöt. Aktiivisuus koulujen kerhoissa tai harjoituksissa vähenee luokkatason noustessa: 31 % viidesluokkalaisista, 20 % seitsemäsluokkalaisista ja 15 % yhdeksäsluokkalaisista liikkui koulun kerhoissa tai harjoituksissa kerran viikossa tai useammin. Vuonna 2015 vain alle kolmasosa kouluista teki yhteistyötä järjestöjen kanssa. Opetushallituksen kerhoavustus laskee vuosi vuodelta Kerhoavustuksella on opetettu kunnat rahoitusautomaattiin, jossa kerhoja toteutetaan ainoastaan tällä rahalla ilman kunnan omaa panostusta (toki poikkeuksia löytyy). Kerhoavustuksen laskua korvaamaan pitäisi hyödyntää ja yhdistää muut harrastamisen avustukset ja hyödyntää ennen kaikkea Liikkuva koulu avustusta. Urheiluseuroissa harrastaminen Lähes 50 % lapsista ja nuorista harrastaa urheilua säännöllisesti urheiluseuroissa. Seuraharrastamisen suosio on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut ja on korkeimmillaan noin 11-vuotiaiden keskuudessa (noin 60 %). Tämän jälkeen urheiluseurassa harrastavien osuus alkaa tasaisesti laskea ja vuotiaista joka kolmas harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Lähes puolet (48%) seuraharrastajista oli aloittanut urheiluseurassa harrastamisen alle kouluikäisenä ja noin joka neljäs (26 %) joko 7 8-vuotiaana tai yli.

2 Viime vuosina on käynnistynyt keskustelu seuroissa harrastamisen kustannuksista. Joidenkin paljon harjoittelua vaativien harrastusten hinta on kymmenessä vuodessa kaksin- tai jopa kolminkertaistunut. On ajauduttu tilanteeseen, että liian kalliit harrastusmaksut rajaavat lasten ja nuorten mahdollisuuksia valita itseään kiinnostava harrastus tai kehittyä lajissa, jossa on hyvä. Kolmannes nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta kustannusten takia. Ongelma koskee ennen kaikkea huonosti toimeentulevia ja vieraskielisiä perheitä. Matalan kynnyksen harrastustarjonnan lisäämiseen erityisesti näille ryhmille on tärkeää. Valon ja liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteinen tahtotila Mahdollisuus liikunnalliseen harrastustoimintaan koulupäivän yhteydessä jokaiselle oppilaalle. Harrastamista koulupäivän yhteydessä tulee kehittää ja monipuolistaa. Harrastustoiminta voidaan sijoittaa joustavasti koulupäivään. Harrastustoiminnan yhtäläinen saatavuus kaikille oppilaille on olennaista. Toiminta voi olla ohjaajalähtöistä harrastekerhotoimintaa tai oppilaslähtöistä harrastustoimintaa (vrt. Helsingin Fun Action). Harrastustoiminnan sisältö tulee suunnitella oppilaita ja heidän vanhempiaan kuullen ja niin, että se vastaa oppilaiden kiinnostuksen kohteita. Ideaalitilanteessa oppilailla olisi mahdollisuus osallistua vähintään yhteen maksuttomaan harrastustoimintaan tai kerhoon päivässä. Lupa liikkua ja urheilla koulussa liikuntajärjestöjen yhteinen tiekartta kouluyhteistyöhön Valon, lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen sijoittuvan harrastustoiminnan kehittäminen tavalla, joka tukee tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia. Koulupäivien lomassa tapahtuva liikunta tukee liikkuvaan elämäntapaan kasvamista samalla, kun se avaa väyliä urheilijan polulle. Yhteinen tahtotila synnytettiin kevään 2015 aikana toteutetussa prosessissa (Lupa liikkua ja urheilla koulussa - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua). Mitä me teemme asian hyväksi Harrastaminen koulupäivän aikana on koulujen ja seurojen yhteistyössä toteuttamaa liikunnallista ja urheilullista harrastustoimintaa, johon kakki lapset ja nuoret ovat tervetulleita. Monipuolinen harrastustoiminta lisää aktiivisuutta iltapäiviin (vrt. yksin kotona, ruutuaika/pelaaminen), lisää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Aktiivinen harrastaminen edistää oppimista ja vaikuttaa oppilaiden sosiaaliseen asemaan ja voi näin ollen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää myös kiusaamista. Harrastustoiminnan toteuttaminen iltapäivisin lähiympäristössä vähentää kuljetuskustannuksia ja helpottaa perheiden arki-iltoja. Liikunnallisen elämäntavan omaksuneet nuoret edistävät tulevaisuudessa Suomen elinvoimaa ja kohentavat kansantaloutta. Kuvio: Harrastamisen mahdollisuudet lapsen ja nuoren päivässä

3 Lähtökohtana matala kynnys, avoin kaikille, monipuolinen tai monilajinen tarjonta Valo, liikunnan aluejärjestöt, lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt seuroineen ovat valmiita tulemaan koulujen avuksi harrastustoiminnan toteuttamisessa. Haluamme tarjota avointa, monipuolista ja monilajista matalan kynnyksen toimintaa koululaisille. Järjestöjen toteuttama kerhotoiminta voi olla opetussuunnitelman perusteiden mukaista koulun kerhotoimintaa tai yhteistyöperustalle rakennettua kerho- ja muuta harrastustoimintaa (turnaukset välitunneilla, lajiesittelyt, tapahtumat jne.). Toimijoiden roolit Seurat (ja muut paikallisjärjestöt) vastaavat toiminnan toteuttamisesta yhdessä koulujen kanssa. Koulun johto päättää yhteistyön toteuttamistavoista. Kunta varmistaa, että seurojen ja koulujen yhteistyö toteutuu. Isommissa kunnissa tarvitaan kuntaan koordinaattori tehtävää hoitamaan (esim. mukana Liikkuva koulu tai kerhokoordinaattorin toimenkuvassa). Liikunnan aluejärjestöt varmistavat, että toimijat (koulut, seurat ja muut paikallisyhdistykset) kohtaavat kuntatasolla ja paikallisia ratkaisuja syntyy. Harrastamisen edistäminen koulupäivän yhteydessä on Valon ja liikunnan aluejärjestön yhteisen Liikkuva koulu -työn painopiste. Lisäksi alueet mentoroivat kouluja koulupäivän liikunnallistamisessa sekä kouluttavat opettajia ja seuraohjaajia harrastustoiminnan toteuttamiseen. Valo ja muut valtakunnalliset järjestöt koordinoivat valtakunnan tason toimintaa. Lisäksi vastuullamme on valtakunnallisten verkostojen koordinointi ja tarvittavien tukimateriaalien ja koulutusten tuottaminen. Lisäresurssia yritysyhteistyöllä Valon tavoitteena on hankkia myös yritysrahoitusta koulupäivään liittyvän harrastustoiminnan tukemiseen. Tuki olisi tarkoitus kohdentaa ennen kaikkea seurakentälle helpottamaan toiminnan käynnistämistä ja varmistamaan toiminnan laatu. Odotuksia valtion suuntaan Seuratuen kohdistaminen matalan kynnyksen harrastamiseen ja yhteistyöhön koulujen kanssa Urheiluseurojen ja koulujen välinen yhteistyö saisi lisävauhtia, jos myös urheiluseuroilla olisi mahdollisuus hakea yhteistoimintaan koulujen kanssa avusta. Koulujen lähestyminen helpottuisi, jos seura voisi esimerkiksi hoitaa kouluyhteistyössä omien ohjaajiensa palkkiot. Liikkuvan koulun kärkihankeavustusta koulupäivän aikaiseen harrastamiseen Kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kolmannen sektorin kanssa tehty yhteistyö (mukaan lukien koulutilojen käytön mahdollistaminen liikuntaharrastuksiin iltapäivisin) on mainittu hallituksen toimintasuunnitelmassa Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiskeinoina. Tahtotila on oikea, mutta tavoitteiden toteutuminen vaatii Liikkuva koulu -ohjelman rahoituskriteerien muuttamista siten, että myös avustusta voidaan kohdentaa näihin toimenpiteisiin. Uutta kärkihankerahoitusta on tarpeen käyttää kerhotoimintaan ja muuhun koulupäivään liittyvään harrastustoimintaan, jotta lasten tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkua koulupäivän lomassa toteutuvat ja hallituksen kärkihankkeelle asettama tavoite lasten liikunnallisista iltapäivistä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa toteutuu. OPH:n kerhoavustuksen tason säilyttäminen Kerhotoiminnan tukeminen kärkihankerahoituksella on erityisen keskeistä siksi, että opetushallituksen kautta haettuihin koululaisten kerhotoiminnan tukiin on hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi tehty mittavia leikkauksia. Eduskunnan hallituksen talousarvioesitykseen tekemän kertaluonteisen lisäyksen johdosta kerhotoiminnan tukemiseen käytettiin 7,245 miljoonaa euroa vuonna Tänä vuonna avustus on 4,8 miljoonaa ja ensi vuodelle on budjetoitu 2.8 miljoonaa euroa. Samaan aikaan aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen enimmäismääriä korotetaan.

4 Koululaisten harrastustoimintaan suunnattujen avustusten yhdistäminen Koululaisten harrastustoimintaan suunnatut avustukset tulisi liittää yhdeksi kokonaisuudeksi avustusten hakemisen ja toiminnan toteuttamisen selkeyttämiseksi. Uudistus tähtää opetus- ja kulttuuriministeriön eri toimintasektorien väliseen yhteistyöhön siten, että yleissivistävän koulutuksen resurssien ohella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntamäärärahojen avustuskriteerit palvelisivat lasten kerhotoiminnan lisäämistä kouluissa. Yhteinen aikataulu ja hakulomake palvelisivat paikallisille toimijoita parhaalla tavalla. Mallia muista maista Harrastustakuun käytännön toteutuksessa olisi syytä tutustua muiden maiden ratkaisumalleihin. Esimerkiksi Tanskan uusi OPS tuo 45 minuuttia liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Toteutustavasta päättävät koulut itse. Samalla opettajat siirtyivät kokonaistyöaikaan, mikä on lisännyt yhteistyötä opettajien kesken ja tuonut myös urheiluseurat koulujen kumppaneiksi. Islannissa kunnat tukevat lasten harrastuksia noin 330 eurolla vuodessa vanhemmat voivat käyttää tuen kahteen harrastukseen. Tämän ratkaisun Islanti teki pahimman laman kourissa. Helsingissä VALO, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry LIITE VALON ja koko liikunta- ja urheiluyhteisön vaikuttamisen painopisteitä lasten ja nuorten osalta liikunnan ja urheilun harrastamisen edistämiseksi

5 LIITE: VALON ja koko liikunta- ja urheiluyhteisön vaikuttamisen painopisteitä: lasten ja nuorten harrastustakuu Keinot Teot Rahoitus Valtio: o Pirstaleisen iltapäiväkerhojen rahoituksen kokoaminen yhteen, avustusten yhdistäminen, seuratuen kohdentaminen, uudet rahoitusmahdollisuudet o Harrastamisen painottaminen osana liikuntajärjestöjen avustuksia o Normien purkaminen (esim. valvontavastuu) Valtio, maakunnat ja kunnat: o Perheiden harrastamisen tukeminen (vrt. Islanti) o Seuratuen kohdentaminen iltapäivien harrastustoiminnan järjestämiseen yhdessä koulujen kanssa, myös laatutekijät huomioon Lajiliitot ja seurat: o Yhteistyössä muiden lajien kanssa panostamisesta harrastamisen lisäämiseen koulupäivän aikana, lasten urheilun suomalaisen mallin mukainen toiminta, lasten urheiluharrastuksen määrän lisääminen ja laadun kehittäminen Olosuhteet Valtio: o Koulujen liikuntaolosuhteiden kunnostamiseen ja kehittäminen painpisteeksi (esim. 5-vuotta) Normit, suositukset ja ohjelmat o Jokaisen kunnan tulisi kunnostaa ainakin yksi koulupiha lähiliikuntapaikaksi/vuosi (ks. tarkemmin: lahiliikuntaloikka.fi -sivusto) Lajiliitot: o Kilpailujärjestelmissä ja olosuhde- sekä varustevaatimuksissa on syytä kohtuullistaa kustannuksia o Lisenssikäytännöt monilajisuutta tukeviksi Seurat: o Lisää harrastemuotoista liikuntaa Valtio: o Liikkumisen merkitys varhaiskasvatuksen suunnittelun perusteisiin (toteutumassa jo) o varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten tuottaminen (julkistettiin ) o Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman rahoituksen jatko siten, että mukaan lähteville kunnille ja yksiköille voidaan taata ohjelman maksuton tuki määräajaksi (3 vuotta) o Liikkuva koulun -ohjelman avustuksen kohdentaminen harrastamisen tukemiseen koulupäivän yhteydessä o Harrastamisen lisäämisen ja koulu-seura - yhteistyön kirjaaminen kunnan OPS:iin o Paikallisen yhteistyön koordinointi (koordinaattori)