~älira~ortti ~livieskan Saarenperän (Rauhalan). rnalrni- aiheen löytymis-een johtaneista geokemia1;iisi:sta tut.kl- rnuksista vuosina 3Qi

Transkriptio

1 ~älira~ortti ~livieskan Saarenperän (Rauhalan). rnalrni- aiheen löytymis-een johtaneista geokemia1;iisi:sta tut.kl- rnuksista vuosina 3Qi Esko Iisalo Geokemian osasto Raportt-i No. S/41/2431/~1986

2 Näytteenottoa Cobra-kalustolla Ylivieskan Saarenperalla helmikuussa 1986

3 Sisal lys Alkututkimukset sivu 1 Jatkotutkimukset Tutkimuskaivannoista tehdyt havainnot yhteisty'ö malmiosaston kanssa -- Malmiaiheen löytyminen Malmivyöhykkeen kalliopera Alustavia havaintoja malmimineraaleista ja -pitoisuuksista Yhteenveto d Tutkimusten jatkuminen Lähteet

4 Alkututkimukset - Ensimmäiset viitteet Ylivieskan Saarenperan alueen anomaali- sista metallipitoisuuksista saatiin karttalehden 2431 geokemi- allisen kartoituksen tuloksena. Alueella suoritettiin vuonna 1979 geokernial1inen näytteenotto, jolloin iskuporal1a.otetti.in moreeninäytteita keskimäärin 2,5 metrin syvyydeltä naytteen- ottotiheyden ollessa noin 12 näytettä neliökilometriä kohden. Tuloksena saadulta toistaiseksi julkaisernattomalta geokernial- liselta kartalta erottui Ylivieskan Saarenperan kylan lahis- töllä anomaalinen piste, jonka sinkkipitoisuus oli koko kart- talehtialueen korkein, 530 ppm. Näyte sisälsi rapakallioaines- ta. Sen olivat ottaneet naytteenottajat Simo Lintilä ja Mauno Pennala. Saarenperan ympäristö on topografialtaan tasaista mo- reeni- ja silttialuetta, josta kalliopaljastumat puuttuvat 1a- hes kokonaan. Vuonna 1983 aloitettiin Ylivieskan karttalehden alueella en- simmäiset tarkistustutkimukset. Tutkittavia kohteita oli yh- teensä noin 15, näiden joukossa Saarenperän kylan anomaalinen piste, jonka ympärille sijoitettiin aluksi 5 ja myöhemmin li- 1 säksi 20 näytteenottopistettä. Naytteenoton suorittivat Simo Lintila, Erkki Keto ja Pekka Virkkala. Analysointi osoitti ra- pautuneen kallion pinnasta peräisin olevien näytteiden sisal- tavan sinkkiä pprn. Saatuja tuloksia tarkasteltiin geokemian osaston tutkijoiden, erityisesti Reijo Salmisen ja Pekka Lestisen kanssa yhteistyönä, jolloin aihe todettiin mi- neralogian ja alkuainepitoisuuden perusteella erittäin malmi- kriittiseksi. Vuoden 1984 syksyllä geokemian osaston johtoryhmän kokouksessa Saarenperan tutkimusalueella päätettiin suorittaa tutkimus, jossa tasavälisen näyteverkoston pisteväli oli 50 metriä ja pistemäärä 90 kpl. Naytteenoton suorittivat Mauno ja Raimo Pennala, Pauli Schroderus ja Aaro Lintilä. Ohuiden maapeitteiden ansiosta lähes 100% näytteistä oli peräisin rapautuneen

5 kallioperän pintaosasta. Näytteenotto suoritettiin Cobra-ka- lustolla, jossa käytettiin harnmastettua läpivirtausteraä ja 30 mm:n tankokalustoa. Näytteistä saadut analyysitulokset on esi- tetty kuvassa 1. Kohteessa on laaja-alainen sinkkianornalia, - jonka leveys on noin 200 metriä kulkusuunnan jatkuessa ete- la-kaakosta pohjois-luoteeseen tutkimusalueen ulkopuolella, Sinkkipitoisuudet ovat anomalian alueella pprn. ripitoisuus vaihteli ppm. anornaalinen vaihdellen ppm. Myös lyijy oli selvästi Kupa- Näytteiden pääkivilaji oli serisiittiliuske. Eräässä n'aytteessa havaittiin hietarkaste- lussa kuparikiisurakeita. 7 Tutkirnuskaivannoista tehdyt havainnot Kesällä 1985 teki rnaaperäosaston malminetsintää palveleva tut- kimusryhmä (ryhmä Hirvas) tutkimuskaivantoja kohteen anomaali- siin pisteisiin. Kaivantoja tehtiin yhteensä 17 kpl ja kaikis- sa tavoitettiin.kallion pinta, joka sijaitsi keskimäärin 2,5 metrin syvyyd&llä. Kaivannoista otettiin kallio- ja moreeni- näytteitä vaskausta varten. Gtk:n malmiosastosta työhön osal- listuivat mm geologi Olavi Kontoniemi ja tutk. apulainen Veik- ko Autio, jotka näytteenoton lisäksi suorittivat liuskeisuus- havainnointia. saharjoittelija Soile Glumoff. ~eokemian osastosta tutkimuksiin osallistui ke- Tutkimuskaivannoista saatujen tulosten perusteella voitiin ha- vaita, että kallioperan anornaaliset pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin iskuporanaytteiden pitoisuudet. Kivilajisto oli pääosaltaan serisiittiliusketta, jossa esiintyi monin paikoin kloriittia. Erityisesti korkeiden sinkkipitoisuuksien vyöhyk- keessa esiintyi runsaasti hernatiittia, jolloin näytteiden rau- tapitoisuudet nousivat y l i 20%:n. Hietarkastelussa sinkkival- kerakeita ei juuri voitu erottaa, ilmeisesti sinkki oli se- koittunut hienorakeiseen hernatiittipirotteeseen. Tutkimusalu- een itäreunalla samoin kuin alueen lounaiskulmassa esiintyi kiilleliusketta. Liuskeisuuden kulku, 140~-170~, oli anomalian pit~i~uusakselin suuntainen. Kaade vietti melko loivasti,

6 . Kohde Saarenpera Q P P ~ a Zn >soo iooo Kuva 1. Tilanne Saarenperan tutkimuskohteessa heina- kuussa Zn-Cu-Pb anomalian eteläpuolelle sijoittuu kaksi geofysikaalista anomaliaa.

7 35'-40, itään. ALueen lounaispuolella sijaitsevaan voimakkaaseen sahköiseen anomaliaan kaivettiin 4 kaivantoa. Kivilaji todettiin mustaliuskeeksi. Kallioperäa peittävä moreeni ei Juuri sisältänyt anomaalisia sinkki-, kupari- ja lyijypitoisuuksia. Moreenin kivilajistosta puuttuivat alustan serisiittiliuskeet tyystin kauempaa kulkeu- tuneiden gneissi- ja granitoidikivien ja -1ohkareiden ollessa vallitsevina. Ilmeisesti mannerjaa on ainoastaan hionut alus- tan kallioperän pintaa eikä lohkareita ole.irronnut. Aivan mo- reenin alaosassa esiintyy rapakallion sekaista ainesta. Moree-,--- nin vaskaustuloksista oli erityisen merkittävä kohteen lounaisosaaan sijoittuva arseenikiisun ja kuparikiisun esiinty- minen (Nenonen K., Hakala P. -86). Yhteistyö malmiosaston kanssa ' Syksyllä 1984 saatujen tulosten perusteella käynnistyi yhteistyö Saarenperän, Rauhalan kohteessa Gtk:n malmiosaston kanssa. Geologi Esko Sipilän johdolla alueelle tehtiin valtausvaraus, joka nimettiin lähimmän talon mukaan Rauhalaksi, ja geofysiikan mittausryhma suoritti sähköisen ja magneettisen slingram-.&+ +-mittauksen. Mittauksista vastasivat geofyysikot Timo Tervo ja Aimo Ruotsalainen. Mittausten tarpeellisuutta puolsi muiden seikkojen ohella se, että vastavalmistuneilta geofysikaalisilta matalalentokartoilta erottui alueella teräväpiirteisiä magneettisia ja sähköisiä anomalioita. Alustavat geofysikaaliset kartat valmistuivat kesällä 1985 ennen em. tutkimuskaivantojen tekoa. Alueella oli kaksi selvää magneettista ja sähköistä anomaliaa, joista toinen sijoittui kohteen anomaaliseen kaakkoisosaan ja toinen anomalia kohteen lounaiskulmaan, kuva 1. Lounainen anomalia todettiin tutkimuskaivannoilla mustaliuskeeksi; sitävastoin kaakkoinen anomalia, joka myöhemmin todettiin rnalmiin liittyväksi, jäi vesijohtojen ja viljelysmaiden takia tarkistamatta.

8 Malmiaiheen löytyminen r Syksyllä 1985 Saarenperän kohdetutkimuksia päätettiin jatkaa. Vaikka malmiluokan pitoisuuksïa ei toistaiseksi oltu saavutet- tukaan, tutkimuksen jatkamisella oli useita perusteita. Zn-, - Cu-, Pb-anomalia koostui vierekkäisistä pisteistä jatkuen sekä pohjoisessa etta etelässä aikaisemman näytteenottoalueen ulko- puolelle. 'Suhteellisen harvan pisteverkoston (50x50 m) vuoksi anomalian alueella tulisi suorittaa näytteenotto tiheydella 10x20 m. Anomaalisen alueen sisälle sijoittuu tunnistamaton geofysikaalinen häiriö, joka jatkuu anomalian pituussuunnassa etelakaakkoon. (Toinen, alueen lounaispuolelle sijoittunut häiriö oli osoittautunut mustaliuskeen aiheuttamaksi)...tutkimusten jatkamista kohteen alueella kannatti myös Esko Sipilä malmiosastosta. Marraskuun alussa 1985 alueella jatkettiin geokemiallista näytteenottoa koko Keski-Pohjanmaalle sijoittuneen naytteen- ottoryhman voimin Tauno Vallin toimiessa työnjohtajana. Näyt- teenotto suoritettiin jälleen Cobra-kalustolla pistetiheydella 40x10 m, kuva >. ~utkittavan alueen pituus oli 300 m ja leveys 500 m. 13. paivana marraskuuta naytteenottajat Aaro Lintila ja Pauli Schroderus osuivat tutkimusalueen keskelle sijoittuvan tien ojassa malmipitoiseen kerrokseen, josta otetun naytteen /. heti tunnistivat kompaktiksi kiisumalmiksi. Paikalla olleen geologin toivomuksesta paikka varmistettiin muutamalla lisa- näytteella. Saarenperän malmiaihe oli löytynyt. Alustavissa analyyseissa ensimmäisten näytteiden todettiin'sisaltavan runsaasti kuparia, sinkkiä, lyijyä ja arseenia. Naytteenoton edistyessä etelaan päin saatiin seuraavien päivien ja viikkojen aikan lukuisia näytteitä eri linjoilta, jotka osoittivat malmin jatkuvan noin 10 metrin levyisenä suoraan etelaan Rauhaperän kylän peltoaukealle. Naytteenottoa ohjattiin gtk:n geokemian osaston Kuopion laboratoriossa tehdyillä pika-analyyseilla, joita suoritti EDX-analysaattorilla Ari Vaasto. AAS-analyyseista vastasivat Lea Hämäläinen ja

9 Kuva 2. Näytteenottolinjat talvella Mittakaava 1:10000, 1 cm=100 m-

10

11

12 kymmeniä metrejä ja siihen liittyy anomaalinen ( ppm) sinkkipitoisuus; kyseessä lienee metasomaattisesti muuttunut intermediäärinen vulkaniitti. ~almi~itoinen' serisiittiliuske on muuttunut hapan vulkaniitti. Alustavia havaintoja malmimineraaleista ja -pitoisuuksista F Malmiaiheen pohjoisvyöhykkeessä malmimineraaleina esiintyy rikkikiisu, kuparikiisu, kuparihohde, sinkkivälke, arseenikiisu ja lyijyhohde, kuva 4. Malmipuhkeaman pohjoiskärjestä 40 metriä etelään pitoisuudet ovat 2-6% Cu, 2-7% Zn, 0,5-3,5% Pb, 0,5-2,5% As, ppm Ag ja ppb Au. Rapautuneessa pintakerroksessa esiintyy metallista kuparia, kuva 5. Välillä m esiintyy puhkeaman itälaidalla muutaman metrin levyinen rikas vyöhyke, jossa paamalmimineraalit ovat kuparihohde, kuparikiisu ja sinkkivälke, kuva 6. Kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat luokkaa 5-10 %. Myös arseenin ja lyijyn pitoisuudet nousevat yli yhden prosentin. Hopeapitoisuus on ppm ja.-. kultapitoisuus., ppb. Malmin pirotemainen osa, jonka leveys on yli 5 metriä sisältää kuparia ja sinkkiä edellistä huomattavasti vähemmän, arviolta 0,5-3%. Sitävastoin lyijyä on pirotemaisessa osassa enemmän kuin 2%. Hopea- ja kultapitoisuuksista ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa. F\ Puhkeaman kaakkoisosa etäisyydellä m on luonteeltaan raidallista ja pirotemaista tyyppiä, jossa kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat verrattain alhaiset. Lyijypitoisuudet nousevat kuitenkin yli 2%:n. 450 metrin kohdalta analysoidussa näytteessa pitoi'suudet ovat Cu 0,15%, Pb 2,7%, Ag 210 ppm ja Au 2,9 ppm.

13 Kuva 4. Pintahieista otettuja rnikroskooppikuvia 40 puhkeaman pohjoiskärjestä. (&.d Mfy ~'J*+'*~\'~C~;;' Ylempi kuva: 1 Markasiitti, 2 kuparikiisu, 3 sinkkivälke, 4 kuparihohde. Suurennos 10 kertainen. Alempi kuva: 1 Arseenikiisu, ympärillä sinkkivälke, kupari- hohde, rikkikiisu ja kuparikiisu. Suurennos 10 kertainen. rn

14 Kuva 5. Ylempi kuva: Metallista kuparia puhkeamaa peitta- v,assa rapautumassa. Suurennos 5 kertainen. Alempi kuva: Sisiliskoa muistuttava kuparirae. Kuvat M. Nikkarinen.

15

16 Yhteenveto Ensimmäiset viitteet Saarenperan malmiaiheesta saatiin vuonna 1979 suoritetun geokemiallisen kartoituksen tuloksena. Ma.lmiaihetta ympäröi laaja-alainen sinkkianomalia, jonka keskeilä tavattiin y l i kolme vuotta kestäneiden geokemiallisten tutkimusten jälkeen malmin puhkeama. Puhkeamaa on seurattu iskuporanäytteenotolla 480 metriä ja sen leveys on 5-15 metriä. Malmimineraaleina esiintyy mm kuparihohde, kuparikiisu, sinkkivalke, lyijyhohde, arseenikiisu, hopea ja kulta. Malmi esiintyy serisi-ittiliuskeessa, joka rajoittuu idänpuolella kiilleliuskeeseen ja lännenpuolella kloriitti-serisiittiliuskeeseen. Tutkimusten jatkuminen Geokemian osaston iskuporanäytteenoton päättyessä Saarenperan malmiaiheen tutkimuksissa siirrytään syväkairauk- seen, jonka suorittaa malmiosaston Väli-Suomen tutkimusryhmä. Kuopiossa 21 päivänä helrnikuu.ta 1986 ; Geologi Esko Iisalo Lähteet: Nenonen K., Hakala P. 1986: Malminetsintää palvelevat maaperätutkimukset Ylivieskan saarenperalla 1985, k l D. Raportti P

17 Q outokumpu mining RNNMINES COPY = If transimission not cornplete, pleaoe inform uc OU~Y)RJMSPI'I-....,. Oy Pyliisalini. Mine Mail sdress Te lepllonc 'Ttlcfui Tclw PL 51 Nat. (984) 4901 Nat.. (9RP) l%lafil ni~t.n sf SF f?- IiiL liil Fm2m

18 D0: 1Q OUTOKUMPU PYHnSRLMI KAIRAUS- JA MALMIARVIO 1 13) 030/ P/HOP/ Jakelu OKVI/K. Pelkonen liyv. KBQl OKME/arkisto, IIOP YLIVIESKAN RAUHALAN MALMIAIHEEN TAYDKNNYSKAJRAITS JA PWLMIARVIO Rauhalan malmiaiheen malmj nrvi on (OKVT/KaP/ ) tarkentarriiseksi laaditun tiiyuennyskairauso~ijelman (Ol<VI/ltaE1/20, 9.13s7) Itoyk3nnön totcutuc tapahtui OKMErn toini~sta keazn 1988 ajkann. TYydennyslcairi~usuhj~lniun 29:ctE ehdotetusta reia~td. valirrj.l..n t.nt.si~tet.t.avak'ii 9 t.xrkej.iitz, joilla pyrlttliii ttiycie~.rl;arndan kairausvei-kuetua ja tarkeiltamaan rnalmilaatan "ksyttsytyrniet!4". Yhceensa kairattiiri (OKME/TV~'U~I~) 1 286,8 111 v i i ~caii profiiliin IY = 8.750, 8.850, 8,950, 9.000, 9.050). Kaikilla reilil18 tavoitett.j i n ma l.mj horisontti. TLlyCle~~nyskairoulcaccn pcrustuva;ss mslmisrvion tarkistuks~csa vgheni nc. p2xonan malmimzhrti 9 % ( tii). Vastaavasl;l vahenemki kytieititeri viidcr~ profiilin viiilcutuaaluccll~ oli jo 19 k. vai kutu^ pitoisuuksiin on rnerki i-.yksc+.knta. Leikkaus Tonnia Cu z 11 Pb Ag Au S Cu-ekv B % g/t g/ t e e

19 0 outokumpu IBI KANOsTEOLUS1IUS 16/04/93 08: 10 OUTOKUMPU PYHGSRLMI KAIRAUS- JA MALMlARVIO 2 (3) 030/ D/HOP/ TAULUKKO 2. LEIKKAUSKOHTAISET MALMIARVIOTIEDOT (ttiydennyskairatut profiilit) Leik- loh- p-a ornp vaikm tonnia Cu kau 2 s ko m t % -, m -, Zn Pb Ag Au S Cu-el: % 13 g/t g/t: B % 30 tämä lohko poistuu s.. Y tamy lohko poistuu , ,06 6,80 0, ,6 28,7 8, , ,94 5,35 0,16 6 0,l 18,7 62 3, ,69 O,08 4f ,6 3 p Z 4,95 *) uusi lohko Y , *013514r49 3,30142 Ot1 22,l 8p ,l ,06 9/92 0, ,6 5, ,O ,72 8,82 1, ,9 4, , ' /87 0,15 1 Otl 26,7 4,61 Yhteensä ,02 1, ,l 27,6 5/56 *) uusi lohko '1'RULUKKO 3. MALMIAWIOSSA/TXYDENNYSKAIRAUS - KAYTETYT REIXT Leikkaus lohko reikci analysointi tod. paksuus huom ,.-h

20 16./04./93 08: 11 OUTOKUMPU PYHnSALMI L31 KAIRAUS- JA MALMIARVIO 3 (3) 030/ U/HOP/ TAULUKKO 4. L#VICTYSTEN (txydennyskaira11s) KESKIPITOISUUDET KXYTETY ISSU REI-' ISSR. LAIMENNUSPITOIEUUDET 1 M KATTO- JA JALKAPUOLELTA. Yv/Rau-2 katto Y = j allca -- Uv/Kau-1 katto Y ja3kn Yv/Rau. 4 Icatto 0,l.O 0,Ol 0,03 6-2,8 Y = ,50 5,2R 0, ,Z 29,4 3,18 j alko 0, , ,O Yv/Rau-6 katto 0,05 0,03 0,27 8-3,3 Y = ,72 8,82 1/ ,O 20,9 4,91 j a ilta 0,48 0,58 0, ,4 Yv/Rau-7 katto 0,11 0,02 0,02 3 OPI 3,o Y = ,70 l, ,l 14,6 6,80 ja3 ka ,27 nr6n o, l ~ 14-8r3-1. ~i~dl~~iiaivlo OKVI/KaP 2. tsydenny~kairausohjelma OKVI/KaP 3. xeikien sijainti 1 : t~ydaririyskai~crukseii laviatyksct 5. reikätietojen liskaukset

21 OKP/R Juhava INVESTOINTIKOHTEEN NIMI Rauhalan Zn-Cu-mineralisaation timanttikairaus rikastuskoenäytteen saamiseksi - PAATOKSENTEKOTASO -Johtokunta I Toimiala - 1 TulosyksikkS INVESTOINTIKUSTANNUSTEN ERITTELY (tmk) - INVESTOINTILUOKKA I Valttamattd- - - Rationa- - - l I I Kairaus 171 tmk Näytteiden analysointi 18 " Rikastuskokeet 70 " Mittaukset, valvonta, raportointi 43 " Investointikustannukset yhteensä 302 tmk - ~ Y Y S 1 1 Korvaus 1 1 lisointi 1 1 Laajennus 1 X/ Tutkimus 1 1 Muu LASKENTAMENETECMXKANNATTAVUUS Sisaisen koron menetelmä 1 Annuiteeltimenetelma Sisainen korko 1 Tak.rnaKsuaika 1 Vuos~tulos~kustannus (trnk) ARVIOITU KÄYTTOUNOTTOAIKA 7/1993 PERUSTELUT Nykytiedoilla näyttäisi, että Rauhalan mineralisaatiosta pystyttäisiin rajaamaan malmiosa, joka voitaisiin louhia Pyhäsalmen satelliittina v ennen Mullikkorämeen tuloa tuotantoon. Edellytyksenä on, että malmsta saadaan riittävän hyvät rikastustulokset ja toiseksi, että malrnimäärät ja pitoisuudet eivät lisäkairauksilla oleellisesti pienene. Liitteet Rauhalan Zn-Cu-mineralisaation jatkotutkimussuunnitelma 2. Mineralisaation geologinen pintakuva 3. Louhintatekninen malmiarvio 4. Rauhalan esiint. kannattavuustarkastelun lähtötietoja 5. Kassavirtalaskelma ja herkkyysanalyysi 6. Rauhalan malmin rikastuskokeet 7. Jatkotutkimussuunnitelman kustannusarvio INVESTOINTIKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN (trnki Vuosi Kaytto- Krivtto- Yhteensa omaisuus pziaorna - Kayttoomaisuuaen ensimrnaisen vuoden kuukausikohtainen erittely ESITTAJAN ALLEKIRJOITUS I PAATOS I - 1 I

22 OUTOKUMPU FINNMINES OY Juhava/Montonen/Makinen/Mustikkamäki RAUHALAN ZN- CU-MINERALISAATION JATKOTUTKIMUSSUNNITELMA 1. SIJAINTI JA YLEISKWAUS Rauhalan Pb-Ag-Au-pitoinen Zn-Cu-mineralisaatio sijaitsee 12 km Ylivieskan kaupungista itään. Mineralisaatio on kapea loivasti kaatuva bumerangin muotoinen laatta, joka osittain puhkeaa maanpintaan (liite 2 ). Se koostuu ohuesta ja '-vaihtelevan paksuisesta magneettikiisuvaltaisesta laskimalmista ja sitä ympäröivästä vaihtelevasta pirotemineralisaatiosta. Magneettikiisun lisaksi malmi sisältää vaihtelevassa määrin sinkkivälkettä ja kuparikiisua seka hieman lyijyhohdetta. Pintaosissa esiintyy lisaksi vähän rikkikiisua ja markasiittia. Harvinaisempia aksessorisia malmimineraaleja on tunnistettu koko joukko. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET, SELVITYKSET TOIMENPITEET Rauhalan mineralisaation löysi Geologinen tutkimuskeskus 1980-luvulla. GTK suoritti esiintyman inventointikairauksen v ja teki ensimmäisen mineraalivarantoarvion seuraavana vuonna (Kojonen,Ruotsalainen,Sipila,Vasti 1987). Se perustuu 38:aan malmilavistykseen ja se on tehty kahdella eri cut off arvolla: 1. Cut off 2% Cu-ekv tonnia 1.59% Cu 6.66% Zn 1.24% Pb 67.0 g/t Ag 0.5 g/t Au 2. Cut off 1% Cu-ekv tonnia 1.33% Cu 4.97% Zn 0.96% Pb 52.9 g/t Ag 0.4 g/t Au Vuonna 1987 mineralisaatio tuli Outokumpu Finnmines Oy:n haltuun. K. Pelkonen teki mineraalivarantoarvion v Taman mukaan esiintymän mineraalivarannot cut off arvolla 2-3% Cu-ekv. kuitenkin niin että: malmin paksuus * Cu-ekv.> 6.

23 tonnia 1.62% Cu 5.96% Zn 0.97% Pb 49.0 g/t Ag 0.5 g/t Au 5.04% Cu-ekv. Vuonna 1987 malmista tehtiin rikastuskokeita VTT:n laboratoriossa Tuloksista yhteenveto liitteessä 6. Vuonna 1988 esiintymään tehtiin 0KME:n toimesta 9 reiän täydennyskairaus ja tämän jälkeen H. Puustjärvi teki seuraavan mineraalivaranto-arvion: tonnia 1.56% Cu 6.12% Zn 0.92% Pb 49.0 g/t Ag 0.5 g/t Au 5.08% Cu-ekv. Vuonna Heikkilä/KTT (nyk.ms) teki kannattavuuslaskelman malmin hyväksikäytöstä, edellytyksellä että malmi rikastettaisiin Hiturassa. Malmin louhintaperusteena oli H. Puustjärven mineraalivarantoarvio, josta oli malmin louhinnalliseksi saanniksi laskettu 85% ja raakkulaimennukseksi 25%. Tulos oli negatiivinen. Tähän vaikutti oleellisesti sen hetkiset laskelmassa käytetyt hyvin alhaiset PTShinnat, seka metallien alhaiset saannit rikasteisiin. Vuoden 1992 alussa alueelle muodostettiin kaivospiiri. Kaivosoikeuden haltija on Outokumpu Finnmines Oy. 3. UUSI KANNATTAVUUSTARKASTELU Tämä kannattavuustarkastelu lähtee siitä, että Rauhalan malmista louhitaan paksuin ja riittävän rikas osa maanalaisena louhintana ja malmi kuljetetaan 0KP:lle rikastettavaksi. Louhinta tehdään room and pillar menetelmällä siten, että joka toisen perän alle jätetään vaakapilari ja pystypilari 60 metrin välein. Ajomatka Rauhalasta 0KP:lle on n. 100 km. 3.1 Malmiarvio Kannattavuustarkastelun perusteena on uusi louhintatekninen malmiarvio (R.Juhava 1993, liite 3),jossa on huomioitu malmitappio ja raakkulaimennus. Arvio perustuu 15 kairauslävistykseen. Malmin kokoon nähden harvan kairausverkon (1eikk.vali 50m ) johdosta arvioidun malmin varmuusluokitus on "todennäköinen", ja malmivarat seuraavat:

24 tonnia 1.82 %Cu 5.91 %Zn 0.60 %Pb g/t Ag 0.57 g/t Au Tässä arviossa on cut off arvona kaytetty malmin arvoa 165mk/tonni laskettuna taman hetkisilla LTS-hinnoilla Cu; FIM/kg, Zn; 5.94 FIM/kg, Pb; 3.03 FIM/kg, Ag; 0.68 FIM/g, Au; 59,4 FIM/g. In situ malmin minimipaksuus on yleensä 2m. Joissakin tapauksissa kun malmin arvo on hyvin korkea mutta paksuus jaa alle 2 metrin, on mukaan otettu malmia, jonka cut off on alle 165mk/tonni ja täten lisätty malmin paksuus 2 metriin.,raakkulaimennus on laskettu siten, että in situ malmin molemmin puolin on laskettu mukaan "raakkua" 0.5m siivu. Tämä "raakku" on usein pirotemineralisaatiota ja sille on laskettu todelliset pitoisuudet. Näinollen louhittavan malmin minimipaksuus on 3m ja se koostuu laskimalmisydämestä ja sitä ympäröivästä pirotemineralisaatiosta. Melko suuri osa malmista on paksuudeltaan lähellä 3 metrin minimipaksuutta. Pilareiksi sekä muiksi malmitappioiksi on laskettu 15%. Näin rajattu malmi jakaantuu kahdeksi erilliseksi malmioksi, länsipään NS-suuntainen malmio on verrattain lahella pintaa ja poikkeaa erityisesti korkeiden Pb-Ag-Au-pitoisuuksien ansiosta itäosan EWsuuntaisesta malmiosta,joka ulottuu syvirnmillaan 150 metriä maanpinnan alapuolelle. 3.2 Kannattavuuslaskelma taman hetken tiedoilla Yksityiskohtaiset käyttökustannus- ja investointilaskelmat seka herkkysanalyysi on esitetty liitteessä 5. Kassavirtalaskelma on tehty neljännesvuoden jaksoissa. LTS 93:n ( ) vuoden 1994 hinnoilla (Cu FIM/kg ja Zn 6.72 FIM/kg) tulee projektin toimintakatteeksi 23.8 MFIM. Käytettäessä uusimpia PTS-hintoja (maalisk.93) nähdään herkkyysanalyysikäyrästä että 1994 ja 1995 keskiarvohinnoilla (Cu FIM/kg ja Zn 6.96 FIM/kg toimintakate on n. 20 MFIM. Toimintakate on herkin kuparin ja sinkin saanneille (83.5 ja 80). Jos kuparin ja sinkin saanti paranee 108, toimintakate nousee 35 MFIM: aan. Käyttökustannuksiksi on arvioitu 196 FIM/tonni (louhinta + kuljetus = 158,5 FIM/t, rikastus 31 E'IM/t, ja yleiset 6,6 FIM/t ja investoinneiksi 31,5 FIM/t (13,9 MFIM). Investointi- ja käyttökustannukset on eritelty liitteessä 4. Kuukausituotannoksi on suunniteltu t, jolloin louhinta-ajaksi tulee 22 kk. Laskelmassa kaytetty kuparin saanti kuparirikasteeseen (83.5) vastaa

25 VTT:n rikastuskokeiden tuloksia. Sensijaan sinkin saantina on käytetty hieman VTT:n koetuloksia (75.0) parempaa tulosta (80.0),koska on odotettavissa, että saantia lisäkokeilla voitaisiin parantaa. Lyijyn saantiluku 65.0 on karkea arvio. Yksi laskelmien perusedellytys on, että malmin minimipaksuus on 3 metriä. Koska suuri osa malmista on lähellä minimipaksuutta ja kairaustiheys on melko alhainen on laskelma herkkä tämän edellytyksen täyttymiselle. Negatiivisena seurauksena on joko raakkulaimennuksen lisäys tai malmivarojen pieneneminen. 4. Projektisuunnitelma Jotta Rauhalan malmista saataisiin luotettavampia rikastuskoetuloksia pitäisi malmiin kairata lisareikiä, koska vanhaa kairausmateriaalia ei ole enää käytettävissä. Suunnitelmana on kairata 56 mm:n kalustolla 700 m reikää, jolla saadaan n.loo kg näytettä rikastuskokeisiin. Samalla saadaan malmin inventointikairaustiheyttä ja malmiarvion luotettavuutta jonkin verran parannettua. ~ikastuskokeet tehdään OKP : n laboratoriossa. Kairaus analysointeineen kestää 1.5 kk ja rikastuskokeet 1.5 kk, joten projektin kestoaika on 3 kk. Tarkempi kairaussuunnitelma seka projektin kustannusarvio on esitetty liitteessä 7.

26 1 p] Black schist 1% Black schist interbed,.-*' Uralite porphyrite dike 1 Massive ore F] Disserninated ore 0 Andalusite CJ ~uscovite 30 - Bedding TOP ol the beds fl /-- Subsurface extension of massive ore

27 OUTOKUMPU FINNMINES OY Pyhasalmen kaivos R. Juhava RAUHALA LOUHINTATEKNLNEN MALMIARVIO leikk. 1av.pit tonn. x= x= x= y= y= y= y= y= y= Yht Arvion cut off arvona on käytetty malmin arvoa 165mk/t in situ malmille laskettuna seuraavilla rikastesaanneilla: Cu 83.5; Zn 80.0; Pb 65.0 seka 1993 LTS-hinnoilla: Cu FIM/kg, Zn 5.94 FIM/kg, Pb 3.03 FIM/kg, Ag 0.68 FIM/g, Au 59.4 FIM/g. In situ malmin minimipaksuus on 2m. Louhittavaan malmiin on raakkulaimennus laskettu in situ malmin ulkopuolisina 0.5m lisasiivuina,joten.louhittavan malmin minimipaksuus on 3m. Nämä siivut on laskettu malmiin mukaan todellisilla pitoisuuksilla. Louhintatekniseksi malmitappioksi on arvioitu 15%.

28 -- 0 outokumpu mining - ANNMINES RAUHALAN ESIINTYMÄN KANNATTAVUUSTARKASTELUN LÄHTOTIETOJA 1 RAJAUKSIA 1.1 Tavoite Lisakairausten toteuttaminen 1.2 Rikastamon syöte Louhintatekninen malmiarvio, pilareihin jaa malmia 15 %, Z-50 alaspäin: - X-leikkaukset t x 0,85 = t - Y-leikkaukset t x 0,85 = t - yhteensä t 1.3 Louhintamenetelma Tuotantosuunnitelma, rikastus Pyhäsalmen kaivoksella, t/kk: 11kk 1kk 10kk yht. t t t t - X-leikkaukset y-ii ' Maanalainen room and pillar -louhinta, vaakapilarit jätetään joka toisen perän alle ja pystypilarit 60 m:n välein. 1.4 Varustelut Perien ajon ja malmin louhinnan yksikköhintoihin sisältyy työnaikaiset varustelulinjat ja niiden toimintojen käyttö. 2 INVESTOINTILUONTEISET KUSTANNUKSET (ta) 2.1 Maanpinta-alueet Alueiden ja rakennusten lunastus; X ja Y , n. 13 ha, arvio Osmo ~allikainen 3900 Tiestö, selkeytysallas, ojitukset ja käyttöalueiden tasaukset 100 Vinotunnelin avoluiskan maanpoisto; m3, 2 6 mk 90 Vinotunnelin avoluiskan louhinta; 3000 m3, á 40 mk

29 $ outokumpu mining RNNMINES 2.2 Louhinta ja rakenteet vinotunneli; , 1:8 keskimäärin A = 20 m2, 1300 m, á 6000 mk 2.3 Varustelut Maanpinnan sähköistys. Sähkön jakeluverkosto maan alla Kiinteä pumppaamo Suojapaikat ja pelastautumisj är j estelmät Muuta 2.4 Muut Suunnittelu; 2 kk, á mk Valvonta; 9 kk, á mk Kaivosmittaus; 9 kk, á mk Muuta 2.5 Investoinnit yhteensä 2.6 Varaukset Riskit, suunnittelemattomat kustannukset yms. 1,lOx (34,7 mk/t) ~KAYTTOKUSTANNUKSET (tmk) 3.1 Valmistavat työt Yhteys- ja louhintaperat; perien väli malmissa 10 m, A = 14 m2, kokonaistuotantolperämetrit = 100 t/jm, 4400 jm, á mk Avausnousut; kokonaistuotanto/nousumetrit = 800 t/m, 550 m, á mk ~ouhospultitus; t, á 4 mk Malmintuotanto maan alla Louhinta; malmin suhde 1ouhinta:perat = 3:1, t, á 20 mk Rikotus; t, á 0,2 mk Lastaus ja nosto; t, á 8 mk Kuljetus kaivokselle; t, 100 km, a 0,50 mk/tkm

30 0' outokumpu rnining ANNMINES 3.3 Malmintuotannon muut Geologiset tutkimukset Suunnittelu; 6 kk, á mk Valvonta; 18 kk, mk Kaivosmittaus; 18 kk, á mk ' Louhinnan yhteiset; t, á 2 mk 3.4 Rikasteen tuotanto Murskaus; t, á 4 mk Jauhatus: t, á 10 mk Vaahdotus; t, á 17 mk 3.5 Yhteiskustannukset Jälkihoito Muut yhteiset 3.6 Käyttökustannukset yhteensä (172,2 mk/t) 3.7 Varaukset Riskit, suunnittelemattomat kustannukset yms. 1,lO x (196 mk/t) JAKELU TJ, IM, RJ

31 RAUHALAN KASSAVIRTALASKELMA l MÄKINEN~I FLE:RWHA439.M3 CUL-PITOISUUS ZW-PrTOISUUS AUL- PITOISUUS M V O CU-RKASTE MARVO ZN-RIKASTE M V O Sff 5-R KASTE TUOTANTO MYYNTI (rikaste) Myynin olbisuec3t LIIKEVAIHTO KAYTT~UST. -LOUHINTA -RKASTUS -YLEISET KAYTOKUUT YHTEENSA KAY TTOKATE INVE.STOINNIT POISTOT TUOS ENNEN SATUNAISIA ERA JA VEROA VEROT 0% TUOS VEROJEN UEEN TOIMINTAKATE KLMUATIIVINEN KASSAVIRTA SISKO

32 RAUHALA HERKKYYSANALYYSI 0 W) &O MUUTOS -X.+J- CU-PIT.+ ZN-PIT TONNIT ++ RAAKKUL 4 -. SAANNIT +. KKUST R WHAVA/I W(INEW

33 OUTOKUMPU FINNMINES OY Pyhasalmen kaivos UP Mustikkamaki RAUHALAN MALMIN RIKASTUSKOKEET VTT:n mineraalitekniikan laboratorio on suorittanut laboratoriovaahdotuskokeita kahteen otteeseen. Tutkimusselostukset: Rauhalan maiminaytteen alustavat rikastuskokeet (nro MIN71, ) ja Rauhalan malminaytteen lisakokeet (nro MIN73, ). Molemmissa kokeissa oli käytetty samaa seosta: kompaktimalmia 36,5 %, pirotemalmia 33,O % ja raakkua 30,5 %. Seoksen pitoisuudet olivat olleet: Rikastuksen kannalta oleellista on se, että seos oli sisältänyt n. 25 % magneettikiisua (paaasiassa monokliinista, magneettista) ja että ainakin osittain arvomineraalit olivat olleet hienorakeisina, mikä oli vaatinut % alle 74 um:n jauhatushienouden. Vaahdotuskokeissa oli rikastettu pääasiassa vain Cuja Zn-rikaste, joissakin kokeissa oli yritetty Pbrikastetta. ~agneettikiisulle oli myös tehty magneettierotus joko syötteelle jauhatuksen jälkeen tai rikasteille. Ilman.magneettierotusta ei kunnon rikasteita oltu saatu. Kunnollista Pb-rikastetta ei oltu onnistuttu tekemään lainkaan periaatteella CuPb-yhteisrikaste, josta Pbrikaste oli erotettu dikromaatilla. Tulosennusteet oli annettu vain Cu- ja Zn-rikasteelle ilman Pb-vaahdotusta. Ennusteitakin oli annettu kaksi, toisessa (1) oli suoritettu magneettierotus ennen vaahdotusta ja toisessa (2) sinkkirikasteelle. Kemikaalikoostumus oli ollut kummassakin tapauksessa erilainen. Tulosennuste 1. Tulosennuste 2 % R % R Cu 21,5 83,O 21,O 83,5 Zn 5,5 9,o 8,5 11,5 Pb 1rO 8r ,5 Ag g/t ,O ,5 Au g/t 11 54,O 10 63,O

34 Malmin pitoisuuksiin nähden tulokset ovat heikohkot ja etenkin lyijyn suhteen ristiriitaiset. Kokeet on tehty ~keskimaaraisella~ malmilla. Tämän hetken tietämyksen mukaan, kun malmi voitaisiin louhia ja myös rikastaa kahtena tyyppinä, jalometallija Pb-pitoisena (Pb 1%) länsimalmina ja vastaavasti köyhempanä itamalmina (Pb 0,46 %), olisi myös rikastuskokeet suoritettava molemmilla tyypeillä erikseen, Pb-rikkaalla länsimalmilla olisi ehkä ~ullikkorameen tapaan - mikäli malmi käsitellään Pyhäsalmen rikastamolla - suoritettava Pb-erotus, mutta ei välttämättä itamalmilla. Lisäksi malmi käsiteltäisiin Pyhäsalmen rikastamolla mahdollisen Pb-erotuksen jälkeen yhdessä 0KP:n malmin kanssa suhteessa 15-20/85-80 (Rauhala/OKP). Rikastuskokeet olisi siten suoritettava myös vastaavalla sekoituksella. Seoksessa magneettikiisun vaikutus olisi mahdollisesti vähäisempi, kuten Ruostesuon malmia (monokliinista Fek:ä n. 30 %) rikastettaessa havaittiin. Rikastustulosten tarkistamiseksi ehdotetaan laboratoriokokeita erikseen molemmilla malmityypeilla sekä seostettuna 0KP:n malmin kanssa. Kokeita tulisi olemaan n ja kokeiden kustannusarvio n. 70 tmk, mikäli kokeet suoritetaan Pyhäsalmen kaivoksella.