Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 240/2011 vp Yrittäjien koulutuksen lisääminen ammattikorkeakouluissa Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on tarjolla runsaasti eritasoista ammatillista koulutusta. Hallituksen mielestä sitä on jopa liikaa, sillä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tarjoamaa opetusta aiotaan supistaa ja kohdentaa uudelleen. Yhteiskuntamme hyvinvointi perustuu yrittämiseen ja yrityksien toimintaan. Jos yrityksillä menee hyvin, niin koko yhteiskunnalla menee hyvin. Siksi on hämmästyttävää, että yrittäjien ammatillinen koulutus on hyvin puutteellista. Erityisen suuri tarve on käytännönläheiselle yrittäjyyteen ja sen erityistarpeisiin suuntautuvalle koulutukselle. Tätä ongelmaa voitaisiin poistaa esim. siten, että ammattikorkeakouluihin perustetaan yrittäjäpainotteisia koulutusohjelmia. Esimerkiksi kaupallisten yritysten tarpeisiin voitaisiin perustaa yrittäjätradenomin koulutusohjelmia. Opetuksen sisällön runkona olisi nykyinen tradenomin koulutus, mutta sitä olisi täydennetty yrittäjän käytännön valmiuksia lisäävillä erikoistiedoilla ja -taidoilla. Teknisillä aloilla voisi olla vastaavasti yrittäjäinsinöörin koulutusohjelmia. Näistä koulutusohjelmista valmistuvilla olisi valmiudet toimia yrittäjinä tai pk-yritysten johtotehtävissä palkattuina henkilöinä. Kun nyt maassamme käydään läpi ammattikorkeakoulujen opetuksen määrää, niin tässä vaiheessa on järkevää ottaa tarkempaan tarkasteluun yrittäjien ja samalla myös muiden pk-yritysten johtotehtäviin hakeutuvien henkilöiden koulutuksen tehostaminen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjien ammatillisen koulutuksen tehostamiseksi ammattikorkeakouluissa? Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2011 Reijo Tossavainen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Tossavaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 240/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjien ammatillisen koulutuksen tehostamiseksi ammattikorkeakouluissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoululain (564/2009) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Täten yrittäjyyden tukeminen on luonteva osa ammattikorkeakoulujen tehtävää. Ammattikorkeakoulut vastaavat itse opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätösten mukaisista koulutussisällöistä. Innovaatiotoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvää, korkeakoulututkintoon sisällytettävää opetusta on tarjolla lähes kaikissa korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa painotetaan yrittäjyysopintojen tarjonnan laaja-alaisuutta ja läpäisyperiaatetta. Kansallisesti on tarjolla viisi yrittäjyyskoulutusohjelmaa, joiden koulutustarjontaa on 21 ammattikorkeakoulussa (84 % ammattikorkeakouluista). Koulutusohjelmissa opiskelee tällä hetkellä noin opiskelijaa. Eräissä koulutusohjelmissa opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää omaa liikeideaansa yksin tai yhdessä ryhmän kanssa, toimia yrittäjänä tai kehittää liiketoimintansa ja ansaita samalla opintopisteitä. Tämän lisäksi useimmissa ammattikorkeakouluissa tarjolla on sivuainekokonaisuutena tai täydennyskoulutuksena yrittäjyysopetusta, joka yritystoiminnan perusteiden lisäksi edistää mm. itsensä johtamisen taitoja ja kyvykkyyttä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Keksintö- ja yrittäjyysopintojen tavoin monitieteisyys ja monipuolinen sivuainetarjonta sekä mahdollistava oppimis- ja tutkimusympäristö tukevat osaltaan innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli yrittäjyysvalmiuksien kehittämisessä substanssiosaamisen rinnalle. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun yrittäjyysnäkökulma sisällytetään luontevaksi osaksi opetusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osallistavien, työelämän toimijoiden kanssa yhdessä kehitettyjen opetus- ja tutkimusympäristöjen tai luovuuteen ja ongelmanratkaisuun perustuvien opetusmuotojen kehittämistä. Hyvä esimerkki tästä on Tampereella kehitetty avoin innovaatioympäristö Demola. Demolassa opiskelijat voivat osana opintojaan (harjoitus-, projekti- ja lopputöinä) ja tiiviissä yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa toteuttaa erilaisia kehityshankkeita. Hankkeiden tuloksena syntyy toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, jotka on testattu yhteistyössä potentiaalisten käyttäjäryhmien kanssa ja joiden pohjalta syntyy uusia tuotteita, palveluita ja yrityksiä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen kytkeminen työelämän harjoitteluun ja tutkimusja kehityshankkeissa tehtävien opinnäytetöiden kautta rikastuttavat oman koulutusalan opintojen tarjoamaa näkökulmaa. Esimerkiksi vuonna 2010 opinnäytetöistä 81 % tehtiin TKI-yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen innovaatiopalvelut tarjoavat tukea esimerkiksi potentiaalisten kek- 2

3 Ministerin vastaus KK 240/2011 vp Reijo Tossavainen /ps sintöjen tunnistamisessa arvioimalla tutkimustuloksia tai kehitysideoita niiden kaupallisen potentiaalin kannalta ja tarjoamalla (esi)hautomopalveluita. Tässä toiminnassa opetus- ja kulttuuriministeriö on kannustanut yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä keskinäiseen yhteistyöhön että yhteistyöhön innovaatiojärjestelmän muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Yrittäjinä työllistyvien osuus on yksi ammattikorkeakoulujen tuloksellisrahoituksen kriteereistä ja siten eräs opetus- ja kulttuuriministeriön keinoista kannustaa ammattikorkeakouluja yrittäjyyden vahvistamiseen. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 240/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Tossavainen /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att göra yrkesutbildningen för företagare effektivare i yrkeshögskolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt yrkeshögskolelagen (564/2009) har yrkeshögskolorna till uppgift att meddela sådan högskoleundervisning för yrkesinriktade expertuppgifter som baserar sig på arbetslivets och arbetslivsutvecklingens krav samt att bedriva tillämpat forsknings- och utvecklingsarbete som betjänar yrkeshögskoleundervisningen samt stöder arbetslivet och den regionala utvecklingen. På detta sätt utgör stödet för entreprenörskap en naturlig del av yrkeshögskolornas uppgift. Yrkeshögskolorna svarar själva för innehållet i utbildningen enligt undervisnings- och kulturministeriets beslut om utbildningsprogram. Undervisning som ansluter sig till innovativ verksamhet och entreprenörskap och ska tas in i en högskoleexamen ges i nästan alla högskolor. I yrkeshögskolorna läggs vikt vid ett brett utbud av företagsamhetsstudier och principen för genomgående teman. I landet finns fem utbildningsprogram i entreprenörskap i 21 yrkeshögskolor (84 % av yrkeshögskolorna). I utbildningsprogrammen studerar för närvarande cirka studerande. I vissa utbildningsprogram har de studerande möjlighet att utveckla sin egen affärsidé ensamma eller tillsammans med en grupp, verka som företagare eller utveckla sin affärsverksamhet och samtidigt få studiepoäng. I de flesta yrkeshögskolor erbjuds dessutom som biämneshelhet eller fortbildning undervisning i entreprenörskap som utöver grunderna för företagsverksamhet främjar bl.a. färdigheterna i självledning och förmåga att göra innovationer och möta förändringar. Vid sidan av studier i innovation och entreprenörskap främjas innovativiteten och entreprenörskapet dessutom genom flervetenskaplighet och ett mångsidigt utbud av biämnen samt möjlighetsorienterade inlärnings- och forskningsmiljöer. Yrkeshögskolorna har en viktig roll i utvecklandet av entreprenörskapsfärdigheter vid sidan av substanskunnandet. De bästa resultaten når man när företagsamhetsaspekten tas med som en naturlig del i utvecklandet av undervisnings- och forskningsverksamheten. I praktiken kan detta innebära till exempel att man utvecklar undervisningsformer som baserar sig på kreativitet och problemlösning eller undervisnings- och forskningsmiljöer som främjar delaktighet och som har utvecklats tillsammans med aktörer i arbetslivet. Ett bra exempel på det här är den öppna innovationsmiljön Demola som utvecklats i Tammerfors. I Demola får de studerande som en del av sina studier (praktik-, projekt- eller slutarbete) och i nära samarbete med företag och offentliga organisationer förverkliga olika utvecklingsprojekt. Som ett resultat av projekten uppkommer fungerande produkt- och servicedemonstrationer som har testats i samarbete med potentiella användargrupper och ger upphov till nya produkter, tjänster och företag. Att koppla ihop yrkeshögskolestuderandenas studier med praktik i arbetslivet och genom lärdomsprov i forskningsoch utvecklingsprojekt breddas det perspektiv studierna i det egna utbildningsområdet ger. Under 2010 gjordes till exempel 81 % av lärdoms- 4

5 Ministerns svar KK 240/2011 vp Reijo Tossavainen /ps proven i FoUI-samarbete med arbets- och näringslivet. Innovationstjänsterna i yrkeshögskolor är till exempel till stöd för identifieringen av potentiella uppfinningar genom att forskningsresultat eller utvecklingsidéer bedöms utifrån sin kommersiella potential och genom att företagskuvös(liknande) tjänster tillhandahålls. I denna verksamhet har undervisnings- och kulturministeriet uppmuntrat universiteten och yrkeshögskolorna både till ett ömsesidigt samarbete och till samarbete med andra regionala aktörer i innovationssystemet. Andelen personer som sysselsätter sig som företagare är ett av kriterierna för yrkeshögskolornas resultatfinansiering och sålunda en av undervisnings- och kulturministeriets metoder att sporra yrkeshögskolorna att stärka entreprenörskapet. Helsingfors den 22 november 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5