Tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminnan laaturaportti

Transkriptio

1 Tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminnan laaturaportti Toimintavuosi 2011

2

3 Sisällys 1 Tarkastusviraston laaturaportointi 1 2 Laadunvarmistus Viraston yhteiset toimenpiteet Laadunvarmistus tilintarkastuksessa ja laillisuustarkastuksessa Laadunvarmistus tuloksellisuustarkastuksessa Laadunvarmistus finanssipolitiikan tarkastuksessa 6 3 Laaduntarkastuksen toimenpiteet Tilintarkastus Tuloksellisuustarkastus Finanssipolitiikan tarkastus 10 4 Laatutavoitteiden toteutuminen ja laadun kehittäminen kertomusvuoden aikana Viraston yhteiset toimenpiteet Tilintarkastus Tuloksellisuustarkastus Finanssipolitiikan tarkastus 15 5 Toimintayksiköiden arvio laaturiskien hallintaan käytettyjen välineiden riittävyydestä 16 6 Puolue- ja vaalirahoitusvalvonnan laadunhallinta 18 7 Yhteenveto 20 8 Liite: Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikka 21

4

5 1 Tarkastusviraston laaturaportointi Tarkastusvirasto asetti laaturyhmän tukemaan viraston laadunhallinnan koordinaatiota. Laaturyhmän muodostavat viraston laatu- ja kantelupäällikkö sekö tarkastuksen toimintayksiköiden laatukoordinaattorit. Laaturyhmä koordinoi viraston ulkoista laaturaportointia ja huolehtii eri toimialojen suorittaman ulkoisen raportoinnin näkökulmien yhdenmukaisuudesta. Tarkastusvirasto on (285/01/10) vahvistanut viraston toimintakäsikirjaan sisältyvät tarkastustoiminnan laatujärjestelmän periaatteet. Ohjeen mukaisesti laaturyhmä kokoaa viraston yhteisen laaturaportin. Lähtökohtana on, että laaturaportointi heijastaa viraston laatupolitiikan perusteita (laaturaportin liitteenä), jotka virasto on vahvistanut tarkastustoiminnan laatujärjestelmää koskevaa ohjeen antamisen yhteydessä. Vuotta 2011 koskeva viraston johtoryhmälle annettava laaturaportti on laajennettu koskemaan kaikkia viraston toimialoja, finanssipolitiikan tarkastus sekä puolue- ja vaalirahoituksen valvonta mukaan lukien. Vuonna 2010 raportointi koski vain tilintarkastusta, laillisuustarkastusta ja tuloksellisuustarkastusta. Tarkastusviraston ulkoinen laaturaportointi on integroitu osaksi viraston muuta ulkoista raportointia. Laatujärjestelmän toiminnasta ja sen tuottamista tuloksista raportoidaan viraston tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tämän viraston johtoryhmälle osoitetun laaturaportin tarkoituksena on antaa johtoryhmälle kattava kuva viraston laadunhallinnan järjestämisestä sekä tuottaa tietoa tilinpäätökseen sisältyvän sisäisen valvonnan arviointija vahvistuslausuman laatimista varten. 1

6 2 Laadunvarmistus 2.1 Viraston yhteiset toimenpiteet Laadunvarmistuksen yhteisistä toimenpiteistä virastossa vastaa laaturyhmä. Sen tehtävänä on tukea tarkastusviraston laadunhallinnan koordinaatiota. Laaturyhmän avulla pyritään tukemaan ylimmän johdon laadunhallintaan liittyvää johtamistehtävää sekä lisäämään ja koordinoimaan suunnitelmallista yksikköjen rajat ylittävää laadunhallintaa koskevaa vuoropuhelua. Laaturyhmän tehtävänä on erityisesti tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmän kehittäminen ja seuranta sekä laaturaportoinnin kokoaminen ja hyvien laatukäytäntöjen edistäminen tarkastusvirastossa. Laaturyhmä myös valmistelee ja käsittelee yhteen sovittavasta ja kehittävästä näkökulmasta viraston laatupolitiikan, laadunhallinnan, laadunvarmistuksen, kotimaisen ja ulkomaisen vertailun ja ulkoiset arvioinnit. Laaturyhmä vastaa myös viraston yhteisestä laatudokumentoinnista ja laadun seurannasta. Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikan linjausten ja vuosille vahvistetun, päivitetyn strategian mukaisesti tarkastusten laadunvarmistus on rakennettu tarkastuksen toimintayksiköissä tarkastusprosessin kiinteäksi osaksi. Tarkastusten laadunvarmistuksen lähtökohtana on, että tarkastuksen toimintayksiköt ovat huolehtineet tarkastusohjeiden ajantasaisuudesta sekä ohjeiden ja käytäntöjen jatkuvasta kehittämisestä. Tarkastusohjeistuksen perustana ovat INTOSAIn vahvistamat kansainväliset ISSAI tarkastusstandardit, tarkastusviraston soveltamat ISSAI -standardeihin perustuvat ulkoisen tarkastajan eettiset periaatteet ja suomalaisen hyvän hallinnon periaatteet. 2.2 Laadunvarmistus tilintarkastuksessa ja laillisuustarkastuksessa Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen laadunvarmistus on rakennettu kaikkiin tilintarkastuksen toimintayksikön prosesseihin. Tarkastusprosessi ja sen laadunvalvontapisteet on kuvattu tilintarkastusyksikön tarkastusohjeessa. Tilintarkastuksen laadunvalvontapisteet on lisäksi koottu yhdeksi kokonaisuudeksi erilliseen ohjeasiakirjaan. 2

7 Tilintarkastusohjeen mukaan tilintarkastajan työtä valvotaan kaikilla käsittelytasoilla ja kaikissa vaiheissa. Kokeneemman tarkastushenkilön tulee käydä läpi dokumentoitu tarkastustyö ja valvontaa tulee suorittaa tilintarkastajien pätevyydestä riippumatta. Lisäksi valvonnan tulee kattaa niin asiakysymykset kuin tarkastusmenetelmien käyttökin. Tilintarkastusprosessin laadunvalvontapisteet ovat Suunnitelmavaiheessa tarkastusta ohjaava ja valvova tilintarkastuspäällikkö tarkastaa ja hyväksyy tarkastusprojektin tarkastussuunnitelman. Tällöin tilintarkastuspäällikkö ja vastuullinen tilintarkastaja käyvät läpi riskianalyysin ja tarkastussuunnitelman keskeiset linjaukset. Tilikauden aikana keskeisin laadunvalvontapiste on tilintarkastuspäälliköiden suorittama väliraporttiluonnosten ohjaus ja valvonta. Tilintarkastuspäälliköt käyvät läpi kaikki väliraportit ennen niiden lähettämistä tarkastuskohteille. Tilintarkastuspäälliköiden tehtävänä on valvoa, että väliraportit ja johtopäätöksen perustelut täyttävät tarkastusviraston laatuvaatimukset, väliraportissa esitetyt johtopäätökset ovat yksikön linjausten mukaisia, mahdolliset suositukset ovat johtopäätösten mukaisia ja yleisjärkeviä ja että väliraportti raporttina sisältää muut tarpeelliset tiedot. Tilintarkastuspäällikkö voi harkintansa mukaan pyytää väliraportissa käsitellyistä asioista tilintarkastuksen toimintayksikön päällikön mielipiteen. Kenttätyövaiheessa tarkastuspäällikkö osallistuu lisäksi tarkastusten ohjaukseen muun muassa työsuunnitelmavaiheessa sekä tarkastusten kesken tarvittaessa erityisesti silloin, kun tarkastuksessa on tullut esille olennaisia havaintoja tai muutoin tulee esille, että tarkastusta on tarvetta suunnata uudelleen. Loppuraportointivaiheessa tilintarkastuspäälliköiden tehtävänä on valvoa, että vuosiyhteenveto ja tilintarkastuskertomus täyttävät tarkastusviraston laatuvaatimukset, sisältävät niihin kuuluvat asiat, että ne on kirjoitettu yksikön ohjeiden ja linjausten mukaisesti ja että ne raporttina sisältävät muut tarpeelliset tiedot. Tarkastuksen päävastuullinen tilintarkastaja laatii vuosiyhteenvedon ja jättää sen tilintarkastuspäällikölle samaan aikaan tilintarkastuskertomusehdotuksen kanssa. Tarkastuspäällikkökäsittelyn jälkeen vuosiyhteenveto ja kertomusehdotus toimitetaan tilintarkastuksen toimintayksikön päällikön käsiteltäviksi, joka päättää tarkastuskertomuksista. Tilintarkastusohjeen mukaisesti tilintarkastuspäällikkö valvoo tilintarkastusdokumentaation laatimista jatkuvaluonteisesti sen varmistamiseksi, että tilintarkastusdokumentaatiolle asetetut vaatimukset toteutuvat. Tilintarkastusyksikössä on käytössä yhtenäinen valvontalomake. 3

8 Jokaisesta suoritetusta tilintarkastuksesta laaditaan vähintään yksi valvontalomake tarkastuskaudelta. Työpapereiden valvonnan tulisi tapahtua ennen tilintarkastuskertomuksen antamista, mutta valvontalomakkeet voidaan laatia myös tarkastuskertomuksen antamisen jälkeen. Vuonna 2011 tarkastuspäälliköt ovat laatineet laadunvalvontalomakkeen kaikista vuoden 2010 tilintarkastuksista (yhteensä 90 tilintarkastusta). Koska joistain tarkastuksista täytettiin useampi kuin yksi lomake, laadunvalvontalomakkeita on laadittu yhteensä 112. Tarkastuspäälliköiden tekemän laadunvalvonnan ja niistä laadittujen lomakkeiden mukaan tilintarkastusten dokumentointi on useimmiten tehty niin, että tarkastuspäällikön on ollut mahdollista kohtuullisella työllä todeta tarkastusdokumentaatiosta tarkastuksen kulku ja dokumentoinnin asianmukaisuus. Laillisuustarkastuksissa noudatetaan pääosin samanlaista laadunvarmistusta kuin tilintarkastuksissa. Ensimmäiset laillisuustarkastukset valmistuivat keväällä Laillisuustarkastuksen ohje on vahvistettu keväällä Laadunvarmistus tuloksellisuustarkastuksessa Tuloksellisuustarkastuksen laatutyön lähtökohtana ja keskeisenä laatutavoitteena on, että tarkastukset toteutetaan tuloksellisuustarkastuksesta annettujen ohjeiden ja niitä tarkentavien alemmantasoisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeen mukainen laadunvarmistus kattaa koko tarkastusprosessin, eli tarkastuksen suunnittelun, tarkastuksen toimenpiteet, sekä raportoinnin mukaan lukien jälkiseuranta.. Laadunvarmistuksen toimenpiteet on integroitu tarkastusprosessiin mahdollisimman saumattomasti. Tarkastuksen suunnittelua koskevana laatuvaatimuksena on, että kaikki tarkastusaiheet johdetaan viraston perustehtävästä, strategisista päämääristä sekä tarkastusten suuntaamiskriteereistä. Laadunvarmistuksen toimenpiteitä ovat virastotason valtion- ja kansantalouden riskianalyysi ja sen huomioon ottaminen tuloksellisuustarkastuksen hallinnonalakohtaisissa riskianalyyseissä, joita varten on erillinen ohjeistus. Tuloksellisuustarkastuksen johtoryhmä käsittelee kaikki esiin nousseet tarkastusaiheet ja -teemat, mukaan lukien aiempina vuosina päätettyjen aiheiden perustelut, siten, että vertailu taloudellisen merkityksen ja riskin välillä on mahdollista. Kolmantena toimenpiteenä on, että toimintayksi- 4

9 kön johto perustelee ja valitut aiheet ja dokumentoi perustelut niin, että niistä näkyy yhteys viraston strategian perusvalintoihin. Tarkastuksen suorittamisen laatuvaatimuksena on, että tarkastusasetelma on relevantti ja että tarkastuksen kannanotot johdetaan tarkastushavainnoista vakuuttavasti, johdonmukaisesti ja objektiivisesti. Lisäksi tarkastukset on toteutettava huolellisesti, tehokkaasti ja todennettavasti. Myös yhteistyön tarkastettavan kanssa on oltava asiallista ja rakentavaa. Tarkastusprosessin aikaisen laadunvarmistuksen keskeisiä tarkistuspisteitä ovat tarkastusprosessin eri vaiheissa pidettävät kokoukset sekä seuraavat keskeiset tarkastusprosessin vaiheet: Aloitus- ja esiselvityskokouksissa varmistetaan yhteinen näkemys tarkastuksen suuntaamisesta, kohteesta ja näkökulmista sekä näiden rajaamisesta. Tarkastuksen aikaisia laadunvarmistustoimenpiteitä ovat tarkastuksen hankesuunnitelman laadinta ja seuranta, tarkastuspäälliköiden ohjaus ja valvonta, sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden käyttö sekä yhteistyö tarkastettavan kanssa siinä laajuudessa, että olennainen tieto tarkastuksen sisällöstä ja etenemisestä välittyy tarkastettavalle. Tarkastusaineisto dokumentoidaan julkisuuslain, hyvän tiedonhallintatavan sekä viraston tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksen mukaisesti siten, että audit trail voidaan myös jälkikäteen varmentaa. Tarkastustyön loppuvaiheessa tarkastuksen ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy kertomuspäällikölle, joka kiinnittää huomiota erityisesti tarkastusraportoinnin ja dokumentaation laadunvarmistukseen. Raportoinnin laadunvarmistustoimenpiteinä ovat ohjeen mukainen tarkastuskertomuksen rakenne, tarkastuskertomuksen kirjoittamisen kysymys- ja tarkistuslistat, kielenhuolto, tuloksellisuustarkastuksen asiakirjamallit sekä tarkastetun kuuleminen ja palautteen huomioon ottaminen. Loppukokouksella varmistetaan organisaation sitoutuminen tehtyihin päätelmiin eli että tarkastuskysymyksiin on vastattu riittävällä tavalla ja tarkastuskertomus voidaan antaa. Jälkiseurantaa koskevat tarkastusasetelmaa lukuun ottamatta samat vaatimukset kuin tarkastustakin. Jälkiseurannan laadunvarmistustoimenpiteitä ovat sen lisäksi mitä varsinaisen tarkastuksen osalta edellä on mainittu. Jälkiseurantasuunnitelma, jolla varmistetaan seurannan kiinnittyminen tarkastuksen kannanottoihin ja seurantakysymyksiin vastaamiseksi riittävät menetelmät. Selvityksen pyytäminen tarkastetulta ja jälkiseurantaraportin laatiminen sitä varten laaditun rakenteen mukaan. 5

10 Ohjeen mukaiset vaatimukset ja menettelyt koskevat kaikkia tarkastuksia, jotka raportoidaan tuloksellisuustarkastuskertomuksina. Tuloksellisuustarkastuksen tarkastussuunnitelmaan otettujen, mutta poikkeuksellisesti muulla tavoin kuin tuloksellisuustarkastuskertomuksina raportoitavien tarkastusten laadunvarmistuksessa näitä menettelyjä noudatetaan soveltuvin osin, esimerkkinä valtion tilinpäätöskertomuksen vaikuttavuusinformaation tarkastus. 2.4 Laadunvarmistus finanssipolitiikan tarkastuksessa Finanssipolitiikan tarkastus on Valtiontalouden tarkastusviraston työjärjestyksessä osoitettu johdon tuen toimintayksikön tehtäväksi. Finanssipolitiikan tarkastusten laadunvarmistus kattaa kaikki tarkastusprosessin eri vaiheet. Tarkastusprosessi ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen valvontapisteet on kuvattu annetussa finanssipolitiikan tarkastuksen ohjeessa. Finanssipolitiikan tarkastuksen suunnittelu perustuu Valtiontalouden tarkastusvirastossa laadittavaan valtion- ja kansantalouden riskianalyysiin. Valtion- ja kansantalouden riskianalyysiä täydennetään finanssipolitiikan riskien osalta finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikausisuunnitelmaan sisällytettävällä riskianalyysillä. Vaalikausisuunnitelman luonnoksesta pyydetään vertaisarviointi tarkastusviraston tarkastajalta tai ulkopuoliselta riippumattomalta asiantuntijalta. Finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikausisuunnitelman laadunvarmistuksella varmistetaan, että suunnitelma perustuu pätevään, luotettavaan sekä riittävään aineistoon, analyysiin ja päätelmiin. Vertaisarvioinnin kommentit ja sen johdosta tehtyjen toimenpiteiden pääasiat dokumentoidaan suunnitelman valmistelun työpapereihin. Finanssipolitiikan tarkastuksen tarkastusprosessin aikaisesta laadunvarmistuksesta kaikissa tarkastusprosessin vaiheissa huolehtii ja vastaa tarkastusviraston virkamies, jonka johdon tuen päällikkö on osoittanut toimimaan kyseisen finanssipolitiikan tarkastuksen ohjaajana ja valvojana (tarkastuksen laadunvarmistaja). Finanssipolitiikan tarkastusten laadunvarmistuspisteet voidaan tarkastusprosessin vaiheiden mukaisesti jaotella seuraavasti: Aloituskokouksen tarkoituksena on koota tietoja ja näkökulmia esiselvityksen laadintaa varten sekä linjata esiselvityksen suuntaamista. Johdon tuen päällikkö nimeää tarkastusviraston virkamiehen, joka ei 6

11 ole kyseisessä finanssipolitiikan tarkastuksessa vastuullisena tarkastajana, ohjaamaan ja valvomaan esiselvityksen laadintaa sekä toimimaan laadunvarmistajana. Esiselvityksessä määritellään tarkastuksen tavoitteet, laajuus, aihealue ja tarkastuksen kohdealue tarkastuskysymyksineen, tarkastuskriteerit, tarkastuksen tapa ja menetelmät sekä aineistot ja niiden hankintatavat. Ennen esiselvityskokousta suoritetaan esiselvityksen laadunvarmistus. Laadunvarmistajan palautteen jälkeen tarpeen mukaan täydennetty luonnos esiselvitykseksi käsitellään esiselvityskokouksessa. Finanssipolitiikan tarkastuksen tarkastusprosessin aikainen laadunvarmistus koostuu johdon tuen päällikön ja tarkastuksen ohjaajan seurannasta ja tarkastajille antamasta ohjauksesta. Ohjauksesta vastaavien on säännöllisesti keskusteltava tarkastusten etenemisestä ja tuettava tarkastajia mahdollisten ongelmien ratkaisussa. Tarkastus tulee dokumentoida riittävällä tavalla. Dokumentoinnin tulee osoittaa riittävän tarkastusevidenssin olemassaolo sekä riittävän, pätevän ja luotettavan tarkastusaineiston analyysin suorittaminen johtopäätösten ja tarkastusraportoinnin tueksi. Tarkastusdokumentaation tulee olla niin yksityiskohtaista ja täydellistä, että asiantunteva tarkastaja, joka ei ole ollut tarkastuksen kanssa tekemisissä, voi ymmärtää ja todeta tehdyn työn ja johtopäätökset dokumentaatioon perustuen. Ennen raporttiluonnoksen antamista tarkastuskohteelle palautetta varten, tarkastuksesta vastaava tarkastaja tai tarkastajat varmistavat dokumentoidusti, että raporttiluonnos on suunnitelman ja ohjeiden mukainen. Tämän jälkeen raporttiluonnos annetaan tarkastukselle nimetylle laadunvarmistajalle vertaisarviointia varten, jonka jälkeen raporttiluonnos lähetetään palautteelle. Tarkastuskohteilta saadun palautteen käsittelyn ja arvioinnin jälkeen päivitetty raporttiluonnos annetaan laadunvarmistajalle vertaisarviointia varten ennen kuin raporttia käsitellään tarkastuksen loppukokouksessa. Tässä vertaisarvioinnissa laadunvarmistaja arvioi, onko raporttiluonnos kokonaisuutena valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikan ja finanssipolitiikan tarkastuksen ohjeiden mukainen ja että palautteet on otettu perustellusti huomioon. Finanssipolitiikan tarkastuksen loppukokouksessa käsitellään kertomusluonnos, siitä saadut palautteet ja niiden johdosta tehdyt muutokset sekä laadunvarmistajan antama vertaispalaute ja sen johdosta tehdyt toimet. Tarkastusprosessin aikaisen laadunvarmistuksen toimenpiteet ja havainnot kussakin laaduntarkistuspisteessä dokumentoidaan kunkin tarkastuksen työpapereihin. 7

12 Jälkiseurannasta laaditaan suunnitelma tarkastuskertomuksen antamisen jälkeen. Jälkiseurannan toteutus ja tulokset dokumentoidaan. Jälkiseurannasta voidaan myös antaa kirjallinen palaute tarkastuskohteelle, jolta toimenpiteitä on edellytetty. 8

13 3 Laaduntarkastuksen toimenpiteet 3.1 Tilintarkastus Tilintarkastusyksikössä suoritetaan edellä luvussa 2.2 kuvatusta tilintarkastusprosessista erillisiä laaduntarkastuksia. Laaduntarkastuksen suorittaa tilintarkastuspäällikkö, joka ei ole osallistunut tarkastuskohteen laadunvalvontaan ja jonka tilintarkastusryhmässä laaduntarkastuksen kohteena oleva tarkastaja ei ole. Laaduntarkastuksissa käytetään lomaketta, joka sisällöllisesti vastaa tilintarkastusprosessin yhteydessä suoritettavan laadunvalvonnan valvontalomaketta (ns. ristiinvalvontalomake). Vuonna 2011 toteutettiin suunnitelman mukaisesti ristiinvalvontana yhteensä 21 laaduntarkastusta, jotka kohdistuivat 21 eri tilintarkastajan tarkastuskohteen vuoden 2010 tilintarkastuksiin tai järjestelmätarkastuksiin. Jokainen tilintarkastuspäällikkö (7) suoritti kolme laaduntarkastusta. Tarkastuskohteet valittiin satunnaisesti niistä tarkastajista, jotka eivät olleet laaduntarkastuksen kohteena vuosina Kaikista laaduntarkastuksista on laadittu sähköiset valvontalomakkeet. Vuoden 2010 laaduntarkastusten perusteella tarkastuspäällikkö on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta voinut tarkastusdokumentaation perusteella kohtuudella varmistua tarkastuksen kulusta ja dokumentoinnin asianmukaisuudesta. 3.2 Tuloksellisuustarkastus Laaduntarkastuksen toimenpiteillä tarkoitetaan tässä laajasti kaikkia niitä toimintayksikön suorittamia tarkastusprosessin ulkopuolisia ja tarkastuskertomuksen antamisen jälkeisiä toimia, joilla pyritään varmistumaan tarkastuksen ohjeidenmukaisuudesta, ohjeiden mukaisten laadunvarmistusmenettelyjen riittävyydestä (edellä kohta 2.3) sekä myös toimia, jotka käynnistetään mahdollisten laatupoikkeamien johdosta. Toimien tavoitteena on kerätä tietoa työn laadusta, laadun parantamismahdollisuuksista sekä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Jälkikäteisen laadunvarmistuksen keskeinen menettelytapa tuloksellisuustarkastuksessa on kaikkien valmistuneiden tarkastuskertomusten laa- 9

14 dun arviointi ja käsittely yksikön johtoryhmässä. Arvioinnista vastaa johtoryhmän jäsenenä oleva päällikkö, joka ei ole osallistunut kyseiseen tarkastusprosessiin. Lisäksi kertomusvuonna tätä menettelyä täydennettiin siten, että samassa yhteydessä käsitellään vastuutarkastajan ja tarkastusta ohjanneen päällikön arvio tarkastusprosessin onnistumisesta ( lessons learned ). Arvioinnit tapahtuvat systemaattisesti erityisten arviointilomakkeiden avulla. Tarkastuskertomuksen osalta lomakkeella arvioitavat asiat on ryhmitelty kertomuksen vakiorakenteen mukaan ja arviointi kohdistuu 10 eri osatekijään, jotka on määritelty tuloksellisuustarkastuksen ohjeen sisältöä ja ulkoasua koskevien laatuvaatimusten pohjalta. Arviointiasteikko on1 5. Asianomaista tarkastusta ohjannut päällikkö käy tarvittavassa laajuudessa arviointitulokset läpi tarkastuksen tekijöiden kanssa. Tarkastusprosessin osalta lomakkeen arvioinnit ovat laadullisia ja ne koskevat esiselvityksessä ja tarkastuksen hankesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tarkastusprosessin sujuvuutta. Erikseen arvioidaan myös tarkastuksen kustannus- ja aikataulutavoitteiden saavuttamista. Tuloksellisuustarkastuksen kolme kehittämisryhmää seuraavat toimintayksikön toimintaa ja nostavat esiin kehittämistarpeita, mukaan lukien laadun kehittämistä koskevat tarpeet. Kertomusvuonna muun muassa yksi kehittämisryhmä laati muistion tarkastuskriteerien osaamisen ja käytön kehittämisestä, joka käsiteltiin tuloksellisuustarkastuksen johtoryhmässä. Tässä selostettuja jälkikäteisiä laadunarvioinnin menettelyjä ei sovelleta muulla tavoin kuin tuloksellisuustarkastuskertomuksina raportoitaviin tarkastuksiin. 3.3 Finanssipolitiikan tarkastus Finanssipolitiikan tarkastus tuli johdon tuen toimintayksikön tehtäväksi vuoden 2011 alusta. Tätä ennen finanssipolitiikan tarkastus kuului tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikköön ja finanssipolitiikan tarkastuksiin sovellettiin tuloksellisuustarkastuksen ja tilintarkastuksen tarkastusohjeita. Tammikuussa 2011 julkaistiin ensimmäinen finanssipolitiikan tarkastuksen, vaalikauteen kohdistunut, vaalikausiraportti. Raportoitu tarkastustyö on tehty vuosien aikana tuloksellisuustarkastuksen ja tilintarkastuksen ohjeistukseen perustuen. Kyseiseen raporttiin ei ole kohdistettu tuloksellisuustarkastuksen tai tilintarkastuksen jälkikäteisen laadunvarmistuksen mukaisia toimia. Sen sijaan vuonna 2011 aloitettu Valtiontalouden tarkastusviraston vertaisarviointi, jonka toteuttaa Norjan, Ruotsin ja Iso-Britannian tarkastusvirastojen muodostama arviointiryhmä, 10

15 kohdistuu finanssipolitiikan tarkastusten raportoinnin osalta kyseiseen raporttiin. Varainhoitovuoteen 2010 kohdistuneen finanssipolitiikan jatkuvan tarkastuksen tulokset raportoitiin eduskunnalle annettavassa erilliskertomuksessa valtion tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta keväällä Koska eduskunnalle annettuihin erilliskertomuksiin ei tarkastusvirastossa ole kohdistettu jälkikäteisen laadunvarmistuksen toimenpiteitä, se merkitsee sitä, että näitä toimenpiteitä ole kohdistettu myöskään finanssipolitiikan jatkuvan tarkastuksen raportointiin. Kertomusvuonna 2011 aloitettiin kaksi finanssipolitiikan tarkastusta jotka julkaistaan vuoden 2012 aikana. Näin ollen jälkikäteistä laaduntarkastusta valmistuneista finanssipolitiikan tarkastuksista ei toistaiseksi ole vielä tehty. 11

16 4 Laatutavoitteiden toteutuminen ja laadun kehittäminen kertomusvuoden aikana 4.1 Viraston yhteiset toimenpiteet Tarkastusviraston sisäinen laaturyhmä jatkoi viraston laatuohjeen mukaisesti tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmän toiminnan kehittämistä, seurantaa sekä laaturaportoinnin kokoamista ja hyvien laatukäytäntöjen edistämistä. Laaturyhmän pöytäkirjat ovat saatavilla sähköisessä työpöydässä sekä Ajankohtaista- että Pöytäkirjat-kansioissa. Laaturyhmän keskeinen tavoite vuodelle 2011 saavutettiin, kun tarkastusviraston laaturaportointi toteutettiin. Lisäksi laaturyhmä jatkoi sisäisiin laaduntarkastuksiin valmistautumista siten, että vuonna 2012 on tarkoitus toteuttaa kaksi laaduntarkastusta, jotka ovat tilintarkastuksen ja tuloksellisuustarkastuksen toimintayksiköissä. Näiden ohjeistamisesta, käynnistämisestä, kohdentamisesta ja suorittamisesta päätetään laaturyhmässä yhteistyössä tilintarkastuksen ja tuloksellisuustarkastuksen johtoryhmien kanssa, ottaen huomioon peer review arvioinnin mahdolliset kannanotot asiasta. Keskeisin laadunhallintatoimenpiteiden tulostavoite vuodelle 2011 oli valmistella vertaisarvioinnin (peer review) käynnistäminen siten, että vertaisarviointi toteutetaan varsinaisesti vuoden 2012 aikana. Tarkastusviraston vertaisarvioinnin haastattelut ja tapaamiset aloitettiin toimintavuoden aikana. Virastossa on asetettu ja vireillä useita hankkeita sekä työryhmiä, joiden tehtäväkenttään kuuluu laatukysymyksiä (esimerkiksi laaturyhmä, laatutyöryhmä, standardirakenneryhmä, standardien seurantaryhmä, standardiryhmä sekä vireillä olevat ohjeryhmä, laatulautakunta sekä tieteellinen neuvosto). Täten tulee varmistaa, että viraston yhteiset hankkeet ja ryhmät ovat selkeästi määritelty ja koordinoitu. 4.2 Tilintarkastus Vuoden 2011 tulostavoiteasiakirjassa tilintarkastusyksikön keskeisinä kehittämiskohteina ja -aiheina on todettu ISSAI-standardien seuranta ja 12

17 käyttöönotto, Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistautuminen, järjestelmätarkastuksen integroiminen tilintarkastukseen ja rakennemuutoksesta ja Kieku-järjestelmästä tulevien haasteisiin vastaaminen toiminnallisen tarkastusprosessin ja -asiakirjojen hallinnan kehittäminen ja tähän liittyvien tarkastusta tukevien järjestelmien käyttöönotto sekä laadunhallinnan kehittäminen. Tilintarkastusta kehitettäessä on tarpeen korostaa tarkastusviraston erityisiä vahvuuksia, joita ovat valtiontalouden kokonaisuuden ja valtion ominaispiirteiden tuntemus, laaja tarkastusoikeus sekä laaja tietokoneavusteisen tarkastuksen käyttö ja analyyttinen tarkastus. ISSAI-standardi -työryhmässä on jatkettu kehittämistyötä, jonka tavoitteena on ottaa standardit entistä paremmin huomioon tilintarkastuksen ohjeistusta kehitettäessä. KIEKU-tietojärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu muun muassa kouluttautumalla ja järjestelmätarkastuksiin varautumalla. Vuoden 2011 osalta kehittämistyötä on vaikeuttanut se, että KIEKUtietojärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt useita kertoja. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskevat järjestelmätarkastukset on koordinoitu erillisen laillisuus- ja järjestelmätarkastuskokonaisuuden yhteyteen. Tilintarkastusten laadunhallintaa kehitetään tarkastusviraston laadunhallintatyön pohjalta. Osana laadunhallintaa on edelleen vakiinnutettu työpaperikäytäntöjä. Yksikössä on tuettu siirtymistä kattavasti sähköisiin menettelyihin tarkastusasiakirjojen hallinnoinnissa. Osana laadunhallintaa on vuonna 2011 on otettu kattavasti käyttöön Process Guide sovellus. Sovelluksen avulla tarkastusprojektien hallintaa on voitu parantaa ja yhtenäistää. Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen laadunhallinnan tavoitteena on, että kaikki tarkastukset suoritetaan tarkastusviraston tarkastusohjeen vaatimusten mukaisesti. Laadunvalvonnan ja tarkastuksen perusteella tilintarkastusten ja laillisuustarkastusten laatutavoitteet ovat toteutuneet hyvin. 4.3 Tuloksellisuustarkastus Keskeisenä laatutavoitteena oli, että kaikki tuloksellisuustarkastukset tehdään tuloksellisuustarkastuksen ohjeen tai sitä tarkentavan alemman tasoisen ohjeen mukaisena. Tämä tavoite toteutui. Myös laadunhallinnan edellytyksiin liittyvä tavoite, että kaikki aloitettavat yli 180 henkilötyöpäivän suuruisiksi suunnitellut tarkastukset toteutetaan ryhmätyönä, toteutui. Niiden tuloksellisuustarkastuksien osalta, joita ei suunniteltu tehtäväksi ryh- 13

18 mätyönä, varmistuttiin erityisesti siitä, että tarkastusta varten oli varattu tarkastusasetelman edellyttämä osaaminen. Laadunarvioinnin osalta tavoitteena oli, että kaikkien valmistuneiden tarkastuskertomusten (yhteensä 21) laatu arvioidaan edellä luvussa 3 kuvatulla menettelyllä. Tavoite toteutui, joskin ongelmana oli kertomusten valmistumisajankohdista johtuva laatuarviointien käsittelyn ruuhkautuminen. Vuoden 2011 osalta kertomusten laadulle ei uudistetun ohjeen voimaantulon vuoksi asetettu numeerista laatutavoitetta, mutta edellisen vuoden tavoite, jonka mukaan minkään osatekijän keskimääräinen laatu ei saa arvosanaa alle 3, saavutettiin. Arvosanojen keskiarvo oli edellisvuoden tasolla. Lomakearvioinnin perusteella kertomuksissa oli kokonaisuutena onnistuttu hyvin tarkastusasetelmaan ja kannanottoihin liittyvissä osaalueissa. Yksittäisinä kehittämishaasteina nousivat esiin muun muassa tarkastushavaintojen esittämiseen liittyvät kysymykset (esim. taloudellisesti merkittävien ja olennaisten havaintojen painottuminen) ja kannanottoihin liittyvien epäkohtien korjaamisesta vastuullisten tahojen yksilöinti. Tarkastusprosessia koskevien arviointien perusteella tavoite tarkastusten suunnitelmanmukaisuudesta toteutui. Arviointeja tehtiin kertomusvuonna 16 kappaletta ja arviointien yleissävy oli myönteinen: Tarkastuksissa saatiin aikaan se, mitä esiselvitysten perusteella oli tarkoituskin. Ongelmaalueena oli erityisesti tarkastuksen rajaaminen; joissain tapauksissa se oli liian tiukka, joissain liian väljä. Liian laaja kohdealue on osaltaan johtanut pitkiin kertomusteksteihin. Ennakoidut riskit hallittiin yleensä kohtuullisen hyvin, mutta toisaalta kohdekentän jatkuvat muutokset ja kehittämistoimet vaikeuttivat joissakin tapauksissa tarkastuksen toteutusta ja lisäsivät työmäärää. Arviointien perusteella myös sisäinen ja ulkoinen yhteistyö ja julkisuuden hallinta sujui yleisesti ottaen hyvin. Joitakin tiedonhankinnan ja saannin ongelmiakin oli, kuten myös tietojärjestelmien ja ohjelmistojen toimimattomuusongelmia. Palvelukykytavoitteina oli, että kaikkiin tarkastuksiin liittyviin eduskunnan valiokuntien kuulemispyyntöihin lähetetään asiantuntija ja myös hallinnon vastaavankaltaisiin tarkastuksiin liittyviin pyyntöihin vastataan. Palvelukykytavoitteiden voi katsoa toteutuneen. Kertomusvuonna laadun kehittämistoimintaa koskevista toimenpiteistä tärkeimmät olivat vuonna 2010 uudistettua tuloksellisuustarkastuksen ohjetta tarkentavan tarkastuslajikohtaisen ohjetyön jatkaminen vaikuttavuuspainotteisen tarkastuksen, IT-tarkastuksen ja valtionyhtiöiden omistajaohjauksen osalta sekä ohjausjärjestelmätarkastuksen osia koskevien mallien kehittäminen, myös siten että näitä voi hyödyntää myös muissa tuloksellisuustarkastuksissa. Tarkastuslajikohtaisten ohjeiden laatiminen ei kertomusvuonna osin ennakoimattoman resurssipulan vuoksi juuri edennyt, 14

19 mutta ohjausjärjestelmätarkastuksen osien kehittämistyön voi katsoa edenneen suunnitelmien mukaisesti. Riskianalyysiohje päivitettiin suunnitelman mukaisesti kiinnittämällä huomiota sen yhteensovittamiseen vuonna 2010 voimaan tulleen ohjeen, tarkastusviraston yhteisen valtion- ja kansantalouden riskianalyysin sekä laillisuustarkastuksen riskianalyysin kanssa. Vuodelta 2010 lykkääntynyt valtion tilinpäätöskertomuksen yhteiskunnallisten vaikuttavuustietojen tarkastusta koskevan ohje otettiin käyttöön kertomusvuonna ja sitä sovellettiin ensi kertaa vuotta 2010 koskevaan tilinpäätöskertomuksen tarkastukseen. Tuloksellisuustarkastuksen kehittämisseminaarissa käsiteltiin vertaisarvioinnin valmistautumiseen liittyen ISSAI 5600 standardien mukaista laatuarvioinnin kysymyslistaa. Käsittelyssä yhtenä näkökulmana oli myös tarkastusprosessin laadun kehittäminen vertaisoppimisen keinoin. 4.4 Finanssipolitiikan tarkastus Finanssipolitiikan tarkastuksen osalta keskeisin laadunkehittämisen toimenpide vuoden 2011 aikana on ollut finanssipolitiikan tarkastusohjeen laatiminen. Kertomusvuodelle 2011 ei asetettu erillisiä laatutavoitteita finanssipolitiikan tarkastuksille eikä finanssipolitiikan tarkastusten laadunkehittämiselle. Systemaattisen ja dokumentoidun laadunvarmistuksen takaamiseksi finanssipolitiikan tarkastusprosessin aikaista laadunvarmistusta varten tullaan laatimaan kuhunkin prosessin vaiheeseen sopivat lomakkeet joihin kirjataan laadunvarmistuksen suorittaminen ja siitä seuranneet toimenpiteet. Laadunvarmistuksen dokumentaatio tallennetaan sähköiselle työpöydälle kunkin tarkastuksen työtilaan. 15

20 5 Toimintayksiköiden arvio laaturiskien hallintaan käytettyjen välineiden riittävyydestä Tilintarkastuksen toimintayksikön tarkastustyössä painottuu voimakkaasti tarkastusprosessin aikainen laadunvarmistus. Laaturiskien hallinnan näkökulmasta tilintarkastusprosessi on rakennettu tavalla, joka luo hyvät edellytykset tilintarkastuspäälliköiden suorittamalle valvonnalle. Työpaperikäytäntöjen kehittämisen ja erityisesti sähköisen tarkastusprosessityökalun avulla voidaan varmistua yhtenäisistä projektihallinnan käytännöistä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että tilintarkastusyksiköllä on laaturiskin hallintaan riittävät välineet. Tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikkö on tehnyt itsearvioinnin prosesseistaan tarkastusviraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lausuman valmistelua varten. Tuloksellisuustarkastus on arvioinut laaturiskien hallintavälineiden riittävyyttä tämän itsearvioinnin pohjalta. Tuloksellisuustarkastuksen ohjeen mukaiset menettelytavat muodostavat laaturiskien keskeisen hallintavälineen. Riskianalyysiohje puolestaan toimii tarkastustoiminnan suunnittelun ja kohdentamisen riskienhallintavälineenä. Kertomusvuonna on edelleen jatkettu tuloksellisuustarkastusohjetta tarkentavien ohjeiden valmistelua. Sähköisen työpöydän käyttöönotolla on osaltaan edistetty tarkastusten dokumentointia ja laadunhallintaa. Näiltä osin tuloksellisuustarkastuksen laaturiskien voidaan katsoa olevan hallinnassa. Yksi tarkastuksen toimintayksikköjen toimintaan liittyvä keskeinen tunnistettu riski on henkilöriski, joka muodostaa välillisesti myös laaturiskin. Edellisvuoden tapaan henkilöriski on nytkin ollut korkea. Riskienhallinnassa on tällöin kyse osaamisesta, motivaatiosta, projektihallinnasta ja resurssien tasapainoisesta käytöstä. Esimerkiksi tietyn tarkastuskohteen vaatiman erityisosaamisen varmistaminen ja varajärjestelyt henkilövaihdostilanteissa muodostavat toimintayksiköiden tunnistaman potentiaalisen laaturiskin. Tilintarkastuksen näkökulmasta henkilöriskiä hallitaan muun muassa ajantasaisella tilintarkastusohjeistuksella, yhtenäisillä menettelyillä ja käytännöillä sekä tehokkaalla projektinhallinnalla. 16

21 Tuloksellisuustarkastuksessa henkilöriskiin liittyvien laaturiskien hallintaa on pyritty tehostamaan muun muassa antamalla tarkastustehtävät pääsääntöisesti vähintään kahden hengen työryhmälle. Henkilöriskin toinen yleinen ilmentymä on resurssien osin ennakoimaton sitoutuminen muuhun kuin suunnitelman mukaisiin tarkastuksiin. Tämän riskin, joka on enemmän aikataulu- kuin laaturiski, on kuitenkin paremman resurssisuunnittelun ansiosta katsottava hieman pienentyneen. Erityisesti tuloksellisuustarkastuksen osalta kertomusvuonna laaturiskiä lisäävänä tekijänä vaikutti lisäksi yksikönsihteerin työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ja yksikön keskeisten asiakirjahallintotehtävien hoito assistenttipoolin tilapäisjärjestelyin. Henkilöriskin lisäksi tuloksellisuustarkastuksen vaikuttavuuden näkökulmasta sinänsä positiivinen julkisuuden lisääntyminen on joissakin tapauksissa tuonut mukanaan myös sen, että tarkastuksen alustavia tuloksia on käsitelty julkisuudessa tarkastusprosessin ollessa vielä kesken. Tämä on hankaloittanut yhteistyötä tarkastuskohteiden kanssa ja ollut omiaan heikentämään tarkastuskohteen kokemaa laatua. Alustavien tulosten käsittely julkisuudessa on omiaan myös lisäämään aikataulupaineita ja tätä kautta kasvattamaan laaturiskiä. Tämän riskin hallintaa on pyritty parantamaan tarkastuskertomusluonnosten julkisuuskäytännön muutoksella. Finanssipolitiikan tarkastuksessa henkilöriski korostuu yksikön pienen koon vuoksi. Laaturiskien hallinnan osalta vasta vuosi 2012 tulee näyttämään ovatko hallintavälineet riittävät, kun finanssipolitiikan tarkastuksen ohje tulee sovellettavaksi käytännön tarkastustyöhön. Edellä esitetyn perusteella laaturyhmä toteaa, että tarkastusviraston tarkastuksen toimintayksiköillä on riittävät välineet laaturiskien hallintaan, mutta henkilöriskin hallinta on tiukentuvassa resurssitilanteessa muodostumassa haasteeksi, johon toimintayksikön mahdollisuudet vaikuttaa omin toimenpitein ovat rajalliset. 17

22 6 Puolue- ja vaalirahoitusvalvonnan laadunhallinta Vaali- ja puoluerahoitusvalvontaan liittyvien ilmoitusten vastaanoton ja julkaisun laadunhallinta keskittyy sähköisen ilmoitusjärjestelmän automaattisiin kontrolleihin, paperilla saapuvien ilmoitusten vastaanottamiseen tarkastusviraston kirjaamon prosessien mukaan sekä tallennettujen ilmoitusten oikeellisuuden tarkastamiseen ja paperi-ilmoitusten arkistointiin. Vuoden 2011 aikana avattiin käyttöön sähköinen vaali- ja puoluerahoitusten ilmoitusjärjestelmä. Järjestelmän automaattisia kontrolleja ja yksittäisiä jätettyjä ilmoituksia korjattiin käyttöönoton jälkeen tehtyjen havaintojen perusteella. Paperilla saapuneet ilmoitukset vastaanotettiin kirjaamossa ja toimitettiin tallennettavaksi järjestelmään. Tallennuksen jälkeen tallennettua ilmoitusta verrattiin paperilla tulleeseen, kysyttiin tarvittaessa lähettäjältä lisäselvitystä ja paperilla tullut ilmoitus arkistoitiin mahdollisia myöhempiä tarkastuksia varten. Puoluelaissa tarkastusvirastolle osoitetun valvontatehtävän osalta noudatetaan pääosin samanlaista laadunvarmistusta kuin tilintarkastuksissa. Tarkastusten toteuttamisesta on laadittu tarkastussuunnitelma, jonka on hyväksynyt toimintayksikön ylijohtaja. Tarkastuskriteerit on johdettu puoluelaista. Tarkastetuille yhteisöille kommenteille lähetetyt muistiot käsitellään prosessissa kuten väliraportit, ja tarkastusten dokumentoinnissa on käytetty yhtenäistä työpaperipohjaa. Tarkastuksen kuluessa tarkastusta ohjaava tilintarkastuspäällikkö osallistuu tarkastushavaintojen käsittelyyn ja johtopäätösten muodostamiseen. Tarkastukset toteutettiin laajuudeltaan ja sisällöltään suunnitellulla tavalla. Ensimmäinen kertomus eduskunnalle valmistuu vuonna Eduskunnalle annettavan kertomuksen hyväksyy pääjohtaja ja prosessissa kertomuksen käsittelyvaiheiden myötä laadunvarmistukseen osallistuvat tarkastusta ohjannut tilintarkastuspäällikkö, tilintarkastuksen ylijohtaja ja tarvittaessa myös esikuntapäällikkö. Puoluelain nojalla annettavista tietojen toimittamista koskevista kehotuksista päättää tilintarkastuksen toimintayksikön ylijohtaja valvontaa ohjaavan tilintarkastuspäällikön valmistelun pohjalta. Vaalirahoituksen valvontatoiminnan osalta on etukäteen määritelty vaalirahoituslain perusteella valvontakriteerit, joiden perusteella valvonta 18

23 suoritetaan. Tarkastusvirasto ei voi suorittaa varsinaista tarkastusta vaalirahoituslain nojalla. Valvonnan toteuttamiseen tarvittavat selvityspyynnöt on lähettänyt valvontaa ohjaava tilintarkastuspäällikkö. Selvityspyyntöjen kriteerit on käsitelty ylijohtajan ja pääjohtajan kanssa. Vaalirahoituslain nojalla annettavista tietojen toimittamista koskevista kehotuksista päättää tilintarkastuksen toimintayksikön ylijohtaja valvontaa ohjaavan tilintarkastuspäällikön valmistelun pohjalta. Eduskunnalle annettavan kertomuksen hyväksyy pääjohtaja ja prosessissa kertomuksen käsittelyvaiheiden myötä laadunvarmistukseen osallistuvat tarkastusta ohjannut tilintarkastuspäällikkö, tilintarkastuksen ylijohtaja ja tarvittaessa myös esikuntapäällikkö. Vaalirahoitusvalvonta toteutettiin vaalirahoituslain mahdollistamalla tavalla siten että kertomuskannanotto voitiin antaa kohtuullisella varmuudella. Valvonnan osalta suunniteltu taso saavutettiin. 19

24 7 Yhteenveto Toimintakertomus: Tarkastusviraston laatujärjestelmän toiminta Tarkastusviraston toimintayksiköt vastaavat toimintansa laadusta ja pitävät yllä toimintansa edellyttämää laatujärjestelmää. Tarkastuksen toimintayksiköiden laatujärjestelmät perustuvat ajantasaiseen tarkastus- ja toimintaohjeistukseen, vakioituun tarkastusprosessiin, sen laatua varmistavaan ajantasaiseen ohjaukseen ja valvontaan sekä jälkikäteiseen laaduntarkastamiseen. Laatujärjestelmien avulla toimintayksiköt varmistuvat toimintansa tasaisen korkeasta laadusta, ehkäisevät ja rajoittavat mahdollisten laatupoikkeamien vaikutusta sekä tuottavat perustietoa yksikön toiminnan laadun edelleen kehittämiseksi. Tarkastusviraston toiminnassa kokonaisuutena henkilöriski muodostaa välillisesti myös laaturiskin. Laaturiskin hallinnassa on tästä näkökulmasta kyse vaadittavasta osaamisesta, motivaatiosta, projektinhallinnasta ja resurssien tasapainoisesta käytöstä. Tarkastuksen toimintayksiköt ovat aktiivisin toimenpitein, muun muassa projektinhallinnan työkaluin, ryhmätyön edistämisellä ja dokumentointikäytäntöjen parantamisella pyrkineet ehkäisemään ja rajoittamaan henkilöriskien vaikutuksia tarkastustyön laatuun. Tarkastusvirasto tukee ja koordinoi toimintayksiköiden laatutyötä viraston yhteisen laatu- ja toimintaohjeistuksen, kansainvälisten tarkastusalan standardien seurannan ja toimeenpanon tuen sekä toimintayksiköiden laatutyötä koordinoivan pysyvän työryhmän kautta. Kertomusvuonna käynnistyi tarkastusviraston tarkastustoiminnan laatujärjestelmän toimivuutta koskeva vertaisarviointi, jonka tulosten on tarkoitus osaltaan toimia laadun ja laatujärjestelmän edelleen kehittämisen välineenä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tarkastusvirastolla on kokonaisuutena riittävät välineet laaturiskien hallintaan. Henkilöriskin hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. 20

25 8 Liite: Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikka Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikkakirjauksella ilmaistaan johdon näkemys viraston toiminnan ja tulosten laadun halutusta tilasta ja sen saavuttamisen edellytyksistä. Kirjauksen mukaan: Valtiontalouden tarkastusviraston erityisasemasta ylimpänä valtiontalouden tarkastajana johtuu, että toiminnan laatu on erityisen tärkeää. Tarkastusviraston laatupolitiikassa keskeisenä on jatkuva kehittämisen ajatus ja toimintojen läpinäkyvyys. Laadunhallinta integroidaan olennaiseksi osaksi viraston toimintaa ja johtamista. Toiminnassa noudatetaan ylimpien tarkastusvirastojen kansainvälisiä standardeja sekä muita tarkastusviraston toiminnassaan käytettäväksi määräämiä, yleisesti hyväksyttyjä tarkastuksen ja arvioinnin standardeja. Viraston tarkastustoimintaa arvioidaan säännöllisesti sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla ja tuloksia arvioidaan asetettujen tavoitteiden pohjalta. Virastossa ylläpidetään ja kehitetään tarkastustoiminnan laatudokumentointia, joka tukee ja jäsentää toimintojen toteutumista, varmentaa toimintojen laadun ja edistää osaltaan viraston kehittämistä. Laatudokumentoinnin vaatimusten perustan muodostavat ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisiin standardeihin perustuvat tarkastusohjeet. Viraston johto valvoo, että laatudokumentin edellyttämää toimintatapaa noudatetaan. Viraston johdon erityisen huomion kohteena on henkilöstön motivointi ja osaamisen kehittäminen. Jokainen on omalta osaltaan henkilökohtaisesti vastuussa ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja hyvän hallintotavan sekä sovittujen eettisten normien noudattamisesta ja siten laadusta. Virasto on oppiva organisaatio, jolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan. Tarkastusviraston laatupolitiikka on tarkastusviraston strateginen ulkoisen tarkastuksen laadunhallintaa koskeva tavoitetila. Laatupolitiikka konkretisoidaan ja täsmennetään laatua koskeviksi tavoitteiksi ja vaatimuksiksi tarkastusviraston strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä vuosittaisessa tarkastussuunnitelma- ja tulostavoite asiakirjassa. 21