Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminnan laaturaportti 2012

Transkriptio

1 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminnan laaturaportti 2012

2

3 Sisällys 1 Tarkastusviraston laaturaportointi 1 2 Laadunvarmistus Viraston yhteiset toimenpiteet Laadunvarmistus tilintarkastuksessa ja laillisuustarkastuksessa Laadunvarmistus tuloksellisuustarkastuksessa Laadunvarmistus finanssipolitiikan tarkastuksessa 5 3 Laaduntarkastuksen toimenpiteet Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Tuloksellisuustarkastus Finanssipolitiikan tarkastus 9 4 Laatutavoitteiden toteutuminen ja laadun kehittäminen kertomusvuoden aikana Viraston yhteiset toimenpiteet Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Tuloksellisuustarkastus Finanssipolitiikan tarkastus 14 5 Toimintayksiköiden arvio laaturiskien hallintaan käytettyjen välineiden riittävyydestä 16 6 Puolue- ja vaalirahoitusvalvonnan laadunhallinta 18 7 Yhteenveto 20 8 Liite: Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikka 22

4

5 1 Tarkastusviraston laaturaportointi Tarkastusvirasto asettaman laaturyhmän tehtävänä on tukea viraston laadunhallinnan koordinaatiota. Laaturyhmän muodostavat viraston laatu- ja kantelupäällikkö sekö tarkastuksen toimintayksiköiden laatukoordinaattorit. Laaturyhmä koordinoi viraston ulkoista laaturaportointia ja huolehtii eri toimialojen suorittaman ulkoisen raportoinnin näkökulmien yhdenmukaisuudesta. Tarkastusviraston toimintakäsikirjaan sisältyvien tarkastustoiminnan laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti laaturyhmä kokoaa vuosittain viraston yhteisen laaturaportin. Lähtökohtana on, että laaturaportointi heijastaa viraston laatupolitiikan perusteita (ks. tämän laaturaportin liite), jotka virasto on vahvistanut tarkastustoiminnan laatujärjestelmää koskevaa ohjeen antamisen yhteydessä. Vuotta 2012 koskeva viraston johtoryhmälle annettava laaturaportti koskee kaikkia viraston toimialoja eli tilintarkastusta, laillisuustarkastusta, tuloksellisuustarkastusta, finanssipolitiikan tarkastusta sekä puolue- ja vaalirahoituksen valvontaa. Tarkastusviraston ulkoinen laaturaportointi on integroitu osaksi viraston muuta ulkoista raportointia. Laatujärjestelmän toiminnasta ja sen tuottamista tuloksista raportoidaan viraston tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tämän viraston johtoryhmälle osoitetun laaturaportin tarkoituksena on antaa johtoryhmälle kattava kuva viraston laadunhallinnan järjestämisestä sekä tuottaa tietoa tilinpäätökseen sisältyvän sisäisen valvonnan arviointija vahvistuslausuman laatimista varten. 1

6 2 Laadunvarmistus 2.1 Viraston yhteiset toimenpiteet Laadunvarmistuksen yhteisistä toimenpiteistä virastossa vastaa laaturyhmä. Sen tehtävänä on tukea tarkastusviraston laadunhallinnan koordinaatiota. Laaturyhmän avulla pyritään tukemaan ylimmän johdon laadunhallintaan liittyvää johtamistehtävää sekä lisäämään ja koordinoimaan suunnitelmallista yksikköjen rajat ylittävää laadunhallintaa koskevaa vuoropuhelua. Laaturyhmän tehtävänä on erityisesti tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmän kehittäminen ja seuranta sekä laaturaportoinnin kokoaminen ja hyvien laatukäytäntöjen edistäminen tarkastusvirastossa. Laaturyhmä myös valmistelee ja käsittelee yhteen sovittavasta ja kehittävästä näkökulmasta viraston laatupolitiikan, laadunhallinnan, laadunvarmistuksen, kotimaisen ja ulkomaisen vertailun ja ulkoiset arvioinnit. Laaturyhmä vastaa myös viraston yhteisestä laatudokumentoinnista ja laadun seurannasta. Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikan linjausten ja voimassa olevan strategian mukaisesti tarkastusten laadunvarmistus on rakennettu tarkastuksen toimintayksiköissä tarkastusprosessin kiinteäksi osaksi. Tarkastusten laadunvarmistuksen lähtökohtana on, että tarkastuksen toimintayksiköt ovat huolehtineet tarkastusohjeiden ajantasaisuudesta sekä ohjeiden ja käytäntöjen jatkuvasta kehittämisestä. Tarkastusohjeistuksen perustana ovat INTOSAI:n vahvistamat kansainväliset ISSAI tarkastusstandardit, tarkastusviraston soveltamat ISSAI -standardeihin perustuvat ulkoisen tarkastajan eettiset periaatteet ja suomalaisen hyvän hallinnon periaatteet. Tarkastusten lausuntomenettelyä on kehitetty ottamaan huomioon paremmin hallintolain menettelyt. Menettelyn tarkoituksena on erityisesti varmistaa, ettei kertomuksiin sisälly asia- tai tulkintavirheitä. 2.2 Laadunvarmistus tilintarkastuksessa ja laillisuustarkastuksessa Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen laadunvarmistus on rakennettu kaikkiin tilintarkastuksen toimintayksikön prosesseihin. Tarkastusprosessi ja sen laadunvalvontapisteet on kuvattu tilintarkastusyksikön tarkastusohjeessa. Tilintarkastuksen laadunvalvontapisteet on lisäksi koottu yhdeksi kokonaisuudeksi erilliseen ohjeasiakirjaan. 2

7 Tilintarkastusohjeen mukaan tilintarkastajan työtä valvotaan kaikilla käsittelytasoilla ja kaikissa vaiheissa. Kokeneemman tarkastushenkilön tulee käydä läpi dokumentoitu tarkastustyö ja valvontaa tulee suorittaa tilintarkastajien pätevyydestä riippumatta. Lisäksi valvonnan tulee kattaa niin asiakysymykset kuin tarkastusmenetelmien käyttökin. Tilintarkastusohjetta ollaan uudistamassa, jolloin laadunvalvonnan kokonaisuus tullaan esittämään myös tässä ohjeessa. Lisäksi ohjeistusta tarkennetaan laadunvalvonnan osalta ottamalla yksityiskohtaisemmin huomioon ISSAI-standardit. Tilintarkastusprosessin laadunvalvontapisteet on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 2011 laaturaportissa. Laadunvalvontapisteissä ei ole vuonna 2012 tapahtunut muutosta. Jokaisesta suoritetusta tilintarkastuksesta laaditaan vähintään yksi valvontalomake tarkastuskaudelta. Valvontalomakeessa käsitellään tilintarkastusdokumentaatioon liittyviä kysymyksiä. Tilintarkastusdokumentaation valvonnan tulisi tapahtua ennen tilintarkastuskertomuksen antamista, mutta valvontalomakkeet voidaan laatia myös tarkastuskertomuksen antamisen jälkeen. Vuonna 2012 tilintarkastuspäälliköt ovat laatineet laadunvalvontalomakkeen kaikista vuoden 2011 tilintarkastuksista (yhteensä 98 tilintarkastusta). Koska joistain tarkastuksista täytettiin useampi kuin yksi lomake, laadunvalvontalomakkeita on laadittu yhteensä 100. Tilintarkastusdokumentaation laatu on parantunut viime vuosien aikana. Tilintarkastuspäälliköiden tekemän laadunvalvonnan ja niistä laadittujen lomakkeiden mukaan tilintarkastusten dokumentointi on pääsääntöisesti tehty niin, että tarkastuspäällikön on ollut mahdollista kohtuullisella työllä todeta tarkastusdokumentaatiosta tarkastuksen kulku ja dokumentoinnin asianmukaisuus. Laadunvalvonnassa ja laaduntarkastuksessa todettuja puutteita ja kehittämiskohteita on käsitelty luvussa 3.1. Laillisuustarkastuksissa noudatetaan pääosin samanlaista laadunvarmistusta kuin tilintarkastuksissa. Laillisuustarkastuksen ohje on vahvistettu keväällä Ohjetta ollaan uudistamassa tarkastuskaudella Laadunvarmistus tuloksellisuustarkastuksessa Tuloksellisuustarkastuksen keskeisenä laatutavoitteena on, että tarkastukset toteutetaan tuloksellisuustarkastuksesta annetun ohjeen ja sitä tarkentavan alemmantasoisen ohjeistuksen mukaisesti. Laadunvarmistustoimenpiteet on koottu tuloksellisuustarkastuksen ohjeen lukuun 7. Ohjeen mukainen laadunvarmistus kattaa koko tarkastusprosessin, eli tarkastuksen suunnittelun, tarkastuksen aikaiset toimenpiteet, sekä 3

8 raportoinnin mukaan lukien jälkiseuranta. Toimenpiteet on kuvattu tiivistetysti vuoden 2011 laaturaportissa. Ohjetta ei ole vuoden 2012 aikana muutettu, mutta alemman tason ohjeistukseen ja laadunvarmistustoimenpiteisiin ja -käytäntöihin on tehty joitakin muutoksia ja tarkennuksia. Suunnitteluvaiheen laadunvarmistukseen liittyen tuloksellisuustarkastuksessa otettiin vuonna 2012 käyttöön vuoden 2011 lopussa vahvistettu perusseuranta- ja riskianalyysiohje, jossa aiemmin erilliset perusseuranta- ja riskianalyysiohjeet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuloksellisuustarkastuksen kehittämisryhmä 1 on syksyllä 2012 kerännyt ohjeen toimivuutta koskevia seurantatietoja, joiden pohjalta kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa. Varsinaisen tarkastuksen aikaiseen laadunvarmistukseen liittyen sähköiselle työpöydälle Info & Palvelut alueen tuloksellisuustarkastuksen sivustolle avattiin kertomusvuonna uusi alasivu Ohjeen soveltaminen, johon kootaan tuloksellisuustarkastuksen ohjeen eri kohtia taustoittavia ja syventäviä asiakirjoja. Alasivun tavoitteena on ohjeen tulkinnan helpottaminen, tarkastusprosessin sujuvoittaminen ja sitä kautta laadun parantaminen. Lisäksi vuorovaikutuksen parantamiseksi tarkastuskohteen kanssa jatkettiin tarkastusprosessin palautemenettelyssä vuoden 2011 lopulla omaksuttua käytäntöä, jossa tarkastuskertomusluonnokset ovat ei-julkisia asiakirjoja kunnes lopullinen tarkastuskertomus on annettu. Kertomusvuonna ryhdyttiin myös toimenpiteisiin tarkastuskertomusluonnoksista saatujen palautteiden näkyvyyden parantamiseksi. Edelleen palautepyyntökirjeen muotoilua ja otsikointia muutettiin tarkoituksena ottaa nykyistä paremmin huomioon hallintolain kuulemismenettelyä koskevat periaatteet. Tarkastusaineiston dokumentointiin julkisuuslain, hyvän tiedonhallintatavan sekä viraston tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksen mukaisesti on kiinnitetty kertomusvuoden aikana erityistä huomiota. Ohjeen mukaiset vaatimukset ja menettelyt koskevat kaikkia tarkastuksia, jotka raportoidaan tuloksellisuustarkastuskertomuksina. Tuloksellisuustarkastuksen tarkastussuunnitelmaan otettujen, mutta muulla tavoin kuin tuloksellisuustarkastuskertomuksina raportoitavien tarkastusten laadunvarmistuksessa näitä menettelyjä noudatetaan soveltuvin osin, esimerkkinä valtion tilinpäätöskertomuksen vaikuttavuusinformaation tarkastus. Muutoksena aiempaan kertomusvuoteen ryhdyttiin soveltamaan tuloksellisuustarkastuksen ohjeen mukaista palautemenettelyä myös eduskunnalle annettavan vuosikertomuksen niihin tekstiosioihin, joiden valmisteluvastuu on tuloksellisuustarkastuksella. 4

9 2.4 Laadunvarmistus finanssipolitiikan tarkastuksessa Finanssipolitiikan tarkastusten laadunvarmistus kattaa kaikki tarkastusprosessin eri vaiheet. Tarkastusprosessi ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen valvontapisteet on kuvattu annetussa finanssipolitiikan tarkastuksen ohjeessa. Finanssipolitiikan tarkastuksen suunnittelu perustuu valtiontalouden tarkastusvirastossa laadittavaan valtion- ja kansantalouden riskianalyysiin. Valtion- ja kansantalouden riskianalyysiä täydennetään finanssipolitiikan riskien osalta finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikausisuunnitelmaan sisällytettävällä riskianalyysillä. Vaalikausisuunnitelman luonnoksesta pyydetään vertaisarviointi tarkastusviraston tarkastajalta tai ulkopuoliselta riippumattomalta asiantuntijalta. Finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikausisuunnitelman laadunvarmistuksella varmistetaan, että suunnitelma perustuu pätevään, luotettavaan sekä riittävään aineistoon, analyysiin ja päätelmiin. Finanssipolitiikan tarkastuksen tarkastusprosessin aikaisesta laadunvarmistuksesta kaikissa tarkastusprosessin vaiheissa vastaa finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö. Eduskuntakertomuksina julkaistaviin finanssipolitiikan tarkastuksiin pyydetään laadunvarmistajaksi tarkastusviraston virkamies silloin, kun finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö osallistuu tarkastukseen. Finanssipolitiikan tarkastusten laadunvarmistuspisteet on kuvattu finanssipolitiikan tarkastuksen ohjeessa luvussa 7. Laadunvarmistuspisteitä ovat esiselvityksen laadunvarmistus, kertomusluonnoksen laadunvarmistus ennen palautteelle lähettämistä ja palautteiden käsittely sekä loppukokous. Kaikissa vaiheissa laadunvarmistus dokumentoidaan sähköiselle työpöydälle. Vuoden 2012 lopussa aloitettiin finanssipolitiikan tarkastuksen sähköisen työpöydän uudistaminen siten, että jokaisella tarkastuksella on oma työtila. Tämä parantaa tarkastuksiin liittyvän dokumentaation hallintaa. Finanssipolitiikan tarkastuksessa tarkastusprosessin aikaiseen laadunvarmistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkastuksista keskustellaan säännöllisesti finanssipolitiikan tarkastusryhmässä. Laadunvarmistuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että tarkastus perustuu pätevään ja luotettavaan analyysiin. Lisäksi tarkastuksen tulee olla huolellisesti dokumentoitu. Osana laadunvarmistusta kiinnitetään huomiota myös raportoinnin selkeyteen. Kannanottojen ja suositusten tulee olla selkeitä ja konkreettisia ja niiden tulee olla johdettavissa tarkastushavainnoista. Finanssipolitiikan tarkastusten jälkiseuranta tehdään pääsääntöisesti osana finanssipolitiikan jatkuvaa tarkastusta. Jälkiseurannan toteuttamisesta on kirjaus tarkastuskertomuksessa. 5

10 6

11 3 Laaduntarkastuksen toimenpiteet 3.1 Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Tilintarkastusyksikössä suoritetaan edellä luvussa 2.2 kuvatusta tilintarkastusprosessista erillisiä laaduntarkastuksia. Laaduntarkastuksen suorittaa tilintarkastuspäällikkö, joka ei ole osallistunut tarkastuskohteen ohjaukseen ja laadunvalvontaan. Laaduntarkastuksissa käytetään laaduntarkastuslomaketta (ns. ristiinvalvontalomake). Lomakkeen sisältöä on uudistettu kattamaan koko tarkastusprosessi (suunnittelu, tilikauden aikainen raportointi, tilinpäätösvaiheen raportointi sekä tilintarkastusdokumentaatio). Tätä ehdotettiin myös tehdyssä vertaisarvioinnissa. Vuonna 2012 toteutettiin suunnitelman mukaisesti yhteensä 15 laaduntarkastusta, jotka kohdistuivat 15 eri tilintarkastajan tarkastuskohteen vuoden 2011 tilintarkastuksiin tai järjestelmätarkastuksiin. Laaduntarkastuksia suoritti viisi tilintarkastuspäällikköä. Tarkastuskohteet valittiin satunnaisesti kaikista tarkastuskohteista, kuitenkin siten että yhdelle tarkastajalle tuli vain yksi laaduntarkastus. Kaikista laaduntarkastuksista on laadittu sähköiset valvontalomakkeet. Vuoden 2011 laaduntarkastusten perusteella tilintarkastukset on laadittu tilintarkastusohjeen mukaisesti. Tarkastussuunnitelmissa todettiin yksittäistapauksissa, että tarkastuksesta olisi tullut tehdä suunnitelmanmuutos, koska suunnitelmassa esitettyä väliraporttia ei ollut tehty suunnitelman mukaisesti. Asiaan on syytä kiinnittää tarkastuksissa huomiota, ja suunnitelmavaiheessa epävarmaksi ajateltuun väliraporttiin on hyvä laittaa suunnitelmaan merkintä, että raportti annetaan tarvittaessa. Suunnitelmissa ei todettu muuta olennaista huomautettavaa. Riskianalyyseissä on edelleen joissain tapauksissa tarvetta kiinnittää huomiota korkeisiin riskiarvoihin ja varmistaa, ovatko ne erityisesti pienemmissä kohteissa perusteltuja. Havaintojen perusteella on myös tarpeen harkita riskianalyysin arvottamisen muuttamista moniportaisemmaksi ainakin toimintariskin osalta. Tilintarkastusdokumentaation valvonnassa tilintarkastuspäällikkö on pääsääntöisesti voinut tarkastusdokumentaation perusteella kohtuudella varmistua tarkastuksen kulusta ja dokumentoinnin asianmukaisuudesta. Yksittäistapauksissa todettiin kuitenkin puutteita. Laadunvalvonnoissa ja 7

12 laaduntarkastuksissa todetun perusteella tilintarkastusdokumentaatiossa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Tilintarkastusdokumentaation arkistoinnissa varmistutaan siitä, että aineisto on kokonaisuutena ehyesti arkistoitu joko H- tai P-levyille. Keskeinen tilintarkastusdokumentaatio annetaan tarkastuksen ohjaajalle yksikössä sovitulla tavalla. Mikäli tilintarkastusdokumentaatio koostuu suuremmasta määrästä erillisiä asiakirjoja tai muistiinpanoja, on työpapereista syytä laatia sellainen kokoomatyöpaperi tai yhteenveto, josta tilintarkastusdokumentaatioon kuuluvat asiakirjat tai muistiinpanot voi kattavasti todeta. Lisäksi asiakirjojen salaamismerkintöihin on tarpeen kiinnittää huomiota. Tilintarkastusraportoinnissa ei todettu olennaista huomautettavaa. Yksittäistapauksissa laaduntarkastuksissa on lisäksi tuotu esille huomioita muun muassa valitusta tarkastusmenetelmästä. Laillisuustarkastukset käsitellään laadunvalvonnan lisäksi laillisuustarkastuksen ohjausryhmässä, jossa on myös tarkastusprosessin ulkopuolisia henkilöitä. 3.2 Tuloksellisuustarkastus Laaduntarkastuksen toimenpiteillä tarkoitetaan tässä laajasti kaikkia niitä toimintayksikön suorittamia tarkastusprosessin ulkopuolisia ja tarkastuskertomuksen antamisen jälkeisiä toimia, joilla pyritään varmistumaan tarkastuksen ohjeidenmukaisuudesta, ohjeiden mukaisten laadunvarmistusmenettelyjen riittävyydestä (edellä kohta 2.3) sekä myös toimia, jotka käynnistetään mahdollisten laatupoikkeamien johdosta. Toimien tavoitteena on kerätä tietoa tarkastustyön laadusta, laadun parantamismahdollisuuksista sekä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Jälkikäteisen laadunvarmistuksen keskeinen menettelytapa on kaikkien valmistuneiden tarkastusten laadun arviointi ja käsittely yksikön johtoryhmässä (ns. laatukokous). Laadunarviointi on kaksiosainen: 1) tarkastuskertomusten laadun ulkoinen arviointi, josta vastaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö, joka ei ole osallistunut kyseiseen tarkastusprosessiin ja 2) tarkastusprosessin arviointi, joka sisältää tarkastukseen osallistuneiden arvion tarkastusprosessin onnistumisesta ( lessons learned ). Molemmat arvioinnit dokumentoidaan vakiomuotoiseen arviointilomakkeeseen. Menettelyn yksityiskohdat on selostettu laaturaportissa vuodelta Kertomusvuonna menettelyä muutettiin siten, että tarkastajille varattiin tilaisuus 8

13 olla läsnä laatukokouksessa. Samalla tarve aiemman käytännön mukaiselle erilliselle ryhmäpäällikön ja tarkastajan väliselle arviointitulosten käsittelylle laatukokouksen jälkeen väheni tai poistui. Tässä kuvattuja jälkikäteisen laadunarvioinnin menettelyjä ei sovelleta muulla tavoin kuin tuloksellisuustarkastuskertomuksina raportoitaviin tarkastuksiin. 3.3 Finanssipolitiikan tarkastus Finanssipolitiikan tarkastuksessa raportoinnin painopiste on eduskunnalle annettavissa kertomuksissa. Finanssipolitiikan jatkuvan tarkastuksen havainnot raportoidaan vuosittain erilliskertomuksessa eduskunnalle valtion tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta. Jatkuvan tarkastuksen tuloksia syvennetään vaalikausiraporteissa ja vaalikauden puoliväliraporteissa, jotka annetaan erilliskertomuksina eduskunnalle. Koska eduskunnalle annettuihin erilliskertomuksiin ei tarkastusvirastossa ole kohdistettu jälkikäteisen laadunvarmistuksen toimenpiteitä, se merkitsee sitä, että näitä toimenpiteitä ole kohdistettu myöskään finanssipolitiikan jatkuvan tarkastuksen raportointiin. Tammikuussa 2011 julkaistiin ensimmäinen finanssipolitiikan tarkastuksen, vaalikauteen kohdistunut, vaalikausiraportti. Raportoitu tarkastustyö on tehty vuosien aikana tuloksellisuustarkastuksen ja tilintarkastuksen ohjeistukseen perustuen. Kyseiseen raporttiin ei ole kohdistettu tuloksellisuustarkastuksen tai tilintarkastuksen jälkikäteisen laadunvarmistuksen mukaisia toimia. Sen sijaan vuonna 2012 valmistunut valtiontalouden tarkastusviraston vertaisarviointi, jonka toteuttivat Norjan, Ruotsin ja Iso-Britannian tarkastusvirastojen muodostama arviointiryhmä, kohdistui finanssipolitiikan tarkastusten raportoinnin osalta kyseiseen raporttiin. Lisäksi vaalikauteen kohdistuneen raportin valmistumisen jälkeen käytiin sekä hallinnossa että akateemisten tutkijoiden kanssa palautekeskusteluita valmistuneesta raportista. Tätä hyväksi havaittua käytäntöä tullaan soveltamaan myös jatkossa osana finanssipolitiikan tarkastuskertomusten antamisen jälkeistä laadunvarmistusta. 9

14 4 Laatutavoitteiden toteutuminen ja laadun kehittäminen kertomusvuoden aikana 4.1 Viraston yhteiset toimenpiteet Tarkastusviraston sisäinen laaturyhmä jatkoi viraston laatuohjeen mukaisesti tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmän toiminnan kehittämistä, seurantaa sekä laaturaportoinnin kokoamista ja hyvien laatukäytäntöjen edistämistä. Laaturyhmän pöytäkirjat ovat saatavilla sähköisessä työpöydässä sekä Ajankohtaista- että Pöytäkirjat-kansioissa. Laaturyhmän keskeinen tavoite vuodelle 2012 saavutettiin, kun tarkastusviraston laaturaportointi toteutettiin. Vuonna 2012 toteutettaviksi suunnitelluista laaturyhmän järjestämisvastuulla olleista sisäisistä laaduntarkastuksista luovuttiin toistaiseksi viraston johtoryhmässä tehdyllä päätöksellä. Pitkälti syynä tähän oli kansainvälisen vertaisarvioinnin yhteydessä esitetty epäilys kyseisten tarkastusten tuottamasta lisäarvosta suhteutettuna muihin käytössä olleisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Keskeisin laadunhallintatoimenpiteiden tulostavoite vuodelle 2012 oli viedä loppuun vuonna 2011 aloitettu tarkastusviraston kansainvälinen vertaisarviointi (peer review), jonka toteutti Norjan, Ruotsin ja Iso-Britannian tarkastusvirastojen muodostama arviointiryhmä. Vertaisarviointihankkeella tarkoitetaan tarkastusvirastojen väliseen sopimukseen perustuvaa hanketta, jossa jonkin tai joidenkin ulkomaisten sisarvirastojen edustajat sitoutuvat tekemään ulkoisen arvion jostain toiminnan osa-alueesta. Vertaisarvioinnissa arvioitava organisaatio saa kokonaisarvioinnin toimintansa laatujärjestelmästä kansainvälisin mittarein ja kansainvälisiin ulkoisen tarkastuksen ISSAI standardeihin perustuvalla arviointimenetelmällä. Arvioinnin kohteeksi sovittiin tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmäkaikkine osineen eli laadunvarmistus, laadun tarkastus ja laaturaportointi. Tavoitteena oli arvioida tarkastusviraston laadunhallintajärjestelmän toimivuutta ja kansainvälisten standardien ja ohjeiden mukaisuutta, löytää hyviä käytäntöjä ja mahdollisia kehittämiskohteita sekä antaa suosituksia järjestelmän kehittämiseksi. Arvioinnissa tutustutaan viraston ohjeistuksiin ja käytäntöihin muun muassa haastatteluin sekä laajan kirjallisen materiaalin avulla. Siihen kuuluu laaduntarkastus arviointiryhmän valikoimiin tarkastuksiin työpapereineen. Vertaisarviointiryhmä antoi syyskuussa 2012 arviointiraporttinsa, joka sisälsi arvioinnin keskeiset ja tulokset ja kehittämissuositukset. Yleisenä havaintona raportissa todettiin mm. että tarkastusvirastossa käytössä oleva 10

15 laadunhallintajärjestelmä täyttää kansainvälisen tarkastusstandardin (IS- SAI 40) vaatimukset. Eri tarkastuslajien ohjeet ja käytännön toteutus olivat vertaisarvioinnin mukaan johdonmukaisia ja vastaavat hyvin kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä. Erityisen laaturyhmän perustamista pidettiin hyvänä toteamalla mm. että laaturyhmälle annettu laaturaportointi- ja kehittämisvelvoite luo hyvän pohjan laatuasioiden kehittämistyölle, hyvien käytäntöjen levittämiselle ja organisaation sisäiselle oppimiselle. Raportissa todettiin myös, että virasto on kyennyt tehokkaasti lyhyessä ajassa ja hyvin tuloksin ottamaan käyttöön kaksi uutta tarkastuslajia eli finanssipolitiikan tarkastuksen ja laillisuustarkastuksen. Myönteiset arviot annettiin myös tarkastusviraston toimintansa suunnittelun tueksi käyttöön ottamalle valtion- ja kansantalouden riskianalyysille, joka vertaisarvioinnin mukaan on toiminut välineenä terävöittää tarkastusviraston toimintaa. Tämän riskianalyysin käyttöä yksittäisten tarkastuslajien ja - kohteiden riskianalyyseissä tulisi lisätä. Raportissa tuotiin esiin myös erilaisia kehittämisideoita, jotka liittyivät mm. tarkastusohjeiden kehittämiseen ja riskianalyysin syvempään integroimiseen viraston suunnittelujärjestelmään. Tarkastusvirastoa kehotettiin sisällyttämään tarkastustyöhönsä nykyistä enemmän arvioita hallinnon päätösten vaikutuksista kansalaisille. Lisäksi tuloksellisuus- ja laillisuustarkastuksen raporttien luettavuutta tulisi parantaa ja tarkastamisen poikkihallinnollisuutta sekä ongelmalähtöisyyttä lisätä. Tarkastuslajien välistä yhteistyötä ja tiimityötä tarkastamisessa on niin ikään tarpeen kehittää edelleen. Raportin sisältöä analysoitiin toimintavuonna laaturyhmässä sekä laatupäällikön esittelystä viraston johtoryhmässä sekä laajennetussa johtoryhmässä tarvittavien konkreettisten kehittämistoimien käynnistämiseksi. Virastossa päätettiin myös järjestää viraston johtoryhmälle ja tarkastuksen toimintayksiköiden laatukoordinaattoreille kaksi laatutyöpajaa, joista ensimmäisessä sovittiin käsiteltävän laadunhallinnan sisällöllisiin kysymyksiä toisen laatutyöpajan keskittyessä enemmän laadun prosessuaalisiin kysymyksiin. Ensimmäinen laatutyöpaja järjestettiin syyskuussa Työpajan tuloksia ja niiden perusteella tehtäviä kehittämistoimia käsiteltiin viraston johtoryhmässä. Vertaisarvioinnin esiin tuomia kehittämisideoita on käytetty hyväksi myös toimintavuoden aikana aloitetussa tarkastusviraston uuden vuosia strategian kehittämistyössä. Laadulle ja laadunhallinnalle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista arvioitiin toimintavuoden lopussa. Niiden osalta voitiin todeta mm., että laadunhallintajärjestelmän tavoitteena olevan viraston tuottaman tiedon ja raportoinnin luotettavuuden ja objektiivisuuden varmistaminen on toteutunut. Laadunhallinta on asianmukaisesti integroitu olennaiseksi osaksi viraston toimintaa ja sen johtamista sekä vakiinnutettu osaksi tarkastusprosesseja. Näitä arviointeja tukee myös edellä kuvattu laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi. 11

16 Toimintavuoden aikana perustettavaksi aiotun laatulautakunnan asettaminen siirrettiin tapahtuvaksi vuoden 2013 aikana. Virastossa on toimintavuonna asetettu ja vireillä useita hankkeita sekä työryhmiä, joiden tehtäväkenttään kuuluu laatukysymyksiä. Niiden työssä on pyritty varmistamaan, että viraston yhteiset hankkeet ja ryhmät ovat selkeästi määritelty ja koordinoitu. 4.2 Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen laadunhallinnan tavoitteena on, että kaikki tarkastukset suoritetaan tarkastusviraston tarkastusohjeen vaatimusten mukaisesti. Laadunvalvonnan ja tarkastuksen perusteella tilintarkastusten ja laillisuustarkastusten laatutavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuoden 2012 suunnitteluasiakirjoissa tilintarkastusyksikön keskeisimpinä kehittämiskohteina ja -aiheina on todettu tilintarkastusohjeen uudistaminen ISSAI-standardien pohjalle, Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistautuminen, järjestelmätarkastuksen integroiminen tilintarkastukseen, talousarvion noudattamiskysymysten ohjeistuksen vahvistaminen sekä laillisuustarkastuksen sisällön ja laillisuustarkastusohjeen kehittäminen. Lisäksi yksikön toiminnassa otetaan huomioon peer review suositukset. Tilintarkastusohjeen uudistus on käynnissä. Tarkastusohje otetaan käyttöön tarkastuskaudella Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu muun muassa kouluttautumalla ja järjestelmätarkastuksin. Kehittämistyötä on edelleen vaikeuttanut se, että Kiekutietojärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt useita kertoja. Järjestelmätarkastuksen integroitumista muuhun tilintarkastukseen on jatkettu ja käytännöistä on keskusteltu tarkastusviraston strategian laadinnan yhteydessä. Talousarvion noudattamisesta on laadittu ohje, joka laaturaportin laadintavaiheessa on luonnoksena kommentoitavana. Laillisuustarkastuksen sisältöä on kehitelty tarkastusten yhteydessä ja ohjausryhmässä. Laillisuustarkastusohjeistusta ollaan uudistamassa erityisesti ottamalla nykyistä kattavammin huomioon ISSAI-standardi Laaduntarkastusta on kehitetty vertaisarvioinnin suositusten pohjalta. Niin sanottu ristiinvalvonta toteuttaa ISSAI-standardien mukaisen tarkastusprosessin ulkopuolisen toimijan toteuttaman laaduntarkastuksen. 12

17 Laadunvalvonnoissa ja laaduntarkastuksissa todettuihin tarkastuksen puutteisiin ja kehittämiskohteisiin kiinnitetään huomiota yksikön koulutuksissa ja tilintarkastusohjeen uudistamisessa. 4.3 Tuloksellisuustarkastus Keskeisenä laatutavoitteena oli, että kaikki tuloksellisuustarkastukset tehdään tuloksellisuustarkastuksen ohjeen tai sitä tarkentavan alemman tasoisen ohjeen mukaisena. Tämä tavoite toteutui. Myös laadunhallinnan edellytyksiin liittyvä tavoite, että kaikki aloitettavat yli 180 henkilötyöpäivän suuruisiksi suunnitellut tarkastukset toteutetaan ryhmätyönä, toteutui. Niiden tuloksellisuustarkastuksien osalta, joita ei suunniteltu tehtäväksi ryhmätyönä, varmistuttiin erityisesti siitä, että tarkastusta varten oli varattu tarkastusasetelman edellyttämä osaaminen. Laadunarvioinnin osalta tavoitteena oli, että kaikkien valmistuneiden tarkastuskertomusten (yhteensä 11) laatu arvioidaan edellä luvussa 3 kuvatulla menettelyllä. Tämä tavoite toteutui. Kertomusarviointien numeeristen arvosanojen keskiarvo oli edellisvuoden tasolla. Lomakearvioinnin perusteella kertomuksissa oli kokonaisuutena onnistuttu hyvin tarkastusasetelmaan ja kannanottoihin liittyvissä osa-alueissa. Keskeisenä ja aiempaa korostuneempana haasteena nousi esiin havainto-osan laajuus ja tätä kautta kertomuksen ohjeen mukaisessa pituudessa (70 sivua) pysyminen. Tämä vaikuttaa myös siihen, etteivät taloudellisesti merkittävät ja olennaiset havainnot aina erotu riittävän hyvin. Asiaa sivuttiin myös vertaisarvioinnissa, joskin päähuomio siinä oli huoli tarkastuksen keskeisten kannanottojen erottumisesta. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan muun muassa kertomusvuonna käynnistetyllä raportoinnin rakenteen uudistamiseen tähtäävällä kehittämishankkeella. Tuloksellisuustarkastuksen kehittämisryhmä 3 valmisteli asiasta ehdotuksen, jonka pohjalta uudistuksen toimeenpanoa jatketaan, ottaen huomioon myös muiden tarkastuslajien tarpeet. Tarkastusprosessia koskevien arviointien perusteella tavoite tarkastusten suunnitelmanmukaisuudesta toteutui. Arviointien yleissävy oli myönteinen: Tarkastuksissa saatiin aikaan se, mitä esiselvitysten perusteella oli tarkoituskin. Ongelma-alueena on joissakin tapauksissa ollut tarkastuksen rajaaminen suhteessa käytettävissä olleisiin tarkastusresursseihin ja aikatauluun. Kertomusvuoteen osui useita tarkastushenkilöstön ja osin myös päällikkötason henkilömuutoksia ja vaihdoksia hankesuunnitelmaan verrattuna. Laajat kohdealueet ovat osaltaan johtaneet pitkiin kertomusteksteihin. Ennakoidut ja ennakoimattomat riskit hallittiin kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvin. Prosessiarviointien perusteella myös 13

18 sisäinen ja ulkoinen yhteistyö ja julkisuuden hallinta sujui yleisesti ottaen hyvin. Joitakin tiedonhankinnan ja saannin ongelmiakin oli. Kokemukset tarkastajien osallistumisesta laatukokouksiin olivat hyviä. Palvelukykytavoitteina oli, että kaikkiin tarkastuksiin liittyviin eduskunnan valiokuntien kuulemispyyntöihin lähetetään asiantuntija ja myös hallinnon vastaavankaltaisiin pyyntöihin vastataan. Palvelukykytavoitteiden voi katsoa toteutuneen. Vuonna 2010 uudistettua tuloksellisuustarkastuksen ohjetta tarkentavan ohjetyön jatkaminen painottui kertomusvuonna ohjausjärjestelmätarkastuksen osia koskevien mallien kehittämiseen siten että näitä voi hyödyntää myös muissa tuloksellisuustarkastuksissa. Muiden tarkentavien ohjeiden laatiminen ei kertomusvuonna edennyt avainhenkilöiden poissaolojen vuoksi. Laadun kehittämisen painopisteeksi vuoden 2012 tarkastussuunnitelmassa nostettiin vertaisarvioinnin esiintuomien korjaus- ja parannusehdotusten toimeenpano. Vertaisarvioinnin tulos oli kuitenkin niin positiivinen, että se ei juuri aiheuttanut tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin. Yhtenä esiin tulleena asiana oli edellä mainittu tarkastuksen keskeisten tulosten erottuminen tarkastuskertomuksesta. Osin laatuun liittyvänä kehittämistavoitteena oli tarkastuskertomusten kohdalla sähköisiin julkaisuihin siirtyminen. Tämä tavoite toteutui. Myös vuoden 2011 lopulla muutetusta kertomusluonnosten julkisuuskäytännöstä, jossa luonnokset tulevat julkisiksi vasta tarkastuskertomuksen julkistamisen jälkeen, saadut kokemukset olivat positiivisia. 4.4 Finanssipolitiikan tarkastus Finanssipolitiikan tarkastuksen osalta keskeisin laadunkehittämisen toimenpide vuoden 2012 aikana on ollut finanssipolitiikan tarkastusohjeen soveltaminen käytäntöön. Kertomusvuonna 2012 julkaistiin kolme finanssipolitiikan tarkastuskertomusta finanssipolitiikan jatkuvan tarkastuksen lisäksi. Näiden lisäksi kertomusvuonna valmistui kertomusluonnos vaalikauden puoliväliraportista. Finanssipolitiikan tarkastuksen ohjetta päivitetään saatujen kokemusten perusteella, jotta käytännön kehittämistyön tulokset tulevat huomioiduksi myös ohjeessa ja varmistetaan, ettei ohjeen mukainen prosessi ole liian raskas toteutettavaksi henkilömäärältään pienessä yksikössä. Tarkastuskertomusten rakenteeseen ja tarkastusten kannanottoluvun selkeyteen on kiinnitetty huomiota ensimmäisestä julkistetusta finanssipolitiikan tarkastuskertomuksesta lähtien. Tätä kehittämistyötä on tehty koko 14

19 kertomusvuoden 2012 ajan. Työssä tullaan ottamaan huomioon myös muissa tarkastuslajeissa tehty raportoinnin kehittäminen, jotta viraston tarkastuskertomusten yhtenäinen ilme säilyy. Systemaattisen ja dokumentoidun laadunvarmistuksen takaamiseksi finanssipolitiikan tarkastusprosessista laaditaan prosessikuvaus. Työ aloitettiin vuonna 2012 ja saatetaan loppuun vuoden 2013 aikana. Laadunvarmistuksen dokumentaatio tallennetaan sähköiselle työpöydälle kunkin tarkastuksen työtilaan. 15

20 5 Toimintayksiköiden arvio laaturiskien hallintaan käytettyjen välineiden riittävyydestä Tilintarkastuksen toimintayksikön tarkastustyössä painottuu voimakkaasti tarkastusprosessin aikainen laadunvarmistus. Laaturiskien hallinnan näkökulmasta tilintarkastusprosessi on rakennettu tavalla, joka luo hyvät edellytykset tilintarkastuspäälliköiden suorittamalle valvonnalle. Työpaperikäytäntöjen kehittäminen sähköisen tarkastusprosessityökalun avulla voidaan varmistua yhtenäisistä projektihallinnan käytännöistä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että tilintarkastusyksiköllä on laaturiskin hallintaan riittävät välineet. Tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikkö on tehnyt itsearvioinnin prosesseistaan tarkastusviraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lausuman valmistelua varten. Tuloksellisuustarkastus on arvioinut laaturiskien hallintavälineiden riittävyyttä tämän itsearvioinnin pohjalta. Tuloksellisuustarkastuksen ohjeen mukaiset menettelytavat muodostavat laaturiskien keskeisen hallintavälineen. Riskianalyysiohje puolestaan toimii tarkastustoiminnan suunnittelun ja kohdentamisen riskienhallintavälineenä. Sähköisen työpöydän käyttöönotolla on osaltaan edistetty tarkastusten dokumentointia ja laadunhallintaa. Näiltä osin tuloksellisuustarkastuksen laaturiskien voidaan katsoa olevan hallinnassa. Yksi tarkastuksen toimintayksikköjen toimintaan liittyvä keskeinen tunnistettu riski on henkilöriski, joka muodostaa välillisesti myös laaturiskin. Edellisvuoden tapaan henkilöriski on nytkin ollut korkea. Riskienhallinnassa on tällöin kyse osaamisesta, motivaatiosta, projektihallinnasta ja resurssien tasapainoisesta käytöstä. Esimerkiksi tietyn tarkastuskohteen vaatiman erityisosaamisen varmistaminen ja varajärjestelyt henkilövaihdostilanteissa muodostavat toimintayksiköiden tunnistaman potentiaalisen laaturiskin. Tämän riski on kertomusvuonna selvästi kasvanut, mutta sen voi katsoa pysyneen kutakuinkin hallinnassa. Tilintarkastuksen näkökulmasta henkilöriskiä hallitaan muun muassa ajantasaisella tilintarkastusohjeistuksella, yhtenäisillä menettelyillä ja käytännöillä sekä tehokkaalla projektinhallinnalla. Tuloksellisuustarkastuksessa henkilöriskiin liittyviä laaturiskejä pyritään hallitsemaan muun muassa antamalla tarkastustehtävät pääsääntöisesti vähintään kahden hengen työryhmälle. Henkilöriskin toinen yleinen ilmen- 16

21 tymä on resurssien osin ennakoimaton sitoutuminen muuhun kuin suunnitelman mukaisiin tarkastuksiin. Tämän riskin, joka on enemmän aikataulu- kuin laaturiski, on kuitenkin katsottava hieman pienentyneen, osin parantuneen ja terävöityneen resurssisuunnittelun ansiosta. Laaturiskien hallintaa tuloksellisuustarkastuksessa on kertomusvuonna pyritty edelleen tehostamaan kiinnittämällä huomiota tuloksellisuustarkastuksen ja tarkastusviraston muiden tarkastuslajien olemassa olevan osaamisen ja asiantuntemuksen monipuoliseen hyödyntämiseen yksittäisissä tarkastuksissa. Tämä on joissakin tapauksissa näkynyt konkreettisemmin myös tuloksellisuustarkastusprosessin keskeisissä virallisissa laadunvarmistuspisteissä (aloituskokous, esiselvityskokous), siten että kokousten osallistujapiiri on ollut aiempaa laajempi. Finanssipolitiikan tarkastuksessa henkilöriski korostuu yksikön pienen koon vuoksi. Suuri osa tarkastustyöstä raportoidaan eduskunnalle annettavissa kertomuksissa, joiden aikataulut eivät jousta. Tällöin tarkastusten huolellinen suunnittelu korostuu, jotta prosessinaikaisesta laadunvarmistuksesta voidaan huolehtia. Kertomusvuonna 2012 tarkastuksia on toteutettu erittäin kireissä aikatauluissa, joka muodostaa riskin tarkastusten laadulle. Tarkastusten läpimenoajoille tullaan finanssipolitiikan tarkastuksen ohjeen päivittämisen yhteydessä asettamaan minimi, joka auttaa tiukoista aikatauluista aiheutuvien laaturiskien hallinnassa. Edellä esitetyn perusteella laaturyhmä toteaa, että tarkastusviraston tarkastuksen toimintayksiköillä on riittävät välineet laaturiskien hallintaan, mutta riskin hallinta on tiukentuvassa resurssitilanteessa muodostumassa haasteeksi, johon viraston ja toimintayksikön mahdollisuudet vaikuttaa omin toimenpitein ovat rajalliset. 17

22 6 Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan laadunhallinta Vaali- ja puoluerahoitusvalvontaan liittyvien ilmoitusten vastaanoton ja julkaisun laadunhallinta keskittyy sähköisen ilmoitusjärjestelmän automaattisiin kontrolleihin, paperilla saapuvien ilmoitusten vastaanottamiseen tarkastusviraston kirjaamon prosessien mukaan sekä tallennettujen ilmoitusten oikeellisuuden tarkastamiseen ja paperi-ilmoitusten arkistointiin. Vuoden 2011 aikana avattiin käyttöön sähköinen vaali- ja puoluerahoitusten ilmoitusjärjestelmä. Järjestelmän automaattisia kontrolleja ja yksittäisiä jätettyjä ilmoituksia korjattiin käyttöönoton jälkeen tehtyjen havaintojen perusteella. Paperilla saapuneet ilmoitukset vastaanotettiin kirjaamossa ja toimitettiin tallennettavaksi järjestelmään. Tallennuksen jälkeen tallennettua ilmoitusta verrattiin paperilla tulleeseen, kysyttiin tarvittaessa lähettäjältä lisäselvitystä ja paperilla tullut ilmoitus arkistoitiin mahdollisia myöhempiä tarkastuksia varten. Puoluelaissa tarkastusvirastolle osoitetun valvontatehtävän osalta noudatetaan pääosin samanlaista laadunvarmistusta kuin tilintarkastuksissa. Tarkastusten toteuttamisesta on laadittu tarkastussuunnitelma, jonka on hyväksynyt tarkastusta ohjaava tilintarkastuspäällikkö. Tarkastussuunnitelman käsittelyyn osallistui myös toimintayksikön ylijohtaja. Tarkastuskriteerit on johdettu puoluelaista. Tarkastetuille yhteisöille kommenteille lähetetyt muistiot käsitellään prosessissa kuten väliraportit, ja tarkastusten dokumentoinnissa on käytetty yhtenäistä työpaperipohjaa. Tarkastuksen kuluessa tarkastusta ohjaava tilintarkastuspäällikkö osallistuu tarkastushavaintojen käsittelyyn ja johtopäätösten muodostamiseen. Tarkastukset toteutettiin laajuudeltaan ja sisällöltään suunnitellulla tavalla. Ensimmäinen kertomus eduskunnalle valmistui vuonna Eduskunnalle annettavan kertomuksen hyväksyy pääjohtaja ja prosessissa kertomuksen käsittelyvaiheiden myötä laadunvarmistukseen osallistuvat tarkastusta ohjannut tilintarkastuspäällikkö, tilintarkastuksen ylijohtaja ja tarvittaessa myös esikuntapäällikkö. Puoluelain nojalla annettavista tietojen toimittamista koskevista kehotuksista päättää tilintarkastuksen toimintayksikön ylijohtaja valvontaa ohjaavan tilintarkastuspäällikön valmistelun pohjalta. Vaalirahoituksen valvontatoiminnan osalta on etukäteen määritelty vaalirahoituslain perusteella valvontakriteerit, joiden perusteella valvonta 18

23 suoritetaan. Tarkastusvirasto ei voi suorittaa varsinaista tarkastusta vaalirahoituslain nojalla. Valvonnan toteuttamiseen tarvittavat selvityspyynnöt on lähettänyt valvontaa ohjaava tilintarkastuspäällikkö. Selvityspyyntöjen kriteerit on käsitelty ylijohtajan ja pääjohtajan kanssa. Vaalirahoituslain nojalla annettavista tietojen toimittamista koskevista kehotuksista päättää tilintarkastuksen toimintayksikön ylijohtaja valvontaa ohjaavan tilintarkastuspäällikön valmistelun pohjalta. Eduskunnalle annettavan kertomuksen hyväksyy pääjohtaja ja prosessissa kertomuksen käsittelyvaiheiden myötä laadunvarmistukseen osallistuvat tarkastusta ohjannut tilintarkastuspäällikkö, tilintarkastuksen ylijohtaja ja tarvittaessa myös esikuntapäällikkö. Vaalirahoitusvalvonta toteutettiin vaalirahoituslain mahdollistamalla tavalla siten että kertomuskannanotto voitiin antaa kohtuullisella varmuudella. Valvonnan osalta suunniteltu taso saavutettiin. 19

24 7 Yhteenveto Toimintakertomus: Tarkastusviraston laatujärjestelmän toiminta Tarkastusviraston laadunvarmistuksen lähtökohtana on, että tarkastuksen toimintayksiköt huolehtivat tarkastusohjeiden ajantasaisuudesta sekä ohjeiden ja käytäntöjen jatkuvasta kehittämisestä. Tarkastusohjeistuksen perustana ovat INTOSAIn vahvistamat kansainväliset ISSAI - tarkastusstandardit, tarkastusviraston soveltamat ISSAI -standardeihin perustuvat ulkoisen tarkastajan eettiset periaatteet ja suomalaisen hyvän hallinnon periaatteet. Tarkastuksen toimintayksiköiden laadunvarmistus on rakennettu niiden tarkastusprosesseihin. Tarkastusvirastossa on laadunhallintajärjestelmän jatkuvaa arviointia ja kehittämistä sekä laadun seurantaa varten laaturyhmä, joka raportoi pääjohtajalle sekä tarkastuksen laadunvarmistuksen järjestämisestä vastuussa oleville tarkastuksen toimintayksiköiden päälliköille. Tarkastusviraston asettama laaturyhmä on koonnut ja antanut kertomusvuotta koskevan laaturaportin viraston johdolle. Laaturaportointi on tänä vuonna laajennettu koskemaan viraston kaikkia toimialoja. Laaturyhmän tehtävänä on lisäksi hyvien laatukäytäntöjen edistäminen tarkastusvirastossa. Laaturaportti on julkaistu myös tarkastusviraston verkkosivuilla suunnittelun ja seurannan asiakirjoissa. Tarkastusviraston toimintayksiköt vastaavat toimintansa laadusta ja pitävät yllä toimintansa edellyttämää laatujärjestelmää. Tarkastuksen toimintayksiköiden laatujärjestelmät perustuvat ajantasaiseen tarkastus- ja toimintaohjeistukseen, vakioituun tarkastusprosessiin, sen laatua varmistavaan ajantasaiseen ohjaukseen ja valvontaan sekä jälkikäteiseen laaduntarkastamiseen. Laatujärjestelmien avulla toimintayksiköt varmistuvat toimintansa tasaisen korkeasta laadusta, ehkäisevät ja rajoittavat mahdollisten laatupoikkeamien vaikutusta sekä tuottavat perustietoa yksikön toiminnan laadun edelleen kehittämiseksi. Tarkastusviraston toiminnassa kokonaisuutena henkilöriski muodostaa välillisesti myös laaturiskin. Laaturiskin hallinnassa on tästä näkökulmasta kyse vaadittavasta osaamisesta, motivaatiosta, projektinhallinnasta ja resurssien tasapainoisesta käytöstä. Tarkastuksen toimintayksiköt ovat aktiivisin toimenpitein, muun muassa projektinhallinnan työkaluin, ryhmätyön edistämisellä ja dokumentointikäytäntöjen parantamisella pyrkineet ehkäisemään ja rajoittamaan henkilöriskien vaikutuksia tarkastustyön laatuun. Tarkastusvirasto tukee ja koordinoi toimintayksiköiden laatutyötä viraston yhteisen laatu- ja toimintaohjeistuksen, kansainvälisten tarkastusalan 20

25 standardien seurannan ja toimeenpanon tuen sekä toimintayksiköiden laatutyötä koordinoivan pysyvän työryhmän kautta. Kertomusvuoden aikana jälkikäteistä laaduntarkastamista on tarkastuksen toimintayksiköissä määrätietoisesti kehitetty. Samoin kertomusvuonna valmistui tarkastusviraston tarkastustoiminnan laadunhallintajärjestelmän toimivuutta koskeva kansainvälinen vertaisarviointi, jonka tuloksia on järjestelmällisesti hyödynnetty laadun ja laadunhallintajärjestelmän kehittämisessä viraston tasolla sekä tarkastuksen toimintayksiköissä. Laaturyhmän raportin perusteella yhteenvetona voidaan arvioida, että tarkastusvirastolla on kokonaisuutena riittävät välineet laaturiskien hallintaan. Henkilöriskin hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. 21

26 8 Liite: Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikka Valtiontalouden tarkastusviraston laatupolitiikkakirjauksella ilmaistaan johdon näkemys viraston toiminnan ja tulosten laadun halutusta tilasta ja sen saavuttamisen edellytyksistä. Kirjauksen mukaan: Valtiontalouden tarkastusviraston erityisasemasta ylimpänä valtiontalouden tarkastajana johtuu, että toiminnan laatu on erityisen tärkeää. Tarkastusviraston laatupolitiikassa keskeisenä on jatkuva kehittämisen ajatus ja toimintojen läpinäkyvyys. Laadunhallinta integroidaan olennaiseksi osaksi viraston toimintaa ja johtamista. Toiminnassa noudatetaan ylimpien tarkastusvirastojen kansainvälisiä standardeja sekä muita tarkastusviraston toiminnassaan käytettäväksi määräämiä, yleisesti hyväksyttyjä tarkastuksen ja arvioinnin standardeja. Viraston tarkastustoimintaa arvioidaan säännöllisesti sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla ja tuloksia arvioidaan asetettujen tavoitteiden pohjalta. Virastossa ylläpidetään ja kehitetään tarkastustoiminnan laatudokumentointia, joka tukee ja jäsentää toimintojen toteutumista, varmentaa toimintojen laadun ja edistää osaltaan viraston kehittämistä. Laatudokumentoinnin vaatimusten perustan muodostavat ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisiin standardeihin perustuvat tarkastusohjeet. Viraston johto valvoo, että laatudokumentin edellyttämää toimintatapaa noudatetaan. Viraston johdon erityisen huomion kohteena on henkilöstön motivointi ja osaamisen kehittäminen. Jokainen on omalta osaltaan henkilökohtaisesti vastuussa ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja hyvän hallintotavan sekä sovittujen eettisten normien noudattamisesta ja siten laadusta. Virasto on oppiva organisaatio, jolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan. Tarkastusviraston laatupolitiikka on tarkastusviraston strateginen ulkoisen tarkastuksen laadunhallintaa koskeva tavoitetila. Laatupolitiikka konkretisoidaan ja täsmennetään laatua koskeviksi tavoitteiksi ja vaatimuksiksi tarkastusviraston strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä vuosittaisessa tarkastussuunnitelma- ja tulostavoiteasiakirjassa. 22