KAIKUKORTILLA KULTTUURIA JA HYVINVOINTIA KAINUUSSA

Transkriptio

1 Mira Haataja, VTM, Suunnittelija ja hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu Terve kunta -verkoston Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari KAIKUKORTILLA KULTTUURIA JA HYVINVOINTIA KAINUUSSA Hyrynsalmen kunta Sotkamon kunta

2 Mikä Kaikukortti? SOME: #kaikukortti #kulttuuriakaikille Kokeilu Kainuussa tavoitteet ja tuloksia Kaikukortti muualla ja tulevaisuudessa

3 Mistä minä tulen: Kulttuuria kaikille - palvelu

4 Mikä

5 Mikä? Alennuskortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin ja kurssipaikkoja kansalaisopistoihin. Maksuton pahvinen, henkilökohtainen kortti. Henkilöille, joilla on taloudellisesti tiukka tilanne. Miksi? Köyhyys kasvava ongelma. Kulttuurin harrastamisella myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kortti tukee osallisuutta, saavutettavuutta sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuuri on perusoikeus.

6 Kokeiltu ensimmäisen kerran Espoossa Kokeilu v osana Kulttuuripassin pilotointihanketta.

7 Kaikukortti-kokeilu Kainuussa Hankkeen tavoitteet

8 Saavutettavuus, yhdenvertaisuus, osallisuus Parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja käyttää samoja kulttuuripalveluja kuin muut. Edistää elämänlaatua ja osallisuutta. Uudet yleisöt Työväline Luoda uusia yhteistyömuotoja kulttuuri-, sosiaalija terveysalan toimijoiden välille. kulttuuritarjonnan piiriin. Helppokäyttöinen uusi kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvä työväline sosiaali- ja terveysalalle. Luoda toimintamalli yhteistyössä ja rakentaa Kainuun Kaikukortti-verkosto yli sektorirajojen.

9 Kaikukortti-kokeilu Kainuussa Miten kortti toimii?

10 Miten toimii kortin jakajat? Korttia jaetaan Kaikukortti-verkoston sote-kohteissa. Kaikukortti annetaan yli 16-vuotiaille asiakkaille, jotka ovat taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Ei tulojen tarkistamista. Ei tulorajaa (valitut yhteisöt edustavat pienituloisia / kohderyhmää). Ei harkinnanvarainen etu, jaetaan herkästi! Annettu kortti ja asiakkaan taustatiedot tilastoidaan. Osallisuutta tuetaan yhteisön Kaikukortilla: työntekijä voi osallistua yhdessä.

11 Miten toimii kulttuuripalvelut? Kortin haltija hankkii pääsylipun tai kurssipaikan Kaikukortti-verkostoon kuuluvan kulttuuritoimijan omista lipunmyyntikanavista. Kortinhaltija voi hankkia lipun myös omille lapsilleen. Kaikukortin piirissä lähtökohtaisesti koko kulttuuritoimijan tarjonta ( yhdenvertaisuus). Kulttuuritoimija ei saa korvausta. Kulttuuripalvelun tarjoaja voi halutessaan asettaa yhdessä sovitun ylärajan /esitys/kurssipaikka. Käyttö tilastoidaan: kortin numero otetaan talteen.

12 Kaikukortti-kokeilu Kainuussa Hankkeen tuloksia

13 Toimintamallin rakentaminen: Kaikukorttiverkosto: Sektorirajat ylittävä yhteistyö: Harvemmin asutun alueen erityispiirteet huomioon Kainuussa syksyllä työpajaa, joissa rakennettiin Kaikukortti-toimintamalli. Sote-kohteet (kortin jakajat): 38 kpl 2016, 41 kpl 2017 Kulttuurikohteet: 27 kpl 2016, 35 kpl kunnan kulttuuripalvelut, Kainuun sote, Puolangan sote, yksityisiä kulttuuripalveluita sekä sote-järjestöjä. Maakunnallinen kokeilu, kortti käy yli kuntarajojen. Kainuussa kokeiluun lähti 6 kansalaisopistoa. Osa työntekijöistä voi käyttää työnantajan autoa yhdessä osallistumiseen.

14 Kaikukortti mahdollisti sen, että ylipäätänsä tulin Kuhmoon kuuntelemaan kamarimusiikkia. - - Minulle Kuhmon [Kamarimusiikin] käynti oli tämän kesän kohokohta. Se oli sielulle mannaa! Sanotaan, että ihminen ei elä pelkästään leivästä ja minä allekirjoitan sen täysin. - - Kuhmo oli nyt minun musiikkiterapiani. Kun mieli on hyvä niin kehokin voi paremmin. Buranaa yms. ei ole mennyt läheskään niin paljon. Sitä paitsi muutoinkin voimaantuneena jaksaa taas arjen paljon, paljon paremmin. (Kainuulainen Kaikukortin haltija syksyllä 2016)

15 Jaetut kortit /2017 Kortinhaltijoita Kortinhaltijoiden ikäryhmä Kortinhaltijoiden elämäntilanne, yleisimmät 682 kpl v. > 32 % v. > 51 % 65 v. > 16 % työtön n. 39 % eläke 21,9 % työkyvyttömyyseläke / pitkäaikaisesti sairas 19,4 % 511 kpl

16 Kortin käyttö /2017 Hankitut liput ja kurssipaikat Käytettyjä kortteja 678 kpl - lippuja lapsille 11 kpl - lippuja työntekijöille 17 kpl 244 kpl 429 kpl Käyttöaste 35,8 % (Vrt. Espoon kokeilu 2015: 18 %) Korttia käyttäneiden ikäryhmä v. n. 19 % v. n. 50,8 % 65 v. n. 28,7 %

17 Kaikukortti-kyselyn 2016 alustavia tuloksia / kortinhaltijat (N=31) Hyvinvointi Osallisuus Kulttuuriosallistuminen Uudet yleisöt Esteet kortin käytölle Toiveet Myönteinen vaikutus elämänlaatuun. Myönteinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin. Osallistuminen on lisääntynyt ja sen uskotaan lisääntyvän myös jatkossa. Kortti on houkutellut ensikertalaisia osallistumaan. - Liikkuminen, matkakustannukset. - Ei löydy riittävän helposti tietoa Kaikukortin kulttuuritarjonnasta. Lisää esim. elokuvia, tarjontaa nuorille.

18 Näemme tämän todella hienona mahdollisuutena tukea päihdekuntoutusta. Esimerkiksi kansalaisopiston kurssille osallistuminen on auttanut pysymään päihteettömänä. Osallistuminen kertautuu positiivisesti muualla, tulee suoranaista säästöä ja päihteettömiä vuorokausia. Eli että on asia johon viikossa tähtää, tämän myötä sitä taloudellista kynnystä ei ole. (Kaikukorttia jakava sote-toimija 2017) Olen päässyt tutustumaan myös sosiaalialan toimijoihin. Lisäksi Kainuun kulttuuritoimijoiden verkosto on tiivistynyt. (Kaikukortti-verkoston kulttuuritoimija 2016) Asiakkaat kokevat tasavertaisuutta koska heidät otetaan huomioon tällaisella erityislaatuisella tavalla ja tarjotaan mahdollisuus kulttuuriin. (Kaikukorttia jakava sote-toimija 2016)

19 Haasteet Miten määritellä kohderyhmä kuvaavasti? Ei kata riittävästi kohderyhmää Kulttuuritarjonnan määrä joillakin paikkakunnilla pieni Liikkuminen Osallisuuden esteet Selkeys tärkeää, mutta ei haluta liian byrokraattiseksi Vs. maltillinen verkoston kasvattaminen, kulttuuritoimijoiden kuunteleminen tärkeää Lisää ja monipuolisempaa tarjontaa, kansalaisopiston rooli tärkeä Avuksi paikalliset, luovat liikkumisen ratkaisut, eril. kimppakyydit Yhteisön kortin käytön lisääminen? Kulttuurikaveri / -luotsitoiminta?

20 Mikä auttaa juurtumaan? Kaikukortti suunniteltu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa! Kulttuuri- ja sotetoimijat näkevät palvelevan omia tavoitteitaan --> Sosiaalinen kuntoutus Uudet yleisöt Saavutettavuus Paikallinen tahtotila Kaikukortti suunniteltu edulliseksi Riittävä perehdytys Esimiesten tahtotila Kustannuksina materiaalien painokulut ja työaika Juurrutetaan sote:ssa alusta alkaen asiakastyöhön Maakunnallinen yhteistyö Seuranta: vaikuttavuus Helppokäyttöinen työväline

21 ILOUUTISIA: Kaikukortti-toiminta jatkuu Kainuussa Kainuun soten ja Kainuun kuntien kulttuuritoimien ylläpitämänä vuonna 2018!

22 Kaikukortti muualla ja tulevaisuudessa

23 Espoo: kokeilu 2015 pysyvä palvelu 2016 Ylläpitäjänä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö ja aikuissosiaalipalvelut yhdessä Tuloksia: : Jaetut kortit 1000 kpl, käyttö 610 kpl, käyttöaste 18 % 2016: Jaetut kortit 1320 kpl, käyttö 1355 kpl, käyttöaste 26,8 % Lappeenranta Aloitti kokeilun

24 Mallinnus Tavoitteena valtakunnallisuus (kiinnostuneille alueille) Hyte Tuotetaan Kaikukortti-opas kunnille ja alueille Kulttuuria kaikille -palvelun tavoitteena, että Kaikukortti-toiminnan valtakunnallinen kehittäminen ja levittäminen jatkuisi Kiinnostuneita tahoja esim. Savonlinna, Karkkila, Vihti, Oulu, Ylöjärvi, Lahti, Järvenpää, Jyväskylä, Tampere, Helsinki. Kaikukortti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä ja hyvinvointi-indikaattoreihin.

25 KIITOS! Liity sähköpostilistallemme: Mira Haataja, VTM Suunnittelija ja hankekoordinaattori Kulttuuria kaikille -palvelu puh

26 Kaikukortti-pop up (verkoston ulkopuolinen Kaikukortti-etuja tarjoava kohde) Kainuun Kaikukortin haltijoille: VuokattiFest / SuperJymy 4/17 Sotkamon Jymyn runkosarja 6-7/17 Valtakunnallisesti Kansallisgalleria eli Kiasma, Ateneum ja Sinebrychoff 4-12/17 Kainuun Musiikkijuhlat 7/17 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat 7/17

27 Sote-kohteet (kortin jakajat) Etsivä nuorisotyö (kakissa Kainuun 8 kunnassa); Kainuun sotesta: aikuissosiaalipalvelut (typ, kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimistot), mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien palvelut (kuntouttavat asumispalvelut ja avokuntoutus), perhetyö (kotiin tehtävä perhetyö); Puolangan sote-palveluista: (kuntouttava työtoiminta, perhetyö, Nuorten valmennuspaja Sarka); Yhdistykset: Kajaanin Päiväkeskus ry, Kajaanin työvoimayhdistys ry, Klubitalo Tänäri/ Nuorten ystävät ry, Monikulttuurinen Toimintakeskus Monika /Kainuun Nuotta ry. Kulttuurikohteet Elokuvat: Pajakkakino, Paljakka Kino; Festivaalit: Kajaanin Runoviikko Sana & Sävel, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuhmon Talvi, Musiikkijuhla Sommelo, Veisuuvestivaali, WinterOpen/SuperJymy; Kulttuuritalot: Kaukametsän kulttuuripalvelut, Kuhmo-talo; Museot: Juminkeko - Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus, Raatteen Portin Talvisotamuseo, Sotkamon Makasiinimuseo, Suomussalmen kotiseutumuseo; Tanssi: Kajaani Tanssii -tapahtuma, Kajaani Dancen kevät- ja joulunäytökset, Nykytanssin tuotantoryhmä Routa; Teatterit: Askanmäen kesäteatteri, Esittävän taiteen kollektiivi Vaara, Kajaanin kaupunginteatteri, Kulttuuriosuuskunta G-voima, Nuoren teatterin päätösesitys; 6 kansalaisopistoa (Aalto kansalaisopisto ja kuntien kansalaisopistoja) sekä Kainuun kuntien tuottamat kulttuuripalvelut.