VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTIN LIITEOSA.

Transkriptio

1 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTIN LIITEOSA. Yhteenveto valmisteluryhmän työnsä pohjaksi tilaamista laajemmista asiantuntijaselvityksistä ja analyyseista. Tekstit ovat mainittujen kirjoittajien laatimassa muodossa. Valmisteluryhmä on hyödyntänyt asiantuntijaselvityksiä ja analyyseja väliraportin valmistelussa, mutta ei ole muokannut tähän yhteenvetoon koottuja aineistoja. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen 2006 tulosten analysointi (Juha Sihvonen) Yhteenveto vapaan sivistystyön tilastoaineistosta (Timo Kumpulainen) Katsaus ja ehdotus vapaan sivistystyön tilastotuotannon ja tiedonkeruun tilasta ja kehittämistoimenpiteistä aikaisemmat päätökset ja toimeenpanoaikataulut huomioonottaen (Timo Kumpulainen) Yhteenvedot Koulutuksen arviointineuvoston vapaan sivistystyön arviointiraporttien esille nostamista kysymyksistä sekä niiden huomioon ottamisesta valmisteluryhmän laatimassa kehittämisohjelmassa (Juha Sihvonen) Vapaa sivistystyö osana eurooppalaista koulutusajattelua ja sen/vastaavan toiminnan tila ja kehitysnäkymät muissa Euroopan maissa (Eeva Inkeri Sirelius) Selvitys vapaan sivistystyön toiminnasta, lainsäädännöstä, rahoituksesta, järjestämisestä ja ohjauksesta sekä kohderyhmistä ja kysynnän kehityksestä eri pohjoismaissa (Pirkko Sartoneva) Tasa arvoa koskeva analyysi vapaassa sivistystyössä:sivistystä kaikille vai valituille (Juha Sihvonen) Maahanmuuttajakoulutuksen tila ja kehittämistarpeet vapaan sivistystyön koulutuksessa (Kai Koivumäki ja Sanna Penttinen) Vapaan sivistystyön henkilöstön koulutusta ja VSOP ohjelmaa koskeva selvitys (Sirpa Polo ja Leena Saloheimo) Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tulokset vapaan sivistystyön näkökulmasta (Aaro Harju) Opintososiaaliset kysymykset vapaassa sivistystyössä (Virpi Hiltunen) Avoimen yliopiston tehtävä, asema ja tarpeet (Mika Nirvi ja Jorma Rinta Kanto) Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen (Leena Saloheimo) Katsaus vapaan sivistystyön tutkimustoimintaan (Petri Salo) Aaro Harjun ja Björn Wallénin johdolla yhteistyössä vapaan sivistystyön eri työmuotojen kanssa laaditut vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia koskevat swot analyysit

2 JUHA SIHVONEN TILASTOKESKUKSEN AIKUISKOULUTUSTUTKIMUKSEN 2006 TULOSTEN ANALYSOINTIA Aikuiskoulutukseen osallistuminen Vuodesta 1980 (32 %) vuoteen 2000 (54 %) osallistuminen aikuiskoulutukseen kasvoi tasaisesti vuotiaan väestön keskuudessa. Vuonna 2006 (52 %) osallistuminen kääntyi ensimmäisen kerran laskuun. Johtopäätös: Osallistuminen aikuiskoulutuksen väheni vuonna 2006 vuoteen 2006 verrattuna. Koulutus ja työelämä Työtehtävien vaativuuden suhteessa peruskoulutukseen kokivat vuotiaat työlliset säilyneen keskimäärin lähes yhtä vaativina vuonna 2006 (35 %) kuin 2000 (37 %). Merkittävin muutos oli tapahtunut ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, joiden mielestä työtehtävien vaativuus oli selvästi helpottunut vuonna 2006 (41 %) verrattuna vuoteen 2000 (50 %). Vähiten vaativiksi työtehtävät kokivat työntekijät (26 %). Kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuotiaat työlliset kokivat, että vuonna 2006 (keskimäärin 8 %) he tarvitsivat vähemmän lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin työstään kuin vuonna 2000 (keskimäärin 14 %). Kehitys oli samansuuntainen myös silloin, kun selvitettiin työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kokemista puutteelliseksi. Vuonna 2006 ne koki kaikista16-64-vuotiaista työllisistä puutteelliseksi keskimäärin 13 % ja vuonna %. Vain työntekijät kokivat, että tietoja ja taitoja vaaditaan hieman enemmän 2006 (9 %) kuin 2000 (8 %). Johtopäätös: Työelämän vaatimukset koettiin helpommiksi vuonna 2006 kuin vuonna Mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammatillisesti kehittävää koulutusta olivat keskimäärin parantuneet vuotiaiden palkansaajien keskuudessa vuonna 2006 (35 %) verrattuna vuoteen 2000 (30 %). Sosioekonomisten ryhmien mukaan tarkasteltuna mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa koulutusta olivat vuonna 2006 parhaimmat ylempien toimihenkilöiden keskuudessa (51 %). Alempien toimihenkilöiden mahdollisuus saada tällaista koulutusta olivat merkittävästi pienemmät (39 %) ja selvästi vähiten mahdollisuuksia oli työntekijöillä (19 %). Eriarvoisuutta työntekijäryhmien lisäsi se, että mahdollisuudet saada työantajan kustantamaa koulutusta olivat lisääntyneet merkittävästi sekä ylempien että alempien toimihenkilöiden keskuudessa vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000, kun taas työntekijöiden mahdollisuudet olivat vastaavana aikana hieman heikentyneet. Sama eriarvoisuus tuli esille myös silloin, kun tarkasteltiin palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista koulutusta työnantaja järjestää tai tukee. Vuonna % ylemmistä toimihenkilöistä koki voivansa vaikuttaa saamaansa koulutukseen. Alemmista toimihenkilöistä vaikutusmahdollisuuksia oli 38 %:lla ja työntekijöistä vain 16 %:lla. Kaikissa ryhmissä 1

3 palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnantajan järjestämään tai tukemaan koulutukseen olivat parantuneet vuonna 2006 verrattuna vuoteen Eniten vaikutusmahdollisuudet olivat lisääntyneet molemmissa toimihenkilöryhmissä Johtopäätös: Palkansaajien mahdollisuudet saada työnantajan tukemaa ammatillisesti kehittävää koulutusta olivat parantuneet vuonna 2006 verrattuna vuoteen Samoin olivat parantuneet palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista koulutusta heille tarjotaan. Sen sijaan palkansaajaryhmien kesken vallitsi selvä eriarvoisuus sekä koulutusettä vaikutusmahdollisuuksissa niin, että selvästi parhaimmassa asemassa olivat ylemmät toimihenkilöt ja huonoimmassa palkansaajat. Palkansaajat kokivat työttömyysuhan kasvaneen vuonna 2006 (26 %) verrattuna vuoteen 2000 (24 %). Myös uhka siirrosta toisiin tehtäviin koettiin 2006 (14 %) suuremmaksi kuin vuonna 2000 (13 %). Muutkin työelämän epävarmuustekijät olivat kasvaneet vuodesta (16 %) vuoteen 2000 (14 %). Johtopäätös: Palkansaajat kokivat työelämän muuttuneet epävarmemmaksi vuonna 2006 kuin vuonna Aikuiskoulutuksesta saatu hyöty Vuonna 2006 työhön ja ammattiin liittyvä koulutus koettiin hyödylliseksi siten, että siitä sai uutta käyttökelpoista tietoa (n. 96 % kursseista). Muita koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat, että se auttoi selviytymään työelämässä/ammatissa (n. 84 % kursseista), paransi työmotivaatiota (n. 75 % kursseista), kohensi itseluottamusta (n. 70 % kursseista) ja innosti hankkimaan lisää tietoja (n. 68 % kursseista). Vähiten koulutuksen koettiin antaneen tietoja uusiin työtehtäviin (n. 57 % kursseista). Osallistuminen työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen niiden vuotiaiden keskuudessa, joilla oli työkokemusta, kasvoi merkittävästi niiden keskuudessa, jotka olivat osallistuneet koulutukseen useammin kuin 10 kertaa elämänsä aikana. Vuonna 1995 heidän osuutensa oli 34 % ja vuonna %. Elämänsä aikana 4-10 kertaa koulutukseen osallistuneiden osuus ( %, %), samoin kuin 2-3 kertaa koulutukseen osallistuneiden osuus ( %, %) säilyi entisellä tasolla. Sen sijaan sellaisten työntekijöiden osuus, jotka olivat osallistuneet vain kerran koulutukseen elämänsä aikana, väheni vastaavana aikana 9 %:sta 6 %:iin. Vielä enemmän vähentyi niiden osuus, jotka eivät olleet osallistuneet lainkaan tällaiseen koulutukseen koko elämänsä aikana. Se supistui vuodesta %:sta vuoden %:iin. Johtopäätös: Työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen osallistumisessa jatkui koulutuksen kasautumisen kierre vuodesta 2006 vuoteen Yli kymmenen kertaa elämänsä aikana työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuneiden osuus lisääntyi entisestään verrattuna vähemmän koulutusta saaneisiin. Myönteistä kuitenkin oli, että niiden osuus, jotka eivät olleet osallistuneet lainkaan työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen, väheni hieman vastaavana aikana. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna miehet kokivat vuonna 2006 saaneensa pitkällä aikavälillä naisia enemmän hyötyjä työhön ja ammattiin liittyvästä koulutuksesta. Tällaisia hyötyjä olivat uusien työtehtävien saaminen (miehet 55 %, naiset 50 %) vaativampien työtehtävien saaminen (miehet 46 %, naiset 37 %), saanut säilytettyä työpaikkansa (miehet 39 %, naiset 35 %), saanut lisää palkkaa (miehet 34 %, naiset 22 %) ja auttanut vakituisen työpaikan saamisessa (miehet 26 %, naiset 25 %). 2

4 Naiset kokivat saaneensa miehiä enemmän hyötyä työmotivaation lisääntymisessä (naiset 86 %, miehet 74 %) ja koulutuksen muissa vaikutuksissa (naiset 35 %, miehet 26 %). Miesten keskuudessa koulutuksesta saatujen hyötyjen koettiin säilyneen samalla tasolla vuonna 2006 verrattuna vuoteen Sen sijaan naiset kokivat vuonna 2006 saaneensa koulutuksesta jonkin verran enemmän hyötyjä kuin vuonna Johtopäätös: Miehet kokivat vuonna 2006 saavansa naisia enemmän pitkän aikavälin hyötyjä työhön ja ammattiin liittyvästä koulutuksesta. Aikuiskoulutuksen sisältö Aikuiskoulutuksen sisällössä tapahtuneet merkittävimmät muutokset vuodesta 2000 vuoteen 2006 (18-64-vuotias aikuiskoulutukseen osallistunut väestö) olivat johtamis- ja esimieskoulutuksen kasvu 14 %:sta 22 %:iin, hoitoalan kasvu 14 %:sta 19 %:iin, tekniikan, tuotannon ym. koulutuksen lisääntyminen 11 %:sta 14 %:iin. Sen sijaan tietotekniikkakoulutus väheni 26 %:sta 18 %:iin. Muiden koulutusalojen (palvelutyö, taideaineet, liiketalous, markkinointi ja toimistoala, liikunta ja urheiluvalmennus, oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet) osuudet säilyivät lähes muuttumattomina. Johtopäätös: Aikuiskoulutuksen sisällöissä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2006 erityisesti johtamis- ja esimieskoulutus sekä hoitoalan koulutus. Eniten vähentyi tietotekniikkakoulutus. Kielitaito Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavien osuus vuotiaiden keskuudessa parantui selvästi vuodesta 1995 (miehet 67 %, naiset 73 %) vuoteen 2006 (miehet 81 %, naiset 89 %). Käytännössä kaikki (99 %) vuotiaat osasivat vähintään yhtä vierasta kieltä. Lähes yhtä hyvä tilanne oli vuotiaiden keskuudessa (98 %). Vielä vuotiaistakin osasi 80 % vähintään yhtä kieltä. Vasta vuotiaiden ikäryhmässä (63 %) yhden vieraan kielen hallinnassa oli selvää vajausta. Sosioekonomisen aseman mukaan parhaiten vähintään yhtä vierasta kieltä osasivat opiskelijat (99 %) ja ylemmät toimihenkilöt (98 %). Työntekijöistä yhtä vierasta kieltä osasi 78 %. Heitäkin heikommin kielitaito oli maatalousyrittäjien hallussa (70 %). Huonoimmassa asemassa olivat eläkeläiset, joista vain 55 % osasi yhtä vierasta kieltä. Yhden vieraan kielen taito lisääntyi merkittävästi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuodesta 1995 vuoteen Eniten parantui maatalousyrittäjien kielitaito ( %, %). Vuonna 2006 parhaiten osattiin englantia (miehet 78 %, naiset 86 %) ja toiseksi eniten ruotsia (miehet 57 %, naiset 72 %). Kolmantena tuli saksa (miehet 26 %, naiset 40 %). Ranskan (miehet 5 %, naiset 16 %), venäjän (miehet 6 %, naiset 7 %) ja espanjan (miehet 5 %, naiset 8 %) taito oli heikkoa molempien sukupuolten keskuudessa. Johtopäätös: Vähintään yhden kielen taito oli vuonna 2006 hyvällä tasolla opiskelu- ja työiässä olevien keskuudessa (poikkeuksena yli 55-vuotiaat). Työikäisten kielitaito kohdistuu pääasiassa englantiin ja ruotsiin. 3

5 Tietotekniikka Tietokoneen käyttö vuotiaiden keskuudessa oli yleistynyt vuonna 2006 niin, että nuoremmissa ikäryhmissä käytännössä kaikki käyttivät tietokonetta. Vielä ikäryhmässä vuotiaat 86 % käytti tietokonetta vuonna 2006, kun heidän osuutensa vuonna 2000 oli 61 %. Yli 55- vuotiaiden keskuudessa osuus oli %. Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna yleisintä tietokoneen käyttö oli vuonna 2006 korkea-asteen suorittaneiden keskuudessa (98 %). Perusasteen suorittaneissa käyttäjien osuus oli 76 %. Koulutusasteen mukaan laskettuna keskimäärin tietokonetta käytti 89 %. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna kaikki ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat sekä lähes kaikki alemmat toimihenkilöt käyttivät tietokonetta vuonna Työtekijöistä tietokoneen käyttäjiä oli 83 % ja maatalousyrittäjistä 79 %. Eläkeläisistä tietokonetta käytti 57 %. Johtopäätös: Työikäisistä lähes kaikki käyttivät tietokonetta vuonna Huonoimmassa asemassa olivat maatalousyrittäjät ja yli 55-vuotiaat. Tietotekniikkakoulutukseen osallistuminen vähentyi selvästi vuodesta 2000 vuoteen 2006 kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Eniten koulutukseen osallistuivat vuonna 2006 ylemmät toimihenkilöt (20 %) ja alemmat toimihenkilöt (16 %). Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat ylemmillä 30 % ja alemmilla 22 %. Työntekijöiden osallistuminen tietotekniikkakoulutukseen väheni vuoden %.sta vuoden %:iin. Maatalousyrittäjillä luvut supistuivat vuoden %:sta ja %:iin. Vielä osallistumista enemmän vähentyi tietotekniikkakoulutuksen tarve. Vuonna 2000 ylemmistä toimihenkilöistä tarvitsi tietotekniikkakoulutusta 36 % ja vuonna 2006 enää 13 %. Koulutustarpeen vähennys oli lähes yhtä suurta muissakin sosioekonomissa ryhmissä. Johtopäätös: Vuonna 2006 sekä osallistuminen tietotekniikkakoulutukseen että sen tarve väheni merkittävästi työikäisten keskuudessa verrattuna vuoteen Iformaali opiskelu Informaalia opiskelua selvitettiin vuoden 2006 tutkimuksessa seuraavalla kysymyksellä: Oletko viimeksi kuluneiden 12 kk aikana (edellä mainittujen koulutuksien lisäksi) kehittänyt taitojanne esim. itseopiskeluna jollain seuraavista tavoista? Edellä mainituilla koulutuksilla tarkoitetaan työhön ja ammattiin liittyviä koulutuksia. Tapoina mainitaan tv, radio tai video; kirjat, lehdet, painettu materiaali; tietokone; osallistuminen opiskeluryhmään; työtovereiden, perheen jäsenten tai kavereiden avustuksella; osallistuminen ohjattuun käynnille museoon tms.; ja käymällä kirjastossa tms. oppimistarkoituksessa. Näin määriteltyyn informaaliin opiskeluun osallistui tutkimuksen mukaan vuonna ,6 miljoonaa vuotiasta (lukuun eivät sisälly opiskelijat). Se tarkoittaa, että joka toinen (54 %) aikuinen oli harjoittanut informaalia opiskelua; naiset useammin kuin miehet; vuotiaista 60 % ja vuotiaista 50 %; (työhön ja ammattiin liittyvään) aikuiskoulutukseen osallistuneista 65 % ja muista 40 %. Vuoden 2000 tutkimukseen verrattuna informaali opiskelu oli lisääntynyt merkittävästi, sillä silloin itseopiskelua oli harjoittanut vain joka viides aikuinen. 4

6 Yleisintä informaali opiskelu oli kirjojen, lehtien ja muun painetun materiaalin avulla (38 %). Seuraavaksi eniten hyödynnettiin tietokonetta (32 %) ja sitten kirjastoa (27 %). Opiskeluryhmään tutkimuksen mukaan osallistui vain 7 %. Sosioekonomisen aseman mukaan innokkaimpia informaalin opiskelun hyödyntäjiä olivat ylemmät toimihenkilöt (77 %). Maatalousyrittäjistä informaaliin opiskeluun turvautui 51 % ja työntekijöistä 42 %. Vieläkin vähäisempää informaali opiskelu oli eläkeläisten keskuudessa (38 %). Yleisimpiä aiheita informaalissa opiskelussa olivat tietotekniikka (22 % opiskelleista) ja kielet (17 % opiskelleista). Lähes yhtä paljon opiskeltiin taide- ja taitoaineita (15 % opiskelleista) ja tekniikka, tuotantoa, rakentamista (15 % opiskelleista). Johtopäätös: Aikuiset harrastivat informaalia opiskelua vuonna 2006 merkittävästi enemmän kuin vuonna Informaali opiskelu lisää osaltaan koulutuksen kasautumisen kierrettä, sillä sitä harrastivat muita aikuisia enemmän ne, jotka olivat osallistuneet myös työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen. Koulutuksen osallistumisaikomukset Aikomus osallistua aikuiskoulutukseen seuraavan 12 kuukauden aikana väheni vuoden %:sta vuoden %:iin. Vähennystä tapahtui sukupuolen mukaan tarkasteltuna sekä miesten että naisten keskuudessa. Samoin väheni aikomus osallistua koulutukseen kaikkien koulutusasteiden keskuudessa. Johtopäätös: Aikuiskoulutusta ei koettu enää vuonna 2006 yhtä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kuin vuonna Tämä ennakoi aikuiskoulutukseen osallistumisen vähenemistä myös tulevaisuudessa. 5

7 6

8 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tilastointia uudistettiin vuonna 2004 siten, että uuden tiedonkeruun myötä saadaan tiedot mm. koulutukseen osallistuneiden nettomäärästä ja tarjottujen opetustuntien jakautumisesta aloittain uusitun aikuiskoulutuksen sisältöluokituksen mukaisesti. Seuraavassa lyhyt katsaus vapaan sivistystyön opiskelijavolyymiin, opetustuntimääriin sekä ns. opiskelijaprofiiliin. Opiskelijaprofiilia koskevat tiedot ovat vuodelta Muilta osin tuorein tarkasteluvuosi on Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet Vapaana sivistystyönä järjestettävään koulutukseen osallistuttiin yhteensä kertaa (bruttoluku). Nettoluku eli päällekkäiskoulutuksesta puhdistettu osallistumisluku oli Naisia kaikista osallistujista (netto) oli eli noin 70 prosenttia. Naisten osuus vaihtelee toiminamuodoittain siten, että vähinten heitä oli liikunnan koulutuskeskuksissa (46%) ja eniten kansalaisopistoissa (77%). Kuvio xx. Vapaan sivistystyön opiskelijat (netto) toimintamuodon mukaan, 2006 Vapaan sivistystyön opiskelijat (netto) toimintamuodon mukaan vuonna % 4 % Kesäyliopistot 21 % Opintokeskukset 8 % Liikunnan koulutuskeskukset Kansalaisopistot 56 % Kansanopistot Opiskelijamäärä ei sisällä alle 6 tuntia kestäviä koulutuksia, opintokerhotoimintaa eikä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyä koulutusta. Nettoopiskelijamäärässä on myös jonkin verran tilastoteknisistä syistä johtuvaa päällekkäisyyttä.

9 Taulukko xx. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuneet toimintamuodoittain vuonna Vapaa sivistystyö, kaikki Kesäyliopistot Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi , ,37 Vuosi , ,05 Vuosi , ,82 Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi , ,18 Vuosi , ,19 Vuosi , ,95 Kansalaisopistot Kansanopistot Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi , ,77 Vuosi , ,20 Vuosi , ,69 Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä Opettajien tarjoamista opetustunneista suurin osa (52 %) järjestettiin kulttuurialalla. Koulutusaloittaisessa tarkastelussa vapaan sivistystyön opetustunnit jakautuvat pääasiassa kolmelle koulutusalalle: jo mainitulle kulttuurialalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalle. Nämä alat kattavat yhteensä 87 % kaikesta vapaan sivistystyön opetuksesta. Kuvio xx. Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä koulutusalan mukaan, % 0 % 1 % 16 % 1 % 1 % 20 % 5 % 3 % 52 % Yleissivistävä koulutus Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu koulutus

10 Taulukko xx. Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä koulutusalan mukaan vuonna 2006 kesäyliopistot OpintokesLiikunnan ko KansalaisopKansanopistot Vapaa sivistystyö, kaikki Yleissivistävä koulutus Humanistinen ja kasvatus Kulttuuriala aineiden, liiketalouden ja hallinnon Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympärist Sosiaali-, terveys- ja liikun Matkailu-, ravitsemis- ja ta Muu koulutus Yhteensä Kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja kesäyliopistojen opiskelijaprofiili Opiskelijaprofiilitietoja on kerätty vuonna 2004 ja vuonna Vuonna 2004 tarkastelussa oli kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa opiskelleiden profiili ja vuonna 2005 kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten opiskelijat. Opiskelijaprofiili kartoittaa opiskelijoiden iän, koulutustaustan ja pääasiallisen toiminnan. Vuonna 2006 opiskelijaprofiilitietoja ei ole kerätty. Alapuolella liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelleiden taustatietoja. Opiskelijamäärät vaihtelevat jonkin verran edellä esitetystä. Samoin opiskelijamäärät vaihtelevat jonkin verran profiilista riippuen. Erot johtuvat tiedonkeruuseen liittyvistä seikoista, mutta eivät heikennä tarkasteltavan ilmiön kokonaiskuvaa tai sen luotettavuutta. Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen osallistujat iän mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Ikä vuotta Yhteensä s Oppil aitost yypei Vähintään 25 vuotta täyttäneiden määrä ja lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % lkm % Yhteensä ,8 Liikunnan koulutuskeskukset , ,4 Kansalaisopistot , ,6 Opintokeskukset , ,5

11 Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat koulutustaustan mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Koulutustausta Perusaste Toinen aste Korkea-aste Yhteensä Osuus Oppilait ostyypei ttäin Vähintään toisen asteen suorittaneiden määrä ja lkm lkm lkm lkm % lkm % Yhteensä ,4 Liikunnan koulutuskeskukset , ,6 Kansalaisopistot , ,2 Opintokeskukset , ,2 Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Pääasialinen toiminta Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Yhteensä Osuus Oppilait ostyypei ttäin lkm lkm lkm lkm % Yhteensä Liikunnan koulutuskeskukset ,5 Kansalaisopistot ,7 Opintokeskukset ,7

12 Timo Kumpulainen Katsaus vapaan sivistystyön tilastotuotantoon ja tiedonkeruuseen Valtakunnalliset tilastotiedot vapaan sivistystyön koulutuksesta sisältyvät Tilastokeskuksen vuosittaiseen tiedonkeruuseen oppilaitosten tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Tiedosto on Tilastokeskuksen ryhmityksen mukaisesti numero 6.1 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus (Liite 1.) ja on muodoltaan ns. ASCII-tiedosto. Tiedostoa voi hyödyntää sql-kyselykielen avulla tietokantapoiminnoin. Tiedoston vastuuvirkamiehenä Tilastokeskuksessa toimii Irma Suovirta. Opetusministeriö ja Opetushallitus saavat tiedot käyttöönsä tietopalvelusopimuksen mukaisesti marraskuussa. Tiedosto kattaa edellisen vuoden tilanteen. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen perustiedostosta on rakennettu kolme tilastoraporttia Opetushallituksen ylläpitämään WERA web-raportointi palveluun. Palvelu on kaikille avoin internetpohjainen tietojärjestelmä, joka löytyy Opetushallituksen www-sivuilta. Palvelun suora internetosoite on WERA:n kolme raporttia sisältää tiedot tutkintoon johtamattomien koulutusten lukumääristä, osallistujista ja tarjotuista opetustunneista. Vapaan sivistystyön osan voi rajata poimimalla valintalistalle vapaan sivistystyön oppilaitokset. Osallistujien suhteen tarkastellaan bruttomääriä, eli osallistujavolyymia. WERA palvelun lisäksi tutkintoon johtamattoman koulutuksen perustiedostoa on hyödynnetty vapaan sivistystyön osalta opetusministeriön julkaisussa Aikuiskoulutuksen vuosikirja tilastotietoja aikuisten opiskelusta. Tilastokeskuksen oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedostossa tutkintoon johtamattomalla koulutuksella tarkoitetaan yhtä itsenäistä kurssia, koulutusta, useamman kurssijakson muodostamaa koulutusohjelmaa tai kansanopiston opintolinjaa rahoittajasta riippumatta. Tutkintoon johtamattomat koulutukset on ryhmitelty koulutustyyppeihin ja niiden pääasiallisen sisällön tai tavoitteen luokittamiseen on käytetty opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovellusta, joka on julkaistu Koulutusluokitus käsikirjassa. Tiedosto sisältää tietoja pääasiassa koulutusten, opetustuntien sekä brutto- ja nettoosallistujien määrästä. Brutto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan tietyn oppilaitoksen kaikille kursseille osallistuneiden opiskelijoiden määrää, jolloin sama henkilö on voinut osallistua yhdelle tai useammalle kurssille. Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan puolestaan sitä, että opiskelija lasketaan mukaan vain kerran yhtä oppilaitosta kohti. Nykyisen mukainen tiedonkeruu on suoritettu vuodesta 2004 lähtien. Uudistuksen myötä vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen tarkastelu täsmentyi. Muutoinkin hajanaista aineistoa tarkennettiin ja siitä poistettiin mm. kaikki tutkinnon suorittaneita käsittelevä materiaali. Vapaan sivistystyön osalle lisättiin tiedot ns. opiskelijaprofiileista. Vuonna 2004 tarkasteltiin opetushallinnon rahoittamana kansanopistojen ja kesäyliopistojen netto-opiskelijoiden profiilitietoja lähinnä iän, koulutustaustan ja pääasiallisen toiminnan mukaisesti. Vuoden 2005 tiedosto sisälsi vastaavat profiilitiedot kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten opiskelijoista. Vuonna 2006 opiskelijaprofiileja ei kartoitettu minkään oppilaitostyypin osalta. Kuten yllä todettiin, niin tutkintoon johtamatonta koulutusta käsittelevä tiedosto kattaa tiedot koulutusten, opetustuntien ja osallistujien lukumääristä. Näitä tietoja voimme tarkentaa tai rajata mm. alueen, oppilaitostyypin, omistajan, koulutus- ja opintoalan sekä oppilaitoksen opetuskielen

13 mukaisesti. Tiedosto kattaa erilliset kentät vapaana sivistystyönä järjestetyistä koulutuksista sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta. Kehittämisehdotuksia / havaittuja puutteita: - ASCII-aineistoa tulee teknisesti muuttaa siten, että myös koulutusala -kenttä saa oman hakukoodin. Nykyinen ryhmittely aiheuttaa useissa tapauksissa ongelmia ja huomattavaa lisätyötä. - Käsitteet brutto- ja netto-osallistuja aiheuttavat sekaannusta. Brutto-osallistuja termiä ei kukaties kannattaisi käyttää ollenkaan, vaan puhua paremminkin osallistujavolyymista, osallistujatapauksista tms. - Netto-osallistujan määrittely ei ole täysin tarkka, sillä sama opiskelija on voinut opiskella kahdessa eri oppilaitoksessa. On arvioitu, että kaikista päällekkäiskoulutuksista puhdistettu osallistumisluku olisi n. 800 tuhatta osallistujaa vuonna (Nykyisen tiedoston mukainen netto-luku vuonna 2006 on n. miljoona). - Tulee selvittää henkilöpohjaisen tiedonkeruun mahdollisuus. Henkilöpohjainen tiedonkeruu mahdollistaisi mm. tietojen yhdistämisen muihin aineistoihin ja poistaisi nykyisen epätarkkuuden netto-opiskelijoiden osalta.

14 Tietopalvelusopimus 07H9098; TK Sopimusliitteen 6 aineistokuvaukset AIKOPP2006, AIKSIS2006A, AIKSIS2006B 6.1 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2006 Tiedot perustuvat Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus lomakkeella kerättäviin tietoihin. Aineisto sisältää tiedot oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistuneista ja opetustun kalenterivuodelta Oppilaitostiedot Sijainti Pituus tunn Oppilaitoksen yksilöintinumero TK:n oppilaitosrekisterissä onimi Oppilaitoksen nimi oltyp Oppilaitoksen oppilaitostyyppi, joista tässä aineistossa esiintyvät: = Lukiot 19 = Perus- ja lukioasteen koulut 21 = Ammatilliset oppilaitokset 22 = Ammatilliset erityisoppilaitokset 23 = Ammatilliset erikoisoppilaitokset 24 = Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 28 = Palo-, poliisi- ja vartiointialojen oppilaitokset 41 = Ammattikorkeakoulut 61 = Musiikkioppilaitokset 62 = Liikunnan koulutuskeskukset 63 = Kansanopistot 64 = Kansalaisopistot 65 = Opintokeskukset 66 = Kesäyliopistot 99 = Muut oppilaitokset omist Oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän omistajatyyppi = yksityinen 2 = valtio 3 = kunta 4 = kuntayhtymä 5 = Ahvenanmaan maakunta 9 = muu okieli Oppilaitoksen opetuskieli: = suomi 2 = ruotsi 3 = suomi/ruotsi 4 = englanti 5 = saame 9 = muu jarj Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tunnus jarjnim Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) nimi okun Oppilaitoksen sijaintikunnan koodi. TK:n kuntaluokitusrekisteri okunryh Oppilaitoksen tilastollinen kuntaryhmä = kaupunkimaiset kunnat 2 = taajaan asutut kunnat

15 3 = maaseutumaiset kunnat olaani Oppilaitoksen sijaintilääni = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä-Suomi 4 = Oulu 5 = Lappi 6 = Ahvenanmaa onuts3 Oppilaitoksen sijaintimaakunta = Uusimaa 02 = Varsinais-Suomi 04 = Satakunta 05 = Kanta-Häme 06 = Pirkanmaa 07 = Päijät-Häme 08 = Kymenlaakso 09 = Etelä-Karjala 10 = Etelä-Savo 11 = Pohjois-Savo 12 = Pohjois-Karjala 13 = Keski-Suomi 14 = Etelä-Pohjanmaa 15 = Pohjanmaa 16 = Keski-Pohjanmaa 17 = Pohjois-Pohjanmaa 18 = Kainuu 19 = Lappi 20 = Itä-Uusimaa 21 = Ahvenanmaa tyhja1 Tyhjää onuts2u Oppilaitoksen sijaintikunnan suuralue (uusi) = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä-Suomi 4 = Pohjois-Suomi 5 = Ahvenanmaa oseutu Oppilaitoksen sijaintikunnan seutukunta oeutuki Oppilaitoksen EU-tavoitealue = ei tavoitealue 1 = 1-tavoitealue 2 = 2-tavoitealue 4 = siirtymäkauden alue oteke Oppilaitoksen sijaintikunnan työvoima- ja elinkeinokeskus otav Oppilaitoksen sijaintikunnan tavoite 3 -alue = Ei tavoite 3-ohjelma 1 = 3-ohjelma, Manner-Suomi 2 = 3-ohjelma, Ahvenanmaa otav2 Oppilaitoksen sijaintikunnan tavoiteohjelma-alueet = Ei tavoiteohjelma-alue 1A = 1-ohjelma, Itä-Suomi 1B = 1-ohjelma, Pohjois-Suomi 2A = 2-ohjelma, Länsi-Suomi 2B = 2-ohjelma, Etelä-Suomi 2C = siirtymäkaudenohjelma, Länsi-Suomi 2D = siirtymäkaudenohjelma, Etelä-Suomi 2Å = 2-ohjelma, Ahvenanmaa

16 tyhja2 Tyhjää A. Osallistuneet ja koulutuksen suorittaneet eräissä koulutusmuodoissa osa1 Kotitalousopetukseen osallistuneet suo1 Kotitalouskoulutuksen 2005 suorittaneet (2006!!??) osa2 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistuneet suo2 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (2005)/6! suorittanee osa3 Valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen osallistuneet suo3 Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suorittaneet B. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset ja yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutuksen vuonna kur4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien lukumäärä osa4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien osallistujat nai4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien osallistujista naisia tun4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien opettajien antamat opetustunnit kur5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien lukumäärä osa5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien osallistujat nai5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien osallistujista naisia tun5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien opettajien antamat opetustunnit C. Opintokeskusten opintokerhotoiminta kur6 Opintokerhojen lukumäärä osa6 Opintokerhojen osallistujien määrä nai6 Opintokerhojen osallistuneista naisia tun6 Opintokerhoissa pidettyjen tuntien määrä D. Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus koulutustyypeittäin kur7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) koulutuksien lukumäärä osa7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimus koulutuksien lukumäärä osa8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimus koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoul. osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien lukumäärä osa9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur10 Työnantajien tilaamien kurssien lukumäärä osa10 Työnantajien tilaamien kurssien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai10 Työnantajien tilaamien kurssien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien lukumäärä osa11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen koulutuksien määrä osa12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuks. koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kur13 Avoimen yliopisto-opetuksen koulutuksien määrä osa13 Avoimen yliopisto-opetuksen osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai13 Avoimen yliopisto-opetuksen osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä)

17 kur14 Muiden koulutuksien lukumäärä osa14 Muiden koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) nai14 Muiden koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) kurd Koulutuksien lukumäärä yhteensä osad Osallistujia yhteensä (brutto) naid Osallistujista naisia yhteensä (brutto) E. Opettajien antamat opetustunnit koulutuksen pääasiallisen sisällön tai tavoitteen mukaan koulutustyypeittäin Yleissivistävä koulutus E11 Perusopetus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E12 Perusopetus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E13 Perusopetus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E14 Perusopetus, työnantajan tilaama koulutus E15 Perusopetus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E16 Perusopetus, avoin AMK-opetus E17 Perusopetus, avoin yliopisto-opetus E18 Perusopetus, muut koulutukset E19 Perusopetus, yhteensä E21 Lukiokoulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E22 Lukiokoulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E23 Lukiokoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E24 Lukiokoulutus, työnantajan tilaama koulutus E25 Lukiokoulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E26 Lukiokoulutus, avoin AMK-opetus E27 Lukiokoulutus, avoin yliopisto-opetus E28 Lukiokoulutus,muut koulutukset E29 Lukiokoulutus, yhteensä E31 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E32 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E33 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E34 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, työnantajan tilaama koulutus E35 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E36 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, avoin AMK-opetus E37 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, avoin yliopisto-opetus E38 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, muut koulutukset E39 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, yhteensä E41 Muu yleissivistävä koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E42 Muu yleissivistävä koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E43 Muu yleissivistävä koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E44 Muu yleissivistävä koulutus, työnantajan tilaama koulutus E45 Muu yleissivistävä koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E46 Muu yleissivistävä koulutus, avoin AMK-opetus E47 Muu yleissivistävä koulutus, avoin yliopisto-opetus E48 Muu yleissivistävä koulutus, muut koulutukset E49 Muu yleissivistävä koulutus, yhteensä Humanistinen ja kasvatusala E51 Vapaa-aika ja nuorisotyö, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E52 Vapaa-aika ja nuorisotyö, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E53 Vapaa-aika ja nuorisotyö, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E54 Vapaa-aika ja nuorisotyö, työnantajan tilaama koulutus E55 Vapaa-aika ja nuorisotyö, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E56 Vapaa-aika ja nuorisotyö, avoin AMK-opetus E57 Vapaa-aika ja nuorisotyö, avoin yliopisto-opetus E58 Vapaa-aika ja nuorisotyö, muut koulutukset E59 Vapaa-aika ja nuorisotyö, yhteensä

18 E61 Kielitiede, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E62 Kielitiede, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E63 Kielitiede, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E64 Kielitiede, työnantajan tilaama koulutus E65 Kielitiede, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E66 Kielitiede, avoin AMK-opetus E67 Kielitiede, avoin yliopisto-opetus E68 Kielitiede, muut koulutukset E69 Kielitiede, yhteensä E71 Suomi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E72 Suomi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E73 Suomi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E74 Suomi, työnantajan tilaama koulutus E75 Suomi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E76 Suomi, avoin AMK-opetus E77 Suomi, avoin yliopisto-opetus E78 Suomi, muut koulutukset E79 Suomi, yhteensä E81 Ruotsi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E82 Ruotsi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E83 Ruotsi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E84 Ruotsi, työnantajan tilaama koulutus E85 Ruotsi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E86 Ruotsi, avoin AMK-opetus E87 Ruotsi, avoin yliopisto-opetus E88 Ruotsi, muut koulutukset E89 Ruotsi, yhteensä E91 Englanti, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E92 Englanti, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E93 Englanti, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E94 Englanti, työnantajan tilaama koulutus E95 Englanti, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E96 Englanti, avoin AMK-opetus E97 Englanti, avoin yliopisto-opetus E98 Englanti, muut koulutukset E99 Englanti, yhteensä E101 Saksa, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E102 Saksa, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E103 Saksa, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E104 Saksa, työnantajan tilaama koulutus E105 Saksa, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E106 Saksa, avoin AMK-opetus E107 Saksa, avoin yliopisto-opetus E108 Saksa, muut koulutukset E109 Saksa, yhteensä E111 Ranska, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E112 Ranska, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E113 Ranska, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E114 Ranska, työnantajan tilaama koulutus E115 Ranska, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E116 Ranska, avoin AMK-opetus E117 Ranska, avoin yliopisto-opetus E118 Ranska, muut koulutukset E119 Ranska, yhteensä E121 Venäjä, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E122 Venäjä, amm.lisäkoulutus, oppisopimus

19 E123 Venäjä, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E124 Venäjä, työnantajan tilaama koulutus E125 Venäjä, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E126 Venäjä, avoin AMK-opetus E127 Venäjä, avoin yliopisto-opetus E128 Venäjä, muut koulutukset E129 Venäjä, yhteensä E131 Espanja, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E132 Espanja, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E133 Espanja, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E134 Espanja, työnantajan tilaama koulutus E135 Espanja, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E136 Espanja, avoin AMK-opetus E137 Espanja, avoin yliopisto-opetus E138 Espanja, muut koulutukset E139 Espanja, yhteensä E141 Italia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E142 Italia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E143 Italia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E144 Italia, työnantajan tilaama koulutus E145 Italia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E146 Italia, avoin AMK-opetus E147 Italia, avoin yliopisto-opetus E148 Italia, muut koulutukset E149 Italia, yhteensä E151 Muut kielet, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E152 Muut kielet, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E153 Muut kielet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E154 Muut kielet, työnantajan tilaama koulutus E155 Muut kielet, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E156 Muut kielet, avoin AMK-opetus E157 Muut kielet, avoin yliopisto-opetus E158 Muut kielet, muut koulutukset E159 Muut kielet, yhteensä E161 Historia ja arkeologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E162 Historia ja arkeologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E163 Historia ja arkeologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E164 Historia ja arkeologia, työnantajan tilaama koulutus E165 Historia ja arkeologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E166 Historia ja arkeologia, avoin AMK-opetus E167 Historia ja arkeologia, avoin yliopisto-opetus E168 Historia ja arkeologia, muut koulutukset E169 Historia ja arkeologia, yhteensä E171 Filosofia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E172 Filosofia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E173 Filosofia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E174 Filosofia, työnantajan tilaama koulutus E175 Filosofia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E176 Filosofia, avoin AMK-opetus E177 Filosofia, avoin yliopisto-opetus E178 Filosofia, muut koulutukset E179 Filosofia, yhteensä E181 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E182 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E183 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E184 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, työnantajan tilaama koulutus

20 E185 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E186 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, avoin AMK-opetus E187 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, avoin yliopisto-opetus E188 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, muut koulutukset E189 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, yhteensä E191 Teologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E192 Teologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E193 Teologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E194 Teologia, työnantajan tilaama koulutus E195 Teologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E196 Teologia, avoin AMK-opetus E197 Teologia, avoin yliopisto-opetus E198 Teologia, muut koulutukset E199 Teologia, yhteensä E201 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E202 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E203 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E204 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, työnantajan tilaama koulutus E205 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E206 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, avoin AMK-opetus E207 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, avoin yliopisto-opetus E208 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, muut koulutukset E209 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, yhteensä Kulttuuriala E211 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E212 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E213 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E214 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, työnantajan tilaama koulutus E215 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E216 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, avoin AMK-opetus E217 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, avoin yliopisto-opetus E218 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, muut koulutukset E219 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, yhteensä E221 Viestintä- ja informaatioala, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E222 Viestintä- ja informaatioala, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E223 Viestintä- ja informaatioala, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E224 Viestintä- ja informaatioala, työnantajan tilaama koulutus E225 Viestintä- ja informaatioala, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E226 Viestintä- ja informaatioala, avoin AMK-opetus E227 Viestintä- ja informaatioala, avoin yliopisto-opetus E228 Viestintä- ja informaatioala, muut koulutukset E229 Viestintä- ja informaatioala, yhteensä E231 Kirjallisuus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E232 Kirjallisuus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E233 Kirjallisuus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E234 Kirjallisuus, työnantajan tilaama koulutus E235 Kirjallisuus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E236 Kirjallisuus, avoin AMK-opetus E237 Kirjallisuus, avoin yliopisto-opetus E238 Kirjallisuus, muut koulutukset E239 Kirjallisuus, yhteensä E241 Teatteri ja tanssi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E242 Teatteri ja tanssi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E243 Teatteri ja tanssi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E244 Teatteri ja tanssi, työnantajan tilaama koulutus E245 Teatteri ja tanssi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus

21 E246 Teatteri ja tanssi, avoin AMK-opetus E247 Teatteri ja tanssi, avoin yliopisto-opetus E248 Teatteri ja tanssi, muut koulutukset E249 Teatteri ja tanssi, yhteensä E251 Musiikki, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E252 Musiikki, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E253 Musiikki, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E254 Musiikki, työnantajan tilaama koulutus E255 Musiikki, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E256 Musiikki, avoin AMK-opetus E257 Musiikki, avoin yliopisto-opetus E258 Musiikki, muut koulutukset E259 Musiikki, yhteensä E261 Kuvataide, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E262 Kuvataide, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E263 Kuvataide, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E264 Kuvataide, työnantajan tilaama koulutus E265 Kuvataide, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E266 Kuvataide, avoin AMK-opetus E267 Kuvataide, avoin yliopisto-opetus E268 Kuvataide, muut koulutukset E269 Kuvataide, yhteensä E271 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E272 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E273 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E274 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, työnantajan tilaama koulutus E275 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E276 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, avoin AMK-opetus E277 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, avoin yliopisto-opetus E278 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, muut koulutukset E279 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, yhteensä E281 Muu kulttuurialan koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E282 Muu kulttuurialan koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E283 Muu kulttuurialan koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E284 Muu kulttuurialan koulutus, työnantajan tilaama koulutus E285 Muu kulttuurialan koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E286 Muu kulttuurialan koulutus, avoin AMK-opetus E287 Muu kulttuurialan koulutus, avoin yliopisto-opetus E288 Muu kulttuurialan koulutus, muut koulutukset E289 Muu kulttuurialan koulutus, yhteensä Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala E291 Liiketalous ja kauppa, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E292 Liiketalous ja kauppa, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E293 Liiketalous ja kauppa, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E294 Liiketalous ja kauppa, työnantajan tilaama koulutus E295 Liiketalous ja kauppa, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus E296 Liiketalous ja kauppa, avoin AMK-opetus E297 Liiketalous ja kauppa, avoin yliopisto-opetus E298 Liiketalous ja kauppa, muut koulutukset E299 Liiketalous ja kauppa, yhteensä E301 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus E302 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus E303 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus E304 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, työnantajan tilaama koulutus E305 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus