s v palvelurakenne Vapaan sivistystyön Oppilaitosten koulutustarjonta Leena Saloheimo

Transkriptio

1 kansalaisopistot kansanopistot kesäyliopistot opintokeskukset urheiluopistot s v Vapaan sivistystyön palvelurakenne Oppilaitosten koulutustarjonta Leena Saloheimo % t

2 Sisältö. Johdanto 3 2. Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 7 2. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoimen yliopiston opinnot Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 5 3. Ammattikoulutus Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen koulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus 2 4. Yleissivistävä koulutus Perusopetus Perusopetuksen lisäopetus Lukiokoulutus Taiteen perusopetus Maahanmuuttajien koulutus Opintosetelikoulutus Nuorisotakuukoulutus Yhteenveto Lähteet 38 ISBN (pdf) ISBN (painettu) 2

3 . JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoitus on muodostaa kuva siitä, millaista koulutusta vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat, mikä on näiden koulutusten volyymi ja millaisia palvelurakenteita vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjonnasta muodostuu maakunnittain. Selvitys on tehty ennen kaikkea Vapaa Sivistystyö ry:n hallituksen tarpeisiin, mutta ensimmäisenä tämän laatuisena kokonaisesityksenä se voi palvella laajemminkin alan kehittämisen tarpeita. Tiedot on kerätty opetushallinnon Vipunen-tietokannasta, Tilastokeskuksen tilastoista, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporteista sekä vapaan sivistystyön keskusjärjestöiltä saaduista oppilaitostilastoista. Vertailukelpoisten tietojen löytäminen on ollut ongelmallista, koska käytettyjä tilastoja kerätään eri tarkoituksiin ja niissä on käytetty jonkin verran erilaisia luokituksia. Tässä selvityksessä pohjana on pyritty käyttämään opetushallinnon koulutusluokitusta. Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen tiedot koskevat vuotta 202. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen osallistujatiedot koskevat vuotta 20. Ne olivat tuoreimmat käytettävissä olleet osallistujatiedot, kun selvitystä tehtiin. Vipuseen on lisätty vuotta 202 koskevat vapaan sivistystyön tiedot marraskuussa 204 ja sitä on hyödynnetty ottamalla mukaan vapaan sivistystyön koulutusten ja osallistujien määriä koskeva vertailu vuosilta (taulukko 7). Selvitykseen on kerätty tietoja myös vapaan sivistystyön tarjoamasta taiteen perusopetuksesta, avoimen yliopiston opetuksesta, ikäihmisten yliopistosta, maahanmuuttaja- ja nuorisotakuukoulutuksesta saatavissa olevan aineiston pohjalta. Yksi luku käsittelee vapaan sivistystyön opintosetelikoulutusta. Vertailutiedoiksi on otettu yli 6 tuntia kestäneen koulutuksen opetustuntien ja/tai osallistujien määrät sen mukaan, mitä tietoja on ollut saatavissa kaikki vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen tarjoamat koulutusmuodot kattavasti. Joissakin tapauksissa käytetään opiskelijamäärää. Osallistujamäärä on koulutuksiin osallistuneiden yhteismäärää (brutto), jossa yksittäinen useisiin koulutuksiin osallistunut henkilö voi tilastoitua useaan kertaan. Opiskelijamäärä viittaa opiskelijaksi kirjautuneiden henkilöiden yhteismäärään (netto), jossa kukin henkilö on laskettu vain kertaalleen. Opetustunneilla tarkoitetaan opettajien, kouluttajien, luennoitsijoiden ja vastaavien antamia. Alle 6 tuntia kestävästä koulutuksesta ei ole käytettävissä tilastotietoja, joten osa vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä koulutuksesta jää näin kattamatta tässä selvityksessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän arvioidaan olevan miljoona. Vapaan sivistystyön päällekkäisyyksistä puhdistetun netto-opiskelijaluvun laskettiin olleen,05 miljoonaa vuonna Tilastokeskus antaa vapaana sivistystyönä järjestetyn aikuiskoulutuk- Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2009:2. s

4 sen vuoden 202 netto-opiskelijamääräksi Opiskelijoiden lukumäärän olisi siis laskenut jonkin verran aikuiskoulutuksen osallistujamäärien laskiessa. Opiskelijoiden määrästä käydään parhaillaankin keskustelua. Professori Jyri Manninen esitti 3, että Tilastokeskuksen raportoima 4 harrastuksiin ja vapaaaikaan liittyvään koulutukseen vuonna 202 osallistuneiden, iältään vuotiaiden lukumäärä olisi vapaan sivistystyön opiskelijoiden määrä. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen tulokset perustuvat työikäisen haastatteluihin. Vapaana sivistystyönä järjestettyyn aikuiskoulutukseen osallistuu kuitenkin myös alle 8-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita, joita olisi tämän mukaan opiskelijoiden kokonaismäärästä Luku vaikuttaa suurelta, vaikka sen voidaan arvioida olevan satoja tuhansia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä tarkempia tietoja vapaan sivistystyön opiskelijoiden kokonaismäärästä tai eri ikäryhmien osuuksista siinä. Oppilaitosten järjestämän muun koulutuksen opiskelijamääriä käsitellään tässä selvityksessä kutakin koulutusmuotoa koskevissa luvuissa. VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOSTEN PALVELURAKENNE OPPILAITOSTEN TARJOAMAT KOULUTUSMUODOT Myös vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä on vähentynyt vuosittain ja näkyvissä on, että se vähenee edelleen, kun vapaan sivistystyön oppilaitosrakenteen uudistustyö on saatu valmiiksi. Taulukosta ilmenee oppilaitosten lukumäärien muutokset vuodesta 2005 vuoteen 203. Kansalaisopistojen määrä on pudonnut lähes neljänneksellä. Kansanopistojen määrä on vähentynyt, mutta niiden kampusten määrä ei sen sijaan ole laskenut. Muiden oppilaitosmuotojen lukumäärissä ei ole tapahtunut muutoksia. Vuonna 204 maassamme toimii 33 vapaan sivistystyön oppilaitosta: 87 kansalaisopistoa, 80 kansanopistoa, 20 kesäyliopistoa, 4 liikunnan koulutuskeskusta ja 2 opintokeskusta. Kansalaisopistojen koot ja niiden toimialueiden koot vaihtelevat suuresti. Ne vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin, mutta kuntien ja niiden kansalaisopistotoimintojen yhdistämisissä syntyy aikaisempaa laajemmilla maantieteellisillä alueilla toimivia seutu- ja alueopistoja. TAULUKKO. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrät vv TAULUKKO. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrät vv Liikunnan koulu Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Yhteensä tuskeskukset *) *) *) *) 87 *) Vähenemä, % *) *) Poikkeaa Poikkeaa Tilastokeskuksen Tilastokeskuksen antamasta antamasta tiedosta. tiedosta. Tilastokeskuksen Tilastokeskuksen tilastoissa tilastoissa yhden yhden opintokeskuksen opintokeskuksen ja kahden ja kahden kansanopiston kansanopiston tiedot eivät tiedot omista- eivät omista jamuutoksista johtuvista syistä näy ko. oppilaitosmuodon kohdalla.. TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v Koulutusmuoto Oppilaitosten aikuiskoulutus 202. Suomen Kansalaisopistot virallinen tilasto. Koulutus Kansanopistot 203. Tilastokeskus. Kesä Liikunnan koulu Opinto- yliopistot tuskeskukset keskukset 3 Manninen Alustus Vapaan sivistystyön foorumissa Helsingin työväenopistolla. TUTKINTOON JOHTAMATON 4 AIKUISKOULUTUS Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutustutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Aikuiskoulutukseen osallistuminen Vapaa sivistystyö 202, 4. x x x x x 5 Suomen virallinen Avoin korkeakouluopetus tilasto (SVT): Koulutuksen järjestäjät x ja oppilaitokset x [verkkojulkaisu].issn= x x Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus x x x x Työnantajan tilaama koulutus x x x x AMMATTIKOULUTUS 4 Ammatillinen opetussuunnitelmaperus x x teinen koulutus Ammatillinen näyttötutkintoon valmista x x va koulutus

5 VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOSTEN PALVELURAKENNE OPPILAITOSTEN TARJOAMAT KOULUTUSMUODOT Kansanopistoista osa on valtakunnallisia, osa alueellisia. Joillakin. kansanopistoilla Vapaan sivistystyön on useampia oppilaitosten kampuksia määrät Suomessa vv asuvilla. on jonkin vapaan sivistystyön oppi- Oppilaitosverkko kattaa toistaiseksi koko maan. Kaikilla TAULUKKO tai toimipisteitä seurauksena opistojen yhdistämisestä. laitoksen palvelut ulottuvillaan. Liikunnan koulu Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Muutamien kansanopistojen tuskeskukset toiminta on loppunut Yhteensä 2005 kokonaan viime vuosina. 4 Joitakin esimerkkejä 86 on myös 247 Kartassa esitetään vapaan sivistystyön 20 oppilaitosten kahden tai kolmen oppilaitosmuodon 4 yhdistämisestä määrät maakunnissa v Kansanopistoista esitetään 2007 yhdeksi organisaatioksi, 4 esimerkiksi kansanopiston 89 ja kansalaisopiston tai opintokeskuksen 4 yhdistämisestä 83 ja 223 tässä toimipaikat (87 kpl). 20 Opintokeskukset 368 ovat valtakunnallisia oppilaitoksia, 20 joiden lukumäärä 35 näkyy kansalaisopiston, kansanopiston ja kesäyliopiston toiminnan yhdistämisestä. Liikunnan koulutuskeskuksista kartassa vain Uudenmaan kohdalla *) *) kymmenellä on valtakunnallinen 4 ja neljällä 80 alueellinen 95 Selvityksessä katetaan *) vapaan 20 sivistystyön oppilaitosten tehtävä. Opintokeskukset 4 ovat valtakunnallisia 80 *) oppilai-8toksia, tarjoamat *) koulutusmuodot, 20 jotka on koottu 32 jotka % on kaikki 0 rekisteröity pääkaupunkiseudul Vähenemä, taulukkoon *) Poikkeaa le, mutta Tilastokeskuksen ne järjestävät antamasta koulutusta tiedosta. eri puolilla Tilastokeskuksen Suomea. tilastoissa yhden opintokeskuksen ja kahden kansanopiston tiedot eivät omista- jamuutoksista johtuvista syistä näy ko. oppilaitosmuodon kohdalla.. TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v. 202 TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v. 202 Koulutusmuoto Kansalaisopistot Kansanopistot Kesä- yliopistot Liikunnan koulu- tuskeskukset Opinto- keskukset TUTKINTOON JOHTAMATON AIKUISKOULUTUS Vapaa sivistystyö x x x x x Avoin korkeakouluopetus x x x x Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus x x x x Työnantajan tilaama koulutus x x x x AMMATTIKOULUTUS Ammatillinen opetussuunnitelmaperus x x teinen koulutus Ammatillinen näyttötutkintoon valmista x x va koulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen x*) x x x x lisäkoulutus YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Perusopetus x x Perusopetuksen lisäopetus x Lukiokoulutus x TAITEEN PERUSOPETUS x x MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS x x x x OPINTOSETELIKOULUTUS x x x x x NUORISOTAKUUKOULUTUS x x *) Kansalaisopisto voi tuottaa ammatillista lisäkoulutusta sellaiselle organisaatiolle, jolla on lisäkoulutuksen järjestämislupa. *) Kansalaisopistoilla ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa v Tuona vuonna tilastoidut koulutuksen on voitu tuottaa sellaiselle organisaatiolle, jolla on lisäkoulutuksen järjestämislupa. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkkojulkaisu].issn=

6 kartta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä Suomen maakunnissa Maakunnat UU Uusimaa VA Varsinais-Suomi SA Satakunta KH Kanta-Häme PM Pirkanmaa PH Päijät-Häme KL Kymenlaakso EK Etelä-Karjala ES Etelä-Savo PS Pohjois-Savo PK Pohjois-Karjala KE Keski-Suomi EP Etelä-Pohjanmaa PO Pohjanmaa KP Keski-Pohjanmaa PP Pohjois-Pohjanmaa KU Kainuu LA Lappi AL Ahvenanmaa 2/LA 4 5 Kansalaisopisto Kansanopisto (toimipaikat/kampukset) Kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskus Opintokeskus (valtakunnallinen oppilaitos) 6/KP /PP 5 8 /KU 8 2/AL 2/PO 3 7 2/SA 25/VA 6/EP /PM /KH 2 20/KE 3 6 9/PH O/UU 3/PS 0 2 6/ES O/KL 3/PK /EK

7 2. TUTKINTOON JOHTAMATON AIKUISKOULUTUS Vuonna 202 koko Suomen tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa oli 2,2 miljoonaa osallistujaa, joista,7 miljoonaa vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa. Tuona vuonna tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen pidettiin kaikkiaan 5,5 miljoonaa. 6 Niistä 2,9 miljoonaa tuntia järjestettiin vapaana sivistystyönä, minkä lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet myös muuta tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta: ammatillista lisäkoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta, työnantajan tilaamaa koulutusta, avointa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta. Alla esitellään tarkemmin vapaan sivistystyön oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Suurin osa siitä on vapaan sivistystyön tapaan opetushallinnon alaista koulutusta. Poikkeuksen tekee mm. työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Taulukkoon 3 on koottu vapaan sivistystyön oppilaitosten tuottamat opetustunnit vuonna 202. Mukana ei ole alle kuusi tuntia kestäneen koulutuksen tai lapsille ja nuorille suunnatun koulutuksen (taiteen perusopetus) tietoja. TAULUKKO 3. Tutkintoon johtamattoman Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen aikuiskoulutuksen opetustunnit opetustunnit (vähintään 6 tuntia kestävä kou- lutus) koulutussektoreittain (vähintään 6 tuntia kestävä vapaan koulutus) sivistystyön koulutussektoreittain oppilaitosmuodoissa vapaan sivistystyön v. 202 oppilaitosmuodoissa 2. v Koulutussektori Kansalaisopisto, Kansanopisto, TAULUKKO 3. Kesäyliopisto, Liikunnan koulutuskeskus, Opintokeskus, YHTEENSÄ Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, 72 *) ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, 52 *) oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuis koulutus Työnantajan tilaama koulu tus Avoin ammattikorkeakou luopetus Avoin yliopistoopetus Muu koulutus *) *) Kansalaisopisto voi tuottaa ammatillista lisäkoulutusta lisäkoulutusta sellaiselle sellaiselle organisaatiolle, organisaatiolle, jolla jolla on lisäkoulutuksen on lisäkoulutuksen järjestämislupa järjestämislupa 6 Oppilaitosten aikuiskoulutus 202. Suomen virallinen tilasto. Koulutus Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= TAULUKKO 4. Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet op- pilaitosmuodon kokonaistuntimäärästä tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa v. 202 Kansalaisopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Musiikki

8 Kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen yhteenlasketuista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista 93 prosenttia oli vapaata sivistystyötä, runsas kaksi prosenttia avointa yliopistokoulutusta ja vajaa kaksi prosenttia työvoimapoliittista koulutusta. sessa tärkeimmät ainealueet olivat liikunta ja urheilu runsaalla tunnilla, suomen kieli tunnilla ja tietotekniikan hyväksikäyttö tunnilla. TAULUKKO 3. Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit (vähintään 6 tuntia kestävä kou- lutus) koulutussektoreittain vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa Muun koulutuksen v. runsas opetustuntia sisältää mm. maksupalvelu- ja ostopalvelukoulutusta sekä EUkoulutusta. Koulutussektori Kansalaisopisto, Kansanopisto, Kesäyliopisto, Liikunnan Opintokeskus, YHTEENSÄ Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta tarkastellaan luvussa 2., avointa yliopistokoulutusta luvussa koulutuskeskus, 2.2. Vapaana ja työvoimapoliittista sivistystyönä aikuiskoulutuksen tarkempi Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen ainealueiden suurimmat opetustuntimäärät on kerätty järjestetty koulutus kuvaus on luvussa 2.3. Tutkintoon johtamatonta ammatillista ei oppisopimus lisäkoulutusta käsitellään ammattikoulutuksen taulukkoon 4 oppilaitosmuodoittain. Siihen on myös Ammatillinen lisäkoulutus, 72 *) yhteydessä Ammatillinen luvussa lisäkoulutus, *) 5 laskettu 26 kunkin ainealueen 464 tuntimäärän osuus oppilaitosmuodon 792 koko opetustuntimäärästä. Taulukosta oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuis Työnantajan koulutus tilaamassa koulutuksessa suurimmat opetustuntimäärät näkyy oppilaitosmuotojen erikoistuminen tiettyihin Työnantajan tilaama olivat koulu kansalaisopistoissa, 0 7 lähes ainealueisiin. 956 Siitä 2 ilmenee 828 myös, että kielten opetus on tus tuntia. Näistä merkittävä osa lienee kuntien tilaamaa keskeinen alue sekä kansalaisopistoissa, kansanopistoissa että kesäyliopistoissa. Selvästi eniten opetustun- Avoin ammattikorkeakou koulutusta. luopetus Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettiin Avoin työnantajan yliopistoopetus tilaamaa koulutusta tuntia ja kesäyliopistoissa Muu koulutus lähes tuntia Vapaassa 2 sivistystyössä 07 teja on suomen kielen 77 opetuksessa, joka käytännössä on maahanmuuttajille 4 74 vapaana sivistystyönä 647 ja työvoi Kansalaisopisto toteutetussa voi tuottaa työnantajan ammatillista tilaamassa lisäkoulutusta koulutuk- sellaiselle organisaatiolle, mapoliittisena jolla on koulutuksena lisäkoulutuksen järjestämislupa järjestettyä koulutusta. *) TAULUKKO 4. TAULUKKO 4. Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet op Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet pilaitosmuodon oppilaitosmuodon kokonaistuntimäärästä tutkintoon tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa v. 202 v. 202 Kansalaisopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Musiikki Kielet *) Kansanopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kielet *) Musiikki Kuvataide Kesäyliopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kielet *) Opetus ja kasvatustyö ja psykologia Terveysala Liikunnan koulutuskeskukset Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Liikunta ja urheilu Muu sosiaali, terveys ja liikuntaalan koulutus Opintokeskukset Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kansalais ja järjestötoiminta Teatteri ja tanssi Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot *) Kielen jakautuminen: *) Kielen opetustuntien jakautuminen: Kansalaisopiston kielen opetustunneista englantia 27 %, espanjaa 4 %, suomea 3 % Kansalaisopiston Kansanopiston kielen kielen opetustunneista opetustunneista suomea englantia %, englantia %, espanjaa 2 %, 4 ruotsia %, suomea 0 %. 3 % Kansanopiston Kesäyliopiston kielen opetustunneista suomea %, englantia 24 2 %, ruotsia 2 0 % %. Kesäyliopiston kielen opetustunneista suomea 40 %, englantia 24 %, ruotsia 2 % 8

9 2. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee lyhyt- ja intensiivikursseista lukuvuoden pituisiin opintoihin ja sivutoimisista ja osa-aikaisista päätoimisiin. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen järjestämistä säädellään lailla vapaasta sivistystyöstä. Valtionosuus on (70) prosenttia oppilaitosmuodon määriteltyyn yksikköhintaan perustuvista kustannuksista. Tilastokeskuksen koulutustilaston 8 mukaan vuonna 202 vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen 2,9 miljoonaa opetustuntia jakautuvat oppilaitosmuotojen kesken seuraavan taulukon mukaan: TAULUKKO 5. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opetustunnit vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. TAULUKKO 5. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opetustunnit vapaan sivistystyön oppilaitos- muodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto Liikunnan koulutus Opintokeskus YHTEENSÄ keskus % 7 % 2 % 4 % 8 % 00 % Vapaa sivistystyö muodostaa yli 90 prosenttia kaikista Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus- ja osallistujamäärissä suurimmat havaitaan opetustuntimäärät hienoista nousua (yli TAULUKKO kansalaisopistojen 6. Vapaana ja opintokeskusten sivistystyönä tuottamista järjestetyn opetustunneista. TAULUKKO 000 tuntia) Kansanopistoissa, 5. Vapaana sisältöalueittain liikunnan sivistystyönä koulutuskeskuksissa v. 202 järjestetyn 2. koulutuksen vuodesta 200 opetustunnit vuoteen 202 vapaan 9 huolimatta sivistystyön rakenteelli- oppilaitos aikuiskoulutuksen 00 ja kesäyliopistoissa vapaan sivistystyön osuus on lähellä sista tai valtionosuuksiin kohdistuneista toimenpiteistä muodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. 50 prosenttia oppilaitosmuodon Sisältö kaikista opetustunneista. (taulukko 7). Erityisesti Opetustunnit kesäyliopistojen kohdalla nousu Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto on Liikunnan merkittävä. koulutus Opintokeskusten Opintokeskus kohdalla taulukossa YHTEENSÄ Musiikki Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen suurimmat opetustuntien Liikunta ja näkyvä keskus nousu johtuu pääasiassa siitä, että Agricolaopintokeskuksen kokonaismäärät 508 urheilu 27 annettiin käden tiedot puuttuvat vuosilta ja , Kuvataide taitojen, 69 musiikin, % ja Teatteri liikunnan ja 7 tanssi sisältöalueilla % (taulukko 2 % 6). mutta ovat 4 % mukana 67 vuoden % tiedoissa. 00 % Englanti Suomi TAULUKKO 6. Vapaana sivistystyönä järjestetyn TAULUKKO aikuiskoulutuksen 6. suurimmat opetustuntimäärät (yli Vapaana sivistystyönä järjestetyn tuntia) sisältöalueittain v aikuiskoulutuksen suurimmat opetustuntimäärät (yli tuntia) sisältöalueittain v Sisältö Opetustunnit TAULUKKO Käsi 7. Vapaana ja taideteollisuus sivistystyönä ja käden taidot järjestetyn koulutuksen koulutus ja 52 osallistujamäärien 462 kehitys (vähintään Musiikki 6 tuntia kestänyt koulutus) Liikunta ja urheilu Kuvataide Lisäys/vähennys, Teatteri ja tanssi % Oppilaitosmuoto Koulutuksia Englanti Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Kansalaisopistot 78 Suomi Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten 236 aikuiskoulutus 793 [verkkojulkaisu] ISSN= Yhteensä Vapaan sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen 546 osallistuneet Opetushallinnon 537 tilastotietokanta Vipunen TAULUKKO 7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus ja osallistujamäärien kehitys (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) Lisäys/vähennys, %

10 Englanti Suomi TAULUKKO 7. TAULUKKO 7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus ja osallistujamäärien kehitys Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus- ja osallistujamäärien (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) kehitys (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) Lisäys/vähennys, % Oppilaitosmuoto Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Kansalaisopistot Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Yhteensä Seuraavassa tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten vapaan sivistystyön koulutusta sekä kokonaisuutena että maakuntatasolla pääasiassa osallistujamäärien valossa. Tarkasteluvuodeksi on otettu vuosi 20, jota koskevat osallistuja tiedot olivat haettavissa Vipusesta maakunnittain 0. Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestivät tuona vuonna vapaana sivistystyönä kaikkiaan vähintään kuusi tuntia kestävää koulutusta. Koulutusten ja osallistujien sekä oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien maakuntakohtainen jakautuminen esitetään taulukossa 8. Tässä opintokeskuksia koskevat tiedot on erotettu Uudenmaan tiedoista, koska ne kattavat opintokeskusten koko maan alueella järjestetyt koulutukset. TAULUKKO 8. TAULUKKO 8. Vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutusten ja Vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutusten ja niihin osallistuneiden niihin osallistuneiden lukumäärät lukumäärät maakunnittain v. v. 20 (vähintään 6 tuntia 6 tuntia kestävä kestävä koulutus). koulutus). Maakunta Ylläpitäjät, lkm. Oppilaitokset, lkm. Koulutukset, kurssit, lkm. Osallistujat, lkm Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Opintokeskukset Vapaa sivistystyö YHTEENSÄ 0 Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit 0

11 Vapaan sivistystyön oppilaitoksista 4 prosenttia sijaitsi Uudellamaalla. Joukossa oli suuria oppilaitoksia. Vapaan sivistystyön osallistujista 23 prosenttia opiskeli täällä. Toiseksi eniten oppilaitoksia ja osallistujia oli Pirkanmaalla, jossa kummankin osuus valtakunnan kokonaisluvuista oli noin 9 prosenttia. Päijät-Hämeessä maakunnan neljässä vapaan sivistystyön oppilaitoksessa oli runsaat osallistujaa, joka oli oppilaitosten määrään suhteutettuna maan suurin luku. Vähiten oppilaitoksia ja osallistujia oli Ahvenanmaan maakunnassa, jossa on yksi kansanopisto ja yksi kansalaisopisto. Keskimääräinen osallistujaluku koulutusta kohti vaihtelee 3 ja 8 osallistujan välillä maakunnissa. Opintokeskusten koulutuksissa keskiosallistujaluku oli 23. Maakuntien välisessä vertailussa verrattiin alueen osuutta kaikista vapaan sivistystyön osallistujista ja alueen osuutta maan väkiluvusta. Kuviossa nähdään, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Etelä-Savossa vapaan sivistystyön osallistujien osuus on väestön osuutta suurempi. Tämä voidaan tulkita erityiseksi aktiivisuudeksi osallistua vapaan sivistystyön opintoihin. Myös Keski-Suomen ja Lapin maakunnissa vapaan sivistystyön osallistujien osuus on väestön osuutta suurempi. Pohjois-Karjalassa ja Päijät- Hämeessä osallistujien ja väestön osuudet ovat samat. Muissa maakunnissa väestön osuus on vapaan sivistystyön osallistujien osuutta suurempi. Erityisen suuri ero oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Kuviosta näkyy myös, että vapaan sivistystyön vähintään 6 tuntia kestäneen koulutuksen kaikista osallistujista lähes 4 prosenttia opiskeli opintokeskusten eri puolilla Suomea järjestämissä koulutuksissa (joita ei ole tilastoitu alueittain). kuvio. 2 3 Maakuntien osuudet maan väestön ja vapaan sivistystyön osallistujien määristä v. 20 sekä opintokeskusten osuus vapaan sivistystyön osallistujista samana vuonna. Opintokeskukset 2 Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen 3 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=

12 KeskiSuomi PohjoisKarjala Osuus maan väkuluvusta 202, % PohjoisSavo EteläSavo EteläKarjala Osuus vapaan sivistystyön osallistujista, % Kymenlaakso Kansanopistojen erityispiirre ovat vapaan sivistystyön opiskelijamäärä on siellä korkea. Pohjois-Pohjanmaalla PäijätHäme pitkät linjat, joilla opiskellaan päätoimisesti syksystä on opistojen lukumäärä seuraavaksi suurin, 2 kappaletta, mutta siellä opistojen vapaan sivistystyön linjojen Pirkanmaa kevääseen. Taulukkoon 9 on koottu kansanopistojen määrät ja niiden pitkien linjojen opiskelijamäärät opiskelijamäärät ovat suhteellisen pienet. Suurin keski- KantaHäme Satakunta maakunnittain. Kaikissa maakunnissa on vuonna 202 määräinen opiskelijamäärä oli 20 (Keski-Suomi), pienin VarsinaisSuomi ollut tarjolla kansanopiston pitkien linjojen opintoja. seitsemän (Kainuu). Uusimaa Kansanopistoja on Uudellamaalla 7 ja pitkien linjojen TAULUKKO 9. TAULUKKO 9. Kansanopistojen Kansanopistojen vapaan vapaan sivistystyön sivistystyön pitkien linjojen opiskelijat opiskelijat v. 20 v Luvut sisältyvät va 4. paan sivistystyönä järjestetyn Luvut sisältyvät koulutuksen vapaan sivistystyönä osallistujatilastoihin. järjestetyn koulutuksen osallistujatilastoihin. Maakunta Kansanopistojen toimipaikko- ja Opiskelijoita Keskimääräinen opiskelijamäärä /opisto Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu 7 7 Lappi Ahvenanmaa yhteensä Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät myös mer- Suomen virallinen Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen 4kittävän määrän tilasto alle 6 (SVT): tuntia Väestörakenne kestäviä koulutuksia, [verkkojulkaisu].issn= jotka 5eivät Suomen näy Kansanopistoyhdistyksen Tilastokeskuksen avoimissa tilastot 202 koulutustilastoissa. Mm. opintokeskusten alle 6 tuntia kestävän koulutuksen 5 mukaanotto kasvattaa opintokeskusten opetustuntien määrää merkittävästi ja kaksinkertaistaa koulutuksen osallistujamäärän tieto löytyy opintokeskuksien omista tilastoista. Opintokeskuksille erityinen työmuoto ovat myös opintokerhot, joista OPH kerää tiedot. Taulukossa 0 näkyvät opintokeskusten opintokerhojen lukumäärät ja osallistujaluvut vuodelta 202. TAULUKKO 0. Opintokeskusten opintokerhot v Oppilaitoksia Opintokerhoja 760 Osallistujia Suomen Kansanopistoyhdistyksen tilastot Opetushallituksen opintokeskusraportit 202 2