s v palvelurakenne Vapaan sivistystyön Oppilaitosten koulutustarjonta Leena Saloheimo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s v palvelurakenne Vapaan sivistystyön Oppilaitosten koulutustarjonta Leena Saloheimo"

Transkriptio

1 kansalaisopistot kansanopistot kesäyliopistot opintokeskukset urheiluopistot s v Vapaan sivistystyön palvelurakenne Oppilaitosten koulutustarjonta Leena Saloheimo % t

2 Sisältö. Johdanto 3 2. Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 7 2. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoimen yliopiston opinnot Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 5 3. Ammattikoulutus Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen koulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus 2 4. Yleissivistävä koulutus Perusopetus Perusopetuksen lisäopetus Lukiokoulutus Taiteen perusopetus Maahanmuuttajien koulutus Opintosetelikoulutus Nuorisotakuukoulutus Yhteenveto Lähteet 38 ISBN (pdf) ISBN (painettu) 2

3 . JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoitus on muodostaa kuva siitä, millaista koulutusta vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat, mikä on näiden koulutusten volyymi ja millaisia palvelurakenteita vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjonnasta muodostuu maakunnittain. Selvitys on tehty ennen kaikkea Vapaa Sivistystyö ry:n hallituksen tarpeisiin, mutta ensimmäisenä tämän laatuisena kokonaisesityksenä se voi palvella laajemminkin alan kehittämisen tarpeita. Tiedot on kerätty opetushallinnon Vipunen-tietokannasta, Tilastokeskuksen tilastoista, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporteista sekä vapaan sivistystyön keskusjärjestöiltä saaduista oppilaitostilastoista. Vertailukelpoisten tietojen löytäminen on ollut ongelmallista, koska käytettyjä tilastoja kerätään eri tarkoituksiin ja niissä on käytetty jonkin verran erilaisia luokituksia. Tässä selvityksessä pohjana on pyritty käyttämään opetushallinnon koulutusluokitusta. Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen tiedot koskevat vuotta 202. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen osallistujatiedot koskevat vuotta 20. Ne olivat tuoreimmat käytettävissä olleet osallistujatiedot, kun selvitystä tehtiin. Vipuseen on lisätty vuotta 202 koskevat vapaan sivistystyön tiedot marraskuussa 204 ja sitä on hyödynnetty ottamalla mukaan vapaan sivistystyön koulutusten ja osallistujien määriä koskeva vertailu vuosilta (taulukko 7). Selvitykseen on kerätty tietoja myös vapaan sivistystyön tarjoamasta taiteen perusopetuksesta, avoimen yliopiston opetuksesta, ikäihmisten yliopistosta, maahanmuuttaja- ja nuorisotakuukoulutuksesta saatavissa olevan aineiston pohjalta. Yksi luku käsittelee vapaan sivistystyön opintosetelikoulutusta. Vertailutiedoiksi on otettu yli 6 tuntia kestäneen koulutuksen opetustuntien ja/tai osallistujien määrät sen mukaan, mitä tietoja on ollut saatavissa kaikki vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen tarjoamat koulutusmuodot kattavasti. Joissakin tapauksissa käytetään opiskelijamäärää. Osallistujamäärä on koulutuksiin osallistuneiden yhteismäärää (brutto), jossa yksittäinen useisiin koulutuksiin osallistunut henkilö voi tilastoitua useaan kertaan. Opiskelijamäärä viittaa opiskelijaksi kirjautuneiden henkilöiden yhteismäärään (netto), jossa kukin henkilö on laskettu vain kertaalleen. Opetustunneilla tarkoitetaan opettajien, kouluttajien, luennoitsijoiden ja vastaavien antamia. Alle 6 tuntia kestävästä koulutuksesta ei ole käytettävissä tilastotietoja, joten osa vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä koulutuksesta jää näin kattamatta tässä selvityksessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän arvioidaan olevan miljoona. Vapaan sivistystyön päällekkäisyyksistä puhdistetun netto-opiskelijaluvun laskettiin olleen,05 miljoonaa vuonna Tilastokeskus antaa vapaana sivistystyönä järjestetyn aikuiskoulutuk- Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2009:2. s

4 sen vuoden 202 netto-opiskelijamääräksi Opiskelijoiden lukumäärän olisi siis laskenut jonkin verran aikuiskoulutuksen osallistujamäärien laskiessa. Opiskelijoiden määrästä käydään parhaillaankin keskustelua. Professori Jyri Manninen esitti 3, että Tilastokeskuksen raportoima 4 harrastuksiin ja vapaaaikaan liittyvään koulutukseen vuonna 202 osallistuneiden, iältään vuotiaiden lukumäärä olisi vapaan sivistystyön opiskelijoiden määrä. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen tulokset perustuvat työikäisen haastatteluihin. Vapaana sivistystyönä järjestettyyn aikuiskoulutukseen osallistuu kuitenkin myös alle 8-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita, joita olisi tämän mukaan opiskelijoiden kokonaismäärästä Luku vaikuttaa suurelta, vaikka sen voidaan arvioida olevan satoja tuhansia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä tarkempia tietoja vapaan sivistystyön opiskelijoiden kokonaismäärästä tai eri ikäryhmien osuuksista siinä. Oppilaitosten järjestämän muun koulutuksen opiskelijamääriä käsitellään tässä selvityksessä kutakin koulutusmuotoa koskevissa luvuissa. VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOSTEN PALVELURAKENNE OPPILAITOSTEN TARJOAMAT KOULUTUSMUODOT Myös vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä on vähentynyt vuosittain ja näkyvissä on, että se vähenee edelleen, kun vapaan sivistystyön oppilaitosrakenteen uudistustyö on saatu valmiiksi. Taulukosta ilmenee oppilaitosten lukumäärien muutokset vuodesta 2005 vuoteen 203. Kansalaisopistojen määrä on pudonnut lähes neljänneksellä. Kansanopistojen määrä on vähentynyt, mutta niiden kampusten määrä ei sen sijaan ole laskenut. Muiden oppilaitosmuotojen lukumäärissä ei ole tapahtunut muutoksia. Vuonna 204 maassamme toimii 33 vapaan sivistystyön oppilaitosta: 87 kansalaisopistoa, 80 kansanopistoa, 20 kesäyliopistoa, 4 liikunnan koulutuskeskusta ja 2 opintokeskusta. Kansalaisopistojen koot ja niiden toimialueiden koot vaihtelevat suuresti. Ne vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin, mutta kuntien ja niiden kansalaisopistotoimintojen yhdistämisissä syntyy aikaisempaa laajemmilla maantieteellisillä alueilla toimivia seutu- ja alueopistoja. TAULUKKO. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrät vv TAULUKKO. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrät vv Liikunnan koulu Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Yhteensä tuskeskukset *) *) *) *) 87 *) Vähenemä, % *) *) Poikkeaa Poikkeaa Tilastokeskuksen Tilastokeskuksen antamasta antamasta tiedosta. tiedosta. Tilastokeskuksen Tilastokeskuksen tilastoissa tilastoissa yhden yhden opintokeskuksen opintokeskuksen ja kahden ja kahden kansanopiston kansanopiston tiedot eivät tiedot omista- eivät omista jamuutoksista johtuvista syistä näy ko. oppilaitosmuodon kohdalla.. TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v Koulutusmuoto Oppilaitosten aikuiskoulutus 202. Suomen Kansalaisopistot virallinen tilasto. Koulutus Kansanopistot 203. Tilastokeskus. Kesä Liikunnan koulu Opinto- yliopistot tuskeskukset keskukset 3 Manninen Alustus Vapaan sivistystyön foorumissa Helsingin työväenopistolla. TUTKINTOON JOHTAMATON 4 AIKUISKOULUTUS Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutustutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Aikuiskoulutukseen osallistuminen Vapaa sivistystyö 202, 4. x x x x x 5 Suomen virallinen Avoin korkeakouluopetus tilasto (SVT): Koulutuksen järjestäjät x ja oppilaitokset x [verkkojulkaisu].issn= x x Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus x x x x Työnantajan tilaama koulutus x x x x AMMATTIKOULUTUS 4 Ammatillinen opetussuunnitelmaperus x x teinen koulutus Ammatillinen näyttötutkintoon valmista x x va koulutus

5 VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOSTEN PALVELURAKENNE OPPILAITOSTEN TARJOAMAT KOULUTUSMUODOT Kansanopistoista osa on valtakunnallisia, osa alueellisia. Joillakin. kansanopistoilla Vapaan sivistystyön on useampia oppilaitosten kampuksia määrät Suomessa vv asuvilla. on jonkin vapaan sivistystyön oppi- Oppilaitosverkko kattaa toistaiseksi koko maan. Kaikilla TAULUKKO tai toimipisteitä seurauksena opistojen yhdistämisestä. laitoksen palvelut ulottuvillaan. Liikunnan koulu Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Muutamien kansanopistojen tuskeskukset toiminta on loppunut Yhteensä 2005 kokonaan viime vuosina. 4 Joitakin esimerkkejä 86 on myös 247 Kartassa esitetään vapaan sivistystyön 20 oppilaitosten kahden tai kolmen oppilaitosmuodon 4 yhdistämisestä määrät maakunnissa v Kansanopistoista esitetään 2007 yhdeksi organisaatioksi, 4 esimerkiksi kansanopiston 89 ja kansalaisopiston tai opintokeskuksen 4 yhdistämisestä 83 ja 223 tässä toimipaikat (87 kpl). 20 Opintokeskukset 368 ovat valtakunnallisia oppilaitoksia, 20 joiden lukumäärä 35 näkyy kansalaisopiston, kansanopiston ja kesäyliopiston toiminnan yhdistämisestä. Liikunnan koulutuskeskuksista kartassa vain Uudenmaan kohdalla *) *) kymmenellä on valtakunnallinen 4 ja neljällä 80 alueellinen 95 Selvityksessä katetaan *) vapaan 20 sivistystyön oppilaitosten tehtävä. Opintokeskukset 4 ovat valtakunnallisia 80 *) oppilai-8toksia, tarjoamat *) koulutusmuodot, 20 jotka on koottu 32 jotka % on kaikki 0 rekisteröity pääkaupunkiseudul Vähenemä, taulukkoon *) Poikkeaa le, mutta Tilastokeskuksen ne järjestävät antamasta koulutusta tiedosta. eri puolilla Tilastokeskuksen Suomea. tilastoissa yhden opintokeskuksen ja kahden kansanopiston tiedot eivät omista- jamuutoksista johtuvista syistä näy ko. oppilaitosmuodon kohdalla.. TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v. 202 TAULUKKO 2. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen järjestämien opintojen koulutusmuodot v. 202 Koulutusmuoto Kansalaisopistot Kansanopistot Kesä- yliopistot Liikunnan koulu- tuskeskukset Opinto- keskukset TUTKINTOON JOHTAMATON AIKUISKOULUTUS Vapaa sivistystyö x x x x x Avoin korkeakouluopetus x x x x Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus x x x x Työnantajan tilaama koulutus x x x x AMMATTIKOULUTUS Ammatillinen opetussuunnitelmaperus x x teinen koulutus Ammatillinen näyttötutkintoon valmista x x va koulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen x*) x x x x lisäkoulutus YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Perusopetus x x Perusopetuksen lisäopetus x Lukiokoulutus x TAITEEN PERUSOPETUS x x MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS x x x x OPINTOSETELIKOULUTUS x x x x x NUORISOTAKUUKOULUTUS x x *) Kansalaisopisto voi tuottaa ammatillista lisäkoulutusta sellaiselle organisaatiolle, jolla on lisäkoulutuksen järjestämislupa. *) Kansalaisopistoilla ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa v Tuona vuonna tilastoidut koulutuksen on voitu tuottaa sellaiselle organisaatiolle, jolla on lisäkoulutuksen järjestämislupa. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkkojulkaisu].issn=

6 kartta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä Suomen maakunnissa Maakunnat UU Uusimaa VA Varsinais-Suomi SA Satakunta KH Kanta-Häme PM Pirkanmaa PH Päijät-Häme KL Kymenlaakso EK Etelä-Karjala ES Etelä-Savo PS Pohjois-Savo PK Pohjois-Karjala KE Keski-Suomi EP Etelä-Pohjanmaa PO Pohjanmaa KP Keski-Pohjanmaa PP Pohjois-Pohjanmaa KU Kainuu LA Lappi AL Ahvenanmaa 2/LA 4 5 Kansalaisopisto Kansanopisto (toimipaikat/kampukset) Kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskus Opintokeskus (valtakunnallinen oppilaitos) 6/KP /PP 5 8 /KU 8 2/AL 2/PO 3 7 2/SA 25/VA 6/EP /PM /KH 2 20/KE 3 6 9/PH O/UU 3/PS 0 2 6/ES O/KL 3/PK /EK

7 2. TUTKINTOON JOHTAMATON AIKUISKOULUTUS Vuonna 202 koko Suomen tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa oli 2,2 miljoonaa osallistujaa, joista,7 miljoonaa vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa. Tuona vuonna tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen pidettiin kaikkiaan 5,5 miljoonaa. 6 Niistä 2,9 miljoonaa tuntia järjestettiin vapaana sivistystyönä, minkä lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet myös muuta tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta: ammatillista lisäkoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta, työnantajan tilaamaa koulutusta, avointa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta. Alla esitellään tarkemmin vapaan sivistystyön oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Suurin osa siitä on vapaan sivistystyön tapaan opetushallinnon alaista koulutusta. Poikkeuksen tekee mm. työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Taulukkoon 3 on koottu vapaan sivistystyön oppilaitosten tuottamat opetustunnit vuonna 202. Mukana ei ole alle kuusi tuntia kestäneen koulutuksen tai lapsille ja nuorille suunnatun koulutuksen (taiteen perusopetus) tietoja. TAULUKKO 3. Tutkintoon johtamattoman Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen aikuiskoulutuksen opetustunnit opetustunnit (vähintään 6 tuntia kestävä kou- lutus) koulutussektoreittain (vähintään 6 tuntia kestävä vapaan koulutus) sivistystyön koulutussektoreittain oppilaitosmuodoissa vapaan sivistystyön v. 202 oppilaitosmuodoissa 2. v Koulutussektori Kansalaisopisto, Kansanopisto, TAULUKKO 3. Kesäyliopisto, Liikunnan koulutuskeskus, Opintokeskus, YHTEENSÄ Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, 72 *) ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, 52 *) oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuis koulutus Työnantajan tilaama koulu tus Avoin ammattikorkeakou luopetus Avoin yliopistoopetus Muu koulutus *) *) Kansalaisopisto voi tuottaa ammatillista lisäkoulutusta lisäkoulutusta sellaiselle sellaiselle organisaatiolle, organisaatiolle, jolla jolla on lisäkoulutuksen on lisäkoulutuksen järjestämislupa järjestämislupa 6 Oppilaitosten aikuiskoulutus 202. Suomen virallinen tilasto. Koulutus Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= TAULUKKO 4. Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet op- pilaitosmuodon kokonaistuntimäärästä tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa v. 202 Kansalaisopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Musiikki

8 Kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen yhteenlasketuista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista 93 prosenttia oli vapaata sivistystyötä, runsas kaksi prosenttia avointa yliopistokoulutusta ja vajaa kaksi prosenttia työvoimapoliittista koulutusta. sessa tärkeimmät ainealueet olivat liikunta ja urheilu runsaalla tunnilla, suomen kieli tunnilla ja tietotekniikan hyväksikäyttö tunnilla. TAULUKKO 3. Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit (vähintään 6 tuntia kestävä kou- lutus) koulutussektoreittain vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa Muun koulutuksen v. runsas opetustuntia sisältää mm. maksupalvelu- ja ostopalvelukoulutusta sekä EUkoulutusta. Koulutussektori Kansalaisopisto, Kansanopisto, Kesäyliopisto, Liikunnan Opintokeskus, YHTEENSÄ Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta tarkastellaan luvussa 2., avointa yliopistokoulutusta luvussa koulutuskeskus, 2.2. Vapaana ja työvoimapoliittista sivistystyönä aikuiskoulutuksen tarkempi Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen ainealueiden suurimmat opetustuntimäärät on kerätty järjestetty koulutus kuvaus on luvussa 2.3. Tutkintoon johtamatonta ammatillista ei oppisopimus lisäkoulutusta käsitellään ammattikoulutuksen taulukkoon 4 oppilaitosmuodoittain. Siihen on myös Ammatillinen lisäkoulutus, 72 *) yhteydessä Ammatillinen luvussa lisäkoulutus, *) 5 laskettu 26 kunkin ainealueen 464 tuntimäärän osuus oppilaitosmuodon 792 koko opetustuntimäärästä. Taulukosta oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuis Työnantajan koulutus tilaamassa koulutuksessa suurimmat opetustuntimäärät näkyy oppilaitosmuotojen erikoistuminen tiettyihin Työnantajan tilaama olivat koulu kansalaisopistoissa, 0 7 lähes ainealueisiin. 956 Siitä 2 ilmenee 828 myös, että kielten opetus on tus tuntia. Näistä merkittävä osa lienee kuntien tilaamaa keskeinen alue sekä kansalaisopistoissa, kansanopistoissa että kesäyliopistoissa. Selvästi eniten opetustun- Avoin ammattikorkeakou koulutusta. luopetus Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettiin Avoin työnantajan yliopistoopetus tilaamaa koulutusta tuntia ja kesäyliopistoissa Muu koulutus lähes tuntia Vapaassa 2 sivistystyössä 07 teja on suomen kielen 77 opetuksessa, joka käytännössä on maahanmuuttajille 4 74 vapaana sivistystyönä 647 ja työvoi Kansalaisopisto toteutetussa voi tuottaa työnantajan ammatillista tilaamassa lisäkoulutusta koulutuk- sellaiselle organisaatiolle, mapoliittisena jolla on koulutuksena lisäkoulutuksen järjestämislupa järjestettyä koulutusta. *) TAULUKKO 4. TAULUKKO 4. Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet op Oppilaitosmuotojen suurimmat opetustuntimäärät saaneet ainealueet ja niiden osuudet pilaitosmuodon oppilaitosmuodon kokonaistuntimäärästä tutkintoon tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa v. 202 v. 202 Kansalaisopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Musiikki Kielet *) Kansanopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kielet *) Musiikki Kuvataide Kesäyliopistot Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kielet *) Opetus ja kasvatustyö ja psykologia Terveysala Liikunnan koulutuskeskukset Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Liikunta ja urheilu Muu sosiaali, terveys ja liikuntaalan koulutus Opintokeskukset Opetustunnit Osuus oppilaitosmuodon koko tuntimäärästä, % Kansalais ja järjestötoiminta Teatteri ja tanssi Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot *) Kielen jakautuminen: *) Kielen opetustuntien jakautuminen: Kansalaisopiston kielen opetustunneista englantia 27 %, espanjaa 4 %, suomea 3 % Kansalaisopiston Kansanopiston kielen kielen opetustunneista opetustunneista suomea englantia %, englantia %, espanjaa 2 %, 4 ruotsia %, suomea 0 %. 3 % Kansanopiston Kesäyliopiston kielen opetustunneista suomea %, englantia 24 2 %, ruotsia 2 0 % %. Kesäyliopiston kielen opetustunneista suomea 40 %, englantia 24 %, ruotsia 2 % 8

9 2. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee lyhyt- ja intensiivikursseista lukuvuoden pituisiin opintoihin ja sivutoimisista ja osa-aikaisista päätoimisiin. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen järjestämistä säädellään lailla vapaasta sivistystyöstä. Valtionosuus on (70) prosenttia oppilaitosmuodon määriteltyyn yksikköhintaan perustuvista kustannuksista. Tilastokeskuksen koulutustilaston 8 mukaan vuonna 202 vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen 2,9 miljoonaa opetustuntia jakautuvat oppilaitosmuotojen kesken seuraavan taulukon mukaan: TAULUKKO 5. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opetustunnit vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. TAULUKKO 5. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opetustunnit vapaan sivistystyön oppilaitos- muodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto Liikunnan koulutus Opintokeskus YHTEENSÄ keskus % 7 % 2 % 4 % 8 % 00 % Vapaa sivistystyö muodostaa yli 90 prosenttia kaikista Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus- ja osallistujamäärissä suurimmat havaitaan opetustuntimäärät hienoista nousua (yli TAULUKKO kansalaisopistojen 6. Vapaana ja opintokeskusten sivistystyönä tuottamista järjestetyn opetustunneista. TAULUKKO 000 tuntia) Kansanopistoissa, 5. Vapaana sisältöalueittain liikunnan sivistystyönä koulutuskeskuksissa v. 202 järjestetyn 2. koulutuksen vuodesta 200 opetustunnit vuoteen 202 vapaan 9 huolimatta sivistystyön rakenteelli- oppilaitos aikuiskoulutuksen 00 ja kesäyliopistoissa vapaan sivistystyön osuus on lähellä sista tai valtionosuuksiin kohdistuneista toimenpiteistä muodoissa v. 202 ja oppilaitosmuotojen prosenttiosuudet opetustuntien kokonaismäärästä. 50 prosenttia oppilaitosmuodon Sisältö kaikista opetustunneista. (taulukko 7). Erityisesti Opetustunnit kesäyliopistojen kohdalla nousu Käsi ja taideteollisuus ja käden taidot Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto on Liikunnan merkittävä. koulutus Opintokeskusten Opintokeskus kohdalla taulukossa YHTEENSÄ Musiikki Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen suurimmat opetustuntien Liikunta ja näkyvä keskus nousu johtuu pääasiassa siitä, että Agricolaopintokeskuksen kokonaismäärät 508 urheilu 27 annettiin käden tiedot puuttuvat vuosilta ja , Kuvataide taitojen, 69 musiikin, % ja Teatteri liikunnan ja 7 tanssi sisältöalueilla % (taulukko 2 % 6). mutta ovat 4 % mukana 67 vuoden % tiedoissa. 00 % Englanti Suomi TAULUKKO 6. Vapaana sivistystyönä järjestetyn TAULUKKO aikuiskoulutuksen 6. suurimmat opetustuntimäärät (yli Vapaana sivistystyönä järjestetyn tuntia) sisältöalueittain v aikuiskoulutuksen suurimmat opetustuntimäärät (yli tuntia) sisältöalueittain v Sisältö Opetustunnit TAULUKKO Käsi 7. Vapaana ja taideteollisuus sivistystyönä ja käden taidot järjestetyn koulutuksen koulutus ja 52 osallistujamäärien 462 kehitys (vähintään Musiikki 6 tuntia kestänyt koulutus) Liikunta ja urheilu Kuvataide Lisäys/vähennys, Teatteri ja tanssi % Oppilaitosmuoto Koulutuksia Englanti Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Kansalaisopistot 78 Suomi Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten 236 aikuiskoulutus 793 [verkkojulkaisu] ISSN= Yhteensä Vapaan sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen 546 osallistuneet Opetushallinnon 537 tilastotietokanta Vipunen TAULUKKO 7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus ja osallistujamäärien kehitys (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) Lisäys/vähennys, %

10 Englanti Suomi TAULUKKO 7. TAULUKKO 7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus ja osallistujamäärien kehitys Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen koulutus- ja osallistujamäärien (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) kehitys (vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus) Lisäys/vähennys, % Oppilaitosmuoto Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Koulutuksia Osallistujia Kansalaisopistot Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Yhteensä Seuraavassa tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten vapaan sivistystyön koulutusta sekä kokonaisuutena että maakuntatasolla pääasiassa osallistujamäärien valossa. Tarkasteluvuodeksi on otettu vuosi 20, jota koskevat osallistuja tiedot olivat haettavissa Vipusesta maakunnittain 0. Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestivät tuona vuonna vapaana sivistystyönä kaikkiaan vähintään kuusi tuntia kestävää koulutusta. Koulutusten ja osallistujien sekä oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien maakuntakohtainen jakautuminen esitetään taulukossa 8. Tässä opintokeskuksia koskevat tiedot on erotettu Uudenmaan tiedoista, koska ne kattavat opintokeskusten koko maan alueella järjestetyt koulutukset. TAULUKKO 8. TAULUKKO 8. Vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutusten ja Vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutusten ja niihin osallistuneiden niihin osallistuneiden lukumäärät lukumäärät maakunnittain v. v. 20 (vähintään 6 tuntia 6 tuntia kestävä kestävä koulutus). koulutus). Maakunta Ylläpitäjät, lkm. Oppilaitokset, lkm. Koulutukset, kurssit, lkm. Osallistujat, lkm Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Opintokeskukset Vapaa sivistystyö YHTEENSÄ 0 Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit 0

11 Vapaan sivistystyön oppilaitoksista 4 prosenttia sijaitsi Uudellamaalla. Joukossa oli suuria oppilaitoksia. Vapaan sivistystyön osallistujista 23 prosenttia opiskeli täällä. Toiseksi eniten oppilaitoksia ja osallistujia oli Pirkanmaalla, jossa kummankin osuus valtakunnan kokonaisluvuista oli noin 9 prosenttia. Päijät-Hämeessä maakunnan neljässä vapaan sivistystyön oppilaitoksessa oli runsaat osallistujaa, joka oli oppilaitosten määrään suhteutettuna maan suurin luku. Vähiten oppilaitoksia ja osallistujia oli Ahvenanmaan maakunnassa, jossa on yksi kansanopisto ja yksi kansalaisopisto. Keskimääräinen osallistujaluku koulutusta kohti vaihtelee 3 ja 8 osallistujan välillä maakunnissa. Opintokeskusten koulutuksissa keskiosallistujaluku oli 23. Maakuntien välisessä vertailussa verrattiin alueen osuutta kaikista vapaan sivistystyön osallistujista ja alueen osuutta maan väkiluvusta. Kuviossa nähdään, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Etelä-Savossa vapaan sivistystyön osallistujien osuus on väestön osuutta suurempi. Tämä voidaan tulkita erityiseksi aktiivisuudeksi osallistua vapaan sivistystyön opintoihin. Myös Keski-Suomen ja Lapin maakunnissa vapaan sivistystyön osallistujien osuus on väestön osuutta suurempi. Pohjois-Karjalassa ja Päijät- Hämeessä osallistujien ja väestön osuudet ovat samat. Muissa maakunnissa väestön osuus on vapaan sivistystyön osallistujien osuutta suurempi. Erityisen suuri ero oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Kuviosta näkyy myös, että vapaan sivistystyön vähintään 6 tuntia kestäneen koulutuksen kaikista osallistujista lähes 4 prosenttia opiskeli opintokeskusten eri puolilla Suomea järjestämissä koulutuksissa (joita ei ole tilastoitu alueittain). kuvio. 2 3 Maakuntien osuudet maan väestön ja vapaan sivistystyön osallistujien määristä v. 20 sekä opintokeskusten osuus vapaan sivistystyön osallistujista samana vuonna. Opintokeskukset 2 Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen 3 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=

12 KeskiSuomi PohjoisKarjala Osuus maan väkuluvusta 202, % PohjoisSavo EteläSavo EteläKarjala Osuus vapaan sivistystyön osallistujista, % Kymenlaakso Kansanopistojen erityispiirre ovat vapaan sivistystyön opiskelijamäärä on siellä korkea. Pohjois-Pohjanmaalla PäijätHäme pitkät linjat, joilla opiskellaan päätoimisesti syksystä on opistojen lukumäärä seuraavaksi suurin, 2 kappaletta, mutta siellä opistojen vapaan sivistystyön linjojen Pirkanmaa kevääseen. Taulukkoon 9 on koottu kansanopistojen määrät ja niiden pitkien linjojen opiskelijamäärät opiskelijamäärät ovat suhteellisen pienet. Suurin keski- KantaHäme Satakunta maakunnittain. Kaikissa maakunnissa on vuonna 202 määräinen opiskelijamäärä oli 20 (Keski-Suomi), pienin VarsinaisSuomi ollut tarjolla kansanopiston pitkien linjojen opintoja. seitsemän (Kainuu). Uusimaa Kansanopistoja on Uudellamaalla 7 ja pitkien linjojen TAULUKKO 9. TAULUKKO 9. Kansanopistojen Kansanopistojen vapaan vapaan sivistystyön sivistystyön pitkien linjojen opiskelijat opiskelijat v. 20 v Luvut sisältyvät va 4. paan sivistystyönä järjestetyn Luvut sisältyvät koulutuksen vapaan sivistystyönä osallistujatilastoihin. järjestetyn koulutuksen osallistujatilastoihin. Maakunta Kansanopistojen toimipaikko- ja Opiskelijoita Keskimääräinen opiskelijamäärä /opisto Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu 7 7 Lappi Ahvenanmaa yhteensä Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät myös mer- Suomen virallinen Opetushallinnon tilastotietokanta Vipunen 4kittävän määrän tilasto alle 6 (SVT): tuntia Väestörakenne kestäviä koulutuksia, [verkkojulkaisu].issn= jotka 5eivät Suomen näy Kansanopistoyhdistyksen Tilastokeskuksen avoimissa tilastot 202 koulutustilastoissa. Mm. opintokeskusten alle 6 tuntia kestävän koulutuksen 5 mukaanotto kasvattaa opintokeskusten opetustuntien määrää merkittävästi ja kaksinkertaistaa koulutuksen osallistujamäärän tieto löytyy opintokeskuksien omista tilastoista. Opintokeskuksille erityinen työmuoto ovat myös opintokerhot, joista OPH kerää tiedot. Taulukossa 0 näkyvät opintokeskusten opintokerhojen lukumäärät ja osallistujaluvut vuodelta 202. TAULUKKO 0. Opintokeskusten opintokerhot v Oppilaitoksia Opintokerhoja 760 Osallistujia Suomen Kansanopistoyhdistyksen tilastot Opetushallituksen opintokeskusraportit 202 2

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät 4.9. Oulu, 6.9. Tampere, 11.9. Helsinki Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Emmi Ranta, erityisasiantuntija, OPH Ammatillinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus 30. Aikuiskoulutus Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma 30. Aikuiskoulutus S e l v i t y s o s a : Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2017 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot